PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro LSU-2009-Y-40 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Rintamäki Jari ja Luoma Henna Kopikontie Voltti ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Kauhavan kaupungin Heikkilän kylässä tilalla Rintamäki RN: o 12: 2. Hakijalla on nykyisin parsinavetta, jossa pidetään 36 lypsylehmää, yhteensä 55 hiehoa ja lihanautaa sekä 15 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla pihatto, jossa tullaan pitämään enintään 120 lypsylehmää, 55 hiehoa, 30 lihanautaa ja 48 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja vastineen yhteydessä hakija on esittänyt uutta sijoituspaikkaa, joka sijoittuu vähintään 150 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää käsittävä toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Nykyisellä toiminnalla on Alahärmän kunnan rakennuslupa 1978 ja SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Parsinavetta sijaitsee noin 37 kilometriä Kauhavan kaupungin keskustasta luoteeseen Alahärmän Heikkilän kylässä hakijan osoitteessa. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta hajaasutusaluetta. Eläinsuoja on metsikön ympäröimä. Uusi pihatto tulee sijoittumaan uuteen paik- Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 kaan vanhan tuotantorakennuksen pohjoispuolelle. Vanha tuotantorakennus muutetaan varastorakennukseksi. Alue sijoittuu Myllymäenluoman valuma-alueelle Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialuita. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan lähialueella sijaitsee kahdeksan asuinrakennusta. Nykyisen tuotantorakennuksen yhteydessä on hakijan Jari Rintamäen vanhempien asuinrakennus 30 metrin etäisyydellä etelään. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat nykyisestä tuotantorakennuksesta länteen noin 100, 170 ja 220 metrin päässä, seuraavat noin 125, 165 ja 230 metrin päässä lounaaseen sekä noin 125 ja 200 metrin päässä kaakkoon. Hakemuksen mukaisesta suunnitellusta rakennuksesta etäisyys lähimpään vanhempien asuinrakennukseen olisi ollut noin 85 metriä, lähimpään naapuriin noin 110 metriä ja seuraavat metrin etäisyydellä. Hakijan vastinekirjeessä esittämä uusi sijoituspaikka tulee sijaitsemaan sähkölinjan pohjoispuolelle, vähintään 150 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista. Etäisyys hakijan vanhempien asuinrakennukseen tulee olemaan 180 metriä ja seuraaviin metriä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Makuuparsipihatossa tullaan pitämään enintään 120 lypsylehmää, 55 lihanautaa ja hiehoa, kuukauden ja 15 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 97,5 metriä ja leveys noin 26 metriä. Pihaton hyötyala tulee olemaan noin m 2. Eläintilojen lisäksi eläinsuojaan sijoitetaan rehuvarasto ja toimisto. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleissa. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana ja kuivalantana. Vanhan parsinavetan yhteydessä sijaitsee kaksi katettua, altapäin täytettävää yhteensä 950 m³:n kokoista säiliötä. Hakijalla on myös kaksi kattamatonta, päältä täytettävää yhteensä 1685 m³:n kokoista vuokrasäiliötä. (Vuokraajina Jarkko Kojonen RN:o 10:56 ja Hilkka Myllykosken perikunnan puolesta Terho Myllykoski). Uusi m³:n kokoinen lietesäiliö rakennetaan uudesta tuotantorakennuksesta koilliseen. Lietesäiliö tulee alatäytöllä ja kevytkatteena käytetään turvetta. Kuivalanta ajetaan toisen viljelijän (Eino Sepponen, RN:o 13:64) määräykset täyttävään noin 230 m³:n kuivalantalaan. Kuivalantalassa on virtsalle ja sadevesille oma säiliö. Kaikki lietesäiliöt ja kuivalantala ovat betonirakenteisia. Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 165 hehtaaria peltoa, josta omaa on 60 hehtaaria, vuokrapeltoa 45 hehtaaria ja sopimuspeltoa 60 hehtaaria. Lietelanta sijoitetaan vannasmultaimella. Lanta levitetään hajalevityslaitteistolla viikoilla (40 %), (40 %) ja (20 %). Eläimiä ei laidunneta. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 300 m 3. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle.

3 3 Tilalla sijaitsee litran polttoainesäiliö. Tilan korjaamohallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä. Polttoainesäiliöt uusitaan nykymääräysten mukaisiksi Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan vesitiiviiksi. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna Toiminnasta ei aiheudu merkittävää vaikutusta ympäristöön eläinten optimaalisen ruokinnan ja hoidon sekä lietelannan sijoittamisen vuoksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kauhavan kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 10, Kauhava. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kauhavan kaupunginvirastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhavan kaupunginhallitukselta ja ympäristöviranomaiselta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto myös Kuntayhtymä Kaksineuvoiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Kauhavan kaupunki/ Ympäristölautakunta: Rintamäen ja Luoman nykyinen eläinsuoja sijaitsee Alahärmän Näsin kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa eläinten pito on tyypillistä toimintaa. Kylässä on vain muutama asuintalo ja Perkiönmäentien eteläpuolella toinenkin lypsykarjarakennus. Hakijoilla on tarkoitus rakentaa uusi eläinsuoja ja ottaa pois eläinsuojakäytöstä nykyinen navettarakennus. Uusi rakennus on lupahakemuksen mukaan suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen tuotantorakennuksen ym. aputilojen läheisyyteen tuotantoteknisistä syistä, jolloin lyhyeltä etäisyydeltä niitä voidaan tehokkaasti ja taloudellisesti hyödyntää. Uusi lietelantasäiliö on suunniteltu rakennettavaksi tuotantorakennuksesta koilliseen noin 75 metrin etäisyydelle poispäin pysyvästä asutuksesta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantorakennuksesta länteen ja seuraava noin 140 metrin päässä etelään. Vallitsevat tuulen suunnat Kauhavan ilmasotakoulun pitkänajan säätietojen mukaan alueella on etelä-lounaan suunnasta. Tällöin karjasuojasta aiheutuvat hajut kulkeutuvat enimmäkseen pohjois-koillis suuntaan, jossa ei ole asutusta. Lähimmän asuinrakennuksen suuntaan (110m) hajut kulkeutuvat vain suoraan itätuulella, koska uuden tuotantorakennuksen pääty on suoraan asuinrakennusta kohti. Uusi lietesäiliö, jossa käytetään kelluvaa katetta (turve) ei ole haitaksi lähistöllä oleville asuinrakennuksille, kun otetaan huomioon etäisempi sijainti ja vallitsevat tuulen-

4 4 suunnat sekä kattaminen. Tuotantotilojen sijainti lähellä rehuvarastoja vähentää tilan sisäistä liikennettä merkittävästi. Vaikka eläinmäärä lisääntyy nykyisestä tuotantotoiminnasta uuden karjarakennuksen toiminnan myötä, voidaan suunniteltua paikkaa edellä mainituista syistä pitää perusteltuna karjarakennuksen sijoittumiselle. Muiltakin osin uuden karjarakennus- ja hakemuksen mukaisen toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulaissa esitetyt vaatimukset. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen/Jari Hiljanen: Suunnitelman mukainen rakennuspaikka sijaitsee maaseutualueella, jossa jo ennestään on karjataloutta. Mikäli karjasuojan toiminta järjestetään kuvatun mukaisesti, ei siitä aiheutune ympäristölle terveyshaittaa. Ympäristöterveydenhuollon puolesta asiaan ei ole huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja A ja B : Olemme tutustuneet Jari Rintamäen ja Henna Luoman uuteen eläinsuojarakennussuunnitelmaan (kiinteistö Rintamäki RN: o 12:2) ja meidän kantamme on, että suunniteltu uusi tuotantorakennus tulee sijaitsemaan liian lähellä meidän kiinteistöä (Jussila RN: o 12:28). Emme voi hyväksyä uuden eläinsuojan sijaintipaikkaa. Näin suurta tuotantoyksikköä ei tulisi sijoittaa lähelle asumusta. Meidän omistamassa kiinteistössä asuvat tällä hetkellä Anja ja Matti Lehtinen. Lisäksi olemme olleet yhteydessä Kyrönmaan Kiinteistövälitys Oy LKV: heen ja heidän näkemyksensä on, että jos suunniteltua eläinsuoja rakennetaan suunniteltuun paikkaan, se tulee alentamaan meidän kiinteistön/tontin arvoa. Meidän mielestä tämä täytyy huomioida päätöksissänne. Muistuttaja A ja B : Ilmoitamme, että hyväksymme Jari Rintamäen ja Henna Luoman vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan rakennettavaksi oheiseen kirjeeseen liitettyyn asemapiirrokseen 1:100 ja kartan 1:2000 mukaiseen paikkaan edellytyksellä, että minimietäisyys on vähintään 150 m. Lisäksi edellytämme, että luvassa määrätään, että asuinrakennuksestamme itään hakijan puolella oleva metsä entiselle turkistarhalle menevään tiehen saakka säilytetään, eikä aluetta käytetä varastointialueena. Merkitty karttoihin. Hakijan kuuleminen Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annettuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Jari Rintamäki ja Heidi Luoma : Muistuttaja A ja B jättivät muistutuksen uuden lypsykarjapihattomme ympäristölupahakemuksesta allekirjoitetulla ilmoituksella he ovat muuttaneet muistutuksensa sisältöä niin, että hyväksyvät pihaton rakentamisen, mikäli se tulee sähkölinjan pohjoispuolelle ja vähintään 150 metrin päähän heidän omistamastaan kiinteistöstä. Haemme nyt ympäristölupaa tämän mukaisesti. Olemme liittäneet oheen (liite 1) asemakaavaluonnoksen tästä rakennuspaikasta. Kaavapiirrokseen on merkitty kehä, joka havainnollistaa 150 metrin matkan muistutuksen jättäjien omistamasta kiinteistöstä. Koska maaston tarkempi tutkiminen on vielä kesken, haemme ympäristölupaa sähkölinjan pohjoispuolelle, 150 metrin päähän lähimmästä naapurista, emme tarkalleen

5 5 määrätylle kohdalle. Varaamme näin itsellemme mahdollisuuden vielä perehtyä maaston tutkimiseen löytääksemme optimaalisen rakennuspaikan tältä 150 metrin kehältä sähkölinjan pohjoispuolelta siten, että maatäyttöjen osuus jäisi mahdollisimman pieneksi. Asemakaavapiirrokseen on luonnosteltu pihatolle eräs sijoituspaikka 150 metrin kehältä. Rakennusteknisesti tämä uusi sijainti on mielestämme vielä toteuttamiskelpoisella paikalla, vaikka jo tällekin paikalle joudutaan mäkisessä maastossa tekemään jonkin verran maantäyttöjä. Niistä aiheutuvat kustannukset pysyvät kuitenkin vielä kohtuullisissa rajoissa. Mikäli tuotantorakennusta siirretään edelleen kauemmas lähimmästä naapurista, tulee vastaan jyrkemmin laskeva mäki, jolloin täytön tarve kasvaa ja samalla rakennuksen perustusten tekeminen tulee kohtuuttoman kalliiksi. Mäen alla, itäpuolella, tilaamme kuuluva pelto taas jää liian pieneksi uudelle tuotantorakennukselle. Rakennusalaa rajoittaa osaltaan pellon poikki kulkeva sähkölinja. Lisäksi kyseinen pelto täytettyine savikuoppineen on todella pehmeää ja vaatisi todennäköisesti perustusten paalutuksen. Tarkoituksenamme on hyödyntää jo olemassa olevia viljavarastoja karjan ruoka-aineksen varastointiin myös uuden navetan aikana. Mikäli uutta tuotantorakennusta siirretään liian kauaksi näistä varastoista, on se käytännön työn kannalta hankalaa ja ympäristön kuormitus kasvaa edestakaisen liikenteen lisääntyessä. Uuden asemakaavapiirroksen osoittamalle rakennuspaikalle on tarkoitus vetää lämpökanaali tilan nykyisestä lämpökeskuksesta. Mikäli navettaa siirretään kauemmas, tulee mietittäväksi myös kokonaan uuden lämpökeskuksen rakentaminen, koska mielestämme lämpökanaalia ei kannata enää yhtään pidemmälle jatkaa. Vetoamme myös Kauhavan kaupungin ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen hakemuksestamme antamiin lausuntoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkistanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä hakijan vastauskirjelmässä esille tuodut asiat. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Jari Rintamäelle ja Henna Luomalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Kauhavan kaupungin Heikkilän kylään tilalle Rintamäki RN: o 12:2 hakijan vastineessa toimittaman asemapiirroksen mukaisesti (leima ). Ympäristölupa myönnetään enintään 120 lypsylehmän, 55 hiehon, 33 lihanaudan ja 48 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle uuteen pihattonavettaan. Nykyinen parsinavetta poistuu käytöstä, kun uusi on otettu käyttöön. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon Kauhavan kaupungin ympäristölautakunnan ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen lausunnot, A ja B muistutukset sekä hakijan vastineen yhteydessä esittämät muutokset. Vastineen yhteydessä hakija on esittänyt uutta sijoituspaikkaa, joka sijaitsee vähintään 150 metriä lähimmästä naapurista. Uusi tuotantorakennus tulee sijoittaa sähkölinjan pohjoispuolelle. Uusi lietesäiliö tulee rakentaa vähintään 250 metriä lähimmästä naapurista sähkölinjan pohjoispuolelle.

6 6 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan sijoituspaikka Uusi tuotantorakennus tulee sijoittaa vähintään 150 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista sähkölinjan pohjoispuolelle. Lietesäiliö tulee rakentaa vähintään 250 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista. Vanha tuotantorakennus tulee poistaa käytöstä kun uusi rakennus on toimintavalmiina. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Pihaton pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietelanta ja kuivalanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja lantalassa. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään m³. Lisäksi tulee varata lietesäiliöille joita ei ole katettu sadevesivaraa 30 cm säiliötä kohden. Uusi lietesäiliö tulee rakentaa niin, että se on mahdollista myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lisäksi tilalla tulee olla käytettävissä betonirakenteinen vähintään 115 m³ kuivalantala. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja tarkistaa samalla niiden kunto. Uusi lietesäiliö tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta pihatossa voidaan aloittaa. 3. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojan wc- jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Rehun varastoinnista mahdollisesti syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen säiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. 4. Lietelannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa ja eläinsuojien sekä maitohuoneen jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 107,25 hehtaaria. Rakennettavan lietesäiliön täyttö- ja tyhjennysalueen tulee olla tiivispohjainen. Kulku- sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, kuivalantaa, rehua tai rehujätettä tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kiellet-

7 7 ty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betonikannella. Kaikki lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Olemassa olevat katetut lietesäiliöt tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Nykyinen eläinten ulkoruokintapaikka tulee ennallistaa kasvillisuudella, kun uusi tuotantorakennus otetaan käyttöön. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 6. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Ylijäämärehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Maanpäällisten öljysäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne tulee varustaa tiiviillä suojaaltaalla. Säiliöt tulee kattaa, varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Polttonesteen jakelu säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten

8 8 polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 2010 loppuun mennessä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 8. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin säilytystä varten tilalla tulee olla tiivispohjainen ja varjoinen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, lantalan, öljysäiliöiden ja jätteiden varastotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä tiedot lannanlevitysaloista ja -ajankohdista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat ja vuokrasopimukset kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 10. Suojametsä Lähimmän naapurin kiinteistön rajan ja tuotantorakennuksen väliin on jätettävä suojametsä ja sen on oltava havupuuvaltaista ympärivuotisen suojavaikutuksen varmistamiseksi. Suojametsää tulee uudistaa ja hoitaa varovaisin metsänhoidollisin toimenpitein niin, että se jatkuvasti pysyy riittävän hyväpuustoisena ja tiheänä ja säilyttää näin suojaavan vaikutuksen. Alue on merkitty asemapiirrokseen (leima ). 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan ottaa huomioon melu ja sen vähentämismahdollisuudet. Eläinsuojan toimintaan liittyvät työt tulee suunnitella niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille.

9 9 Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista pihaton käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Kauhavan kaupungin Heikkilän kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Toiminnan lähialueella sijaitsee kahdeksan asuinrakennusta. Eläinsuoja ei sijoitu pohjavesialueen läheisyyteen. Ympäristökeskus määrää sijoituspaikan vähintään 150 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Kyseiset asianosaiset ovat jättäneet hakemuksen johdosta muistutuksen, joka on otettu huomioon tässä päätöksessä lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

10 10 Edellä olevan perusteella Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Etäisyys lähimpään naapuriin on oltava riittävä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristölle kohtuutonta rasitusta pölystä, melusta tai hajusta. (määräys 1) Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalista rakennettuja. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ ja kuivalantaa noin 113 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 300 m³ vuodessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vesikäymälän jätevedet on käsiteltävä niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristeneste tulee kerätä talteen ja neste on varastoitava tiiviissä säiliössä nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). (määräys 3) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 4) Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 4) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella ja mahdollinen pumppusäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Rakentamalla uusi lietesäiliö niin, että se voidaan myöhemmin kattaa kiinteällä katteella, voidaan vähentää toiminnasta mahdollisesti syntyviä ennalta arvaamattomia hajuhaittoja. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uudet lietesäiliöt altapäin ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Hoita-

11 11 malla piha-alueet niin ettei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita estetään myös ravinteiden pääseminen ympäristöön. (määräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 6) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 9) Suojametsän säilyttämisestä on annettu määräys, jotta naapurille syntyvä rasitus olisi mahdollisimman vähäinen. Tuotantorakennuksesta lähimpään naapuriin päin tuullessa havupuuvaltainen sekametsä ehkäisee hajun leviämistä. (määräys 10) Työn suunnittelua koskeva määräys on annettu siitä mahdollisesti aiheutuvan melun vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 11) Pihaton ja lietesäiliöiden toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 12) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava

12 12 uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 6, 15-19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

13 13 Jäljennös päätöksestä Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan kaupunki/ Ylihärmän palvelutoimisto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kauhavan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Tarkastaja Mikaela Rudnäs Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.