PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro/Dnr LSU 2008 Y 240 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Markku Vehkoja Vanhatie Laitala ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Toholammin kunnan Toholammin kylässä tilalla Alatalo RN:o 357:2. Hakijalla on nykyisin parsinavetta, jossa pidetään 32 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 14 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla makuuparsipihatto, jossa tullaan pitämään 73 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 35 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanha parsinavetta jää varastorakennukseksi. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on kaikki eläimet huomioiden vähintään 75 lypsylehmää vastaava toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Maatila sijaitsee Kannuksen ja Toholammin välisen valtatie 759 varrella Laitalassa Vanhatien varrella hakijan osoitteessa. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja asutusaluetta. Olemassa oleva parsinavetta sijoittuu lähemmäksi asutusta ja uusi pihatto on suunniteltu rakennettavaksi siitä etäämmälle koillissuuntaan metsäsaarekkeen keskelle. Maatilakeskuksen ympä Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 ristö on pääosin metsä ja peltovaltaista aluetta ja kyseinen toiminta voidaan katsoa olevan alueelle tyypillistä. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella sijaitsee kuusi (6) asuinkiinteistöä. Parsinavettaa lähin asuinrakennus sijaitsee 45 metriä pohjoiseen. Asuinrakennuksessa asuu hakijan äiti. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 50 metriä länteen ja 50 sekä 80 metriä lounaaseen. Lounaassa sijaitseva parsinavettaa lähempi asuinrakennus on kolmen huoneiston rivitalo. Parsinavetta jää varastorakennukseksi uuden pihaton valmistuttua. Parsinavetan yhteydessä olevia kahta lietelantasäiliötä käytetään jatkossakin lannan varastotilana. Lantalat sijaitsevat naapureihin nähden suotuisasti parsinavetan takana, sen eteläpuolella. Uusi pihatto tulee sijoittumaan parsinavetan koillispuolelle, nykyisen, osittain purettavan varasto/konehallirakennuksen taakse metsäsaarekkeeseen. Lähin asuinrakennus on hakijan äidin. Asuinrakennus sijoittuu pihatosta 120 metrin etäisyydelle länsisuuntaan. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat 200 metriä länteen, 220 ja 250 metriä lounaaseen, 230 metriä luoteeseen ja 360 metriä kaakkoon. Lestijokeen on etäisyyttä 850 metriä. Pihatto tai lannanlevitysalat eivät sijoitu pohjavesialueelle. Myöskään lähialueella ei sijaitse pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Makuuparsipihatossa tullaan pitämään 73 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 35 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihattoon sijoitetaan yksi lypsyrobotti. Eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 70 metriä ja leveys noin 30 metriä. Pihaton hyötyala tulee olemaan noin 1 811,2 m 2. Eläintilojen lisäksi eläinsuojaan sijoitetaan rehuvarasto ja toimisto. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin litraa maitoa vuodessa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 360 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin ja ne varastoidaan laakasiiloissa. Lannan ja jätevesien varastointi Lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Vanhan parsinavetan välittömässä yhteydessä sijaitsee kaksi avolietesäiliötä, kooltaan 850 m³ ja 450 m³. Hakija on esittänyt, että uuden pihaton yhteyteen rakennetaan yksi noin m³:n kokoinen kattamaton lietesäiliö. Lisäksi lietekuiluissa on lannan varastointitilaa hakemuksen mukaan noin 50 m³. Yhteensä lietelannan varastointitilaa tulee olemaan m³. Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 64 hehtaaria peltoa, josta omaa on 44 hehtaaria ja sopimuspeltoa 20 hehtaaria. Lanta levitetään hajalevityslaitteistolla viikoilla (30%), (50%) ja (20%). Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan päivisin kolmesta neljään kuukauteen vuodesta. Laitumella on juomakupit ja kiertävä ruokintapaikka. Esikuivatun säilörehun puristenesteet johdetaan siilosta erilliseen kaivoon ja levitetään pellolle lannoitteeksi sellaisenaan. Mikäli levitys ei sen muodostumisajankohtana ole mahdollista, pumpataan puristeneste välivarastoitavaksi lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan hakemuksen mukaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 250 m 3. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto

3 3 hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Muita kemikaaleja varastoidaan noin litraa vuodessa, pääosin nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uusi eläinsuoja ja lietesäiliö on suunniteltu rakennettavaksi riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista ja vesistöstä. Hiehoja ja nuorkarjaa on jaloiteltu ja jaloittelualue poistuu käytöstä pihaton käyttöönoton yhteydessä. Lypsylehmiä ei ole laidunnettu, mutta pihatto mahdollistaa sijoituksellaan eläinten laiduntamisen jatkossa. Eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan vesitiiviiksi. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään ja toimii Pohjolan Maidon laatukäsikirjan mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lampintie 5, Toholampi. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Toholammin kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti tietojärjestelmään. Lausunnot Toholammin kunnan sosiaali ja terveyslautakunnan lausunto on saapunut ympäristökeskukseen. Toholammin kunnan terveysvalvonta on tutustunut hakemusasiakirjoihin ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Terveysvalvonnan osalta on tarkasteltu hankkeen ympäristöterveysvaikutuksia terveydensuojelulain (763/1994) sekä eläinten hyvinvointia eläinsuojelulain (247/1996) ja asetuksen (396/1996) kannalta. Terveysvalvonnan näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu huomattavia terveyshaittoja. Suunniteltu rakennus ei sijaitse pohjavesialueella. Lietelannan varastoinnissa ja levityksessä tulee ottaa huomioon nitrattiasetuksen (Vn maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittaminen 931/2000) mukaiset määräykset. Eläinten hoidossa ja eläinsuojan rakenteissa tulee huomioida mitä eläinsuojelulaissa ja asetuksessa asiasta määrätään. Lisäksi on huomioitava maa ja metsätalousministeriön päätös (14/EEO/1997) nautojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Tilan haittaeläintorjunnasta tulee huolehtia asianmukaisesti. Muilta osin terveysvalvonnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

4 4 Toholammin kunnan kunnanhallituksen lausunto on saapunut ympäristökeskukseen. Kunnanhallitus antaa hakemuksesta seuraavan lausunnon: Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 mom. tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunnan lausunto on saapunut ympäristökeskukseen. Maaseutu ja ympäristökeskus antaa hakemuksesta seuraavan lausunnon: Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Kyseinen toiminta on alueella tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 mom. tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Hakijan kuuleminen Toiminnanharjoittajalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista mennessä. Hakija ei ole antanut vastinetta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Markku Vehkojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Toholammin kylään tilalle Alatalo RN: o 357:2. Ympäristölupa myönnetään enintään 73 lypsylehmän, 38 hiehon, ja 35 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima ) mukaisesti. Vastaus lausuntoihin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon terveydensuojeluviranomaisen antaman lausunnon antamalla tarpeelliset määräykset lannan varastoinnista ja levittämisestä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja pesuvesien varastointi Pihaton pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevien lietesäiliöiden rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Pihaton piha alueen kulkutiet tulee pitää kovapohjaisina, mikäli niitä ei asfaltoida. Eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistinä. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä (3). Lietelannan ja maitohuoneen sekä eläintilojen pesuvesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään m³, lisäksi lietesäiliöihin tulee varata 30 senttimetriä sadevesivaraa. Uusi lietesäiliö tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta pihatossa voidaan aloittaa. Lietesäiliö

5 5 tulee rakentaa niin, että se on mahdollista myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön. Eläinsuojan wc tilojen käymäläjätevedet tulee joko johtaa tiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi tai ne tulee käsitellä syntypaikalla valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisella tavalla. Kyseisiä jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Pyöröpaalit tulee varastoida hakemuksen mukaisesti siilossa tai riittävän kovapohjaisella alustalla. Rehun varastoinnista mahdollisesti syntyvä puristeneste tulee siilosta johtaa tiiviiseen riittävän kokoiseen puristenestekaivoon tai lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Puristenestettä ei saa johtaa maahan. Pyöröpaalit tulisi avata sisätiloissa, jolloin niissä mahdollisesti oleva puristeneste voidaan johtaa esimerkiksi lietekuiluun. 3. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa ja eläinsuojan jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos sitä ennen esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 63 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lietesäiliöiden täyttö ja tyhjennysalueet tulee olla riittävän kovapohjaisia tai asfaltoituja sekä koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Uusi lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betonikannella. Olemassa olevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Niiden käytössä, täytössä ja tyhjentämisessä, tulee olla erittäin huolellinen ja kuljetuksen tulee tapahtua sellaisena ajankohtana, joka on naapureille suotuisa. Kuljetuksen tulisi tapahtua syksyllä ja lietesäiliöt tulisi täyttää kertaluonteisesti sadevesivara huomioiden ja kattaa sen jälkeen vähintään kelluvalla katteella.

6 6 Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin ja vapaa ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. 5. Jätteet Jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito, mikäli sitä ei ole mahdollista juottaa eläinlääkärin luvalla eläimille, tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää pellolla lannoitteena. 6. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhoja tai eläinjätettä ei saa haudata maahan. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia maatilalla tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kontin desinfiointi ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti, tulee sen kuitenkin tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljysäiliö tulee olla kaksivaippainen tai se tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja altaalla ja katoksella. Mikäli säiliö katetaan, tulee katoksen olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Säiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 8. Laiduntaminen Pihatosta laitumelle johtava kulkuaukko tulee varustaa kulkuaukkoa leveämmällä ja siitä vähintään 10 metriä ulottuvalla betoniluiskalla. Betoniluiskan edusta tulee tarvittaessa salaojittaa ja edusta tulee pitää kuivana. Eläinten pysyvä juottopaikka tulee varustaa tiiviillä alustalla. Sille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Eläinten kulkureitit laitumelle tulee olla riittävän kovapohjaisia. Eläinten laidunnuksessa tulee huomioida vesistöön rajoittuvat laidun

7 7 alueet. Mikäli ranta liettyy, tulee laidunalueet aidata etäämmälle vesirajasta. Laidunalueita tulee hoitaa niin, että niille ei muodostu nurmesta paljaita eroosioherkkiä alueita. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Öljy tai kemikaalivahingon sattuessa tulee siitä ilmoittaa välittömästi paloviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa toiminnastaan. Kirjanpidon tulee sisältää seuraavat vuosittaiset tiedot: eläinten määrä (luvan mukainen ikäjakauma) toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (tonnia/vuosi) ja toimituspaikat viimeisimmän lanta analyysin tulokset uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat uudet lannan levitykseen käytettävät peltojen vuokrasopimukset tiedot poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista tulevista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus ympäristökeskukselle, kun pihatto otetaan käyttöön. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityis

8 8 ten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Toholammin kunnan Toholammin kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto ja metsätalousvaltaista aluetta. Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee kuusi (6) asuinrakennusta. Eläinsuoja tai lannan levityspellot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Eläinsuojan voidaan katsoa sijoittuvan riittävän etäälle asuinrakennuksista. Lähin asuinrakennus tulee sijoittumaan 120 metriä pihatosta länteen. Asuinrakennus on hakijan äidin omistama ja asuma. Asuinrakennuksen ja pihaton väliin jää varastorakennuksia ja metsää. Muut asuinrakennukset sijoittuvat pääosin toiminnan lounais ja länsipuolelle, toimintaan nähden tuulten yläpuolelle. Uusi lietesäiliö on suunniteltu rakennettavaksi pihaton pohjoispuolelle, vallitseviin lounais ja länsituuliin sekä naapureihin nähden sopivaan paikkaan. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan sijoituspaikka on toiminnalle sopiva, erityisesti, kun otetaan huomioon, että toiminta parsinavetassa loppuu. Nykyisen parsinavetan ja lähimpien asuinrakennusten etäisyydet ovat olleet pienet. Toiminnan loppumisen myötä pihaton ja parsinavetan yhteisvaikutusta ei sanottavasti voida katsoa muodostuvan alueelle, joten toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Pihaton lietelantaa voidaan varastoida parsinavetan kahdessa erillisessä kattamattomassa lietesäiliössä. Ympäristöluvassa on annettu lannan kuljettamisesta määräyksiä. Sen tulisi tapahtua sellaisena ajankohtana, joka on naapureille suotuisa. Lietesäiliöt tulisi täyttää täyteen sadevesivara huomioiden mahdollisimman lyhyen ajan sisällä, mieluiten syksyllä, ja sen jälkeen lietesäiliöt on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia ja lausunnonantotahot ovat puoltaneet hakemusta. Edellä olevan perusteella Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä.

9 9 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliöt ja lietelannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 250 m³ vuodessa, sekä sadevedet varaamalla niille lietesäiliöistä vähintään 30 senttimetriä tilavuutta. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan ja maitohuoneen sekä eläintilojen pesuvesien varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Maitohuoneen ja eläintilojen pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 103 ). Johtamalla kyseiset pesuvedet lietesäiliöön, tulee niiden käsittelyksi hyödyntäminen pellolla lannoitteena. Käymäläjätevedet on käsiteltävä siten, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Mikäli toiminnanharjoittaja rakentaa jätevesille erillisen puhdistamon, ratkaistaan asia rakennusluvassa. Jätevesiä ei saa johtaa hygieniasyistä käsittelemättöminä lietesäiliöön. Pyöröpaalit tulee varastoida hakijan esittämässä laakasiilossa, jolloin mahdolliset puristenesteet saadaan talteen pinta ja pohjavesien pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi (931/2000). Pyöröpaalit saattavat sisältää puristenestettä ja siksi ne tulisi avata eläinsuojan sisätiloissa. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella ja mahdollinen pumppusäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla ehkäistään toiminnasta aiheutuvaa kohtuutonta hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uusi lietesäiliö altapäin. Myös olemassa olevien lietesäiliöiden täyttämistä koskeva määräys on annettu, jotta siitä aiheutuva hajuhaitta olisi naapureille mahdollisimman vähäinen. Myöhemmin saattaa olla tarpeen, että lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella, mikäli toiminnasta aiheutuukin kohtuutonta hajuhaittaa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen

10 10 varastointia koskeva määräys on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu vesistön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Varustamalla laitumelle johtava kulkuaukko tiiviillä luiskalla, perustamalla pysyvä juottopaikka tiiviiksi ja eläinten kulkureitit riittävän kovapohjaisiksi ehkäistään kyseisten alueiden maaperän liettyminen. Alueet pysyvät kuivina, lannan poisto helpottuu ja haju sekä kärpäshaitat vähenevät. Aitaamalla laidunalueet tarvittaessa vesirajasta ja rannasta estetään ranta alueiden liettyminen ja veden mahdollinen hygieniahaitta. (määräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja, kuten öljysäiliötä, voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Kirjanpito tulee lähettää joka vuosi helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Toistaiseksi ympäristökeskus muistuttaa kirjeitse vuositietojen lähettämisvelvollisuudesta, mutta jatkossa toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen luvassa määrätyistä velvoitteista. Myöhemmin tietojen lähettäminen sähköisesti voi olla mahdollista. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) Pihaton toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito sekä muut tarpeelliset selvitykset, kuten mahdollinen suunnitelma toiminnan hajuhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

11 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin sosiaali ja terveyslautakunta Toholammin maaseutu ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

12 12 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.