Kymenlaakson maakuntatilaisuus, Kouvola Talouden tila ja kuntatalouden näkymät

Transkriptio

1 Kymenlaakson maakuntatilaisuus, Kouvola Talouden tila ja kuntatalouden näkymät Reijo Vuorento apulaisjohtaja

2 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

3 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

4 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

5 ETLAn Suhdanne 1/2012: tiivistelmä Maailmantalouden näkymät ovat yhä epävarmat, mutta positiivisia merkkejä on jo näkyvissä vuoden 2012 jälkipuoliskolle Suomen kokonaistuotanto kasvaa 0.9 prosenttia vuonna 2012, ensi vuonna kasvu nopeutuu 2.6 prosenttiin Elintarvikkeiden ja asumisen hintojen nousu hidastuu; Suomen kuluttajahinnat nousevat 2.7 prosenttia vuonna 2012 Ostovoiman niukka paraneminen jarruttaa yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksia Yritysten investoinnit supistuvat vuonna 2012 viennin heiketessä, kasvua odotettavissa ensi vuonna Työttömyysasteen lasku pysähtyy vuonna 2012 Talouskasvun hidastuminen syö budjetin tiukennuksen vaikutuksen ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

6

7

8

9

10

11

12

13 Nykytilanne Talous ja rahoitusmarkkinat Velkakriisi ja säästökuurit aiheuttaneet ja aiheuttavat haasteita talouskasvulle Riittääkö Saksan veto ylläpitämään edes kituliasta kasvua euroalueella? => Euroalueen yhtenäisyys on koetuksella Suomen kunnat Kuntien yhteistä varainhankintaa kriisi ei ole vaikeuttanut oleellisesti, sillä Kuntarahoitus on koettu yhdeksi sijoittajien turvasatamista. Verrattuna vuosien kriisiin rahoituksen saatavuus on ollut parempi => kunnat ovat saaneet useita lainatarjouksia samantasoisilla ja markkinakorkokantoja seurailevilla koroilla. Kuitenkin yli viiden vuoden lainatarjoukset silloin ja nyt käytännössä vain Kuntarahoitukselta. Myös Kuntarahoitus on kuitenkin joutunut korottamaan antolainauksen marginaalejaan. Taustalla on sääntelyn kiristymiseen varautuminen mutta myös rahan hinnan kallistuminen. Kuntarahoituksen antolainaus pysyi vuonna 2011 lähes edellisvuoden tasolla. Kuntien lainakanta nyt n. EUR 12 mrd. ja sen arvioidaan edelleen kasvavan EUR 1 mrd. vuosivauhtia. 13

14 Valtion ja kuntien velkaantuminen Mrd. % Valtionvelka Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM. Mrd. % Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti JT, HP 14

15 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 1 (2)» Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikentynyt. Kaikkia ongelmia ei valitettavasti ole vielä nähty. Portugali ja Espanja ja Italia ongelmissa. Euroopassa vahva taantumariski.» Suomen viennin kasvu on hidastunut, monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on tehty.» Maamme vaihtotase 2011 alijäämäinen ensi kerran vuoden 1993 jälkeen.» Heikentyvä euro parantaa toisaalta vähitellen viennin kilpailukykyä.» Maamme talouskasvu on alhainen tänä vuonna.» Parhaimmillaankin olemme siirtymässä jälkiteollistuneessa maailmassa hitaan kasvun aikaan ja samanaikaisesti ikääntymisestä johtuvaan hoivan tarpeen kasvuun. Tämä vaikuttaa maahamme ja kuntiin voimakkaasti. 15

16 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 2 (2)» Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin.» Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (631 m ) vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj..» Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan!» Hallituksen kehysriihen ratkaisut riittävätkö ne?» Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen! 16

17 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 2 (2)» Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin.» Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (631 m ) vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj..» Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan!» Hallituksen kehysriihen ratkaisut riittävätkö ne?» Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen! 17

18 Hallituksen sopeutustoimet Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla. Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset johtuvat» ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisesta (tuottoarvio vuonna 2014 n. 800 milj. euroa)» arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksesta (tuottoarvio vuonna 2014 n. 750 milj. euroa) Osa veromuutosten euromääräisestä vaikutuksesta otetaan huomioon kuntien verorahoitusta vähentämällä pienentämällä valtionosuuskompensaatiota Varainsiirtoveron muutoksilla valtio kerää 80 milj. euroa; lisäksi valtio kerää solidaarisuusverolla ja perintöverotusta kiristämällä yhteensä 115 milj. euroa Suurimmat lisäsäästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 2015 on 500 miljoonaa alempi. Kasvupanoksia yritystoiminnan tukemiseksi mm. poistomahdollisuuksien tilapäinen parantaminen ja työllisyyttä edistäviä toimia sekä liikenneinvestointeihin suurten väylähankkeiden hyväksyminen, toisaalta leikkauksia väylänpidon rahoituksessa. 18

19 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 1 (3) Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa» Pohjalla hallitusohjelman mukainen v toteutettu vuosittainen 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä milj. euroa Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla = kuntien rahoitusosuutta korottamalla» Leikkauksen vaikutus /as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa Vuoden 2015 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa» Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa 19

20 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 2 (3) Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013 (kunnat ja kuntayhtymät -45 m ) ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia (2015 mm. lukiot -37 m ja ammatillinen perusopetus -49 m ) Leikkaukset vääjäämättä kiristävät kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät velkaantumista 20

21 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 3 (3) Toimien myönteiset piirteet:» Hallitus pääsi ratkaisuihin valtiontalouden kehyksistä» Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät ratkaisuja eläkekysymyksissä» Hallitus aikoo jatkaa yhteisöveron tuoton korotettua jako-osuutta kunnille vuosille 2014 ja 2015 vaikutus 2014 noin 270 milj.. Yritysverotuksen huojennusten vaikutus kompensoidaan jakoosuudessa.» Jäteveron siirtäminen kunnille toisi verotuloja 90 miljoonaa euroa vuodessa.» Kiinteistöverotusta kehitetään mm. selvittämällä mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen.» Soten rakennusten ja koulujen v alkaviin peruskorjauksiin lisäbudjetissa 30 milj.. Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja normeja joustavoittaa. 21

22 Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen 22

23

24

25 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2011* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 25

26 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintamenot yht. 33,85 35,35 36,85 38,21 39,79 41,49 43,25 Palkat 15,01 15,61 16,11 16,48 16,98 17,54 18,12 Muut henkilöstömenot 4,47 4,62 4,76 4,87 5,02 5,16 5,30 Ostot 11,72 12,49 13,30 14,16 15,08 16,06 17,10 Muut toimintamenot 2,65 2,63 2,68 2,70 2,71 2,73 2,73 Korkomenot 0,30 0,36 0,31 0,40 0,53 0,66 0,73 Investoinnit 5,69 1) 4,14 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 Yhteensä 39,83 1) 39,85 41,36 42,81 44,52 46,35 48,18 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat 4,2 2,8 4,5 4,0 4,2 3,2 3,7 2,3 4,2 3,0 4,3 3,3 4,3 3,3 Ostot 7,4 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Menot yhteensä 8,3 1) 0,0 3,8 3,5 4,0 4,1 4,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 26

27 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji * 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Kunnallisvero 15,77 16,21 16,82 17,37 18,20 18,98 19,83 Yhteisövero 1,41 1,66 1,41 1,45 1,54 1,64 1,37 Kiinteistövero 1,17 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 18,35 19,07 19,49 20,10 21,05 21,96 22,57 Muutos, %: Kunnallisvero 2,1 2,8 3,8 3,3 4,8 4,3 4,5 Yhteisövero 17,5 18,5-15,4 2,8 6,2 6,5-16,5 Kiinteistövero 20,4 2,0 5,2 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 4,2 3,9 2,2 3,1 4,7 4,3 2,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,97 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 31,99 28,34 29,41 29,22 29,13 23,26 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO

28 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd * 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintakate -22,94-24,18-25,21-26,14-27,22-28,38-29,59 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,07 7,68 0,07 2,64-2,20 0,13 19,49 8,09 0,22 2,60-2,30 0,17 20,10 8,21 0,18 2,35-2,40 0,17 21,05 8,38 0,07 2,28-2,51 0,17 21,96 8,67-0,04 2,21-2,62 0,17 22,57 8,88-0,09 1,77-2,74 0,17 Tilikauden tulos 1,93 0,57 0,48 0,12-0,06-0,24-0,80 Tulorah. korjauserät -1,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,70 2,37 2,32 2,07 2,00 1,93 1,49 Investoinnit, netto -3,02-3,32-3,20-3,20-3,20-3,20-3,20 Rahoitusjäämä 1) -0,32-0,95-0,88-1,13-1,20-1,27-1,71 Lainakanta 11,67 12,61 13,56 14,76 16,06 17,41 19,21 Rahavarat 4,76 4,70 4,67 4,65 4,64 4,62 4,61 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 28

29 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,2 % 4,1 % Määrä: 2,0 % 1,3 % Kustannustaso: 3,2 % 2,8 % 5,0 4,0 Määrän muutos 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Reijo Vuorento

30 % Kuntien vuosikate % poistoista Kymenlaakso Kymenlaakso Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 30

31 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kymenlaakso yhteensä * 31 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

32 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kouvolan seutukunta * 32 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

33 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta * 33 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

34 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta * 34 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

35 Kymenlaakson kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Kymenlaakso Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Kymenlaakso Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 35 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

36 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Kymenlaakso Rahavarat, Kymenlaakso Rahavarat, koko maa Lainakanta, Kymenlaakso Lainakanta, koko maa * 36 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan

37 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan, %: 3,7 4,2 4,3 4,3 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3,0 2,9 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 37