Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus

Transkriptio

1 Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ).

3 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintamenot yht. 35,48 37,04 38,41 39,96 41,61 43,33 - Palkat 15,65 16,20 16,57 17,07 17,63 18,21 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,82 4,93 5,09 5,23 5,37 - Ostot 12,52 13,34 14,18 15,06 15,99 16,98 - Muut toimintamenot 2,64 2,68 2,73 2,74 2,76 2,77 Korkomenot 0,35 0,27 0,29 0,40 0,54 0,69 Investoinnit 4,31 4,30 4,30 4,30 4,30 4,30 Yhteensä 40,14 41,61 43,00 44,66 46,45 48,32 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 4,8 4,3 4,4 3,5 3,7 2,3 4,0 3,0 4,1 3,3 4,1 3,3 -Ostot 6,8 6,5 6,3 6,2 6,2 6,2 Menot yhteensä 0,8 3,7 3,3 3,8 4,0 4,0 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ).

4 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,3 % 4,1 % Määrä: 2,0 % 1,3 % Kustannustaso: 3,3 % 2,8 % 5,0 4,0 Määrän muutos 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB (Talousjaosto ).

5 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Kunnallisvero 16,20 16,87 17,58 18,42 19,16 19,96 Yhteisövero 1,67 1,30 1,34 1,34 1,48 1,28 Kiinteistövero 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 19,07 19,43 20,20 21,07 21,98 22,61 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,1 4,2 4,8 4,0 4,2 Yhteisövero 18,5-22,0 3,1 0,0 10,5-13,5 Kiinteistövero 1,9 5,3 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 4,0 4,3 4,3 2,9 Tuloveroprosentti, keskim. 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,08 28,77 28,71 22,77 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ).

6 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintakate -24,28-25,34-26,27-27,33-28,46-29,64 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 19,07 7,66 0,08 2,54-2,23 0,13 19,43 8,11 0,18 2,39-2,33 0,17 20,20 8,22 0,18 2,33-2,80 1) 0,17 21,07 8,35 0,13 2,22-2,72 0,17 21,98 8,61 0,02 2,16-2,80 0,17 22,61 8,87-0,10 1,75-2,84 0,17 Tilikauden tulos 0,44 0,23-0,30-0,33-0,47-0,92 Tulorah. korjauserät -0,46-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 2,11 2,05 1,94 1,88 1,47 Investoinnit, netto -3,32-3,30-3,30-3,30-3,30-3,30 Rahoitusjäämä 2) -1,11-1,19-1,25-1,36-1,42-1,83 Lainakanta 12,29 13,44 14,64 15,94 17,29 19,04 Rahavarat 4,53 4,39 4,24 4,08 3,90 3,72 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ). 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät

7 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3,0 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ). 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. )

8 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto ) Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,7 4,0 4,1 4,1 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3,0 2,9 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin

9 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB (Talousjaosto )

10 Hallituksen vuoden 2013 TMAE:n valmistelu 1/2 Kevään kehysratkaisuun ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Talouskasvu on hidastumassa vm:n julkistaman arvion mukaan +0-1 % paikkeille tänä vuonna ja jatkunee kutakuinkin sama ensi vuonna vrt esim. Sampo-pankki : BKT tänä vuonna +0,5 ja ,5%, Tapiola pankki 14.6.: -0,5 ja +0,5 ja Suomen Pankki 14.6.: +1,5 ja +1,2. Suurin kuntatalouteen vaikuttava auki oleva asia on vanhuspalvelulaki (tuleeko henkilöstömitoitus lakiin/asetukseen) vm es. 23 milj lain toteutukseen ja STM 30 milj kokeiluun summat niin pieniä, ettei sitova henkilöstömitoitus mahdollinen. Lakiluonnoksen toteutus vaatii noin 200 milj ja sen päälle mahd. 0,7 henkilömitoitus 240 milj yht. n. 440 milj. Asia ratkaistaan budjettiriihessä. Valtionosuuksiin tulossa aiemmin sovitut leikkaukset 631 milj ja uutta 125 milj. Lisäksi OKM:n vos-indeksin jäähdytys -50 milj. Paljon muita muutoksia esim. nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jatkuu, aluearkkitehtitoiminnan rahoitus pois, STM:n evorahojen leikkaus, liikenteen rahoituksen leikkaukset jne. Kaikki veroperustemuutokset kompensoidaan aiemmin linjatun mukaisesti. Jäteveron tuotto ei siirtyne kunnille 2013 alussa (90 milj ). Yritetään!

11 Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen

12 Hallituksen vuoden 2013 TMAE:n valmistelu 2/2 Kuntien verotulojen kasvu nopeutunee, koska verovähennyksiä kunnallisveroperusteisiin ei juuri tehdä (yht. noin 30 milj ) ja koska palkkasumma kasvaa varsin hyvin (+2-3 %). Kuntien toimintamenojen kasvu hidastunee 2013 hieman lähinnä palkkamenoista (v 2011 sopimuksesta) johtuen, matala korkotaso maltillistaa korkomenojen kasvua nopeasta velkaantumisesta huolimatta. Kuntatalous heikkenee valtion toimenpiteiden, hidastuvan talouskasvun, palvelujen kysynnän kasvun ja poistosuosituksen* käyttöönoton takia sekä velkaantuminen kiihtyy ja kuntien veronkorotuspaineet kasvavat jonkin verran enemmän kuin keväällä peruspalveluohjelmassa arvioitiin. TMAE valmisteluaikataulu: Vm:n ja sektoriministeriöiden esitykset julki 8.8. Vm:n ja sektoriministeriöiden kehysneuvottelut tällä viikolla (vko 33) Budjettiriihi Budjettiesitys eduskunnalle 17.9., julkistus 18.9., jolloin myös peruspalvelubudjetti julkistetaan * Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositus 2011, joka astuu voimaan 2013.

13 Hallitusohjelmasta poimittu Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut talouspolitiikan tavoitteet toteutuvat ja Suomen valtion nykyinen luottoluokitus säilyy. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus seuraa vuosittain em. valtiontalouden tavoitteiden toteutumista ja panee tarvittaessa täytäntöön ehdollisia toimia siten, että niitä toteutetaan prosentuaalisesti yhtä paljon. Näitä ehdollisia toimia ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen.

14

15 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2010, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 7,4 KUNNAT verotulot 18,3 1,4 VALTIO verotulot 32,2 22,7 1,2 15,8 5,0 3,0 1,5 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista

16 Tausta: Hallitusohjelman ( ) kirjaukset valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyy seuraavia valtionosuusjärjestelmää koskevia kannanottoja:» Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta.» Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.» Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen myös jatkossa. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen.» Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti. Hallitusohjelmassa maininta "Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle."

17 Arno Miettinen valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi ( ) Ministeri Virkkunen kutsui valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Arno Miettisen toimikaudelle Työ tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän (HALKE) alaisuudessa Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan.» Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa Selvitysmiehen väliraportti joulukuussa 2012 Lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista vuoden 2013 loppuun mennessä Uusi valtionosuuslainsäädäntö voimaan 2015

18 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen organisointi ( ) (1/2) Valtiovarainministeriö asetti uudistuksen valmistelua varten myös tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän toimikaudelle Asetettu tukiryhmä ja asiantuntija- ja laskentaryhmä toimivat selvitysmiehen tukena. Tukiryhmä Päivi Laajala, VM (PJ) Markku Nissinen, VM (vara-pj) Tuire Santamäki-Vuori, VM Tuomo Mäki, VM Elina Pylkkänen, VM Annika Klimenko, VM Aino-Inkeri Hansson, STM Eeva-Riitta Pirhonen, OKM Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto Timo Juurikkala, Vantaa Markku Andersson, Jyväskylä Kari Nenonen, Vantaa Iivo Polvi, Iisalmi Gun Kapténs, Luoto Antti Moisio, VATT Arto Salmela, VM (sihteeri) Ville Salonen, VM (sihteeri) Asiantuntija- ja laskentaryhmä Arno Miettinen, VM (PJ) Markku Nissinen, VM (vara-pj) Arto Salmela, VM Marja Isomäki, VM Arto Luhtala, VM Jouko Narikka, VM Merja Taipalus, VM Tanja Rantanen, VM Pasi Rentola, OKM Raimo Jämsén, STM Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Ville Salonen, VM (sihteeri)

19 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen organisointi (2/2) Tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän työn reunaehdot Ryhmät toimivat selvitysmiehen tukena Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Uudistuksen tavoitteena on poistaa lainsäädännöstä ja rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään hallitusohjelman mukaan valtiolle Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla Tarkastelu voidaan laajentaa myös verotusta koskeviin asioihin hallitusohjelman kirjaukset huomioon ottaen

20 Valtionosuusuudistuksen aikataulu Kuntaliiton sisäinen ryhmä valmistelemaan uudistusta 2/2012 Kuntaliiton koordinoima ulkoinen seurantaryhmä valmistelemaan uudistusta 9/2012 Uudistustyötä Lausunnot Ohjaus, neuvonta, koulutus Valtionosuusuudistuksen asettamispäätökset 5-6/2012 Uudistus käyntiin 9/2012 Selvitysmiehen väliraportti 12/2012 Uudistustyölle aikaa ~ 1 vuosi Lausuntokierros 9-12/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle 3/2014 Uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan

21 Kuntaliiton kannanottoja uudistuksesta» Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa.» Uudistuksen tavoitteena kuntaliitosneutraali järjestelmä.» Uudistuksessa tulee lisätä järjestelmän laskennallisuutta kannustaen kuntia näin entistä tehokkaampaan toimintaan.» Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille.» Harkinnanvarainen osuus pidetään jatkossakin osana järjestelmää.» Kiinteistöverotuksen muutosten kuntakohtaiset vaikutukset arvioidaan osana uudistusta.» Ammattikorkeakoulujen rahoituksen valtiollistaminen rahoitettava pääosin ylläpitäjäjärjestelmästä ei peruspalvelujen valtionosuuksista. Tällä ratkaisulla ei ole vaikutuksia ylläpitäjille eikä kunnille, mutta ao valtionosuusprosentteihin ja sitä kautta pidemmän aikavälin valtionosuuksien kehitykseen.

22 Uudistuksen arviointia Uudistuksen toteuttaminen on tällä kertaa erityisen haastavaa samanaikaisista suurista valtionosuusleikkauksista johtuen. Uudistuksen menetykset tulevat valtionosuusleikkausten päälle liikkumavara uudistuksessa lähtökohtaisesti pieni. Kuntaliitosneutraalisuus realistinen tavoite, mutta valtionosuusjärjestelmällä ei voi pakottaa liitoksiin, kyse valtion rahoitusosuudesta kuntien peruspalveluihin vrt. rahoitusperiaate. Lisäksi valtionosuudet huono väline pakottaa kehyskuntia kuntaliitoksiin. Kuntaliitosneutraalisuus edellyttää muutoksia määräytymisperusteiden määrittelyssä esim. tekijät km2-ruuduittain sekä tasausjärjestelmän perusteellista uudistamista esim. Ruotsin malli (tasausraja 115 % ja sen yli menevältä osin leikkaus 95 %). Näin suuret muutokset erittäin haasteellisia toteuttaa, joten jatkossakin tarvittaneen kuntaliitoksissa valtionosuuksien menetyksen kompensaatiota. Nykyisissä määräytymisperusteissa useita uudistusta kaipaavia tekijöitä: sairastavuuskerroin, päivähoitokerroin, syrjäisyystekijä, ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden huomiointi jne. Aikaa uudistuksen valmistelulle vähän. Erityishaasteena uudistuksen yhteensovitus muiden uudistusten kanssa, erityisesti kuntarakenneuudistuksen, sote-rakenneuudistuksen kanssa.

23 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisen perusteen jakautuminen osatekijöihin v Kriteerien osuuden, yhteenveto: - Ikärakenteen vaikutus yhteensä n. 85 % ( ,4 + 0,09 + 0,04) - 14 eri ikäryhmää kuudessa eri osassa laskentaa - Sairastavuus 10 % - Kaikki muut yhteensä n. 5 % - Ikäryhmien ja sairastavuuden lisäksi yhteensä 13 muuta laskentaperustetta

24 Kuntaliiton valmistautuminen valtionosuusjärjestelmän uudistustyöhön Liiton sisäinen kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä Yksiköiden edustus, n. 20 jäsentä Ryhmän vetäjä: Timo Kietäväinen Vastuuhenkilö: Sanna Lehtonen Kokoontuu kuukausittain 2/2012 alkaen Liiton koordinoima ulkoinen rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä Alueellisesti kattava edustus, vajaa 40 jäsentä Ryhmän vetäjä: Timo Kietäväinen Vastuuhenkilö: Sanna Lehtonen Aloittaa työnsä syyskuussa 2012 Sisäisen ja ulkoisen työn tuloksista liiton linjaukset Kuntaliiton hallitukselle samoin raportointi liiton hallitukselle työn kestäessä