TERVEYS JA HUOLENPITO. 7 9 v. Pieni koululainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYS JA HUOLENPITO. 7 9 v. Pieni koululainen"

Transkriptio

1 TERVEYS JA HUOLENPITO 7 9 v Pieni koululainen

2 Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna Aittasalo, TtT, ft, tutkija Helinä Keskinen, hammaslääkäri Emmi Korvenranta, LL (väit.) Anu Mustonen, PsT Eeva Nykänen, Ravitsemusterapeutti, THM Outi Strid, lastentautien erikoislääkäri Arja Sääkslahti, LitT, liikuntapedagogiikan assistentti Tuija Tammelin, FT, tutkimusjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki puhelin Tilaukset: puhelin tilausnumero: Suomen Sydänliitto Oltermannintie Helsinki puhelin (09) Tilaukset: puhelin (09) tilausnumero: 3284 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara Hämeen Kirjapaino Oy

3 Lukijalle Lapsesi on jo kouluikäinen. Koulun alku laajentaa lapsen elämänpiiriä ja tuo uusia asioita koko perheen arkeen. Jotta lapsi jaksaisi koulutyössä, kasvaisi ja kehittyisi, hän tarvitsee monipuolista ravintoa, riittävästi liikuntaa ja unta. Koululainen liikkuu entistä enemmän itsenäisesti kodin ulkopuolella, ja siksi sinun tulee kiinnittää huomiota lapsesi turvallisuuteen uudella tavalla. Lapsen tulee saada sinulta paitsi kannustusta ja hyväksyntää, myös edelleen tarvitsemaansa huolenpitoa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Sydänliitto haluavat tällä lehtisellä tukea vanhempia huolehtimaan lapsensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Lehtisessä on myös vinkkejä erilaisiin arkipäivän tilanteisiin. Jokainen lapsi ja hänen perheensä ovat ainutlaatuisia. Sinä tunnet vanhempana lapsesi parhaiten ja toimit hänen kanssaan omalla, perheellenne sopivalla tavalla. Ongelmatilanteissa kannattaa aina kysyä neuvoa: kouluterveydenhuolto on koululaista ja hänen perhettään varten. Sisältö Pieni koululainen syö s. 4 Pieni koululainen liikkuu s. 9 Pieni koululainen nukkuu s. 13 Pieni koululainen peseytyy s. 16 Pieni koululainen tarvitsee turvaa s. 18 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 3

4 Pieni koululainen syö Koululainen tarvitsee päivässä monta pientä ateriaa Säännölliset ateriat ovat välttämättömiä pienelle koululaiselle. Tasaisesti päivään rytmitettyinä ne auttavat jaksamaan koulussa ja vapaa-aikana. Nälkäisenä lapsi ei jaksa keskittyä, saati oppia uutta. Koululaisen päivään kuuluu ainakin viisi ateriaa eli aamupala, kouluateria, välipala, päivällinen ja iltapala. Vaikka kouluikäinen on monessa asiassa omatoiminen, aikuisen vastuulla on huolehtia ruoka-ajoista ja ruoan laadusta ei niinkään ruoan määrästä. Lapsi päättää itse, kuinka paljon hän syö. Toiset lapset pärjäävät vähällä, toiset syövät enemmän. Lasta ei saa pakottaa syömään enemmän kuin hän itse haluaa. Lapsen kanssa kannattaa sopia, että kaikkea ruokaa maistetaan vähän. Aikuisen malli auttaa lasta omaksumaan terveelliset ruokatottumukset. Monipuolisuus ja vaihtelevuus ruokavalinnoissa ja säännöllisyys ateria- ja välipala-ajoissa ovat ruokailun perusasioita, jotka lapsuudessa opittuina säilyvät tavallisesti läpi elämän. Mitä söit koulussa? Lapsen tulisi saada kouluateriasta kolmasosa päivittäisestä energiantarpeesta. Se onnistuu, jos hän kokoaa lounaansa lautasmallin mukaan. Kouluaterian yksittäinen osa ei kata lapsen ravinnontarvetta. Lapsi 4 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

5 ei saa niin paljon energiaa pelkästä leivästä tai salaatista, että hän jaksaisi koulupäivän. Lapselta onkin hyvä kysyä, mitä ruokaa koulussa tarjottiin ja maistuiko se hänelle. Kun lapsi syö kotona yhdessä perheensä kanssa, hän syö yleensä hyvin ja monipuolisesti myös koulussa. Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian niin kotona kuin koulussa. Aikuisen malli auttaa lasta omaksumaan terveelliset ruokatottumukset. Lautasesta puolet täytetään kasviksilla, salaateilla tai raasteilla. Neljännes koostuu perunasta, pastasta tai riisistä ja toinen neljännes vähäsuolaisesta ja -rasvaisesta liha-, kala- tai kanaruoasta tai palkokasveista. Rasvaton maito tai piimä ja rasiamargariinilla voideltu runsaasti kuitua sisältävä leipä täydentävät ateriaa. Aikuisen asenne vaikuttaa Suomessa kouluruoka on perheille maksuton, jokaiselle koululaiselle kuuluva etu. Voit aikuisena omalla asenteellasi ja esimerkilläsi vaikuttaa siihen, syökö lapsesi monipuolisen koululounaan. Välipalalla on väliä Lapset syövät luonnostaan kerralla pieniä annoksia, ja siksi tarvitaan välipaloja. Välipalat auttavat jaksamaan seuraavaan ateriaan ja ehkäisevät napostelua. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 5

6 Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että välipala odottaa kotona koulusta palaavaa lasta. Vanhempi voi esimerkiksi tehdä aamulla välipalavoileivän valmiiksi jääkaappiin. Kun kaapeista löytyy terveellisiä raaka-aineita ja vanhempi on opastanut lasta, myöhemmin tämä selviää välipalan teosta itse. Hedelmät, kasvispalat, voileivät, viilit ja jogurtit ovat hyviä välipaloja ja vesi, rasvaton maito ja piimä hyviä välipalajuomia. Lapselle on hyvä kertoa, mitkä välipalat ovat terveellisiä ja mitkä eivät. Makeat syötävät tai juomat ovat huonoja välipaloja, sillä ne eivät pidä nälkää. Lisäksi ne vaurioittavat hampaita ja tuovat herkästi ylipainoa. Vanhemman kannattaa ottaa selvää koulun välipalakäytännöistä. Koulussa saatetaan tarjota maksullista tai maksutonta välipalaa. Joissain kouluissa lapsi voi myös tuoda välipalan kotoa. Terveellinen ruoka on hyvää Koululainen saa monipuolisesta ruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet D-vitamiinilisää lukuunottamatta. Ateriat ovat ravitsemuksellisesti hyviä, kun lautasella on paljon kasviksia, mutta vähän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Koululaisen ruokavaliossa on tarpeeksi kasviksia, kun hän syö niitä päivittäin ainakin viisi oman kämmenensä kokoista annosta. Tavoite täyttyy huomaamatta, kun vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä katetaan vaihdellen jokaiselle aterialle. Kasvikset sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Myös täysjyväleivissä, -puuroissa ja -leseissä on runsaasti kuituja. Terveellinen ruokavalio sisältää pehmeää, hyvälaatuista rasvaa, mutta mahdollisimman vähän kovaa, terveydelle haitallista rasvaa. Pehmeissä rasvoissa on normaalille kasvulle ja kehityksel- 6 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

7 le tarpeellisia rasvaliukoisia vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja. Rasia- ja pullomargariinit sekä kasviöljyt ovat pehmeää rasvaa. Kovaa rasvaa on muun muassa rasvaisissa maitotuotteissa ja lihoissa sekä monissa naposteluherkuissa. Kovan rasvan vähentäminen onnistuu, kun valitsee kaupasta vähärasvaisia, rasvattomia tai kasvirasvaa sisältäviä vaihtoehtoja. Lapselle voi kertoa, mitkä rasvanlähteet ovat hyviä ja mitä kannattaa käyttää harvoin. Vähäsuolainen ruokavalio on koko perheelle hyväksi. Päivittäin käytettävät ruoka-aineet saattavat yllättää suolamäärillään. Tuoteselosteet kannattaa lukea tarkkaan, kun valitsee leipää, juustoa, leikkeleitä ja valmisruokia. Sydänmerkki auttaa löytämään tuotteitta, joissa on käytetty maltillisesti suolaa. D-vitamiinin saanti on mallillaan,kun ruokavalioon kuuluu päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasiamargariinia sekä kalaa pari kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Lisäksi suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisää 18 ikävuoteen asti. Kouluterveydenhoitajalta saa ohjeita D-vitamiinilisän käyttöön. Maltti on valttia herkuttelussa Mehut, limsat, karkit ja suolaiset herkut voivat lisätä lapsen energiasaantia huomaamatta ja tuoda ylimääräisiä kiloja. Myös välipaloihin kannattaa kiinnittää huomiota: moneen jogurttiin, välipalarahkaan, mysliin ja myslipatukkaan piiloutuu sokeria tai rasvaa herkkujen tapaan. Makeat herkut ja sokeriset juomat ovat myös haitaksi lapsen hampaille. Keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat ovat sokerisia parempia, sillä niissä ei ole lainkaan energiaa. Niitä kannattaa käyttää vain kohtuudella, sillä niiden hapot ovat hampaille haitallisia. Energiajuomia tai kofeiinipitoisia virvoitusjuomia ei suositella lapsille lainkaan. Sydänmerkki ohjaa hyviin valintoihin ruokakaupassa. Löydät sen avulla vaivattomasti eri tuoteryhmistä muita vähemmän suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet. Merkistä on apua terveellisen ruokavalion koostamisessa. Vesi on paras janojuoma, rasvaton maito tai piimä sopiva ruokajuoma. Yhteensä kolme neljä lasillista maitoa, piimää, jogurttia, rahkaa tai viiliä päivässä riittää turvaamaan lapsen kalsiumin saannin. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 7

8 Perheen kannattaa tehdä herkutteluun omat pelisääntönsä. Herkuttelun voi vaikka keskittää yhteen päivään viikossa, mutta tällöinkin ruokailun yhteyteen, jotta herkut eivät vie ruokahalua varsinaisilta aterioilta. Kun arkipäivinä syöminen on kunnossa, satunnaiset herkkupäivät eivät kaada hyvää ruokavaliota. Onko lapsella taipumusta ylipainoon? Satunnaiset herkkuhetket eivät tee kenestäkään ylipainoista: kokonaisuus ratkaisee. Säännölliset ateriat ja pienet, mutta pysyvät muutokset arjen liikunta- ja ruokatottumuksissa estävät liiallista painon nousua. Valitse vähäsuolaista Suolan määrä on merkitty elintarvikepakkauksiin suolaprosenttina (%) tai natriumina (Na). Natriumin saa muutettua suolaksi, kun sen kertoo luvulla 2,5. Vähäsuolaisuuden raja vaihtelee tuoteryhmittäin. Prosenttiluku kertoo, paljonko vähäsuolaisessa tuotteessa saa enimmillään olla suolaa. Leivät ja leivonnaiset 0,7 % Näkkileivät 1,2 % Aamiaismurot ja - hiutaleet 1,0 % Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5 % Täyslihaleikkeleet 1,7 % Juustot 1,0 % Valmisateriat ja - kastikkeet 0,7 % Liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet 0,9 % Suosi pehmeää, karsi kovaa rasvaa Suosi paljon pehmeää rasvaa sisältäviä rypsi- ja muita kasviöljyjä tai pullomargariinia ruoanvalmistukseen. rasiamargariinia (rasvaa %) leivän päälle. öljypohjaista salaatinkastiketta. pari kertaa viikossa lautaselle kalaa eri kalalajeja vaihdellen. Karsi kovaa ja vältä voita ja voita sisältäviä levitteitä. rasvaista maitoa ja piimää (rasvaa yli 0,5 %) ja rasvaista viiliä ja jogurttia (rasvaa yli 1 %). jäätelöä, kermaa (rasvaa yli 10 %) ja juustoa (rasvaa yli 17 %). rasvaisia lihoja, jauhelihaa ja makkaroita (rasvaa yli 10 %). rasvaisia leivonnaisia, keksejä ja jälkiruokia (rasvaa yli 10 %). kookosrasvaa ja kovia leivontamargariineja. 8 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

9 Pieni koululainen liikkuu Koululainen nauttii liikunnan ilosta Liikkuminen ja leikkiminen kuuluvat alakoululaisen elämään. Hän nauttii uusien liikuntataitojen opettelusta ja oppii nopeasti. Pienen koululaisen liikunnassa riittää vauhtia ja jännitystä: lapsi ei liiku järkisyistä, vaan liikunnan ilosta ja huomaamattaan. Hän liikkuu koulumatkoilla, koulussa ja välitunneilla, siirtyy paikasta toiseen kävellen tai pyörällä. Hän voi myös osallistua ohjattuun liikuntaan. Tavoitteena on, että lapsi liikkuisi päivittäin kaksi tuntia ja tästä ajasta puolet reippaasti. Kun lapselle annetaan mahdollisuus liikkua koulumatkat jalan ja peuhata pihalla, tavoite täyttyy helposti. Vanhempi kannustaa liikkumaan Liikunnan aiheuttamat myönteiset tunteet, elämykset ja onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa. Laiskempikin liikkuja voi innostua liikkumaan, jos hänen onnistumisensa ja kehittymisensä huomataan ja niistä kehutaan. Onnistuminen palkitaan kehuilla, lapsi ei muita palkintoja kaipaa. Lapsi liikkuu todennäköisesti myös aikuisena, jos hän omaksuu lapsuudessa liikunnallisen elämäntavan, myönteisen asenteen liikuntaan ja perustaidot. Hän omaksuu vanhemmiltaan tavan liikkua tai olla liikkumatta. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 9

10 Liikunta on parhaimmillaan erottamaton osa lapsen arkea. Lapsi ei ole koskaan liian pieni liikkumaan. Vanhemmat opettavat lasta huomaamaan tilanteet, joissa liikkuminen on luontaista, esimerkiksi kaverin luokse voi useimmiten pyöräillä. Tietokone ja televisio vievät aikaa liikunnalta. Niiden parissa vietetty aika aiheuttaa helposti painonnousua, ryhtivirheitä, väsymystä ja keskittymishäiriöitä. Lapsen kanssa kannattaa sopia, että hän viettää korkeintaan kaksi tuntia päivässä ruudun ääressä. Lapsi kulkee kouluun omin jaloin Alakoululainen kävelee ja pyöräilee mielellään kouluun, kunhan koulureitti on todettu turvalliseksi yhdessä aikuisen kanssa. Koulumatka taittuu mukavasti kaverin kanssa, reppu selässä. Jos koulusta on annettu lupa, lapsi voi myös pyöräillä koulumatkansa. Koska koulupäivä on pitkälti paikallaoloa, lapsella on sen jälkeen tarve liikkua. Hän nauttii muiden lasten kanssa puuhastelusta ulkona, koulun pihalla välitunneilla, iltapäiväkerhossa tai liikuntakerhossa. Ryhmässä liikkuminen lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Koulussakin liikutaan Koululiikunta pyrkii tukemaan liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Tavoitteena on tarjota lapselle myönteisiä kokemuksia liikunnasta. Liikuntatuntien ilmapiiri vaikuttaa lapsen asenteeseen liikuntaa kohtaan. Alakoululainen nauttii ilmapiiristä, joka ei ole liian kilpailuhenkinen tai vertaile lapsia toisiinsa. Kannattaa muistaa, että alakoululaiset ovat liikunnallisilta lahjoiltaan, kooltaan ja voimiltaan erilaisia. Lapsen tulisi liikkua päivittäin 2 tuntia, ja siitä ajasta puolet reippaasti. 10 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

11 Lapsi tutustuu eri liikuntalajeihin koulussa ja kerhoissa, ja voi löytää niistä itselleen mieluisan liikuntaharrastuksen. Lapsi harrastaa Vanhemmat miettivät usein, millainen liikuntaharrastus sopisi omalle lapselle. Lajivalinnan lisäksi tulisi pohtia liikunnan määrää, tavoitteita ja monipuolisuutta. Monista lajeista voi tulla nopeasti kilpailuhenkisiä. Vanhemman tehtävänä on kannustaa ja tukea lasta tämän harrastuksessa sekä kuulostella lasta ja huolehtia siitä, että liikuntaharrastuksen ilmapiiri on lapselle sopiva. Liikuntaharrastus ei riitä lapselle ainoaksi liikunnaksi. Ilman pihapelejä, Koska koulupäivä on pitkälti paikallaoloa, lapsella on sen jälkeen tarve liikkua. koulu- ja perheliikuntaa urheilevakin lapsi voi liikkua terveyden, kasvun ja kehityksen kannalta liian vähän. Sopivat liikuntavarusteet tekevät liikkumisesta mukavaa ja turvallista. Urheiluvälineitä voi hankkia käytettyinä ja pieneksi käyneet laittaa uudelleen kiertoon. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 11

12 Ohjaa lasta liikkumaan Ole esimerkkinä, suosi omia jalkoja aina kuin voit. Liiku yhdessä lapsesi kanssa, vaikka lapsella olisi liikuntaharrastus. Hiihtoladut, pyörätiet, uimahallit ja luontopolut kutsuvat! Varmista, että lapsesi koulureitti on turvallinen kävellä ja pyöräillä. Kannusta koululaistasi liikkumaan välitunneilla. Ohjaa lastasi vaihtamaan liikuntavaatteet liikuntatuntia varten. Kannusta koululaistasi ulkoilemaan. Vaikuta pihapiiriin ja kodin lähiympäristöön, jotta siellä voi liikkua turvallisesti. Anna lapsellesi vaatteet ja jalkineet, joilla voi liikkua vapaasti. Sovi lapsesi kanssa päivistä, jolloin ei käytetä tietokonetta, televisiota tai videoita. Auta lastasi löytämään liikuntaharrastus. Osallistu lapsesi liikuntaharrastukseen valmentajana, huoltajana tai joukkueenjohtajana. Tutustu myös: Sopivat liikuntavarusteet tekevät liikkumisesta mukavaa ja turvallista. 12 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

13 Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Pieni koululainen nukkuu Koululainen menee ajoissa nukkumaan Koululainen tarvitsee unta kasvuunsa ja kehitykseensä. Unen aikana erittyy kasvuhormonia. Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Liian vähäinen uni heikentää vastustuskykyä. Myös tunne-elämän tasapainoinen kehitys vaatii unta. Kouluikäinen tarvitsee noin kymmenen tuntia unta vuorokaudessa. Unen tarve vaihtelee eri lapsilla. Lapsi on nukkunut riittävästi, kun hän herää aamulla virkeänä ja on virkeä vielä iltapäivälläkin. Koululainen ei vielä välttämättä tunnista väsymystään eikä sitä, että liian vähäinen uni aiheuttaa seuraavan päivän väsymyksen. Vanhempien tehtävänä on huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä ja siitä, että lapsi menee ajoissa nukkumaan. Säännöllinen nukkumaanmenoaika edistää unen tuloa ja hyvää unen laatua. Viikonloppuisin olisi hyvä käydä nukkumaan suunnilleen samaan aikaan kuin arkena, jotta maanantaina Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 13

14 herääminen olisi helppoa. Pidempinä loma-aikoina voi nukkumaanmenoaika siirtyä myöhäisemmäksi, kunhan se muutetaan ennalleen hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Kun nukkumaanmenoaika on arkisin säännöllinen, erityisinä hetkinä valvominen on juhlaa. Iltarituaalit ovat yhä tärkeitä Iltapala, iltapesut ja hampaiden harjaus valmistelevat unten maille. Hyvä olisi, jos koko perheen elämänrytmi rauhoittuisi iltaa kohden. Kiireetön yhdessäolo, päivän tapahtumien ja mieltä askarruttavien asioiden purku rauhoittavat yöunille. Pieni koululainen kuuntelee mielellään, jos vanhempi lukee hänelle hetkisen ennen nukahtamista. Lapsilla on monenlaisia tapoja nukahtamiseen. Yksi haluaa lueskella sängyssä mielikirjaansa, toinen odottaa unta unikaveri kainalossa. Joku on tottunut nukkumaan pimeässä huoneen ovi suljettuna, joku haluaa jättää oven raolleen. Rauhallinen ympäristö, oma tai sisarusten kanssa jaettu huone, siistit ja mieluisat vuodevaatteet edistävät osaltaan unen tuloa. Rauhoita ilta Myöhäinen television tai tietokoneen ääressä vietetty aika vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Toimintaelokuvat, vauhdikkaat tietokonepelit ja muut vahvasti tunteisiin vaikuttavat elämykset voivat tehdä iltamyöhällä unesta rauhattoman. Jotta pystyisit valvomaan television ja tietokoneen käyttöä, sijoita ne perheen yhteisiin tiloihin. Myöhäiset urheilutreenit eivät sovi pienelle, eivätkä isollekaan koululaiselle. Rasittavan liikunnan jälkeen vie parisen tuntia, ennen kuin elimistö on tasaantunut rauhalliseen ja virkistävään uneen. Päivällä väsyttää Huonosti nukutun yön tai liian vähäisen unen jälkeen koululaisen on usein vaikea herätä, aamupala ei maistu ja lapsi saattaa olla ärtynyt jo aamusta. Iltapäivällä väsyttää ja koulussa on kurja olla: lapsen päätä särkee, hän on ärtyisä ja ylivilkas ja hänellä on keskittymisvaikeuksia. Pitkäaikainen univaje voi heikentää oppimista. Pidempinä loma-aikoina voi nukkumaanmenoaika siirtyä myöhäisemmäksi, kunhan se muutetaan ennalleen hyvissä ajoin ennen koulun alkua. 14 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

15 Pitkäaikainen univaje voi heikentää oppimista. Unettomuus saattaa vaivata myös koululaista Joskus uni antaa odotuttaa itseään. Koulun alku, uudelle luokalle meno, perheessä tapahtuneet muutokset, kuten avioero tai muutto toiselle paikkakunnalle, heijastuvat lapsen uneen. Tilapäinen unettomuus on rasittavaa, mutta menee onneksi useimmiten ohi. Kerro lapselle, ettei tilapäinen valvominen ole vaarallista ja että tilanne korjaantuu. Lasta auttaa, kun sinä pysyt rauhallisena ja ymmärrät lapsen huolen. Jos nukahtamisvaikeudet ja unettomuus vaikuttavat lapsen jokapäiväiseen elämään ja lapsi kärsii niistä, hae apua. Syy lapsen oireiluun voi olla vaikka koulukiusaamisessa tai muissa kouluongelmissa. Kiusaamiseen on aina puututtava eikä lasta saa jättää yksin vaikeuksiensa kanssa. Ota yhteys opettajaan ja kouluterveydenhoitajaan. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 15

16 Hampaat harjataan aamuin illoin fluorihammastahnalla herneen kokoinen nokare tahnaa riittää. Pieni koululainen peseytyy Vanhempaa tarvitaan vielä Kouluikäinen osaa huolehtia omasta puhtaudestaan melko itsenäisesti. Vanhempaa tarvitaan vielä kannustamaan, neuvomaan ja joskus muistuttamaan. Lapsi saattaa tarvita apua esimerkiksi kynsien leikkuuseen ja hiusten pesuun, kampaamiseen ja letittämiseen. Vanhemman tulee huolehtia, että lapsella on sään mukainen vaatetus ja että hän vaihtaa tarvittaessa puhtaat vaatteet ja pitää tavaransa järjestyksessä. Kädet pestään monta kertaa Koululainen pesee kasvot ja kädet päivittäin. Kädet pestään saippualla aina ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen. Kokovartalosuihku tai kylpy muutaman kerran viikossa riittää. Hikiliikuntaa harrastava koululainen käy suihkussa useammin. Kuivaihoisen lapsen kannattaa välttää tiheitä suihkutteluja varsinkin talvisin, kun pakkanen ja kuiva huoneilma kuivattavat ihoa entisestään. Perusvoide hoitaa kui- 16 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

17 vaa ihoa. Koululainen käy yksin vessassa Ekaluokkalainen selviää yksin vessassa. Joka kymmenes seitsemänvuotias kuitenkin kastelee: osa öisin, osa päivisin ja osa molempina. Asiasta kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi koululääkäriin. Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, kastelu yleensä häviää. Hoitamattomana se kuitenkin vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Lapsi ei kastele tahallaan, ja siksi läheisten tulisi suhtautua asiaan ymmärtäväisesti ja hienotunteisesti. Hampaat harjataan aamuin illoin Pysyvät hampaat tekevät kovaa vauhtia tuloaan irtoavien maitohampaiden tilalle ja hammasrivin jatkeeksi. Hampaat harjataan aamuin illoin fluorihammastahnalla herneen kokoinen nokare tahnaa riittää. Koululainen osaa pääsääntöisesti harjata itse hampaansa, mutta vanhempien on syytä auttaa ja varmistaa pesutulos iltaisin. Apuna voi käyttää apteekista saatavia väritabletteja. Ne paljastavat, mitkä kohdat jäävät herkästi pesemättä. Jotta hampaat varmasti puhdistuisivat, niitä harjataan pari, kolme minuuttia. Vastapuhjenneet hampaat harjataan erityisen huolellisesti, sillä ne reikiintyvät helposti. Puhdasta tulee niin tavallisella kuin sähköhammasharjalla. Harja on syytä vaihtaa uuteen kahden kolmen kuukauden välein ja aina silloin, kun harjakset alkavat harottaa. Säännöllinen ateriarytmi ja ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö kolmesta viiteen kertaa päivässä sekä napostelun ja makean käytön välttäminen ehkäisevät hampaiden reikiintymistä. Aikuinen antaa lapselle mallin ruokailutapoihin ja suuhygieniasta huolehtimiseen. Hammasharja on syytä vaihtaa uuteen kahden kolmen kuukauden välein ja aina silloin, kun harjakset alkavat harottaa. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 17

18 Pieni koululainen tarvitsee turvaa Aikuista tarvitaan yksinäisiin hetkiin Alakoululaisen koulupäivät ovat lyhyitä, ja ainakin ekaluokkalainen tarvitsee aikuisen turvaa niin aamuun kuin iltapäivään. Vanhempien lyhennetty työaika ja iltapäiväkerho auttavat. Jos lapsi joutuu selviämään aamuista omin päin, hänen pitää tietää, keneltä hän voi tarvittaessa saada apua ja miten menetellä hätätilanteissa. Yhteiset säännöt turvaavat lapsen elämää Koululainen liikkuu jo itsenäisesti kodin ulkopuolella. Vanhempien tehtävänä on varmistaa koulureitin ja leikkipaikkojen turvallisuus. Lapsen kanssa on hyvä sopia yhteisistä säännöistä, kuten siitä, missä hän saa liikkua ilman aikuista. Lajin mukaiset suojavarusteet ehkäisevät kolhuilta. Pyöräilykypärä kuuluu sekä lapsen että aikuisen pyöräilyyn. 18 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

19 Vanhemman tehtävänä on säädellä ja tarvittaessa rajoittaa lapsen median parissa käyttämää aikaa. Aikaa tulisi jäädä myös perheelle ja kavereille. Pimeän aikaan heijastin kuuluu vakiovarusteisiin. Pieni koululainen tarvitsee autoon erillisen istuinkorokkeen. Tieliikennelain mukaan vasta yli 135-senttinen lapsi voi matkustaa aikuisten tapaan turvavöissä. Median käyttö vaatii omat pelisääntönsä Moni lapsi saa ensimmäisenä kännykkänsä, kun koulu alkaa. Sen käytöstä on hyvä sopia pelisäännöt. Kännykkä tuo turvaa: se mahdollistaa yhteydenpidon lapsen ja vanhemman välillä aikuisen työaikanakin. Lapsi pärjää toki ilman kännykkää. Tietokoneen käyttö tarvitsee myös omat sääntönsä. Yleensä lapset ovat hyvin näppäriä ja oppivat tekniset hienoudet nopeasti. Taito ymmärtää mediasisältöjä ja tulkita niitä ei kuitenkaan kehity samassa tahdissa teknisten valmiuksien kanssa. Erilaisiin mediasisältöihin olisi hyvä tutustua yhdessä vanhemman kanssa. Vanhempien on syytä miettiä, millaisia ohjelmia ja pelejä he lapsilleen sallivat. Ikärajamerkinnät auttavat vanhempia. Aikuisille tarkoitetut, väkivaltaa ja seksiä sisältävät ohjelmat eivät sovi lapsille. Ne sisältävät usein asioita, jotka voivat lisätä lapsen pelkoja, levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä. Vanhemman tehtävänä on säädellä ja tarvittaessa rajoittaa lapsen median parissa käyttämää aikaa. Aikaa tulisi jäädä myös perheelle ja kavereille. Sosiaalinen media on kuitenkin myös tärkeä väline pitää yhteyttä ystäviin ja saada vertaisten tai aikuisten tukea asioihin, joista on vaikea puhua kasvotusten. Medialaitteiden käyttöä on helpompi valvoa, kun ne sijaitsevat kodin yhteisissä tiloissa lasten huoneen sijaan. Erilaisilla esto-ohjelmilla voidaan estää pääsy ei-toivotuille sivuille, mutta esto-ohjelmat eivät koskaan korvaa vanhempien läsnäoloa. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 19

20 Terveys ja huolenpito -lehtisissä muistutetaan 0 12-vuotiaan lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin tekijöistä: monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja unesta, puhtaudesta sekä turvallisuudesta mediakasvatusta unohtamatta.

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Nuoret 1 Rakenna oma ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Hämeenlinnan voimisteluseura toukokuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen,

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus Ravintoaineiden tarve ei vähene iän myötä, vaikka kehon koostumus muuttuu ja energiantarve vähenee. Syömällä säännöllisesti kunnon ruokaa

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS ARJESSA. 3.3.16 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija, ETK

NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS ARJESSA. 3.3.16 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija, ETK NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS ARJESSA 3.3.16 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija, ETK URHEILIJAKSI KASVAMINEN - KEHITYKSEN KOLMIO RAVINNON MERKITYS NUORELLE URHEILIJALLE Osa harjoittelua, palautumista ja

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

HYVÄ ALKU KOULUTIELLE. Helli ja hoivaa pientä koululaista

HYVÄ ALKU KOULUTIELLE. Helli ja hoivaa pientä koululaista HYVÄ ALKU KOULUTIELLE Helli ja hoivaa pientä koululaista Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 2014 www.mll.fi Kiitokset asiantuntijoille liikuntatieteiden maisteri Kristiina Hannula koululääkäri

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI 1(19) LIITE 1. Alakoulun liikuntadiplomi ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI Nimi: 2(19) SISÄLTÖ 1 LIIKKUMISKERRAT... 2 2 TEHTÄVÄKIRJA... 2 2.1 Kehonkuvani... 5 2.2 Ruokalautasmalli... 6 2.3 Oma ruokalautasmalli...

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit Päivitetty 2011 Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit diabeetikoiden ja MBO-potilaiden kuntoutusta järjestävissä laitoksissa Diabeetikoiden ja MBO-potilaiden (metabolista oireyhtymää sairastavien)

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY ARVOISA ASIAKAS Ruokapäiväkirjan ja ruuankäyttökyselyn avulla selvitämme ruokatottumuksianne ja ravinnonsaantianne. Tietojanne käsitellään täysin luottamuksellisesti,

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot