TERVEYS JA HUOLENPITO. 7 9 v. Pieni koululainen

Transkriptio

1 TERVEYS JA HUOLENPITO 7 9 v Pieni koululainen

2 Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna Aittasalo, TtT, ft, tutkija Helinä Keskinen, hammaslääkäri Emmi Korvenranta, LL (väit.) Anu Mustonen, PsT Eeva Nykänen, Ravitsemusterapeutti, THM Outi Strid, lastentautien erikoislääkäri Arja Sääkslahti, LitT, liikuntapedagogiikan assistentti Tuija Tammelin, FT, tutkimusjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki puhelin Tilaukset: puhelin tilausnumero: Suomen Sydänliitto Oltermannintie Helsinki puhelin (09) sydanliitto@sydanliitto.fi Tilaukset: puhelin (09) tilaukset@sydanliitto.fi tilausnumero: 3284 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara Hämeen Kirjapaino Oy

3 Lukijalle Lapsesi on jo kouluikäinen. Koulun alku laajentaa lapsen elämänpiiriä ja tuo uusia asioita koko perheen arkeen. Jotta lapsi jaksaisi koulutyössä, kasvaisi ja kehittyisi, hän tarvitsee monipuolista ravintoa, riittävästi liikuntaa ja unta. Koululainen liikkuu entistä enemmän itsenäisesti kodin ulkopuolella, ja siksi sinun tulee kiinnittää huomiota lapsesi turvallisuuteen uudella tavalla. Lapsen tulee saada sinulta paitsi kannustusta ja hyväksyntää, myös edelleen tarvitsemaansa huolenpitoa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Sydänliitto haluavat tällä lehtisellä tukea vanhempia huolehtimaan lapsensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Lehtisessä on myös vinkkejä erilaisiin arkipäivän tilanteisiin. Jokainen lapsi ja hänen perheensä ovat ainutlaatuisia. Sinä tunnet vanhempana lapsesi parhaiten ja toimit hänen kanssaan omalla, perheellenne sopivalla tavalla. Ongelmatilanteissa kannattaa aina kysyä neuvoa: kouluterveydenhuolto on koululaista ja hänen perhettään varten. Sisältö Pieni koululainen syö s. 4 Pieni koululainen liikkuu s. 9 Pieni koululainen nukkuu s. 13 Pieni koululainen peseytyy s. 16 Pieni koululainen tarvitsee turvaa s. 18 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 3

4 Pieni koululainen syö Koululainen tarvitsee päivässä monta pientä ateriaa Säännölliset ateriat ovat välttämättömiä pienelle koululaiselle. Tasaisesti päivään rytmitettyinä ne auttavat jaksamaan koulussa ja vapaa-aikana. Nälkäisenä lapsi ei jaksa keskittyä, saati oppia uutta. Koululaisen päivään kuuluu ainakin viisi ateriaa eli aamupala, kouluateria, välipala, päivällinen ja iltapala. Vaikka kouluikäinen on monessa asiassa omatoiminen, aikuisen vastuulla on huolehtia ruoka-ajoista ja ruoan laadusta ei niinkään ruoan määrästä. Lapsi päättää itse, kuinka paljon hän syö. Toiset lapset pärjäävät vähällä, toiset syövät enemmän. Lasta ei saa pakottaa syömään enemmän kuin hän itse haluaa. Lapsen kanssa kannattaa sopia, että kaikkea ruokaa maistetaan vähän. Aikuisen malli auttaa lasta omaksumaan terveelliset ruokatottumukset. Monipuolisuus ja vaihtelevuus ruokavalinnoissa ja säännöllisyys ateria- ja välipala-ajoissa ovat ruokailun perusasioita, jotka lapsuudessa opittuina säilyvät tavallisesti läpi elämän. Mitä söit koulussa? Lapsen tulisi saada kouluateriasta kolmasosa päivittäisestä energiantarpeesta. Se onnistuu, jos hän kokoaa lounaansa lautasmallin mukaan. Kouluaterian yksittäinen osa ei kata lapsen ravinnontarvetta. Lapsi 4 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

5 ei saa niin paljon energiaa pelkästä leivästä tai salaatista, että hän jaksaisi koulupäivän. Lapselta onkin hyvä kysyä, mitä ruokaa koulussa tarjottiin ja maistuiko se hänelle. Kun lapsi syö kotona yhdessä perheensä kanssa, hän syö yleensä hyvin ja monipuolisesti myös koulussa. Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian niin kotona kuin koulussa. Aikuisen malli auttaa lasta omaksumaan terveelliset ruokatottumukset. Lautasesta puolet täytetään kasviksilla, salaateilla tai raasteilla. Neljännes koostuu perunasta, pastasta tai riisistä ja toinen neljännes vähäsuolaisesta ja -rasvaisesta liha-, kala- tai kanaruoasta tai palkokasveista. Rasvaton maito tai piimä ja rasiamargariinilla voideltu runsaasti kuitua sisältävä leipä täydentävät ateriaa. Aikuisen asenne vaikuttaa Suomessa kouluruoka on perheille maksuton, jokaiselle koululaiselle kuuluva etu. Voit aikuisena omalla asenteellasi ja esimerkilläsi vaikuttaa siihen, syökö lapsesi monipuolisen koululounaan. Välipalalla on väliä Lapset syövät luonnostaan kerralla pieniä annoksia, ja siksi tarvitaan välipaloja. Välipalat auttavat jaksamaan seuraavaan ateriaan ja ehkäisevät napostelua. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 5

6 Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että välipala odottaa kotona koulusta palaavaa lasta. Vanhempi voi esimerkiksi tehdä aamulla välipalavoileivän valmiiksi jääkaappiin. Kun kaapeista löytyy terveellisiä raaka-aineita ja vanhempi on opastanut lasta, myöhemmin tämä selviää välipalan teosta itse. Hedelmät, kasvispalat, voileivät, viilit ja jogurtit ovat hyviä välipaloja ja vesi, rasvaton maito ja piimä hyviä välipalajuomia. Lapselle on hyvä kertoa, mitkä välipalat ovat terveellisiä ja mitkä eivät. Makeat syötävät tai juomat ovat huonoja välipaloja, sillä ne eivät pidä nälkää. Lisäksi ne vaurioittavat hampaita ja tuovat herkästi ylipainoa. Vanhemman kannattaa ottaa selvää koulun välipalakäytännöistä. Koulussa saatetaan tarjota maksullista tai maksutonta välipalaa. Joissain kouluissa lapsi voi myös tuoda välipalan kotoa. Terveellinen ruoka on hyvää Koululainen saa monipuolisesta ruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet D-vitamiinilisää lukuunottamatta. Ateriat ovat ravitsemuksellisesti hyviä, kun lautasella on paljon kasviksia, mutta vähän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Koululaisen ruokavaliossa on tarpeeksi kasviksia, kun hän syö niitä päivittäin ainakin viisi oman kämmenensä kokoista annosta. Tavoite täyttyy huomaamatta, kun vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä katetaan vaihdellen jokaiselle aterialle. Kasvikset sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Myös täysjyväleivissä, -puuroissa ja -leseissä on runsaasti kuituja. Terveellinen ruokavalio sisältää pehmeää, hyvälaatuista rasvaa, mutta mahdollisimman vähän kovaa, terveydelle haitallista rasvaa. Pehmeissä rasvoissa on normaalille kasvulle ja kehityksel- 6 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

7 le tarpeellisia rasvaliukoisia vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja. Rasia- ja pullomargariinit sekä kasviöljyt ovat pehmeää rasvaa. Kovaa rasvaa on muun muassa rasvaisissa maitotuotteissa ja lihoissa sekä monissa naposteluherkuissa. Kovan rasvan vähentäminen onnistuu, kun valitsee kaupasta vähärasvaisia, rasvattomia tai kasvirasvaa sisältäviä vaihtoehtoja. Lapselle voi kertoa, mitkä rasvanlähteet ovat hyviä ja mitä kannattaa käyttää harvoin. Vähäsuolainen ruokavalio on koko perheelle hyväksi. Päivittäin käytettävät ruoka-aineet saattavat yllättää suolamäärillään. Tuoteselosteet kannattaa lukea tarkkaan, kun valitsee leipää, juustoa, leikkeleitä ja valmisruokia. Sydänmerkki auttaa löytämään tuotteitta, joissa on käytetty maltillisesti suolaa. D-vitamiinin saanti on mallillaan,kun ruokavalioon kuuluu päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasiamargariinia sekä kalaa pari kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Lisäksi suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisää 18 ikävuoteen asti. Kouluterveydenhoitajalta saa ohjeita D-vitamiinilisän käyttöön. Maltti on valttia herkuttelussa Mehut, limsat, karkit ja suolaiset herkut voivat lisätä lapsen energiasaantia huomaamatta ja tuoda ylimääräisiä kiloja. Myös välipaloihin kannattaa kiinnittää huomiota: moneen jogurttiin, välipalarahkaan, mysliin ja myslipatukkaan piiloutuu sokeria tai rasvaa herkkujen tapaan. Makeat herkut ja sokeriset juomat ovat myös haitaksi lapsen hampaille. Keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat ovat sokerisia parempia, sillä niissä ei ole lainkaan energiaa. Niitä kannattaa käyttää vain kohtuudella, sillä niiden hapot ovat hampaille haitallisia. Energiajuomia tai kofeiinipitoisia virvoitusjuomia ei suositella lapsille lainkaan. Sydänmerkki ohjaa hyviin valintoihin ruokakaupassa. Löydät sen avulla vaivattomasti eri tuoteryhmistä muita vähemmän suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet. Merkistä on apua terveellisen ruokavalion koostamisessa. Vesi on paras janojuoma, rasvaton maito tai piimä sopiva ruokajuoma. Yhteensä kolme neljä lasillista maitoa, piimää, jogurttia, rahkaa tai viiliä päivässä riittää turvaamaan lapsen kalsiumin saannin. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 7

8 Perheen kannattaa tehdä herkutteluun omat pelisääntönsä. Herkuttelun voi vaikka keskittää yhteen päivään viikossa, mutta tällöinkin ruokailun yhteyteen, jotta herkut eivät vie ruokahalua varsinaisilta aterioilta. Kun arkipäivinä syöminen on kunnossa, satunnaiset herkkupäivät eivät kaada hyvää ruokavaliota. Onko lapsella taipumusta ylipainoon? Satunnaiset herkkuhetket eivät tee kenestäkään ylipainoista: kokonaisuus ratkaisee. Säännölliset ateriat ja pienet, mutta pysyvät muutokset arjen liikunta- ja ruokatottumuksissa estävät liiallista painon nousua. Valitse vähäsuolaista Suolan määrä on merkitty elintarvikepakkauksiin suolaprosenttina (%) tai natriumina (Na). Natriumin saa muutettua suolaksi, kun sen kertoo luvulla 2,5. Vähäsuolaisuuden raja vaihtelee tuoteryhmittäin. Prosenttiluku kertoo, paljonko vähäsuolaisessa tuotteessa saa enimmillään olla suolaa. Leivät ja leivonnaiset 0,7 % Näkkileivät 1,2 % Aamiaismurot ja - hiutaleet 1,0 % Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5 % Täyslihaleikkeleet 1,7 % Juustot 1,0 % Valmisateriat ja - kastikkeet 0,7 % Liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet 0,9 % Suosi pehmeää, karsi kovaa rasvaa Suosi paljon pehmeää rasvaa sisältäviä rypsi- ja muita kasviöljyjä tai pullomargariinia ruoanvalmistukseen. rasiamargariinia (rasvaa %) leivän päälle. öljypohjaista salaatinkastiketta. pari kertaa viikossa lautaselle kalaa eri kalalajeja vaihdellen. Karsi kovaa ja vältä voita ja voita sisältäviä levitteitä. rasvaista maitoa ja piimää (rasvaa yli 0,5 %) ja rasvaista viiliä ja jogurttia (rasvaa yli 1 %). jäätelöä, kermaa (rasvaa yli 10 %) ja juustoa (rasvaa yli 17 %). rasvaisia lihoja, jauhelihaa ja makkaroita (rasvaa yli 10 %). rasvaisia leivonnaisia, keksejä ja jälkiruokia (rasvaa yli 10 %). kookosrasvaa ja kovia leivontamargariineja. 8 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

9 Pieni koululainen liikkuu Koululainen nauttii liikunnan ilosta Liikkuminen ja leikkiminen kuuluvat alakoululaisen elämään. Hän nauttii uusien liikuntataitojen opettelusta ja oppii nopeasti. Pienen koululaisen liikunnassa riittää vauhtia ja jännitystä: lapsi ei liiku järkisyistä, vaan liikunnan ilosta ja huomaamattaan. Hän liikkuu koulumatkoilla, koulussa ja välitunneilla, siirtyy paikasta toiseen kävellen tai pyörällä. Hän voi myös osallistua ohjattuun liikuntaan. Tavoitteena on, että lapsi liikkuisi päivittäin kaksi tuntia ja tästä ajasta puolet reippaasti. Kun lapselle annetaan mahdollisuus liikkua koulumatkat jalan ja peuhata pihalla, tavoite täyttyy helposti. Vanhempi kannustaa liikkumaan Liikunnan aiheuttamat myönteiset tunteet, elämykset ja onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa. Laiskempikin liikkuja voi innostua liikkumaan, jos hänen onnistumisensa ja kehittymisensä huomataan ja niistä kehutaan. Onnistuminen palkitaan kehuilla, lapsi ei muita palkintoja kaipaa. Lapsi liikkuu todennäköisesti myös aikuisena, jos hän omaksuu lapsuudessa liikunnallisen elämäntavan, myönteisen asenteen liikuntaan ja perustaidot. Hän omaksuu vanhemmiltaan tavan liikkua tai olla liikkumatta. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 9

10 Liikunta on parhaimmillaan erottamaton osa lapsen arkea. Lapsi ei ole koskaan liian pieni liikkumaan. Vanhemmat opettavat lasta huomaamaan tilanteet, joissa liikkuminen on luontaista, esimerkiksi kaverin luokse voi useimmiten pyöräillä. Tietokone ja televisio vievät aikaa liikunnalta. Niiden parissa vietetty aika aiheuttaa helposti painonnousua, ryhtivirheitä, väsymystä ja keskittymishäiriöitä. Lapsen kanssa kannattaa sopia, että hän viettää korkeintaan kaksi tuntia päivässä ruudun ääressä. Lapsi kulkee kouluun omin jaloin Alakoululainen kävelee ja pyöräilee mielellään kouluun, kunhan koulureitti on todettu turvalliseksi yhdessä aikuisen kanssa. Koulumatka taittuu mukavasti kaverin kanssa, reppu selässä. Jos koulusta on annettu lupa, lapsi voi myös pyöräillä koulumatkansa. Koska koulupäivä on pitkälti paikallaoloa, lapsella on sen jälkeen tarve liikkua. Hän nauttii muiden lasten kanssa puuhastelusta ulkona, koulun pihalla välitunneilla, iltapäiväkerhossa tai liikuntakerhossa. Ryhmässä liikkuminen lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Koulussakin liikutaan Koululiikunta pyrkii tukemaan liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Tavoitteena on tarjota lapselle myönteisiä kokemuksia liikunnasta. Liikuntatuntien ilmapiiri vaikuttaa lapsen asenteeseen liikuntaa kohtaan. Alakoululainen nauttii ilmapiiristä, joka ei ole liian kilpailuhenkinen tai vertaile lapsia toisiinsa. Kannattaa muistaa, että alakoululaiset ovat liikunnallisilta lahjoiltaan, kooltaan ja voimiltaan erilaisia. Lapsen tulisi liikkua päivittäin 2 tuntia, ja siitä ajasta puolet reippaasti. 10 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

11 Lapsi tutustuu eri liikuntalajeihin koulussa ja kerhoissa, ja voi löytää niistä itselleen mieluisan liikuntaharrastuksen. Lapsi harrastaa Vanhemmat miettivät usein, millainen liikuntaharrastus sopisi omalle lapselle. Lajivalinnan lisäksi tulisi pohtia liikunnan määrää, tavoitteita ja monipuolisuutta. Monista lajeista voi tulla nopeasti kilpailuhenkisiä. Vanhemman tehtävänä on kannustaa ja tukea lasta tämän harrastuksessa sekä kuulostella lasta ja huolehtia siitä, että liikuntaharrastuksen ilmapiiri on lapselle sopiva. Liikuntaharrastus ei riitä lapselle ainoaksi liikunnaksi. Ilman pihapelejä, Koska koulupäivä on pitkälti paikallaoloa, lapsella on sen jälkeen tarve liikkua. koulu- ja perheliikuntaa urheilevakin lapsi voi liikkua terveyden, kasvun ja kehityksen kannalta liian vähän. Sopivat liikuntavarusteet tekevät liikkumisesta mukavaa ja turvallista. Urheiluvälineitä voi hankkia käytettyinä ja pieneksi käyneet laittaa uudelleen kiertoon. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 11

12 Ohjaa lasta liikkumaan Ole esimerkkinä, suosi omia jalkoja aina kuin voit. Liiku yhdessä lapsesi kanssa, vaikka lapsella olisi liikuntaharrastus. Hiihtoladut, pyörätiet, uimahallit ja luontopolut kutsuvat! Varmista, että lapsesi koulureitti on turvallinen kävellä ja pyöräillä. Kannusta koululaistasi liikkumaan välitunneilla. Ohjaa lastasi vaihtamaan liikuntavaatteet liikuntatuntia varten. Kannusta koululaistasi ulkoilemaan. Vaikuta pihapiiriin ja kodin lähiympäristöön, jotta siellä voi liikkua turvallisesti. Anna lapsellesi vaatteet ja jalkineet, joilla voi liikkua vapaasti. Sovi lapsesi kanssa päivistä, jolloin ei käytetä tietokonetta, televisiota tai videoita. Auta lastasi löytämään liikuntaharrastus. Osallistu lapsesi liikuntaharrastukseen valmentajana, huoltajana tai joukkueenjohtajana. Tutustu myös: Sopivat liikuntavarusteet tekevät liikkumisesta mukavaa ja turvallista. 12 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

13 Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Pieni koululainen nukkuu Koululainen menee ajoissa nukkumaan Koululainen tarvitsee unta kasvuunsa ja kehitykseensä. Unen aikana erittyy kasvuhormonia. Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Liian vähäinen uni heikentää vastustuskykyä. Myös tunne-elämän tasapainoinen kehitys vaatii unta. Kouluikäinen tarvitsee noin kymmenen tuntia unta vuorokaudessa. Unen tarve vaihtelee eri lapsilla. Lapsi on nukkunut riittävästi, kun hän herää aamulla virkeänä ja on virkeä vielä iltapäivälläkin. Koululainen ei vielä välttämättä tunnista väsymystään eikä sitä, että liian vähäinen uni aiheuttaa seuraavan päivän väsymyksen. Vanhempien tehtävänä on huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä ja siitä, että lapsi menee ajoissa nukkumaan. Säännöllinen nukkumaanmenoaika edistää unen tuloa ja hyvää unen laatua. Viikonloppuisin olisi hyvä käydä nukkumaan suunnilleen samaan aikaan kuin arkena, jotta maanantaina Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 13

14 herääminen olisi helppoa. Pidempinä loma-aikoina voi nukkumaanmenoaika siirtyä myöhäisemmäksi, kunhan se muutetaan ennalleen hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Kun nukkumaanmenoaika on arkisin säännöllinen, erityisinä hetkinä valvominen on juhlaa. Iltarituaalit ovat yhä tärkeitä Iltapala, iltapesut ja hampaiden harjaus valmistelevat unten maille. Hyvä olisi, jos koko perheen elämänrytmi rauhoittuisi iltaa kohden. Kiireetön yhdessäolo, päivän tapahtumien ja mieltä askarruttavien asioiden purku rauhoittavat yöunille. Pieni koululainen kuuntelee mielellään, jos vanhempi lukee hänelle hetkisen ennen nukahtamista. Lapsilla on monenlaisia tapoja nukahtamiseen. Yksi haluaa lueskella sängyssä mielikirjaansa, toinen odottaa unta unikaveri kainalossa. Joku on tottunut nukkumaan pimeässä huoneen ovi suljettuna, joku haluaa jättää oven raolleen. Rauhallinen ympäristö, oma tai sisarusten kanssa jaettu huone, siistit ja mieluisat vuodevaatteet edistävät osaltaan unen tuloa. Rauhoita ilta Myöhäinen television tai tietokoneen ääressä vietetty aika vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Toimintaelokuvat, vauhdikkaat tietokonepelit ja muut vahvasti tunteisiin vaikuttavat elämykset voivat tehdä iltamyöhällä unesta rauhattoman. Jotta pystyisit valvomaan television ja tietokoneen käyttöä, sijoita ne perheen yhteisiin tiloihin. Myöhäiset urheilutreenit eivät sovi pienelle, eivätkä isollekaan koululaiselle. Rasittavan liikunnan jälkeen vie parisen tuntia, ennen kuin elimistö on tasaantunut rauhalliseen ja virkistävään uneen. Päivällä väsyttää Huonosti nukutun yön tai liian vähäisen unen jälkeen koululaisen on usein vaikea herätä, aamupala ei maistu ja lapsi saattaa olla ärtynyt jo aamusta. Iltapäivällä väsyttää ja koulussa on kurja olla: lapsen päätä särkee, hän on ärtyisä ja ylivilkas ja hänellä on keskittymisvaikeuksia. Pitkäaikainen univaje voi heikentää oppimista. Pidempinä loma-aikoina voi nukkumaanmenoaika siirtyä myöhäisemmäksi, kunhan se muutetaan ennalleen hyvissä ajoin ennen koulun alkua. 14 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

15 Pitkäaikainen univaje voi heikentää oppimista. Unettomuus saattaa vaivata myös koululaista Joskus uni antaa odotuttaa itseään. Koulun alku, uudelle luokalle meno, perheessä tapahtuneet muutokset, kuten avioero tai muutto toiselle paikkakunnalle, heijastuvat lapsen uneen. Tilapäinen unettomuus on rasittavaa, mutta menee onneksi useimmiten ohi. Kerro lapselle, ettei tilapäinen valvominen ole vaarallista ja että tilanne korjaantuu. Lasta auttaa, kun sinä pysyt rauhallisena ja ymmärrät lapsen huolen. Jos nukahtamisvaikeudet ja unettomuus vaikuttavat lapsen jokapäiväiseen elämään ja lapsi kärsii niistä, hae apua. Syy lapsen oireiluun voi olla vaikka koulukiusaamisessa tai muissa kouluongelmissa. Kiusaamiseen on aina puututtava eikä lasta saa jättää yksin vaikeuksiensa kanssa. Ota yhteys opettajaan ja kouluterveydenhoitajaan. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 15

16 Hampaat harjataan aamuin illoin fluorihammastahnalla herneen kokoinen nokare tahnaa riittää. Pieni koululainen peseytyy Vanhempaa tarvitaan vielä Kouluikäinen osaa huolehtia omasta puhtaudestaan melko itsenäisesti. Vanhempaa tarvitaan vielä kannustamaan, neuvomaan ja joskus muistuttamaan. Lapsi saattaa tarvita apua esimerkiksi kynsien leikkuuseen ja hiusten pesuun, kampaamiseen ja letittämiseen. Vanhemman tulee huolehtia, että lapsella on sään mukainen vaatetus ja että hän vaihtaa tarvittaessa puhtaat vaatteet ja pitää tavaransa järjestyksessä. Kädet pestään monta kertaa Koululainen pesee kasvot ja kädet päivittäin. Kädet pestään saippualla aina ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen. Kokovartalosuihku tai kylpy muutaman kerran viikossa riittää. Hikiliikuntaa harrastava koululainen käy suihkussa useammin. Kuivaihoisen lapsen kannattaa välttää tiheitä suihkutteluja varsinkin talvisin, kun pakkanen ja kuiva huoneilma kuivattavat ihoa entisestään. Perusvoide hoitaa kui- 16 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

17 vaa ihoa. Koululainen käy yksin vessassa Ekaluokkalainen selviää yksin vessassa. Joka kymmenes seitsemänvuotias kuitenkin kastelee: osa öisin, osa päivisin ja osa molempina. Asiasta kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi koululääkäriin. Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, kastelu yleensä häviää. Hoitamattomana se kuitenkin vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Lapsi ei kastele tahallaan, ja siksi läheisten tulisi suhtautua asiaan ymmärtäväisesti ja hienotunteisesti. Hampaat harjataan aamuin illoin Pysyvät hampaat tekevät kovaa vauhtia tuloaan irtoavien maitohampaiden tilalle ja hammasrivin jatkeeksi. Hampaat harjataan aamuin illoin fluorihammastahnalla herneen kokoinen nokare tahnaa riittää. Koululainen osaa pääsääntöisesti harjata itse hampaansa, mutta vanhempien on syytä auttaa ja varmistaa pesutulos iltaisin. Apuna voi käyttää apteekista saatavia väritabletteja. Ne paljastavat, mitkä kohdat jäävät herkästi pesemättä. Jotta hampaat varmasti puhdistuisivat, niitä harjataan pari, kolme minuuttia. Vastapuhjenneet hampaat harjataan erityisen huolellisesti, sillä ne reikiintyvät helposti. Puhdasta tulee niin tavallisella kuin sähköhammasharjalla. Harja on syytä vaihtaa uuteen kahden kolmen kuukauden välein ja aina silloin, kun harjakset alkavat harottaa. Säännöllinen ateriarytmi ja ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö kolmesta viiteen kertaa päivässä sekä napostelun ja makean käytön välttäminen ehkäisevät hampaiden reikiintymistä. Aikuinen antaa lapselle mallin ruokailutapoihin ja suuhygieniasta huolehtimiseen. Hammasharja on syytä vaihtaa uuteen kahden kolmen kuukauden välein ja aina silloin, kun harjakset alkavat harottaa. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 17

18 Pieni koululainen tarvitsee turvaa Aikuista tarvitaan yksinäisiin hetkiin Alakoululaisen koulupäivät ovat lyhyitä, ja ainakin ekaluokkalainen tarvitsee aikuisen turvaa niin aamuun kuin iltapäivään. Vanhempien lyhennetty työaika ja iltapäiväkerho auttavat. Jos lapsi joutuu selviämään aamuista omin päin, hänen pitää tietää, keneltä hän voi tarvittaessa saada apua ja miten menetellä hätätilanteissa. Yhteiset säännöt turvaavat lapsen elämää Koululainen liikkuu jo itsenäisesti kodin ulkopuolella. Vanhempien tehtävänä on varmistaa koulureitin ja leikkipaikkojen turvallisuus. Lapsen kanssa on hyvä sopia yhteisistä säännöistä, kuten siitä, missä hän saa liikkua ilman aikuista. Lajin mukaiset suojavarusteet ehkäisevät kolhuilta. Pyöräilykypärä kuuluu sekä lapsen että aikuisen pyöräilyyn. 18 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

19 Vanhemman tehtävänä on säädellä ja tarvittaessa rajoittaa lapsen median parissa käyttämää aikaa. Aikaa tulisi jäädä myös perheelle ja kavereille. Pimeän aikaan heijastin kuuluu vakiovarusteisiin. Pieni koululainen tarvitsee autoon erillisen istuinkorokkeen. Tieliikennelain mukaan vasta yli 135-senttinen lapsi voi matkustaa aikuisten tapaan turvavöissä. Median käyttö vaatii omat pelisääntönsä Moni lapsi saa ensimmäisenä kännykkänsä, kun koulu alkaa. Sen käytöstä on hyvä sopia pelisäännöt. Kännykkä tuo turvaa: se mahdollistaa yhteydenpidon lapsen ja vanhemman välillä aikuisen työaikanakin. Lapsi pärjää toki ilman kännykkää. Tietokoneen käyttö tarvitsee myös omat sääntönsä. Yleensä lapset ovat hyvin näppäriä ja oppivat tekniset hienoudet nopeasti. Taito ymmärtää mediasisältöjä ja tulkita niitä ei kuitenkaan kehity samassa tahdissa teknisten valmiuksien kanssa. Erilaisiin mediasisältöihin olisi hyvä tutustua yhdessä vanhemman kanssa. Vanhempien on syytä miettiä, millaisia ohjelmia ja pelejä he lapsilleen sallivat. Ikärajamerkinnät auttavat vanhempia. Aikuisille tarkoitetut, väkivaltaa ja seksiä sisältävät ohjelmat eivät sovi lapsille. Ne sisältävät usein asioita, jotka voivat lisätä lapsen pelkoja, levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä. Vanhemman tehtävänä on säädellä ja tarvittaessa rajoittaa lapsen median parissa käyttämää aikaa. Aikaa tulisi jäädä myös perheelle ja kavereille. Sosiaalinen media on kuitenkin myös tärkeä väline pitää yhteyttä ystäviin ja saada vertaisten tai aikuisten tukea asioihin, joista on vaikea puhua kasvotusten. Medialaitteiden käyttöä on helpompi valvoa, kun ne sijaitsevat kodin yhteisissä tiloissa lasten huoneen sijaan. Erilaisilla esto-ohjelmilla voidaan estää pääsy ei-toivotuille sivuille, mutta esto-ohjelmat eivät koskaan korvaa vanhempien läsnäoloa. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 19

20 Terveys ja huolenpito -lehtisissä muistutetaan 0 12-vuotiaan lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin tekijöistä: monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja unesta, puhtaudesta sekä turvallisuudesta mediakasvatusta unohtamatta.