TERVEYS JA HUOLENPITO. 7 9 v. Pieni koululainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYS JA HUOLENPITO. 7 9 v. Pieni koululainen"

Transkriptio

1 TERVEYS JA HUOLENPITO 7 9 v Pieni koululainen

2 Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna Aittasalo, TtT, ft, tutkija Helinä Keskinen, hammaslääkäri Emmi Korvenranta, LL (väit.) Anu Mustonen, PsT Eeva Nykänen, Ravitsemusterapeutti, THM Outi Strid, lastentautien erikoislääkäri Arja Sääkslahti, LitT, liikuntapedagogiikan assistentti Tuija Tammelin, FT, tutkimusjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki puhelin Tilaukset: puhelin tilausnumero: Suomen Sydänliitto Oltermannintie Helsinki puhelin (09) Tilaukset: puhelin (09) tilausnumero: 3284 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara Hämeen Kirjapaino Oy

3 Lukijalle Lapsesi on jo kouluikäinen. Koulun alku laajentaa lapsen elämänpiiriä ja tuo uusia asioita koko perheen arkeen. Jotta lapsi jaksaisi koulutyössä, kasvaisi ja kehittyisi, hän tarvitsee monipuolista ravintoa, riittävästi liikuntaa ja unta. Koululainen liikkuu entistä enemmän itsenäisesti kodin ulkopuolella, ja siksi sinun tulee kiinnittää huomiota lapsesi turvallisuuteen uudella tavalla. Lapsen tulee saada sinulta paitsi kannustusta ja hyväksyntää, myös edelleen tarvitsemaansa huolenpitoa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Sydänliitto haluavat tällä lehtisellä tukea vanhempia huolehtimaan lapsensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Lehtisessä on myös vinkkejä erilaisiin arkipäivän tilanteisiin. Jokainen lapsi ja hänen perheensä ovat ainutlaatuisia. Sinä tunnet vanhempana lapsesi parhaiten ja toimit hänen kanssaan omalla, perheellenne sopivalla tavalla. Ongelmatilanteissa kannattaa aina kysyä neuvoa: kouluterveydenhuolto on koululaista ja hänen perhettään varten. Sisältö Pieni koululainen syö s. 4 Pieni koululainen liikkuu s. 9 Pieni koululainen nukkuu s. 13 Pieni koululainen peseytyy s. 16 Pieni koululainen tarvitsee turvaa s. 18 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 3

4 Pieni koululainen syö Koululainen tarvitsee päivässä monta pientä ateriaa Säännölliset ateriat ovat välttämättömiä pienelle koululaiselle. Tasaisesti päivään rytmitettyinä ne auttavat jaksamaan koulussa ja vapaa-aikana. Nälkäisenä lapsi ei jaksa keskittyä, saati oppia uutta. Koululaisen päivään kuuluu ainakin viisi ateriaa eli aamupala, kouluateria, välipala, päivällinen ja iltapala. Vaikka kouluikäinen on monessa asiassa omatoiminen, aikuisen vastuulla on huolehtia ruoka-ajoista ja ruoan laadusta ei niinkään ruoan määrästä. Lapsi päättää itse, kuinka paljon hän syö. Toiset lapset pärjäävät vähällä, toiset syövät enemmän. Lasta ei saa pakottaa syömään enemmän kuin hän itse haluaa. Lapsen kanssa kannattaa sopia, että kaikkea ruokaa maistetaan vähän. Aikuisen malli auttaa lasta omaksumaan terveelliset ruokatottumukset. Monipuolisuus ja vaihtelevuus ruokavalinnoissa ja säännöllisyys ateria- ja välipala-ajoissa ovat ruokailun perusasioita, jotka lapsuudessa opittuina säilyvät tavallisesti läpi elämän. Mitä söit koulussa? Lapsen tulisi saada kouluateriasta kolmasosa päivittäisestä energiantarpeesta. Se onnistuu, jos hän kokoaa lounaansa lautasmallin mukaan. Kouluaterian yksittäinen osa ei kata lapsen ravinnontarvetta. Lapsi 4 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

5 ei saa niin paljon energiaa pelkästä leivästä tai salaatista, että hän jaksaisi koulupäivän. Lapselta onkin hyvä kysyä, mitä ruokaa koulussa tarjottiin ja maistuiko se hänelle. Kun lapsi syö kotona yhdessä perheensä kanssa, hän syö yleensä hyvin ja monipuolisesti myös koulussa. Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian niin kotona kuin koulussa. Aikuisen malli auttaa lasta omaksumaan terveelliset ruokatottumukset. Lautasesta puolet täytetään kasviksilla, salaateilla tai raasteilla. Neljännes koostuu perunasta, pastasta tai riisistä ja toinen neljännes vähäsuolaisesta ja -rasvaisesta liha-, kala- tai kanaruoasta tai palkokasveista. Rasvaton maito tai piimä ja rasiamargariinilla voideltu runsaasti kuitua sisältävä leipä täydentävät ateriaa. Aikuisen asenne vaikuttaa Suomessa kouluruoka on perheille maksuton, jokaiselle koululaiselle kuuluva etu. Voit aikuisena omalla asenteellasi ja esimerkilläsi vaikuttaa siihen, syökö lapsesi monipuolisen koululounaan. Välipalalla on väliä Lapset syövät luonnostaan kerralla pieniä annoksia, ja siksi tarvitaan välipaloja. Välipalat auttavat jaksamaan seuraavaan ateriaan ja ehkäisevät napostelua. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 5

6 Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että välipala odottaa kotona koulusta palaavaa lasta. Vanhempi voi esimerkiksi tehdä aamulla välipalavoileivän valmiiksi jääkaappiin. Kun kaapeista löytyy terveellisiä raaka-aineita ja vanhempi on opastanut lasta, myöhemmin tämä selviää välipalan teosta itse. Hedelmät, kasvispalat, voileivät, viilit ja jogurtit ovat hyviä välipaloja ja vesi, rasvaton maito ja piimä hyviä välipalajuomia. Lapselle on hyvä kertoa, mitkä välipalat ovat terveellisiä ja mitkä eivät. Makeat syötävät tai juomat ovat huonoja välipaloja, sillä ne eivät pidä nälkää. Lisäksi ne vaurioittavat hampaita ja tuovat herkästi ylipainoa. Vanhemman kannattaa ottaa selvää koulun välipalakäytännöistä. Koulussa saatetaan tarjota maksullista tai maksutonta välipalaa. Joissain kouluissa lapsi voi myös tuoda välipalan kotoa. Terveellinen ruoka on hyvää Koululainen saa monipuolisesta ruoasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet D-vitamiinilisää lukuunottamatta. Ateriat ovat ravitsemuksellisesti hyviä, kun lautasella on paljon kasviksia, mutta vähän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Koululaisen ruokavaliossa on tarpeeksi kasviksia, kun hän syö niitä päivittäin ainakin viisi oman kämmenensä kokoista annosta. Tavoite täyttyy huomaamatta, kun vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä katetaan vaihdellen jokaiselle aterialle. Kasvikset sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Myös täysjyväleivissä, -puuroissa ja -leseissä on runsaasti kuituja. Terveellinen ruokavalio sisältää pehmeää, hyvälaatuista rasvaa, mutta mahdollisimman vähän kovaa, terveydelle haitallista rasvaa. Pehmeissä rasvoissa on normaalille kasvulle ja kehityksel- 6 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

7 le tarpeellisia rasvaliukoisia vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja. Rasia- ja pullomargariinit sekä kasviöljyt ovat pehmeää rasvaa. Kovaa rasvaa on muun muassa rasvaisissa maitotuotteissa ja lihoissa sekä monissa naposteluherkuissa. Kovan rasvan vähentäminen onnistuu, kun valitsee kaupasta vähärasvaisia, rasvattomia tai kasvirasvaa sisältäviä vaihtoehtoja. Lapselle voi kertoa, mitkä rasvanlähteet ovat hyviä ja mitä kannattaa käyttää harvoin. Vähäsuolainen ruokavalio on koko perheelle hyväksi. Päivittäin käytettävät ruoka-aineet saattavat yllättää suolamäärillään. Tuoteselosteet kannattaa lukea tarkkaan, kun valitsee leipää, juustoa, leikkeleitä ja valmisruokia. Sydänmerkki auttaa löytämään tuotteitta, joissa on käytetty maltillisesti suolaa. D-vitamiinin saanti on mallillaan,kun ruokavalioon kuuluu päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasiamargariinia sekä kalaa pari kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Lisäksi suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisää 18 ikävuoteen asti. Kouluterveydenhoitajalta saa ohjeita D-vitamiinilisän käyttöön. Maltti on valttia herkuttelussa Mehut, limsat, karkit ja suolaiset herkut voivat lisätä lapsen energiasaantia huomaamatta ja tuoda ylimääräisiä kiloja. Myös välipaloihin kannattaa kiinnittää huomiota: moneen jogurttiin, välipalarahkaan, mysliin ja myslipatukkaan piiloutuu sokeria tai rasvaa herkkujen tapaan. Makeat herkut ja sokeriset juomat ovat myös haitaksi lapsen hampaille. Keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat ovat sokerisia parempia, sillä niissä ei ole lainkaan energiaa. Niitä kannattaa käyttää vain kohtuudella, sillä niiden hapot ovat hampaille haitallisia. Energiajuomia tai kofeiinipitoisia virvoitusjuomia ei suositella lapsille lainkaan. Sydänmerkki ohjaa hyviin valintoihin ruokakaupassa. Löydät sen avulla vaivattomasti eri tuoteryhmistä muita vähemmän suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet. Merkistä on apua terveellisen ruokavalion koostamisessa. Vesi on paras janojuoma, rasvaton maito tai piimä sopiva ruokajuoma. Yhteensä kolme neljä lasillista maitoa, piimää, jogurttia, rahkaa tai viiliä päivässä riittää turvaamaan lapsen kalsiumin saannin. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 7

8 Perheen kannattaa tehdä herkutteluun omat pelisääntönsä. Herkuttelun voi vaikka keskittää yhteen päivään viikossa, mutta tällöinkin ruokailun yhteyteen, jotta herkut eivät vie ruokahalua varsinaisilta aterioilta. Kun arkipäivinä syöminen on kunnossa, satunnaiset herkkupäivät eivät kaada hyvää ruokavaliota. Onko lapsella taipumusta ylipainoon? Satunnaiset herkkuhetket eivät tee kenestäkään ylipainoista: kokonaisuus ratkaisee. Säännölliset ateriat ja pienet, mutta pysyvät muutokset arjen liikunta- ja ruokatottumuksissa estävät liiallista painon nousua. Valitse vähäsuolaista Suolan määrä on merkitty elintarvikepakkauksiin suolaprosenttina (%) tai natriumina (Na). Natriumin saa muutettua suolaksi, kun sen kertoo luvulla 2,5. Vähäsuolaisuuden raja vaihtelee tuoteryhmittäin. Prosenttiluku kertoo, paljonko vähäsuolaisessa tuotteessa saa enimmillään olla suolaa. Leivät ja leivonnaiset 0,7 % Näkkileivät 1,2 % Aamiaismurot ja - hiutaleet 1,0 % Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5 % Täyslihaleikkeleet 1,7 % Juustot 1,0 % Valmisateriat ja - kastikkeet 0,7 % Liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet 0,9 % Suosi pehmeää, karsi kovaa rasvaa Suosi paljon pehmeää rasvaa sisältäviä rypsi- ja muita kasviöljyjä tai pullomargariinia ruoanvalmistukseen. rasiamargariinia (rasvaa %) leivän päälle. öljypohjaista salaatinkastiketta. pari kertaa viikossa lautaselle kalaa eri kalalajeja vaihdellen. Karsi kovaa ja vältä voita ja voita sisältäviä levitteitä. rasvaista maitoa ja piimää (rasvaa yli 0,5 %) ja rasvaista viiliä ja jogurttia (rasvaa yli 1 %). jäätelöä, kermaa (rasvaa yli 10 %) ja juustoa (rasvaa yli 17 %). rasvaisia lihoja, jauhelihaa ja makkaroita (rasvaa yli 10 %). rasvaisia leivonnaisia, keksejä ja jälkiruokia (rasvaa yli 10 %). kookosrasvaa ja kovia leivontamargariineja. 8 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

9 Pieni koululainen liikkuu Koululainen nauttii liikunnan ilosta Liikkuminen ja leikkiminen kuuluvat alakoululaisen elämään. Hän nauttii uusien liikuntataitojen opettelusta ja oppii nopeasti. Pienen koululaisen liikunnassa riittää vauhtia ja jännitystä: lapsi ei liiku järkisyistä, vaan liikunnan ilosta ja huomaamattaan. Hän liikkuu koulumatkoilla, koulussa ja välitunneilla, siirtyy paikasta toiseen kävellen tai pyörällä. Hän voi myös osallistua ohjattuun liikuntaan. Tavoitteena on, että lapsi liikkuisi päivittäin kaksi tuntia ja tästä ajasta puolet reippaasti. Kun lapselle annetaan mahdollisuus liikkua koulumatkat jalan ja peuhata pihalla, tavoite täyttyy helposti. Vanhempi kannustaa liikkumaan Liikunnan aiheuttamat myönteiset tunteet, elämykset ja onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa. Laiskempikin liikkuja voi innostua liikkumaan, jos hänen onnistumisensa ja kehittymisensä huomataan ja niistä kehutaan. Onnistuminen palkitaan kehuilla, lapsi ei muita palkintoja kaipaa. Lapsi liikkuu todennäköisesti myös aikuisena, jos hän omaksuu lapsuudessa liikunnallisen elämäntavan, myönteisen asenteen liikuntaan ja perustaidot. Hän omaksuu vanhemmiltaan tavan liikkua tai olla liikkumatta. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 9

10 Liikunta on parhaimmillaan erottamaton osa lapsen arkea. Lapsi ei ole koskaan liian pieni liikkumaan. Vanhemmat opettavat lasta huomaamaan tilanteet, joissa liikkuminen on luontaista, esimerkiksi kaverin luokse voi useimmiten pyöräillä. Tietokone ja televisio vievät aikaa liikunnalta. Niiden parissa vietetty aika aiheuttaa helposti painonnousua, ryhtivirheitä, väsymystä ja keskittymishäiriöitä. Lapsen kanssa kannattaa sopia, että hän viettää korkeintaan kaksi tuntia päivässä ruudun ääressä. Lapsi kulkee kouluun omin jaloin Alakoululainen kävelee ja pyöräilee mielellään kouluun, kunhan koulureitti on todettu turvalliseksi yhdessä aikuisen kanssa. Koulumatka taittuu mukavasti kaverin kanssa, reppu selässä. Jos koulusta on annettu lupa, lapsi voi myös pyöräillä koulumatkansa. Koska koulupäivä on pitkälti paikallaoloa, lapsella on sen jälkeen tarve liikkua. Hän nauttii muiden lasten kanssa puuhastelusta ulkona, koulun pihalla välitunneilla, iltapäiväkerhossa tai liikuntakerhossa. Ryhmässä liikkuminen lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Koulussakin liikutaan Koululiikunta pyrkii tukemaan liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Tavoitteena on tarjota lapselle myönteisiä kokemuksia liikunnasta. Liikuntatuntien ilmapiiri vaikuttaa lapsen asenteeseen liikuntaa kohtaan. Alakoululainen nauttii ilmapiiristä, joka ei ole liian kilpailuhenkinen tai vertaile lapsia toisiinsa. Kannattaa muistaa, että alakoululaiset ovat liikunnallisilta lahjoiltaan, kooltaan ja voimiltaan erilaisia. Lapsen tulisi liikkua päivittäin 2 tuntia, ja siitä ajasta puolet reippaasti. 10 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

11 Lapsi tutustuu eri liikuntalajeihin koulussa ja kerhoissa, ja voi löytää niistä itselleen mieluisan liikuntaharrastuksen. Lapsi harrastaa Vanhemmat miettivät usein, millainen liikuntaharrastus sopisi omalle lapselle. Lajivalinnan lisäksi tulisi pohtia liikunnan määrää, tavoitteita ja monipuolisuutta. Monista lajeista voi tulla nopeasti kilpailuhenkisiä. Vanhemman tehtävänä on kannustaa ja tukea lasta tämän harrastuksessa sekä kuulostella lasta ja huolehtia siitä, että liikuntaharrastuksen ilmapiiri on lapselle sopiva. Liikuntaharrastus ei riitä lapselle ainoaksi liikunnaksi. Ilman pihapelejä, Koska koulupäivä on pitkälti paikallaoloa, lapsella on sen jälkeen tarve liikkua. koulu- ja perheliikuntaa urheilevakin lapsi voi liikkua terveyden, kasvun ja kehityksen kannalta liian vähän. Sopivat liikuntavarusteet tekevät liikkumisesta mukavaa ja turvallista. Urheiluvälineitä voi hankkia käytettyinä ja pieneksi käyneet laittaa uudelleen kiertoon. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 11

12 Ohjaa lasta liikkumaan Ole esimerkkinä, suosi omia jalkoja aina kuin voit. Liiku yhdessä lapsesi kanssa, vaikka lapsella olisi liikuntaharrastus. Hiihtoladut, pyörätiet, uimahallit ja luontopolut kutsuvat! Varmista, että lapsesi koulureitti on turvallinen kävellä ja pyöräillä. Kannusta koululaistasi liikkumaan välitunneilla. Ohjaa lastasi vaihtamaan liikuntavaatteet liikuntatuntia varten. Kannusta koululaistasi ulkoilemaan. Vaikuta pihapiiriin ja kodin lähiympäristöön, jotta siellä voi liikkua turvallisesti. Anna lapsellesi vaatteet ja jalkineet, joilla voi liikkua vapaasti. Sovi lapsesi kanssa päivistä, jolloin ei käytetä tietokonetta, televisiota tai videoita. Auta lastasi löytämään liikuntaharrastus. Osallistu lapsesi liikuntaharrastukseen valmentajana, huoltajana tai joukkueenjohtajana. Tutustu myös: Sopivat liikuntavarusteet tekevät liikkumisesta mukavaa ja turvallista. 12 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

13 Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Pieni koululainen nukkuu Koululainen menee ajoissa nukkumaan Koululainen tarvitsee unta kasvuunsa ja kehitykseensä. Unen aikana erittyy kasvuhormonia. Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Liian vähäinen uni heikentää vastustuskykyä. Myös tunne-elämän tasapainoinen kehitys vaatii unta. Kouluikäinen tarvitsee noin kymmenen tuntia unta vuorokaudessa. Unen tarve vaihtelee eri lapsilla. Lapsi on nukkunut riittävästi, kun hän herää aamulla virkeänä ja on virkeä vielä iltapäivälläkin. Koululainen ei vielä välttämättä tunnista väsymystään eikä sitä, että liian vähäinen uni aiheuttaa seuraavan päivän väsymyksen. Vanhempien tehtävänä on huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä ja siitä, että lapsi menee ajoissa nukkumaan. Säännöllinen nukkumaanmenoaika edistää unen tuloa ja hyvää unen laatua. Viikonloppuisin olisi hyvä käydä nukkumaan suunnilleen samaan aikaan kuin arkena, jotta maanantaina Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 13

14 herääminen olisi helppoa. Pidempinä loma-aikoina voi nukkumaanmenoaika siirtyä myöhäisemmäksi, kunhan se muutetaan ennalleen hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Kun nukkumaanmenoaika on arkisin säännöllinen, erityisinä hetkinä valvominen on juhlaa. Iltarituaalit ovat yhä tärkeitä Iltapala, iltapesut ja hampaiden harjaus valmistelevat unten maille. Hyvä olisi, jos koko perheen elämänrytmi rauhoittuisi iltaa kohden. Kiireetön yhdessäolo, päivän tapahtumien ja mieltä askarruttavien asioiden purku rauhoittavat yöunille. Pieni koululainen kuuntelee mielellään, jos vanhempi lukee hänelle hetkisen ennen nukahtamista. Lapsilla on monenlaisia tapoja nukahtamiseen. Yksi haluaa lueskella sängyssä mielikirjaansa, toinen odottaa unta unikaveri kainalossa. Joku on tottunut nukkumaan pimeässä huoneen ovi suljettuna, joku haluaa jättää oven raolleen. Rauhallinen ympäristö, oma tai sisarusten kanssa jaettu huone, siistit ja mieluisat vuodevaatteet edistävät osaltaan unen tuloa. Rauhoita ilta Myöhäinen television tai tietokoneen ääressä vietetty aika vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Toimintaelokuvat, vauhdikkaat tietokonepelit ja muut vahvasti tunteisiin vaikuttavat elämykset voivat tehdä iltamyöhällä unesta rauhattoman. Jotta pystyisit valvomaan television ja tietokoneen käyttöä, sijoita ne perheen yhteisiin tiloihin. Myöhäiset urheilutreenit eivät sovi pienelle, eivätkä isollekaan koululaiselle. Rasittavan liikunnan jälkeen vie parisen tuntia, ennen kuin elimistö on tasaantunut rauhalliseen ja virkistävään uneen. Päivällä väsyttää Huonosti nukutun yön tai liian vähäisen unen jälkeen koululaisen on usein vaikea herätä, aamupala ei maistu ja lapsi saattaa olla ärtynyt jo aamusta. Iltapäivällä väsyttää ja koulussa on kurja olla: lapsen päätä särkee, hän on ärtyisä ja ylivilkas ja hänellä on keskittymisvaikeuksia. Pitkäaikainen univaje voi heikentää oppimista. Pidempinä loma-aikoina voi nukkumaanmenoaika siirtyä myöhäisemmäksi, kunhan se muutetaan ennalleen hyvissä ajoin ennen koulun alkua. 14 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

15 Pitkäaikainen univaje voi heikentää oppimista. Unettomuus saattaa vaivata myös koululaista Joskus uni antaa odotuttaa itseään. Koulun alku, uudelle luokalle meno, perheessä tapahtuneet muutokset, kuten avioero tai muutto toiselle paikkakunnalle, heijastuvat lapsen uneen. Tilapäinen unettomuus on rasittavaa, mutta menee onneksi useimmiten ohi. Kerro lapselle, ettei tilapäinen valvominen ole vaarallista ja että tilanne korjaantuu. Lasta auttaa, kun sinä pysyt rauhallisena ja ymmärrät lapsen huolen. Jos nukahtamisvaikeudet ja unettomuus vaikuttavat lapsen jokapäiväiseen elämään ja lapsi kärsii niistä, hae apua. Syy lapsen oireiluun voi olla vaikka koulukiusaamisessa tai muissa kouluongelmissa. Kiusaamiseen on aina puututtava eikä lasta saa jättää yksin vaikeuksiensa kanssa. Ota yhteys opettajaan ja kouluterveydenhoitajaan. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 15

16 Hampaat harjataan aamuin illoin fluorihammastahnalla herneen kokoinen nokare tahnaa riittää. Pieni koululainen peseytyy Vanhempaa tarvitaan vielä Kouluikäinen osaa huolehtia omasta puhtaudestaan melko itsenäisesti. Vanhempaa tarvitaan vielä kannustamaan, neuvomaan ja joskus muistuttamaan. Lapsi saattaa tarvita apua esimerkiksi kynsien leikkuuseen ja hiusten pesuun, kampaamiseen ja letittämiseen. Vanhemman tulee huolehtia, että lapsella on sään mukainen vaatetus ja että hän vaihtaa tarvittaessa puhtaat vaatteet ja pitää tavaransa järjestyksessä. Kädet pestään monta kertaa Koululainen pesee kasvot ja kädet päivittäin. Kädet pestään saippualla aina ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen. Kokovartalosuihku tai kylpy muutaman kerran viikossa riittää. Hikiliikuntaa harrastava koululainen käy suihkussa useammin. Kuivaihoisen lapsen kannattaa välttää tiheitä suihkutteluja varsinkin talvisin, kun pakkanen ja kuiva huoneilma kuivattavat ihoa entisestään. Perusvoide hoitaa kui- 16 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

17 vaa ihoa. Koululainen käy yksin vessassa Ekaluokkalainen selviää yksin vessassa. Joka kymmenes seitsemänvuotias kuitenkin kastelee: osa öisin, osa päivisin ja osa molempina. Asiasta kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi koululääkäriin. Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, kastelu yleensä häviää. Hoitamattomana se kuitenkin vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Lapsi ei kastele tahallaan, ja siksi läheisten tulisi suhtautua asiaan ymmärtäväisesti ja hienotunteisesti. Hampaat harjataan aamuin illoin Pysyvät hampaat tekevät kovaa vauhtia tuloaan irtoavien maitohampaiden tilalle ja hammasrivin jatkeeksi. Hampaat harjataan aamuin illoin fluorihammastahnalla herneen kokoinen nokare tahnaa riittää. Koululainen osaa pääsääntöisesti harjata itse hampaansa, mutta vanhempien on syytä auttaa ja varmistaa pesutulos iltaisin. Apuna voi käyttää apteekista saatavia väritabletteja. Ne paljastavat, mitkä kohdat jäävät herkästi pesemättä. Jotta hampaat varmasti puhdistuisivat, niitä harjataan pari, kolme minuuttia. Vastapuhjenneet hampaat harjataan erityisen huolellisesti, sillä ne reikiintyvät helposti. Puhdasta tulee niin tavallisella kuin sähköhammasharjalla. Harja on syytä vaihtaa uuteen kahden kolmen kuukauden välein ja aina silloin, kun harjakset alkavat harottaa. Säännöllinen ateriarytmi ja ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö kolmesta viiteen kertaa päivässä sekä napostelun ja makean käytön välttäminen ehkäisevät hampaiden reikiintymistä. Aikuinen antaa lapselle mallin ruokailutapoihin ja suuhygieniasta huolehtimiseen. Hammasharja on syytä vaihtaa uuteen kahden kolmen kuukauden välein ja aina silloin, kun harjakset alkavat harottaa. Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 17

18 Pieni koululainen tarvitsee turvaa Aikuista tarvitaan yksinäisiin hetkiin Alakoululaisen koulupäivät ovat lyhyitä, ja ainakin ekaluokkalainen tarvitsee aikuisen turvaa niin aamuun kuin iltapäivään. Vanhempien lyhennetty työaika ja iltapäiväkerho auttavat. Jos lapsi joutuu selviämään aamuista omin päin, hänen pitää tietää, keneltä hän voi tarvittaessa saada apua ja miten menetellä hätätilanteissa. Yhteiset säännöt turvaavat lapsen elämää Koululainen liikkuu jo itsenäisesti kodin ulkopuolella. Vanhempien tehtävänä on varmistaa koulureitin ja leikkipaikkojen turvallisuus. Lapsen kanssa on hyvä sopia yhteisistä säännöistä, kuten siitä, missä hän saa liikkua ilman aikuista. Lajin mukaiset suojavarusteet ehkäisevät kolhuilta. Pyöräilykypärä kuuluu sekä lapsen että aikuisen pyöräilyyn. 18 Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta

19 Vanhemman tehtävänä on säädellä ja tarvittaessa rajoittaa lapsen median parissa käyttämää aikaa. Aikaa tulisi jäädä myös perheelle ja kavereille. Pimeän aikaan heijastin kuuluu vakiovarusteisiin. Pieni koululainen tarvitsee autoon erillisen istuinkorokkeen. Tieliikennelain mukaan vasta yli 135-senttinen lapsi voi matkustaa aikuisten tapaan turvavöissä. Median käyttö vaatii omat pelisääntönsä Moni lapsi saa ensimmäisenä kännykkänsä, kun koulu alkaa. Sen käytöstä on hyvä sopia pelisäännöt. Kännykkä tuo turvaa: se mahdollistaa yhteydenpidon lapsen ja vanhemman välillä aikuisen työaikanakin. Lapsi pärjää toki ilman kännykkää. Tietokoneen käyttö tarvitsee myös omat sääntönsä. Yleensä lapset ovat hyvin näppäriä ja oppivat tekniset hienoudet nopeasti. Taito ymmärtää mediasisältöjä ja tulkita niitä ei kuitenkaan kehity samassa tahdissa teknisten valmiuksien kanssa. Erilaisiin mediasisältöihin olisi hyvä tutustua yhdessä vanhemman kanssa. Vanhempien on syytä miettiä, millaisia ohjelmia ja pelejä he lapsilleen sallivat. Ikärajamerkinnät auttavat vanhempia. Aikuisille tarkoitetut, väkivaltaa ja seksiä sisältävät ohjelmat eivät sovi lapsille. Ne sisältävät usein asioita, jotka voivat lisätä lapsen pelkoja, levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä. Vanhemman tehtävänä on säädellä ja tarvittaessa rajoittaa lapsen median parissa käyttämää aikaa. Aikaa tulisi jäädä myös perheelle ja kavereille. Sosiaalinen media on kuitenkin myös tärkeä väline pitää yhteyttä ystäviin ja saada vertaisten tai aikuisten tukea asioihin, joista on vaikea puhua kasvotusten. Medialaitteiden käyttöä on helpompi valvoa, kun ne sijaitsevat kodin yhteisissä tiloissa lasten huoneen sijaan. Erilaisilla esto-ohjelmilla voidaan estää pääsy ei-toivotuille sivuille, mutta esto-ohjelmat eivät koskaan korvaa vanhempien läsnäoloa. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 7 9 vuotta 19

20 Terveys ja huolenpito -lehtisissä muistutetaan 0 12-vuotiaan lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin tekijöistä: monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja unesta, puhtaudesta sekä turvallisuudesta mediakasvatusta unohtamatta.

TERVEYS JA HUOLENPITO. 10 12 v. Koululainen

TERVEYS JA HUOLENPITO. 10 12 v. Koululainen TERVEYS JA HUOLENPITO 10 12 v Koululainen Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Lapsuusvaihe Perusasiat arjen ohjenuoriksi: Mitä ruoaksi? Milloin? Entä ne välipalat?

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014 Johanna Kleemola Luennon sisältö Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta Ateriarytmi Välipalat Urheilullinen elämäntapa

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Vanhempainilta 22.1.2015

Vanhempainilta 22.1.2015 Vanhempainilta 22.1.2015 Tapanilan Erä Nyrkkeily Tapanilan Erä saavuttanut lukuisia Suomen mestaruuksia ja jopa olympiamitaleja. Northern Stars tiimin perustajaseura (MiNy, PoNS) N. 220 jäsentä Kilparyhmä

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Miten kuljet kouluun?

Miten kuljet kouluun? Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Järvenpään voimistelijat marraskuu 2013 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Ravinto ja liikunta tasapainoon!

Ravinto ja liikunta tasapainoon! Tee viisaita valintoja! Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä Syö täysjyväleipää ja -puuroa Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Alppilan salamat & Fliku-82 syyskuu 2012 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Pesäpalloilijan ruokalautanen

Pesäpalloilijan ruokalautanen Ota koppi! Pesäpalloilijan ruokalautanen Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 25.4.2015 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa urheilullista elämäntapaa Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät

Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät Aamu-, päivä-, ilta- tai yövuoro ja niiden vaihtelut haastavat terveyttä. Elämä on säännöllisen epäsäännöllistä ja elimistö elää jatkuvassa

Lisätiedot

TERVEYS JA HUOLENPITO. 1 3 v. Pikkulapsi

TERVEYS JA HUOLENPITO. 1 3 v. Pikkulapsi TERVEYS JA HUOLENPITO 1 3 v Pikkulapsi Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

neuvokas perhe -kuvakansio

neuvokas perhe -kuvakansio neuvokas perhe -kuvakansio 1. Liikkumiseen liittyvät tunteet ja olosuhteet 2. Meidän perheen liikunta arjessa 3. Perheliikunta 4. Kuntoliikunta 5. Liikuntasuositukset ja liikunnan vaikutukset 6. Perheen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

SYÖMISEN HALLINTA. Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala. 23.10 Anni Martikainen

SYÖMISEN HALLINTA. Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala. 23.10 Anni Martikainen SYÖMISEN HALLINTA Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala SYÖMISEN HALLINTA Tavoitteena syödä sopiva määrä oikeanlaista ruokaa painonhallinta Vaatii itsesäätelyä ja tahdonvoimaa

Lisätiedot

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Sisältö Ruokavalion merkitys liikkujalle Ravintoaineiden merkitys liikkujan ruokavaliossa Liikkujan lautasmalli Lautasmallista on moneksi Aterioiden ajoittaminen Nestetasapaino

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon ruokavalio

Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausaikana koholla olevat sokeriarvot ovat merkki siitä, että äidillä on raskausdiabetes. Vähärasvainen ruokavalio on raskausdiabeteksen tärkein hoito. Mitä raskausdiabetes

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa

Lisätiedot