Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi Suomi vertailussa

Transkriptio

1 Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi Suomi vertailussa Heikki Räisänen, dos., tutkimusjohtaja Työ ja elinkeinoministeriö Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, Palkansaajien tutkimuslaitos

2 Kansainvälinen työmarkkinareformien ja suoriutumisen vertailu Heikki Räisänen Johanna Alatalo Kristian Krüger Henriksen Torbjörn Israelsson Sabine Klinger LABOUR MARKET REFORMS AND PERFORMANCE IN DENMARK, GERMANY, SWEDEN AND FINLAND Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja / Työ ja yrittäjyys 19/ =4809 (löytyy vain TEM:n englanninkielisiltä sivuilta) Raportti laadittu TEM:n, Tanskan Arbeijdsmarkedsstyrelsenin, Ruotsin Arbetsförmedlingenin sekä Saksan Institut für Arbeitsmarkt und Berufsforschungin analyytikkojen yhteistyönä

3 Analyysin peruskysymykset: reformien ja suoriutumisen yhteyksien tulkinta 2000 luvun työmarkkinareformit Tanskan, Saksan, Suomen ja Ruotsin maaraportit Keskeiset reformisisällöt Sisältöinä työttömyysturva, julkinen työvoimapalvelu, aktivointipolitiikka, erityiset kohderyhmät työmarkkinasuoriutuminen Työllisyyden, työttömyyden, työmarkkinoiden toimivuuden, dynamiikan, työttömyysturvan ja aktivointipolitiikan eri ulottuvuuksia Beveridge käyrät

4 Ruotsin tilanne Lähtökohtia Nettosiirtolaisuus kasvattaa väestöä, Ruotsissa syntyneiden määrä laskee Työvoiman tarjonnalla nähdään olevan vaikutuksia työllisyyteen pitkällä aikavälillä Tarjontaa kasvattavaan politiikkaan kuuluvat mm. työttömyysturva, sairausvakuutus ja työvoimapolitiikkaa Toimia v lähtien Työtulovähennys verotuksessa ATP ohjelmien muutoksia Kotitaloustyön verotuki Työttömyysvakuutuksen uudistukset Aikuiskoulutuksen lisärahoitus Soveltavien tieteiden rooli Lisäpanostus korkeakoulutukseen Infrastruktuuri investoinnit Sairausvakuutuksen muutokset Alennetut työnantajamaksut nuoria palkkaaville Lisätuki kunnille Uusien maahanmuuttajien velvoitteet

5 Ruotsin reformien pääpiirteet Ruotsi on tehnyt voimakkaita uudistuksia pitkän aikavälin työvoiman tarjonnan kasvattamiseksi ja haavoittuvien ryhmien integroimiseksi (inklusiiviset työmarkkinat) V jälkeen Työnhaun insentiivejä parannettu Työttömyysturvaa tiukennettu Aktiivitoimien uudistus Kotitalousvähennys verotuksessa Työttömyysturvan uudet säännöt Aikuiskoulutuksen rahoituksen lisäys Nuorille työnantajan sotu maksujen alennus

6 Ruotsi V ATP toimissa 3,5 %:n varanto, ennen finanssikriisiä 1,8 %. Volyymia laskettiin työmarkkinatilanteen parannuttua Työ ja kehitystakuu 300 työttömyyspäivän jälkeen Nuorilla työtakuu (job guarantee) Työ ja kehitystakuu ja nuorten työtakuu edustavat yhteensä n. 70 % ATP volyymista Uuden alun työpaikat mm. 1 v. työttömänä olleille, sairaslomalaisille ja pakolaisille Pitkäaikaissairaiden työkyvyn selvittämisvastuu julkisella työvoimapalvelulla Uudet maahanmuuttajat kohderyhmänä Vajaakuntoiset myös tärkeä kohderyhmä pienet yksityiset palveluntarjoajat mukaan työnvälityksen toimintaan: henkeä oli näiden toimissa v Työttömyysturvassa suuria uudistuksia 2006 ja 2010 välillä Osa aikatyölliset voivat saada turvaa vain 75 päivää (=n. 7 kk osa aikaisena) Rahoitusjärjestelmä uudistettu vakuutusturvassa Odotusaikaa lisätty 7 päivään Työnantajien ei tarvitse todistaa työaikoja

7 Ruotsin viimeaikaisia uudistuksia Työmarkkinahallitus AMS + alueorganisaatio + työvoimatoimistot uudistettiin v Työnvälitykseksi (Arbetsförmedlingen), joka on yksi viranomainen, Ruotsin julkinen työvoimapalvelu (PES) Aktiivisessa työvoimapolitiikassa painopisteet ovat: Yhteensovituksen parantaminen Työttömyysturvan toimiminen konversiopolitiikkana ( muutosturvana ) Työllisyyden kasvattaminen pitkälläaikavälillä 2012 otettiin käyttöön arviointityökalu, jolla työnhakijan palvelutarve selvitetään (profilointi) Ruotsissa ei tällä hetkellä käydä erityistä keskustelua työvoimapolitiikan uudistuksista.

8 Suomen reformien pääpiirteet V perusuudistus ja II aallon toimet 2001 Työmarkkinavirrat ja niiden kautta vaikuttaminen strategiana Työmarkkinatuen aktivointi, työnvälityksen tehostaminen ja resurssit, laaja työnhakuvalmennus, työnhaun sääntöjä selkeytettiin, työttömien oikeudet ja velvollisuudet määriteltiin, aktiiviohjelmien uudistuksia Työttömyysturvassa ikääntyneiden eläkeputkea ja työttömyyseläkettä tiukennettu (viimeksi 2005), muutosturvassa (2005) työttömyysturvaa korotettu työttömyysturvaan yleinen korotus 120 /kk Työnhakuaktiivisuus ja aktivointi Työmarkkinatuen aktivoinnin jatko 2006 yli 500 päivän työttömyyteen Työnhakualue 80 km:iin 2010 Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus ( ): työvoimatoimisto ja työnhakukeskus Omaehtoinen koulutus työttömyysturvalla (2010), TE toimisto hyväksyy Kuntouttava työtoiminta 2001 Työnetsijäkokeilu Muutosturvassa ennakoivia toimia työvoimapalveluissa ja työnantajayhteistyötä Matalapalkkatuki voimassa Starttirahan laajennuskokeilu Yksinyrittäjätukikokeilu Sanssi kortti 2010 Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 Uudistus ilman uudistusta: aktiivitoimien rakennemuutos 2000 luvulla kohti vaikuttavampia ja samalla edullisempia toimia, ei työsuhteisten toimien lisääminen, julkisen sektorin toimien supistus

9 Suomen viimeaikaiset uudistukset 1/2 TE palveluverkoston uudistus 2013: TE toimistot (15 kpl) ja toimipaikat (120 kpl) + työvoiman palvelukeskukset + yhteispalvelupisteet + seudulliset yrityspalvelut Palvelulinjat: työnvälitys ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistämisen palvelut Lähinnä terminologisia uudistuksia: Työmarkkinatoimenpiteet (työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu) ovat nyt työkokeiluja Valmentava ja ohjaava työvoimakoulutus ovat nyt työnhakuvalmennus ja uravalmennus Työvoimapoliittinen toimenpide, nyt palvelu Työllisyyden edistämistoimikunta, nyt työvoima ja yrityspalvelu neuvottelukunta Vajaakuntoinen, nyt vammainen ja pitkäaikaissairas Pitkäaikaistyötön termi ei esiinny enää säädöksissä

10 Suomen viimeaikaiset uudistukset 2/2 Perinteiset työttömyyden kriteerit (haku, käytettävissä olo ja vastaanotto) muuttuneet: ikäraja, työkykyisyyden vaatimus ja työmarkkinoiden käytettävissä olon vaatimus poistuivat. Voi lisätä työttömien työnhakijoiden määrää. (työttömyysturvan kriteerit ennallaan) Nuorten ammattikouluttamattomien velvoite koulutukseen hausta lieventyi: nyt vain keväthaku riittää Kesällä2013 ryhmälomautusjärjestelmä loppuu Ja samaan aikaan: Syksyllä 2012 alkoi 65:ssä kunnassa pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu Nuorisotakuu tuli voimaan

11 Työllisyysasteet v Havainnot Ruotsin työllisyys pysynyt erittäin korkealla Finanssikriisin jälkeen työllisyys toipui Ruotsissa Suomea nopeammin

12 Ikääntyneiden v. työllisyyden kehitys Havainnot Suomessa joka vuosi kasvattaa ikääntyneiden työllisyyttä 1,38 % ja Ruotsissa 0,46 %. Erittäin korkeasta ikääntyneiden työllisyydestä huolimatta sitä onnistuttu parantamaan Ruotsissa

13 Työttömyysasteiden kehitys Havainnot Konvergoituminen Finanssikriisin vaikutus Ruotsissa ja Suomessa symmetrinen

14 Nuorisotyöttömyys Havainnot Ruotsissa heikko kehitys, Suomi pärjäsi finanssikriisiin asti

15 Työttömät ja ulkopuoliset nuoret (NEET) Havainnot Ruotsi ja Suomi konvergoituneet, erot melko vähäiset

16 Pitkäaikaistyöttömyysaste Havainnot Suomi saavuttanut Ruotsia Finanssikriisin vaikutus tässäkin symmetrinen

17 Työttömyyden 1 % yks. muutoksen vaikutus nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyydessä Nuorisotyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Suomi +2,6 % yks. Suomi +0,3 % yks. Ruotsi +2,3 % yks. Ruotsi +0,1 % yks.

18 Työttömyysturvan nettokorvausasteet 6 kk ja 5 v työttömyydessä (sosiaaliavun kanssa) Havainnot Korvausasteet laskeneet 2006 ja 2009 välillä Ruotsissa laskenut voimakkaammin kuin Suomessa

19 Panostus aktivointipolitiikkaan, % bkt:stä Havainnot Ruotsin panostus aktivointipolitiikkaan lievästi supistunut Suomessa panostus vakaampi

20 Työvoiman vaihtuvuus (rekrytoinnit ja erot), % työllisyydestä v Havainnot Ruotsin työmarkkinoiden kokonaisdynamiikka voimakkainta Suomi myös hyvää tasoa

21 Vastentahtoinen osa tai määräaikainen työllisyys Havainnot Ruotsissa kerrallinen tasomuutos v Suomi parantanut kehitystään v jälkeen

22 UV käyrät: Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden toimivuus heikentynyt

23 REFORMIT OSATEKIJÖITTÄIN (2000 Työttömyysturvan korvausaste/ kesto FIN + /SWE + Työttömyysetuuden saantiehdot FIN +/SWE + Julkisen työvoimapalvelun rooli / organisaatio FIN ++/SWE ++ Yksityiset toimijat FIN /SWE ++ Aktivointipolitiikka FIN +/SWE ++ Työnhakukysymykset FIN +/SWE ) Erityiset kohderyhmät: Nuoret: FIN /SWE + Ikääntyneet: FIN +/SWE Pitkäaikaistyöttömät: FIN +/SWE + Vajaakuntoiset/pitkäaikaissairaat: FIN +/SWE ++ Työnantajat/ yrittäjät: FIN +/SWE ++ = voimakas politiikkaelementti + = politiikkaelementti esiintyy

24 Innovatiiviset politiikka alueet ( ) Ruotsi pitkän aikavälin työvoiman tarjonnan kasvattaminen, inklusiiviset työmarkkinat Suomi muutosturvamalli, työttömien koulutuksen laajentaminen omaehtoisella koulutuksella

25 Suoriutuminen osatekijöittäin (painotus edistymisessä tarkastelujaksolla) Työllisyysaste, vuotiaat FIN +/SWE ++ Työllisyysaste, vuotiaat FIN ++/SWE ++ Naiset/miehet työllisyysero FIN +/SWE + Yhteensovituksen tehokkuus FIN /SWE Työmarkkinoiden dynamiikka FIN +/SWE ++ Työttömyysaste FIN +/SWE + Työttömyysaste, vuotiaat FIN /SWE Pitkäaikaistyöttömyysaste FIN ++/SWE ++ Ulkopuolisten nuorten aste (NEET) FIN /SWE ++ = erinomainen suoriutuminen + = hyvä suoriutuminen

26 Suoriutumisen menestysalueet Ruotsi Korkea yleinen ja ikääntyneiden työllisyys, dynaamiset työmarkkinat Suomi Ikääntyneiden työllisyyden paraneminen, korkea naisten työllisyys

27 Mitä menestyksellinen työmarkkinareformi sisältää? Käsiteltävä kaikkia keskeisiä työpolitiikan alueita: Työttömyysturva ja mahd. muut etuudet (etuuksien kesto ja saantikriteerit) Julkisen työvoimapalvelut rooli ja organisointi (mitä tekee ja miten, mitä jätetään muille toimijoille) Aktivointipolitiikka Keskeiset kohderyhmät: nuoret, pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset, maahanmuuttajat, naiset, työnantajat Työvoimapolitiikassa saavutetaan parhaita tuloksia toimilla, jotka ovat mahdollisimman lähellä normaalia työtä Reformin on oltava sisällöltään laaja alainen, johdonmukainen eri osien suhteen sekä uudistuspolitiikan on oltava uskottavaa ja pitkäjänteistä Vuorovaikutus palkanmuodostuksen ja muun talouspolitiikan kanssa tärkeää

28 Arvioita Suomen kannalta Suomessa keskitytty liiaksi kerrallisiin ja kapea alaisiin uudistuksiin Työmarkkinareformit ovat vain harvoin muodostaneet jatkumoa, joka luo uskottavuutta, johdonmukaisuutta ja johon muut sopeuttavat toimintansa Uudistukset usein toimeenpanouudistuksia, toteuttavat jo päätettyä tavoitetta. Uudistuksilla ei yleensä työmarkkinateoreettista pohjaa, tutkimuksia käytetään valitun linjauksen verifioinnissa, eikä suunnan hakemisessa tai uuden keksimisessä. Uuden tiedon luominen ja tutkimuksellinen perusta rapautumassa. Ajallinen horisontti rajoittunut hallituskausiin, tämä tulisi ajatella uusiksi Laajan työpolitiikan tarkastelu nykyisen hallituksen aikana tekee mahdolliseksi laajoihin uudistuksiin varustautumisen alun. Seuraava askel voisi olla investointi uuteen tietoon.

29 Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta? Voisimme oppia pitkän aikavälin työvoiman tarjontapolitiikkaa, inklusiivisia työmarkkinoita ja ikääntyneiden parempaa työllisyyttä Työvoimapolitiikalla nähdään Ruotsissa ei ainoastaan stabilisaatio ja jakopoliittinen rooli, vaan myös merkittävä rakennepoliittinen rooli Politiikan arvioinnin tärkeämpää roolia Maahanmuuttajien integroinnissa ja nuorten tilanteessa ei ehkä tänä päivänä erityistä opittavaa Ruotsilta