Talouden tila ja rakennemuutosten tarve

Transkriptio

1 Talouden tila ja rakennemuutosten tarve - Talouden suunta - Kolme tarvittavaa rakennemuutosta Martti Hetemäki

2 Lähde: Tilastokeskus Suomen BKT:n kuukausikuvaaja

3 BKT:n v oletettu kasvu-ura BKT n. 15 % matalampi 2008 oletettuun kasvuuraan nähden Lähde: Tilastokeskus

4 Lähde: Tilastokeskus BKT yli 5 % alle kuuden vuoden takaisen huippunsa

5 % BKT:n kumulatiivinen kehitys 1990-luvun lamassa BKT Kolmen vuoden laman jälkeen BKT lähti vahvaan kasvuun Lähde: Holmström, Korkman, Pohjola (vnk.fi)

6 % BKT:n kumulatiivinen kehitys 1990-luvun lamassa Viiden vuoden jälkeen BKT oli jo aiemman huipun tasolla BKT Lähde: Holmström, Korkman, Pohjola (vnk.fi)

7 Saksa Suomi 7

8 Maailman kauppa Suomen vienti 8

9 Heikon talouskehityksen seuraus: - Julkisen talouden ahdinko Julkiset menot/bkt, % VM:n 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5.. Toteutunut 47,4 49,2 56,1 55,8 55,1 56,7 58,4 Lähteet: Vakausohjelman tarkistus 2008, VM, Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Julkiset menot/bkt jo korkeampi kuin VM arvioi 2008 sen olevan 2030 (54,1 %) Kun verot/bkt ennallaan, seurauksena iso alijäämä Jo ennestään kestävyysvaje eli tulevien etuuksien ja palvelujen rahoitusvaje

10 Rakennemuutos1 Kasvupolitiikka Yleiset puitteet kuntoon Kasvupanostukset - Investoinnit (yritysverotus) - Kilpailukyky (palkkamaltti) - Kansallinen ICT-palveluväylä - Finavia(1 mrd.), Tekes, Tesi

11 Rakennemuutos2: Työllisyys Työmarkkinat toimimaan Asuntomarkkinat toimimaan - Avoin työpaikka otettava - Velvollisuus töihin tai toimiin -Tonttitarjonta kuntoon, muuten asuminen liian kallista siellä missä töitä

12 Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat 2012, % Yleisempiä pula-ammatteja eli ammatteja, joihin toimipaikat eivät saaneet uusia työntekijöitä rekrytoitua olivat mm. laatoittaja taksinkuljettaja myyjä henkilökohtainen avustaja ohjelmistosuunnittelija tarjoilija parturi-kampaaja sairaanhoitaja lastentarhanopettaja sosiaalityöntekijä lähihoitaja. Lähde: TEM: Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2012, TEM-analyyseja 50/2013.

13 Työpaikkailmoitukset ELY-keskuksittain 2012, kpl Uusimaa Lähde: Työtarjouksen vaikutus työpaikkojen täytön ja rekrytoinnin kestoon julkisessa työnvälityksessä, TEM-analyyseja 54/2013.

14 Valtaosa avoimista työpaikoista on kokopäiväisiä ja yli 6 kk kestäviä palkkatöitä, ei esim. osa- tai lyhytaikaisia tai provisiopalkkiotöitä Työpaikkailmoitukset työpaikan luonteen mukaan 2012, kpl Palkkatyö Kokopäivätyö 12 kk tai yli Osa-aika työt 6-12 kk Provisio Yritys Vuorotteluvapaa Lähde: Työtarjouksen vaikutus työpaikkojen täytön ja rekrytoinnin kestoon julkisessa työnvälityksessä, TEM-analyyseja 54/2013.

15 Työttömyys: tapaus Uusimaa ja vertaus Hämeeseen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla 72 % koko Uudenmaan työttömistä 2013 Koko maan työpaikoista kolmannes Uudellamaalla (työllisyysosuus 32 % 2013) Vuodessa (helmikuu 2013 helmikuu 2014) - Uudenmaan työttömien työnhakijoiden määrä +19 %, Häme +11 % - Uudenmaan avoimet työpaikat +6 %, Häme -12 % Viidessä vuodessa ( ) - Uudenmaan työttömien työnhakijoiden määrä +70 %, muu Suomi +38 % - Hämeen työttömyys kehittynyt samassa tahdissa muun Suomen kanssa Työttömien työnhakijoiden määrä (helmikuu 2008 helmikuu 2014) - Häme +52 %, koko maa +54 % PKS:n korkea asumiskustannustaso aiheuttaa työttömyysloukkuja (työ ei kannata) - Samalla se jarruttaa koko maan työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä

16 Toimet työttömyyden alentamiseksi Työttömien aktivointi ja nopea työllistäminen: - lisää työtarjouksia, 3 kk työttömyyden jälkeen oman ammattialan ulkopuolelta - jos kieltäytyy työstä tai aktiivitoimesta, sanktioita sovelletaan johdonmukaisesti Iso toimintatavan muutos (vrt. Tanskan malli) Jos työllistyminen ei tehostu odotetusti - lisätoimenpide-ehdotukset elokuun budjettiriiheen Työnteon kannustavuuden lisäys (työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudet)

17 Lähtökohta 1: Budjettivaje 7 mrd. Rakennemuutos3: Julkinen talous kuntoon Lähtökohta 2: Julkisen sektorintuottavuus heikko Valtiontalouden sopeutuksella vaje/bkt 1 % 2018 Mm. sote-uudistus tuottavuuden kasvu ½ %/v.

18 Kehysriihen sopeutuspäätökset Valtion sopeutustoimet, jotka ovat menokehyksissä : 1,6 mrd. + 0,4 mrd. + 0,2 mrd. + 0,2 mrd. = 2,3 mrd nettosopeutus (pl. kasvupaketti) 1,3 mrd. (0,65 % BKT:sta) Lisäksi valtiontaloutta vahvistavat: - kuntatoimien valtionosuussäästöt 130 milj. (2017) - rakennetyöttömyyden laskun vaikutus 230 milj. Valtiontalouden vahvistuminen yhteensä 2,7 mrd. euroa 2018 tasolla Kasvun ja työllisyyden kannalta hyvä, että: - Veronkorotuksia hyvätuloisille, jotka kuluttavat pienemmän osan tuloistaan - Veronkevennyksiä pienituloisille, jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan 18

19 Kehysriihen paketti 1 Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon varmistus - Kuntien tasapainotus, sote, eläkeratkaisu (syksyyn mennessä), työllisyystoimet 2 Isot sopeutustoimet, jotka taittavat valtion velkasuhteen - Kohdennukset siten, että pienituloisimpien asema turvataan 3 Kasvupaketti (ml. rakennepaketin kasvutoimet) - Kasvun tukeminen nyt, kun elpyminen vielä hauraalla pohjalla Julkisen talouden vajaan 10 mrd. euron kestävyysvajeen uskottava paikkaus

20 Lopuksi -Rakennemuutosten tarve (kasvu, työllisyys, julkinen sektori) - Globaalitalous jakaa maat helposti kriisimaihin ja menestyjiin => Omat toimet (tai niiden puute) vaikuttavat aiempaa enemmän - Vahvat toimet (yritysvero, palkkamaltti, rakennepaketti, sopeutus) Tulokset: - Kasvulle ja työllisyydelle nyt edellytykset, kestävyysvaje poistuu