Sisältö. Sijoitustuotot kohtuulliset mutta tulos huono. Hallituksen toimintakertomus. Korkeiden tuottolupausten rahoittaminen haastavaa.

Transkriptio

1 Markkinakorot laskivat ja yhtiön vastuut kasvoivat VUOSIKERTOMUS 2014

2 Sisältö 1. Lyhyesti Infografiikka Avainlukuja Toimitusjohtajan katsaus Hallinto Tilinpäätös Yhteystiedot Toimitusjohtaja Jari Sokka Lue lisää s. 8 Sijoitustuotot kohtuulliset mutta tulos huono Sijoitusten lähes 7 %:n tuotto ei riittänyt kompensoimaan sitä, että korkojen lasku heikensi yhtiön markkinaehtoisen tuloksen huonoksi. Korkotason noustessa vastuuvelan arvo nousi ja kasvatti yhtiön vastuita sekä heikensi riskiasemaa. Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konsernin tase oli 4,5 miljardia euroa, käyvin arvoin 5 miljardia euroa, ja vakavaraisuusaste 24 prosenttia. Lue lisää sivulta 15 Korkeiden tuottolupausten rahoittaminen haastavaa Pitkään jatkunut ennätysalhainen korkotaso samanaikaisen säädöskehikon kiristymisen kanssa on 125-vuotiaalle Suomi-yhtiölle vaikea yhtälö. Yhtiössä olevat vakuutussäästöt ovat laskuperustekorkoisia ja niissä sijoitusriskin kantaa yhtiö. Lisäksi asiakkaille on annettu korkeat tuottolupaukset. Tilinpäätös Vuosikertomukseen 2014 sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Lisäetuja ei voitu antaa Asiakkaille yhtiön huono tulos näkyi siinä, että lisäetuja ei voitu antaa vakuutussäästöille. Parhaimmillaan asiakkaat saavat kuitenkin säästöilleen tuottoa 7,2 %. Ryhmäeläkevakuutukset Mandatum Lifeen Ryhmäeläkevakuutuskannan luovutuksella vauhditettiin vakuutuskannan pienenemistä. Mandatum Lifeen siirtyi yli yritysten henkilöstölleen ottamaa vakuutusta, yli vakuutettua ja yli 1,3 miljardia euroa vastuuvelkaa. 2 Vuosikertomus 2014

3 LYHYESTI Taloudellisesti vaikea vuosi Keskinäiselle Henkivakuutusyhtiölle Suomelle (Suomiyhtiö) vuosi 2014 oli markkinakorkojen laskun takia taloudellisesti vaikea. Siksi asiakkaille ei voitu antaa lisäetuja luvattujen, nykyoloissa korkeiden korkotuottojen päälle. Yhtiön toiminnan ulkoiset edellytykset olivat vaikeat, mutta yhtiössä tehdyn työn näkökulmasta vuosi oli onnistunut. Merkittävin toimenpide oli ryhmäeläkevakuutuskannan siirto Mandatum Lifeen, jonne siirtyi yli yritysten henkilöstölleen ottamaa vakuutusta, yli vakuutettua ja yli 1,3 miljardia euroa varallisuutta. Yhtiön toiminnassa on nykyään keskeistä hallita sitä kokonaisvaikutusta, jonka markkinakorkojen liikkeet aiheuttavat yhtiön taseelle. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yhtiöllä on vaativat velvoitteet rahoittaa asiakkaiden vakuutussäästöille luvatut korkeat vuosituotot. Tavoitteena on tasapaino, jota kuvataan infografiikalla sivuilla 6 7. Vuonna 2014 markkinakorot laskivat alkuvuonna vallinneiden odotusten vastaisesti. Tällöin Suomi-yhtiön asiakkaille annettujen tuottolupausten arvot kasvoivat. Yhtiö kantaa sijoitusriskin laskuperusteisissa vakuutussäästöissä. Suomi-yhtiössä ei ole lainkaan sijoitussidonnaisia vakuutuksia, joissa asiakas kantaa riskin valitsemiensa sijoitusten arvon kehittymisestä. Yhtiön markkinaehtoinen eli toiminnallinen tulos painui negatiiviseksi, vaikka sijoitustuotto oli hyvä 6,8 prosenttia. Tilanne oli päinvastainen kuin edellisvuonna, jolloin tulos oli hyvä mutta sijoitustuotto vaatimaton. Suomi-yhtiö kuuluu maan suurimpiin sijoittajiin. Sijoitusomaisuutta yhtiössä on edelleen lähes 5 miljardia euroa. Ennen ryhmäeläkevakuutuskannan siirtoa tilivuoden lopussa sijoitusomaisuuden määrä oli yli 6 miljardia euroa. Suomi-yhtiö hoitaa noin asiakkaansa vakuutuksia. Yhtiö ei myönnä uusia vakuutuksia vaan toimii ns. run off -yhtiönä ja keskittyy yhtiössä olevan vakuutus- ja sijoituskannan hoitoon. Tilivuoden lopussa suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 6,7 prosenttia (11,1 %), laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä osuus oli 18,0 prosenttia (22,6 %). Toimintansa ohjauksessa Suomi-yhtiö määrittää vastuuvelan arvon markkinaehtoisesti EU:n Solvenssi II -direktiiviä ennakoiden. Tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan edelleen nykysäännöin kiinteällä korolla. Tilivuonna sijoitussalkun riskitasoa vähennettiin entisestään, sillä sääntely kiristyy Solvenssi II:n tullessa voimaan vuoden 2016 alusta. Yhtiö myi muun muassa kaikki metsäyhtiö Finsilvan osakkeensa sekä merkittävän osan kiinteistösijoitusyhtiö SATOn osakkeistaan. Nämä kaksi omistusta olivat vielä vuoden alussa yhtiön merkittävimmät osakeomistukset. Korkotaso oli niin alhainen, ettei lisäetuja voitu antaa vakuutussäästöille Vuodelta 2014 Suomi-yhtiö ei antanut vakuutussäästöille asiakashyvityksiä. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi lisäetuja 43 miljoonaa euroa. Pysyväisluonteiset edut kuten vuotuinen 2,7 prosentin erityisetu vanhojen vakuutusten säästöille jatkuvat aiempien päätösten mukaisin ehdoin. Vanhojen vakuutusten säästöjen tuotto on tällöin parhaimmillaan 7,2 prosenttia, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta ja 2,7 prosentin erityisedusta. Nämä vanhat vakuutukset ovat olleet Suomiyhtiössä voimassa jo ja ovat edelleen voimassa. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Muiden vakuutussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2014 laskuperustekoron tasosta riippuen 3,5 4,5 prosenttia. Yhtiö teki tilivuonna maksunkorotuksia niihin tappiollisiin vakuutuslajeihin, joiden vakuutusehdot sen mahdollistavat. Suomi-yhtiön mahdollisuudet jakaa ylimääräisiä asiakashyvityksiä riippuvat erittäin voimakkaasti korkotasosta. Nykyinen hyvin matala korkotaso yhdistettynä kiristyviin vakavaraisuusvaatimuksiin merkitsee, että tulevina vuosina mahdollisuudet lisäetujen antamiseen ovat hyvin rajoitetut. Valtaosa toiminnoista ulkoistettu, oma henkilöstö pieni Suomi-yhtiössä työskenteli tilivuoden lopussa 13 henkilöä. Yhtiö on ulkoistanut pääasiassa OP Ryhmään vakuutuskantansa ja sijoituskantansa käytännön hoidon sekä hallintopalvelut. Vakuutusasioissa asiakkaita palvelee OP-Henkivakuutus Oy. Suomi-yhtiön asiakkaiden omat palvelunumerot ovat (suomi) ja (ruotsi). Yhteiskuntavastuu Suomi-yhtiö tuottaa asiakkailleen ja heidän läheisilleen taloudellista turvaa. Vakuutuksenottajat täydentävät yhtiössä lakisääteistä sosiaaliturvaansa sekä säästävät turvaavasti ja tuottavasti. Omistajapolitiikkansa yhtiö on julkistanut sivustollaan Vuosikertomus

4 Lääketieteen palkinto merkittävästä elämäntyöstä Suomi-yhtiö on yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa jo vuodesta 1981 palkinnut vuosittain lääkäreitä merkittävästä elämäntyöstä. Vuoden 2015 tammikuussa Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin 35. kerran, kun valtakunnallisten Lääkäripäivien yhteydessä palkittiin professori Matti Uusitupa pitkäjänteisestä ja erittäin ansiokkaasta elämäntyöstä Suomen kansan terveyden edistämiseksi. Palkinnon suuruus on euroa. Palkinnonsaajan valitsevat keskeisten lääketieteen järjestöjen edustajat. Taidetta esillä Suomi-yhtiö kuuluu Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistykseen (STSY). Yhdistyksen tavoitteena on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja jäsenyhteisöjen taideteosten esitteleminen yleisölle. Vuonna 2014 Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä oli STSY:n jäsenten taidetta esillä Työtäkö?-näyttelyssä, joka jatkuu asti. Lisätietoja yhdistyksestä löytyy sivuilta 4 Vuosikertomus 2014

5 AVAINLUKUJA Suomi-yhtiön konserni Liikevaihto, milj. euroa Liikevoitto/-tappio, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Liikekustannussuhde, % Toimintapääoma, milj. euroa Vakavaraisuuspääoma, milj. euroa Vakavaraisuusaste, % Tase käyvin arvoin, milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa Suomi-yhtiö Markkinaosuus vakuutussäästöistä, % 6,7 11,1 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle, % 6,8 1,7 Sijoitusten jakauma Korkosijoitukset, milj. euroa Osakesijoitukset, milj. euroa Kiinteistösijoitukset, milj. euroa Muut sijoitukset, milj. euroa Sijoitusten jakauma operatiivisen allokaation mukaan % Rahamarkkina 34 Joukkolainat 47 Valtio 20 Investment grade 13 High yield 4 Emerging market debt 5 Muut 5 Osakkeet yhteensä 8 Suomi 2 Muu Eurooppa 2 USA 0 Japani 1 Kehittyvät markkinat 2 Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä 3 Pääomasijoitukset 2 Muut 1 Kiinteistöt 7 Suorat 4 Epäsuorat 4 Vuosikertomus

6 SUOMI-YHTIÖN SIJOITUKSET JA VASTUUVELKA 2014 TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA SIJOITUKSET 7% 93% VASTUUVELKA OSAKKEET KORKOSIJOITUKSET YM. KOROT Vakuutussäästöt TUOTTO Vuonna 2014 Korkolupaukset 6,8 % 4,5 7,2 % Lisäedut 2014 lisäetu on 0,0 % ASIAKASTA Suomi-yhtiön vastuuvelka tarkoittaa asiakkaiden vakuutussäästöistä muodostuvaa yhtiön velkaa vakuutuksenottajille. Sen suuruus on nyt noin 4 miljardia euroa. Vakuutussäästöille on luvattu 4,5 7,2 prosentin vuotuiset korot, mikä on huomattavasti viime vuosien alhaista markkinakorkotasoa enemmän. Yhtiön sijoitusten arvo on lähes 5 miljardia euroa. Yhtiöllä on 0,9 miljardia euroa vakavaraisuuspääomaa. Vakavaraisuuspääoma toimii puskurina, joka turvaa asiakkaiden varat vaikeinakin aikoina. Suomi-yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve alenee vakuutuskannan pienenemisen myötä. Vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan vakuutuksenottajille lisäetuina, jos yhtiön riskinkantokyky sen sallii. Lisäeduista päätetään vuosittain yhtiön tuloksen ja vakavaraisuuden perusteella. Nykyinen erittäin matala korkotaso yhdistettynä kiristyviin vakavaraisuusvaatimuksiin aiheuttaa sen, että lisäetuja ei voida antaa. EU-säännöksiä ennakoiden Suomi-yhtiö on viime vuosina vähentänyt osakesijoituksiaan ja lisännyt korkosijoituksiaan. Sijoitusten turvaavuus on näin parantunut, mutta samalla tuottojen odotusarvo on laskenut. 6 Vuosikertomus 2014

7 TAVOITTEENA TASAPAINO Suomi-yhtiön asiakkaiden vakuutussäästöille on vakuutussopimuksissa luvattu 4,5 7,2 prosentin vuotuinen korko markkinakorkojen tasosta riippumatta. Yhtiön sijoitustuotot sekä pääoma- ja velkaerien arvot sen sijaan vaihtelevat markkinakorkojen muutosten mukaan. Näiden muutosten vaikutusta Suomi-yhtiön vakavaraisuus- ja riskiasemaan tasapainotetaan asiakkaille maksettavien lisäetujen määrää säätelemällä. Korkoliikkeiden taseelle aiheuttaman kokonaisvaikutuksen hallinta on keskeistä Suomiyhtiön nykyisessä toiminnassa. Vapautuva vakavaraisuuspääoma Sijoitustoiminnan tuotto Vastuuvelan arvonmuutos Korkolupaukset Lisäedut Lisäetuja voidaan maksaa Vuoden aikana saatujen sijoitustuottojen, vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan arvonmuutoksen yhteismäärä ylittää asiakkaille annetut korkolupaukset. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen maksettavien lisäetujen suuruudesta. Yhtiö ei suoriudu sitoumuksistaan Sijoitustuottojen, vapautuvan vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan arvonmuutoksen yhteismäärä ei riitä asiakkaille annettujen korkolupausten täyttämiseen. Tässä tilanteessa yhtiön toiminta ei voisi jatkua. Pienentääkseen sijoitustensa arvon heilahteluihin liittyvää riskiä Suomi-yhtiö on viime vuosina lisännyt matalariskisten korkosijoitusten osuutta sijoitussalkussaan. Lisäksi yhtiö suojautuu tase-eriensä arvonmuutoksilta koronvaihtosopimuksilla. Vuosikertomus

8 VUOTTA 2014 LEIMASI KORKOTASON ALENEMINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtaja Jari Sokka Vuoden 2014 alkaessa odotuksena oli, että edellisvuoden lopulla alkanut korkojen nousu jatkuisi. Toisin kuitenkin kävi, korot lähtivätkin laskuun ja laskua jatkui vuoden loppuun saakka. Suurin syy korkotason mataluudelle on Euroopan Keskuspankin (EKP) toiminta talouskasvun ja inflaation kiihdyttämiseksi. Suomi-yhtiön kaltaiselle vakuutusyhtiölle EKP:n keinot ovat kivuliaita; tavoiteltu korkojen nousu laskemalla ne ensin absurdin alas voi ottaa tuskastuttavan paljon aikaa. Samaan aikaan EKP:n korkojen alennuspolitiikan toteuttamisen kanssa on tulossa voimaan uusi vakuutusyhtiöitä koskeva, aikaisemmasta täysin poikkeava vakavaraisuuskehikko. Se vaatii vakuutusyhtiöitä lisäämään pääomia juuri, kun ne EKP:sta johtuvista syistä alenevat. Toivoa sopii, että eri viranomaiset edes jollain tavoin koordinoisivat näitä eri suuntiin vaikuttavia toimenpiteitään. Muuten voi kurki kuolla ennen suon sulamista. Korkotason lasku heikensi markkinaehtoisen eli toiminnallisen tuloksemme erittäin huonoksi. Emme olleet täysimääräisesti varautuneet niin mittavaan korkotason laskuun kuin tilivuonna koettiin. Toki valitsemamme suojausstrategia lievensi korkojen laskun vaikutusta, mutta kokonaan emme kyenneet sitä neutraloimaan. Vaikka tulos olikin erittäin huono, sijoitustuotto taas oli varsin hyvä 6,8 prosenttia. Edellisenä vuonnahan asiat olivat juuri päinvastoin. Nykyisenlaisessa run off -yhtiössämme pelkkä sijoitustuotto ei kerro juuri mitään taloudellisesta tilanteestamme tai kyvystämme maksaa asiakkaille ylimääräisiä etuja. Yhtiössämme toimintaa ohjataan ennen muuta markkinaehtoisen tuloksen näkökulmasta. Siinä ylivoimaisesti merkittävin tekijä on vastuuvelan arvo ja sen muutokset markkinakorkojen muuttuessa. Vastuuvelka on vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu asiakkaille ja se sisältää yhtiön asiakkailleen antamat lupaukset. Vastuuvelan arvo on voimakkaasti riippuvainen korkotasosta niinpä vastuumme kasvavat korkotason laskiessa. Asiakkaan näkökulmasta tämä ilmiö on helppo ymmärtää sillä tavoin, että mitä paremmalta yhtiön vakuutussäästöille lupaamat korot tuntuvat, sitä pahemmin yhtiön vakavaraisuuteen koskee. Yhtiö on vakuutussopimuksissaan sitoutunut maksamaan vakuutussäästöille 4,5 prosentin laskuperustekoron. Esimerkiksi 1990-luvulla se tuntui maltilliselta, varsinkin kun henkivakuutusyhtiö saattoi vakavaraisuussäännösten sitä estämättä sijoittaa osakkeisiin lähes 8 Vuosikertomus 2014

9 rajoituksetta. Nyt samainen edelleen voimassa oleva laskuperustekorko on erittäin vaikea saavuttaa, kun korkosijoituksista on odotettavissa nollatuottoa ja osakkeisiin tai muihin riskisijoituksiin emme voi enää uusien vakavaraisuusmääräysten voimaan tullessa sijoittaa käytännössä lainkaan. Asiakkaille tämä näkyy siinä, että uusia asiakashyvityksiä ei vuodelta 2014 annettu emmekä uskalla niitä jatkossakaan luvata, ellei korkotaso nouse nykyisestä merkittävästi. Samaan aikaan olemme tehneet maksunkorotuksia niihin tappiollisiin vakuutuslajeihin, joiden vakuutusehdot sen mahdollistavat. Näillä asiakkaiden kannalta valitettavilla päätöksillä pyrimme varmistamaan, että sopimusten mukaiset etuudet voidaan maksaa myös tulevaisuudessa. Olen edellä antanut varsin synkän kuvan Suomi-yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Tilanne onkin takavuosista muuttunut merkittävästi eikä käsitys rikkaasta yhtiöstä enää pidä paikkaansa. Käytännössä jo neljännesvuosisadan kestänyt korkojen laskutrendi on tehnyt tehtävänsä. Kannansiirto oli vuoden merkittävin toimenpide Vaikka korkojen aleneminen on kohdellut Suomi-yhtiötä ankarasti, vuosi 2014 oli toiminnallisesti onnistunut. Merkittävin ponnistuksemme oli vuoden lopussa toteutunut ryhmäeläkekantamme siirto Mandatum Lifelle. Kannansiirto koski paria tuhatta yritysten henkilöstölleen ottamaa vakuutusta. Vastuuvelkaa ja omaisuutta siirtyi runsaat 1,3 miljardia euroa. Toimenpiteellä oli monia positiivisia vaikutuksia sekä Suomi-yhtiön että ryhmäeläkevakuutusasiakkaiden kannalta. Aktiiviyhtiössä ryhmäeläkeasiakkaat saavat sekä mahdollisuuden vakuutusten muuttamiseen että modernin palvelukokonaisuuden. Suomi-yhtiöhän ei run off -tilansa takia ole kyennyt kehittämään vastaavanlaisia palveluita. Ryhmäeläkevakuutusasiakkaille turvattiin heidän osuutensa Suomi-yhtiön pääomista. Täten toteutimme yhtä keskeisistä periaatteistamme, asiakkaiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Suomi-yhtiöön jäävän vakuutuskannan näkökulmasta kannansiirto turvasi merkittävällä tavalla yhtiön kykyä maksaa velvoitteensa asiakkaille. Ryhmäeläkkeet ovat pääsääntöisesti elinikäisiä eläkkeitä, ja väestön eliniän pidentyessä ne sitoivat yhä enemmän pääomaa ns. pitkäikäisyysriskin muodossa. Sen kattamiseksi yhtiö joutui käytännössä varaamaan aina vain enemmän varallisuutta, joka oli siten pois muiden sitoumusten kattamisesta. Ryhmäeläkkeiden siirto lievitti tulevaa pääomapainetta muun vakuutuskannan osalta, vaikka ryhmäeläkkeille kuuluva osuus pääomasta siirrettiinkin niiden mukana. Käytännön työn tasolla kannansiirto oli laaja ja monitahoinen projekti, mutta kaikeksi onneksi se sujui varsin tuskattomasti. Tästä kuuluu suuri kiitos myös OP-Henkivakuutukselle, joka hoiti suurimman osan varsinaisesta vakuutusten siirtoon liittyneen työn tekemisestä. Vaikka kanta onkin jo siirtynyt, Suomiyhtiön on vielä seurattava tarkasti, että kannanluovutussuunnitelmaan kirjatut velvoitteet tulevat hoidetuiksi ja että kannan mukana siirtynyt pääoma käytetään siirtyneen kannan hyväksi. Kannansiirron seurauksena taseemme pieneni reilusta kuudesta miljardista vajaaseen viiteen miljardiin euroon. Koska kannansiirron yhteydessä siirtyi vastuuvelaksi muunnettua pääomaa, siitä aiheutui merkittävä kirjanpidollinen tappio. Tällä ei ole kuitenkaan yhtiön ohjauksen näkökulmasta merkitystä, sillä ohjauksen pohjana on markkinaehtoinen tulos. Siihen kannansiirrolla ei juuri ollut vaikutusta. Markkinaehtoinen tappiomme johtuikin korkotason laskusta jo kerrotulla tavalla. Sijoitustoimintaa kehitettiin kiristyviä säännöksiä ennakoiden Jo aiemmissa vuosikertomuksissa on käsitelty yleiseurooppalaista vakuutusyhtiöitä koskevaa vakavaraisuusjärjestelmää. Tämä EU:n direktiivi tunnetaan Solvenssi II:n nimellä. Sen piti tulla voimaan jo vuoden 2012 alussa, mutta asia on viivästynyt eri syistä. Yksi selkeä syy on edellä mainittu korkotason lasku, joka on perinteistä henkivakuutuskantaa hoitaville yhtiöille myrkkyä. Solvenssi II -järjestelmän lopullinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2016 alussa. Toivoa sopii, että korkotaso edes hiukan nousisi. Muussa tapauksessa monet eurooppalaiset vakuutusyhtiöt ovat taloudellisesti hankalassa tilanteessa, josta ei selvitä ilman jonkinlaisia siirtymäsäännöksiä. Suomi-yhtiö on valmistautunut uuteen vakavaraisuusjärjestelmään soveltamalla toiminnan ohjauksessa riskiperusteista ja markkinaehtoiseen vastuuvelan laskentaan perustuvaa menetelmää. Yhtiö on varautunut sääntömuutoksiin myös muokkaamalla sijoitussalkkuaan entistä matalariskisemmäksi. Tilivuonna yhtiössä toteutettiin lukuisia toimenpiteitä riskin vähentämiseksi. Yhtiö myi kaikki metsäyhtiö Finsilvan osakkeensa sekä merkittävän osan kiinteistösijoitusyhtiö SATOn osakkeistaan. Nämä kaksi omistusta olivat vielä vuoden alussa selvästi merkittävimmät osakeomistuksemme. Samoin luovuimme suuresta osasta kiinteistösalkkuamme. Pyrimme jatkossa myymään jäljellä olevat kiinteistömme eräitä avainkohteita lukuun ottamatta. Tehdyillä toimenpiteillä salkun riskitasoa on onnistuttu laskemaan, mutta Solvenssi II:n mukaisten vakavaraisuusmääräysten täyttäminen on hankala, vielä lisätoimia edellyttävä tehtävä. Ympäristön muuttuminen tuo uusia haasteita 125-vuotiaalle yhtiölle Suomi-yhtiö on kulkenut pitkän taipaleen sitten perustamisensa vuonna Alkaneen 125-vuotisjuhlavuoden Vuosikertomus

10 toivoisi näyttävän valoisammalta kuin miltä tätä kirjoittaessani vaikuttaa. Suomi-yhtiö on edelleen pitkälti sama yhtiö kuin esimerkiksi alasajovaiheensa alussa kymmenen vuotta sitten. Ympäristö vain on muuttunut tavalla, joka valaisee vanhat asiat uudesta kulmasta. Yhtä jalkaa tapahtuneet korkotason voimakas lasku ja sääntelyn muuttuminen markkinaehtoiseen tarkasteluun koko taseen osalta ovat saaneet perinteistä henkivakuutusta harjoittavan yhtiön näyttämään hyvin haavoittuvaiselta. Olemme monin toimenpitein pyrkineet jo reagoimaan muuttuneisiin toimintaedellytyksiin, mutta maalissa emme vielä ole. Kaikki kivet on käännettävä vakavaraisuuden turvaamiseksi. Kuten totesin, sijoitussalkun sopeuttamista jatketaan. Lisäksi olemme ryhtyneet selvittämään, olisiko vakuutuskantaa mahdollista muokata tavoilla, jotka hillitsisivät vastuuvelan kasvua. Esimerkkinä vastuuvelan kasvua aiheuttavasta ilmiöstä mainittakoon se, että asiakkaat lykkäävät vapaaehtoisten eläkkeidensä alkuhetkeä. Tällöin yhtiö joutuu maksamaan laskuperustekorkoa koko eläkevakuutussäästölle pidemmän ajan kuin sopimuksessa on alun perin tarkoitettu. Sijoitusjohtaja vaihtui tilivuoden aikana Yhtiön hallinnossa tapahtui vuoden 2014 syksyllä muutos, kun hallituksen varapuheenjohtaja Mari Kiviniemi luopui hallituksen jäsenyydestä tultuaan nimitetyksi merkittävään kansainväliseen tehtävään. Muuten hallintoelinten toiminta jatkui entisellään ja ainakin toimitusjohtajan näkökulmasta erittäin hyvässä hengessä. Myös yhtiön henkilöstössä tapahtui joitakin muutoksia, merkittävimpänä ehkä pitkäaikaisen sijoitusjohtajamme Timo Hukan siirtyminen oloneuvokseksi ja Petteri Joensuun ottaessa hoitoonsa sijoitusjohtajan tehtävät. Uskon, että voin myös asiakkaiden ja omistajien puolesta esittää Timolle lämpimät kiitokset yhtiön hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta työstä ja toivottaa Petterille menestystä vaativassa toimessa. Haluan vielä osoittaa kiitokset koko hallinnolle sekä yhtiön osaavalle henkilökunnalle, joka on hoitanut tehtäväänsä ansiokkaasti huolimatta jatkuvasti vaikeutuvan toimintaympäristön asettamista haasteista. Kiitoksen ansaitsevat myös yhteistyökumppanimme, joiden kanssa asiat ovat jälleen sujuneet mallikkaasti. Jari Sokka 10 Vuosikertomus 2014

11 Hallinto Suomi-yhtiön toiminta perustuu voimassa olevien lakien sekä niiden nojalla annettujen viranomaismääräysten ja muiden normien noudattamiseen. Suomi-yhtiö noudattaa keskinäiselle yhtiölle soveltuvalla tavalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Suomi-yhtiö antaa toimintakertomuksesta erillisenä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Yhtiökokous Suomi-yhtiö on keskinäinen henkivakuutusyhtiö. Suomi-yhtiön yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan vaaleilla valitsema edustajisto. Edustajisto on 40-jäseninen. Yhtiökokous käsittelee tavanomaiset yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Edustajiston kokoonpano on sivulla 12. Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön muu johto. Toimitusjohtaja ja muu johto (johtoryhmä) on sivulla 14. Tilintarkastus Nimitysvaliokunta valmistelee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi. Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi edelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Tuomala. Tilintarkastusyhteisölle ja samaan konserniin kuuluville yhteisöille maksettiin vuonna 2014 palkkiota tilintarkastuksesta euroa ja erilaisesta neuvonnasta ja konsultoinnista euroa. Palkkiot sisältävät arvonlisäveron. Nimitysvaliokunta Edustajisto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kolmijäsenisen nimitysvaliokunnan. Sen tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja muista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan kokoonpano on sivulla 13. Hallitus Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4 7 jäsentä. Vuonna 2014 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Lokakuusta vuoden loppuun jäsenmäärä oli kuitenkin kuusi yhden jäsenen luovuttua hallituksen jäsenyydestä tultuaan nimitetyksi merkittävään kansainväliseen tehtävään. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Työskentelynsä tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus ei ole asettanut erillisiä valiokuntia. Hallituksen kokoonpano on sivulla 14. Toimitusjohtaja ja muu johto Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hoitamalla yhtiön liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja huolehtia, että yhtiö toimii lain, viranomaismääräysten, hyvän vakuutustavan ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Hän on kuitenkin läsnä hallituksen kokouksissa. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Yhtiön noudattamia riskienhallintaperiaatteita on selvitetty erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön toiminnalle on ominaista useimpien käytännön toimintojen ulkoistaminen. Ulkoistamista hallitaan pitkäkestoisilla ulkoistamissopimuksilla. Näissä sopimuksissa on sovittu myös yhtiön ja ulkoistetun palvelun tuottajan välisestä vastuunjaosta. Ulkoistetun palvelun tuottajalla tulee olla toimiva sisäisen valvonnan järjestelmä sekä sisäinen tarkastus, jotka valvovat, että palveluntuottaja toimii sopimuksen mukaisesti. Suomi-yhtiöllä on myös omat sisäisen valvonnan menettelyt sekä sisäinen tarkastus, jotka seuraavat yhtiön omien toimintojen lisäksi ulkoistettuja palveluja. Suomi-yhtiöllä, sen sisäisellä tarkastuksella ja tilintarkastajalla on oikeus saada sisäisen valvonnan sekä tarkastusten tarvitsemat tiedot ulkoistetun palvelun tuottajalta. Viranomaisvalvonta Suomi-yhtiötä valvoo Finanssivalvonta. Lisätietoja: Tiedottaminen Suomi-yhtiö viestii toiminnastaan avoimesti ja luotettavasti. Olennaiset tiedot kerrotaan yhtiön internetsivuilla. Vuosikertomus sekä tilinpäätös- ja puolivuotistiedotteet julkaistaan yhtiön internetsivuilla suomeksi ja englanniksi. Sivustolla kerrotaan myös muun muassa yhtiön sijoitustoiminnasta ja asiakkaille annettavista lisäeduista ja niiden määrittelyperiaatteista sekä annetaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Internet-tiedottamisen lisäksi yhtiö kertoo lisäeduista asiakkaille normaalien vuosipostitusten yhteydessä. Mediasuhteissaan yhtiö on avoin, mutta luottamuksellisia tai keskeneräisiä asioita ei kommentoida. Vuosikertomus

12 Edustajiston kokoonpano Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen yhtiökokouksessa vakuutuksenottajia edustaa 40-jäseninen edustajisto, jonka vakuutuksenottajat ovat valinneet keskuudestaan vaaleilla. Vaaleja varten maa on jaettu viiteen vaalipiiriin. Edustajiston kokoonpano on seuraava: I Vaalipiiri Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo Eero Akaan-Penttilä, LKT Helsinki; Kari Hakala, ekonomi, varatuomari Espoo; , Lotta Hakala, KTM Espoo; Eero Heinäluoma, kansanedustaja Helsinki; Hanna-Leena Hemming, FM, MBA Helsinki; Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä Helsinki; Raili Leppiniemi, yrittäjä Helsinki; Kimmo Lundén, VTM, taloustoimittaja Espoo; Suvi Rihtniemi, DI, toimitusjohtaja Helsinki; , II Vaalipiiri Uusimaa ja Itä-Uusimaa ensimmäiseen vaalipiiriin kuuluvia kuntia lukuun ottamatta sekä Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa Kaija Hartiala, lastenlääkäri Turku; Ulla Huittinen, maatalousyrittäjä Salo; Pentti Huovinen, professori Turku; Ilkka Kanerva, kansanedustaja Turku; , Jaana Laitinen-Pesola, terveydenhuollon maisteri Pori; , Sirkka Penttilä, sijoitusasiantuntija Turku; Outi Rannikko, aluejohtaja Rusko, , Erkki Saario, agrologi Vihti; III Vaalipiiri Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Mikko Akselin, toimitusjohtaja Laukaa; Timo Ansiomäki, maanviljelijä, urakoitsija Kuhmoinen; Hannu Kopola, rakennustarkastaja Lempäälä; Kirsi Koski, konsernijohtaja, Tampere; Paula Kurki-Suonio, asianajaja Lahti; Timo Lehtinen, yhteyspäällikkö Tampere; Reino Ojala, kaupunkineuvos Nokia; , Reijo Savolin, diplomivälittäjä, yrittäjä Jyväskylä; Vuosikertomus 2014

13 IV Vaalipiiri Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Juha Hälikkä, sijoitusneuvoja Mikkeli; Edustajiston keskuudestaan valitseman nimitysvaliokunnan kokoonpano Paula Kurki-Suonio, puheenjohtaja Kari Hakala Paula Sihto Margit Hänninen, assistentti Liperi; Raija Kantanen, aluekoordinaattori, sairaanhoitaja Kuopio; Katri Komi, kansanedustaja, MMM Joroinen; Markku Laukkanen, toimittaja, YTM Kouvola; Ulla Miettinen, YTM, emäntä Vieremä, V Vaalipiiri Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Niilo Keränen, lääkintöneuvos Taivalkoski; Markku Koski, talousjohtaja Seinäjoki; Antti Liikkanen, erikoislääkäri Rovaniemi; Arja Lämsä, opettaja, KM Oulu; Tapio Pajunpää, maanviljelijä Kokkola; Tuomo Palojärvi, eläkeläinen Oulu; Jyrki Ristiluoma, varatuomari Oulu; Paula Sihto, osastonhoitaja Seinäjoki; Helena Tuuri-Tammela, yksikönjohtaja Isokyrö; Vuosikertomus

14 HALLITUKSEN KOKOONPANO Jarmo Leppiniemi Esko Kiviranta Vesa Puttonen Arja Alho Timo P. Nieminen Pekka Kantanen * 1948, professori, KTT Hallituksen jäsen 2013 *1950, kansanedustaja, varatuomari, MMM Hallituksen jäsen 2013 * 1966, professori, KTT Hallituksen jäsen , 2013 *1954, VTT Hallituksen jäsen 2008, varapuheenjohtaja *1944, kaupunkineuvos Hallituksen jäsen 2007, puheenjohtaja 2013 *1953, VTM Hallituksen jäsen 2010 YHTIÖN JOHTO Kai Niemi *1971, filosofian maisteri, SHV Talousjohtaja, aktuaaritoiminta ja talous Toimitusjohtajan sijainen Toiminut vakuutusalalla asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1995, Suomi-yhtiössä vuodesta Henkivakuutusosakeyhtiö Retron hallituksen puheenjohtaja. Jari Sokka *1961, filosofian kandidaatti, SHV Toimitusjohtaja Toiminut vakuutusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1988, Suomi-yhtiössä sekä vuodesta Yhtiön toimitusjohtaja vuodesta Petteri Joensuu *1969, kauppatieteiden maisteri, MBA Sijoitusjohtaja, sijoitustoiminta Toiminut rahoitus- ja vakuutusalan sijoitustoiminnan asiantuntija- ja johtotehtävissä vuodesta 1994, Suomi-yhtiössä vuodesta Vuosikertomus 2014

15 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu yhdeksän kiinteistöyhtiötä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Emoyhtiön ja konsernin vakuutustoiminnan luvut ovat samat. Suomi-yhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liiketappio vuodelta 2014 oli 109 miljoonaa euroa (vuonna 2013 liikevoitto oli 44 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen tappio oli 292 miljoonaa euroa vuonna 2014 (vuonna 2013 kirjanpidollinen voitto oli 0,4 miljoonaa euroa). Merkittävin syy kirjanpidollisen tuloksen tappiollisuuteen oli ryhmäeläkevakuutuskannan luovutus. Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Vakuutuskannan ja sen osan luovutuksessa eli osittaisessa kannansiirrossa tulee siirtyvän vakuutuskannan osuus nettovarallisuudesta siirtää osana vastuuvelkaa. Yhtiön kirjanpidon tuloksessa se näkyy vastuuvelan täydennyksenä ja vaikuttaa näin ollen yhtiön kirjanpidolliseen tulokseen. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli 901 miljoonaa euroa (1 185 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 23,7 prosenttia (24,6 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 23,7 prosenttia. Vakuutustoiminta Suomi-yhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP Ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomiyhtiön henkilökunnan keskeinen tehtävä on seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo vuonna 2014 oli 43 miljoonaa euroa (50 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 13,2 miljoonaa euroa (14,0 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 29,3 miljoonaa euroa (36,2 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy yhtiön vakuutuskantojen kehityksellä, sillä yhä useammat vakuutussopimukset siirtyvät säästöjen kartutusvaiheesta kertyneiden etuuksien nostamisvaiheeseen. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 378 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 374 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 100 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja eläkevakuutuksen osalta 279 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 17 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä nousi hieman ollen 66 miljoonaa euroa (61 milj. euroa). Yhtiön liikekulut olivat 14,7 miljoonaa euroa vuonna 2014 (12,2 milj. euroa). Liikekulujen kasvu selittyy ryhmä eläkevakuutuksien kannansiirtoon liittyvillä kertaluonteisilla kustannuksilla ja palvelusopimusten irtisanomiskorvauksilla. Ilman kyseisiä kertaluonteisia kuluja liikekulujen määrä olisi ollut noin 12 miljoonaa euroa. Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100,0 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2013 oli 99,9 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitoveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon. Maksutulon pienentyessä liikekulut eivät kuitenkaan alene vastaavassa tahdissa ja yhtiö onkin varautunut kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla, jonka määrä tilivuoden lopussa oli 19,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 140 prosenttia (112 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorko on käytännössä yhtiön koko vakuutuskannassa 4,5 prosenttia, joka on markkinakorkoihin verrattuna korkea. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 200 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 469 miljoonaa euroa. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä ryhmäeläkevakuutusten eliniän odotteen kasvusta johtuvaa vastuuvelan täydennystä. Vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (4 826 milj. euroa). Ryhmäeläkkeen kannansiirron vaikutus oli miljoonaa euroa vastuuvelkaa alentava. Suomalaisten vakuutussäästöistä 6,7 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 11,1 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutus säästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 18,0 prosenttia. Ryhmäeläkevakuutuskannan siirto Suomi-yhtiön yhtiökokous hyväksyi vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksessaan kannanluovutussuunnitelman, jonka mukaan Suomi-yhtiön ryhmäeläkevakuutus- Vuosikertomus

16 kanta luovutettiin Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiölle (Mandatum Life) Finanssivalvonta antoi suostumuksen vakuutuskannan luovutukselle. Kannanluovutuksessa vakuutetut edut siirtyivät vastaanottavalle yhtiölle sellaisinaan entisin ehdoin. Siirtyvän vastuuvelan määrä oli miljoonaa euroa ja vakuutuskannan luovutuksessa noin vakuutusta ja vakuutettua siirtyi Mandatum Lifeen. Siirtyvä vakuutuskanta ja sitä kattava omaisuus on eriytetty Mandatum Lifen muusta vakuutuskannasta. Siirtyvän vastuuvelan katteena siirtyi vastaanottavalle yhtiölle omaisuutta. Siirtyvä omaisuus on pääsääntöisesti määritelty pro rata -säännöllä eli jokaista omaisuuserää on siirretty sama suhteellinen osuus. Kyseinen suhteellinen osuus on sama kuin siirtyvän vastuuvelan suhteellinen osuus koko yhtiön taseesta. Siirtyvän omaisuuden arvostuksessa on sovellettu käypää arvoa. Vakuutuskannan luovutuksessa vastuuvelan diskonttokorkoon vaikutti markkinakorkojen taso ja diskonttokorkona sovellettiin 1,0 prosenttia. Vakuutuskannan luovutuksessa ryhmäeläkevakuutuskannan osuus Suomi-yhtiön nettovarallisuudesta eli vakavaraisuuspääomasta siirtyi Mandatum Lifeen osana vastuuvelkaa tulevien lisäetujen vastuussa ja vaikutti näin ollen yhtiön tilivuoden tulokseen. Vakuutuskannan luovutuksen kokonaisvaikutus kirjanpidon tulokseen oli kaiken kaikkiaan noin 325 miljoonaa euroa tulosta heikentävä. Tässä on otettu huomioon edellä mainitun tulevien lisäetujen vastuun, diskonttokoron alentamisen ja muiden luovutussuunnitelmassa sovittujen täydennysten vaikutus. Kannansiirto liittyy Suomi-yhtiön hallittuun alasajoon, sillä käytännössä run off -tilaa ei voida jatkaa kymmeniä vuosia vakuutuskannan keston loppuun asti. Ryhmäeläkevakuutuksissa vakuutuksenottajana on yritys tai muu yhteisö. Alasajovaiheen johdosta Suomi-yhtiön on ollut vaikea vastata yritysasiakkaiden muuttuviin vakuuttamistarpeisiin, mikä oli yksi keskeinen perustelu kyseisten vakuutusten luovutukselle. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoitusten käypä arvo oli vuoden 2014 lopussa miljoonaa euroa (6 013 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 11,3 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 17,0 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2014 lopussa 43,7 prosenttia (42,7 prosenttia). Samaan aikaan 35,0 prosenttia (27,8 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Lainasaamisten osuus oli 2,5 prosenttia (0,0 prosenttia). Kiinteistösijoitusten osuus oli 6,2 prosenttia (11,5 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Muiden sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,3 prosenttia (1,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Esimerkiksi osakesijoitusten riskikorjattu osuus yhtiön sijoitusomaisuudesta oli edellä esitetyn 11,3 prosentin sijasta 6,8 prosenttia. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 395 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 6,8 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 1,7 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto jäi selvästi yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetusta kokonaistavoitteesta. Kyseistä kokonaistuottovaadetta nosti tilivuoden aikana tapahtunut merkittävä markkinakorkojen alentuminen. Tilivuoden aikana yhtiön sijoitustoiminnassa jatkui sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen. Osana tätä yhtiö muokkasi omaa toimintamalliaan luomalla vastuuvelkaa kattaville sijoituksille ja vakavaraisuuspääomaa vastaaville sijoituksille omat sijoitusstrategiansa. Tämä näkyi tilivuonna esimerkiksi epälikvidien omaisuuserien myyntien jatkamisena (Finsilva-metsäyhtiön myynti, lähes 20 kiinteistöyhtiön myynti, omistusosuuden vähentäminen SATO Oyj:sta). Toimintamallin muokkaamisen taustalla ovat olleet sekä tulevat kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Uudella toimintamallilla pyritään paremmin vastaamaan vakuutussopimusten sisältämiin velvoitteisiin eli korvaus kassavirtoihin (vrt. tasehallintariski). Edellä mainittu tasehallintariski on liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa ja se syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Vastuuvelkaa kattavissa sijoituksissa korkosijoitusten rooli on merkittävä johtuen juuri tasehallintariskin hallinnasta yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoteen lähdettäessä yhtiön näkemys oli, että korot mieluummin nousevat kuin laskevat. Tämän johdosta tasehallintariski oli vain osittain suojattu ja, kun korkotaso laski tilivuoden aikana, heijastui tämä markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvoon sitä kasvattavasti. Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Vallitsevan korkotason ja vakuutussopimusten korkolupausten suuren eron johdosta yhtiö jatkoi edelleen tilinpäätöksen vastuuvelan turvaavuuden parantamista täydentämällä olemassa olevaa perustekoron täydennysvastuuta 200 miljoonalla eurolla jäljellä olevien vakuutuskantojen osalta. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatku- 16 Vuosikertomus 2014

17 vien vakuutusten etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä laski tilivuonna 1 miljoonaan euroon edellisvuoden 43 miljoonasta eurosta, kun jätetään huomioimatta ryhmäeläkevakuutuskannan luovutuksessa siirtyneen vakuutuskannan tulevien lisäetujen vastuun vaikutus. Asiakashyvitysten aleneminen selittyy sillä, että yhtiö ei jakanut säästöä sisältäville vakuutuksille laisinkaan asiakashyvityksiä tilivuodelta 2014 johtuen korkotason alentumisesta ja sen seurauksena tapahtuneesta yhtiön vakavaraisuustilanteen kiristymisestä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina rajoittamaan merkittävästi mahdollisuuksia maksaa lisäetuja säästöä sisältäville vakuutuksille. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2014 lopussa olleet 13 henkilöä (11) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön talousjohtaja Kai Niemi. Tulevaisuuden näkymät Vuoteen 2014 lähdettäessä vahva konsensus oli, että korkosijoittajalle vuosi tulisi olemaan huono ja osakesijoittajalle hyvä, mutta toisin kävi. Nyt taas vuoteen 2015 lähtiessä sama vuoden 2014 alussakin vallinnut uskomus pätee. Euroopan keskuspankin (EKP) poikkeukselliset toimenpiteet pitänevät kuitenkin markkinakorot alhaisilla tasoilla vielä jonkin aikaa ja tämä varmasti tukee riskillisten sijoitusten arvonkehitystä sijoittajien on haettava tuottoa jostakin. Toisaalta, jos EKP onnistuu saavuttamaan toimenpiteillään tavoitteensa eli inflaation kiihtymisen, pitäisi markkinakorkojen lähitulevaisuudessa nousta inflaatio-odotusten mukana. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle vallitseva ennätysalhainen korkotaso yhdistettynä tuleviin vakavaraisuusvaatimuksiin luo haasteita. Ensinnäkin se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakuutussäästöt ylittävästä omaisuudesta korkeiden korkolupausten vakuudeksi. Toisaalta vakavaraisuuskehikko kannustaa pidentämään joukkovelkakirjalainojen duraatiota. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että omaisuudesta saatavat tulevat tuotot tulisi kiinnittää nykyisille tasoilleen. EKP:n mahdollisesti onnistuessa toimenpiteissään tästä seuraisi omat haasteensa korkopaperien menettäessä arvoaan. Suomi-yhtiön keskeinen päämäärä run off -toimintamallin aikana on ollut jakaa ylimääräinen pääoma mahdollisimman tasapuolisesti ja varmasti asiakkailleen. Yhtiön taloudellinen tilanne ei nykyisessä markkinatilanteessa mahdollista ylimääräisten lisäetujen maksamista vaan lähivuosina vapautuva pääoma tullaan käyttämään ensisijaisesti yhtiön riskinkantokyvyn parantamiseen. Hallituksen ehdotus tappion ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,69 euroa ja konsernin ,87 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappiota ja voitonjakokelpoisia varoja käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastosta otetaan ,85 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden tappio ,02 Vuosikertomus

18 TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj Liikekulut milj Korvaustoiminnan hoitokulut milj Kuormitustulo milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,1 100,2 100,1 100,0 99,9 100,1 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,5 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 Liikevoitto/-tappio milj Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj Kokonaistulos milj Korkokulut ja muut rahoituskulut milj Perustekorkokulu milj Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin % 6,5 1,6 8,3 6,6 1,7 8,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 6,7 1,7 8,7 6,8 1,7 8,7 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 23,7 24,6 27,6 23,7 24,6 27,6 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo, netto Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus 2014

19 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä , , ,7 43,4 53,7 Lainasaamiset ( ,5 1 0, ,5 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,0 24,8 44,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( , , ,2 18,6 8,8 Osakesijoitukset yhteensä , , ,8 15,3 14,4 Noteeratut osakkeet ( , , ,7 11,7 10,4 Pääomasijoitukset ( , , ,0 3,4 3,9 Noteeraamattomat osakkeet (5 55 1,2 6 0,1 55 1,2 0,1 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä 295 6, , ,2 11,5 11,2 Suorat kiinteistösijoitukset 168 3, , ,6 6,3 6,4 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 127 2, , ,7 5,3 4,8 Muut sijoitukset yhteensä 59 1,3 61 1,0 59 1,3 1,0 3,0 Hedge-rahastosijoitukset (6 0 0,0 3 0,0 0 0,0 0,0 2,5 Muut sijoitukset (7 59 1,2 59 1,0 59 1,2 1,0 0,6 Sijoitukset yhteensä , , ,0 71,2 82,3 Johdannaisten vaikutus ,0 28,8 17,7 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä ,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 8,9 4,5 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Emoyhtiö Nettotuotto markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Tuotto sitoutuneelle pääomalle Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä ,9-1,8 8,7 Lainasaamiset ( ,9 5,0 5,3 Joukkovelkakirjalainat ,9-3,0 12,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( ,4 0,4 1,1 Osakesijoitukset yhteensä ,2 14,0 10,9 Noteeratut osakkeet ( ,8 16,0 15,8 Pääomasijoitukset ( ,0 8,2 2,3 Noteeraamattomat osakkeet ( ,2 12,0 14,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä ,9 7,6 7,5 Suorat kiinteistösijoitukset ,6 1,2 9,9 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,2 16,2 4,5 Muut sijoitukset yhteensä ,7 13,7 9,4 Hedge-rahastosijoitukset ( ,2 17,0 11,1 Muut sijoitukset ( ,8 9,3 2,7 Sijoitukset yhteensä ,9 1,9 8,9 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -9-0,2-0,2-0,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,8 1,7 8,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin/kuukausittain aikapainotetut kassavirrat Vuosikertomus