KOULUVERKKO 2020-LUVULLA

Transkriptio

1 2014 KOULUVERKKO 2020-LUVULLA Kouluverkkotyöryhmä Ylivieskan kaupunki

2 KOULUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI Sisällys 1. Johdanto Oppilasennusteet ja syntyneiden ikäluokat Nykyinen kouluverkko Opetusryhmäkokojen vertailu 8 5. Kaupungin asuinrakentamiseen liittyviä maankäytön suunnitelmia Akuuteimmat kysymykset Kouluverkon laajentamisen vaihtoehdot Lähikoulut Investoinnit Johtopäätökset Liitteet 1. Perusopetuksen kustannusvertailu 2. Katajan koulun liikennejärjestelyt VE 1 3. Katajan koulun liikennejärjestelyt VE 2 4. Olmalan yhtenäiskoulun liikennejärjestelyt VE 1 5. Olmalan yhtenäiskoulun liikennejärjestelyt VE 2 1

3 1. JOHDANTO Ylivieskan kaupungin väkiluku on ollut kasvussa edellisen vuosikymmenen ajan. Kasvu on ollut sekä alueellisesti että valtakunnallisesti poikkeuksellista. Väestökasvusta johtuen kaupungin eri palvelusektoreilla joudutaan suunnitelmallisesti varautumaan kasvavaan palveluiden kysyntään. Koulutoimessa asiaan on paneuduttu viimeksi , jolloin Pakolan asuinalue oli alkanut rakentua ja oli nähtävissä, ettei tuon alueen tulevat oppilaat mahdu lähimpänä olevaan Rannan kouluun. Tuolloin laadittiin edellinen kouluverkkosuunnitelma kasvavan oppilasmäärän opetustilojen turvaamiseksi. Merkittävimmät toimenpide-ehdotukset olivat Kiviojan koulun laajennus ja peruskorjaus, Rannan koulun lisätilojen hankinta sekä jäykistä oppilaaksiottoalueista luopuminen keskustan alueella. Nämä toimenpiteet ovat vuoden 2010 jälkeen toteutuneet. Vuonna 2013 väestönkasvu sekä syntyvyyden että muuttoliikkeen myötä johti uudelleen kouluverkon riittävyyden tarkasteluun. Huolimatta siitä, että Kiviojan ja Rannan koulujen tiloja on hiljattain laajennettu, uhkaa kouluverkkoa keskusta-alueella todellinen tilanpuute 2020-luvun lähestyessä. Väestönkasvu on ylittänyt aiemmat ennusteet. Lähivuosien akuuttien tilaongelmien ratkaisemiseksi ja tulevaisuuden suunnittelun tueksi sivistyslautakunta perusti kokouksessaan kouluverkkotyöryhmän, johon nimettiin jäseniksi seuraavat henkilöt: Kati Marjakangas (pj.), Kai Perttu (siht.), Hannu Karstunen, Risto Oja, Paula Hartikainen, Kalle Luhtasela, Mauri Haikola, Tarja Koutonen ja Kaisa Haapakoski. Työryhmässä asiantuntijoina ovat olleet Risto Suikkari ja Unto Koskinen. Kouluverkkotyöryhmän tehtävänä oli laatia kokonaisselvitys väestökasvun vaikutuksista kouluverkon riittävyyteen sekä investointitarpeista, ja selvityksen tuli olla valmiina mennessä. Sittemmin käynnistynyt neljän kunnan kuntajakoselvitys siirsi kouluverkkotyöryhmän loppuraportin valmistumisen syksyyn 2014 ( ). Väliraportti on käsitelty sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen yhteisessä iltakoulussa Työn lähtökohtana on ollut, että ratkaisumallit ovat perustaltaan kestäviä, eli tilakysymysten ratkaisuiden tulee olla luonteeltaan mahdollisimman pysyviä. Oppilasmäärän kasvu ei ole nykyennusteen mukaan hetkellinen piikki, vaan trendinomainen ja sen voi olettaa jatkuvan ennustejakson jälkeenkin. Tämän vuoksi työryhmä ei ole pohtinut työssään määräaikaisluonteisia ratkaisuita. 2

4 2. OPPILASENNUSTEET JA SYNTYNEIDEN IKÄLUOKAT Esi- ja perusopetuksen palveluiden kysynnän kehitystä tarkastellaan tässä raportissa kahtalaisesti. Ensinnäkin tulevaa ennustetaan pelkkien syksyn 2014 väestörekisteritietojen mukaan. Tällöin oletuksena on, ettei väestö kasva muuttoliikkeen vaikutuksesta, vaan muuttoliike voi ennustejaksolla olla joinakin vuosina negatiivinen. Kasvua verrataan lukuvuoden oppilasmääriin. OPPILASENNUSTE (väestörekisteritiedot 9/2014) Esioppilaat lk Padingista lk Sijoitetut YHTEENSÄ MUUTOS Toisessa mallissa tulevaa ennustetaan 1,5% vuotuiseen väestökasvuun perustuen, jolloin muuttoliikkeen vaikutus väestökasvusta olisi noin 0,75%. Tällöin muuttoliike lisäisi oppilasmäärää lapsella vuodessa. Kasvuluvut perustuvat edellisten vuosien toteutuneeseen väestökasvuun. Taulukossa arvioidun muuttoliikkeen vaikutus on lisätty väestörekisteritietoihin ja lukuvuosi on vertailuvuosi. OPPILASENNUSTE (väestörekisteri + muuttoliike) YHTEENSÄ MUUTTOLIIKE MUUTOS

5 Oppilasmäärän kasvu ilman muuttoliikkeen vaikutusta selittyy syntyneiden ikäluokkien merkittävällä kasvulla. Seuraavat taulukot kuvaavat ikäluokkien kasvua ajalla Suurimman ja pienimmän ikäluokan ero on 71 lasta ja 2000-luvun vaihteen suurehkot peräkkäisten vuosien ikäluokkien väliset kokovaihtelut ovat muuttuneet selkeämmin tasaantuneeksi kasvuksi. SYNTYNEIDEN IKÄLUOKAT ( ) Väestörekisteri 9/ Vuodesta 2014 alkava syntyneiden ikäluokkien tasainen kasvu käy yksiin tuolloin alkaneen ja edelleen vuonna 2014 jatkuvan Ylivieskan kaupungin väestönkasvun kanssa. Syntyneiden ikäluokkien koko näyttää pysyvän ainakin lähivuodet kokoluokassa Vuoden 2014 ennakkotiedot Ylivieskan kaupungin väestömuutoksesta osoittavat, että mennessä kaupunkiin on syntynyt 190 lasta Näihin lukuihin perustuen on syytä olettaa koulupalveluiden kysynnän tasaista kasvua Ylivieskassa ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan. Kasvuun vastaaminen vaatii päätöksiä - linjauksia, joiden varaan kaupungin opetustointa voidaan kestävällä tavalla rakentaa. 4

6 3. NYKYINEN KOULUVERKKO Ylivieskan kouluverkko on rakenteeltaan tiivis, sillä suurin osa kouluista sijaitsee noin viiden kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Kuvioon merkitty oppilasmäärät kouluittain ( ), koulujen etäisyydet keskustasta sekä lähimmistä kouluista. Karttaan kuvattuna keskusta-alueen koulut (ml. yläkoulu ja lukio). Niemelä 3,1 Ranta 158 2,7 2,1 Rahkola 170 1,5 0,6 Kivioja a 1,5 163 Vähäkangas 7, ,8 5,2 66 Ojakylä 5,2 Päivärinta 270 0,7 5 2,1 2,0 Kataja Raudaskoski YLÄKOULU LUKIO 5

7 KUVAUS KOULUJEN TILOISTA JA KUNNOSTA Katajan koulu (230 opp., 0.-6.lk:t 12 ryhmää, erityisopetus 3 ryhmää) Katajan koulun päärakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Tilan puutteen vuoksi pihaalueella on parakkiluokkia. Koulu on alun perin suunniteltu 6-opettajaiseksi eli noin 140 oppilaan kouluksi. Nyt poikkeusjärjestelyin 230 oppilasta. Laajennuksen ja peruskorjauksen tarve. Kiviojan koulu (163 opp., 0.-6.lk:t 8 ryhmää) Koulu on 50-luvulla rakennettu ja peruskorjattu ja laajennettu (mm. liikuntasali). Kouluun mahtuu noin 180 oppilasta. Niemelän koulu (92 opp lk:t 6 ryhmää) Liikuntatilat puuttuvat, mutta suhteellisen lähellä koulua on Visalan liikuntasali, jota koulu voi käyttää. Koulu on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kouluun mahtuu noin 130 oppilasta. Ojakylän koulu (66 opp., 1-6.lk:t 1+3 ryhmää) Ojakylän koulu toimii vanhassa puurakennuksessa ja on tyypillinen kyläkoulu. Rakennus kaipaa nykyaikaistamista. Koululla on käytössä kyläyhdistyksen rakentama liikuntasali. Kouluun mahtuu noin 70 oppilasta. Päivärinnan koulu (270 opp., 0.-6.lk:t 14 ryhmää) Koulu on peruskorjattu ja melko hyvässä kunnossa. Samoissa tiloissa toimii myös Ylivieskan seudun musiikkiopisto. Koulun nykyisin käytössä oleviin tiloihin mahtuu noin 300 oppilasta. Rahkolan koulu (170 opp., 0.-6.lk:t 8 ryhmää, erityisopetus 3 ryhmää) Rahkolan koulun tilat ovat pääpiirteissään melko hyvässä kunnossa, mutta koululla on havaittu kosteusvauriokorjauksen tarvetta. Korjaukset tehdään vuoden 2015 aikana. Kouluun mahtuu noin 190 oppilasta. Rannan koulu (158 opp., 0.-6.lk:t 8 ryhmää) Rannan koulun tilat on peruskorjattu ja laajennettu (Ylivieskan uusin koulu). Kouluun mahtuu noin 160 oppilasta. Raudaskosken koulu (131 opp., 0.-6.lk:t 9 ryhmää) Koulun tiloja on saneerattu pikkuhiljaa. Remontoimatta ovat vielä mm. liikuntasali. Koulun sisäilmaoloja on tutkittu syksyllä Kouluun mahtuu noin 140 oppilasta. 6

8 Vähäkankaan koulu (58 opp., 1.-6.lk:t 3 ryhmää) Koulu on 60- luvun kyläkoulu. Luokkatilojen osalta rakennus on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Varsinaista liikuntasalia ei ole. Oppilaita kouluun mahtuu noin 70. Jokirannan koulu (557 opp., 7.-9.lk:t 31 ryhmää, erit.op. 2 ryhmää) Jokirannan koulun peruskorjaus valmistui 2008 ja koulu on hyvässä kunnossa. Kouluun mahtuu noin 600 oppilasta. Lukio (250 opp.) Lukio on rakennettu 60 ja 90-luvuilla ja rakennusta on peruskorjattu 2000-luvun alussa. Rakennusta ei käytetä tällä hetkellä korjaus- ja muutostöiden vuoksi opetustoimintaan. Työt valmistunevat keväällä Kouluun mahtuu noin 350 opiskelijaa. TILARESERVIT KOULUITTAIN KATAJA: KIVIOJA: NIEMELÄ: OJAKYLÄ: PÄIVÄRINTA: RAHKOLA: RANTA: RAUDASKOSKI: VÄHÄKANGAS: 232 oppilasta, koulun nykyiset tilat täynnä 163 oppilasta, mahtuu noin 20 oppilasta 92 oppilasta, mahtuu noin 40 oppilasta 66 oppilasta, koulun nykyiset tilat lähes täynnä 270 oppilasta, mahtuu noin 30 oppilasta 170 oppilasta, mahtuu noin 20 oppilasta 158 oppilasta, koulun nykyiset tilat täynnä 131 oppilasta, koulun nykyiset tilat lähes täynnä 58 oppilasta, mahtuu noin 10 oppilasta ALAKOULUT YHTEENSÄ: MAHTUU NOIN 120 LISÄOPPILASTA, keskusta-alueelle 70 oppilasta YLÄKOULU: 557 oppilasta, mahtuu noin 50 oppilasta 7

9 4. OPETUSRYHMÄKOKOJEN VERTAILU (lv ) Allaolevassa taulukossa on kuvattu Ylivieskan alakoulujen opetusryhmäkoot lukuvuonna Vertailu osoittaa ryhmäkokojen vaihtelevan, mutta vaihtelusta ei aiheudu merkittävää opetuksen tasa-arvoa uhkaavaa tekijää, koska suurimpiin opetusryhmiin on kohdennettu lisätukea esimerkiksi resurssiopettajan tai koulunkäyntiavustajan työpanoksen muodossa. KOULU 0.lk 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Kataja Kivioja Niemelä Ojakylä 14 7 (21) (19) Päivärinta Rahkola Ranta Raudaskoski Vähäkangas (23) 9 13 (22) 7 6 (13) OKM on myöntänyt useampana vuonna erityisvaltionavustusta ryhmäkokojen pienentämiseen ja yhtenä rahoituksen myöntämisen kriteerinä ovat suuret, yli 25 oppilaan opetusryhmät, joiden jakamiseen opetuksen järjestäjä ei ole aiemmin saanut muuta avustusta. Ylivieska on kolmena edellisenä vuonna saanut ko. avustusta noin /vuosi. Rahoituksen saannin edellytyksenä on ollut, ettei opetuksen järjestäjä ole omilla päätöksillään kasvattanut ryhmäkokoja. Opetusryhmäkokoja on tarpeen tarkastella myös kouluverkon riittävyyttä arvioitaessa. Koko kaupungin tasolla keskimääräistä opetusryhmäkokoa voidaan jonkin verran kasvattaa (18 -> 20), mutta ryhmäkokojen kasvattaminen ei yksinään ratkaise tilojen riittävyyden kysymystä. Liitteessä 1 on oppilaskohtaiset opetuskustannukset kouluittain. 8

10 5. KAUPUNGIN ASUINRAKENTAMISEEN LIITTYVÄN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIA Kaupungin maanhankinta on useassa kohteessa vaiheessa ja kaavaprosessien etenemisen aikataulut ovat avoinna. Jonkinlaista arviota asutuksen kasvusuunnista ja -määristä voi kuitenkin tehdä seuraavien keskustan alueiden suunnitelmien osalta: - Olmala (aloitus ), n. 50 asuntoa - Kurula, n asuntoa - Kivioja, n. 50 asuntoa - Salmiperä, n. 100 asuntoa - Pyörreperä, n asuntoa Lisäksi keskusta-alueelle rakennetaan samaan aikaan useampaa kerrostaloa ja rivitaloja. Huomattava on myös, että kaava-alueen ulkopuolella esimerkiksi Ojakylä, Niemelänkylä ja Vähäkangas ovat suosittuja omakotitalorakentajien alueita. Kouluverkon riittävyyttä ja tulevien vuosien koulupalveluiden kysyntää tässäkin valossa arvioitaessa voidaan todeta, ettei kasvu näytä lähitulevaisuudessa hyytyvän. 6. AKUUTEIMMAT KYSYMYKSET Selvitys koulujen tilareserveistä osoittaa, että kouluverkon riittävyys on koetuksella jo lukuvuonna , mikäli aiemmin kuvattu oppilasennuste toteutuu. Kouluverkkoon kohdistuu erityisesti seuraavia ratkaistavia kysymyksiä: 1. Pakolan/Kurulan alueen kasvu. Rannan, Rahkolan ja Kiviojan koulujen tilat uhkaavat loppua ennustejakson ajalla. (Junaradan länsipuoli) 2. Katajan koulun tilakysymys. Koulu on jo usean vuoden ajan kärsinyt tilan puutteesta ja koulun tilojen kunto edellyttää toimenpiteitä. (Junaradan itäpuoli) 3. Yläkouluopetuksen järjestäminen. Yläkoululaisten määrä on Ylivieskassa ennusteiden mukaan 2020-luvulla jopa 750. Jokirannan koulun tilat loppuvat. 9

11 7. KOULUVERKON LAAJENTAMISEN VAIHTOEHDOT 1. Olmala/Savela. Olmalan/Savelan alueelle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu luokkien oppilaalle. Ratkaisun avulla pystyttäisiin purkamaan sekä keskusta-alueen luokkalaisten koulupaikkaongelmaa että Jokirannan koulun kasvua. Uuden koulun kustannusarvio tulee selvittää kahdelle eri oppilasmäärälle: 300 oppilasta ( luokkalaista, luokkalaista) 450 oppilasta ( luokkalaista, luokkalaista) Suurempaan 450 oppilaan kouluun mahtuisivat myös Ojakylän koulun oppilaat. 2. Rahkola - yläkoulu. Tässä mallissa laajentuva yläkouluopetus sijoittuisi lukion tiloihin (noin 300 oppilasta) ja lukio-opetus järjestettäisiin uudella JEDU:n ja Centrian kanssa perustettavalla kampuksella. Rahkolan koulu jatkaisi alakouluna. Edellyttäisi uuden 300 oppilaan alakoulun rakentamista (Olmala). 3. Jokiranta. Tässä mallissa yhtenäiskoulu sijoittuisi Jokirannan koulun tiloihin ja 300 yläkoululaiselle rakennettaisiin tilat Olmalan/Savelan alueelle. 4. Kiviojan, Rannan, Päivärinnan ja Jokirannan koulujen laajentamiset. Tässä mallissa kasvavan yläkouluopetuksen tilat laajennettaisiin Jokirannan koulun yhteyteen. Laajennustarve on 200 oppilaalle, ja laajennuksen jälkeen koulun mahtuisi noin 800 oppilasta. Kiviojan ja Rannan kouluja laajennettaisiin molempia 100 oppilaan tarvitsemien lisätilojen verran sekä Päivärinnan koulua 50 oppilaan tilojen verran. MUUT VAADITTAVAT INVESTOINNIT Katajan koulun laajennus ja peruskorjaus. Koulussa toimii luokkien yleisopetus sekä luokkien erityisopetus. Koulun laajennuksen jälkeen opetustilat tulisi olla oppilaalle. 350 oppilaalle laajennettuun kouluun mahtuisivat myös Vähäkankaan koulun oppilaat. Muiden koulujen osalta tulee varautua investointiohjelman mukaisten peruskorjausten toteuttamiseen. Aikataulu ja korjausten laajuus arvioidaan uudelleen. 10

12 8. LÄHIKOULUT Allaolevaan karttaan on merkitty nykyiset keskusta-alueen lähikoulut. Nuolin osoitetaan pääpiirteittäin ne suunnat, joista kyseiseen kouluun tulee oppilaita. Ylivieskassa ei ole käytössä tarkkoja oppilaaksiottoalueita. Esimerkiksi Pakolan/Kurulan/Kaisaniemen alueelta oppilaille osoitetaan lähikouluksi Rannan, Rahkolan tai Kiviojan koulu. Lähikoulu määritellään mm. seuraavien periaatteiden mukaan: 1. koulumatka on turvallinen ja pituudeltaan mahdollisimman kohtuullinen 2. mahdollisimman tasapuolisen opetuksen vuoksi pyritään opetusryhmien koko pitämään kaikissa kouluissa kohtuullisena 3. lapsella on oikeus jatkaa koulunkäyntiä siinä koulussa, jossa hän on aloittanut, ellei hän muuta kunnan alueella niin, että jokin toinen koulu on selkeästi parempi lähikouluna ja lapsi joutuisi koulukuljetusten piiriin 11

13 Seuraavaan karttaan on nuolin kuvattu pääpiirteittäin ne suunnat, joista oppilaat tulisivat kouluun, mikäli kouluverkkoa laajennettaisiin rakentamalla uusi koulu Olmalan/Savelan alueelle. NIE RAN UUSI RAH KIV OJA PÄI KAT Olmalan/Savelan alueelle sijoittuva yhtenäiskoulu mahdollistaisi yläkouluopetuksen jakamisen kahteen eri yksikköön eikä Jokirannan koulun oppilasmäärä kohoaisi yli 700 oppilaaseen, vaan pysyisi kutakuinkin nykytasollaan ( oppilasta). Yhtenäiskouluun osoitettaisiin alakouluikäisiä oppilaita useamman keskusta-alueen koulun vaikutusalueelta. Mikäli vaihtoehdoksi valitaan Jokirannan koulun ja useamman alakoulun laajentaminen, tapahtuu oppilaiden ohjautuminen kouluihin pääpiirteittäin nykyisten lähikouluperiaatteiden ja suuntien mukaan. 12

14 9. INVESTOINNIT (Kustannusarviot perustuvat TeVi:n toimittamiin laskelmiin.) Katajan koulu: Laajennus ja peruskorjaus ( ) Katajan koulun laajennus ja peruskorjaus sisältyy kouluverkkotyöryhmän kaikkiin vaihtoehtoihin, koska koulun tilat eivät riitä nykyisenkään opetuksen järjestämiseen ilman parakkiratkaisuita. Lisäksi päärakennuksen tilojen kunto edellyttää peruskorjausta. Laajentaminen edellyttää koulun ympäristön infrastruktuurin muutostöitä. Niiden alustava kustannusarvio on noin Suunnitelmavaihtoehdot liitteinä 2 ja 3. Olmalan yhtenäiskoulu: Uudisrakennus ( ) (300 oppilasta) (450 oppilasta) Yhtenäiskoulun rakentaminen on vaihtoehtoisena mallina useamman koulun laajentamiselle. Uudisrakennus voitaisiin toteuttaa myös vaiheittain: Vaihe 1: 300 oppilaan koulu ja tarvittaessa Vaihe 2: 450 oppilaan koulu Uuden koulun rakentaminen edellyttää myös muuhun infrastruktuuriin investoimista. Suunnitelmavaihtoehdot ovat liitteissä 4 ja 5. Alustava kustannusarvio Yhtenäiskoulun rakentaminen mahdollistaisi keskuskeittiön toiminnan sijoittamisen uuteen kouluun. Uusi koulu mahdollistaisi nykyaikaisen ja toimivan oppimisympäristön toteuttamisen. Useamman koulun laajentaminen: Jokirannan koulun laajentaminen (2018) 4`000`000 Rannan koulun laajentaminen (2019) 2`000`000 Kiviojan koulun laajentaminen (2020) 2`000`000 Päivärinnan koulun laajentaminen (20XX) 1`000`000 Useamman eri koulun laajentaminen on vaihtoehtona uuden koulun rakentamiselle. Laajennusvaihtoehto mahdollistaa hankkeiden vaiheistamisen useampaan osaan ja pitemmälle ajanjaksolle. Nykyisten koulujen infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää pienin lisäyksin. Sivistystoimen osalta kaupungin investointiohjelmassa on lisäksi seuraavat kohteet: Ojakylän koulun peruskorjaus Vähäkankaan koulun peruskorjaus ja liikuntasali Raudaskosken koulun liikuntasalin peruskorjaus ja iv-konehuone 13

15 10. JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Koulujen tieto- ja viestintäteknologisesta välineistöstä ja henkilöstön osaamisesta tehdään erillinen selvitys ja toimenpideohjelma 2. Koulujen opetusryhmäkokoja kasvatetaan (ka. 18 -> 20) 3. Selvitys osoittaa, että kaupungin on pystyttävä osoittamaan uusia koulutiloja kasvavalle oppilasmäärälle jo lukuvuoden alusta. Kouluverkkoa tulee laajentaa riittävien ja tarkoituksenmukaisten opetustilojen turvaamiseksi: 1. Kouluverkkotyöryhmä esittää, että Katajan koulun laajennus ja peruskorjaus suunnitellaan ja toteutetaan vuosina Laajennuksen jälkeen Katajan kouluun tulee mahtua vähintään 300 oppilasta. 2. Jatkotyönä päätöksentekoa varten valmistellaan tarkemmin suunnitelmat seuraavista investointikohteista: A) Uusi yhtenäiskoulu Olmalan/Savelan alueelle B) Rannan, Jokirannan, Kiviojan ja Päivärinnan koulujen laajennukset Tarkemman jatkovalmistelun tavoitteena on tuottaa lisää tarvittavaa vertailutietoa kohteiden A (uusi koulu) ja B (laajennukset) kustannusarvioiden välillä. Kouluverkkotyöhön esitetyt laskelmat eivät anna riittävän tarkkaa kuvaa vaihtoehtojen kustannuksista. Kouluverkkotyöryhmä esittää perusteluitaan molemmille vaihtoehtoisille ratkaisuille: A) Uuden yhtenäiskoulun näkökulmia: Uuden yhtenäiskoulun toteuttaminen mahdollistaisi alusta alkaen uudenlaisen, nykyaikaisen oppimisympäristön sekä uusien vapaa-ajan harrastustilojen (esim. liikuntasali) rakentamisen. 14

16 Uuden koulun rakentamisen pedagogiset perusteet nousevat esiin, kun vaihtoehtoa verrataan useamman koulun laajentamisen vaihtoehtoon. Yläkouluopetuksen hajauttaminen kahteen eri kouluun/toimipisteeseen mahdollistaa koulukoon pitämisen tarkoituksenmukaisena oppilaan yläkouluyksikkö on valtakunnan mittakaavassakin suuri, eikä kouluverkkotyöryhmä näe tavoiteltavana näin suurta koulukokoa. Työryhmässä arvioitiin noin suuresta koulukoosta mahdollisesti aiheutuvan oppilashuollollisia lisäkustannuksia ja lisääntyvää syrjäytymisen uhkaa. Uuden koulun rakentaminen mahdollistaisi myös opetustoiminnan kehittämisen Ylivieskassa uudenlaiseen yhtenäiskoulumalliin pohjautuen. Koulussa järjestettäisiin tällöin opetusta vuosiluokille oppilaan koulun rakentaminen mahdollistaisi muitakin kouluverkkomuutoksia. Esimerkiksi Ojakylän koulun oppilaat tai osa oppilaista mahtuisi uuteen kouluun. Ojakylän koulua uhkaa tilojen loppuminen viimeistään 2020-luvulla. Uuden koulun yhteyteen voitaisiin sijoittaa uusi keskuskeittiö korvaamaan nykyistä keskuskeittiötä. Keskuskeittiön kysymys tullee lähivuosina ratkaistavaksi. Vaihtoehtojen (uusi koulu - laajentamiset) taloudellinen vertailu ja johtopäätöksen tekeminen ei saaduilla tiedoilla ole mahdollista, koska laajennusvaihtoehdon kustannusarviot ovat kovin karkealla tasolla laadittuja. Lisäksi niistä puuttuu arviot mahdollisista infrastruktuuri-investoinneista. Uuden koulun kustannusarvioksi (rakennus + liikenneinfrastruktuuri) on esitetty Uusi yhtenäiskoulu tulisi suunnitella ja toteuttaa vuosien aikana, jolloin oppilasmäärä kasvaa selkeästi yli nykyisen kouluverkon kapasiteetin. Yhtenäiskoulun rakentaminen voitaisiin toteuttaa myös vaiheittain, jolloin koulu rakennettaisiin ensimmäisessä vaiheessa 300 oppilaan kouluksi (kustannusarvio noin ). Myöhemmin, tarkemmin määrittelemättömänä vuonna, koulua laajennettaisiin oppilasmäärän tai kouluverkon muun kehittämisen tarpeen mukaan. Kouluverkkotyöryhmän kantana on, että uuden yhtenäiskoulun ratkaisu olisi pedagogisesti parempi vaihtoehto ja tukisi selvemmin Ylivieskan kasvustrategiaa. 15

17 B. Useamman koulun laajennuksen näkökulmia: Kouluverkon kasvattaminen nykyisiä kouluja laajentamalla mahdollistaisi investointien vaiheistamisen esim. viiden vuoden ajanjaksolle. Tällöin investointipainetta purettaisiin hieman pitemmällä ajalla. Kokonaisinvestointeihin vaiheistaminen ei vaikuta. Laajennettavaksi esitetyistä kouluista ovat nykyaikaisessa kunnossa Ranta, Kivioja ja Jokiranta. Päivärinnan koulun tiloja pitäisi laajennuksen yhteydessä nykyaikaistaa. Koulujen olemassa olevat infrastruktuurit mahdollistaisivat laajentamisen melko hyvin. Muutostarpeita ja jonkinlaisia haasteita olisi Jokirannan ja Päivärinnan koulujen kohdalla. Laajentamisen vaihtoehdon toteutuessa Rannan ja Kiviojan koulujen oppilasmäärät kasvaisivat molemmissa kouluissa enimmillään 270 oppilaaseen, joka on nykyinen Päivärinnan koulun koko. Päivärinta kasvaisi enimmillään 350 oppilaaseen. Näiden oppilasmäärin osalta voidaan todeta, että laajennettavien alakoulujen koko säilyisi tarkoituksenmukaisena. Jokirannan koulua tulisi laajentaa nykyisestään vähintään 200 oppilaspaikan ja erikoisluokkien verran. Oppilasennusteen mukaan yläkouluikäisten määrä Ylivieskassa kasvaa 2020-luvun puoliväliin mennessä jopa 800 oppilaaseen. Tämä ennuste sisältää raportissa arvioidun kasvun. Kouluverkkotyöryhmän kanta on, ettei näin suurta kouluyksikköä tulisi tavoitella. Kouluverkkotyöryhmälle esitetyt laajennusten kustannusarviot ja toteuttamisen aikataulut ovat seuraavat (luvut eivät sisällä mahdollisia infrastruktuurimuutoksia): Jokiranta (2018) Ranta (2019) Kivioja (2020) Päivärinta (202X) YHTEENSÄ

18 17