TEM raportteja 30/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM raportteja 30/2011"

Transkriptio

1 TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Uusimaa Varsinais Suomi Satakunta Kanta Häme Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Etelä Karjala Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala Keski Suomi Etelä Pohjanmaa Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Johtopäätökset Lähteet... 70

3 1 Johdanto Projektissa on ennakoitu toimialojen uusien työpaikkojen määrää yhdistämällä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) laatimat maakuntien liittojen tuoreimmat pitkän aikavälin toimialaennusteet ja Foredata Oy:n vuonna 2009 laatimien alue ja toimialakohtaisten poistumaennusteiden päivitetyt laskelmat. Lisäksi projektissa on laadittu eri koulutusasteita ja aloja koskevat alueelliset tutkintoennusteet, jotka on muokattu toimialojen ja tutkintojen välisten ennusteiden kautta aluekohtaiseksi toimialojen potentiaalisiksi tarjontavirroiksi. Koska kaikki koulusta valmistuvat eivät siirry työelämään opiskelupaikkakunnalle, hyödynnetään alueen todellisen tarjontavirran arvioimiseksi erityisesti Tilastokeskuksen tuottamia muuttovirtalaskelmia. Alueen osaamistarjontaan vaikuttavat luonnollisesti koulutusjärjestelmän tutkintotuotoksen lisäksi mm. maahan ja maassamuutto, ammatti ja toimialasiirtymät sekä pendelöinti. Näiden tekijöiden ennakointi kymmenen vuoden aikajänteellä on toimialakohtaisesti kuitenkin perin haastavaa. Tässä raportissa tarjotaankin osaamistarjonnan riittävyyden arvioimiseksi peruskehys, jota tulee tarkentaa ja täydentää esimerkiksi alueellisten ennakointiasiantuntijoiden ja väestötieteilijöiden asiantuntemuksen kautta. Osaamistarjonnan riittävyyden arvioimisessa pääperiaatteena on ollut jatkaa nykytilanteen mukaista tilannetta tulevaisuuteen. Toisin sanoen oletetaan, että toimialaennusteiden muutosta lukuun ottamatta merkittäviä muutoksia ei tapahdu esimerkiksi eläkelainsäädäntöön. Laskenta on täten pyritty pitämään yksinkertaisena ja parhaiten tämän hetken työmarkkinatilannetta vastaavana. Näkökulman valinnan syy oli se, että tulosten pohjalta olisi helpommin tehtävissä johtopäätöksiä ja toisaalta, että laskenta olisi helpommin toistettavissa myöhemmin esimerkiksi aluehallinto organisaatioiden toimesta. Laskennan tuloksista voidaan siis nähdä mihin suuntaan työmarkkinat ovat menossa, jos muutosta nykytilanteeseen ei tapahdu. Tarkoituksena on mahdollistaa analyysi siitä, millaista toimialatuotosta tämän hetken koulutusjärjestelmä tuottaa ja kuinka hyvin se vastaa toimialojen odotettuun työvoiman kysyntään. Käytännössä näkökulma tarkoittaa sitä, että monissa laskennan vaiheissa laskenta aineistona on käytetty viimeisiä tilastotietoja ilman varsinaista ennustamista tulevaisuuteen. Esimerkiksi koulutuksesta valmistuneiden työvoimaosuuksina on käytetty lähes suoraan tilastoja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksista ja vastaavasti eläkeiän tai eläkkeellesiirtymistodennäköisyyksien ei oleteta nykytasoltaan muuttuvan.

4 Kaavio 1. Laskennan osat. Kaaviosta 1 nähdään laskennan osatekijät. Ensimmäiseksi määritetään toimialoittainen kasvukysyntä ja työllisten poistuma. Tavoitteena on määrittää kuinka paljon uutta työvoimaa toimialat tarvitsevat toimialaennusteen toteuttamiseksi. Uuden työvoiman tarvetta syntyy mallissa joko toimialojen kasvun kautta tai nykyisten työllisten poistuessa työvoimasta. Toimiala tarvitsee uutta työvoimaa täten sekä kasvuun että ylläpitämään nykyistä työllisten määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa myös, että koko poistumaa ei korvata, mikäli toimialan työllisten määrä pienenee ennusteessa. Tätä uuden työvoiman tarvetta vertaillaan vastavalmistuneiden tutkintotuotokseen eli suurimpaan uuden työvoiman lähteeseen. Tavoitteena on määrittää onko toimialaennusteella realistisia toteutumismahdollisuuksia oman alueen tutkintotuotoksella. Tämän vertailun tueksi liitetään viimeisimmät tilastotiedot vastavalmistuneiden muuttoliikkeestä, jotta voidaan arvioida millaisia mahdollisuuksia alueella on saada työvoimaa muilta alueilta tai vastaavasti kuinka paljon työvoimaa alue saattaa menettää muille alueille. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään mm. maassamuutto, maahanmuutto, maastamuutto ja pendelöinnin muutos. Rajauksen syynä on, että ensinnäkin muuttoliikkeen arvioiminen toimialoittain on erittäin vaikeaa mutta toiseksi ja suurempana syynä se, että näiden tekijöiden vaikutus uutta työvoimaa tarjoavana tekijänä jää pieneksi suhteessa vastavalmistuneiden määrään. Kolmanneksi näiden tekijöiden jättäminen pois mallista tarjoaa alueellisille päätöksentekijöille mahdollisuuden arvioida uuden työvoiman saatavuutta yleisemmin muuttoliikkeen näkökulmasta. Eli työvoiman mahdollista vajetta voidaan paikata myös esimerkiksi maahanmuuton tai maassamuuton avulla. Huomattavaa on, että vaikka esimerkiksi pendelöinti on kokoluokaltaan merkittävä ilmiö, se ei kuitenkaan varsinaisesti tuota uutta työvoimaa työmarkkinoille. Yksittäisen alueen näkökulmasta alue toki voi saada uutta työvoimaa tulopendelöinnin kasvun kautta olettaen että menopendelöinti pysyy ennallaan. Tämä nettopendelöinnin muutoksen aiheuttama uuden työvoiman tuotos jää kokonaistasoltaan kuitenkin pieneksi etenkin kun tätä vertaa alueen koulutusjärjestelmän tuotokseen. Tämän projektin tarkoituksena on ollut arvioida toimialaennusteiden

5 realistisuutta suhteessa nimenomaan alueen keskeisimpään uuden työvoiman tuotokseen eli vuosina alueelta koulutuksesta valmistuneisiin. Varsinainen laskenta lähtee liikkeelle toimialaennusteista, joiden avulla on laskettu toimialoittaiset työllisten määrän muutokset eli toimialojen kasvukysyntä. Tavoitteena on ollut laskea kuinka paljon uutta työvoimaa toimiala tarvitsee toimialaennusteen toteuttamiseen suhteessa nykytilanteeseen. Käytännössä laskennassa vähennetään toimialoittain vuoden 2020 työllisten ennustetusta määrästä vuoden 2010 työllisten määrä. Toimialaennusteina on käytetty VATTin tavoitelaskelmia, jotka on muutettu Hemaasutoimialaluokitukseen ja työssäkäyntitilaston tasoon. Toimialaennusteista laskettu työllisten määrän kokonaismuutos eli kasvukysyntä vastaa noin 15 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Huomattavasti merkittävämmässä roolissa uuden työvoiman kokonaiskysyntää tarkasteltaessa onkin työllisten poistuma. Työllisten poistuma on projektissa laskettu käyttäen Foredata Oy:n aikaisemmassa projektissa työ ja elinkeinoministeriölle tuottamaa poistumatyökalua. Työkaluun on projektin yhteydessä päivitetty uudet tilastot ja tämän avulla on laskettu poistumaennusteet vuosille Tuloksien mukaan työllisten poistuman kautta syntyy noin 85 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimialan osaamisrakenne pysyisi ennallaan vaan laskelmissa on arvioitu toimialoittain uuden työvoiman osaamisprofiilin muutosta. Uuden työvoiman kysyntä on muodostettu lopuksi summaamalla toimialaennusteiden avulla laskettu kasvukysyntä sekä työllisten poistuma yhteen. Näin saadaan arvio toimialakohtaisesti kuinka paljon osaavaa uutta työvoimaa alue tarvitsee. Työvoiman tarjontaennuste on muodostettu vastavalmistuneiden tutkintotuotoksen arvioinnilla. Tutkintotuotos on ennustettu monivaiheisen prosessin kautta, missä on otettu huomioon ensinnäkin jo tutkinnon suorittamisen aloittaneiden opiskelijoiden määrät, tutkintojen keskimääräiset suoritusajat ja läpäisyasteet, moninkertainen koulutus ja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskenta perustuu Tilastokeskuksen koulutustilastojen (http://www.tilastokeskus.fi/til/kou.html) pohjalta tehtyihin analyyseihin tutkinnon suorittamisen tehokkuudesta. Jälleen on oletettu, että tutkinnon suorittamisen keskimääräisissä kestoissa tai tutkinnon suorittamisen läpäisyasteissa ei tapahdu muutosta ennusteperiodin aikana. Toisin sanoen esimerkiksi tutkinnon suorittamisen nopeuttaminen on eräs tapa kasvattaa uuden työvoiman tarjontaa alueilla. Muutostarpeiden analyysin helpottamiseksi myös aloittaneiden määrien on oletettu pysyvän nykytasollaan koko ennusteperiodin ajan. Varsinaisen tutkintoennusteen jälkeen on arvioitu koulutuksittain työvoimatilastojen pohjalta tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksia vuotiaiden ikäryhmässä. Lopullisesta alueen tutkintotuotoksesta, joka tulee alueen työvoiman osaksi, on siis poistettu osa työvoimaosuuden huomioon ottamisella. Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus on keskimäärin 85 prosenttia, mutta vaihtelee koulutusaloittain ja asteittain noin 75 prosentin ja 90 prosentin välillä. Lopuksi tutkintotuotoksesta on muodostettu toimialatuotosennuste olettamalla, että vastavalmistuneet työllistyvät tulevaisuudessa samalla toimialarakenteella työmarkkinoille kuin alueen vuotiaat tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet tällä hetkellä. Ikäryhmän valinta haluttiin pitää mahdollisimman nuorena kuitenkin sillä rajoituksella, että suurin osa tutkinnon suorittaneista saadaan tarkasteluun mukaan. Etenkin yliopistoista tutkinnon suorittaneista merkittävä osa olisi jäänyt pois, mikäli ikärajaa olisi kavennettu. Tutkintotuotoksen toimialajakaantumisen oletuksesta seuraa, että merkittävä osa tutkinnon suorittaneista työllistyy koulutustaan vastaamattomiin töihin. Toisin sanoen esimerkiksi osa lähihoitajan tutkinnon suorittaneista työllistyy tukku ja vähittäiskaupan toimialalle. Suurin osa lähihoitajien tuotoksesta silti kohdistuu lähihoitajan koulutusta parhaiten vastaavalle terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden toimialalle. Tämä oletus edustaa reaalimaailmaa ja todellista työmarkkinoiden toimintaa paremmin kuin oletus ideaalista koulutuksen ja toimialojen vastaavuudesta.

6 Osittain tästä syystä laskennassa tarkastellaan työmarkkinoiden kohtaantoa toimialojen lisäksi myös koulutusten näkökulmasta. Tällöin puolestaan toimialojen kysyntä on muutettu koulutuskysynnäksi vastaavalla tavalla toimialojen ja koulutuksen välisen tilastoista johdetun vastaavuuden avulla. Näin on voitu tuoda kohtaantotarkastelu myös koulutusluokituksen puolelle. Kohtaantotarkastelussa keskitytään vertaamaan kysyntää ja tarjontaa keskenään. Tavoitteena on etenkin määrittää riittääkö työvoima toimialaennusteiden mukaiseen työvoiman kysyntään. Lopuksi kohtaantoennusteen jälkeen on analysoitu Tilastokeskuksen vastavalmistuneiden maassamuuttotilastoja, joiden tarkoituksena on ollut etenkin auttaa alueita tulevassa päätöksenteossa. Tilastojen avulla voidaan tarkastella millaisia vastavalmistuneiden muuttovirrat ovat olleet, kuinka paljon alue saa koulutuksittain muuttovoittoa tai muuttotappiota. Raportissa on laadittu vastavalmistuneiden nettomuuttoskenaario viimeisimmän tilastovuoden ( ) perusteella. Näin maakunnat voivat arvioida millaiset mahdollisuudet nykytason nettomuuttoliikkeen jatkuminen antaisi alueelle ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseen.

7 2 Uusimaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla vuosien välillä henkilöä, mikä tarkoittaa 6 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa ylivoimaisesti eniten terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa eli noin viidenneksen. Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen ( työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( työllistä) toimialojen työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten muu valmistus ja kierrätys toimialalla, jossa laskua on jopa neljännes ennusteaikavälin aikana. Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on miltei puolet (48 prosenttia), joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Sen sijaan Uudenmaan maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä). Uudellamaalla avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa (kuvio 1). Työpaikoista 24 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena, mutta jopa 76 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( avautuvaa työpaikkaa) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista jopa 49 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Sen sijaan esimerkiksi julkinen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työpaikkoja aukeaa lähes yksinomaan työvoimapoistumasta syntyvien uudelleenjärjestelyiden kautta tosin eläkkeelle siirtyvien työpaikoista korvataan vain noin 66 prosenttia. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Uudenmaan elinkeinorakenteessa terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkittävyys kasvaa voimakkaasti. Kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

8 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. G Tukku ja vähittäiskauppa M Koulutus F Rakentaminen O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut I Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus J Rahoitus ja vakuutustoiminta H Majoitus ja ravitsemistoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus X Toimialoittain erittelemätön D Kulkuneuvojen valmistus D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 1. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Uudellamaalla vuosien välillä. Uudenmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteilta valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että nettomaassa ja maahanmuutto riittäisivät kattamaan määrällisesti Uudenmaan uuden työvoimatarpeen vielä puolittuessaankin. Osaamistarjonnan riittävyys on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Myös suorittavan tason ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta vähintään henkilöä olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen ennusteaikavälillä jopa henkilöllä. Toimialoittain tarkasteltuna terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi alueen merkittävin kohtaantohaaste; alalle tarvitaan jopa yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä tuottaa (liite 1). Tämä tarkoittaa, että alan osaajien työperäisen maahanmuuton edistämistä tulee jatkaa yhä voimaperäisemmin alan työvoimantarpeen tyydyttämiseksi. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa, vaikkakin alalle lienee myös lähitulevaisuudessa tyypillistä keikkaluonteisen ulkomaalaisen työvoiman tarjonta.

9 Toisaalta Uudellamaalle on muodostumassa huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa. Varsinkin ICT alan osaajille on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja (esimerkiksi uuden pk yrittäjyyden tukeminen), jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Alueiden näkökulmasta on kriittistä pitää jatkossa kiinni alueen eri koulutusasteiden oppilaitoksista valmistuneista. Uusimaa kärsii vuodessa jopa yli 500 ammatillisen koulutuksen suorittaneen nettomuuttotappion. Esimerkiksi Varsinais Suomeen nettotappiota kertyi vuosien välillä jopa yli 200 ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittanutta (liite 2). Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden nettovoitto Uudellemaalle on vuosittain jopa yli henkilöä. Tämä tarkoittaisi muuttoliikkeen jatkuessa tutkinnon suorittaneen nettovoittoa seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka olisi kuitenkin vain vajaa puolet alueen ammattikorkeakoulutettujen työvoimatarpeesta vuoteen 2020 mennessä. Ammattikorkeakoulutuksen osaajien riittävyyttä arvioitaessa tulisi tehdä tarkempaa analyysia valmistuneiden muuttoliikkeestä ja sen jatkuvuudesta varsinkin Päijät Hämeestä, Keski Suomesta, Pirkanmaalta ja Etelä Savosta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoitto on jopa noin tutkinnon suorittanutta vuodessa, joka sisältää esimerkiksi yli 270 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneen nettomuuttovoittoa Varsinais Suomesta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden tulovirrat ovat merkittäviä varsinkin Varsinais Suomesta, Keski Suomesta ja Pirkanmaalta. Uusimaa saakin erittäin merkittävää nettomuuttovoittoa eri toimialojen asiantuntija ja esimiesalan tason tehtäviin muualta Suomesta, joka tulee ottaa huomioon paitsi Uudenmaan alueellisessa kehittämisessä niin myös kansallisen tason yliopisto ja ammattikorkeakouluverkostoa mahdollisesti uudistettaessa.

10 3 Varsinais Suomi Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Varsinais Suomessa vuosien välillä henkilöä, mikä tarkoittaa 4 prosentin työllisten määrän kasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja rakentaminen ( työllistä). Suhteellisesti toimialoista kasvaa eniten rakentaminen (+11,3 prosenttia). Sen sijaan maa, riista ja kalatalouden ( työllistä) sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrän lasku on kuitenkin voimakkainta muun valmistuksen ja kierrätyksen toimialalla ( 25 prosenttia). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on 45 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Varsinais Suomen maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä). Varsinais Suomeen avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa. Työpaikoista 15 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena mutta jopa 85 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen ( avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 2). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 30 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä, tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista sen sijaan työllisten määrän kasvun osuus on jopa 36 prosenttia. Maa, riista ja kalatalouden työpaikkoja aukeaa yksinomaan työvoimapoistuman kautta. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Varsinais Suomen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluita korostavaan suuntaan. Samalla kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

11 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus H Majoitus ja ravitsemistoiminta A 01, B Maa, riista ja kalatalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D Kulkuneuvojen valmistus D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D Massan, paperin valm; kust. ja pain. D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 2. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Varsinais Suomessa vuosien välillä. Varsinais Suomen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi merkittävin kohtaantohaaste (liite 3). Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Varsinais Suomessa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa koulutuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluissa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan koulutuksen ja tekniikan asiantuntijatyövoimalle on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja, jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Varsinais Suomen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Varsinais Suomen uuden työvoiman tarve on

12 kriittistä sekä ammattikoulutuksen että ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista, joiden yhteenlaskettu kokonaistarve on miltei henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Varsinais Suomessa matkailu, ravitsemisja talousalan, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali ja terveydenhuollon osaajissa. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää jopa yli henkilöllä alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen, mutta suuri osa valmistuneista muuttaa alueelta valmistuttuaan. Varsinais Suomella on huomattavaa kilpailuetua ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettovoitosta muilta alueilta (yli 400 tutkinnon suorittanutta vuosittain) (liite 4). Ammatillisen koulutuksen tulovirta Uudeltamaalta ja Kanta Hämeestä on myös jatkossa tärkeää Varsinais Suomen osaamistarjonnan riittävyyden arvioinnissa. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneita lähtee alueelta miltei yhtä paljon kuin tulee. Varsinais Suomelle olisi keskeistä jatkossa tarkastella toisaalta Uudellemaalle suuntautuvien tutkinnon suorittaneiden menovirtoja, mutta toisaalta mitä jatkoedellytyksiä on jopa 100 AMK tutkinnon suorittaneiden tulovirralla Satakunnasta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettotappio on sen sijaan yli 500 henkilöä vuodessa, mikä antaa yliopiston ja alueen kehittäjäorganisaatioiden välille merkittävän ennakointihaasteen työvoiman tarjonnan kehityksestä. Varsinkin Uudellemaalle suuntautuvan muuttovirran syiden ja taustojen selvittäminen voisi mahdollistaa keinojen kehittämisen akateemisten osaajien jäämiseksi alueelle.

13 4 Satakunta Työllisten määrän ennustetaan vähenevän Satakunnassa vuosien välillä henkilöllä, mikä tarkoittaa noin prosentin laskua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten vähentyviä toimialoja ovat maa, riista ja kalatalous ( 700 henkilöä), julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 500 henkilöä) sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus ( 300 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrä laskee kuitenkin eniten metsätaloudessa ( 30 prosenttia). Sen sijaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden (+800 työllistä) työllisten määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti samaan aikaan. Em. toimialan osuus työllisten määrän kasvusta on jopa 42 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Satakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä). Satakuntaan avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa. Työpaikoista 100 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta, jos lasketaan kaikkien toimialojen työllisten määrän muutos ja poistuma yhteen. Tosiasiassa Satakunnassa on kuitenkin useita toimialoja (erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut), joihin on ennustettu myös kasvuun liittyviä työpaikkoja. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen ( avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 3). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 14 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista työllisten määrän kasvu on kohtalaista eli 11 prosenttia.

14 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I Kuljetus ja varastointi D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous D Massan, paperin valm; kust. ja pain. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Kulkuneuvojen valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto I 64 Tietoliikenne J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 3. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Satakunnassa vuosien välillä. Satakunnan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti haastavin alueen kohtaantohaaste. Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Satakunnassa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen perinteisen teollisuusrakenteen työpaikkojen korvaamiseksi. Satakunnan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Ammatillisen koulutuksen osaajia tarvittaisiin henkilöä enemmän ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseksi. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Satakunnassa sosiaali, terveys ja liikunta alan, matkailu, ravitsemis ja

15 talousalan ja tekniikan ja liikenteen osaajien kohdalla. Alueen yhteenlaskettu ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden kokonaistarve on miltei henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Satakuntaan ennustetaan syntyvän alitarjontaa ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan osaajista. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osalta näyttää syntyvän kohtaantoennusteen mukaan alitarjontaa varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan tutkinnon suorittaneista. Satakunta tarvitsee 2010 luvulla varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisia muista maakunnista (liite 6). Satakunnalle tulee merkittävää voittoa vuosittain ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen suorittaneista (yli 90 valmistunutta). Ammatillisen koulutuksen osaajien tulovirta erityisesti Etelä Pohjanmaalta ja Varsinais Suomesta tarjonnee Satakunnalle myös tulevaisuudessa mahdollisuuden lisätä varsinkin luonnonvara ja ympäristöalan osaajia. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneista lähtee vuosittain jopa 140 osaajaa, joka asettaa merkittäviä haasteita aluesuunnitteluun. Satakunnan haasteena olisikin analysoida tarkemmin ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden menovirtaa erityisesti Varsinais Suomeen. Koska Satakunnassa ei ole omaa yliopistoa, on keskeisessä asemassa naapurimaakuntien, varsinkin Pirkanmaalla valmistuneiden tulovirran jatkuvuuden tukeminen myös tulevaisuudessa.

16 5 Kanta Häme Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Kanta Hämeessä vuosien välillä henkilöllä, mikä tarkoittaa kahden prosentin kasvua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( henkilöä), rakentaminen (+700 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+600 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrän kasvaa kuitenkin eniten mineraalien kaivussa (+56 %). Sen sijaan varsinkin julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti samaan aikaan ( 500 työllistä). Kanta Hämeen työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä). Kanta Hämeeseen avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa (kuvio 4). Avautuneista työpaikoista jopa 93 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 7 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen ( avautuvaa työpaikkaa). Mineraalien kaivussa avautuvista työpaikoista jopa 69 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (41 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Kanta Hämeen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan huomattavaan julkisen hallinnon ja kone ja metallialan klusterin osuuden supistumiseen, joka on merkittävä haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille. Lisäksi maakunnan erityispiirteenä on metsäteollisuuden tuotteiden jalostuksen huomattavat kasvunäkymät, joka poikkeaa useiden muiden maakuntien kehitysnäkymistä.

17 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus A 02 Metsätalous D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus C Mineraalien kaivu D Kulkuneuvojen valmistus D Muu valmistus ja kierrätys Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 4. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Kanta Hämeessä vuosien välillä. Kanta Hämeen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti vaikein alueen kohtaantohaaste (liite 7). Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Kanta Hämeessä on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä koulutuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen kone ja metalliteollisuuden työpaikkojen korvaamiseksi. Kanta Hämeen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Kanta Hämeen uuden työvoiman tarve on kriittistä ammattikorkeakoulutettujen ja yliopistotutkinnon suorittaneista. Kummankin koulutusasteen

18 osaajien tarve on henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Kanta Hämeeseen ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajien kokonaistaso on kohtaantoennusteen mukaan niukasti tasapainossa, vaikkakin koulutusalakohtaiset erot kohtaantoennusteessa ovat huomattavia. Kanta Häme on hyvä esimerkki maakunnasta, jolle on osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon henkilökunnan houkuttelemiseksi alueelle (liite 8). Alueella on huomattavaa vastavalmistuneiden nettotappiota varsinkin ammatillisessa koulutuksessa (yli 250 valmistunutta per vuosi). Alue menettää varsinkin tekniikan ja liikenteen koulutusalan osaajia Varsinais Suomeen ja Pirkanmaalle, joka on lähitulevaisuuden keskeinen haaste maakunnalle osaamistarjonnan riittävyyden turvaamisessa. Ammattikorkeakoulutuksessa nettomuuttotappiota kertyy jopa 220 tutkinnon suorittanutta vuodessa varsinkin Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Lähitulevaisuudessa lienee tärkeää keksiä keinoja Uudellemaalle suuntautuvan tekniikan ja liikenteen alan osaajien muuttoliikkeeseen ja samaan aikaan sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien Pirkanmaalle suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Lisäksi yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrän kasvattamiseksi alueella olisi tarpeen tutkia keinoja, joiden kautta Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Keski Suomesta tuleva positiivinen tulovirta jatkuisi myös 2010 luvulla.

19 6 Pirkanmaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pirkanmaalla vuosien välillä henkilöä, mikä tarkoittaa 7 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja rakentaminen ( työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten rakentamisessa (+18 prosenttia). Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( 300 työllistä), maa, riista ja kalatalouden ( 300 työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( 300 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän samaan aikaan. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla, jossa laskua on 18 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Merkittävä yksityiskohta on, että perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen (kone ja metalliklusteri) työllisten määrän ennustetaan kasvavan yhteensä yhtä paljon kuin terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työllisten määrän ennusteaikavälin aikana. Pirkanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä). Pirkanmaalla avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa (kuvio 5). Avautuneista työpaikoista 76 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 24 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( avautuvaa työpaikkaa). Tukku ja vähittäiskaupan avautuvista työpaikoista jopa 43 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös rakentamisen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (42 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Pirkanmaan elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan painottamaan elintarviketeollisuuden, kaupan ja hotelli ja ravintola alan muodostaman elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin arvoketjun kasvua ja toisaalta perinteisten teollisuuden alojen työllisten määrän laskua.

20 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen M Koulutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Massan, paperin valm; kust. ja pain. D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 64 Tietoliikenne D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous D Kulkuneuvojen valmistus C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 5. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla vuosien välillä. Pirkanmaan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti suurin alueen kohtaantohaaste (liite 9). Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä tukku ja vähittäiskaupan toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Pirkanmaalla on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen, kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluiden sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen ICT alan työpaikkojen korvaamiseksi esimerkiksi tukemalla yrittäjyyttä. Pirkanmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Pirkanmaan uuden työvoimantarve on kriittisintä ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Luonnontuoteala osana Kainuun elinkeinopolitiikkaa

Luonnontuoteala osana Kainuun elinkeinopolitiikkaa Luonnontuoteala osana Kainuun elinkeinopolitiikkaa Jyrki Haataja Kajaani 15.3.2010 Kainuun maakuntaohjelma 2009-2014 Kainuu suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot