TEM raportteja 30/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM raportteja 30/2011"

Transkriptio

1 TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Uusimaa Varsinais Suomi Satakunta Kanta Häme Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Etelä Karjala Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala Keski Suomi Etelä Pohjanmaa Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Johtopäätökset Lähteet... 70

3 1 Johdanto Projektissa on ennakoitu toimialojen uusien työpaikkojen määrää yhdistämällä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) laatimat maakuntien liittojen tuoreimmat pitkän aikavälin toimialaennusteet ja Foredata Oy:n vuonna 2009 laatimien alue ja toimialakohtaisten poistumaennusteiden päivitetyt laskelmat. Lisäksi projektissa on laadittu eri koulutusasteita ja aloja koskevat alueelliset tutkintoennusteet, jotka on muokattu toimialojen ja tutkintojen välisten ennusteiden kautta aluekohtaiseksi toimialojen potentiaalisiksi tarjontavirroiksi. Koska kaikki koulusta valmistuvat eivät siirry työelämään opiskelupaikkakunnalle, hyödynnetään alueen todellisen tarjontavirran arvioimiseksi erityisesti Tilastokeskuksen tuottamia muuttovirtalaskelmia. Alueen osaamistarjontaan vaikuttavat luonnollisesti koulutusjärjestelmän tutkintotuotoksen lisäksi mm. maahan ja maassamuutto, ammatti ja toimialasiirtymät sekä pendelöinti. Näiden tekijöiden ennakointi kymmenen vuoden aikajänteellä on toimialakohtaisesti kuitenkin perin haastavaa. Tässä raportissa tarjotaankin osaamistarjonnan riittävyyden arvioimiseksi peruskehys, jota tulee tarkentaa ja täydentää esimerkiksi alueellisten ennakointiasiantuntijoiden ja väestötieteilijöiden asiantuntemuksen kautta. Osaamistarjonnan riittävyyden arvioimisessa pääperiaatteena on ollut jatkaa nykytilanteen mukaista tilannetta tulevaisuuteen. Toisin sanoen oletetaan, että toimialaennusteiden muutosta lukuun ottamatta merkittäviä muutoksia ei tapahdu esimerkiksi eläkelainsäädäntöön. Laskenta on täten pyritty pitämään yksinkertaisena ja parhaiten tämän hetken työmarkkinatilannetta vastaavana. Näkökulman valinnan syy oli se, että tulosten pohjalta olisi helpommin tehtävissä johtopäätöksiä ja toisaalta, että laskenta olisi helpommin toistettavissa myöhemmin esimerkiksi aluehallinto organisaatioiden toimesta. Laskennan tuloksista voidaan siis nähdä mihin suuntaan työmarkkinat ovat menossa, jos muutosta nykytilanteeseen ei tapahdu. Tarkoituksena on mahdollistaa analyysi siitä, millaista toimialatuotosta tämän hetken koulutusjärjestelmä tuottaa ja kuinka hyvin se vastaa toimialojen odotettuun työvoiman kysyntään. Käytännössä näkökulma tarkoittaa sitä, että monissa laskennan vaiheissa laskenta aineistona on käytetty viimeisiä tilastotietoja ilman varsinaista ennustamista tulevaisuuteen. Esimerkiksi koulutuksesta valmistuneiden työvoimaosuuksina on käytetty lähes suoraan tilastoja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksista ja vastaavasti eläkeiän tai eläkkeellesiirtymistodennäköisyyksien ei oleteta nykytasoltaan muuttuvan.

4 Kaavio 1. Laskennan osat. Kaaviosta 1 nähdään laskennan osatekijät. Ensimmäiseksi määritetään toimialoittainen kasvukysyntä ja työllisten poistuma. Tavoitteena on määrittää kuinka paljon uutta työvoimaa toimialat tarvitsevat toimialaennusteen toteuttamiseksi. Uuden työvoiman tarvetta syntyy mallissa joko toimialojen kasvun kautta tai nykyisten työllisten poistuessa työvoimasta. Toimiala tarvitsee uutta työvoimaa täten sekä kasvuun että ylläpitämään nykyistä työllisten määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa myös, että koko poistumaa ei korvata, mikäli toimialan työllisten määrä pienenee ennusteessa. Tätä uuden työvoiman tarvetta vertaillaan vastavalmistuneiden tutkintotuotokseen eli suurimpaan uuden työvoiman lähteeseen. Tavoitteena on määrittää onko toimialaennusteella realistisia toteutumismahdollisuuksia oman alueen tutkintotuotoksella. Tämän vertailun tueksi liitetään viimeisimmät tilastotiedot vastavalmistuneiden muuttoliikkeestä, jotta voidaan arvioida millaisia mahdollisuuksia alueella on saada työvoimaa muilta alueilta tai vastaavasti kuinka paljon työvoimaa alue saattaa menettää muille alueille. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään mm. maassamuutto, maahanmuutto, maastamuutto ja pendelöinnin muutos. Rajauksen syynä on, että ensinnäkin muuttoliikkeen arvioiminen toimialoittain on erittäin vaikeaa mutta toiseksi ja suurempana syynä se, että näiden tekijöiden vaikutus uutta työvoimaa tarjoavana tekijänä jää pieneksi suhteessa vastavalmistuneiden määrään. Kolmanneksi näiden tekijöiden jättäminen pois mallista tarjoaa alueellisille päätöksentekijöille mahdollisuuden arvioida uuden työvoiman saatavuutta yleisemmin muuttoliikkeen näkökulmasta. Eli työvoiman mahdollista vajetta voidaan paikata myös esimerkiksi maahanmuuton tai maassamuuton avulla. Huomattavaa on, että vaikka esimerkiksi pendelöinti on kokoluokaltaan merkittävä ilmiö, se ei kuitenkaan varsinaisesti tuota uutta työvoimaa työmarkkinoille. Yksittäisen alueen näkökulmasta alue toki voi saada uutta työvoimaa tulopendelöinnin kasvun kautta olettaen että menopendelöinti pysyy ennallaan. Tämä nettopendelöinnin muutoksen aiheuttama uuden työvoiman tuotos jää kokonaistasoltaan kuitenkin pieneksi etenkin kun tätä vertaa alueen koulutusjärjestelmän tuotokseen. Tämän projektin tarkoituksena on ollut arvioida toimialaennusteiden

5 realistisuutta suhteessa nimenomaan alueen keskeisimpään uuden työvoiman tuotokseen eli vuosina alueelta koulutuksesta valmistuneisiin. Varsinainen laskenta lähtee liikkeelle toimialaennusteista, joiden avulla on laskettu toimialoittaiset työllisten määrän muutokset eli toimialojen kasvukysyntä. Tavoitteena on ollut laskea kuinka paljon uutta työvoimaa toimiala tarvitsee toimialaennusteen toteuttamiseen suhteessa nykytilanteeseen. Käytännössä laskennassa vähennetään toimialoittain vuoden 2020 työllisten ennustetusta määrästä vuoden 2010 työllisten määrä. Toimialaennusteina on käytetty VATTin tavoitelaskelmia, jotka on muutettu Hemaasutoimialaluokitukseen ja työssäkäyntitilaston tasoon. Toimialaennusteista laskettu työllisten määrän kokonaismuutos eli kasvukysyntä vastaa noin 15 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Huomattavasti merkittävämmässä roolissa uuden työvoiman kokonaiskysyntää tarkasteltaessa onkin työllisten poistuma. Työllisten poistuma on projektissa laskettu käyttäen Foredata Oy:n aikaisemmassa projektissa työ ja elinkeinoministeriölle tuottamaa poistumatyökalua. Työkaluun on projektin yhteydessä päivitetty uudet tilastot ja tämän avulla on laskettu poistumaennusteet vuosille Tuloksien mukaan työllisten poistuman kautta syntyy noin 85 prosenttia uuden työvoiman kokonaiskysynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimialan osaamisrakenne pysyisi ennallaan vaan laskelmissa on arvioitu toimialoittain uuden työvoiman osaamisprofiilin muutosta. Uuden työvoiman kysyntä on muodostettu lopuksi summaamalla toimialaennusteiden avulla laskettu kasvukysyntä sekä työllisten poistuma yhteen. Näin saadaan arvio toimialakohtaisesti kuinka paljon osaavaa uutta työvoimaa alue tarvitsee. Työvoiman tarjontaennuste on muodostettu vastavalmistuneiden tutkintotuotoksen arvioinnilla. Tutkintotuotos on ennustettu monivaiheisen prosessin kautta, missä on otettu huomioon ensinnäkin jo tutkinnon suorittamisen aloittaneiden opiskelijoiden määrät, tutkintojen keskimääräiset suoritusajat ja läpäisyasteet, moninkertainen koulutus ja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudet. Laskenta perustuu Tilastokeskuksen koulutustilastojen (http://www.tilastokeskus.fi/til/kou.html) pohjalta tehtyihin analyyseihin tutkinnon suorittamisen tehokkuudesta. Jälleen on oletettu, että tutkinnon suorittamisen keskimääräisissä kestoissa tai tutkinnon suorittamisen läpäisyasteissa ei tapahdu muutosta ennusteperiodin aikana. Toisin sanoen esimerkiksi tutkinnon suorittamisen nopeuttaminen on eräs tapa kasvattaa uuden työvoiman tarjontaa alueilla. Muutostarpeiden analyysin helpottamiseksi myös aloittaneiden määrien on oletettu pysyvän nykytasollaan koko ennusteperiodin ajan. Varsinaisen tutkintoennusteen jälkeen on arvioitu koulutuksittain työvoimatilastojen pohjalta tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksia vuotiaiden ikäryhmässä. Lopullisesta alueen tutkintotuotoksesta, joka tulee alueen työvoiman osaksi, on siis poistettu osa työvoimaosuuden huomioon ottamisella. Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus on keskimäärin 85 prosenttia, mutta vaihtelee koulutusaloittain ja asteittain noin 75 prosentin ja 90 prosentin välillä. Lopuksi tutkintotuotoksesta on muodostettu toimialatuotosennuste olettamalla, että vastavalmistuneet työllistyvät tulevaisuudessa samalla toimialarakenteella työmarkkinoille kuin alueen vuotiaat tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet tällä hetkellä. Ikäryhmän valinta haluttiin pitää mahdollisimman nuorena kuitenkin sillä rajoituksella, että suurin osa tutkinnon suorittaneista saadaan tarkasteluun mukaan. Etenkin yliopistoista tutkinnon suorittaneista merkittävä osa olisi jäänyt pois, mikäli ikärajaa olisi kavennettu. Tutkintotuotoksen toimialajakaantumisen oletuksesta seuraa, että merkittävä osa tutkinnon suorittaneista työllistyy koulutustaan vastaamattomiin töihin. Toisin sanoen esimerkiksi osa lähihoitajan tutkinnon suorittaneista työllistyy tukku ja vähittäiskaupan toimialalle. Suurin osa lähihoitajien tuotoksesta silti kohdistuu lähihoitajan koulutusta parhaiten vastaavalle terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden toimialalle. Tämä oletus edustaa reaalimaailmaa ja todellista työmarkkinoiden toimintaa paremmin kuin oletus ideaalista koulutuksen ja toimialojen vastaavuudesta.

6 Osittain tästä syystä laskennassa tarkastellaan työmarkkinoiden kohtaantoa toimialojen lisäksi myös koulutusten näkökulmasta. Tällöin puolestaan toimialojen kysyntä on muutettu koulutuskysynnäksi vastaavalla tavalla toimialojen ja koulutuksen välisen tilastoista johdetun vastaavuuden avulla. Näin on voitu tuoda kohtaantotarkastelu myös koulutusluokituksen puolelle. Kohtaantotarkastelussa keskitytään vertaamaan kysyntää ja tarjontaa keskenään. Tavoitteena on etenkin määrittää riittääkö työvoima toimialaennusteiden mukaiseen työvoiman kysyntään. Lopuksi kohtaantoennusteen jälkeen on analysoitu Tilastokeskuksen vastavalmistuneiden maassamuuttotilastoja, joiden tarkoituksena on ollut etenkin auttaa alueita tulevassa päätöksenteossa. Tilastojen avulla voidaan tarkastella millaisia vastavalmistuneiden muuttovirrat ovat olleet, kuinka paljon alue saa koulutuksittain muuttovoittoa tai muuttotappiota. Raportissa on laadittu vastavalmistuneiden nettomuuttoskenaario viimeisimmän tilastovuoden ( ) perusteella. Näin maakunnat voivat arvioida millaiset mahdollisuudet nykytason nettomuuttoliikkeen jatkuminen antaisi alueelle ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseen.

7 2 Uusimaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla vuosien välillä henkilöä, mikä tarkoittaa 6 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa ylivoimaisesti eniten terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa eli noin viidenneksen. Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen ( työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( työllistä) toimialojen työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten muu valmistus ja kierrätys toimialalla, jossa laskua on jopa neljännes ennusteaikavälin aikana. Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on miltei puolet (48 prosenttia), joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Sen sijaan Uudenmaan maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä). Uudellamaalla avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa (kuvio 1). Työpaikoista 24 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena, mutta jopa 76 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( avautuvaa työpaikkaa) sekä tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista jopa 49 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Sen sijaan esimerkiksi julkinen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työpaikkoja aukeaa lähes yksinomaan työvoimapoistumasta syntyvien uudelleenjärjestelyiden kautta tosin eläkkeelle siirtyvien työpaikoista korvataan vain noin 66 prosenttia. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Uudenmaan elinkeinorakenteessa terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden merkittävyys kasvaa voimakkaasti. Kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

8 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. G Tukku ja vähittäiskauppa M Koulutus F Rakentaminen O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut I Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus J Rahoitus ja vakuutustoiminta H Majoitus ja ravitsemistoiminta K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus X Toimialoittain erittelemätön D Kulkuneuvojen valmistus D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus A 01, B Maa, riista ja kalatalous E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 1. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Uudellamaalla vuosien välillä. Uudenmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteilta valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että nettomaassa ja maahanmuutto riittäisivät kattamaan määrällisesti Uudenmaan uuden työvoimatarpeen vielä puolittuessaankin. Osaamistarjonnan riittävyys on erityisesti kriittistä ammattikorkeakoulutettujen osalta, joiden kokonaistarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Myös suorittavan tason ammatillisen koulutuksen osaajia tarvitaan lisää muilta alueilta tai maahanmuuton kautta vähintään henkilöä olettaen että avautuvien työpaikkojen ennuste toteutuisi. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen ennusteaikavälillä jopa henkilöllä. Toimialoittain tarkasteltuna terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi alueen merkittävin kohtaantohaaste; alalle tarvitaan jopa yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä tuottaa (liite 1). Tämä tarkoittaa, että alan osaajien työperäisen maahanmuuton edistämistä tulee jatkaa yhä voimaperäisemmin alan työvoimantarpeen tyydyttämiseksi. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa, vaikkakin alalle lienee myös lähitulevaisuudessa tyypillistä keikkaluonteisen ulkomaalaisen työvoiman tarjonta.

9 Toisaalta Uudellamaalle on muodostumassa huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa. Varsinkin ICT alan osaajille on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja (esimerkiksi uuden pk yrittäjyyden tukeminen), jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Alueiden näkökulmasta on kriittistä pitää jatkossa kiinni alueen eri koulutusasteiden oppilaitoksista valmistuneista. Uusimaa kärsii vuodessa jopa yli 500 ammatillisen koulutuksen suorittaneen nettomuuttotappion. Esimerkiksi Varsinais Suomeen nettotappiota kertyi vuosien välillä jopa yli 200 ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittanutta (liite 2). Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden nettovoitto Uudellemaalle on vuosittain jopa yli henkilöä. Tämä tarkoittaisi muuttoliikkeen jatkuessa tutkinnon suorittaneen nettovoittoa seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka olisi kuitenkin vain vajaa puolet alueen ammattikorkeakoulutettujen työvoimatarpeesta vuoteen 2020 mennessä. Ammattikorkeakoulutuksen osaajien riittävyyttä arvioitaessa tulisi tehdä tarkempaa analyysia valmistuneiden muuttoliikkeestä ja sen jatkuvuudesta varsinkin Päijät Hämeestä, Keski Suomesta, Pirkanmaalta ja Etelä Savosta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettomuuttovoitto on jopa noin tutkinnon suorittanutta vuodessa, joka sisältää esimerkiksi yli 270 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneen nettomuuttovoittoa Varsinais Suomesta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden tulovirrat ovat merkittäviä varsinkin Varsinais Suomesta, Keski Suomesta ja Pirkanmaalta. Uusimaa saakin erittäin merkittävää nettomuuttovoittoa eri toimialojen asiantuntija ja esimiesalan tason tehtäviin muualta Suomesta, joka tulee ottaa huomioon paitsi Uudenmaan alueellisessa kehittämisessä niin myös kansallisen tason yliopisto ja ammattikorkeakouluverkostoa mahdollisesti uudistettaessa.

10 3 Varsinais Suomi Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Varsinais Suomessa vuosien välillä henkilöä, mikä tarkoittaa 4 prosentin työllisten määrän kasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja rakentaminen ( työllistä). Suhteellisesti toimialoista kasvaa eniten rakentaminen (+11,3 prosenttia). Sen sijaan maa, riista ja kalatalouden ( työllistä) sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti. Suhteellisesti työllisten määrän lasku on kuitenkin voimakkainta muun valmistuksen ja kierrätyksen toimialalla ( 25 prosenttia). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden osuus työllisten määrän kasvusta on 45 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Varsinais Suomen maakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä). Varsinais Suomeen avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa. Työpaikoista 15 prosenttia syntyy työllisten määrän kasvun seurauksena mutta jopa 85 prosenttia työllisten poistuman kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen ( avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 2). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 30 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä, tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista sen sijaan työllisten määrän kasvun osuus on jopa 36 prosenttia. Maa, riista ja kalatalouden työpaikkoja aukeaa yksinomaan työvoimapoistuman kautta. Kokonaisarviona voidaan todeta, että Varsinais Suomen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluita korostavaan suuntaan. Samalla kyseisen toimialan uuden työvoimatarjonnan riittävyys on kriittisin haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille.

11 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus H Majoitus ja ravitsemistoiminta A 01, B Maa, riista ja kalatalous K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D Kulkuneuvojen valmistus D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus I 64 Tietoliikenne D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. D Massan, paperin valm; kust. ja pain. D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus X Toimialoittain erittelemätön D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 2. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Varsinais Suomessa vuosien välillä. Varsinais Suomen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla selvästi merkittävin kohtaantohaaste (liite 3). Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Varsinais Suomessa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa koulutuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluissa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan koulutuksen ja tekniikan asiantuntijatyövoimalle on ennusteen mukaan tarvetta kehittää lisääntyvissä määrin erilaisia koulutus ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja, jotta merkittävää alan ylitarjontatilannetta ei pääse syntymään. Varsinais Suomen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Varsinais Suomen uuden työvoiman tarve on

12 kriittistä sekä ammattikoulutuksen että ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista, joiden yhteenlaskettu kokonaistarve on miltei henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Varsinais Suomessa matkailu, ravitsemisja talousalan, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien kohdalla. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden tarve korostuu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali ja terveydenhuollon osaajissa. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrä ylittää jopa yli henkilöllä alueen akateemisten tulevien työpaikkojen tarpeen, mutta suuri osa valmistuneista muuttaa alueelta valmistuttuaan. Varsinais Suomella on huomattavaa kilpailuetua ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nettovoitosta muilta alueilta (yli 400 tutkinnon suorittanutta vuosittain) (liite 4). Ammatillisen koulutuksen tulovirta Uudeltamaalta ja Kanta Hämeestä on myös jatkossa tärkeää Varsinais Suomen osaamistarjonnan riittävyyden arvioinnissa. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneita lähtee alueelta miltei yhtä paljon kuin tulee. Varsinais Suomelle olisi keskeistä jatkossa tarkastella toisaalta Uudellemaalle suuntautuvien tutkinnon suorittaneiden menovirtoja, mutta toisaalta mitä jatkoedellytyksiä on jopa 100 AMK tutkinnon suorittaneiden tulovirralla Satakunnasta. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden nettotappio on sen sijaan yli 500 henkilöä vuodessa, mikä antaa yliopiston ja alueen kehittäjäorganisaatioiden välille merkittävän ennakointihaasteen työvoiman tarjonnan kehityksestä. Varsinkin Uudellemaalle suuntautuvan muuttovirran syiden ja taustojen selvittäminen voisi mahdollistaa keinojen kehittämisen akateemisten osaajien jäämiseksi alueelle.

13 4 Satakunta Työllisten määrän ennustetaan vähenevän Satakunnassa vuosien välillä henkilöllä, mikä tarkoittaa noin prosentin laskua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten vähentyviä toimialoja ovat maa, riista ja kalatalous ( 700 henkilöä), julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus ( 500 henkilöä) sekä perusmetallien ja metallituotteiden valmistus ( 300 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrä laskee kuitenkin eniten metsätaloudessa ( 30 prosenttia). Sen sijaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden (+800 työllistä) työllisten määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti samaan aikaan. Em. toimialan osuus työllisten määrän kasvusta on jopa 42 prosenttia, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita alueen osaamistarjonnan riittävyyden turvaamiseksi. Satakunnan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä). Satakuntaan avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa. Työpaikoista 100 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta, jos lasketaan kaikkien toimialojen työllisten määrän muutos ja poistuma yhteen. Tosiasiassa Satakunnassa on kuitenkin useita toimialoja (erityisesti terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut), joihin on ennustettu myös kasvuun liittyviä työpaikkoja. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen ( avautuvaa työpaikkaa) (kuvio 3). Terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden avautuvista työpaikoista 14 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös tukku ja vähittäiskaupan työpaikoista työllisten määrän kasvu on kohtalaista eli 11 prosenttia.

14 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I Kuljetus ja varastointi D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous D Massan, paperin valm; kust. ja pain. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Kulkuneuvojen valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto I 64 Tietoliikenne J Rahoitus ja vakuutustoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 3. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Satakunnassa vuosien välillä. Satakunnan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti haastavin alueen kohtaantohaaste. Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Satakunnassa on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa, sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksessa sekä koksin, öljy, kemian, kumi ja muovituotteiden valmistuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen perinteisen teollisuusrakenteen työpaikkojen korvaamiseksi. Satakunnan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Ammatillisen koulutuksen osaajia tarvittaisiin henkilöä enemmän ennustettujen avautuvien työpaikkojen täyttämiseksi. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Satakunnassa sosiaali, terveys ja liikunta alan, matkailu, ravitsemis ja

15 talousalan ja tekniikan ja liikenteen osaajien kohdalla. Alueen yhteenlaskettu ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden kokonaistarve on miltei henkilöä enemmän kuin tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Satakuntaan ennustetaan syntyvän alitarjontaa ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan osaajista. Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osalta näyttää syntyvän kohtaantoennusteen mukaan alitarjontaa varsinkin sosiaali, terveys ja liikunta alan tutkinnon suorittaneista. Satakunta tarvitsee 2010 luvulla varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisia muista maakunnista (liite 6). Satakunnalle tulee merkittävää voittoa vuosittain ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen suorittaneista (yli 90 valmistunutta). Ammatillisen koulutuksen osaajien tulovirta erityisesti Etelä Pohjanmaalta ja Varsinais Suomesta tarjonnee Satakunnalle myös tulevaisuudessa mahdollisuuden lisätä varsinkin luonnonvara ja ympäristöalan osaajia. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneista lähtee vuosittain jopa 140 osaajaa, joka asettaa merkittäviä haasteita aluesuunnitteluun. Satakunnan haasteena olisikin analysoida tarkemmin ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden menovirtaa erityisesti Varsinais Suomeen. Koska Satakunnassa ei ole omaa yliopistoa, on keskeisessä asemassa naapurimaakuntien, varsinkin Pirkanmaalla valmistuneiden tulovirran jatkuvuuden tukeminen myös tulevaisuudessa.

16 5 Kanta Häme Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Kanta Hämeessä vuosien välillä henkilöllä, mikä tarkoittaa kahden prosentin kasvua ennusteaikavälin aikana. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( henkilöä), rakentaminen (+700 työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa (+600 henkilöä). Suhteellisesti työllisten määrän kasvaa kuitenkin eniten mineraalien kaivussa (+56 %). Sen sijaan varsinkin julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan työllisten määrän ennustetaan vähenevän huomattavasti samaan aikaan ( 500 työllistä). Kanta Hämeen työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta ovat absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä). Kanta Hämeeseen avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa (kuvio 4). Avautuneista työpaikoista jopa 93 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 7 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja rakentaminen ( avautuvaa työpaikkaa). Mineraalien kaivussa avautuvista työpaikoista jopa 69 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (41 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Kanta Hämeen elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan huomattavaan julkisen hallinnon ja kone ja metallialan klusterin osuuden supistumiseen, joka on merkittävä haaste alueen koulutus, työ ja elinkeinopoliittisille toimenpiteille. Lisäksi maakunnan erityispiirteenä on metsäteollisuuden tuotteiden jalostuksen huomattavat kasvunäkymät, joka poikkeaa useiden muiden maakuntien kehitysnäkymistä.

17 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. M Koulutus I Kuljetus ja varastointi L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut A 01, B Maa, riista ja kalatalous H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Massan, paperin valm; kust. ja pain. I 64 Tietoliikenne K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus J Rahoitus ja vakuutustoiminta D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. X Toimialoittain erittelemätön E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus A 02 Metsätalous D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus C Mineraalien kaivu D Kulkuneuvojen valmistus D Muu valmistus ja kierrätys Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 4. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Kanta Hämeessä vuosien välillä. Kanta Hämeen kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti vaikein alueen kohtaantohaaste (liite 7). Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Kanta Hämeessä on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä koulutuksessa. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen kone ja metalliteollisuuden työpaikkojen korvaamiseksi. Kanta Hämeen uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Kanta Hämeen uuden työvoiman tarve on kriittistä ammattikorkeakoulutettujen ja yliopistotutkinnon suorittaneista. Kummankin koulutusasteen

18 osaajien tarve on henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Kanta Hämeeseen ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali, terveys ja liikunta alan ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen osaajien kokonaistaso on kohtaantoennusteen mukaan niukasti tasapainossa, vaikkakin koulutusalakohtaiset erot kohtaantoennusteessa ovat huomattavia. Kanta Häme on hyvä esimerkki maakunnasta, jolle on osaamistarjonnan riittävyyden näkökulmasta hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon henkilökunnan houkuttelemiseksi alueelle (liite 8). Alueella on huomattavaa vastavalmistuneiden nettotappiota varsinkin ammatillisessa koulutuksessa (yli 250 valmistunutta per vuosi). Alue menettää varsinkin tekniikan ja liikenteen koulutusalan osaajia Varsinais Suomeen ja Pirkanmaalle, joka on lähitulevaisuuden keskeinen haaste maakunnalle osaamistarjonnan riittävyyden turvaamisessa. Ammattikorkeakoulutuksessa nettomuuttotappiota kertyy jopa 220 tutkinnon suorittanutta vuodessa varsinkin Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Lähitulevaisuudessa lienee tärkeää keksiä keinoja Uudellemaalle suuntautuvan tekniikan ja liikenteen alan osaajien muuttoliikkeeseen ja samaan aikaan sosiaali, terveys ja liikunta alan osaajien Pirkanmaalle suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Lisäksi yliopistokoulutuksen suorittaneiden määrän kasvattamiseksi alueella olisi tarpeen tutkia keinoja, joiden kautta Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Keski Suomesta tuleva positiivinen tulovirta jatkuisi myös 2010 luvulla.

19 6 Pirkanmaa Työllisten määrän ennustetaan kasvavan Pirkanmaalla vuosien välillä henkilöä, mikä tarkoittaa 7 prosentin kokonaiskasvua. Absoluuttisesti eniten kasvavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä) ja rakentaminen ( työllistä). Suhteellisesti työllisten määrä kasvaa eniten rakentamisessa (+18 prosenttia). Sen sijaan julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialan ( 300 työllistä), maa, riista ja kalatalouden ( 300 työllistä) sekä sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen ( 300 työllistä) työllisten määrän ennustetaan vähenevän samaan aikaan. Suhteellisesti työllisten määrä laskee eniten kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla, jossa laskua on 18 prosenttia ennusteaikavälin aikana. Merkittävä yksityiskohta on, että perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen (kone ja metalliklusteri) työllisten määrän ennustetaan kasvavan yhteensä yhtä paljon kuin terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimialan työllisten määrän ennusteaikavälin aikana. Pirkanmaan työllisten kokonaispoistuman ennustetaan olevan henkilöä vuosien välillä. Työvoimapoistuman näkökulmasta absoluuttisesti merkittävimpiä toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( työllistä), kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( työllistä) ja tukku ja vähittäiskauppa ( työllistä). Pirkanmaalla avautuu vuosien välillä noin työpaikkaa (kuvio 5). Avautuneista työpaikoista 76 prosenttia syntyy työllisten poistuman kautta ja 24 prosenttia työllisyyden kasvuennusteiden kautta. Merkittävimpiä uusia avautuvia työpaikkoja tarjoavia toimialoja ovat terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ( avautuvaa työpaikkaa), tukku ja vähittäiskauppa ( avautuvaa työpaikkaa) ja kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palvelut ( avautuvaa työpaikkaa). Tukku ja vähittäiskaupan avautuvista työpaikoista jopa 43 prosentin ennustetaan syntyvän työllisten määrän kasvun myötä. Myös rakentamisen työpaikoista työllisten määrän osuus avautuvista työpaikoista on huomattavaa (42 prosenttia). Kokonaisarviona voidaan todeta, että Pirkanmaan elinkeinorakenteen ennustetaan muuttuvan painottamaan elintarviketeollisuuden, kaupan ja hotelli ja ravintola alan muodostaman elintarvikkeiden jalostuksen ja myynnin arvoketjun kasvua ja toisaalta perinteisten teollisuuden alojen työllisten määrän laskua.

20 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku ja vähittäiskauppa K (pl.70) Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm. palv. F Rakentaminen M Koulutus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus I Kuljetus ja varastointi O, P, Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Massan, paperin valm; kust. ja pain. D Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus A 01, B Maa, riista ja kalatalous J Rahoitus ja vakuutustoiminta I 64 Tietoliikenne D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 26 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus X Toimialoittain erittelemätön D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus E Sähkö, kaasu ja vesihuolto D Muu valmistus ja kierrätys A 02 Metsätalous D Kulkuneuvojen valmistus C Mineraalien kaivu Avautuvat työpaikat Poistuma Työllisten määrän muutos Kuvio 5. Työllisten määrän muutos, poistuma ja avautuvat työpaikat toimialoittain Pirkanmaalla vuosien välillä. Pirkanmaan kohtaantoennusteen tulosten mukaan terveydenhuolto ja sosiaalipalveluiden työvoimavaje on 2010 luvulla ylivoimaisesti suurin alueen kohtaantohaaste (liite 9). Alalle tarvitaan yli henkilöä enemmän kuin alueen oma koulutusjärjestelmä toimialalle tuottaa. Myös rakentamisen sekä tukku ja vähittäiskaupan toimialoille tarvitaan osaajia enemmän kuin alueen koulutusjärjestelmä tuottaa. Toisaalta Pirkanmaalla on kohtaantoennusteen mukaan huomattavaa ylitarjontaa sähköteknisten tuotteiden yms. valmistuksen, kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liike elämän palveluiden sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialoilla. Alueen kriittisenä haasteena on saada lisätyövoimaa sosiaali ja terveysalan työtehtäviin, mutta samaan aikaan kehittää työ, koulutus, elinkeinopoliittisia ratkaisuja alueen ICT alan työpaikkojen korvaamiseksi esimerkiksi tukemalla yrittäjyyttä. Pirkanmaan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Pirkanmaan uuden työvoimantarve on kriittisintä ammattikorkeakoulutettujen suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 9.3.2016 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä 178 594 ennakko (1.1.2016) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa 1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Matkailun työvoiman kohtaanto haasteet ja mahdollisuudet. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun työvoiman kohtaanto haasteet ja mahdollisuudet. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun työvoiman kohtaanto haasteet ja mahdollisuudet Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun positiivinen rakennemuutos Merkittävä työllistäjä, suuri kasvupotentiaali Matkailu työllistää 140

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot