Outokumpu ja ympäristö Outokumpu ja ympäristö 2004

Transkriptio

1 Outokumpu ja ympäristö 2004 Outokumpu ja ympäristö 2004

2 Outokummulla on vahva vastuunkannon kulttuuri Kerromme mitä vastuullisuus meille tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnoissamme. Millaisia vaikutuksia ruostumattoman teräksen tuottajana meillä on tehtaitamme ja yksikköjämme ympäröivään luontoon, yhteiskunnan taloudelliseen tilaan ja ihmisten hyvinvointiin. Kerromme tavoitteistamme ja saavutuksistamme ja siitä mitä mahdollisuuksia meillä on vaikuttaa metallin elinkaaren eri vaiheisiin. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintojamme ja toimintatapojamme ja uskomme raportoinnin parantamisen edesauttavan myös tässä työssä. Ensimmäistä kertaa olemme verranneet raportointiamme soveltuvin osin Global Reporting Initiative -ohjeistoon, joka on kansainvälisesti tunnustettu ja laajalti sovellettu ohjeisto yritysvastuun raportointiin; yritysten taloudellisesta, ympäristöllisestä ja sosiaalisesta vastuusta ja vaikutuksista sen eri sidosryhmiin. Raportti on tarkoitettu niin henkilöstölle, omistajille ja asiakkaille kuin jokaiselle yrityksestämme ja toiminnoistamme kiinnostuneelle. Raportin kattavuus Keskitymme tässä raportissa päätoimintaamme; ruostumattoman teräksen liiketoimintaan, jonka merkittävimmät tuotantolaitokset ovat: Torniossa (ferrokromitehdas, terässulatto, kuuma- ja kylmävalssaamo), Kemissä (kromikaivos), Ruotsissa Avestassa (terässulatto, kuuma- ja kylmävalssaamo), Nybyssä ja Långshyttanissa (molemmissa kylmävalssaamo), Degerforssissa (kuumavalssaamo), Britanniassa Sheffieldissä (terässulatto ja kylmävalssaamo) sekä Yhdysvalloissa New Castlessa (kuumavalssaamo). Lanka- ja tankotuotteitamme valmistetaan Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä hitsattuja putkia ja putkenosia Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Belgiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Konsernimme merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät ruostumattoman teräksen tuottamiseen. Joiltakin osin raportoimme myös kupariliiketoiminnastamme, josta olemme ilmoittaneet luopuvamme. Kupariliiketoiminnalla ei ole oleellista vaikutusta kokonaisympäristövaikutuksiin tai -päästöihin. Teknologialiiketoiminnallamme ei varsinaisia ympäristövaikutuksia ole. Ympäristöasioiden osalta koko konsernin käsittävät raportointitiedot löytyvät vuosikertomuksessamme. Raportin pääpaino on ympäristönäkökohdissa, mutta myös yritysvastuun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia on käsitelty. Tällöin mukana ovat myös kupari- ja teknologialiiketoiminnot. Vertailu tämän raportin ja Global Reporting Initiative -suositusten vastaavuudesta on raportin sivulla 38. Ruostumattoman teräksen osuus koko liikevaihdostamme on 64 prosenttia. Osuus nousee huomattavasti, kun kupariliiketoiminnan myynti on saatu päätökseen arviolta kesäkuussa 2005.

3 Toimitusjohtajan viesti Olemme sitoutuneet tavoitteidemme toteuttamiseen Muutokset Outokumpu-konsernissa jatkuivat vuonna Strateginen suunta selkiytyi ja monen metallin yrityksestä on muotoutunut ruostumattoman teräksen valmistaja, jolla on vahvaa teknologista osaamista. Haasteellisena tavoitteena on olla kiistaton ykkönen ruostumattomassa. Vaikka konsernin strategia, visio, rakenne ja johto muuttuisivat, säilyy vastuullisuus niin ympäristöstä, taloudesta kuin ihmisistä. Mielestämme niistä kaikista tulee huolehtia tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti. Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti eli ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Viime vuonna teimme kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Haluamme jatkaa tätä positiivista kehitystä. Tuleva menestyksemme perustuu toiminnallisen erinomaisuuden rakentamiseen ja vahvistamiseen sekä kaupallisissa toiminnoissa että tuotannossa. Tähän liittyvät voimakkaasti ympäristö, työturvallisuus- ja terveysasiat. Teollisuudenalastamme johtuen olemme aina huolehtineet niistä. Parannettavaa on toki aina. Konserninjohto on vahvasti yritysvastuullisuuden takana. Olemme sitoutuneet kehittämään entisestään niin toimintaamme kuin raportointiamme kaikilla sen osa-alueilla. Vuoden 2005 aikana käymme läpi eettiset periaatteemme ja laadimme yritysvastuupolitiikan. Yhdessä koko konsernin kattavan tiedonkeruujärjestelmän täydentämisen kanssa ne luovat hyvän pohjan ensimmäisen varsinaisen yritysvastuuraportin tekemiseksi vuodelta 2005 Global Reporting Initiative -raportointiohjeiston pohjalta. Etenemme askeleen kerrallaan. Huhtikuun alusta 2005 voimaan astunut organisaatio kuvastaa niitä asioita, joita me pidämme tärkeinä. Kaupalliseen ja tuotannolliseen erinomaisuuteen tähtäävien ohjelmien lisäksi henkilöstön kehittämiseen ja osallistumiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Konsernin johtoryhmään nimitetty henkilöstöjohtaja on myös osoitus tästä. Yritysvastuuasioistamme vastaa varatoimitusjohtaja. Viime vuonna tehtaittemme päästöt olivat pääosin lupaehtojen rajojen alapuolella. Keskeisiä ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita olivat hajapäästöjen vähentäminen, energiankäytön tehostaminen, sivutuotteiden hyötykäytön edistäminen, vedenkäytön tehostaminen ja päästöjen pienentäminen vesistöön. Jatkamme tätä työtä edelleen. Tavoitteenamme on, että merkittävimmillä tuotantolaitoksilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä vuoden 2005 loppuun mennessä. Vakavia työtapaturmia ei viime vuonna sattunut, mutta vuosituhannen alussa hyvin alkanut tapaturma taajuuden lasku pysähtyi. Olemme nyt asettaneet haasteelliseksi tavoitteeksi tapaturmataajuuden merkittävän laskemisen vuoteen 2009 mennessä viiteen nykyisestä 18 tapaturmasta miljoonaa työtuntia kohden. Vuosi 2005 on nimetty konsernissamme työturvallisuuden teemavuodeksi. Pyrimme avoimeen kanssakäymiseen eri sidosryhmien kanssa tavoitteena entistä aktiivisemmin ja suunnitelmallisemmin käydä keskustelua heidän kanssaan ja kuunnella mitä he meiltä odottavat ja toivovat. Vuoden 2005 aikana teetämme selvityksen eri sidosryhmiemme odotuksista pohjaksi tulevalle kanssakäymiselle. Juha Rantanen Toimitusjohtaja 1

4 Sisältö 1 Toimitusjohtajan viesti 3 Outokumpu: kiistaton ykkönen ruostumattomassa Ympäristövastuu 6 Outokumpu ja ympäristö 9 Materiaalivirrat 11 Ympäristönsuojelu 12 Energia 15 Vesi 16 Päästöt ja jätteet 21 Elinkaari 24 Outokummun teknologia 25 Toimintaympäristö muuttuu ja kehittyy Sosiaalinen ja 26 Henkilöstö taloudellinen vastuu 30 Työterveys ja -turvallisuus 34 Sidosryhmäyhteistyö 36 Outokumpu ja yhteiskunta 38 Vertailu Global Reporting Initiative -ohjeisiin 39 Sanasto 41 Yhteystietoja 2 Outokumpu ja ympäristö 2004

5 Outokumpu: kiistaton ykkönen ruostumattomassa Kansainvälinen ruostumattomaan teräkseen ja teknolo giaan keskittyvä yhtiö Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista. Tehtaamme ovat pääosin Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Laaja tuotantomme päätyy asiakkaillemme, joita ovat niin prosessi-, rakennus- ja sähköteollisuus, kuljetusala, elintarvike- ja elektroniikkateollisuus kuin tietotekniikkakomponenttien ja kotitaloustuotteiden valmistajat ympäri maailman. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa (70 prosenttia), Aasia (17 prosenttia) sekä Pohjoisja Etelä-Amerikka (11 prosenttia). Osuutemme maailmanmarkkinoista on 8 prosenttia. Outokumpu on myös johtavia teknologian kehittäjiä ja toimittajia mineraalien käsittelyyn ja metallurgiselle teollisuudelle. Monet teknologioistamme ovat alansa markkinajohtajia. Suunnittelemme ja toimitamme asiakkaiden tarpeisiin mukautettuja tehtaita, prosesseja ja laitteita sekä tarjoamme suunnittelu-, projekti- ja tukipalveluja maailmanlaajuisesti. Vahvuutenamme on vankka metallialan kokemus ja innovatiivisuus. Viime vuonna ilmoitimme myyvämme kupariliiketoimintamme ja vähensimme omistusosuutemme kaivos- ja sulattoyhtiö Bolidenista. Raportintekohetkellä osuus oli 16,1 prosenttia. Lupaamme auttaa asiakkaitamme saavuttamaan kilpailuetua tuotteittemme; metallien, tehdasteknologian, palvelujen ja ongelmaratkaisujen sekä osaamisemme avulla. Kutsumme tätä lupausta Outokumpu-tekijäksi. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta asiakasyhteistyöstä löytyy kaikilta liiketoimintamme osa-alueilta. Vuonna 2004 Outokumpu liiketoimintoineen Stainless, Copper ja Technology toimi noin 40 maassa ja työllisti henkilöä. Konsernin liikevaihto oli yli seitsemän miljardia euroa, josta kupariliiketoiminnan osuus oli noin 1,7 miljardia euroa työllistäen henkilöä ympäri maailman. Koko konsernin liikevaihdosta 95 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Outokummun pääkonttori sijaitsee Espoossa. Outokumpu Oyj on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta

6 Outokumpu lyhyesti Outokummun visio Outokummun visiona on olla kiistaton ykkönen ruostumattomassa teräksessä ja perustaa menestys toiminnalliseen erinomaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa: oman alamme kannattavin, paras asiakassuhteiden hallinnassa, paras tuotantotoiminnassa ja suosituin työnantaja. Outokummun strategiset tavoitteet Arvon luominen rakentamalla ylivertaista tuotanto- ja jakelutoimintaa kaikille päämarkkinaalueille maailmanlaajuisesti. Arvon realisointi kaupallisella ja tuotannollisella erinomaisuudella. Etiikka Outokummun maine hyvänä ja luotettavana yrityksenä on meidän jokaisen vastuulla. Noudatamme rehellisiä ja terveitä liikeperiaatteita. Suhtaudumme tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkiin ihmisiin. Outokumpu kantaa vastuun ihmisistään, mutta kannamme vastuuta myös toinen toisistamme. Tiedostamme vastuumme ympäristöstä, tahdomme toimia sopusoinnussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Avoimella ja jatkuvalla kommunikaatiolla edistämme oikean kuvan muodostumista toiminnastamme. Nämä eettiset periaatteet ovat vuodelta Vuoden 2005 aikana käymme läpi eettiset periaatteemme sekä laadimme konsernin yritysvastuupolitiikan. Arvot Arvot ovat toimintamme perusta. Vuosina 2001 ja 2002 kävimme laajaa arvokeskustelua koko henkilöstön piirissä ja selkeytimme perusarvomme puuttumatta eettisiin periaatteisiimme. Kutsumme näitä perusarvojamme Outokummun tavaksi toimia. Outokummun tapa toimia Ylivoimainen osaaminen: Etsimme, lisäämme ja jaamme tietoa vuorovaikutuksessa kumppaneidemme ja toistemme kanssa. Menestyksekäs asiakasyhteistyö: Haluamme ymmärtää asiakkaidemme liiketoimintaa ja rakentaa heidän kanssaan pitkäaikaisia yhteistyösuhteita. Kehitämme yhdessä uusia ratkaisuja ja teemme innovaatioita, joista molemmat hyödymme. Edelläkävijyys: Tahdomme olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Haluamme johtaa alamme käytäntöjen ja standardien kehittämistä. Aikaansaava yksilö: Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja toimintaamme varmistaaksemme menestymisen myös tulevaisuudessa. Huippusuoritukset: Pidämme lupauksemme ja kannamme vastuun teoistamme. Konsernimme on muuttunut paljon vuodesta 2002 ja osa henkilöstöstä, joka silloin kävi arvokeskustelua on joko osa osakkuusyhtiötämme Bolidenia tai kupariliiketoimintaa, josta olemme ilmoittaneet luopuvamme. Jotta koko nykyisellä henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua arvokeskusteluun, haluamme vuoden 2005 aikana jatkaa tätä keskustelua. Tavoitteena on kiteyttää nykyisen Outokummun arvomaailma, yhteinen tapamme toimia, sekä sisällyttää ne kiinteäksi osaksi jokapäiväistä toimintaamme. 4 Outokumpu ja ympäristö 2004

7 Konsernin avainlukuja Liikevaihto, milj Liikevoitto, milj Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,3 5,0 Tulos/osake, euroa 2,13 0,65 Osinko/osake, euroa 0,50 0,20 Investoinnit (EHS), milj Patenttihakemukset, kpl T&K, milj T&K menot suhteessa liikevaihtoon, % 0,6 0,8 Henkilöstö (31.12.) Henkilöstökulut (palkat), milj Velkaantumisaste, % 97,2 97,2 Tuloverot, milj Tapaturmataajuus, kpl/milj. työtuntia Hiilidioksidipäästöt, milj. tonnia 1,14 1,16 Ympäristöasiat ovat olennainen osa tuotantolaitosten ja yksiköiden johtamisjärjestelmää. Toimintaohjeet ja politiikat Tahdomme jatkuvasti parantaa toimintaamme. Tässä meitä ohjaavat erilaiset koko konsernia koskevat toimintaohjeet ja politiikat: ympäristöpolitiikka, työturvallisuuspolitiikka sekä työterveyspolitiikka. Vuoden 2005 aikana tulemme tarkistamaan näitä politiikkoja ja varmistamaan, että kaikki mielestämme tarpeelliset ja oleelliset näkökohdat on otettu huomioon. Lisäksi laadimme konsernin yritysvastuupolitiikan. Toimipaikoilla on yksityiskohtaisempia käytännön tavoitteita ja ohjeita toimintatapojen selkärangaksi. Paikallisia ympäristöpolitiikkoja oli vuoden 2004 lopussa Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa yhteensä 18 ruostumattoman teräksen yksiköllä; yksiköillä, joilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Edellytämme, että myös yhteistyökumppanimme ja aliurakoitsijamme sitoutuvat niihin. Konsernitason ympäristöpolitiikka on luettavissa Internet-sivuillamme. Raporttien ja tilastojen vertailtavuus Suurista organisaatiomuutoksista johtuen eri vuosien tilastoarvojen vertailtavuus on vaikeaa. Edellinen laajempi ympäristöraporttimme kalenterivuodelta 2002 käsitti pääasiassa värimetalliliiketoimintamme (kupari ja sinkki), ruostumaton teräs ja sen parissa työskentelevä henkilöstö oli mukana vain jossain määrin. Vuodelta 2003 ilmestyi lyhyt ympäristökatsaus. Vuonna 2004 painopiste on ruostumattomassa teräksessä; värimetalliliiketoiminta on lähes kokonaan myyty. Tavoitteemme on raportoida vuodesta 2005 ruostumattomasta teräksestä kaikilta yritysvastuun eri osa-alueilta ympäristö, talous, sosiaalinen Global Reporting Initiative -raportointiohjeiston pohjalta. Ympäristö- ja henkilöstöorganisaatiot Outokummun ympäristötoiminnossa työskentelee konsernitasolla kuusi henkilöä. Sen lisäksi jokaisella tuotantolaitoksella on ympäristöasioista vastaava. Ympäristöasiat ovat olennainen osa tuotantolaitosten ja yksiköiden johtamisjärjestelmää, jonka toimivuutta valvotaan sisäisillä ja yhtiön ulkopuolisten tekemillä auditoinneilla. Lisäksi toiminnasta raportoidaan säännöllisesti viranomaisille. Konsernitasolla toimintaa ohjataan ja parhaita käytäntöjä sovelletaan ympäristöverkostossa, sen työryhmissä ja muutamia kertoja vuodessa kokoontuvassa ympäristökomiteassa. Merkittävimpien tehdaspaikkakuntien ympäristöhenkilöt on mainittu sivulla 41. Henkilöstöasioista sekä työturvallisuudesta ja -terveydestä vastaavat henkilöt konsernitasolla on mainittu sivulla 41. Konsernitasolla henkilöstöasioita hoitaa yhdeksän ja työterveys- ja turvallisuusasioita kolme henkeä. 5

8 Outokumpu ja ympäristö Järjestelmät, luvat ja investoinnit Kaikilla Outokummun tehtailla on voimassaolevat ympäristöluvat tai hakuprosessi on parhaillaan vireillä. Euroopan unionin ympäristölainsäädännön (Integrated Pollution Prevention Control eli IPPC-direktiivi) täytäntöönpanosta tai tehtaittemme toiminnan muutoksista johtuen useat toimipaikat hakivat viime vuonna uutta lupaa. Osalle uusi lupa on jo myönnetty, osalla hakemusten käsittely on vielä kesken. Kaikilla ympäristönäkökohdiltaan merkittävillä tuotantolaitoksilla on ympäristönhallintajärjestelmä. Tällä hetkellä ruostumattoman teräksen tehtaiden kaikkiaan 18 yksiköllä 29:stä järjestelmä on sertifioitu ISO standardin mukaisesti. Viime vuonna Richburgin tankotehdas Yhdysvalloissa ja Sheffieldin kylmävalssaamo Britanniassa sertifioivat ympäristöjärjestelmänsä. Sertifiointia valmisteltiin seitsemällä toimipaikalla, niistä Pietarsaaren putkitehdas sai sertifikaatin alkuvuodesta Ympäristöinvestoinnit ja -kustannukset Vuonna 2004 konsernin ympäristöinvestointien kokonaismäärä oli 52 miljoonaa euroa ja ympäristönsuojelun käyttökustannukset noin 47 miljoonaa euroa. Edellisvuonna ympäristöinvestointeja oli 14 miljoonaa euroa. Suurimpiin, yli miljoonan euron investointeihin vuonna 2004 kuului Tornion vanhemman sulaton uudistamiseen liittyvä pölyn talteenoton parantaminen, joka oli kustannuksiltaan noin 20 miljoonaa euroa. Hajapäästöjä vähentävän sulaton kattoaukkojen sulkemisen ja uusien letkusuotimien ansiosta pölypäästöt vähenevät arviolta 100 tonnia vuodessa. Myös kuumavalssaamon pölypäästöjä vähennettiin Torniossa investoimalla uuteen sähkösuotimeen 2,5 miljoonaa euroa. Sheffieldin sulattoon hankittiin uusi valukone, minkä yhteydessä parannettiin pölyjen talteenottoa noin miljoonalla eurolla. Vesiensuojelun osalta suurin investointi, jonka kustannukset olivat 7,5 miljoonaa euroa, oli Torniossa kuumavalssaamon vedenkäsittelyjärjestelmän uusiminen. Vedenpuhdistuksen parantamiseksi investoitiin Avestassa peittaushappojen neutralointilaitokseen noin miljoona euroa. Yhteensä vuonna 2004 investoitiin koko konsernissa vesien käsittelyjärjestelmiin 9 miljoonaa euroa. Kemissä uuden rikastushiekka-altaan rakentamiseen investoitiin noin miljoona euroa. Tornion uuden ongelmajätekaatopaikan rakentamiskustannukset olivat noin 3 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan jätehuoltoinvestoinnit Torniossa ja Kemissä olivat vuonna 2004 yhteensä lähes 4 miljoonaa euroa. Meluntorjuntaan investoitiin Torniossa koko neljä vuotta kestäneen laajennusprojektin aikana yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät olivat sulattolinjojen lisäinvestoinnit seinä- ja kattorakenteisiin sekä äänenvaimentimiin ja kuumavalssaamon lisävalssituolien yhteydessä tehdyt sekä RAP-kylmävalssauslinjan rakentamiseen liittyneet melunvähennystoimet. Vuoden 2004 osuus näistä investoinneista oli 7,5 miljoonaa euroa. 6 Outokumpu ja ympäristö 2004

9 Ympäristövastuu Kokonaisvaltaista kierrätystä ja tehokasta tuotantoa pienin päästöin Metallien valmistuksella on aina ympäristöön vaikutuksia, joita vastuullinen yritys pyrkii parhaansa mukaan jatkuvasti vähentämään. Outokummun toiminnan ympäristövaikutukset liittyvät nykyään ruostumattoman teräksen tuotannon päästöihin sekä energian kulutukseen. Tällä hetkellä suurin osa ympärillämme olevasta teräksestä on hiiliterästä. Maailman noin 1000 miljoonan tonnin vuotuinen hiiliterästuotanto sisältää runsaat 400 miljoonaa tonnia kierrätysterästä. Ruostumatonta terästä valmistetaan maailmalla noin 24 miljoonaa tonnia ja sen kulutus kasvaa keskimäärin 6 prosentin vuosivauhtia. Materiaalina ruostumaton teräs on sataprosenttisesti kierrätettävää. Talteenoton, keräyksen ja varastoinnin tehostamiseen panostetaan jatkuvasti. Outokummun tehtailla kierrätysmetallin osuus raakaaineesta on tehtaasta riippuen korkeat prosenttia. Käyttämällä kierrätysmetalleja malmin ohella säästetään huomattavasti raaka-aineita ja energiaa. Ruostumattoman teräksen valmistusprosessi perustuu raaka-aineiden sulatukseen ja sulan viimeistelyyn. Kierrätysmetallin käyttö soveltuu tähän prosessiin hyvin. Markkinoilla oleva ruostumaton teräs sisältääkin keskimäärin 65 prosenttia kierrätysterästä. Kun muutama vuosikymmen sitten valmistettu ruostumaton teräs palautuu kiertoon, sen määrä on maksimissaankin vain noin 25 prosenttia nykyisestä tarpeesta. Loput on valmistettava tavallisesta kierrätysteräksestä sekä malmipohjaisista kromi- ja nikkeliraaka-aineista. Kunkin Outokummun tehtaan materiaalivirrat optimoidaan kierrätysmateriaalien ja malmipohjaisten raaka-aineiden saatavuuden ja kuljetusten suhteen. Siten esimerkiksi Avestan tehtaassa kierrätysteräksen osuus on suurempi kuin Torniossa tai Sheffieldissä. Tornion tehdas on integroitu ferrokromitehtaaseen, jossa valmistetaan ruostumattoman teräksen tärkeintä seosainetta kromia Euroopan suurimmasta kromiesiintymästä eli Outokummun omasta kaivoksesta saatavasta malmirikasteesta. Tornion ferrokromitehdas on Euroopan unionin luokituksessa niin sanotun parhaan teknologian vertailulaitos (Best Available Techniques). Integraation ansiosta Tornion tehtaiden energiatehokkuus on huippuluokkaa, materiaalitehokkuus hyvä ja päästöt pienet. Tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2004 konsernitasolla tavoitteena ollut sähköinen ympäristö- ja energiatietojen keruu- ja raportointijärjestelmä otettiin käyttöön. Konsernin keskeiset ympäristötavoitteet vuodelle 2004 olivat hajapäästöjen vähentäminen, energiankäytön tehostaminen, sivutuotteiden hyötykäytön edistäminen, vedenkäytön tehostaminen sekä vesistöön joutuvien päästöjen pienentäminen. Energiatehokkuuden parantaminen tehtailla Avestan energiankulutusta vähennettiin 4 prosenttia tuotettua terästonnia kohden. Vesienkäsittelyn tehostaminen Wildwoodin vedenpuhdistamolla puhdistusprosessi tehos tui toivotulla tavalla uuden vedenkäsittelylaitoksen ansiosta. Materiaalien käytön tehostaminen Avestassa öljyjen ja rasvojen käytön vähentäminen 40 prosenttia toteutui osittain: ne vähenivät 20 prosenttia vuoden 2002 tasosta. Torniossa tuotteistettiin terässulaton kuonia erilaisiksi kiviainestuotteiksi tonnia. Torniossa rakennettiin uutta ongelmajätteille tarkoitettua kaatopaikkaa. Sheffieldissä saatiin päätökseen tutkimus sulaton pölyjen kierrätyksestä. Ilmapäästöjen vähentäminen Tornion sulattolinjan kattoaukkojen sulkemisella vähennettiin hiukkaspäästöjä noin 100 tonnia vuodessa. Sheffieldissä tehtiin viranomaisille luovutettu selvitys sulaton kattoaukkojen sulkemisen vaikutuksesta hiukkaspäästöihin. Typen oksidien päästöt pienenivät Avestassa, Nybyssä ja Sheffieldissä. Pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelu Päästöt vesistöihin vähenivät useilla toimipaikoilla. Sheffieldissä käynnistyi pohjaveden laadun parantamiseen tähtäävä ohjelma, jonka mallinnussuunnitelma ja puhdistusstrategia ovat valmiina. 7

10 Päästörajojen ylitykset Päästöt pysyivät vuonna 2004 pääosin lupaehtojen rajojen alapuolella. Kuitenkin joitakin paikallisen käytännön mukaisesti rekisteröityjä, lieviä lupaehtojen rikkomuksia tapahtui Sheffieldin, Degerforsin, Tornion ja Wildwoodin tehtailla päästörajoitusten ylittyessä tilapäisesti. Useimmiten ne liittyivät häiriöihin hiukkasten talteenottojärjestelmissä tai jätevesien käsittelylaitoksissa. Esimerkiksi Tornion kylmävalssaamon pölynsuodattimen häiriötilanteessa pölyä pääsi ympäristöön kolmeen eri otteeseen touko-, loka- ja joulukuussa. Laitteet korjattiin ja valvontaa tehostettiin. Sheffieldissä raportoitiin pieniä päästörajan ylityksiä sulaton hiukkaspäästöissä ja kylmävalssaamon typpioksidipäästöissä sekä päästöissä jätealueilla. Sulaton pölyongelmat johtivat viranomaismääräykseen välittömistä korjaustoimista, jotka nyt on toteutettu. Myös Degerforsin tehtaalla raportoitiin ongelmista pölysuotimissa. Korjaavat toimenpiteet tehtiin välittömästi. Avestassa nitraattipäästöt vesistöön ylittyivät. Tarkka omavalvonta on tärkeää Outokummulla on tarkka ja tehokas ostetun kierrätysteräksen analysointimenetelmä, jolla pyritään estämään haitallisten ainesten kuten radioaktiivisen materiaalin joutuminen tuotantoprosessiin. Menetelmän tehokkuus nähtiin alkuvuodesta 2004, kun Sheffieldin sulaton prosessinäytteiden analysointi osoitti, että kierrätysteräksen joukkoon oli päässyt pieni määrä radioaktiivista materiaalia. Valmiista teräksestä ja pölystä ei löytynyt radioaktiivisuutta, vaan se oli jäänyt kuonaan. Kuona on varastoitu asianmukaisesti ja odottaa käsiteltäväksi toimittamista. Tammikuussa 2005 myös Avestan sulatolla löytyi kuonasta radioaktiivisuutta. Kuona on varastoitu asianmukaisesti jatkokäsittelyä varten. Tavoitteet vuodelle 2005 Outokummun tavoitteena on, että kaikki merkittävimmät tuotantolaitokset sertifioivat ympäristöjärjestelmänsä vuoden 2005 loppuun mennessä. Muita keskeisiä konsernin ympäristötavoitteita vuodelle 2005 ovat hajapäästöjen vähentäminen, energiankäytön tehostaminen, sivutuotteiden hyötykäytön edistäminen, vedenkäytön tehostaminen sekä vesistöön joutuvien päästöjen pienentäminen. Tehtaiden tavoitteet vuodelle 2005 Ilmansuojelu Degerforsissa vähennetään hiukkaspäästöjä. Sheffieldissä jatkuvat tutkimukset sulaton aukkojen sulkemiseksi. Torniossa vähennetään fluorihapon päästöjä regenerointilaitoksella sekä pölypäästöjä kuonankäsittelyalueella. Vesiensuojelu Torniossa optimoidaan vedenkäsittelylaitosten toimintaa. Maaperä Avestassa kartoitetaan maaperän epäpuhtaudet. Sheffieldissä minimoidaan riskejä, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Jätehuolto Avestassa vähennetään 20 % kaatopaikalle toimitettavien jätteiden määrää. New Castlessa vähennetään jätteiden määrää. Richburgissa suunnitelmana välttää metallipitoisen jätteen joutuminen kaatopaikalle sekä kehittää jätteiden varastointikäytäntöjä. Degerforsissa tehostetaan jätehuoltoa. Sheffieldissä lopetetaan tuotannossa syntyvien pölyjen toimittaminen kaatopaikalle. Torniossa vähennetään regeneroinnissa syntyvän lietteen määrää ja optimoidaan kaatopaikkojen käyttöä. Materiaalien käyttö Degerforsissa tutkitaan eri pakkausmateriaalivaihtoehtoja ja selvitetään mahdollisuuksia vähentää pakkausmateriaalien käyttöä. Torniossa lisätään terässulaton kuonatuotteiden tuotantoa. Örnsköldsvikissä tavoitteena on lopettaa öljyn käyttö kokonaan liittymällä kaukolämpöjärjestelmään. Energiatehokkuus Avestassa vähennetään energiankulutusta 5 % tuotettua terästonnia kohti. Richburgissa parannetaan edelleen energiatehokkuutta (ominaisenergian kulutusta). Degerforsissa vähennetään hapen lämmitykseen tarvittavan höyryn määrää. Örnsköldsvikissä pyritään vähentämään sähkön käyttöä energiansäästöohjelma alkaa vuonna Ympäristöjärjestelmien sertifiointi Sheffieldin neljä eri tuotantoyksikköä Hertecant, Belgia Pietarsaari sertifioitu vuoden 2005 alussa Veteli Örnsköldsvik Avesta Press Plate -yksikkö 8 Outokumpu ja ympäristö 2004

11 Ympäristövastuu Materiaalivirrat Teräs on ikuisesti kierrätettävää Ruostumattomuuden ainekset Ruostumaton teräs on rautapohjainen metalliseos, jonka ainutlaatuinen syöpymiskestävyys perustuu kromiin. Reagoidessaan hapen kanssa kromi muodostaa teräksen pinnalle itsestään uusiutuvan sitkeän suojakalvon, joka estää syöpymisen. Yhteistä kaikille ruostumattomille teräslaaduille on, että ne sisältävät kromia vähintään 10,5 prosenttia. Kromin lisäksi ne usein sisältävät nikkeliä, joka lisää teräksen sitkeyttä ja muovattavuutta sekä molybdeenia, joka edelleen parantaa syöpymättömyyttä. Kaupallisia terässeoksia kehiteltiin vuosina samanaikaisesti Saksassa ja Englannissa, mutta ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen esti käytön yleistymisen. Saksassa ruostumatonta hyödynnettiin ensimmäisenä kemian teollisuudessa. Englannissa ensimmäiset sovellutukset olivat veitsiä, joilla Sheffield myöhemmin saavutti maailmanmaineen. Sodan päätyttyä ruostumattoman teräksen käyttö levisi nopeasti ja luvulla kaupallinen valmistus alkoi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Korkeat valmistuskustannukset olivat kuitenkin merkittävä este ja vasta 1950-luvulla, kun valmistustekniikka oli riittävästi kehittynyt, huomattiin ruostumattoman teräksen valtavat mahdollisuudet todellisena hyvinvointimetallina. Kestävyytensä takia ruostumattoman käyttöikä, vähäiset ylläpitotarpeet ja kustannustehokkuus ovat merkittävä etu muihin materiaaleihin verrattuna. Lisäksi ruostumaton on kierrätettävä materiaali: tuotteen voi sulattaa ja muokata uuteen muotoon veitsi saa toisen elämän esimerkiksi osana ruostumatonta vesisäiliötä. Kierrätysteräs onkin ruostumattoman teräksen tärkeä raaka-aine. Neljä päätyyppiä Eri käyttötarkoituksiin on kehitetty koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia ruostumattomia teräslajeja. Päätyypit ovat austeniittinen, ferriittinen, ferriittis-austeniittinen ja martensiittinen teräs. Yleisin niistä on austeniittinen, joka kromin lisäksi sisältää vähintään 7 prosenttia nikkeliä. Siitä valmistetaan muun muassa pesupöytiä ja teollisuuden prosessilaitteita. Ferriittisissä teräksissä sen sijaan ei ole nikkeliä. Niitä käytetään esimerkiksi pesukoneissa ja sisäarkkitehtuurissa. Martensiittinen teräs sisältää kromia prosenttia. Kovuutensa ja lujuutensa vuoksi siitä valmistetaan muun muassa veitsiä. Ferriittis-austeniittinen teräs sisältää nikkeliä 1,5 5 prosenttia. Lujuutensa ja syöpymiskestävyytensä ansiosta laatu soveltuu hyvin rakennusmateriaaliksi esimerkiksi siltoihin. 9

12 Tornio keskitetty kokonaisuus Tornion tehtaat on kokonaisuus, jossa teräksen valmistuksen eri tuotantovaiheet tapahtuvat samalla tehdasalueella. Terästehtaan vieressä on ferrokromitehdas, johon raaka-aineet, kromimalmirikasteet, tuodaan noin 40 kilometrin päässä olevasta omasta kaivoksesta. Ferrokromin valmistuksessa tarvitaan rikasteiden lisäksi koksia pelkistysaineeksi. Sähköä tarvitaan prosessin ylläpitämiseen. Ferrokromin lisäksi syntyy oheistuotteita kuonasta ja häkäkaasua, jota käytetään nestekaasua ja polttoöljyä korvaavana polttoaineena terästehtaan prosesseissa. Terästehtaalla tarvitaan raaka- ja seosaineiden lisäksi happea ja argonia sekä kalkkia ja muita kuonan muodostajia. Kylmävalssaamon peittausprosesseissa tarvitaan happoja ja kemikaaleja. Polttoaineita tarvitaan lämpökäsittelyihin ja sähköä prosessilaitteisiin ja teräksen sulattamiseen. Terästuotteiden lisäksi syntyy kuonaa. Suuri osa terästehtaan kuonasta vietiin ennen omalle kaatopaikalle, mutta nyt kuonaa hyödynnetään kiviainestuotteiden valmistuksessa. Viime vuonna valmistettiin teräskuonasta kiviainestuotteita tonnia. Ferrokromikuonatuotteita myytiin tonnia. Tornion tehtaiden päästöistä ilmaan merkittävimmät ovat hiukkaspäästöt ja polttoaineista sekä ferrokromin pelkistyskoksista syntyvä hiilidioksidikaasu ja typen oksidit. Päästöistä vesistöön merkittävimmät ovat metallipäästöt ja typpi. Puhdistettua jätevettä prosessista päästettiin vesistöön vajaa 4,4 miljoonaa kuutiota ja puhdasta jäähdytysvettä noin 6,9 miljoonaa kuutiota. Tornion tehtaan prosessi on suunniteltu hyödyntämään täysimääräisesti terästehtaan ja ferrokromitehtaan integraatiosta koituvat edut, kuten ferrokromin käyttö sulana. Siitä huolimatta kierrätysmateriaalien osuus on keskimääräistä suurempi, noin 65 prosenttia panoksesta ja prosenttia tuoteaihioista. Kierrätysmateriaalin osuus Avestassa ja Sheffieldissä on keskimäärin prosenttia panoksesta ja prosenttia tuoteaihioista. Mitä tarvitaan yhden teräsaihiotonnin valmistukseen? Tornion materiaalivirrat 2004 Tornion kaltaisessa prosessissa 500 kiloa kromimalmirikasteita ja 820 kiloa kierrätysterästä. Tämän lisäksi yhteensä 120 kiloa seosaineita nikkeliseoksia, molybdeenia, mangaania ja 100 kiloa prosessikaasuja happea, typpeä. Sähköä tarvitaan 0,5 megawattituntia ja polttoaineita nestekaasua, hiilimonoksidikaasua yhteensä 0,1 megawattituntia. Tuotanto tonnia Coil Products Teräsaihiot josta Long Productsin osuus Kylmävalssaamon tuotanto Kylmävalssatut tuotteet Kirkkaat kuumanauhat Materiaalivirrat SO 2 NO x CO 2 Hiukkaset Special Products Ferrokromi Putket Kvarttolevyt Pitkät tuotteet 1) Erikoisohuet nauhat North America Kvarttolevyt, tangot ja putket Raaka aineet Kuonan muodostajat Kemikaalit Vesi Polttoaineet Sähkö Tuotteet Sivutuotteet Malminlouhinta, milj. tonnia 1,2 1,1 Kromirikastetta, tonnia ) Muut kuin teräsaihiot Päästöt vesistöön Jäte vesi Jäte 10 Outokumpu ja ympäristö 2004