OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty 1.6.2010"

Transkriptio

1 OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE LIITE 2 Päivitetty

2 2 1. RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTTAMINEN PROJEKTIN KIRJANPITO VIRANOMAISTARKASTUKSET, TUEN MAKSAMISEN LOPETTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA ALOITUSPALAVERI OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIN RAPORTOINTI JA SEURANTA KUSTANNUSTEN HYVÄKSYTTÄVYYS HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET OSTOPALVELUT MATKAKUSTANNUKSET KONE- JA LAITEHANKINNAT SEKÄ POISTOT VUOKRAKUSTANNUKSET TOIMISTOKULUT / YLEISKUSTANNUKSET MUUT KUSTANNUKSET LUONTOISSUORITUKSET JA OMARAHOITUSOSUUS ARVONLISÄVERO ESIMERKKILUETTELO TUKIKELVOTTOMISTA KUSTANNUKSISTA TULOT HANKKEIDEN TULOSTEN PYSYVYYS DE MINIMIS SÄÄNTÖ TEKIJÄNOIKEUDET TUEN MAKSAMINEN MAKSATUSHAKEMUKSEN LAATIMINEN RAHOITUSOSUUKSIEN KIRJAAMINEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN MAKSATUSHAKEMUKSEN LIITTEET YHTEISPROJEKTIT YHTEISPROJEKTIN RAKENNE YHTEISPROJEKTIN SOPIMUKSET OMARAHOITUSOSUUDEN VAATIMUS YHTEISPROJEKTEISSA YHTEISPROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS JA PÄÄTÖS TUENSAAJIEN YHTEISVASTUU JA TAKAISINPERINTÄ TIEDOTTAMINEN JA ASIAKIRJOJEN JULKISUUS ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN PROJEKTIKANSIO EAKR-RAHOITUSTA OHJAAVAT LAIT JA ASETUKSET SEKÄ MUUT OHJEET YHTEYSTIEDOT LOMAKKEET JA MALLIT Malli ensimmäisen ohjausryhmän kokouksen esityslistaksi Raporttimalli maksatuskauden toiminnasta Selvitys projektihenkilöstön työajasta ja maksatuista palkoista Työaikakirjanpitomalli Henkilöstöluettelo Kone-, laite- ja kalustoluettelo Luontoissuoritusten seurantalomake De minimis todistus Tiedotussuunnitelma-malli

3 3 SAATESANAT Lapin liitto on myöntänyt projektillenne tukea Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelmasta. Avustuksen saajan, projektin toteuttajan, projektissa työskentelevien henkilöiden sekä ohjausryhmän jäsenten on syytä perehtyä projektipäätöksen ja suunnitelman lisäksi päätöksen säännöksiin ja ehtoihin heti toiminnan alkuvaiheessa, koska niiden tunteminen on yksi edellytys hankkeen onnistuneelle läpiviennille. Myös EURA2007-seurantajärjestelmään perehtyminen on tärkeää erityisesti projektia toteuttavalle henkilöstölle. Tähän ohjeeseen on pyritty kokoamaan projektin läpiviemisen kannalta keskeisimmät asiat. Ohje ja lomakkeet ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa Lapin liiton internet sivuilta: Onnea ja menestystä projektillenne! Lapin liitto

4 4 1. RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN Projektinne on hyväksytty osarahoitettavaksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ohjelmakaudella Hankkeen EAKR-tuki on myönnetty tukikelpoisiin korvattaviin nettokustannuksiin. Tukea voi saada enintään tukiprosentin määräämän osuuden kokonaiskustannuksista ja päätöksenmukaisen enimmäiseuromäärän. Projektipäätöksellä myönnettyä tukea saa käyttää vain päätöksessä vahvistetun kustannusarvion mukaisiin tukikelpoisiin kustannuksiin päätöksessä hyväksyttynä toteutusaikana. Kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että ne ovat projektisuunnitelmassa hyväksytystä toiminnasta aiheutuneita, toteutuneita, todennettavissa olevia ja projektille tarpeellisia kustannuksia. Tuensaaja vastaa siitä, että projekti toteutetaan hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti ja että projektin hallinnointi on järjestetty asianmukaisesti. Tuensaaja vastaa myös siitä, että muut rahoitusta myöntävät tahot tekevät projektiin osallistumisesta tarpeelliset päätökset ja että tämä rahoitus toteutuu projektisuunnitelman mukaisesti. Myös projektisuunnitelmassa mainitsemattomat mahdolliset muut tulo- ja rahoituslähteet on ilmoitettava Lapin liitolle, jolla on oikeus ottaa ne huomioon vähennyksenä omasta rahoitusosuudestaan. Tuensaaja vastaa päätökseen kirjattujen velvoitteiden täyttymisestä myös yhteistyökumppaneidensa osalta. Projektipäätökseen on kirjattu Lapin liiton nimeämä yhteyshenkilö, johon voi ottaa yhteyttä kaikissa projektin toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. 1.1 Projektisuunnitelman muuttaminen Jos projektia tai sen osaa ei voida toteuttaa päätöksen, kustannusarvion, rahoitussuunnitelman ja/tai projektisuunnitelman mukaisesti, tuensaajan on tehtävä projektipäätöksessä hyväksytyn alkuperäisen hankeajan sisällä muutosesitys Lapin liitolle EURA2007- järjestelmän välityksellä. Tuensaaja ilmoittaa hakemuksessa muutoksesta aiheutuvat toiminnalliset ja kustannusvaikutukset sekä antaa oikeat ja riittävät tiedot muista seikoista, joita Lapin liitto tarvitsee hakemuksen ratkaisemiseksi. Muutosesitys laaditaan Eurassa, jossa se jätetään järjestelmän välityksellä viranomaiskäsittelyyn. Tämän jälkeen esitys tulostetaan Eurasta, allekirjoitetaan ja toimitetaan Lapin liittoon. Muutosesitys pitää hyväksyä ohjausryhmässä. 1.2 Projektin kirjanpito Projektista pidetään kirjanpitolain velvoitteet täyttävää erillistä kirjanpitoa. Kirjanpidon tulee perustua tarkistettavissa oleviin tositteisiin ja sen tulee tuottaa yksityiskohtaiset tiedot rahoitetun projektin menoista ja tuloista. Kustannuspaikat nimetään tai muuten lajitellaan niin, että kirjanpidosta selviää helposti samat kustannuspaikat kuin rahoituspäätökseen on kirjattu. Kirjanpidon vientiselitteistä tulee selvästi käydä ilmi, mistä meno tai tulo on aiheutunut, esimerkiksi kenelle palkka on maksettu. Luontoissuorituksista on pidettävä erillistä seurantaa.

5 5 1.3 Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä Tuensaaja on velvollinen noudattamaan kaikkia rahoituspäätöksen ehtoja. Lapin liitto seuraa projektin toteutusta maksatusten yhteydessä kirjanpitotietojen sekä projektista annettujen selvitysten ja mahdollisten tarkastuskäyntien avulla. Lisäksi eri ministeriöillä, valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa myönnettyjen varojen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa. Projekteja valvotaan myös komission tarkastuksilla. Tuensaajan pitää avustaa tarkastuksissa. Valvontaa varten avustuksen saajan tulee esittää kaikki tiliaineisto, muut asiakirjat ja selvitykset sekä tarpeelliset muut aineistot. Tuen maksaminen voidaan määrätä lopetettavaksi tai keskeytettäväksi ja jo maksettu tuki takaisinperittäväksi, jos tuensaaja ei täytä niitä edellytyksiä ja ehtoja, jotka EY:n ja kansallisissa säädöksissä sekä projektipäätöksessä on asetettu. Tuensaaja on velvollinen palauttamaan liikaa, virheellisesti tai muutoin perusteettomasti maksetun rahoituksen korkoineen Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) säännösten mukaisesti. Tuensaajan, Lapin liiton nimeämän yhteyshenkilön ja muiden projektissa mukana olevien tahojen on hyvä olla kiinteässä yhteistyössä koko projektin toteutuksen ajan, sillä siten voidaan edistää projektin toteutumista suunnitellulla tavalla ja välttää virheitä ja ongelmia. 2. PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA 2.1 Aloituspalaveri Projektipäätöksen saaneelle hankkeelle pidetään Lapin liiton koollekutsuma aloituspalaveri, johon osallistuvat Lapin liitosta hankkeen yhteyshenkilö ja projektin maksatuksesta vastaava maksatustarkastaja. Projektin toteuttajan puolelta palaveriin tulisi osallistua mahdollisuuksien mukaan kaikki projektissa toimivat henkilöt, mutta vähintäänkin toteuttajaorganisaation vastuullinen edustaja, projektipäällikkö / projektityöntekijä sekä projektin taloushallinnosta vastaava henkilö. Aloituspalaverissa käydään läpi projektipäätös ja -suunnitelma sekä projektin toimintaan liittyvät ohjeet ja säädökset. Lisäksi selvennetään rakennerahastotoimintaan liittyvää erityissanastoa ja keskustellaan muista mahdollisista hankkeeseen liittyvistä seikoista. Palaverista laaditaan muistio, joka toimitetaan palaverin molemmille osapuolille. Parhaimmillaan aloituspalaveri on jaetun kehittämisvastuun käyttöönottoa ja pelisäännöistä sopimista. 2.2 Ohjausryhmä Ohjausryhmän asettaminen ja oikeudellinen asema Kaikille rahoitetuille hankkeille on Lapin liiton päätösehtojen mukaisesti nimettävä ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpanon tulisi olla sellainen, että projektin toteutuksen tukena on mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Ohjausryhmän jäsenet tulee valita asiantuntemuksensa perusteella ja läheltä käytännön toimintaa, jotta heillä olisi jatkuvaa intressiä osallistua ohjausryhmätoimintaan ja osaltaan saattaa projektin tulokset osaksi taustayhteisöjensä toimintaa. Kokoonpanossa on kiinnitettävä huomiota myös sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen.

6 6 Tuensaaja laatii ohjausryhmän asettamisesta kirjallisen päätöksen, jossa nimetään jäsenet ja heille varajäsenet. Asettamispäätöksessä nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai valtuutetaan ohjausryhmä valitsemaan heidät keskuudestaan ensimmäisessä kokouksessa. Puheenjohtajana ei voi toimia Lapin liiton yhteyshenkilö eikä minkään toisen projektin vetäjä. On myös suositeltavaa, ettei puheenjohtaja ole toteuttajaorganisaatiosta. Esteellisyyssyistä hankkeen projektipäällikkö ei voi olla ohjausryhmän jäsen eikä puheenjohtaja. Myös ohjausryhmän sihteeri, jona yleensä toimii hankkeen projektipäällikkö, nimetään päätöksessä. On suositeltavaa, että hankkeen henkilöstö ei toimi muiden hankkeiden ohjausryhmien varsinaisina jäseninä, vaan heidät nimetään ohjausryhmään asiantuntijajäseniksi. Sopiva koko ohjausryhmälle on 5 8 varsinaista jäsentä. Ohjausryhmä voi tarvittaessa kutsua kuultavaksi asiantuntijoita, jotka tukevat projektin tavoitteiden toteutumista ja tulosten levittämistä. Tämä voi olla tarpeen varsinkin silloin, kun projekti toimii erityisosaamista vaativalla alalla. Lapin liiton nimeämä hankkeen yhteyshenkilö kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin ja hänelle toimitetaan kaikki ohjausryhmän kokousten aineistot. Yhteyshenkilö ei ole ohjausryhmän päätöksentekoon osallistuva jäsen tai varajäsen vaan läsnäolo- ja puheoikeuden omaava asiantuntija. Asiantuntijana hän voi antaa ryhmässä neuvoja esimerkiksi menettelytavoista. Ohjausryhmä ei vastaa oikeudellisesti projektin toiminnasta vaan vastuu on tukea saavalla organisaatiolla. Tuensaaja vastaa siitä, että projekti toteutetaan hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti ja että projektin hallinnointi on järjestetty asianmukaisesti Ohjausryhmän tehtävät ja asioiden käsittely ohjausryhmässä Ohjausryhmän tehtävänä on projektisuunnitelman toteutumisen seuranta sekä toiminnan ohjaus projektipäätöksen mukaisesti. Ohjausryhmä tukee projektin toteutusta sekä projektin tulosten edelleen kehittämistä, levittämistä ja juurruttamista projektitoiminnan ulkopuolelle ja sen jälkeen. Lisäksi ohjausryhmän tulee seurata projektin sisällöllisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamista sekä tuloksia suhteessa suunnitelmassa esitettyihin laadullisiin ja määrällisiin indikaattoreihin. Ohjausryhmän tehtävänä on myös hankkeen talouden seuranta, mikä ei tarkoita yksittäisten tositteiden läpikäymistä ja kustannusten tukikelpoisuuden arviointia vaan lähinnä sen toteamista, että projektille myönnettyjä varoja käytetään projekti- ja rahoitussuunnitelman mukaan talousarvion rajoissa. Tukikelpoisuuden arvioi aina rahoittava viranomainen. Jos projekti ei etene projektisuunnitelman edellyttämällä tavalla ja suunnitelman muuttamiselle tulee tarve, ohjausryhmän pitää esittää projektin toiminnan uudelleen suuntaamista ja vaihtoehtoja sille tai jopa projektin lopettamista. Asia käsitellään ohjausryhmässä ennen kuin projektin toteuttaja tekee muutosesityksen Lapin liitolle. Muutosesityksestä on selkeästi käytävä ilmi muutostarpeet perusteluineen. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltäviä projektin toteuttamiseen liittyviä asioita ovat mm.: Projektisuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne, mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden osoittaminen Projektin toiminnan itsearviointi Projektin toteuttajaorganisaatiolle tarvittaessa tehtävät ehdotukset projektisuunnitelman muuttamiseksi (toteuttaja tekee varsinaisen muutosesityksen Lapin liitolle)

7 7 Seurantatiedot Vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä tulosten hyödyntäminen Hyvien käytäntöjen levittäminen Tiedottaminen (tiedotussuunnitelma ja sen toteutuminen) Väli- ja loppuraportit Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Tarvittaessa esitykset rahoituspäätöksen muuttamisesta (mm. jatko-aika, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman muutokset) Ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy projektihenkilöstön ulkomaanmatkat. Myös rahoittajalta tulee pyytää hyväksyntä ulkomaanmatkoista jo ennen matkaa. Ulkomaan matkaraportit käsitellään ja toimitetaan rahoittajalle maksatushakemuksen yhteydessä. Ohjausryhmä toimii ja kokoontuu säännöllisesti. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa järjestäydytään sekä sovitaan työskentelytavoista ja aikataulusta. (liite 15.1). Ryhmä päättää ensimmäisessä kokouksessa myös kokouksen päätösvaltaisuudesta ja laillisuudesta. Yleinen käytäntö on, että kokous on päätösvaltainen kun jäsenistä puolet ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu kokoon sovitulla tavalla. Kokouskutsu lähetetään yleensä kahta viikkoa ennen kokousta ja kokousaineisto viikkoa ennen kokousta. Kokouksessa käydään läpi rahoituspäätös liitteineen. Lisäksi ensimmäisessä kokouksessa esitellään hankkeen tarkennettu ja aikataulutettu toimenpidesuunnitelma (esim. ½ -1 vuodeksi eteenpäin). Hankkeen projektipäällikkö esittelee seuraavissa ohjausryhmän kokouksissa toimenpiteet, mitä on tehty edellisen kokouksen jälkeen ja kertoo, mitä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä tulevan kauden aikana. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon tehdyt ja tulevat toimenpiteet kirjataan joko suoraan tai erilliseen liitteeseen. Ohjausryhmän hyväksyttäviä kustannuksia ovat jäsenten ja asiantuntijoiden matkakulut ja kokouspalkkiot (ei viranhaltijoiden) sekä kohtuulliset kokousjärjestelykustannukset. Ohjausryhmä päättää, maksetaanko kokouspalkkiota, joka voi olla enintään 60 /henkilö/kokous. Viranhaltijoille ei makseta kokouspalkkiota. Matkakustannukset hyväksytään valtion tai kunnan matkustussäännön mukaisesti. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 2.3 Projektin raportointi ja seuranta Seurantalomakkeet Rakennerahasto-ohjelmia varten on laadittu seurantalomakkeet, joilla raportoidaan määrätyt indikaattorit puolivuosittain. Tuensaajan tulee raportoida seurantatiedot Lapin liitolle kunkin vuoden alkupuoliskolta viimeistään ja kunkin vuoden jälkimmäiseltä puoliskolta viimeistään Raportointi tapahtuu EURA -tietojärjestelmän avulla järjestelmän käytöstä annettujen ohjeiden mukaisesti. Ellei projektin toteuttaja toimita Lapin liitolle seurantatietoja määräaikaan mennessä, voidaan rahoituksen maksaminen projektille keskeyttää. Seurantalomakkeen allekirjoittaa joko hankehakemuksessa nimetty projektin vastuuhenkilö tai ko. organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö.

8 Väliraportit EAKR-projektien etenemistä seurataan väliraporttien avulla kalenterivuosittain. EURAtietojärjestelmässä on valmiina määrämuotoinen raportointipohja, jota käytetään järjestelmästä annettujen ohjeiden mukaisesti. Väliraportin allekirjoittaa joko hankehakemuksessa nimetty projektin vastuuhenkilö, ko. organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö tai projektipäällikkö. Tämän lisäksi projektin toteuttajan on toimitettava jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä lyhyt tiivistelmä (liite 15.2.) kuluneen kauden toteutetuista toimenpiteistä ml. mahdolliset tarjouskilpailut sekä syntyneet kustannukset Loppuraportti EAKR- rahoitusta saavien projektien tulee laatia toiminnastaan loppuraportti, jossa kuvataan projektin toiminta ja tulokset. Loppuraportti laaditaan hankeaikana Eura-tietojärjestelmän avulla, ja se käsitellään ohjausryhmässä. Raportti liitetään viimeisen maksatushakemuksen yhteyteen ja toimitetaan Lapin liittoon neljän kuukauden sisällä projektin päättymisestä. Raportin vahvistaa allekirjoituksellaan henkilö, jolla on toteuttajaorganisaation nimenkirjoitusoikeus. 3. KUSTANNUSTEN HYVÄKSYTTÄVYYS Hyväksyttävät kustannukset liittyvät projektin toteutukseen ja ovat rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman mukaisia sekä kohtuullisia. Kustannusten hyväksyttävyys alkaa rahoituspäätöksessä mainitusta toteutusajan aloituspäivämäärästä ja loppuu rahoituspäätöksessä mainittuun päättymispäivämäärään. Ostopalveluhankinnoissa kustannuksen täytyy sekä syntyä, että toteutua hankeaikana. (esim. jos ostetaan mainostilaa lehdestä, niin ei riitä, että kulu syntyy hankeaikana vaan myös mainos pitää julkaista hankeaikana). EAKR-tuki on luonteeltaan erityisavustusta projektitoimintaan eikä organisaation yleisavustusta. Tästä syystä toteuttajan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat menot ovat tukikelvottomia. Tuensaaja ei myöskään voi toteuttaa EAKR-rahoituksella samaa (kehittämis)toimintaa toistuvasti tai pidempiä aikoja, koska tällöin toiminnan katsotaan muuttuneen organisaation tavanomaiseksi toiminnaksi. Pääsääntöisesti tukikelpoisiksi katsotaan menot, jotka ovat: Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman mukaisia projektipäätöksen mukaisia ja projektisuunnitelmaan sisältyviä projektin toteutusaikaan kohdistuvia. Menot eivät ole voineet syntyä ennen projektin projektipäätöksessä mainittua aloitusaikaa, eivätkä projektin päättymisen jälkeen, pl. tilintarkastuskustannukset, jos sitä on edellytetty. tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, mikä on osoitettava maksukuiteilla (yleensä käytännössä todetaan pääkirjanpidosta). Poikkeuksena on lomavaraus (kts. henkilöstökustannukset) maksatuskaudella maksettuja, projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia aiheutuneet sellaisesta projektityyppisestä toiminnasta, joka eroaa organisaation vakiintuneesta, juoksevasta toiminnasta

9 3.1 Henkilöstökustannukset 9 Tukikelpoisiksi henkilöstökustannuksiksi hyväksytään kirjanpitoon kirjatut, projektin edellyttämästä työstä aiheutuvat kohtuulliset palkat ja palkkoihin liittyvät lakisääteiset menot (esim. sosiaali- ja eläketurvakustannukset). Palkkojen kohtuullisuus määräytyy työhön sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaan tai jos sellaista ei ole, vastaavasta työstä yleensä maksettavan palkan perusteella. Myös projektille työtä tekevien henkilöiden lomapalkat ja lomarahavaraukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Maksatushakemuksen liitteeksi on aina laitettava selvitys projektihenkilöstön työajasta ja maksatuista palkoista (liite 15.3.). Osa-aikaisen työntekijän palkan tukikelpoisuuden ehtona on työaikakirjanpito (liite 15.4.), josta on selvittävä työntekijän päivittäinen kokonaistyöaika, jotta hankkeelle voidaan kohdistaa tosiasiallinen osuus palkkakuluista. Lomakorvaukset ja loma-ajan palkka hyväksytään samassa suhteessa kuin henkilö on tehnyt työtä projektille. Organisaation johto on vastuussa koko organisaation toiminnasta ilman erillistä panostusta yksittäiseen projektiin ja näin ollen johdon projektille antama panostus voidaan vain poikkeuksellisesti hyväksyä projektin tukikelpoisiksi henkilöstökustannuksiksi tai tulla otetuksi huomioon yleiskustannuksissa. Koska henkilöstökulut perustuvat pääsääntöisesti normaaliin työaikaan (VES, TES, työaikalaki), voi ylityö olla tukikelpoista vain poikkeuksellisesti ja sen tulee perustua organisaation käytännön mukaisesti annettuun ylityömääräyksen. Kaikki palkkakustannukset ilmoitetaan henkilöstökustannuksissa hakemuksen projektisuunnitelmassa ja maksatushakemuksessa. Projektin palkansaajista pidetään yllä ns. henkilöstöluetteloa, joka toimitetaan maksatushakemuksen yhteydessä Lapin liittoon (liite 15.5). 3.2 Ostopalvelut Projektissa tehtävät hankinnat, kuten asiantuntijapalveluiden ostot sekä kone, laite-, ohjelmistoja kalustohankinnat on kilpailutettava niin kuin laissa julkisista hankinnoista (348/2007, muutos 321/2010) ja sen nojalla annetuissa asetuksissa edellytetään. Kaikissa hankinnoissa on noudatettava syrjimättömyyden, avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteita hankinnan suuruudesta riippumatta. Lain mukaisena kilpailuttamisvelvollisena hankintayksikkönä pidetään mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta ja tuki on suuruudeltaan kansallisen kynnysarvon ylittävä eli ilman arvonlisäveroa euroa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintailmoitus on toimitettava julkaistavaksi osoitteessa Alle euron hankinnat kilpailutetaan joko hankeorganisaation omien ohjeiden mukaisesti tai seuraavia ohjeita noudattaen: Jos hankinnan suuruus on vähäinen, voidaan tyytyä vertailemaan hintoja ja sen nojalla käyttää suoraa hankintamenettelyä. Hankinnat, jotka eivät ylitä euroa, voidaan katsoa pienhankinnoiksi. Niissä menettelyksi riittää puhelimitse pyydetyt tarjoukset ja vastauksista laadittu muistio, jonka perusteella hankintapäätös tehdään. Hankinnat, jotka ovat yli 2 000, mutta enintään kansallisten kynnysarvojen suuruisia edellyttävät kirjallista menettelyä. Projektin toteuttajan on pyydettävä kirjallisesti (sähköpostilla, faksilla tai kirjeitse) vähintään kolmelta tuottajalta kirjallinen tarjous. Pyynnössä tulee olla kaikki ne tie-

10 10 dot, joilla on merkitystä hankinnan kannalta. Tarjousajan tulee olla kohtuullinen. Tarjousajan päätyttyä kaikki tarjoukset käydään läpi ja niistä tehdään kirjallinen vertailu. Valinta tapahtuu pääsääntöisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden tai halvimman hinnan perusteella. Tarjouspyyntö, tarjousten avauspöytäkirja, tarjoukset, tarjousten vertailuasiakirjat, hankintapäätös tai tilaus ja muutoksenhakuosoitus sekä muut hankintaan liittyvät asiakirjat on säilytettävä. Suorahankinnoissa ja lisähankintana toteutettavissa suorahankinnoissa noudatetaan hankintalain säännöksiä. Hankintapäätökseen ja ostopalvelutilauksiin on kirjattava perusteet, jos on käytetty suorahankintaa. Jos suorahankinnalle ei ole perusteita tai kilpailutuksessa todetaan puutteita, Lapin liitto hylkää hankinnan kustannukset joko kokonaan tai osittain. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan Lapin liiton on tarkastettava hankintojen yhteydessä vähintään seuraavat seikat: hankinnat ovat olleet tarpeellisia hankkeen tavoitteiden kannalta hankintojen kustannukset ovat olleet kohtuullisia suhteessa saatuihin tavaroihin ja palveluihin kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on pyydetty riittävä määrä tarjouksia, jotka on dokumentoitu hankinnoissa on noudatettu syrjimätöntä kohtelua, avoimuutta ja suhteellisuuden periaatetta tarjoukset on käsitelty tasapuolisesti ja valinta on tehty tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien nojalla sopimus vastaa tarjousta hankinnat ovat toteutuneet sopimusten mukaisesti 3.3 Matkakustannukset Projektin henkilöstön kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat valtion/kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkustusliitteen mukaisesti ovat tukikelpoisia menoja. Matkojen on liityttävä oleellisesti hankkeen toteutukseen. Ohjausryhmän kotimaan matkakustannukset ovat yleensä tukikelpoisia. Mikäli ohjausryhmän jäsenen matka liittyy hänen virkatehtäviinsä ja työnantaja on velvollinen vastaamaan siitä, eivät kustannukset ole tukikelpoisia. Ulkomaan matkat (esim. opintomatkat yms.) pitää olla jo projektipäätöksessä hyväksyttyjä. Mahdolliset ennalta suunnittelemattomat, mutta projektin toimintaan oleellisesti liittyvät ja projektin toteuttamisen kannalta välttämättömät matkat hyväksytetään ennen matkalle lähtöä ohjausryhmässä sekä Lapin liiton yhteyshenkilöllä. Ulkomaanmatkoista tulee aina laatia matkaraportti, joka toimitetaan maksatushakemuksen liitteenä Lapin liitolle. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 3.4 Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Tukikelpoiseksi menoksi hyväksytään projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisen käyttöomaisuuden (koneet, laitteet, ohjelmistot, kalusteet, ajoneuvot yms.) hankintahinta tai poistot. Käyttöomaisuuteen liittyvät poistot voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi kustannuksiksi, mikäli poiston kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea edellisten viiden vuoden aikana. Poisto on

11 11 poikkeus siihen pääsääntöön, että menon tulee olla tuensaajan maksama. Poiston tekemisen edellytyksenä on, että sen määrä voidaan todeta kirjanpidosta ja, että poistot lasketaan kirjanpitolain (1336/1997) tai vastaavan tuensaajaa koskevan muun säännöstön perusteella. Lapin liitto arvioi hankkeen valmisteluvaiheessa, hyväksytäänkö projektin kone- ja laitehankinnat kertamenona vai poistoina. Projektissa hankituista koneista, laitteista ja kalusteista pidetään yllä luetteloa (liite 15.6.). Käytettynä hankittujen koneiden ja laitteiden hankintakustannukset ovat tukikelpoisia menoja, mikäli voidaan todentaa, että niiden hankintaan ei edellisten viiden vuoden aikana ole saatu julkista tukea. 3.5 Vuokrakustannukset Projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisten toimitilojen, koneiden ja laitteiden (ml. moottoriajoneuvot) vuokraus- tai leasingkustannukset ovat tukikelpoisia menoja. Niiden kohdistamisesta projektille on tarvittaessa esitettävä laskentaperusteet, esim. toimitilojen neliövuokra. Tilapäiset, nimenomaan projektia varten vuokratut tilat kohdistetaan välittöminä kustannuksina suoraan projektille. Tilavuokran tulee olla kohtuullinen ja toimitilojen on vastattava kooltaan ja laadultaan projektissa toteutettavaa toimintaa. 3.6 Toimistokulut / yleiskustannukset Puhelimen, sähkön ja veden käytöstä aiheutuvat menot, kirjanpito-, vuokra- ja siivouskustannukset, toimistokulut sekä tietyt hallinto- ja henkilöstömenot esim. taloussihteeripalvelut jne. voidaan projektissa käsitellä joko välittöminä tai välillisinä menoina. Lapin liiton rahoittamissa hankkeissa nämä kustannukset kirjataan projektin kirjanpitoon välittöminä menoina omille kustannuspaikoilleen aina, kun se vain on mahdollista. Yleiskustannusten hyväksymisen pääperiaatteena on aiheuttamisperiaate eli kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet projektin toiminnasta eivät ole hyväksyttäviä. Ne yhteiskustannukset, jotka hyödyttävät projektia ovat hyväksyttäviä (esim. vahtimestaripalvelut ja sosiaali- sekä kokoustilojen käyttö ovat hyväksyttäviä siltä osin kuin projekti niistä hyötyy). Joissakin tapauksissa (esim. kunnat, oppilaitokset yms.) voi yleisten hallinnointikustannusten kohdistaminen yksittäiselle projektille olla hankalaa, koska ne hyödyttävät samalla laitoksen muitakin tulosyksiköitä. Tällaisissa tapauksissa projektin toteuttaja toimittaa Lapin liittoon yksityiskohtainen laskelman, josta käy ilmi kaikki yleiskustannuksiin mukaan luetut kustannukset sekä ko. kustannusten jyvityslaskelmat. Jos projektissa työskentelee osa-aikaisia henkilöitä, hyväksytään em. kustannuksia projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi samassa suhteessa, kuin henkilö on tehnyt työtä projektille. Lapin liitto arvioi, onko kustannuslaskentajärjestelmä riittävä ja rakennerahastojen tukikelpoisuussääntöjen mukainen. Jos hakijan esittämät jyvityslaskelmiin perustuvat yleiskustannukset hyväksytään projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi, kirjataan ne rahoitus- ja maksatushakemuksissa muihin kuluihin. 3.7 Muut kustannukset Kululajiin muut kustannukset kirjataan esim. kohtuulliset ohjausryhmän kokouskulut tms. sekä poistosuunnitelman mukaiset poistot. Tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään vain, jos Lapin liitto on edellyttänyt tilintarkastustodistuksen liittämistä maksatushakemukseen. Hanketyöntekijöiden työterveyshuollon kuluista 40 % voidaan hyväksyä tukikelpoisina menoina, mikäli työnantajalla on voimassa oleva työterveyshuoltosopimus.

12 3.8 Luontoissuoritukset ja omarahoitusosuus 12 Hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset luontoissuoritukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi kustannuksiksi, jos niiden yhteys hankkeen menoihin ja rahoitukseen on selvitetty luotettavalla tavalla jo ennen tuen myöntämistä. Luontoissuoritusten on oltava perusteltuja hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta. Luontoissuorituksia voivat olla palkaton vapaaehtoistyö, projektisuunnitelman mukainen talkootyö ja /tai hankkeelle luovutettu tuotantopanos esim. maan tai kiinteistön, koneiden, laitteiden tai raaka-aineiden luovuttaminen projektin käyttöön. Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaava maksettu palkka. Rakennerahastoista maksettava osarahoitus ei koskaan saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää luontoissuoritusten arvolla vähennettynä. Projektipäätöksessä on hyväksytty luontoissuorituksen rahallinen arvo tai laskentaperusteet. Maksatushakemusten yhteydessä on esitettävä luontoissuorituksena laskettavasta työstä ja muiden hyödykkeiden luovutuksesta pidetty kirjanpito (liite 15.7.), josta voidaan selvittää luontoissuorituksen rahallinen arvo. Luontoissuoritukseksi ei katsota hankkeen suunnittelua, kokouksiin osallistumista tai ohjausryhmätyöskentelyä. Ammattityön arvo otetaan huomioon luovuttajalle aiheutuneiden kustannusten tai käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan esim. TES:n mukaisesti. Hankkeelle tehdyn työn määrä, jonka ajalta työntekijälle on maksettu omasta työstä normaalia palkkaa, on voitava todentaa. Hankkeen kirjanpitoon ei voida merkitä todellisesta kokonaistyöaikakirjanpidosta poikkeavaa työmäärä eikä kustannus voi ylittää hankkeeseen määrätylle henkilölle tosiasiallisesti maksettua palkkaa. Mikäli hankkeelle tehdään selkeää talkootyötä (= jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä eikä talkootyö vaativuudellaan rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin) tai työpanoksen arvon määrittely on kohtuuttoman hankalaa (esim. pienyrittäjä, joka ei maksa itselleen palkkaa), voidaan työn arvon määrittämiseksi käyttää seuraavia euromääriä: - alle 18 v. henkilöt 5,50 euroa/h - tavallinen talkootyö 8,50 euroa/h - ammattityö 13,50 euroa/h - traktori tms. 25,00 euroa/h - kaivinkone tms. 34,00 euroa/h Tuotantopanosten osalta voidaan ottaa huomioon palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Tarvittaessa on luontoissuorituksen määrästä esitettävä puolueeton arvio. Projektin omarahoitusosuudella tarkoitetaan projektikirjanpitoon tuensaajilta tulevia rahoituseriä. Omarahoitusosuudesta enintään 50 % voi olla luontoissuorituksia, mikäli ne on hyväksytty projektipäätöksessä. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän työntekijä on määrätty työskentelemään tietyssä hankkeessa koko-päivätoimisesti, työtekijälle maksettava palkka voi olla hankkeeseen vaadittavaa omarahoitusta. Kunnan ko. henkilölle kuukausittain maksama palkka on todellinen, maksettu kustannus, joka voidaan käsitellä rahoituksena. Se ei siis ole luontoissuoritus, jota vastaan ei voida maksaa tukea. Tällaisessa tapauksessa työn kohdistuminen ko. hankkeelle on todennettava joko sijaisjärjestelyin tai muulla luotettavalla tavalla. Lisäksi edellytetään, että ko. työntekijä on hankkeen johdon työnohjauksen ja valvonnan alainen.

13 3.9 Arvonlisävero 13 Arvonlisävero on tukikelpoinen, jos tuensaaja on maksanut veron ja se on jäänyt hänelle lopulliseksi kustannukseksi. Vähennyskelpoinen arvonlisävero ei voi olla hyväksyttävä kustannus, vaikka tuensaaja ei veroa tosiasiassa olisi vähentänyt. Kuntien harjoittaessa verollista liiketoimintaa, noudatetaan arvonlisäverolain mukaista vähennysoikeutta. Tällöin arvonlisävero ei ole tukikelpoista. Sen sijaan muusta kunnan toiminnasta aiheutuva arvonlisävero, sen jäädessä kunnan lopulliseksi kustannukseksi, on projektien tukikelpoinen meno Esimerkkiluettelo tukikelvottomista kustannuksista Seuraava luettelo ei ole tyhjentävä, mutta mm. näitä kustannuksia ei voida ottaa mukaan EAKRhankkeen kokonaiskustannuksiin: 1. kustannukset, jotka eivät perustu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan tai hankkeille tehtyihin hanke- ja rahoituspäätöksiin tai niistä ei ole rahoittajaviranomaisen kanssa sovittu hankeneuvotteluissa (Huom! ohjausryhmä ei voi tehdä päätöksiä hankkeelle kuuluvista kustannuksista.) 2. tavanomaisen palkan (peruspalkka, henkilökohtainen lisä, lomaraha ja lomapalkka, vuosilomakorvaus) lisäksi maksettavat tulospalkkiot, bonukset, luontaisedut ja vastaavat palkanlisät 3. yleinen henkilöstökoulutus 4. sakot, rangaistusmaksut ja oikeudenkäyntikulut 5. Rahoitukseen liittyvät menot: luottokorttien käyttömaksut, velan korot (muut kuin hyväksytyn valtiontukijärjestelyn yhteydessä yrityksille myönnetyt lainojen korkotuet), rahoitustapahtumiin liittyvät maksut, valuutanvaihtopalkkiot ja kurssitappiot sekä muut puhtaasti rahoitukseen liittyvät kustannukset (kuten vuokraleasingkorot). Tilin avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat maksut, jos tuen myöntäminen ei sitä erikseen edellytä 6. Arvonlisävero, jonka voi vähentää tai josta saa palautuksen tai joka korvataan jollain muulla tapaa 7. Ei-lakisääteiset tai sopimuksiin perustumattomat lisäpalkkiot tai provisiot. 4. TULOT Lain eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) pykälän 12 mukaan tukea myönnetään hankkeeseen tuen myöntäjän hyväksymän kustannusarvion mukaan tarpeellisten ja määrältään kohtuullisten menojen perusteella. Tuki myönnetään hankkeesta aiheutuviin menoihin, joista on vähennetty hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tai liittyvät tulot. Projektin tuloksi katsotaan minkä tahansa palvelun suorittamisesta saatu maksu. Projektin yksityisiltä yrityksiltä keräämät ns. osallistumismaksut eivät ole tuloa vaan yksityistä rahoitusosuutta. Projektille voi syntyä tuloa, jos projektiin osallistuvat esim. valmistavat tai tuottavat myytäviä tai vuokrattavia hyödykkeitä tai perivät käyttömaksua infrastruktuuri-investoinnista. Kaikki hankkeen toiminnasta syntyneet tulot pitää ilmoittaa Lapin liitolle maksatushakemusten yhteydessä. Tulojen seuranta päättyy siihen, kun hanke loppuu lukuun ottamatta niitä hankkeita, joiden kokonaiskustannukset ovat yli euroa. Näissä hankkeissa tulojen raportointi- ja tilitysvelvoite jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen 5 vuotta.

14 Esimerkki: Projektituella tuotetaan ja julkaistaan kpl kirjoja ja niitä myydään hankkeen aikana 700 kpl ja hankkeen päättymisen jälkeen loput 300 kpl. Kaikki myynnistä syntyneet nettotulot pitää ilmoittaa Lapin liitolle. Mikäli mahdollista, kaikki tulot ilmoitetaan jo hakemusvaiheessa, mutta viimeistään ne pitää ilmoittaa maksatushakemusten yhteydessä. Jos kaikkia kirjoja ei ole myyty hankkeen päättymispäivämäärään mennessä, pitää niistä syntyvät tulot huomioida viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä HANKKEIDEN TULOSTEN PYSYVYYS Rakennerahastotoiminnan tavoitteena on saada aikaan pysyviä vaikutuksia alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Lain eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) 20 pykälän mukaan maakunnan liitto voi määrätä avustuksen maksaminen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisinperittäväksi, jos: sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen avustus on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustuksen maksamispäivästä taikka avustuksen saaja on lopettanut avustuksen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti; tuen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (471/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu; perusrakenteen investointitukena maksetun avustuksen kohteena olevan toiminnan omistussuhteissa on tapahtunut viiden vuoden aikana avustuksen maksamispäivästä sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat toimen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin taikka hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä. Esimerkkejä: Projektissa on kehitetty tuensaajan toiminnassa hyödynnettävä uusi sähköinen toimintamalli. Jos tuensaajan toiminta lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut projektin päättymisestä, myönnetty avustus peritään takaisin. Projekti, jossa tehdään tiettyä asiaa koskeva selvitys ja jonka tuloksena syntyy asiaa koskeva julkaisu. Julkaisu on tarkoitettu yleiseen jakeluun eikä sitä hyödynnetä yksinomaan projektin toteuttajan toiminnassa. Kun julkaisu on valmistunut ja se on saatettu yleiseen tietoon, ei sillä ole enää kytkentää sen toteuttajan toimintaan. Pysyvyyssääntöä ei sovelleta. Jos selvitystyö olisi tarkoitettu yksinomaan projektin toteuttajan oman toiminnan kehittämiseksi ja on siten oman toiminnan kehittämisprojekti, sovelletaan pysyvyyssääntöä. 6. DE MINIMIS SÄÄNTÖ EU:n määritelmän mukaan de minimis -tuki on yrityksille myönnettävää vähämerkityksellistä julkista tukea, jolla ei nähdä olevan vääristävää vaikutusta EU:n jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kaupankäyntiin. Yritykselle tai yritystoimintaa harjoittavalla organisaatiolle voidaan myöntää de minimis-tuen alaista tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus.

15 15 Lapin liiton yrityksille myöntämä tuki on aina de minimis-tukea. Rahoituksen saaja vastaa siitä, että se informoi Lapin liittoa eri tahojen (ministeriöt, ministeriöiden alueorganisaatiot, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja kuntayhtymät) maksamien de minimis-tukien saamisesta. (liite 15.8.). Kun tuen hakijana on useampia yrityksiä, de minimis -tuen määrä lasketaan kullekin yritykselle erikseen. Näin tehdään silloinkin, kun avustus myönnetään vain yhdelle yritykselle, joka sitten jakaa osan avustuksen määrästä edelleen muille hankkeeseen osallistuville yrityksille. On siis tärkeää erottaa toisistaan rahoituksesta hyötyvä taho, joka on tuen lopullinen saaja, ja toisaalta rahoituksen kanavoiva taho eli ns. välittäjäorganisaatio. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää, mikä on tai mitkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis -tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevalle yritykselle erikseen. Välittäjäorganisaatio voi siten olla myös yksi tuen saajista eli lopullinen tuen saaja. Saman yrityksen eri toimipisteille myönnetty de minimis -tuki lasketaan yhteen. Toimintatapa niissä tapauksissa, kun rakennerahastotuki kanavoituu välittäjäorganisaation kautta edelleen yksityisille yrityksille: 1. Ennen tuen myöntämistä välittäjänä toimiva tuensaaja / hankkeen toteuttaja pyytää yritykseltä ilmoituksen kaikista muista de minimis tuista, jotka se on saanut kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Ilmoituksen on oltava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Uuden tuen myöntäminen ei saa johtaa euron rajan ylittymiseen. 2. Välittäjäorganisaation on ilmoitettava maksettavan tuen määrä kirjallisesti sekä tuen saavalle yritykselle, että rahoittajana toimivalle Lapin liitolle. Samalla on ilmoitettava, että kyseessä on de minimis tuki ja mainittava asetuksen täydellinen nimi ja tiedot julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (Säännön virallinen nimi: Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 379/5.) 3. Kaikki de minimis -asetuksen soveltamista koskevat tiedot on tallennettava ja koottava. Tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Säilytettävien asiakirjojen tulee sisältää kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että de minimis asetuksen vaatimuksia on noudatettu. Komission pyynnöstä tukea koskevat tiedot on voitava toimittaa 20 työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. 4. Jos tukitoimenpiteeseen kuuluvien tukien yhteismäärä ylittää euroa, ei de minimis - asetusta sovelleta tukeen edes sen osuuden osalta, joka ei ylitä tätä enimmäismäärää. Jos siis yritys on viime vuonna saanut de minimis -tukea euroa ja sille myönnetään tänä vuonna euroa, kohdistuu takaisinperintävelvollisuus tähän koko euron tukeen, ei pelkästään sallitun enimmäismäärän ylittävään euroon. 7. TEKIJÄNOIKEUDET Hankkeen hyväksymisen, rahoittamisen ja maksamisen ehtona on, että tuensaaja luovuttaa kaikki taloudelliset oikeudet hankkeessa syntyneisiin tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisesti suojattuihin aineistoihin, mukaan lukien oikeudet aineiston muokkaamiseen ja käyttöoikeuksien edelleen luovuttamiseen rahoittajaviranomaiselle sen varmistamiseksi, että aineistot ovat yleisesti käytettävissä korvauksetta rakennerahasto-ohjelmien tavoitteiden mukaisesti.

16 16 Tuensaaja vastaa siitä, että sillä on ennen viranomaiselle luovuttamista oikeudet hankkeessa syntyneisiin tekijänoikeuslain mukaisesti suojattuihin aineistoihin tämän ehdon edellyttämässä laajuudessa, ja että aineisto ei loukkaa kolmannen tekijänoikeuslakiin perustuvaa oikeutta. Tuensaaja myös hankkii tarvittavat oikeudet niiltä, joiden teoksia/aineistoja hankkeessa hyödynnetään sekä informoi tuotosten tekijöitä ja alaikäisten ollessa kyseessä, myös heidän vanhempiaan, julkisen tuen mahdollisista vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Saattaessaan aineistoa yleisön saataville aineiston käyttäjän tulee liittää oheen maininta aineistoon liittyvien taloudellisten tekijänoikeuksien kuulumisesta rahoittajaviranomaiselle sekä siitä, että aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleita ja saattaa sen yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä edelleen kuitenkin loukkaamatta tekijän moraalisia oikeuksia, samoin kuin sitä, että käyttäjän sitoutuminen näihin ehtoihin on käyttöoikeuden ehto. Kun TEM antaa em. asiasta tarkempaa ohjeistusta, Lapin liitto välittää sen edelleen mahdollisimman pikaisesti kaikille hanketoimijoille. 8. TUEN MAKSAMINEN 8.1 Maksatushakemuksen laatiminen Projektin tuen maksu tapahtuu jälkikäteen toteutuneita hyväksyttäviä kustannuksia vastaan. Projektin toteuttaja täyttää määrämuotoisen maksatushakemuksen sekä sen taustalomakkeet EURA järjestelmässä. Maksatushakemus täytetään aina yksilölliselle maksatuskaudelle, jolle annetaan aloitus- ja päättymispäivämäärä. Maksatuskausien pituus on määritelty rahoituspäätöksessä. Ensimmäinen maksatuskausi voi alkaa aikaisintaan projektipäätöksessä hyväksytystä projektin aloituspäivämäärästä ja viimeinen maksatuskausi päättyy viimeistään projektipäätöksessä määriteltynä projektin päättymispäivänä. Maksatuskaudet eivät saa mennä päällekkäin eikä niiden väliin saa jäädä päivänkään aukkoja. Maksatusta voidaan hakea ainoastaan niihin kustannuslajeihin, joita on esitetty myös projektisuunnitelmassa. Projektiin mahdollisesti kohdistuvat tulot (pääsylipputulot, myyntitulot, myydyt palvelut yms.) vähennetään maksatuksen yhteydessä menoista ja tukiosuus lasketaan nettomenoista. Kun maksatushakemus on valmis, jätetään se EURA-järjestelmän välityksellä viranomaiskäsittelyyn. Järjestelmä tarkistaa tiedot jättövaiheessa automaattisesti, eikä teknisesti virheellistä tai puutteellista lomaketta voida jättää viranomaiskäsittelyyn. Tämän jälkeen maksatushakemus tulostetaan ja lähetetään allekirjoitettuna Lapin liittoon. Maksatushakemuksen allekirjoittaa projektin toteuttajaorganisaation nimenkirjoittaja. Järjestelmään täytettyyn maksatushakemukseen on mahdollista liittää myös pdf-muotoisia tiedostoliitteitä. Lapin liitto seuraa maksatusten yhteydessä projektin etenemistä, kustannuksia, tuloja ja rahoituksen toteutumista. Maksatushakemukseen sisällytetään kaikki projektista aiheutuneet, maksetut raportointikauden kulut. Loppumaksatusta on haettava neljän kuukauden kuluessa projektin päättymisestä. Myöhästyneen hakemuksen perusteella tukea ei makseta. Maksatushakemuksen jättöpäiväksi katsotaan Lapin liiton diaarin päivämäärä. Projektin kustannuksiin ja valvontaan liittyvät asiakirjat tulee säilyttää komission saatavilla kolmen vuoden ajan komission Suomelle suorittamasta loppuerän maksusta (vähintään asti), ellei kansallinen säännöstö edellytä tätä pitempää säilytysaikaa.

17 Rahoitusosuuksien kirjaaminen maksatushakemukseen Jos kunta, muu julkinen organisaatio tai yksityinen rahoittaja on maksanut omaa rahoitusosuuttaan etupainotteisesti, ei tätä rahoitusosuutta saa tulouttaa hankkeen rahoitukseksi liian aikaisin. EURAjärjestelmä ei salli kirjata maksatushakemukseen suurempaa kunta- tai yksityisrahoitusosuutta kuin mitä ko. maksatushakemukseen kuuluu rahoituspäätöksen prosentuaalisten osuuksien mukaisesti. Kunta- ja yksityisrahoitusosuudet pitää siis kirjata maksatushakemukseen samassa prosentuaalisessa suhteessa kuin ne on rahoituspäätöksessäkin hyväksytty. Etupainotteisesti hankkeille maksettu rahoitusosuus on jätettävä taseeseen odottamaan aktivointia seuraavissa tilityksissä. Etupainotteinen erä on taseessa joko etumaksuna tai velkana kunnes se aktivoidaan hankkeen toteutuneiden kustannusten kattamiseksi. Viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä kaikki rahoitusosuudet tulee tilittää hankkeelle. Jos rahoitusta on saatu enemmän kuin projektilla on kuluja, tulee tuensaajan sopia Lapin liiton kanssa, katsotaanko ylimääräinen rahoitusosuus hankkeen tuloksi vai palauttaako tuensaaja liikaa maksetut rahoitusosuudet osarahoittajille. Jos taas muut rahoittajat eivät maksa omia rahoitusosuuksiaan kokonaan, kattaa tuensaaja puuttuvan osuuden omalla rahoituksellaan. 8.3 Maksatushakemuksen liitteet Maksatushakemuksen liitteinä toimitetaan: 1. Kirjanpitäjän allekirjoittama, tositekohtainen kirjanpidon raportti pääkirjasta, josta käy selville projektin kustannusten, rahoitusosuuksien ja mahdollisten tulojen todentuminen 2. Kustannuslajien mukainen pääkirjan avain, josta tulee käydä vaivattomasti selville kustannusten toteutuminen kustannuslajeittain ja tositteittain 3. Kirjallinen tiivistelmä kuluneen kauden toimenpiteistä ja kustannusten syntymisestä 4. Kopiot raportointikaudella pidettyjen ohjausryhmän kokousten pöytäkirjoista 5. Osa-aikaisesti projektille työskentelevien työntekijöiden työajanseurannat, tuntilistat joissa eriteltynä projekteille tehdyt työtunnit sekä kokonaistuntimäärä ja selvitys/laskelma palkan jyvitysperusteista eri projektien kesken. 6. Lomake selvitys projektihenkilöstön työajasta ja maksetuista palkoista täytettynä ja allekirjoitettuna 7. Kopiot kaikista tiedottamiseen liittyvistä kustannusten tositteista sekä mallikappaleet/kopiot tiedotus-/ilmoitus-/mainosmateriaalista 8. Kopiot kaikista matkakustannusten tositteista, matkalaskuista ja niiden liitteistä sekä ulkomaanmatkoista matkaraportti 9. Kopiot kaikista edustuskulujen (tarjoilut) tositteista sekä mahdollinen osallistujalista ja tilaisuuden ohjelma 10. Tositekopiot kaikista yli 2000 hankinnoista 11. Kopiot kilpailutettavien hankintojen kilpailuttamisasiakirjoista sekä suoritetuista hintavertailuista ja tositteista (avauspöytäkirja, tarjousten vertailu, sopimus, valituksi tulleen tarjous). 12. Kone- ja kalustoluettelo, jos/kun kalustohankintoja on tehty raportointikauden aikana 13. Luontoissuorituskirjanpito, jos hankkeeseen on ko. kustannuksia hyväksytty 14. Selvitys De-minimis tukien toteutumisesta, jos hankkeessa sellaisia syntyy 15. Eura-seurantalomake 2 krt/vuosi 16. Viimeisen maksatuksen yhteydessä Eura-loppuraportti sekä kirjanpito kumulatiivisesti koko hankeajalta.

18 18 Edellisten lisäksi ensimmäisen maksatushakemuksen yhteydessä (seuraavissa maksatuksissa vain, jos tiedot muuttuvat) toimitetaan 17. Henkilöstöluettelo ja kirjallinen toimenkuva sekä kopiot työsopimuksista 18. Todistus nimenkirjoitusoikeudesta 19. Selvitykset ja laskelmat yleiskustannusten (esim. vuokrat, puhelin- ja tietoliikennekustannukset jne.) mahdollisista jyvitysperusteista sekä tositekopiot ko. kustannuksista. 20. Tositekopiot kaikista yli 500 euron kustannuksista. 9. YHTEISPROJEKTIT 9.1 Yhteisprojektin rakenne Yhteisprojekteissa tuensaajia ovat projektin päätoteuttaja ja yhteishakijana toimiva osatoteuttaja tai osatoteuttajat. Osatoteuttajia koskevat kaikki tuensaajaan sovellettavat oikeudet ja velvollisuudet lukuun ottamatta niitä rahoittajan hyväksymiä projektin hallinnointiin liittyviä toimenpiteitä, joita toteuttaa hakijoiden keskinäisen sopimuksen perusteella hakijoiden projektille valitsema ja välittävän toimielimen hyväksymä päätoteuttaja. Projektin päätoteuttaja hoitaa projektin hallinnolliset tehtävät ja voi toteuttaa osan projektiin kuuluvista toimenpiteistä itse. Lisäksi osan toimenpiteistä toteuttaa projektisuunnitelman mukaisesti yhteishakijana toimiva osatoteuttaja. Tuensaajien rahoituspäätöksessä hyväksytyt toimenpiteet korvataan jälkikäteen todellisten toteutuneiden nettokustannusten perusteella. Päätoteuttaja toimii koordinoivana tahona, jolla on tuensaajien keskinäiseen sopimukseen perustuvat tehtävät, oikeudet ja vastuut suhteessa muihin projektin tuensaajiin. Päätoteuttajan on huolehdittava siitä, että osatoteuttajat ovat tietoisia velvollisuuksistaan (esim. kirjanpidon eriyttäminen ja viranomaisten tarkastusoikeus). Osa yhteisprojektin toimenpiteistä voidaan hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluna. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Yhteisprojektissa toteuttajien itse projektiin antamia tuotantopanoksia, tuotteita tai palveluja ei tarvitse kilpailuttaa siltä osin kuin ne on sisällytetty hakemukseen ja rahoituspäätökseen ja edellyttäen että kustannusten määrä voidaan todentaa osatoteuttajan kirjanpitolain vaatimukset täyttävästä virallisesta kirjanpidosta. Yhteisprojektille on aina yksi yhteinen rahoituspäätöksessä hyväksytty kustannusarvio, jonka mukaiset menot katetaan rahoitussuunnitelman mukaisilla rahoitusosuuksilla. Yhdenkään osatoteuttajan projektille osoittamaa rahoitusosuutta ei voida korvamerkitä käytettäväksi tiettyihin kustannuksiin vaan rahoituskokonaisuuden on oltava käytettävissä kaikkiin yhteisprojektin toteutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. 9.2 Yhteisprojektin sopimukset Yhteisvastuullisesti toteutettavissa projekteissa yhteistyöstä tulee sopia kirjallisesti. Sopimuksessa määritellään projektin luonteesta riippuen mm. osapuolten roolit, tehtävät, vastuut, kustannukset, rahaliikenne, aikataulut, mahdolliset tekijänoikeudet, projektissa hankitun omaisuuden omistusoikeus projektin aikana ja sen jälkeen, vastuu tulosten pysyvyydestä, jne. Kirjallisella sopimuksella varmistetaan, että osapuolilla on yhteinen ymmärrys projektissa tehtävästä yhteistyön luonteesta, velvollisuuksista ja oikeuksista.

19 9.3 Omarahoitusosuuden vaatimus yhteisprojekteissa 19 Tuensaajien on itse osallistuttava projektin kustannuksiin omarahoitusosuudella. Omarahoitusosuudesta osa voidaan Lapin liiton harkinnan mukaan hyväksyä luontoissuorituksena. Luontoissuoritusten hyväksyttävyys on poikkeuksellista, ja edellyttää että ne ovat perusteltuja projektin sisällön ja tavoitteiden kannalta. Yhteisprojektin tuensaajien yhteenlasketusta omarahoitusosuudesta enintään puolet voi koostua luontoissuorituksista. 9.4 Yhteisprojektin maksatushakemus ja päätös Lapin liitolle osoitettavan maksatushakemuksen kaikkien osatoteuttajien osalta täyttää, allekirjoittaa ja toimittaa viranomaiselle aina päätoteuttaja. Päätoteuttaja on velvollinen yhdistämään ja kokoamaan omansa sekä muiden osatoteuttajien virallisen kirjanpidon ja muut tarvittavat todentavat asiakirjat projektikirjanpitoon. Osatoteuttajan kulut ja tuotot kirjataan hallinnoijan ylläpitämään projektin projektikirjanpitoon todellisten osatoteuttajan kirjanpidon mukaisten kustannusten mukaisesti (nettoperiaate) ja luontoissuoritusten osalta kirjaamalla esim. tehty talkootyö (suoritteet, osallistujat, tehdyt työtunnit ja arvo). Tehty työ ja muut suoritteet on voitava todentaa. Mikäli osatoteuttajan kulut kirjataan hallinnoijan ylläpitämään kirjanpitoon yhtenä vientinä (esim. asiantuntijapalvelu) maksatushakemuksen liitteenä pitää olla kumppanin kirjanpitoraportti pääkirjasta tai vastaavan todistusvoiman omaavasta asiakirjasta vienneittäin. Lapin liitto osoittaa maksatuspäätöksen aina päätoteuttajalle. Lapin liiton päätoteuttajalle tekemän maksatuspäätöksen ja maksatuksen jälkeen päätoteuttajan ja muiden toteuttajien välinen rahaliikenne ja sen toteutusmuoto noudattaa hakemuksessa ollutta ja rahoituspäätöksessä vahvistettua toimintamallia (päätoteuttajan kautta tapahtuva rahansiirto viranomaiselta osatoteuttajalle). 9.5 Tuensaajien yhteisvastuu ja takaisinperintä Tuen takaisinperintätilanteissa päätoteuttaja ja osatoteuttajat ovat yhteisvastuullisia eli tuki voidaan periä takaisin kaikilta tuensaajilta. Päätoteuttaja ja osatoteuttajat voivat kuitenkin keskinäisellä sopimuksella rajoittaa kunkin lopullista vastuuta suhteessa muihin tuensaajiin. Tällöin osatoteuttaja voi vaatia muilta tuensaajilta osuutta, jonka se on joutunut maksamaan takaisin rahoittajalle, mutta joka tuensaajien keskinäisen sopimuksen perusteella kuuluu osittain tai kokonaan muun osatoteuttajan vastattavaksi. 10. TIEDOTTAMINEN JA ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Tiedottaminen on merkittävä osa projektin toteuttamista. Onnistunut tiedotus lisää projektin tunnettuutta, edistää hyvien käytäntöjen levittämistä ja kokemusten vaihtoa sekä parantaa nykyisiä ja tuo uusia yhteistyösuhteita. Tiedottamiseen ja viestintään liittyvät kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia edellyttäen, että Euroopan Komission asetuksessa (EY) n:o 1828/2006 annettuja määräyksiä tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä on noudatettu. Hyvä projektisuunnitelma sisältää tiedotus- tai viestintäsuunnitelman (liite 15.9.). Se sitouttaa projektin osapuolet sovittuun tiedottamiseen sekä jäsentää ja aikatauluttaa projektin tiedottamisen. Hyvä tiedotussuunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat: Tiedottamisen kohderyhmät sisäisessä ja ulkoisessa tiedottamisessa

20 20 Luettelo tiedottamisen välineistä (esim. esitteet, julkaisut, www-sivut, julisteet, tiedotustilaisuudet, seminaarit, artikkelit, vierailut, tutustumiskäynnit) Tiedotuksen aikataulu, kustannukset ja vastuuhenkilöt Tiedottamisen tulosten seurannan muodot (esim. mediaseuranta). Hankkeesta tiedotettaessa mainitaan aina EU:n rakennerahastojen osallistuminen hankkeen rahoitukseen. Myös tuen myöntänyt viranomainen, Lapin liitto, mainitaan. Hankkeeseen osallistuville on kerrottava EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen esimerkiksi osallistumistodistusten ja muun osallistujille jaettavan materiaalin yhteydessä. Eurooppa-tunnusta (EU-lippua) käytetään kaikessa virallisessa tiedotuksessa kuten painotuotteissa, lehti-ilmoittelussa, julisteissa ja av-materiaaleissa tasavertaisesti kansallisten tunnusten kanssa. Eurooppa-tunnuksen lisäksi julkaisun alkulehdillä tai audiovisuaalisen esityksen alussa mainitaan EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Myös esimerkiksi liikelahjoissa tulee näkyä EU:n rahoitus. Eurooppa-tunnukseen liitetään aina rahastoista kertova teksti (kahdelle riville): Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto tai Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto. Mikäli hanke saa rahoitusta molemmista rahastoista, tulee molemmat mainita. Tällöin käytetään logoa, jossa on molempien rahastojen nimet Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto. Poikkeuksena ovat pienet mainoskohteet (esimerkiksi kynät), joihin tekstiä ei tarvitse liittää. Vipuvoimaa EU:lta tunnusta käytetään kaikessa hankkeen tiedotuksessa joko logomuodossa tai tekstinä esimerkiksi otsikkona. Myös esimerkiksi mainoslahjoissa tulee käyttää Vipuvoimaa EU:lta tunnusta. Poikkeuksena pienet mainoskohteet (esimerkiksi kynät), joihin Vipuvoimaa-tunnusta ei tarvitse laittaa. Käyntikorteissa tulee olla EU-lipputunnus rahastokohtaisella tekstillä. Vipuvoimaa EU:lta tunnuksen käyttöä suositellaan. Päätöksen liitteenä on toimitettu tarkemmat tiedotusohjeet. Tiedotus- ja graafiset tunnukset ohjeet ovat myös saatavissa internet-osoitteesta: Asiakirjojen julkisuus Projektiin liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hakemus on julkinen sen jälkeen, kun on merkitty viranomaisen diaariin ja päätös on julkinen heti, kun se on tehty. Loppuraportti on julkinen ja siitä on myös tiedotettava projektin laajuuteen sopivalla tavalla. Muut projektin toteuttamisen aikana toimitetut raportit ovat julkisia sen jälkeen, kun ne on toimitettu saapuneiksi Lapin liittoon. Yksityisiä etuja koskevat asiat kuten yksityinen taloudellinen etu, tutkimus- ja kehittämisintressit sekä yksityisyyden suoja (esim. henkilötiedot) rajoittavat asioiden julkisuutta. 11. ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN Projektin toteutukseen liittyvä kirjanpitoaineisto sekä muut kulujen, tulojen ja toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeelliset asiakirjat, tiedot toiminnasta sekä ohjausryhmän pöytäkirjat tulee säilyttää vähintään saakka. Jos tuki on myönnetty de minimis -ehtoisena, tuensaajan tulee noudattaa edellä mainittujen määräaikojen lisäksi 10 vuoden säilytysaikaa tuen myöntämispäivästä. Mikäli Suomen lainsäädännössä, kuten kirjanpitolaissa, säädetään tätä pidemmästä ajasta, sitä tulee noudattaa. Tositteiden sähköisessä säilyttämisessä on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja ryhdyttävä tarvittaessa projektikirjanpidon osalta erityistoimenpiteisiin yllä määriteltyjen säilytysaikavelvoitteiden noudattamiseksi.

OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty 22.3.2011

OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty 22.3.2011 OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE LIITE 2 Päivitetty 22.3.2011 2 1. RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN... 4 1.1 PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTTAMINEN... 4 1.2 PROJEKTIN KIRJANPITO... 4 1.3 VIRANOMAISTARKASTUKSET,

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET LIITE 2 Maakunnan kehittämisraha 1.4.2010 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liiton rahoituspäätös perustuu lakiin eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR 27.2.2009 RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3 3. Tukikelpoisuus 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR Lähtökohtana kustannusten tukikelpoisuutta tulkittaessa

Lisätiedot

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen LIITE 2 Päivitetty 24.3.2014 Lapin liiton OHJEITA EAKR projektien toteuttamiseen PL 8056, Fax 016 318 705 1 1. YLEISTÄ... 3 1.1 PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTOS / JATKOAIKA... 3 1.2 PROJEKTIN KIRJANPITO...

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen. (Flat Rate projekti)

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen. (Flat Rate projekti) LIITE 2 Päivitetty 24.3.2014 Lapin liiton OHJEITA EAKR projektien toteuttamiseen (Flat Rate projekti) PL 8056, Fax 016 318 705 1 1. YLEISTÄ... 3 1.1 PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTOS / JATKOAIKA... 3 1.2 PROJEKTIN

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET 12.8.2011 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liitto myöntää tukea EAKR- ja ESR hankkeille. Tuen käyttöä ja päätöksentekoa ohjaavat kansalliset ja Euroopan unionin säädökset ja ohjeet. Rahoituspäätös

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE) 12.8.2011 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE) Keski-Suomen liitto myöntää tukea EAKR- ja ESR -hankkeille. Tuen käyttöä ja päätöksentekoa

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta

2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta 3.7.2008 Liite 11 OHJE MAKSATUSHAKEMUKSISTA 1. Yleistä Hankkeen kokonaiskustannukset on hyväksytty rahoituspäätöksessä ja hyväksytyssä projektisuunnitelmassa. Rahoituspäätöksessä on myös asetettu hankkeen

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 1 Liite A.1 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 MENOJEN TUKIKELPOISUUS Valtioneuvoston asetuksen rakennerahastojen tukikelpoisista kustannuksista (1079/2007) (jäljempänä tukikelpoisuusasetus)

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen maksaminen ja käyttöä koskevat ehdot Myönnetyn avustuksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus )

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 25.9.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 19.12.2011 (korvaa ohjeen 3.2.2011) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/2010 8. MAKSATUSHAKEMUKSET. 8.1 Yleistä

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/2010 8. MAKSATUSHAKEMUKSET. 8.1 Yleistä 8. MAKSATUSHAKEMUKSET 8.1 Yleistä Rahoittaja hyväksyy hankkeen kokonaiskustannukset rahoituspäätöksessä. Rahoituspäätöksessä on myös asetettu hankkeen toteuttamiseen ja rahoituksen maksamiseen liittyvät

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät:

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät: 3.7.2008 Liite 7 OHJE OHJAUSRYHMISTÄ 1. Johdanto Tämä ohje pyrkii antamaan puitteet yhtenäisille ohjausryhmämenettelyille eri viranomaisten rahoittamissa EAKR ja ESR -hankeissa. Ohje täydentää niitä määräyksiä,

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE

MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE 2 1. PROJEKTIN OHJAUS... 5 1.1 Aloituspalaveri... 5 1.2 Ohjausryhmä... 5 1.3 Projektin kirjanpito... 5 1.4 Viranomaistarkastukset,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Anne Juutilainen 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan alueellinen

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila

Lisätiedot

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa PÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa Ohjelmakausi 2007-2013 Päätöspäiväys 21.06.2012 Päätöksen järjestysnumero 1/1

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 Maksatushakemukset -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot Huom! Tässä esityksessä käsiteltäviin asioihin

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Jaana Summanen ESR-HANKKEIDEN HALLINTOSEMINAARI 14.1.2009 / Helsinki Congress Paasitorni www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA

ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Jaana Summanen ESR-projektien käynnistystilaisuus 12.3.2009 / Opetushallitus, Helsinki www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen asialla Käsiteltäviä

Lisätiedot

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Koulutus välittäville toimielimille Kirjanpidon ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: KymRIS Smart Specialisation in Northern Growt... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 9.6.2015 EURA 2014/595/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto Maksatuksen ajankohtaiskatsaus Ohjelmakausi 2007-2013: 2013 Onko vielä jotain opittavaa? 12.12.2013, Pori EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen,

Lisätiedot

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa PÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa Ohjelmakausi 2007-2013 Päätöspäiväys 30.06.2011 Päätöksen järjestysnumero 1/1

Lisätiedot

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa PÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa Ohjelmakausi 2007-2013 Päätöspäiväys 24.06.2013 Päätöksen järjestysnumero 1/1

Lisätiedot

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille 24.5.2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Maksatus- ja tarkastusryhmä Esityksen sisältö Yleistä 1. Maksatushakemus 2. Hankkeen kirjanpito 3. Tositteet 4. Kustannusten

Lisätiedot

8.7.2008 Liite 12 OHJE YHTEISHANKKEISTA. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien täytäntöönpano

8.7.2008 Liite 12 OHJE YHTEISHANKKEISTA. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien täytäntöönpano 8.7.2008 Liite 12 OHJE YHTEISHANKKEISTA Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien täytäntöönpano Toimenpideohjelmat toteutetaan hankkeina. Rakennerahastolain mukaan välittävä

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 14.4.2015 EURA 2014/440/09 02 01 01/2014/UML Tuensaajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus:0245904-2 Teknologian

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 357/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 357/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 357/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika

Lisätiedot

Ohjeet maakunnan kehittämisrahan käytöstä

Ohjeet maakunnan kehittämisrahan käytöstä Hakija Valmistelija Yhteyshenkilö Maksatustarkastaja Hankehakemus Rahoituspäätös Valvonta Maksatuspäätös Ohjeet maakunnan kehittämisrahan käytöstä Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA SISÄLTÖ Maakunnan kehittämisraha... 2 Ohjeen soveltamisala... 2 Säädösperusta... 2 Hakemus- ja päätöstietojen julkisuus... 2 Hankkeiden seuranta

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 18.3.2016 EURA 2014/3312/09 02 01 01/2015/POPELY Tuensaajat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU/ Koulutuskeskus SEDU Y-tunnus:1007629-5

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 17.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Valtionavustuksen hakeminen.3 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. 3 3.

Lisätiedot

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Kirjanpitokysymykset Valtionapukoulutus 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Erillinen projekti- / hankekirjanpito Projektin / hankkeen kirjanpito on eriytettävä avustuksensaajan kirjanpidosta riittävän

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu: Tiedote 10.8.2015 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen

Lisätiedot

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet. Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet. Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta Hämeen maakuntahallitus 14.2.2011 Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet: Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen,

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kasvua Kymenlaaksoon matkailuinvestoinneilla Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (10) 21.10.2015 EURA 2014/2491/09 02 01 01/2015/UML

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoituksen hakeminen Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Uudenmaan liiton ja muiden liittojen roolit MY R Rahoittaja-rooli (hankkeiden valinta ja rahoituspäätöksen

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kaasurenessanssi - uusiutuviin energialähteis... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (7) 24.9.2015 EURA 2014/2519/09 02 01

Lisätiedot

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Opetushallituksen vastuut valtionapuviranomaisena Päätöksenteko Prosessivastuu Valvontavastuu Vaikuttavuuden

Lisätiedot

MH 11.1.2016. Etelä-Karjalan kehittämisrahasto ja Maakunnan kehittämisraha OHJEET RAHOITUSHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI

MH 11.1.2016. Etelä-Karjalan kehittämisrahasto ja Maakunnan kehittämisraha OHJEET RAHOITUSHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI MH 11.1.2016 Etelä-Karjalan kehittämisrahasto ja Maakunnan kehittämisraha OHJEET RAHOITUSHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI MH 11.1.2016 Sisällys Ohje rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi... 1 1. Hakijan

Lisätiedot

Projektien aloitustilaisuus

Projektien aloitustilaisuus Projektien aloitustilaisuus Aika ja paikka: 15.4.2011 Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki Läsnä: Suvi Hartikainen, Metropolia amk Anna-Maria Vilkuna Annikka Puro, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Jaana Summanen Marita Tupala 8.9.2010 Opetushallitus www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen asialla Käsiteltävät asiat Projektin

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Kainuun maakunta -kuntayhtymä y ke 17.8.2011 klo 9.00 Oili Paloniemi, EU-koordinaattori Heikki Immonen, EU-hankekoordinaattori Mikä flat rate

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 tekninen tu... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (7) 24.6.2015 EURA 2014/2364/09 02 01

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA

EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA Liite 1 1 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA Seuraavassa taulukossa on eritelty ESR:n ja EAKR:n flat rate mallien ja välilliset kustannukset EURA 2007

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa. MAKSATUKSET EU-HANKKEISSA (maaseuturahasto) Tuen maksaminen Eu-hankkeissa Kehittämis- tai investointihanke tulee toteuttaa rahoittajan päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman

Lisätiedot