MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE"

Transkriptio

1 MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE

2 2

3 1. PROJEKTIN OHJAUS Aloituspalaveri Ohjausryhmä Projektin kirjanpito Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä KUSTANNUSTEN HYVÄKSYTTÄVYYS Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Vuokrakustannukset Toimistokulut / yleiskustannukset Muut kustannukset Luontoissuoritukset ja omarahoitusosuus Arvonlisävero Esimerkkiluettelo tukikelvottomista kustannuksista TULOT HANKKEIDEN TULOSTEN PYSYVYYS DE MINIMIS SÄÄNTÖ TUEN MAKSAMINEN Maksatushakemuksen laatiminen Rahoitusosuuksien kirjaaminen maksatushakemukseen Maksatushakemuksen liitteet TIEDOTTAMINEN ASIAKIRJOJEN JULKISUUS ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN PROJEKTIMAPPI LAIT JA ASETUKSET SEKÄ MUUT OHJEET YHTEYSTIEDOT LOMAKKEET JA MALLIT Työajan seuranta Palkkaselvityslomake, lomapalkka- ja lomakorvausten seuranta Hankintaselvityslomake Luontoissuoritusten seurantalomake De minimis todistus Pääkirjan avain Tiedotusohje

4 4 Tässä ohjeessa käsitellään maksatustarkastuksen yleisiä perusteita. Jokaiselle aloittavalle hankkeelle järjestetään ohjeistuksen mukaan aloituspalaveri. Palaverissa käydään yksityiskohtaisesti läpi kustannusten raportointia ja menettelyitä. Toteuttajan on hyvä perehtyä säännöksiin ja ehtoihin heti toiminnan alkuvaiheessa, koska niiden tunteminen on edellytys hankkeen onnistuneelle läpiviennille. Myös EURA2007-seurantajärjestelmään perehtyminen on tärkeää erityisesti projektia toteuttavalle henkilöstölle

5 5 1. PROJEKTIN OHJAUS 1.1 Aloituspalaveri Projektipäätöksen saaneelle hankkeelle pidetään Varsinais-Suomen liiton koolle kutsuma aloituspalaveri, johon osallistuvat Varsinais-Suomen liitosta hankkeen valmistelija ja projektin maksatuksesta vastaava maksatustarkastaja. Projektin toteuttajan puolelta palaveriin tulisi osallistua mahdollisuuksien mukaan kaikki projektissa toimivat henkilöt, mutta vähintäänkin toteuttajaorganisaation vastuullinen edustaja, projektipäällikkö/ projektityöntekijä sekä projektin taloushallinnosta vastaava henkilö. Aloituspalaverissa käydään läpi projektipäätös ja -suunnitelma sekä projektin toimintaan liittyvät ohjeet ja säädökset (mm. tukikelpoisuusasiat, maksatushakemusprosessi jne.) 1.2 Ohjausryhmä Kaikille rahoitetuille hankkeille on Varsinais-Suomen liiton päätösehtojen mukaisesti nimettävä ohjausryhmä. Rahoituspäätöksen valmistelusta vastaavat antavat tarkemmat ohjeet ohjausryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä. 1.3 Projektin kirjanpito Projektista pidetään kirjanpitolain velvoitteet täyttävää erillistä kirjanpitoa. Kirjanpidon tulee perustua tarkistettavissa oleviin tositteisiin ja sen tulee tuottaa yksityiskohtaiset tiedot rahoitetun projektin menoista ja tuloista. Kustannuspaikat nimetään tai muuten lajitellaan niin, että kirjanpidosta selviää helposti samat kustannuspaikat kuin rahoituspäätökseen on kirjattu. Kirjanpidon vientiselitteistä tulee selvästi käydä ilmi, mistä meno tai tulo on aiheutunut, esimerkiksi kenelle palkka on maksettu. Koska luontoissuoritukset eivät näy projektin kirjanpidossa, on niistä pidettävä erillistä seurantaa. 1.4 Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä Tuensaaja on velvollinen noudattamaan kaikkia rahoituspäätöksen ehtoja. Varsinais-Suomen liitto seuraa projektin toteutusta maksatusten yhteydessä kirjanpitotietojen sekä projektista annettujen selvitysten ja mahdollisten tarkastuskäyntien avulla. Lisäksi eri ministeriöillä, valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa myönnettyjen varojen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa. Projekteja valvotaan myös komission tarkastuksilla. Tuensaajan pitää avustaa tarkastuksissa. Valvontaa varten avustuksen saajan tulee esittää kaikki tiliaineisto, muut asiakirjat ja selvitykset sekä tarpeelliset muut aineistot. Tuen maksaminen voidaan määrätä lopetettavaksi tai keskeytettäväksi ja jo maksettu tuki takaisinperittäväksi, jos tuensaaja ei täytä niitä edellytyksiä ja ehtoja, jotka EY:n ja kansallisissa säädöksissä sekä projektipäätöksessä on asetettu. Tuensaaja on velvollinen palauttamaan liikaa, virheellisesti tai muutoin perusteettomasti maksetun rahoituksen korkoineen alueiden kehittämislain (602/2002) säännösten mukaisesti. Tuensaajan, Varsinais-Suomen liiton nimeämän yhteyshenkilön ja muiden projektissa mukana olevien tahojen on hyvä olla kiinteässä yhteistyössä koko projektin toteutuksen ajan, sillä siten voidaan edistää projektin toteutumista suunnitellulla tavalla ja välttää virheitä ja ongelmia.

6 6 2. KUSTANNUSTEN HYVÄKSYTTÄVYYS Hyväksyttävät kustannukset liittyvät projektin toteutukseen ja ovat rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman mukaisia sekä kohtuullisia. Kustannusten hyväksyttävyys alkaa rahoituspäätöksessä mainitusta toteutusajan aloituspäivämäärästä (aikaisintaan kuitenkin hakemuksen jättöpäivästä) ja loppuu rahoituspäätöksessä mainittuun päättymispäivämäärään. Ostopalveluhankinnoissa kustannuksen täytyy sekä syntyä, että toteutua hankeaikana. (esim. jos ostetaan mainostilaa lehdestä, niin ei riitä, että kulu syntyy hankeaikana vaan myös mainos pitää julkaista hankeaikana). EAKRtuki on luonteeltaan erityisavustusta projektitoimintaan eikä organisaation yleisavustusta. Tästä syystä toteuttajan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat menot ovat tukikelvottomia. Pääsääntöisesti tukikelpoisiksi katsotaan menot, jotka ovat: - Etelä-Suomen EAKR- ohjelman mukaisia - projektipäätöksen mukaisia ja projektisuunnitelmaan sisältyviä - projektin toteutusaikaan kohdistuvia. Menot eivät ole voineet syntyä ennen projektin projektipäätöksessä mainittua aloitusaikaa, eivätkä projektin päättymisen jälkeen, pl. tilintarkastuskustannukset, jos sitä on edellytetty. - tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, mikä on osoitettava maksukuiteilla (yleensä käytännössä todetaan pääkirjanpidosta). Poikkeuksena on lomapalkkavaraus (Henkilöstökustannukset) - maksatuskaudella maksettuja, - projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia - aiheutuneet sellaisesta projektityyppisestä toiminnasta, joka eroaa organisaation vakiintuneesta, juoksevasta toiminnasta 2.1 Henkilöstökustannukset Tukikelpoisiksi henkilöstökustannuksiksi hyväksytään kirjanpitoon kirjatut, projektin edellyttämästä työstä aiheutuvat kohtuulliset palkat ja palkkoihin liittyvät lakisääteiset menot (esim. sosiaali- ja eläketurvakustannukset). Palkkojen kohtuullisuus määräytyy työhön sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaan tai jos sellaista ei ole, vastaavasta työstä yleensä maksettavan palkan perusteella. Myös projektille työtä tekevien henkilöiden lomapalkat ja lomarahavaraukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Osa-aikaisen työntekijän palkan tukikelpoisuuden ehtona on työaikakirjanpito (Työaikakirjanpitomalli). Työaikakirjanpidosta on selvittävä työntekijän päivittäinen kokonaistyöaika, jotta hankkeelle voidaan kohdistaa tosiasiallinen osuus palkkakuluista. Lomakorvaukset ja loma-ajan palkka hyväksytään samassa suhteessa kuin henkilö on tehnyt työtä projektille. Organisaation johto on vastuussa koko organisaation toiminnasta ilman erillistä panostusta yksittäiseen projektiin ja näin ollen johdon projektille antama panostus voidaan vain poikkeuksellisesti hyväksyä projektin tukikelpoisiksi henkilöstökustannuksiksi tai tulla otetuksi huomioon yleiskustannuksissa. Koska henkilöstökulut perustuvat pääsääntöisesti normaaliin työaikaan (VES, TES, työaikalaki), voi ylityö olla tukikelpoista vain poikkeuksellisesti ja sen tulee perustua organisaation käytännön mukaisesti annettuun ylityömääräyksen.

7 7 Kaikki palkkakustannukset ilmoitetaan henkilöstökustannuksissa hakemuksen projektisuunnitelmassa ja maksatushakemuksessa. (Palkkaselvityslomake, lomapalkka ja lomakorvausten seuranta). 2.2 Ostopalvelut Projektissa tehtävät hankinnat, kuten asiantuntijapalveluiden ostot sekä kone, laite-, ohjelmistoja kalustohankinnat on kilpailutettava niin kuin laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja asetus (614/2007) edellyttävät. Kaikissa hankinnoissa on noudatettava syrjimättömyyden, avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteita hankinnan suuruudesta riippumatta. Lain mukaisena kilpailuttamisvelvollisena hankintayksikkönä pidetään mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta ja tuki on suuruudeltaan kansallisen kynnysarvon ylittävä eli ilman arvonlisäveroa euroa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintailmoitus on toimitettava julkaistavaksi osoitteessa Alle euron hankinnat kilpailutetaan seuraavia ohjeita noudattaen: Jos hankinnan suuruus on vähäinen, voidaan tyytyä vertailemaan hintoja ja sen nojalla käyttää suoraa hankintamenettelyä. Hankinnat, jotka eivät ylitä euroa, voidaan katsoa pienhankinnoiksi. Niissä menettelyksi riittää hankinnasta riippuen puhelimitse pyydetyt tarjoukset ja vastauksista laadittu muistio, jonka perusteella hankintapäätös tehdään. Hankinnat, jotka ovat yli 4 000, mutta enintään kansallisten kynnysarvojen suuruisia edellyttävät kirjallista menettelyä. Projektin toteuttajan on pyydettävä kirjallisesti (sähköpostilla, faksilla tai kirjeitse) vähintään 3-5 tuottajalta kirjallinen tarjous. Pyynnössä tulee olla kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä hankinnan kannalta. Tarjousajan tulee olla kohtuullinen. Tarjousajan päätyttyä kaikki tarjoukset käydään läpi ja niistä tehdään kirjallinen vertailu. Valinta tapahtuu pääsääntöisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden tai halvimman hinnan perusteella (Hankintaselvityslomake). Tarjouspyyntö, tarjousten avauspöytäkirja, tarjoukset, tarjousten vertailuasiakirjat, hankintapäätös tai tilaus ja muutoksenhakuosoitus sekä muut hankintaan liittyvät asiakirjat on säilytettävä. Hankintapäätökseen ja ostopalvelutilauksiin on kirjattava perusteet, jos on käytetty suorahankintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan Varsinais-Suomen liiton on tarkastettava hankintojen yhteydessä vähintään seuraavat seikat: - hankinnat ovat olleet tarpeellisia hankkeen tavoitteiden kannalta - hankintojen kustannukset ovat olleet kohtuullisia suhteessa saatuihin tavaroihin ja palveluihin hankinnat ovat olleet tarpeellisia hankkeen tavoitteiden kannalta - hankintojen kustannukset ovat olleet kohtuullisia suhteessa saatuihin tavaroihin ja palveluihin - kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on pyydetty riittävä määrä tarjouksia, jotka on dokumentoitu - hankinnoissa on noudatettu syrjimätöntä kohtelua, avoimuutta ja suhteellisuuden periaatetta - suorahankinnoille ja lisähankintana toteutettaville suorahankinnoille on kirjattu lainmukaiset perustelut - tarjoukset on käsitelty tasapuolisesti ja valinta on tehty tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien nojalla - sopimus vastaa tarjousta - hankinnat ovat toteutuneet sopimusten mukaisesti

8 8 Jos hankintaa ei ole kilpailutettu lainkaan tai kilpailutuksessa todetaan puutteita, Varsinais-Suomen liitto hylkää hankinnan kustannukset joko kokonaan tai osittain. 2.3 Matkakustannukset Projektin henkilöstön kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat valtion/kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkustusliitteen mukaisesti ovat tukikelpoisia menoja. Matkojen on liityttävä oleellisesti hankkeen toteutukseen. Ohjausryhmän kotimaan matkakustannukset ovat yleensä tukikelpoisia. Mikäli ohjausryhmän jäsenen matka liittyy hänen virkatehtäviinsä ja työnantaja on velvollinen vastaamaan siitä, eivät kustannukset ole tukikelpoisia. Ulkomaan matkat (esim. opintomatkat yms.) pitää olla pääsääntöisesti jo projektipäätöksessä hyväksyttyjä. Mahdolliset ennalta suunnittelemattomat, mutta projektin toimintaan oleellisesti liittyvät ja projektin toteuttamisen kannalta välttämättömät matkat hyväksytetään ennen matkalle lähtöä ohjausryhmässä. Ulkomaanmatkoista tulee aina laatia matkaraportti, joka toimitetaan maksatushakemuksen liitteenä Varsinais-Suomen liitolle. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 2.4 Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Tukikelpoiseksi menoksi hyväksytään projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisen käyttöomaisuuden (koneet, laitteet, ohjelmistot, kalusteet, ajoneuvot yms.) hankintahinta tai poistot. Käyttöomaisuuteen liittyvät poistot voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi kustannuksiksi, mikäli poiston kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea edellisten viiden vuoden aikana. Poisto on poikkeus siihen pääsääntöön, että menon tulee olla tuensaajan maksama. Poiston tekemisen edellytyksenä on, että sen määrä voidaan todeta kirjanpidosta ja, että poistot lasketaan kirjanpitolain (1336/1997) tai vastaavan tuensaajaa koskevan muun säännöstön perusteella. Varsinais- Suomen liitto arvioi hankkeen valmisteluvaiheessa, hyväksytäänkö projektin kone- ja laitehankinnat kertamenona (yläraja 2000 euroa) vai poistoina. Käytettynä hankittujen koneiden ja laitteiden hankintakustannukset ovat tukikelpoisia menoja, mikäli voidaan todentaa, että niiden hankintaan ei edellisten viiden vuoden aikana ole saatu julkista tukea. 2.5 Vuokrakustannukset Projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisten toimitilojen, koneiden ja laitteiden (ml. moottoriajoneuvot) vuokraus- tai leasingkustannukset ovat tukikelpoisia menoja. Niiden kohdistamisesta projektille on tarvittaessa esitettävä laskentaperusteet, esim. toimitilojen neliövuokra. Tilapäiset, nimenomaan projektia varten vuokratut tilat kohdistetaan välittöminä kustannuksina suoraan projektille. Tilavuokran tulee olla kohtuullinen ja toimitilojen on vastattava kooltaan ja laadultaan projektissa toteutettavaa toimintaa.

9 2.6 Toimistokulut / yleiskustannukset 9 Puhelimen, sähkön ja veden käytöstä aiheutuvat menot, kirjanpito-, vuokra- ja siivouskustannukset, toimistokulut sekä tietyt hallinto- ja henkilöstömenot esim. taloussihteeripalvelut jne. voidaan projektissa käsitellä joko välittöminä tai välillisinä menoina. Varsinais-Suomen liiton rahoittamissa hankkeissa nämä kustannukset kirjataan projektin kirjanpitoon välittöminä menoina omille kustannuspaikoilleen aina, kun se vain on mahdollista. Yleiskustannusten hyväksymisen pääperiaatteena on aiheuttamisperiaate eli kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet projektin toiminnasta eivät ole hyväksyttäviä. Ne yhteiskustannukset, jotka hyödyttävät projektia ovat hyväksyttäviä (esim. vahtimestaripalvelut ja sosiaali- sekä kokoustilojen käyttö ovat hyväksyttäviä siltä osin kuin projekti niistä hyötyy). Joissakin tapauksissa (esim. kunnat, oppilaitokset yms.) voi yleisten hallinnointikustannusten kohdistaminen yksittäiselle projektille olla hankalaa, koska ne hyödyttävät samalla laitoksen muitakin tulosyksiköitä. Tällaisissa tapauksissa projektin toteuttaja toimittaa Varsinais-Suomen liittoon yksityiskohtaisen laskelman, josta käy ilmi kaikki yleiskustannuksiin mukaan luetut kustannukset sekä ko. kustannusten jyvityslaskelmat. Jos projektissa työskentelee osa-aikaisia henkilöitä, hyväksytään em. kustannuksia projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi samassa suhteessa, kuin henkilö on tehnyt työtä projektille. Tukikelpoisuustarkastuksessa arvioidaan, onko kustannuslaskentajärjestelmä riittävä ja rakennerahastojen tukikelpoisuussääntöjen mukainen. Jos hakijan esittämät jyvityslaskelmiin perustuvat yleiskustannukset hyväksytään projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi, kirjataan ne rahoitus- ja maksatushakemuksissa muihin kuluihin. 2.7 Muut kustannukset Kululajiin muut kustannukset kirjataan esim. kohtuulliset ohjausryhmän kokouskulut tms. sekä poistosuunnitelman mukaiset poistot. 2.8 Luontoissuoritukset ja omarahoitusosuus Hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset luontoissuoritukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi kustannuksiksi, jos niiden yhteys hankkeen menoihin ja rahoitukseen on selvitetty luotettavalla tavalla jo ennen tuen myöntämistä. Luontoissuoritusten on oltava perusteltuja hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta. Luontoissuorituksia voivat olla palkaton vapaaehtoistyö, projektisuunnitelman mukainen talkootyö ja /tai hankkeelle luovutettu tuotantopanos esim. maan tai kiinteistön, koneiden, laitteiden tai raaka-aineiden luovuttaminen projektin käyttöön. Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaava maksettu palkka. Rakennerahastoista maksettava osarahoitus ei koskaan saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää luontoissuoritusten arvolla vähennettynä. Projektipäätöksessä on hyväksytty luontoissuorituksen rahallinen arvo tai laskentaperusteet. Maksatushakemusten yhteydessä on esitettävä luontoissuorituksena laskettavasta työstä ja muiden hyödykkeiden luovutuksesta pidetty kirjanpito (Luontoissuoritusten seurantalomake), josta voidaan selvittää luontoissuorituksen rahallinen arvo. Luontoissuoritukseksi ei katsota hankkeen suunnittelua, kokouksiin osallistumista tai ohjausryhmätyöskentelyä.

10 10 Ammattityön arvo otetaan huomioon luovuttajalle aiheutuneiden kustannusten tai käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan esim. TES:n mukaisesti. Hankkeelle tehdyn työn määrä, jonka ajalta työntekijälle on maksettu omasta työstä normaalia palkkaa, on voitava todentaa. Hankkeen kirjanpitoon ei voida merkitä todellisesta kokonaistyöaikakirjanpidosta poikkeavaa työmäärä eikä kustannus voi ylittää hankkeeseen määrätylle henkilölle tosiasiallisesti maksettua palkkaa. Mikäli hankkeelle tehdään selkeää talkootyötä (= jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä eikä talkootyö vaativuudellaan rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin) tai työpanoksen arvon määrittely on kohtuuttoman hankalaa (esim. pienyrittäjä, joka ei maksa itselleen palkkaa), voidaan työn arvon määrittämiseksi käyttää seuraavia euromääriä: - alle 18 v. henkilöt 5,50 euroa/h - tavallinen talkootyö 8,50 euroa/h - ammattityö 13,50 euroa/h - traktori tms. 25,00 euroa/h - kaivinkone tms. 34,00 euroa/h Tuotantopanosten osalta voidaan ottaa huomioon palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Tarvittaessa on luontoissuorituksen määrästä esitettävä puolueeton arvio. Projektin omarahoitusosuudella tarkoitetaan projektikirjanpitoon tuensaajilta tulevia rahoituseriä. Omarahoitusosuudesta enintään 50 % voi olla luontoissuorituksia, mikäli ne on hyväksytty projektipäätöksessä. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän työntekijä on määrätty työskentelemään tietyssä hankkeessa kokopäivätoimisesti, työtekijälle maksettava palkka voi olla hankkeeseen vaadittavaa omarahoitusta. Kunnan ko. henkilölle kuukausittain maksama palkka on todellinen, maksettu kustannus, joka voidaan käsitellä rahoituksena. Se ei siis ole luontoissuoritus, jota vastaan ei voida maksaa tukea. Tällaisessa tapauksessa työn kohdistuminen ko. hankkeelle on todennettava joko sijaisjärjestelyin tai muulla luotettavalla tavalla. Lisäksi edellytetään, että ko. työntekijä on hankkeen johdon työnohjauksen ja valvonnan alainen. 2.9 Arvonlisävero Arvonlisävero on tukikelpoinen, jos tuensaaja on maksanut veron ja se on jäänyt hänelle lopulliseksi kustannukseksi. Vähennyskelpoinen arvonlisävero ei voi olla hyväksyttävä kustannus, vaikka tuensaaja ei veroa tosiasiassa olisi vähentänyt. Kuntien harjoittaessa verollista liiketoimintaa, noudatetaan arvonlisäverolain mukaista vähennysoikeutta. Tällöin arvonlisävero ei ole tukikelpoista. Sen sijaan muusta kunnan toiminnasta aiheutuva arvonlisävero, sen jäädessä kunnan lopulliseksi kustannukseksi, on projektien tukikelpoinen meno Esimerkkiluettelo tukikelvottomista kustannuksista Seuraava luettelo ei ole tyhjentävä, mutta mm. näitä kustannuksia ei voida ottaa mukaan EAKR - hankkeen kokonaiskustannuksiin: 1. kustannukset, jotka eivät perustu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan tai hankkeille tehtyihin hanke- ja rahoituspäätöksiin tai niistä ei ole rahoittajaviranomaisen kanssa sovittu hankeneuvotteluissa ( huom! ohjausryhmä ei voi tehdä päätöksiä hankkeelle kuuluvista kustannuksista.)

11 11 2. tavanomaisen palkan (peruspalkka, henkilökohtainen lisä, lomaraha ja lomapalkka, vuosilomakorvaus) lisäksi maksettavat tulospalkkiot, bonukset, luontaisedut ja vastaavat palkanlisät 3. yleinen henkilöstökoulutus 4. sakot, rangaistusmaksut ja oikeudenkäyntikulut 5. Rahoitukseen liittyvät menot: luottokorttien käyttömaksut, velan korot (muut kuin hyväksytyn valtiontukijärjestelyn yhteydessä yrityksille myönnetyt lainojen korkotuet), rahoitustapahtumiin liittyvät maksut, valuutanvaihtopalkkiot ja kurssitappiot sekä muut puhtaasti rahoitukseen liittyvät kustannukset (kuten vuokraleasing korot). Tilin avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat maksut, jos tuen myöntäminen ei sitä erikseen edellytä 6. Arvonlisävero, jonka voi vähentää tai josta saa palautuksen tai joka korvataan jollain muulla tapaa 7. Ei-lakisääteiset tai sopimuksiin perustumattomat lisäpalkkiot tai provisiot. 3. TULOT Projektin tuloksi katsotaan minkä tahansa palvelun suorittamisesta saatu maksu. Mikäli tuloa tuottavan hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli euroa, tulee saadut tulot raportoida ja ne vähentävät myönnettyä tukea. Näissä tapauksissa hankkeen toteuttajan tulee olla yhteydessä rahoittajaan. 4. HANKKEIDEN TULOSTEN PYSYVYYS Rakennerahastotoiminnan tavoitteena on saada aikaan pysyviä vaikutuksia alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta ( /1652) 20 :n mukaan maakunnan liiton on päätöksellään määrättävä avustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus takaisinperittäväksi, jos: 1) tuen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen; 2) tuen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytte täyttämästä muita tuen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia; 3 ) tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 4) tuen saaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja. Tuen myöntänyt viranomainen voi määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisin perittäväksi, jos: 1) tuen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja; 2) sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen avustus on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustuksen maksamispäivästä taikka avustuksen saaja on lopettanut avustuksen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti; 3) tuen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu;

12 12 4) perusrakenteen investointitukena maksetun avustuksen kohteena olevan toiminnan omistussuhteissa on tapahtunut viiden vuoden aikana avustuksen maksamispäivästä sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat toimen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin taikka hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; -5) tuki tai sen osa on myönnetty tai maksettu väärin perustein. Esimerkkejä: - Projektissa on kehitetty tuensaajan toiminnassa hyödynnettävä uusi sähköinen toimintamalli. Jos tuensaajan toiminta lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut projektin päättymisestä, myönnetty avustus peritään takaisin. - Projekti, jossa tehdään tiettyä asiaa koskeva selvitys ja jonka tuloksena syntyy asiaa koskeva julkaisu. Julkaisu on tarkoitettu yleiseen jakeluun eikä sitä hyödynnetä yksinomaan projektin toteuttajan toiminnassa. Kun julkaisu on valmistunut ja se on saatettu yleiseen tietoon, ei sillä ole enää kytkentää sen toteuttajan toimintaan. Pysyvyyssääntöä ei sovelleta. Jos selvitystyö olisi tarkoitettu yksinomaan projektin toteuttajan oman toiminnan kehittämiseksi ja on siten oman toiminnan kehittämisprojekti, sovelletaan pysyvyyssääntöä. 5. DE MINIMIS SÄÄNTÖ EU:n määritelmän mukaan de minimis -tuki on yrityksille myönnettävää vähämerkityksellistä julkista tukea, jolla ei nähdä olevan vääristävää vaikutusta EU:n jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kaupankäyntiin. Yritykselle tai yritystoimintaa harjoittavalla organisaatiolle voidaan myöntää de minimis- tuen alaista tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Varsinais-Suomen liiton yrityksille myöntämä tuki on aina de minimis-tukea. Rahoituksen saaja vastaa siitä, että se informoi Varsinais-Suomen liittoa eri tahojen (ministeriöt, ministeriöiden alueorganisaatiot, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja kuntayhtymät) maksamien de minimis-tukien saamisesta. (De minimis todistus). Kun tuen hakijana on useampia yrityksiä, de minimis -tuen määrä lasketaan kullekin yritykselle erikseen. Näin tehdään silloinkin, kun avustus myönnetään vain yhdelle yritykselle, joka sitten jakaa osan avustuksen määrästä edelleen muille hankkeeseen osallistuville yrityksille. On siis tärkeää erottaa toisistaan rahoituksesta hyötyvä taho, joka on tuen lopullinen saaja, ja toisaalta rahoituksen kanavoiva taho eli ns. välittäjäorganisaatio. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää, mikä on tai mitkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevalle yritykselle erikseen. Välittäjäorganisaatio voi siten olla myös yksi tuen saajista eli lopullinen tuen saaja. Saman yrityksen eri toimipisteille myönnetty deminimis -tuki lasketaan yhteen. Toimintatapa niissä tapauksissa, kun rakennerahastotuki kanavoituu välittäjäorganisaation kautta edelleen yksityisille yrityksille: 1. Ennen tuen myöntämistä välittäjänä toimiva tuensaaja / hankkeen toteuttaja pyytää yritykseltä ilmoituksen kaikista muista de minimis tuista, jotka se on saanut kuluvan ja kahden edeltävän

13 13 verovuoden aikana. Ilmoituksen on oltava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Uuden tuen myöntäminen ei saa johtaa euron rajan ylittymiseen. 2. Välittäjäorganisaation on ilmoitettava maksettavan tuen määrä kirjallisesti sekä tuen saavalle yritykselle, että rahoittajana toimivalle Varsinais-Suomen liitolle. Samalla on ilmoitettava, että kyseessä on de minimis tuki ja mainittava asetuksen täydellinen nimi ja tiedot julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (Säännön virallinen nimi: Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 379/5.) 3. Kaikki de minimis -asetuksen soveltamista koskevat tiedot on tallennettava ja koottava. Tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Säilytettävien asiakirjojen tulee sisältää kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että de minimis asetuksenvaatimuksia on noudatettu. Komission pyynnöstä tukea koskevat tiedot on voitava toimittaa 20 työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. 4. Jos tukitoimenpiteeseen kuuluvien tukien yhteismäärä ylittää euroa, ei de minimis asetusta sovelleta tukeen edes sen osuuden osalta, joka ei ylitä tätä enimmäismäärää. Jos siis yritys on viime vuonna saanut de minimis -tukea euroa ja sille myönnetään tänä vuonna euroa, kohdistuu takaisinperintävelvollisuus tähän koko euron tukeen, ei pelkästään sallitun enimmäismäärän ylittävään euroon. 6. TUEN MAKSAMINEN 6.1 Maksatushakemuksen laatiminen Projektin tuen maksu tapahtuu jälkikäteen toteutuneita hyväksyttäviä kustannuksia vastaan. Projektin toteuttaja täyttää määrämuotoisen maksatushakemuksen sekä sen taustalomakkeet EU- RA järjestelmässä. Maksatushakemus täytetään aina yksilölliselle maksatuskaudelle, jolle annetaan aloitus- ja päättymispäivämäärä. Maksatuskausien pituus on määritelty rahoituspäätöksessä. Ensimmäinen maksatuskausi voi alkaa aikaisintaan projektipäätöksessä hyväksytystä projektin aloituspäivämäärästä ja viimeinen maksatuskausi päättyy viimeistään projektipäätöksessä määriteltynä projektin päättymispäivänä. Maksatuskaudet eivät saa mennä päällekkäin eikä niiden väliin saa jäädä päivänkään aukkoja. Maksatusta voidaan hakea ainoastaan niihin kustannuslajeihin, joita on esitetty myös projektisuunnitelmassa. Kun maksatushakemus on valmis, jätetään se EURA- järjestelmän välityksellä viranomaiskäsittelyyn. Järjestelmä tarkistaa tiedot jättövaiheessa automaattisesti, eikä teknisesti virheellistä tai puutteellista lomaketta voida jättää viranomaiskäsittelyyn. Tämän jälkeen maksatushakemus tulostetaan ja lähetetään allekirjoitettuna Varsinais-Suomen liittoon. Maksatushakemuksen allekirjoittaa projektin toteuttajaorganisaation nimenkirjoittaja. Järjestelmään täytettyyn maksatushakemukseen on mahdollista liittää myös pdf- muotoisia tiedostoliitteitä. Varsinais-Suomen liitto seuraa maksatusten yhteydessä projektin etenemistä, kustannuksia, tuloja ja rahoituksen toteutumista. Maksatushakemukseen sisällytetään kaikki projektista aiheutuneet, maksetut raportointikauden kulut. Loppumaksatusta on haettava neljän kuukauden kuluessa

14 14 projektin päättymisestä. Myöhästyneen hakemuksen perusteella tukea ei makseta. Maksatushakemuksen jättöpäiväksi katsotaan Varsinais-Suomen liiton diaarin päivämäärä. Projektin kustannuksiin ja valvontaan liittyvät asiakirjat tulee säilyttää komission saatavilla kolmen vuoden ajan komission Suomelle suorittamasta loppuerän maksusta (vähintään asti), ellei kansallinen säännöstö edellytä tätä pitempää säilytysaikaa. 6.2 Rahoitusosuuksien kirjaaminen maksatushakemukseen Jos kunta tai yksityinen rahoittaja on maksanut omaa rahoitusosuuttaan etupainotteisesti, ei tätä rahoitusosuutta saa tulouttaa hankkeen rahoitukseksi liian aikaisin. EURA- järjestelmä ei salli kirjata maksatushakemukseen suurempaa kunta- tai yksityisrahoitusosuutta kuin mitä ko. maksatushakemukseen kuuluu rahoituspäätöksen prosentuaalisten osuuksien mukaisesti. Kunta- ja yksityisrahoitusosuudet pitää siis kirjata maksatushakemukseen samassa prosentuaalisessa suhteessa kuin ne on rahoituspäätöksessäkin hyväksytty. Etupainotteisesti hankkeille maksettu rahoitusosuus on jätettävä taseeseen odottamaan aktivointia seuraavissa tilityksissä. Etupainotteinen erä on taseessa joko etumaksuna tai velkana kunnes se aktivoidaan hankkeen toteutuneiden kustannusten kattamiseksi. Viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä kaikki rahoitusosuudet tulee tilittää hankkeelle. Jos rahoitusta on saatu enemmän kuin projektilla on kuluja, tulee tuensaajan sopia Varsinais-Suomen liiton kanssa, katsotaanko ylimääräinen rahoitusosuus hankkeen tuloksi vai palauttaako tuensaaja liikaa maksetut rahoitusosuudet osarahoittajille. Jos taas muut rahoittajat eivät maksa omia rahoitusosuuksiaan kokonaan, kattaa tuensaaja puuttuvan osuuden omalla rahoituksellaan. 6.3 Maksatushakemuksen liitteet Jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä toimitettavat liitteet: 1) Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (ote työjärjestyksestä tms. tai erillinen selvitys, josta selviää toteuttajaorganisaation viralliset nimenkirjoittajat -> toimivaltaiset allekirjoittajat. Jos selvitys on toimitettu rahoitushakemuksen yhteydessä, erillistä selvitystä ei tarvita. 2) Kirjanpitäjän allekirjoittama, tositekohtainen kirjanpidon raportti projektin pääkirjasta, josta käy selville projektin kustannusten, rahoitusosuuksien ja mahdollisten tulojen todentuminen. Mikäli kirjanpidon raportista ei käy selville hyväksytyn projektisuunnitelman kustannusarvion kustannuslajien mukainen jaottelu, tulee projektin toteuttajan toimittaa liitteenä erillinen kustannuslajien mukainen lajittelu/ (Pääkirjan avain), josta tulee käydä vaivattomasti selville kustannusten toteutuminen kustannuslajeittain ja tositteittain. Huom! Viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä kirjanpito tulee toimittaa myös kumulatiivisesti koko hankeajalta. 3) Kirjallinen tiivistelmä maksatuskauden toimenpiteistä ja kustannusten toteutumisesta. 3) Henkilöstökustannusten raportointi, palkkaselvityslomake ja lomapalkka- ja lomarahavarausten seurantalomake. Lomake toimitetaan aina kun projektissa on toteutunut maksatuskaudella henkilöstökuluja. Laskelma henkilöstötasolla lomapalkka- ja lomarahavarauksista, jos kirjauksia on tehty. 4) Osa-aikaisten työntekijöiden kokonaistyöajanseurantalomake (työaikakirjanpito).

15 5) Tositekopiot matkustus-, edustus ja tiedotuskustannuksista (liitteet ohjelmat, osallistujat, miten meno liittyy projektin toteuttamiseen, tositteisiin merkittävä tositenumerot selkeästi) 6) Selvitys sisäisistä kustannuksista Tositekopiot ja erittely kustannuksista, jotka sisältyvät laskentaperusteeseen ja selvitys yksikköhintojen laskennasta ja kohdennusperusteista, toimitetaan ensimmäisen maksatuksen yhteydessä (=jyvityslaskelma) Seuraavissa maksatuksissa tositekopio ja erittely projektille kohdennetuista kustannuksista 7) Hankintaselvitys Alle euron hankinnoista liitetään maksatushakemukseen yhteenveto hintavertailusta. Hankintaselvityslomakkeella ilmoitetaan tiedot yli hankinnoista. 8) Luontoissuorituskirjanpito (jos hankkeeseen on ko. kustannuksia hyväksytty) 9) Poistosuunnitelma projektissa maksatuskaudella toteutuneista käyttöomaisuushankinnoista, jos kirjataan ja haetaan maksuun poistoina 10) Selvitys De-minimis tukien toteutumisesta TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen on merkittävä osa projektin toteuttamista. Onnistunut tiedotus lisää projektin tunnettuutta, edistää hyvien käytäntöjen levittämistä ja kokemusten vaihtoa sekä parantaa nykyisiä ja tuo uusia yhteistyösuhteita. Tiedottamiseen ja viestintään liittyvät kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia edellyttäen, että Euroopan Komission asetuksessa (EY) n:o 1828/2006 annettuja määräyksiä tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä on noudatettu (Tiedotusohje). Hankkeesta tiedotettaessa mainitaan aina EU:n rakennerahastojen osallistuminen hankkeen rahoitukseen. Myös tuen myöntänyt viranomainen, Varsinais-Suomen liitto, mainitaan. Hankkeeseen osallistuville on kerrottava EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen esimerkiksi osallistumistodistusten ja muun osallistujille jaettavan materiaalin yhteydessä. Eurooppa-tunnusta (EU-lippua) käytetään kaikessa virallisessa tiedotuksessa kuten painotuotteissa, lehti-ilmoittelussa, julisteissa ja av-materiaaleissa tasavertaisesti kansallisten tunnusten kanssa. Eurooppa- tunnuksen lisäksi julkaisun alkulehdillä tai audiovisuaalisen esityksen alussa mainitaan EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Eurooppa-tunnukseen liitetään aina rahastoista kertova teksti (kahdelle riville): Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto tai Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto. Mikäli hanke saa rahoitusta molemmista rahastoista, tulee molemmat mainita. Tällöin käytetään logoa, jossa on molempien rahastojen nimet Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto. Poikkeuksena ovat pienet mainoskohteet (esimerkiksi kynät), joihin tekstiä ei tarvitse liittää. Vipuvoimaa EU:lta tunnusta käytetään kaikessa hankkeen tiedotuksessa joko logomuodossa tai tekstinä esimerkiksi otsikkona. Myös esimerkiksi mainoslahjoissa tulee käyttää Vipuvoimaa EU:lta tunnusta. Poikkeuksena pienet mainoskohteet (esimerkiksi kynät),

16 16 joihin Vipuvoimaa-tunnusta ei tarvitse laittaa. Käyntikorteissa tulee olla EU-lipputunnus rahastokohtaisella tekstillä. Vipuvoimaa EU:lta tunnuksen käyttöä suositellaan. Päätöksen liitteenä on toimitettu tarkemmat tiedotusohjeet. Tiedotus- ja graafiset tunnukset ohjeet ovat myös saatavissa internet-osoitteesta: 8. ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Projektiin liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hakemus on julkinen sen jälkeen, kun on merkitty viranomaisen diaariin ja päätös on julkinen heti, kun se on tehty. Loppuraportti on julkinen ja siitä on myös tiedotettava projektin laajuuteen sopivalla tavalla. Muut projektin toteuttamisen aikana toimitetut raportit ovat julkisia sen jälkeen, kun ne on toimitettu saapuneiksi Varsinais- Suomen liittoon. Yksityisiä etuja koskevat asiat kuten yksityinen taloudellinen etu, tutkimus- ja kehittämisintressit sekä yksityisyyden suoja (esim. henkilötiedot) rajoittavat asioiden julkisuutta. 9. ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN Projektin toteutukseen liittyvä kirjanpitoaineisto sekä muut kulujen, tulojen ja toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeelliset asiakirjat, tiedot toiminnasta sekä ohjausryhmän pöytäkirjat tulee säilyttää vähintään saakka. Jos tuki on myönnetty de minimis -ehtoisena, tuensaajan tulee noudattaa edellä mainittujen määräaikojen lisäksi 10 vuoden säilytysaikaa tuen myöntämispäivästä. Mikäli Suomen lainsäädännössä, kuten kirjanpitolaissa, säädetään tätä pidemmästä ajasta, sitä tulee noudattaa. Tositteiden sähköisessä säilyttämisessä on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja ryhdyttävä tarvittaessa projektikirjanpidon osalta erityistoimenpiteisiin yllä määriteltyjen säilytysaikavelvoitteiden noudattamiseksi. 10. PROJEKTIMAPPI Projektin kaikki aineisto on tärkeää koota talteen ja säilyttää huolellisesti. Projektimapista täytyy löytyä ainakin - Rahoitushakemus - Rahoituspäätös (Varsinais-Suomen liitto ja muut rahoittajaosapuolet, kuten kunnat ja yksityiset tahot) ja mahdolliset muutospäätökset (esim. jatkoaika tai kustannuspaikkojen muutos) - Hyväksytty projektisuunnitelma - Ohjeet Varsinais-Suomen liiton rahoittamille projekteille sekä EURA2007 -seurantajärjestelmän ohjeet - Ohjausryhmän kokouskutsut ja pöytäkirjat - Raportit (väli- ja loppuraportit, seurantaraportit, mahdolliset tarkastusraportit) - Maksatushakemukset ja päätökset - Projektin sopimukset - Kilpailuttamisasiakirjat - Tiedotusmateriaali; lehti-ilmoitukset, esitteet, lehtiartikkelit ja muu projektin julkisuuteen liittyvä aineisto - Tiedot projektissa työskentelevistä henkilöistä ja työajanseurannat - Kone-, laite- ja kalustoluettelo - Luontoissuoritusten seuranta

17 LAIT JA ASETUKSET SEKÄ MUUT OHJEET Alueiden kehittämislaki /602 (Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn tukeen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä). Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta /1652, => Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä 1695/2009 Valtionavustuslaki /688 Hallintolaki /434 Laki julkisista hankinnoista /348 Asetus julkisista hankinnoista /614 Rakennerahastolaki /1401 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista /311 Valtioneuvoston asetus rakennerahastojen tukikelpoisista kustannuksista 2011/501 NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1828/2006,nk. täytäntöönpanoasetus, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä Muu ohjeistus: YHTEYSTIEDOT Vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p , Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, p , LOMAKKEET 12.1.Työajan seuranta Palkkaselvityslomake, lomapalkka- ja lomakorvausten seuranta Hankintaselvityslomake Luontoissuoritusten seurantalomake De minimis todistus Pääkirjan avain Tiedotusohje

18 KOKONAISTYÖAJANSEURANTA Projektin nimi Projektikoodi Osatoteuttajan nimi Työntekijän nimi Nimike Kuukausi Pvm Kuukausi yhteensä Projektille tehty työ, työnkuvaus Projektin tunnit Muut työtunnit Yhteensä Päiväys Työntekijän allekirjoitus ja nimen selvennys Hyväksyjän allekirjoitus ja nimen selvennys

19 PALKKASELVITYSLOMAKE Selvitys maksatuskaudella toteutuneista projektin henkilöstökuluista Maksatuskausi Projektin nimi Projektikoodi Osatoteuttaja Laatija Henkilön nimi (= henkilön pääasialliset tehtävät projektissa) Tehtävä projektissa Työajanseurannan mukaan Projektille Kokonais- Projektille Maksettu Projektille kohdennettu Projektista tehty työ työaika (tunnit) (tunnit) tehty työ / kok.työaika (%) kok.palkka sivukuluineen (100 %) Palkka Sivukulut Yhteensä maksettu palkka / kok.palkka (%) (= aika, jolta henkilölle maksettu palkkaa maksatuskaudella) Maksettu ajalta Maksatuskaudella projektista maksetut palkat, lomarahat ja -korvaukset ja niiden sivukulut Maksatuskaudella projektille kirjatut lomapalkka- ja lomarahavaraukset ja niiden sivukulut Maksatuskaudelta maksuun haettavat henkilöstökulut yhteensä

20 20 PALKKASELVITYSLOMAKE Selvitys maksatuskaudella toteutuneista projektin henkilöstökuluista Maksatuskausi Projektin nimi Projektikoodi Osatoteuttaja Laatija Työnantajan maksamien lakisääteisten sivukulujen laskentaperusteet: Sosiaaliturvamaksu Eläkevakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Yhteensä 0,00 Lisätietoja: Projektin kirjanpitoon kirjattujen lomapalkka- ja lomarahavarausten osalta on lisäksi aina toimitettava oma seurantalomake, jolla seurataan varausten toteutumista maksuina projektin Palkkaselvityslomakkeen tiedot perustuvat projektin kirjanpitoon toteuttajaorganisaation kirjanpidossa. Henkilöiden palkkaukseen ei ole saatu muuta julkista tukea (esim. palkkatuki). Palkkaselvityslomakkeen liitteenä on toimitettava osa-aikaisen projektihenkilöstön työajanseurantatiedot maksatuskaudelta. Päivämäärä Allekirjoitus, nimen selvennys ja asema organisaatiossa

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET LIITE 2 Maakunnan kehittämisraha 1.4.2010 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liiton rahoituspäätös perustuu lakiin eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty 22.3.2011

OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty 22.3.2011 OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE LIITE 2 Päivitetty 22.3.2011 2 1. RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN... 4 1.1 PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTTAMINEN... 4 1.2 PROJEKTIN KIRJANPITO... 4 1.3 VIRANOMAISTARKASTUKSET,

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR 27.2.2009 RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3 3. Tukikelpoisuus 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR Lähtökohtana kustannusten tukikelpoisuutta tulkittaessa

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 19.12.2011 (korvaa ohjeen 3.2.2011) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus )

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 25.9.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET 12.8.2011 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liitto myöntää tukea EAKR- ja ESR hankkeille. Tuen käyttöä ja päätöksentekoa ohjaavat kansalliset ja Euroopan unionin säädökset ja ohjeet. Rahoituspäätös

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen LIITE 2 Päivitetty 24.3.2014 Lapin liiton OHJEITA EAKR projektien toteuttamiseen PL 8056, Fax 016 318 705 1 1. YLEISTÄ... 3 1.1 PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTOS / JATKOAIKA... 3 1.2 PROJEKTIN KIRJANPITO...

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty 1.6.2010

OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE. LIITE 2 Päivitetty 1.6.2010 OHJEITA Lapin liiton rahoittamille EAKR PROJEKTEILLE LIITE 2 Päivitetty 1.6.2010 2 1. RAHOITUKSEN MYÖNTÄMINEN...4 1.1 PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTTAMINEN...4 1.2 PROJEKTIN KIRJANPITO...4 1.3 VIRANOMAISTARKASTUKSET,

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE)

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE) 12.8.2011 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄRÄISENÄ (NS. FLAT RATE) Keski-Suomen liitto myöntää tukea EAKR- ja ESR -hankkeille. Tuen käyttöä ja päätöksentekoa

Lisätiedot

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen maksaminen ja käyttöä koskevat ehdot Myönnetyn avustuksen

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 1 Liite A.1 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET OHJELMAKAUDELLA 2007 2013 MENOJEN TUKIKELPOISUUS Valtioneuvoston asetuksen rakennerahastojen tukikelpoisista kustannuksista (1079/2007) (jäljempänä tukikelpoisuusasetus)

Lisätiedot

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 Maksatushakemukset -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta

2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta 3.7.2008 Liite 11 OHJE MAKSATUSHAKEMUKSISTA 1. Yleistä Hankkeen kokonaiskustannukset on hyväksytty rahoituspäätöksessä ja hyväksytyssä projektisuunnitelmassa. Rahoituspäätöksessä on myös asetettu hankkeen

Lisätiedot

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen. (Flat Rate projekti)

Lapin liiton OHJEITA. EAKR projektien toteuttamiseen. (Flat Rate projekti) LIITE 2 Päivitetty 24.3.2014 Lapin liiton OHJEITA EAKR projektien toteuttamiseen (Flat Rate projekti) PL 8056, Fax 016 318 705 1 1. YLEISTÄ... 3 1.1 PROJEKTISUUNNITELMAN MUUTOS / JATKOAIKA... 3 1.2 PROJEKTIN

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Anne Juutilainen 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan alueellinen

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Jaana Summanen ESR-HANKKEIDEN HALLINTOSEMINAARI 14.1.2009 / Helsinki Congress Paasitorni www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA

ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA ESR-HANKKEEN TALOUSSEURANTA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Jaana Summanen ESR-projektien käynnistystilaisuus 12.3.2009 / Opetushallitus, Helsinki www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen asialla Käsiteltäviä

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/2010 8. MAKSATUSHAKEMUKSET. 8.1 Yleistä

HALLINTOVIRANOMAISEN OHJE 2/2010 8. MAKSATUSHAKEMUKSET. 8.1 Yleistä 8. MAKSATUSHAKEMUKSET 8.1 Yleistä Rahoittaja hyväksyy hankkeen kokonaiskustannukset rahoituspäätöksessä. Rahoituspäätöksessä on myös asetettu hankkeen toteuttamiseen ja rahoituksen maksamiseen liittyvät

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa PÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa Ohjelmakausi 2007-2013 Päätöspäiväys 21.06.2012 Päätöksen järjestysnumero 1/1

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Jaana Summanen Marita Tupala 8.9.2010 Opetushallitus www.oph.fi/esr Osaamisen ja sivistyksen asialla Käsiteltävät asiat Projektin

Lisätiedot

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille

Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille Maksatusprosessikoulutus ESRhanketoimijoille 24.5.2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Maksatus- ja tarkastusryhmä Esityksen sisältö Yleistä 1. Maksatushakemus 2. Hankkeen kirjanpito 3. Tositteet 4. Kustannusten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 tekninen tu... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (7) 24.6.2015 EURA 2014/2364/09 02 01

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

ESR-hankkeen talousseuranta

ESR-hankkeen talousseuranta ESR-hankkeen talousseuranta *Se mitä ei ole dokumentoitu sitä ei ole tehty.* Anna-Laura Aittapelto, Marita Tupala ja Nina Ala-Sankola ESR-HANKKEIDEN KÄYNNISTYSSEMINAARI 15.3.2012 / Opetushallitus www.oph.fi/esr

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: KymRIS Smart Specialisation in Northern Growt... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 9.6.2015 EURA 2014/595/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 14.4.2015 EURA 2014/440/09 02 01 01/2014/UML Tuensaajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus:0245904-2 Teknologian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007)

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007) Projektikoodi: 510930 Projektin nimi: OKSA -projekti, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Itä-Hämeessä Päätöksenjärjestysnumero 6/6 HEINOLAN KAUPUNKI 4 iria; O 07-11-2013 itus 0 / C T - Euroopan unioni

Lisätiedot

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto Maksatuksen ajankohtaiskatsaus Ohjelmakausi 2007-2013: 2013 Onko vielä jotain opittavaa? 12.12.2013, Pori EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen,

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kasvua Kymenlaaksoon matkailuinvestoinneilla Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (10) 21.10.2015 EURA 2014/2491/09 02 01 01/2015/UML

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista varten tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista varten tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Sivu 1 / 6 Tarjouspyyntö 22.6.2015 MAARAKENNUSSIMULAATTORIN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista

Lisätiedot

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa. MAKSATUKSET EU-HANKKEISSA (maaseuturahasto) Tuen maksaminen Eu-hankkeissa Kehittämis- tai investointihanke tulee toteuttaa rahoittajan päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kaasurenessanssi - uusiutuviin energialähteis... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (7) 24.9.2015 EURA 2014/2519/09 02 01

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 18.3.2016 EURA 2014/3312/09 02 01 01/2015/POPELY Tuensaajat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU/ Koulutuskeskus SEDU Y-tunnus:1007629-5

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu:

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Hankkeen hallinnoijan Satakunnan sairaanhoitopiirin esittämä maksatusaikataulu: Tiedote 10.8.2015 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA SISÄLTÖ Maakunnan kehittämisraha... 2 Ohjeen soveltamisala... 2 Säädösperusta... 2 Hakemus- ja päätöstietojen julkisuus... 2 Hankkeiden seuranta

Lisätiedot

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet. Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta

Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet. Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen, maksatus ja valvonta Hämeen maakuntahallitus 14.2.2011 Hankehallinnoinnin ehdot ja ohjeet: Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen,

Lisätiedot

Ohjeet maakunnan kehittämisrahan käytöstä

Ohjeet maakunnan kehittämisrahan käytöstä Hakija Valmistelija Yhteyshenkilö Maksatustarkastaja Hankehakemus Rahoituspäätös Valvonta Maksatuspäätös Ohjeet maakunnan kehittämisrahan käytöstä Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä

Lisätiedot

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Koulutus välittäville toimielimille Kirjanpidon ja

Lisätiedot

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa PÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa Ohjelmakausi 2007-2013 Päätöspäiväys 30.06.2011 Päätöksen järjestysnumero 1/1

Lisätiedot

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Kirjanpitokysymykset Valtionapukoulutus 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Erillinen projekti- / hankekirjanpito Projektin / hankkeen kirjanpito on eriytettävä avustuksensaajan kirjanpidosta riittävän

Lisätiedot

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa PÄÄTÖS Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmissa Ohjelmakausi 2007-2013 Päätöspäiväys 24.06.2013 Päätöksen järjestysnumero 1/1

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA MH 27.5.2013 1/11 PÄÄTÖKSEN EHDOT Tuki on myönnetty seuraavien ehtojen mukaisesti: MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA 1. Tuen käytössä sovellettavat lait, säädökset, asetukset

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: 6AIKA: CityGeoModel- avoin geotietomalli kaup... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 24.8.2015 EURA 2014/2308/09 02 01

Lisätiedot

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS Ohjeita seuraavilla sivuilla Hakemuksen saapumispäivä 1 Hakijan virallinen nimi FarmiPeli Oy 3 Hakijan yhteyshenkilön nimi Urpo Manninen Faksi 4 Postinumero

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Opetushallituksen vastuut valtionapuviranomaisena Päätöksenteko Prosessivastuu Valvontavastuu Vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA MH 12.5.2014 1/11 PÄÄTÖKSEN EHDOT Tuki on myönnetty seuraavien ehtojen mukaisesti: MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN MYÖNTÄMINEN, MAKSATUS JA VALVONTA 1. Tuen käytössä sovellettavat lait, säädökset, asetukset

Lisätiedot

EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA

EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA Liite 1 1 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄN KUSTANNUSLAJIEN MÄÄRITTELY ESR:N JA EAKR:N FLAT RATE MALLEISSA Seuraavassa taulukossa on eritelty ESR:n ja EAKR:n flat rate mallien ja välilliset kustannukset EURA 2007

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 357/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 357/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 357/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 17.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Valtionavustuksen hakeminen.3 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. 3 3.

Lisätiedot

Ohjeita ESR hankkeen toteuttajalle 2007 2013

Ohjeita ESR hankkeen toteuttajalle 2007 2013 Ohjeita ESR hankkeen toteuttajalle 2007 2013 1.10.2011 2/14 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. MAKSATUSHAKEMUKSEN LAATIMINEN... 3 3. PROJEKTIN KIRJANPITO... 4 4. PÄÄKIRJANOTE JA PÄÄKIRJAN AVAIN... 5 5. TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 1.6.2015 EURA 2014/2366/09 02 01 01/2015/UML

Lisätiedot

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Kainuun maakunta -kuntayhtymä y ke 17.8.2011 klo 9.00 Oili Paloniemi, EU-koordinaattori Heikki Immonen, EU-hankekoordinaattori Mikä flat rate

Lisätiedot