MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE

Transkriptio

1 MAKSATUSOHJEET VARSINAIS-SUOMEN LIITON RAHOITTAMILLE EAKR PROJEKTEILLE

2 2

3 1. PROJEKTIN OHJAUS Aloituspalaveri Ohjausryhmä Projektin kirjanpito Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä KUSTANNUSTEN HYVÄKSYTTÄVYYS Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Vuokrakustannukset Toimistokulut / yleiskustannukset Muut kustannukset Luontoissuoritukset ja omarahoitusosuus Arvonlisävero Esimerkkiluettelo tukikelvottomista kustannuksista TULOT HANKKEIDEN TULOSTEN PYSYVYYS DE MINIMIS SÄÄNTÖ TUEN MAKSAMINEN Maksatushakemuksen laatiminen Rahoitusosuuksien kirjaaminen maksatushakemukseen Maksatushakemuksen liitteet TIEDOTTAMINEN ASIAKIRJOJEN JULKISUUS ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN PROJEKTIMAPPI LAIT JA ASETUKSET SEKÄ MUUT OHJEET YHTEYSTIEDOT LOMAKKEET JA MALLIT Työajan seuranta Palkkaselvityslomake, lomapalkka- ja lomakorvausten seuranta Hankintaselvityslomake Luontoissuoritusten seurantalomake De minimis todistus Pääkirjan avain Tiedotusohje

4 4 Tässä ohjeessa käsitellään maksatustarkastuksen yleisiä perusteita. Jokaiselle aloittavalle hankkeelle järjestetään ohjeistuksen mukaan aloituspalaveri. Palaverissa käydään yksityiskohtaisesti läpi kustannusten raportointia ja menettelyitä. Toteuttajan on hyvä perehtyä säännöksiin ja ehtoihin heti toiminnan alkuvaiheessa, koska niiden tunteminen on edellytys hankkeen onnistuneelle läpiviennille. Myös EURA2007-seurantajärjestelmään perehtyminen on tärkeää erityisesti projektia toteuttavalle henkilöstölle

5 5 1. PROJEKTIN OHJAUS 1.1 Aloituspalaveri Projektipäätöksen saaneelle hankkeelle pidetään Varsinais-Suomen liiton koolle kutsuma aloituspalaveri, johon osallistuvat Varsinais-Suomen liitosta hankkeen valmistelija ja projektin maksatuksesta vastaava maksatustarkastaja. Projektin toteuttajan puolelta palaveriin tulisi osallistua mahdollisuuksien mukaan kaikki projektissa toimivat henkilöt, mutta vähintäänkin toteuttajaorganisaation vastuullinen edustaja, projektipäällikkö/ projektityöntekijä sekä projektin taloushallinnosta vastaava henkilö. Aloituspalaverissa käydään läpi projektipäätös ja -suunnitelma sekä projektin toimintaan liittyvät ohjeet ja säädökset (mm. tukikelpoisuusasiat, maksatushakemusprosessi jne.) 1.2 Ohjausryhmä Kaikille rahoitetuille hankkeille on Varsinais-Suomen liiton päätösehtojen mukaisesti nimettävä ohjausryhmä. Rahoituspäätöksen valmistelusta vastaavat antavat tarkemmat ohjeet ohjausryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä. 1.3 Projektin kirjanpito Projektista pidetään kirjanpitolain velvoitteet täyttävää erillistä kirjanpitoa. Kirjanpidon tulee perustua tarkistettavissa oleviin tositteisiin ja sen tulee tuottaa yksityiskohtaiset tiedot rahoitetun projektin menoista ja tuloista. Kustannuspaikat nimetään tai muuten lajitellaan niin, että kirjanpidosta selviää helposti samat kustannuspaikat kuin rahoituspäätökseen on kirjattu. Kirjanpidon vientiselitteistä tulee selvästi käydä ilmi, mistä meno tai tulo on aiheutunut, esimerkiksi kenelle palkka on maksettu. Koska luontoissuoritukset eivät näy projektin kirjanpidossa, on niistä pidettävä erillistä seurantaa. 1.4 Viranomaistarkastukset, tuen maksamisen lopettaminen ja takaisinperintä Tuensaaja on velvollinen noudattamaan kaikkia rahoituspäätöksen ehtoja. Varsinais-Suomen liitto seuraa projektin toteutusta maksatusten yhteydessä kirjanpitotietojen sekä projektista annettujen selvitysten ja mahdollisten tarkastuskäyntien avulla. Lisäksi eri ministeriöillä, valtiontilintarkastajilla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa myönnettyjen varojen myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa. Projekteja valvotaan myös komission tarkastuksilla. Tuensaajan pitää avustaa tarkastuksissa. Valvontaa varten avustuksen saajan tulee esittää kaikki tiliaineisto, muut asiakirjat ja selvitykset sekä tarpeelliset muut aineistot. Tuen maksaminen voidaan määrätä lopetettavaksi tai keskeytettäväksi ja jo maksettu tuki takaisinperittäväksi, jos tuensaaja ei täytä niitä edellytyksiä ja ehtoja, jotka EY:n ja kansallisissa säädöksissä sekä projektipäätöksessä on asetettu. Tuensaaja on velvollinen palauttamaan liikaa, virheellisesti tai muutoin perusteettomasti maksetun rahoituksen korkoineen alueiden kehittämislain (602/2002) säännösten mukaisesti. Tuensaajan, Varsinais-Suomen liiton nimeämän yhteyshenkilön ja muiden projektissa mukana olevien tahojen on hyvä olla kiinteässä yhteistyössä koko projektin toteutuksen ajan, sillä siten voidaan edistää projektin toteutumista suunnitellulla tavalla ja välttää virheitä ja ongelmia.

6 6 2. KUSTANNUSTEN HYVÄKSYTTÄVYYS Hyväksyttävät kustannukset liittyvät projektin toteutukseen ja ovat rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman mukaisia sekä kohtuullisia. Kustannusten hyväksyttävyys alkaa rahoituspäätöksessä mainitusta toteutusajan aloituspäivämäärästä (aikaisintaan kuitenkin hakemuksen jättöpäivästä) ja loppuu rahoituspäätöksessä mainittuun päättymispäivämäärään. Ostopalveluhankinnoissa kustannuksen täytyy sekä syntyä, että toteutua hankeaikana. (esim. jos ostetaan mainostilaa lehdestä, niin ei riitä, että kulu syntyy hankeaikana vaan myös mainos pitää julkaista hankeaikana). EAKRtuki on luonteeltaan erityisavustusta projektitoimintaan eikä organisaation yleisavustusta. Tästä syystä toteuttajan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat menot ovat tukikelvottomia. Pääsääntöisesti tukikelpoisiksi katsotaan menot, jotka ovat: - Etelä-Suomen EAKR- ohjelman mukaisia - projektipäätöksen mukaisia ja projektisuunnitelmaan sisältyviä - projektin toteutusaikaan kohdistuvia. Menot eivät ole voineet syntyä ennen projektin projektipäätöksessä mainittua aloitusaikaa, eivätkä projektin päättymisen jälkeen, pl. tilintarkastuskustannukset, jos sitä on edellytetty. - tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, mikä on osoitettava maksukuiteilla (yleensä käytännössä todetaan pääkirjanpidosta). Poikkeuksena on lomapalkkavaraus (Henkilöstökustannukset) - maksatuskaudella maksettuja, - projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia - aiheutuneet sellaisesta projektityyppisestä toiminnasta, joka eroaa organisaation vakiintuneesta, juoksevasta toiminnasta 2.1 Henkilöstökustannukset Tukikelpoisiksi henkilöstökustannuksiksi hyväksytään kirjanpitoon kirjatut, projektin edellyttämästä työstä aiheutuvat kohtuulliset palkat ja palkkoihin liittyvät lakisääteiset menot (esim. sosiaali- ja eläketurvakustannukset). Palkkojen kohtuullisuus määräytyy työhön sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaan tai jos sellaista ei ole, vastaavasta työstä yleensä maksettavan palkan perusteella. Myös projektille työtä tekevien henkilöiden lomapalkat ja lomarahavaraukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Osa-aikaisen työntekijän palkan tukikelpoisuuden ehtona on työaikakirjanpito (Työaikakirjanpitomalli). Työaikakirjanpidosta on selvittävä työntekijän päivittäinen kokonaistyöaika, jotta hankkeelle voidaan kohdistaa tosiasiallinen osuus palkkakuluista. Lomakorvaukset ja loma-ajan palkka hyväksytään samassa suhteessa kuin henkilö on tehnyt työtä projektille. Organisaation johto on vastuussa koko organisaation toiminnasta ilman erillistä panostusta yksittäiseen projektiin ja näin ollen johdon projektille antama panostus voidaan vain poikkeuksellisesti hyväksyä projektin tukikelpoisiksi henkilöstökustannuksiksi tai tulla otetuksi huomioon yleiskustannuksissa. Koska henkilöstökulut perustuvat pääsääntöisesti normaaliin työaikaan (VES, TES, työaikalaki), voi ylityö olla tukikelpoista vain poikkeuksellisesti ja sen tulee perustua organisaation käytännön mukaisesti annettuun ylityömääräyksen.

7 7 Kaikki palkkakustannukset ilmoitetaan henkilöstökustannuksissa hakemuksen projektisuunnitelmassa ja maksatushakemuksessa. (Palkkaselvityslomake, lomapalkka ja lomakorvausten seuranta). 2.2 Ostopalvelut Projektissa tehtävät hankinnat, kuten asiantuntijapalveluiden ostot sekä kone, laite-, ohjelmistoja kalustohankinnat on kilpailutettava niin kuin laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja asetus (614/2007) edellyttävät. Kaikissa hankinnoissa on noudatettava syrjimättömyyden, avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteita hankinnan suuruudesta riippumatta. Lain mukaisena kilpailuttamisvelvollisena hankintayksikkönä pidetään mitä tahansa hankinnan tekijää silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta ja tuki on suuruudeltaan kansallisen kynnysarvon ylittävä eli ilman arvonlisäveroa euroa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintailmoitus on toimitettava julkaistavaksi osoitteessa Alle euron hankinnat kilpailutetaan seuraavia ohjeita noudattaen: Jos hankinnan suuruus on vähäinen, voidaan tyytyä vertailemaan hintoja ja sen nojalla käyttää suoraa hankintamenettelyä. Hankinnat, jotka eivät ylitä euroa, voidaan katsoa pienhankinnoiksi. Niissä menettelyksi riittää hankinnasta riippuen puhelimitse pyydetyt tarjoukset ja vastauksista laadittu muistio, jonka perusteella hankintapäätös tehdään. Hankinnat, jotka ovat yli 4 000, mutta enintään kansallisten kynnysarvojen suuruisia edellyttävät kirjallista menettelyä. Projektin toteuttajan on pyydettävä kirjallisesti (sähköpostilla, faksilla tai kirjeitse) vähintään 3-5 tuottajalta kirjallinen tarjous. Pyynnössä tulee olla kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä hankinnan kannalta. Tarjousajan tulee olla kohtuullinen. Tarjousajan päätyttyä kaikki tarjoukset käydään läpi ja niistä tehdään kirjallinen vertailu. Valinta tapahtuu pääsääntöisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden tai halvimman hinnan perusteella (Hankintaselvityslomake). Tarjouspyyntö, tarjousten avauspöytäkirja, tarjoukset, tarjousten vertailuasiakirjat, hankintapäätös tai tilaus ja muutoksenhakuosoitus sekä muut hankintaan liittyvät asiakirjat on säilytettävä. Hankintapäätökseen ja ostopalvelutilauksiin on kirjattava perusteet, jos on käytetty suorahankintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan Varsinais-Suomen liiton on tarkastettava hankintojen yhteydessä vähintään seuraavat seikat: - hankinnat ovat olleet tarpeellisia hankkeen tavoitteiden kannalta - hankintojen kustannukset ovat olleet kohtuullisia suhteessa saatuihin tavaroihin ja palveluihin hankinnat ovat olleet tarpeellisia hankkeen tavoitteiden kannalta - hankintojen kustannukset ovat olleet kohtuullisia suhteessa saatuihin tavaroihin ja palveluihin - kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on pyydetty riittävä määrä tarjouksia, jotka on dokumentoitu - hankinnoissa on noudatettu syrjimätöntä kohtelua, avoimuutta ja suhteellisuuden periaatetta - suorahankinnoille ja lisähankintana toteutettaville suorahankinnoille on kirjattu lainmukaiset perustelut - tarjoukset on käsitelty tasapuolisesti ja valinta on tehty tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien nojalla - sopimus vastaa tarjousta - hankinnat ovat toteutuneet sopimusten mukaisesti

8 8 Jos hankintaa ei ole kilpailutettu lainkaan tai kilpailutuksessa todetaan puutteita, Varsinais-Suomen liitto hylkää hankinnan kustannukset joko kokonaan tai osittain. 2.3 Matkakustannukset Projektin henkilöstön kohtuulliset matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat valtion/kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkustusliitteen mukaisesti ovat tukikelpoisia menoja. Matkojen on liityttävä oleellisesti hankkeen toteutukseen. Ohjausryhmän kotimaan matkakustannukset ovat yleensä tukikelpoisia. Mikäli ohjausryhmän jäsenen matka liittyy hänen virkatehtäviinsä ja työnantaja on velvollinen vastaamaan siitä, eivät kustannukset ole tukikelpoisia. Ulkomaan matkat (esim. opintomatkat yms.) pitää olla pääsääntöisesti jo projektipäätöksessä hyväksyttyjä. Mahdolliset ennalta suunnittelemattomat, mutta projektin toimintaan oleellisesti liittyvät ja projektin toteuttamisen kannalta välttämättömät matkat hyväksytetään ennen matkalle lähtöä ohjausryhmässä. Ulkomaanmatkoista tulee aina laatia matkaraportti, joka toimitetaan maksatushakemuksen liitteenä Varsinais-Suomen liitolle. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 2.4 Kone- ja laitehankinnat sekä poistot Tukikelpoiseksi menoksi hyväksytään projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisen käyttöomaisuuden (koneet, laitteet, ohjelmistot, kalusteet, ajoneuvot yms.) hankintahinta tai poistot. Käyttöomaisuuteen liittyvät poistot voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi kustannuksiksi, mikäli poiston kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea edellisten viiden vuoden aikana. Poisto on poikkeus siihen pääsääntöön, että menon tulee olla tuensaajan maksama. Poiston tekemisen edellytyksenä on, että sen määrä voidaan todeta kirjanpidosta ja, että poistot lasketaan kirjanpitolain (1336/1997) tai vastaavan tuensaajaa koskevan muun säännöstön perusteella. Varsinais- Suomen liitto arvioi hankkeen valmisteluvaiheessa, hyväksytäänkö projektin kone- ja laitehankinnat kertamenona (yläraja 2000 euroa) vai poistoina. Käytettynä hankittujen koneiden ja laitteiden hankintakustannukset ovat tukikelpoisia menoja, mikäli voidaan todentaa, että niiden hankintaan ei edellisten viiden vuoden aikana ole saatu julkista tukea. 2.5 Vuokrakustannukset Projektin toteuttamisen kannalta tarpeellisten toimitilojen, koneiden ja laitteiden (ml. moottoriajoneuvot) vuokraus- tai leasingkustannukset ovat tukikelpoisia menoja. Niiden kohdistamisesta projektille on tarvittaessa esitettävä laskentaperusteet, esim. toimitilojen neliövuokra. Tilapäiset, nimenomaan projektia varten vuokratut tilat kohdistetaan välittöminä kustannuksina suoraan projektille. Tilavuokran tulee olla kohtuullinen ja toimitilojen on vastattava kooltaan ja laadultaan projektissa toteutettavaa toimintaa.

9 2.6 Toimistokulut / yleiskustannukset 9 Puhelimen, sähkön ja veden käytöstä aiheutuvat menot, kirjanpito-, vuokra- ja siivouskustannukset, toimistokulut sekä tietyt hallinto- ja henkilöstömenot esim. taloussihteeripalvelut jne. voidaan projektissa käsitellä joko välittöminä tai välillisinä menoina. Varsinais-Suomen liiton rahoittamissa hankkeissa nämä kustannukset kirjataan projektin kirjanpitoon välittöminä menoina omille kustannuspaikoilleen aina, kun se vain on mahdollista. Yleiskustannusten hyväksymisen pääperiaatteena on aiheuttamisperiaate eli kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet projektin toiminnasta eivät ole hyväksyttäviä. Ne yhteiskustannukset, jotka hyödyttävät projektia ovat hyväksyttäviä (esim. vahtimestaripalvelut ja sosiaali- sekä kokoustilojen käyttö ovat hyväksyttäviä siltä osin kuin projekti niistä hyötyy). Joissakin tapauksissa (esim. kunnat, oppilaitokset yms.) voi yleisten hallinnointikustannusten kohdistaminen yksittäiselle projektille olla hankalaa, koska ne hyödyttävät samalla laitoksen muitakin tulosyksiköitä. Tällaisissa tapauksissa projektin toteuttaja toimittaa Varsinais-Suomen liittoon yksityiskohtaisen laskelman, josta käy ilmi kaikki yleiskustannuksiin mukaan luetut kustannukset sekä ko. kustannusten jyvityslaskelmat. Jos projektissa työskentelee osa-aikaisia henkilöitä, hyväksytään em. kustannuksia projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi samassa suhteessa, kuin henkilö on tehnyt työtä projektille. Tukikelpoisuustarkastuksessa arvioidaan, onko kustannuslaskentajärjestelmä riittävä ja rakennerahastojen tukikelpoisuussääntöjen mukainen. Jos hakijan esittämät jyvityslaskelmiin perustuvat yleiskustannukset hyväksytään projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi, kirjataan ne rahoitus- ja maksatushakemuksissa muihin kuluihin. 2.7 Muut kustannukset Kululajiin muut kustannukset kirjataan esim. kohtuulliset ohjausryhmän kokouskulut tms. sekä poistosuunnitelman mukaiset poistot. 2.8 Luontoissuoritukset ja omarahoitusosuus Hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset luontoissuoritukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi kustannuksiksi, jos niiden yhteys hankkeen menoihin ja rahoitukseen on selvitetty luotettavalla tavalla jo ennen tuen myöntämistä. Luontoissuoritusten on oltava perusteltuja hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta. Luontoissuorituksia voivat olla palkaton vapaaehtoistyö, projektisuunnitelman mukainen talkootyö ja /tai hankkeelle luovutettu tuotantopanos esim. maan tai kiinteistön, koneiden, laitteiden tai raaka-aineiden luovuttaminen projektin käyttöön. Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaava maksettu palkka. Rakennerahastoista maksettava osarahoitus ei koskaan saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää luontoissuoritusten arvolla vähennettynä. Projektipäätöksessä on hyväksytty luontoissuorituksen rahallinen arvo tai laskentaperusteet. Maksatushakemusten yhteydessä on esitettävä luontoissuorituksena laskettavasta työstä ja muiden hyödykkeiden luovutuksesta pidetty kirjanpito (Luontoissuoritusten seurantalomake), josta voidaan selvittää luontoissuorituksen rahallinen arvo. Luontoissuoritukseksi ei katsota hankkeen suunnittelua, kokouksiin osallistumista tai ohjausryhmätyöskentelyä.

10 10 Ammattityön arvo otetaan huomioon luovuttajalle aiheutuneiden kustannusten tai käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan esim. TES:n mukaisesti. Hankkeelle tehdyn työn määrä, jonka ajalta työntekijälle on maksettu omasta työstä normaalia palkkaa, on voitava todentaa. Hankkeen kirjanpitoon ei voida merkitä todellisesta kokonaistyöaikakirjanpidosta poikkeavaa työmäärä eikä kustannus voi ylittää hankkeeseen määrätylle henkilölle tosiasiallisesti maksettua palkkaa. Mikäli hankkeelle tehdään selkeää talkootyötä (= jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä eikä talkootyö vaativuudellaan rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin) tai työpanoksen arvon määrittely on kohtuuttoman hankalaa (esim. pienyrittäjä, joka ei maksa itselleen palkkaa), voidaan työn arvon määrittämiseksi käyttää seuraavia euromääriä: - alle 18 v. henkilöt 5,50 euroa/h - tavallinen talkootyö 8,50 euroa/h - ammattityö 13,50 euroa/h - traktori tms. 25,00 euroa/h - kaivinkone tms. 34,00 euroa/h Tuotantopanosten osalta voidaan ottaa huomioon palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Tarvittaessa on luontoissuorituksen määrästä esitettävä puolueeton arvio. Projektin omarahoitusosuudella tarkoitetaan projektikirjanpitoon tuensaajilta tulevia rahoituseriä. Omarahoitusosuudesta enintään 50 % voi olla luontoissuorituksia, mikäli ne on hyväksytty projektipäätöksessä. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän työntekijä on määrätty työskentelemään tietyssä hankkeessa kokopäivätoimisesti, työtekijälle maksettava palkka voi olla hankkeeseen vaadittavaa omarahoitusta. Kunnan ko. henkilölle kuukausittain maksama palkka on todellinen, maksettu kustannus, joka voidaan käsitellä rahoituksena. Se ei siis ole luontoissuoritus, jota vastaan ei voida maksaa tukea. Tällaisessa tapauksessa työn kohdistuminen ko. hankkeelle on todennettava joko sijaisjärjestelyin tai muulla luotettavalla tavalla. Lisäksi edellytetään, että ko. työntekijä on hankkeen johdon työnohjauksen ja valvonnan alainen. 2.9 Arvonlisävero Arvonlisävero on tukikelpoinen, jos tuensaaja on maksanut veron ja se on jäänyt hänelle lopulliseksi kustannukseksi. Vähennyskelpoinen arvonlisävero ei voi olla hyväksyttävä kustannus, vaikka tuensaaja ei veroa tosiasiassa olisi vähentänyt. Kuntien harjoittaessa verollista liiketoimintaa, noudatetaan arvonlisäverolain mukaista vähennysoikeutta. Tällöin arvonlisävero ei ole tukikelpoista. Sen sijaan muusta kunnan toiminnasta aiheutuva arvonlisävero, sen jäädessä kunnan lopulliseksi kustannukseksi, on projektien tukikelpoinen meno Esimerkkiluettelo tukikelvottomista kustannuksista Seuraava luettelo ei ole tyhjentävä, mutta mm. näitä kustannuksia ei voida ottaa mukaan EAKR - hankkeen kokonaiskustannuksiin: 1. kustannukset, jotka eivät perustu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan tai hankkeille tehtyihin hanke- ja rahoituspäätöksiin tai niistä ei ole rahoittajaviranomaisen kanssa sovittu hankeneuvotteluissa ( huom! ohjausryhmä ei voi tehdä päätöksiä hankkeelle kuuluvista kustannuksista.)

11 11 2. tavanomaisen palkan (peruspalkka, henkilökohtainen lisä, lomaraha ja lomapalkka, vuosilomakorvaus) lisäksi maksettavat tulospalkkiot, bonukset, luontaisedut ja vastaavat palkanlisät 3. yleinen henkilöstökoulutus 4. sakot, rangaistusmaksut ja oikeudenkäyntikulut 5. Rahoitukseen liittyvät menot: luottokorttien käyttömaksut, velan korot (muut kuin hyväksytyn valtiontukijärjestelyn yhteydessä yrityksille myönnetyt lainojen korkotuet), rahoitustapahtumiin liittyvät maksut, valuutanvaihtopalkkiot ja kurssitappiot sekä muut puhtaasti rahoitukseen liittyvät kustannukset (kuten vuokraleasing korot). Tilin avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat maksut, jos tuen myöntäminen ei sitä erikseen edellytä 6. Arvonlisävero, jonka voi vähentää tai josta saa palautuksen tai joka korvataan jollain muulla tapaa 7. Ei-lakisääteiset tai sopimuksiin perustumattomat lisäpalkkiot tai provisiot. 3. TULOT Projektin tuloksi katsotaan minkä tahansa palvelun suorittamisesta saatu maksu. Mikäli tuloa tuottavan hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli euroa, tulee saadut tulot raportoida ja ne vähentävät myönnettyä tukea. Näissä tapauksissa hankkeen toteuttajan tulee olla yhteydessä rahoittajaan. 4. HANKKEIDEN TULOSTEN PYSYVYYS Rakennerahastotoiminnan tavoitteena on saada aikaan pysyviä vaikutuksia alueen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta ( /1652) 20 :n mukaan maakunnan liiton on päätöksellään määrättävä avustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus takaisinperittäväksi, jos: 1) tuen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen; 2) tuen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytte täyttämästä muita tuen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia; 3 ) tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 4) tuen saaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja. Tuen myöntänyt viranomainen voi määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisin perittäväksi, jos: 1) tuen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja; 2) sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen avustus on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustuksen maksamispäivästä taikka avustuksen saaja on lopettanut avustuksen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti; 3) tuen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu;

12 12 4) perusrakenteen investointitukena maksetun avustuksen kohteena olevan toiminnan omistussuhteissa on tapahtunut viiden vuoden aikana avustuksen maksamispäivästä sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat toimen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin taikka hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; -5) tuki tai sen osa on myönnetty tai maksettu väärin perustein. Esimerkkejä: - Projektissa on kehitetty tuensaajan toiminnassa hyödynnettävä uusi sähköinen toimintamalli. Jos tuensaajan toiminta lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut projektin päättymisestä, myönnetty avustus peritään takaisin. - Projekti, jossa tehdään tiettyä asiaa koskeva selvitys ja jonka tuloksena syntyy asiaa koskeva julkaisu. Julkaisu on tarkoitettu yleiseen jakeluun eikä sitä hyödynnetä yksinomaan projektin toteuttajan toiminnassa. Kun julkaisu on valmistunut ja se on saatettu yleiseen tietoon, ei sillä ole enää kytkentää sen toteuttajan toimintaan. Pysyvyyssääntöä ei sovelleta. Jos selvitystyö olisi tarkoitettu yksinomaan projektin toteuttajan oman toiminnan kehittämiseksi ja on siten oman toiminnan kehittämisprojekti, sovelletaan pysyvyyssääntöä. 5. DE MINIMIS SÄÄNTÖ EU:n määritelmän mukaan de minimis -tuki on yrityksille myönnettävää vähämerkityksellistä julkista tukea, jolla ei nähdä olevan vääristävää vaikutusta EU:n jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kaupankäyntiin. Yritykselle tai yritystoimintaa harjoittavalla organisaatiolle voidaan myöntää de minimis- tuen alaista tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Varsinais-Suomen liiton yrityksille myöntämä tuki on aina de minimis-tukea. Rahoituksen saaja vastaa siitä, että se informoi Varsinais-Suomen liittoa eri tahojen (ministeriöt, ministeriöiden alueorganisaatiot, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja kuntayhtymät) maksamien de minimis-tukien saamisesta. (De minimis todistus). Kun tuen hakijana on useampia yrityksiä, de minimis -tuen määrä lasketaan kullekin yritykselle erikseen. Näin tehdään silloinkin, kun avustus myönnetään vain yhdelle yritykselle, joka sitten jakaa osan avustuksen määrästä edelleen muille hankkeeseen osallistuville yrityksille. On siis tärkeää erottaa toisistaan rahoituksesta hyötyvä taho, joka on tuen lopullinen saaja, ja toisaalta rahoituksen kanavoiva taho eli ns. välittäjäorganisaatio. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää, mikä on tai mitkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevalle yritykselle erikseen. Välittäjäorganisaatio voi siten olla myös yksi tuen saajista eli lopullinen tuen saaja. Saman yrityksen eri toimipisteille myönnetty deminimis -tuki lasketaan yhteen. Toimintatapa niissä tapauksissa, kun rakennerahastotuki kanavoituu välittäjäorganisaation kautta edelleen yksityisille yrityksille: 1. Ennen tuen myöntämistä välittäjänä toimiva tuensaaja / hankkeen toteuttaja pyytää yritykseltä ilmoituksen kaikista muista de minimis tuista, jotka se on saanut kuluvan ja kahden edeltävän

13 13 verovuoden aikana. Ilmoituksen on oltava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Uuden tuen myöntäminen ei saa johtaa euron rajan ylittymiseen. 2. Välittäjäorganisaation on ilmoitettava maksettavan tuen määrä kirjallisesti sekä tuen saavalle yritykselle, että rahoittajana toimivalle Varsinais-Suomen liitolle. Samalla on ilmoitettava, että kyseessä on de minimis tuki ja mainittava asetuksen täydellinen nimi ja tiedot julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (Säännön virallinen nimi: Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 379/5.) 3. Kaikki de minimis -asetuksen soveltamista koskevat tiedot on tallennettava ja koottava. Tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Säilytettävien asiakirjojen tulee sisältää kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että de minimis asetuksenvaatimuksia on noudatettu. Komission pyynnöstä tukea koskevat tiedot on voitava toimittaa 20 työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. 4. Jos tukitoimenpiteeseen kuuluvien tukien yhteismäärä ylittää euroa, ei de minimis asetusta sovelleta tukeen edes sen osuuden osalta, joka ei ylitä tätä enimmäismäärää. Jos siis yritys on viime vuonna saanut de minimis -tukea euroa ja sille myönnetään tänä vuonna euroa, kohdistuu takaisinperintävelvollisuus tähän koko euron tukeen, ei pelkästään sallitun enimmäismäärän ylittävään euroon. 6. TUEN MAKSAMINEN 6.1 Maksatushakemuksen laatiminen Projektin tuen maksu tapahtuu jälkikäteen toteutuneita hyväksyttäviä kustannuksia vastaan. Projektin toteuttaja täyttää määrämuotoisen maksatushakemuksen sekä sen taustalomakkeet EU- RA järjestelmässä. Maksatushakemus täytetään aina yksilölliselle maksatuskaudelle, jolle annetaan aloitus- ja päättymispäivämäärä. Maksatuskausien pituus on määritelty rahoituspäätöksessä. Ensimmäinen maksatuskausi voi alkaa aikaisintaan projektipäätöksessä hyväksytystä projektin aloituspäivämäärästä ja viimeinen maksatuskausi päättyy viimeistään projektipäätöksessä määriteltynä projektin päättymispäivänä. Maksatuskaudet eivät saa mennä päällekkäin eikä niiden väliin saa jäädä päivänkään aukkoja. Maksatusta voidaan hakea ainoastaan niihin kustannuslajeihin, joita on esitetty myös projektisuunnitelmassa. Kun maksatushakemus on valmis, jätetään se EURA- järjestelmän välityksellä viranomaiskäsittelyyn. Järjestelmä tarkistaa tiedot jättövaiheessa automaattisesti, eikä teknisesti virheellistä tai puutteellista lomaketta voida jättää viranomaiskäsittelyyn. Tämän jälkeen maksatushakemus tulostetaan ja lähetetään allekirjoitettuna Varsinais-Suomen liittoon. Maksatushakemuksen allekirjoittaa projektin toteuttajaorganisaation nimenkirjoittaja. Järjestelmään täytettyyn maksatushakemukseen on mahdollista liittää myös pdf- muotoisia tiedostoliitteitä. Varsinais-Suomen liitto seuraa maksatusten yhteydessä projektin etenemistä, kustannuksia, tuloja ja rahoituksen toteutumista. Maksatushakemukseen sisällytetään kaikki projektista aiheutuneet, maksetut raportointikauden kulut. Loppumaksatusta on haettava neljän kuukauden kuluessa

14 14 projektin päättymisestä. Myöhästyneen hakemuksen perusteella tukea ei makseta. Maksatushakemuksen jättöpäiväksi katsotaan Varsinais-Suomen liiton diaarin päivämäärä. Projektin kustannuksiin ja valvontaan liittyvät asiakirjat tulee säilyttää komission saatavilla kolmen vuoden ajan komission Suomelle suorittamasta loppuerän maksusta (vähintään asti), ellei kansallinen säännöstö edellytä tätä pitempää säilytysaikaa. 6.2 Rahoitusosuuksien kirjaaminen maksatushakemukseen Jos kunta tai yksityinen rahoittaja on maksanut omaa rahoitusosuuttaan etupainotteisesti, ei tätä rahoitusosuutta saa tulouttaa hankkeen rahoitukseksi liian aikaisin. EURA- järjestelmä ei salli kirjata maksatushakemukseen suurempaa kunta- tai yksityisrahoitusosuutta kuin mitä ko. maksatushakemukseen kuuluu rahoituspäätöksen prosentuaalisten osuuksien mukaisesti. Kunta- ja yksityisrahoitusosuudet pitää siis kirjata maksatushakemukseen samassa prosentuaalisessa suhteessa kuin ne on rahoituspäätöksessäkin hyväksytty. Etupainotteisesti hankkeille maksettu rahoitusosuus on jätettävä taseeseen odottamaan aktivointia seuraavissa tilityksissä. Etupainotteinen erä on taseessa joko etumaksuna tai velkana kunnes se aktivoidaan hankkeen toteutuneiden kustannusten kattamiseksi. Viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä kaikki rahoitusosuudet tulee tilittää hankkeelle. Jos rahoitusta on saatu enemmän kuin projektilla on kuluja, tulee tuensaajan sopia Varsinais-Suomen liiton kanssa, katsotaanko ylimääräinen rahoitusosuus hankkeen tuloksi vai palauttaako tuensaaja liikaa maksetut rahoitusosuudet osarahoittajille. Jos taas muut rahoittajat eivät maksa omia rahoitusosuuksiaan kokonaan, kattaa tuensaaja puuttuvan osuuden omalla rahoituksellaan. 6.3 Maksatushakemuksen liitteet Jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä toimitettavat liitteet: 1) Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (ote työjärjestyksestä tms. tai erillinen selvitys, josta selviää toteuttajaorganisaation viralliset nimenkirjoittajat -> toimivaltaiset allekirjoittajat. Jos selvitys on toimitettu rahoitushakemuksen yhteydessä, erillistä selvitystä ei tarvita. 2) Kirjanpitäjän allekirjoittama, tositekohtainen kirjanpidon raportti projektin pääkirjasta, josta käy selville projektin kustannusten, rahoitusosuuksien ja mahdollisten tulojen todentuminen. Mikäli kirjanpidon raportista ei käy selville hyväksytyn projektisuunnitelman kustannusarvion kustannuslajien mukainen jaottelu, tulee projektin toteuttajan toimittaa liitteenä erillinen kustannuslajien mukainen lajittelu/ (Pääkirjan avain), josta tulee käydä vaivattomasti selville kustannusten toteutuminen kustannuslajeittain ja tositteittain. Huom! Viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä kirjanpito tulee toimittaa myös kumulatiivisesti koko hankeajalta. 3) Kirjallinen tiivistelmä maksatuskauden toimenpiteistä ja kustannusten toteutumisesta. 3) Henkilöstökustannusten raportointi, palkkaselvityslomake ja lomapalkka- ja lomarahavarausten seurantalomake. Lomake toimitetaan aina kun projektissa on toteutunut maksatuskaudella henkilöstökuluja. Laskelma henkilöstötasolla lomapalkka- ja lomarahavarauksista, jos kirjauksia on tehty. 4) Osa-aikaisten työntekijöiden kokonaistyöajanseurantalomake (työaikakirjanpito).

15 5) Tositekopiot matkustus-, edustus ja tiedotuskustannuksista (liitteet ohjelmat, osallistujat, miten meno liittyy projektin toteuttamiseen, tositteisiin merkittävä tositenumerot selkeästi) 6) Selvitys sisäisistä kustannuksista Tositekopiot ja erittely kustannuksista, jotka sisältyvät laskentaperusteeseen ja selvitys yksikköhintojen laskennasta ja kohdennusperusteista, toimitetaan ensimmäisen maksatuksen yhteydessä (=jyvityslaskelma) Seuraavissa maksatuksissa tositekopio ja erittely projektille kohdennetuista kustannuksista 7) Hankintaselvitys Alle euron hankinnoista liitetään maksatushakemukseen yhteenveto hintavertailusta. Hankintaselvityslomakkeella ilmoitetaan tiedot yli hankinnoista. 8) Luontoissuorituskirjanpito (jos hankkeeseen on ko. kustannuksia hyväksytty) 9) Poistosuunnitelma projektissa maksatuskaudella toteutuneista käyttöomaisuushankinnoista, jos kirjataan ja haetaan maksuun poistoina 10) Selvitys De-minimis tukien toteutumisesta TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen on merkittävä osa projektin toteuttamista. Onnistunut tiedotus lisää projektin tunnettuutta, edistää hyvien käytäntöjen levittämistä ja kokemusten vaihtoa sekä parantaa nykyisiä ja tuo uusia yhteistyösuhteita. Tiedottamiseen ja viestintään liittyvät kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia edellyttäen, että Euroopan Komission asetuksessa (EY) n:o 1828/2006 annettuja määräyksiä tiedotus- ja julkisuustoimenpiteistä on noudatettu (Tiedotusohje). Hankkeesta tiedotettaessa mainitaan aina EU:n rakennerahastojen osallistuminen hankkeen rahoitukseen. Myös tuen myöntänyt viranomainen, Varsinais-Suomen liitto, mainitaan. Hankkeeseen osallistuville on kerrottava EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen esimerkiksi osallistumistodistusten ja muun osallistujille jaettavan materiaalin yhteydessä. Eurooppa-tunnusta (EU-lippua) käytetään kaikessa virallisessa tiedotuksessa kuten painotuotteissa, lehti-ilmoittelussa, julisteissa ja av-materiaaleissa tasavertaisesti kansallisten tunnusten kanssa. Eurooppa- tunnuksen lisäksi julkaisun alkulehdillä tai audiovisuaalisen esityksen alussa mainitaan EU:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Eurooppa-tunnukseen liitetään aina rahastoista kertova teksti (kahdelle riville): Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto tai Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto. Mikäli hanke saa rahoitusta molemmista rahastoista, tulee molemmat mainita. Tällöin käytetään logoa, jossa on molempien rahastojen nimet Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto. Poikkeuksena ovat pienet mainoskohteet (esimerkiksi kynät), joihin tekstiä ei tarvitse liittää. Vipuvoimaa EU:lta tunnusta käytetään kaikessa hankkeen tiedotuksessa joko logomuodossa tai tekstinä esimerkiksi otsikkona. Myös esimerkiksi mainoslahjoissa tulee käyttää Vipuvoimaa EU:lta tunnusta. Poikkeuksena pienet mainoskohteet (esimerkiksi kynät),

16 16 joihin Vipuvoimaa-tunnusta ei tarvitse laittaa. Käyntikorteissa tulee olla EU-lipputunnus rahastokohtaisella tekstillä. Vipuvoimaa EU:lta tunnuksen käyttöä suositellaan. Päätöksen liitteenä on toimitettu tarkemmat tiedotusohjeet. Tiedotus- ja graafiset tunnukset ohjeet ovat myös saatavissa internet-osoitteesta: 8. ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Projektiin liittyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hakemus on julkinen sen jälkeen, kun on merkitty viranomaisen diaariin ja päätös on julkinen heti, kun se on tehty. Loppuraportti on julkinen ja siitä on myös tiedotettava projektin laajuuteen sopivalla tavalla. Muut projektin toteuttamisen aikana toimitetut raportit ovat julkisia sen jälkeen, kun ne on toimitettu saapuneiksi Varsinais- Suomen liittoon. Yksityisiä etuja koskevat asiat kuten yksityinen taloudellinen etu, tutkimus- ja kehittämisintressit sekä yksityisyyden suoja (esim. henkilötiedot) rajoittavat asioiden julkisuutta. 9. ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN Projektin toteutukseen liittyvä kirjanpitoaineisto sekä muut kulujen, tulojen ja toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeelliset asiakirjat, tiedot toiminnasta sekä ohjausryhmän pöytäkirjat tulee säilyttää vähintään saakka. Jos tuki on myönnetty de minimis -ehtoisena, tuensaajan tulee noudattaa edellä mainittujen määräaikojen lisäksi 10 vuoden säilytysaikaa tuen myöntämispäivästä. Mikäli Suomen lainsäädännössä, kuten kirjanpitolaissa, säädetään tätä pidemmästä ajasta, sitä tulee noudattaa. Tositteiden sähköisessä säilyttämisessä on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja ryhdyttävä tarvittaessa projektikirjanpidon osalta erityistoimenpiteisiin yllä määriteltyjen säilytysaikavelvoitteiden noudattamiseksi. 10. PROJEKTIMAPPI Projektin kaikki aineisto on tärkeää koota talteen ja säilyttää huolellisesti. Projektimapista täytyy löytyä ainakin - Rahoitushakemus - Rahoituspäätös (Varsinais-Suomen liitto ja muut rahoittajaosapuolet, kuten kunnat ja yksityiset tahot) ja mahdolliset muutospäätökset (esim. jatkoaika tai kustannuspaikkojen muutos) - Hyväksytty projektisuunnitelma - Ohjeet Varsinais-Suomen liiton rahoittamille projekteille sekä EURA2007 -seurantajärjestelmän ohjeet - Ohjausryhmän kokouskutsut ja pöytäkirjat - Raportit (väli- ja loppuraportit, seurantaraportit, mahdolliset tarkastusraportit) - Maksatushakemukset ja päätökset - Projektin sopimukset - Kilpailuttamisasiakirjat - Tiedotusmateriaali; lehti-ilmoitukset, esitteet, lehtiartikkelit ja muu projektin julkisuuteen liittyvä aineisto - Tiedot projektissa työskentelevistä henkilöistä ja työajanseurannat - Kone-, laite- ja kalustoluettelo - Luontoissuoritusten seuranta

17 LAIT JA ASETUKSET SEKÄ MUUT OHJEET Alueiden kehittämislaki /602 (Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn tukeen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä). Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta /1652, => Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä 1695/2009 Valtionavustuslaki /688 Hallintolaki /434 Laki julkisista hankinnoista /348 Asetus julkisista hankinnoista /614 Rakennerahastolaki /1401 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista /311 Valtioneuvoston asetus rakennerahastojen tukikelpoisista kustannuksista 2011/501 NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1828/2006,nk. täytäntöönpanoasetus, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä Muu ohjeistus: YHTEYSTIEDOT Vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p , Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, p , LOMAKKEET 12.1.Työajan seuranta Palkkaselvityslomake, lomapalkka- ja lomakorvausten seuranta Hankintaselvityslomake Luontoissuoritusten seurantalomake De minimis todistus Pääkirjan avain Tiedotusohje

18 KOKONAISTYÖAJANSEURANTA Projektin nimi Projektikoodi Osatoteuttajan nimi Työntekijän nimi Nimike Kuukausi Pvm Kuukausi yhteensä Projektille tehty työ, työnkuvaus Projektin tunnit Muut työtunnit Yhteensä Päiväys Työntekijän allekirjoitus ja nimen selvennys Hyväksyjän allekirjoitus ja nimen selvennys

19 PALKKASELVITYSLOMAKE Selvitys maksatuskaudella toteutuneista projektin henkilöstökuluista Maksatuskausi Projektin nimi Projektikoodi Osatoteuttaja Laatija Henkilön nimi (= henkilön pääasialliset tehtävät projektissa) Tehtävä projektissa Työajanseurannan mukaan Projektille Kokonais- Projektille Maksettu Projektille kohdennettu Projektista tehty työ työaika (tunnit) (tunnit) tehty työ / kok.työaika (%) kok.palkka sivukuluineen (100 %) Palkka Sivukulut Yhteensä maksettu palkka / kok.palkka (%) (= aika, jolta henkilölle maksettu palkkaa maksatuskaudella) Maksettu ajalta Maksatuskaudella projektista maksetut palkat, lomarahat ja -korvaukset ja niiden sivukulut Maksatuskaudella projektille kirjatut lomapalkka- ja lomarahavaraukset ja niiden sivukulut Maksatuskaudelta maksuun haettavat henkilöstökulut yhteensä

20 20 PALKKASELVITYSLOMAKE Selvitys maksatuskaudella toteutuneista projektin henkilöstökuluista Maksatuskausi Projektin nimi Projektikoodi Osatoteuttaja Laatija Työnantajan maksamien lakisääteisten sivukulujen laskentaperusteet: Sosiaaliturvamaksu Eläkevakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu Ryhmähenkivakuutusmaksu Yhteensä 0,00 Lisätietoja: Projektin kirjanpitoon kirjattujen lomapalkka- ja lomarahavarausten osalta on lisäksi aina toimitettava oma seurantalomake, jolla seurataan varausten toteutumista maksuina projektin Palkkaselvityslomakkeen tiedot perustuvat projektin kirjanpitoon toteuttajaorganisaation kirjanpidossa. Henkilöiden palkkaukseen ei ole saatu muuta julkista tukea (esim. palkkatuki). Palkkaselvityslomakkeen liitteenä on toimitettava osa-aikaisen projektihenkilöstön työajanseurantatiedot maksatuskaudelta. Päivämäärä Allekirjoitus, nimen selvennys ja asema organisaatiossa