KOOSTE JHL:N TIEDOTTEISTA

Transkriptio

1 KOOSTE JHL:N TIEDOTTEISTA Tiedotteet Budjettineuvotteluissa varmistettava samapalkkaisuusohjelman rahat Hallituksen on budjettineuvotteluissaan varmistettava samapalkkaisuusohjelman rahoitus, vaatii Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Vain niin voidaan naisten palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjata. Santamäki-Vuori muistuttaa, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventamiseen vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Se edellyttää koko julkisen sektorin palkkojen tuntuvaa nostamista, koska kuntien ja valtion työt ovat hyvin naisvaltaisia. Mikäli julkisen sektorin palkkoja ei nosteta yli yleisen linjan, palkkaerot kasvavat edelleen, sekä miesten ja naisten että yksityisen ja julkisen sektorin välillä. - Hallituksen on nyt lunastettava lupauksensa ja varattava riittävästi rahaa koko julkisen sektorin palkankorotuksia ja nykyistä mittavampia palkkaohjelmia varten. Kysymys on poliittisesta tahdosta. Poliitikot ovat palkkaratkaisun rahoittajakummeja, Santamäki-Vuori toteaa. Heidän rooliinsa ei kuulu määritellä, minkä verran millekin työntekijäryhmille korotuksia jaetaan. Se on työmarkkinajärjestöjen tehtävä. Lisätietoja: Tuire Santamäki-Vuori Tiedotteet Valtion tuottavuusohjelman vaikutuksia arvioitava ripeästi Valtion tuottavuusohjelman vaikutuksia on ryhdyttävä arvioimaan ripeästi, patistaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. - JHL ei pidä valtion henkilöstön mittavaa vähentämistä oikeana lähtökohtana kehittää tehtävien hoitoa ja tuottavuutta sekä palvelujen laatua, hän sanoi vieraillessaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Enonkosken toimipisteessä perjantaina. Uusi hallitus puolitoistakertaisti työpaikkojen vähentämistavoitteen. Valmistelu lisätyöpaikan poistumisen aikataulusta ja kohdentamisesta eri hallinnonaloille on määrä aloittaa välittömästi. JHL sitoutuu palvelujen kehittämiseen, mutta ei kaavamaisiin henkilöstövähennyslukuihin, Santamäki-Vuori painotti. Myönteisenä hän piti sitä, että tuottavuushankkeisiin on määrä liittää jatkossa myös työelämän laatuun ja henkilöstön kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Valtionhallinnon uudistamishankkeiden eteneminen tulisi kytkeä väliarviointeihin toimenpiteiden laaja-alaisista vaikutuksista. Hallitushan on sitoutunut toteuttamaan ohjelmaa niin, että valtion tehtävien hoito, palvelutaso ja saatavuus eivät heikenny, Santamäki-Vuori huomautti. - JHL peräänkuuluttaa pikaisia toimia, joilla arvioidaan luotettavasti henkilöstövähennysten, toimintojen ulkoistamisen, palvelukeskusten perustamisen sekä alueellistamisen vaikutuksia. - Seurantaa tarvitaan myös tuottavuusohjelman vaikutuksista henkilöstön työoloihin ja työehtoihin sekä ulkoistettujen toimintojen kokonaiskustannuksien kehitykseen. Santamäki-Vuori huomautti, että erilaiset kumppanuushankkeet lisäävät toiminnan haavoittuvuutta. Julkiselta vallalta vähenee oma osaaminen, ja kaikkinainen riippuvuus ulkopuolisista tuottajista voi jopa heikentää yhteiskunnan huoltovarmuutta. Erilaisten valtionhallinnon uudistamishankkeiden eteneminen tuleekin kytkeä väliarviointeihin toimenpiteiden laaja-alaisista vaikutuksista, hän katsoi. Lisätietoja: Tuire Santamäki-Vuori Tiedotteet Edustajisto vaatii julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamista Edustajiston kevätkokous

2 Kannanotto Työmarkkinoiden pääongelma on koko julkisen sektorin kehno palkkataso. Syksyn työmarkkinaratkaisun tulee vastata siihen. Se edellyttää ohjelmaa, jolla kurotaan kiinni palkkojen jälkeenjääneisyys nykyisiä palkkaohjelmia mittavammin ja nostetaan julkisen sektorin palkat työtehtävien vaativuutta vastaavalle tasolle. Sopimuskorotusten ja palkkaohjelmien tulee yhdessä olla niin suuria, että julkisen alan korotukset ohittavat yleisen palkankorotuslinjan. Vain näin saadaan kavennetuksi julkisen sektorin jälkeenjääneisyyttä Neuvottelutuloksen mahdollistamiseksi maan hallituksen tulee varata riittävästi rahaa julkisen sektorin palkankorotuksia ja palkkaohjelmia varten. Juuri valmistuneiden kunta-alan palkkatilastojen mukaan säännöllisen työajan keskiansio kokoaikatyössä oli viime lokakuussa 2167 euroa kuukaudessa, jos omiin työehtosopimuksiinsa kuuluvat lääkärit ja opettajat jätetään pois tarkasteluista. Yksityisen sektorin palkansaajien vastaava ansio oli noin 2800 euroa kuukaudessa. Kilpailu ammattiosaajista koskee kaikkia palvelutehtäviä. Palkkauksen tärkein vaatimus on oikeudenmukaisuus. Laadukkaiden julkisten palvelujen turvaamiseksi palkkatasoa on kauttaaltaan ripeästi nostettava. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sosiaali-, terveys- ja turvapalveluketjussa työskentelevien ammattiryhmien erityistarpeisiin. Ruotsissa tänä keväänä syntyneet palkkaratkaisut ovat olleet tyypillisesti kolmivuotisia ja niiden kustannusvaikutus on ollut runsas 10 prosenttia. Ruotsin kunta-alalle viime viikonloppuna solmitun sopimuksen kustannusvaikutus oli yhteensä noin 14 prosenttia. Matalapalkkaisia suosiva sopimusratkaisu oli voitto ennen kaikkea hyvinvointipalveluita tarvitseville kansalaisille. JHL paheksuu kunnallisen työmarkkinalaitoksen intoa sanoa irti paikallisia yhteistoimintasopimuksia tilanteessa, jossa kunnissa ja kuntayhtymissä on käynnissä myllerrys. Nyt tarvitaan vanhojen hyvien yhteistoimintakäytäntöjen jalostamista ja kehittämistä siellä missä yhteistoiminta on ollut tosiasiallisesti heikkoa. Tiedotteet JHL:n jäsenistö odottaa todellisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon toteuttamiseksi JHL:n edustajiston puheenjohtaja Tuija Linna-Pirisen aloituspuhe Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edustajiston kokouksessa Espoon Korpilammella JHL:n jäsenistö odottaa valtion ja työnantajajärjestöjen taholta todellisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon toteuttamiseksi julkisella sektorilla. Olemme sopimuspolitiikassa päätymässä tällä kertaa liittokierrokselle. Syyt tähän löytyvät maan hallituksen tahdottomuudesta ja työnantajien torjuvasta suhtautumisesta tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. Saamme päivittäin lukea ja kuulla tiedostusvälineistä siitä, kuinka suuria palkankorotuksia eri liitot vaativat tällä sopimuskierroksella. Mm. Metallityöväen liitto on ilmaissut, että Metalli ei tyydy vähään tällä kierroksella. Tiistaina luin Demari-lehdestä, että Kemianliitto hakee yli neljän prosentin palkankorotusta. Sairaanhoitajat taas huhuilevat kokoomuksen ennen eduskuntavaaleja lupaileman 500 euron korotuksen perään. Entä liittomme JHL? JHL:n hallitus totesi lehdistötiedotteessaan 11.5., että julkiselle sektorille tarvitaan sekä reiluja sopimuskorotuksia että lisää rahaa palkkausjärjestelmien toimivuuden turvaamiseksi. JHL:n hallituksen käsittelemässä sopimustavoitetekstissä puhutaan riittävän suurista yleiskorotuksista. Mutta mitä tarkoittaa reilut tai riittävän suuret sopimuskorotukset JHL:n jäsenistölle? Toivon edustajiston keskustelevan tänään tästä asiasta. JHL:n täytyy nyt tulla julkisuuteen konkreettisilla luvuilla ja prosenteilla. Ja mielestäni prosenttikorotustavoite ei voi alkaa luvulla 3, vaan sen tulee olla enemmän. Julkisen sektorin, ja nimenomaan JHL:n jäsenistön, palkkausepäkohtien korjaamista ei voi enää

3 lykätä. Naisvaltaisen julkisen sektorinpalkkataso on jatkuvasti jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Kuntien palkkaohjelmalla ei ole onnistuttu kuin hieman jarruttamaan jälkeenjääneisyyttä. Palkat eivät edelleenkään vastaa työtehtävien vaativuutta ja ovat jäljessä verrattuna vastaaviin tehtäviin yksityisellä sektorilla. Tämä koskee yhtä lailla sekä naisten että miesten palkkoja. Maamme hallitus ja työnantajajärjestöt ovat sitoutuneet samapalkkaisuusohjelmaan, mikä edellyttää naisvaltaisen julkisen sektorin palkkatason korottamista sekä tähän tarkoitukseen osoitettuja riittäviä taloudellisia panoksia. Tasa-arvoerän suuruuden on oltava merkittävä samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi, jotta nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaeroa saadaan kavennettua. Pääosa ansiokehityksestä on kuitenkin toteutettava tuntuvalla yleiskorotuksella. Lisäksi palkkausjärjestelmien kehittämiseen tarkoitettujen palkkaohjelmien jatkosta on sovittava kaikilla sektoreilla. Maamme uusi hallitus ilmaisee hallitusohjelmassaan tahtonsa parantaa julkisen sektorin henkilöstöpolitiikkaa ja alan työpaikkojen vetovoimaa. Hallitus toteaa keinoina olevan palkkaus ja palvelussuhteiden ehdot sekä vakinaiset palvelussuhteet. Valitettavasti hallituksen budjettikehyksissä ei tasa-arvotupon rahoja näy, sillä alle prosentin liikkumavaralla ei korotustarpeita hoidella. SAK:n valtuusto totesi päätöslausumassaan viime lauantaina, että "Naisvaltaisten matalapalkka-alojen ansioihin on saatava sellaiset korotukset, että myös samapalkkaisuusohjelma voi toteutua". Toivon todellakin, että myös SAK:n miesvaltaiset liitot muistavat tämän päätöslausumatekstin ja tukevat kaikin voimin julkisen sektorin sopimustavoitteita. Erityisesti ennen eduskuntavaaleja puhuttiin hoitajien palkoista, joissa on toki korottamisen tarvetta. Mutta yhteiskuntamme ja hyvinvointipalvelumme eivät pyöri vain yhden ammattiryhmän toimesta. Kaikki julkisen sektorin ammattiryhmät muodostavat yhdessä palveluketjun, jolla asiakkaalle tuotetaan laadukkaat ja turvalliset palvelut. Ja kaikilla ammattiryhmillä on suhteessa yhtä huono palkka. Nyt on vaalilupausten lunastamisen aika. JHL:n jäsenistö odottaakin valtion ja työnantajajärjestöjen taholta todellisia toimenpiteitä palkka-tasa-arvon toteuttamiseksi julkisella sektorilla. JHL:n jäsenistön työtehtävät ovat tärkeä osa jokaisen kuntalaisen arkielämää: vesi, lämpö, infrastruktuuri, puhtaus, hoito, hoiva ja turvallisuus ovat läsnä päivittäisessä elämässä. Eri aloilla ja alueilla on välttämätöntä käyttää myös paikallista lisärahaa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Uskon, että mm. pääkaupunkiseudun edustajat tulevat tänään käyttämään tätä asiaa sivuavia puheenvuoroja. Rekrytointiraha ei saa kuitenkaan olla pois valtakunnallisesti sovituista korotuksista eikä sitä pidä sekoittaa työn vaativuuteen perustuvaan palkkahinnoitteluun. Haluan antaa kommenttini myös keskusteluun hoitajapulasta, jolla perustellaan rekrytointirahan tarpeellisuutta. Mielestäni kuntatyönantajien tulisi nyt todella tarkasti selvittää ja arvioida vakanssiensa tarkoituksenmukainen rakenne. Nimittäin jo vuosia on perushoitajan, lähihoitajan ja mielenterveyshoitajan vakansseja muutettu sairaanhoitajan vakansseiksi melkeinpä automaattisesti sitä mukaan, kun tehtävä on vapautunut esimerkiksi eläköitymisen kautta tai tehtävää hoitanut henkilö on suorittanut sairaanhoitajan tutkinnon. Vakanssirakenteita on usein muutettu miettimättä sen kummemmin, että tarvitaanko tehtävässä todellakin sairaanhoitajan koulutustasoa. Perusteluna on usein ollut, että sairaanhoitaja pystyy hoitamaan tehtävää laajaalaisemmin. Mutta kuitenkin tehtävän sisällöstä on saattanut olla merkittävä osa lähihoitajan tehtäväkokonaisuuksia tai myös laitoshuoltajan ja toimistosihteerin tehtäväkokonaisuuksia. Nyt kun puhutaan sairaanhoitajapulasta, on korkea aika kiinnittää tähän asiaan huomiota, jotta koulutus ja tehtävät jatkossa kohtaisivat työelämässä oikealla tasolla.

4 Oli mukava havaita, että EK:n puheenjohtaja Antti Herlin tunnusti viime torstaina järjestönsä kevätkokouksessa luottamusmiesten aseman parantamisen tärkeyden. Toivon työnantajatahon kautta linjan huomaavan, että luottamusmiehillä on tärkeä merkitys sekä julkisen että yksityisen sektorin toiminnan kehittäjinä ja muutosten toteuttajina. JHL:n sopimustavoitteiden mukaan paikallinen sopiminen on kuitenkin kytköksissä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimintaoikeuksien parantamiseen, ajankäytön lisäämiseen ja korvauksien tason nostamiseen. Luottamushenkilöiden asemaa on kohennettava vastaamaan työelämän muutoksia ja ansiotason on perustuttava luottamustehtävän vaativuuteen. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen merkittävänä vastuualueena on nykyisin, edunvalvonnan lisäksi, erilaisissa työnantajaorganisaatiota ja työelämän hyvinvointia kehittävissä työryhmissä ja johtoryhmissä työskentely. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus myös työllistää luottamusmieskenttää. Kuitenkaan näihin tärkeisiin tehtäviin ei ole saatu erillistä lisäaikaa, vaan ajankäyttö on poissa luottamusmiehen varsinaisesta työtehtävästä eli perinteisestä edunvalvonnasta. Työssä jaksamisen ja pahoinvoinnin ongelmat ovat lisääntyneet ja näidenkin asioiden hoitaminen on jokapäiväistä, kuormitusta lisäävää työtä. Monellakaan työpaikalla ei ole kiinnitetty työnantajan taholta minkäänlaista huomiota luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työssä jaksamiseen. Kuitenkin luottamustehtävän hoitaminen on monta kertaa vaativampaa kuin 10 tai 20 vuotta sitten. Tämän asian voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä olen toiminut pääluottamusmiehenä parikymmentä vuotta. Eilen Tuire Santamäki toi puheessaan esille myös erään tärkeän JHL:n sopimustavoitteen, joka koskee määräaikaisen ja osa-aikaisen työn sekä vuokratyön ongelmien korjaamista. Työmarkkinaosapuolilla tulee olla valvontaoikeus määräaikaisen työvoiman laillisuudesta, ja määräaikaisia työsuhteita koskevan työryhmän esitykset on viipymättä vietävä eteenpäin. Vuokratyö on saatettava samaan asemaan normaalityösuhteen kanssa ja pääsääntönä tulee olla toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työsuhde työvoimavuokrausta harjoittavassa yrityksessä. Valtion tuottavuusohjelmaa ja kunta- ja palvelurakenneuudistusta pidetään keskeisinä keinoina julkisten menojen hillintään. No, nyt olemme todellakin saaneet havaita, että valtion tuottavuusohjelmasta onkin ilmeisesti tulossa todellinen supistamisohjelma, jolla pyritään toteuttamaan uudet ylimitoitetut henkilöstön vähentämissuunnitelmat, jotka ovat ristiriidassa hyvän henkilöstöpolitiikan ja kestävän tuloksellisuuden kanssa. Pysyäksemme edunvalvonnallisesti ajan tasalla tulee meidän JHL:läisten miettiä ja myös toteuttaa JHL:n strategiassa mainittua yhdistysrakenneuudistusta rintarinnan Paras-hankkeiden kanssa. Vanhoilla yhdistysrakenteilla emme pysty enää hoitamaan tärkeintä tehtäväämme eli edunvalvontaa parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt on korkea aika kohdentaa kaikki voimavaramme pontevaan ja kohdennettuun järjestötyöhön sekä edunvalvonnan vahvistamiseen. Meidän on myös avoimin mielin keskusteltava liittomme talouden pitkäjänteisestä suunnittelusta ja tulevaisuuden haasteista muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös JHL:n paikallisten edunvalvontaorganisaatioiden tulee vastata muuttuvia työnantajaorganisaatioita ja jäsentemme edunvalvontatarpeita. Luen teille lopuksi pätkän eilen (30.5.) ilmestyneestä Palkkatyöläisestä, jossa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas sanoo seuraavaa: "Kyllä SAK:n jäsenten pitäisi osata antaa arvo itselleen ja omalle järjestölleen. Tulokset ovat olleen erinomaisia. Ratkaisevan tärkeän panoksen tähän työhön on antanut puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Sailaksen mielestä SAK:hon liitetyt kielteiset arviot perustuvat usein vääriin mielikuviin ja jopa vääriin tietoihin. Esimerkiksi SAK:hon lyöty konservatiivisuuden, vanhoillisuuden leima ei hänen mielestään pidä paikkansa. SAK mielletään ehkä liiaksi teollisuustyöväen järjestöksi. Ihmiset eivät tiedä, että SAK:n liittojen jäsenillä on merkittävä rooli julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Ihmiset eivät tiedä, millaisia töitä SAK:laiset tekevät. Teollisuustyöstäkin on usein vanhahtava kuva. Sailas korostaa myös SAK:n luotettavuutta." Mielenkiintoista ja rakentavaa kokouspäivää teille kaikille. Tehkäämme yhdessä päätöksiä, joiden avulla liittomme pysyy vahvana ja kehittyvänä edunvalvojana myös tulevina vuosina.

5 Tiedotteet Huomio palvelujen laatuun pelkän kustannusjahdin sijasta Julkishallinnon kehittäminen kapean tuotantotalousajattelun pohjalta heikentää palveluja, varoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. - Nyt keskitytään mittaamaan ja vertailemaan eri suoritteiden kustannuksia. Palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja henkilöstön työoloja ei seurata. Havaitut kustannuserot eri palveluyksiköiden välillä tulkitaan silloin vain tehokkuuseroiksi, hän totesi JHL:n edustajiston kevätkokouksessa Espoossa keskiviikkona. Tuhlauksen sijasta kyse saattaa kuitenkin olla paremmasta palvelusta ja palvelunkäyttäjien hyvinvoinnista. Ulkomaiset selvitykset, muun muassa tuoreet terveydenhuoltoa koskevat ruotsalaisselvitykset, paljastavat huomattavan suuria eroja hoitotuloksissa eri yksiköiden välillä. Kustannuserojen taustalla ovat ainakin osittain erot palvelujen laadussa. Hätkähdyttävät tulokset ovat sysänneet Ruotsissa liikkeelle keskustelun valvonnasta ja sosiaalihallituksen vastuusta. Myös Suomessa on syytä muuttaa viranomaisvalvontaa ja kilpailutuksen laatuvaatimuksia, Santamäki-Vuori katsoi. - Ei riitä, että palvelu on oikein kilpailutettu, jos palveluja tarvitsevalla vanhuksella on nälkä tai hän saa huonoa hoitoa. Kun uutta tietoteknologiaa ja etävalvontaa otetaan käyttöön esimerkiksi vanhusten kotihoidossa, palvelujen laadun ja koetun hyvinvoinnin mittaus tulee yhä keskeisemmäksi sekä palvelunsaajan että työntekijöiden näkökulmasta. Hyvä palvelu ja mielekäs työ ovat myös henkilökohtaista vuorovaikutusta, jota ei voi tuotteistaa. Valtion henkilöstön mitoitus uuteen harkintaan Puutteelliset laskelmat ohjaavat myös väärään tavoitteenasetteluun julkisen toiminnan tehostamisessa, Santamäki-Vuori painotti. - Samaan aikaan, kun maan hallitusohjelmassa painotetaan pyrkimystä hyvään henkilöstöpolitiikkaan, valtion virastojen ja laitosten johdon sekä henkilöstön yhdensuuntaiseen hätähuutoon tuottavuusohjelmien henkilöstövähennysten johdosta vastataan lisäämällä saneeraustavoitetta rankasti kehyspäätöksen yhteydessä. Piittaamaton toimintatapa vaarantaa kansalaisten palvelujen saannin ja syövyttää sitä moraalia, joka on Suomen hyvä ja kansainvälisesti tehokas julkishallinto perustuu. Hallituksen tulisi arvioida tuottavuusohjelman henkilöstöarviot nopeasti uudelleen siltä pohjalta, että henkilöstö voi tehdä työnsä hyvin ja kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut laadukkaina, Santamäki-Vuori vetosi. Lisätietoja: Tuire Santamäki-Vuori Tiedotteet Santamäki-Vuori vaatii neuvottelukierroksella sekä rahaa että laadullisia parannuksia Kolmikannan sitoutumisen ns. samapalkkaisuusohjelmaan tulee näkyä vahvasti palkkaratkaisuissa alkavan neuvottelukierroksen muodosta riippumatta, vaatii SAK:n valtuuston ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Sekä julkisten että yksityisten naisvaltaisten palvelualojen tasa-arvon edistäminen edellyttää määrätietoista alipalkkauksen korjaamista. - Ratkaisu ei ole siinä, että naisia kehotetaan vaihtamaan alaa ja ammattia kuten työnantajat esittävät - vaan siinä, että naisvaltaisten alojen palkkoja nostetaan työn arvon ja vaativuuden edellyttämälle tasolle. Se vaatii mittavin askelin toteutettavia palkkaohjelmia, Santamäki-Vuori sanoi SAK:n valtuuston avajaispuheessa perjantaina Kiljavalla. Santamäki-Vuori korosti, että julkisen sektorin osalta valtiovallalla on vastuu huolehtia tarvittavan rahoituksen osoittamisesta kunnille sekä valtion virastoille ja laitoksille. - Lisärahaa tarvitaan syksyn sopimusratkaisun aikaansaamiseksi. Palkkamenoihin kohdennettua lisärahaa tarvitaan myös paikallisesti; palkkausjärjestelmien käytännön soveltamiseen ja osaavan työvoiman rekrytointiin. Jos tätä lisärahaa ei tule, jäävät hallitusohjelman linjaukset julkisen työnantajan hyvästä

6 Tiedotteet Tuloksellisuutta lyötiin korville Hallituksen uusi kehyslinjaus valtion henkilöstömäärän vähennysohjelman tiukentamisesta on isku tuloksellisuudesta ja toiminnan laadusta huolehtivia virastoja ja niiden henkilöstöä vastaan. Tuottavuus ei tällä menolla parane, toteaa johtaja Keijo Kaleva Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:sta. Tuottavuushyötyjä on mahdollista saavuttaa motivoimalla virastojen johtoa ja henkilöstöä kehittämään työmenetelmiä jatkuvana toimintatapana. Valtion pääsopijajärjestöt ovat jatkuvasti muistuttaneet, ettei ylhäältä annetuilla vähennysluvuilla synny aitoa tuottavuutta. Näillä vähennysluvuilla turvallisuustoimintojen ja kansalaisten peruspalvelujen toimivuus vaarantuu ja on erityisesti aluepoliittisesti tuhoisaa. Lisätietoja: Johtaja Keijo Kaleva Tiedotteet JHL vaatii reilut sopimuskorotukset kaikille julkisen sektorin ammattiryhmille JHL:n hallituksen kannanotto: Hallitus ilmaisee ohjelmassaan tahtonsa parantaa julkisen sektorin henkilöstöpolitiikkaa ja alan työpaikkojen vetovoimaa. Se lupaa laatia ohjelman, jolla taataan julkisen sektorin työvoiman riittävyys ja pysyminen alalla sekä alan houkuttelevuus. Keinoina ovat palkkaus ja palvelussuhteiden ehdot sekä vakinaiset palvelussuhteet, hallitus toteaa. Se ilmaisee myös valmiutensa tukea työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseksi. Hallitusohjelmassa taloudellinen varautuminen näihin tarpeisiin on kuitenkin liki olematonta. Kuntatalouden orastava vahvistuminen on siksi vaarassa katketa. Lisäksi valtionosuuksien kautta tapahtuva rahoitus kohdistuu alueellisesti epätasaisesti. Vino kohdennus ei palvele lainkaan palkkapolitiikan tarpeita. JHL odottaa nyt hallituksen ilmoittavan, paljonko lisää rahaa ja millaisia muita konkreettisia toimia se aikoo julkiselle sektorille osoittaa. Pitkällisten palkkausepäkohtien korjausta ei voi enää lykätä. JHL painottaa, että julkiselle sektorille tarvitaan sekä reiluja sopimuskorotuksia että lisää rahaa palkkausjärjestelmien toimivuuden turvaamiseksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valtion tuottavuusohjelmat aiheuttavat työnantajavaihdoksia ja tarvetta yhdenmukaistaa palkkausta uusien työnantajien palveluksessa. Eri aloilla ja alueilla on välttämätöntä käyttää myös paikallista lisärahaa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta yksityisen sektorin kanssa. Tämä rekrytointiraha ei saa olla pois valtakunnallisesti sovituista korotuksista eikä sitä pidä sekoittaa työn vaativuuteen perustuvaan palkkahinnoitteluun. Ylimitoitetut henkilöstön vähentämistavoitteet valtiosektorilla ovat jyrkässä ristiriidassa hyvän henkilöstöpolitiikan ja kestävän tuloksellisuuden parantamisen kanssa. Sekä kansalaisten palveluista että henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on pidettävä huolta pitkäjänteisesti. JHL vaatii, että toukokuun budjettikehyspäätöksessä valtion hallinnolle turvataan riittävät henkilöstöresurssit. Lisätietoja: puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Tiedotteet Santamäki-Vuori: Irti julkisen sektorin alipalkkauksesta JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori vaatii naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamista tulevalla työmarkkinakierroksella. JHL:n puheenjohtajan mukaan näin on tapahduttava riippumatta siitä, mikä on ratkaisun muoto. - Työmarkkinakierros on ensimmäinen sen jälkeen, kun työnantajat, palkansaajat ja valtiovalta ovat yhdessä sitoutuneet naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseen. Työmarkkinaratkaisun muodosta

7 riippumatta tasa-arvon edistämisen tulee näkyä palkkaratkaisujen sisällöissä, hän sanoi Naisvaltaisen julkisen sektorin palkat eivät Santamäki-Vuoren mukaan edelleenkään vastaa työtehtävien vaativuutta ja ovat jäljessä verrattuna vastaaviin tehtäviin yksityisellä sektorilla. Tämä koskee yhtä lailla naisten kuin miestenkin palkkoja. - Kunnissa miesten keskipalkka on kymmeneksen alempi kuin yksityisalojen miehillä keskimäärin. Ammattiryhmien keskinäiset palkkasuhteet on vastikään arvioitu työtehtävien vaativuuden perusteella. Uusien palkkausjärjestelmien tuloksia ja työyhteisöjen toimivuutta ei pidä tärvellä poliitikkojen peukaloinnilla tai huutoäänestyksellä, Santamäki-Vuori muistutti. Hyvinkään vappujuhlassa puhunut Santamäki-Vuori teroitti, että paikallinen kilpailu työvoimasta heijastuu ja sen tuleekin heijastua palkkoihin palkkaliukumana yli työmarkkinaratkaisuissa sovittujen sopimuskorotusten. Julkisella sektorilla tätä markkinarahaa ei kuitenkaan pidä lohkaista sopimuskorotuksista, joilla on tarkoitus turvata ostovoiman kasvu kaikille palkansaajille. - Pyyteettömyyteen suostuttelu ei enää onnistu. Hallituksen vero- ja budjettiratkaisuissa on otettava huomioon julkisen sektorin henkilöstöpolitiikan ripeät korjaustarpeet. Hallitusohjelma ei suurista tasa-arvopuheista huolimatta tue tätä vaatimusta. Nyt on kuitenkin lupausten ja sitoumusten lunastamisen aika, hän painotti. Huolensa Santamäki-Vuori ilmaisi hallituksen verolinjausten mahdollisista seurauksista. Hallitusohjelma painottaa hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja hyvän henkilöstöpolitiikan resurssoinnin sijasta verotuksen mittavaa keventämisestä myös muussa kuin työn verotuksessa. Ruoan arvonlisäveroa alennetaan. Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään ja vero poistetaan kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Verosuunnittelun avulla - ja yhdistettynä edellisellä hallituskaudella tehtyyn varallisuusveron poistoon - varakkaat vapautuvat kokonaan tulojen ja omaisuuden verottamisesta. - Mikäli hallitus toteuttaa nämä virhelinjauksena, varallisuuserot repeävät nopeasti ja rikkaat päästetään hyvinvointiyhteiskunnan vapaamatkustajiksi. Tämän tien päässä on uusi luokkayhteiskunta, hän sanoi. Tiedotteet JHL ja PAM vaativat tuntuvaa tasa-arvoerää palkkaratkaisuun Tulevan palkkaratkaisun täytyy sisältää merkittävä tasa-arvoerä. Vain sillä tavoin saadaan kavennetuksi naisten ja miesten välistä palkkaeroa, totesivat JHL:n ja PAM:n puheenjohtajat Tuire Santamäki-Vuori ja Ann Selin yhteisessä tiedotustilaisuudessaan Helsingissä torstaina. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat linjanneet yhteiset tavoitteet mahdollista tulopoliittista kierrosta vasten. Liitot edustavat yli julkisten ja yksityisten palvelualojen palkansaajaa. Aloilla on paljon yhdistäviä tekijöitä, kuten naisvaltaisuus. Puheenjohtajat korostavat, että tulevalla neuvottelukierroksella on pystyttävä parantamaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa ja pääsemään lähemmäksi samapalkkaisuusohjelman tavoitetta. Ohjelman mukaan sukupuolten välinen palkkaero kapenisi nykyisestä noin 20 prosentista vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Liittojen toinen tasa-arvotavoite on, että lakisääteisen äitiys- ja isyysvapaan tulisi olla palkallista kaikilla aloilla. Julkisilla aloilla palkallinen äitiysvapaa on jo käytössä, mutta yksityisillä aloilla äitiysvapaa on pääosin palkatonta. Palkallinen vapaa kannustaisi myös isiä käyttämään tätä tärkeää oikeutta, puheenjohtajat toteavat. He muistuttavat, että lähivuosina lähtee kaikilta aloilta runsaasti työntekijöitä eläkkeelle, ja tilalle tulee paljon nuoria. Heille tavoite palkallisesta äitiys- ja isyysvapaasta on tärkeä viesti siitä, että ay-liike ajaa myös erityisesti heitä koskevia asioita. Toteutuessaan palkallinen äitiys- ja isyysvapaa auttaa nuoria merkittävästi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Liittojen muut yhteiset tavoitteet koskevat määräaikaista ja osa-aikaista työtä, vuokratyötä ja luottamusmiesten asemaa. Liitot kantavat huolta siitä, että määräaikaisen työn, osa-aikaisen työn ja vuokratyön ongelmia korjataan eikä niitä unohdeta. Nämä kaikki työmuodot tarvitsevat yhtä lailla reilut pelisäännöt, Santamäki-Vuori ja Selin painottavat. Luottamushenkilöiden asemaa on kohennettava vastaamaan työelämän muutoksia, erityisesti yleistyvää

8 paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen toimii parhaiten, kun yhteistyön osapuolet ovat tasaveroisessa neuvotteluasemassa JHL:n ja PAM:n yhteiset tavoitteet seuraavalle neuvottelukierrokselle Merkittävä tasa-arvoerä palkkaratkaisuun Pääosa ansiokehityksestä on toteutettava riittävän suurella yleiskorotuksella. Palkkaratkaisussa on oltava mukana liittoerä ja tasa-arvoerä erillisinä erinä. Tasa-arvoerän on oltava niin suuri, että samapalkkaisuusohjelmaa voidaan toteuttaa. Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa Lakisääteinen äitiysvapaa ja isyysvapaa tulee saada palkalliseksi kaikilla laoilla. Epätyyppiset työsuhteet Määräaikainen työ: Valtakunnallisille työmarkkinaosapuolille on saatava valvontavelvollisuus määräaikaisen työvoiman laillisuudesta. Työnantajan on tarjottava uutta työtä määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa olevalle työntekijälle. Takaisinottovelvollisuuden tulee koskea myös määräaikaista työntekijää. Osa-aikatyö: Palkatessaan uusia työntekijöitä työnantajien tulee selvittää luottamusmiehelle ja osa-aikaiselle työntekijälle se, miksi työtä ei voitu tarjota osa-aikatyöntekijälle lisätunteina. Vuokratyö: Vuokratyö on saatettava yhdenvertaiseen asemaan muiden työsuhteen muotojen kanssa. Pääsääntönä on oltava toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työsuhde. Vuokratyöntekijän tulee saada takuupalkka sellaiselta ajalta, kun työtä ei ole tarjolla. Vuokratyön käyttö työsopimuslain säännösten kiertämiseksi on estettävä ja sen käyttö on rajoitettava tuotantohuippuihin ja tilanteisiin, joissa työtä ei voida teettää omilla työntekijöillä. Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille parempi asema Luottamushenkilöille on turvattava luottamustehtävän vaativuuteen perustuva ansiotaso sekä riittävästi aikaa hoitaa tehtäväänsä. Ajankäytön ja korvausten tulee perustua edustettavien työntekijöiden määrään ja korvauksen tasoa on nostettava. Lisäksi työntekijöillä on oltava oikeus valita riittävän monta luottamusmiestä. Kun luottamushenkilön työsuhde irtisanotaan tai puretaan, perusteet on käytävä läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättymistä. Lisätietoja: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Puheenjohtaja Ann Selin JHL ajankohtaiset Julkisen alan ammattiliitot: Hoivatyö on ammattityötä Kaikki eivät sovi hoito-, kasvatus- ja hoivatyön ammatteihin. Ne vaativat soveltuvuutta, motivaatiota ja oikeaa asennetta, tähdentää yhdeksän julkisen alan ammattiliittoa yhteisen EU-yhdistyksensä FIPSU:n kannanotossa. Poliitikot ovat vaalikeskusteluissa esittäneet, että uhkaavaa työntekijäpulaa torjuttaisiin kouluttamalla keitä tahansa hoiva-alojen ammatteihin. Fipsulaiset ammattiliitot eivät pidä tätä hyvänä kehityksenä, sillä hoiva-, kasvatus- ja hoitoala ovat erittäin vaativaa ammattityötä. Työntekijällä on oltava motivaatiota ja asennetta huolehtia vanhuksista, sairaista, lapsista ja muista hoivan tarvitsijoista. Myös pitkä kouluttautuminen ja ammattitaidon jatkuva ylläpitäminen edellyttävät aitoa motivaatiota. Työvoimapulan uhka ei ratkea kouluttamalla hoiva-ammatteihin keitä tahansa, vaan nostamalla alan ammattien arvostusta konkreettisin keinoin. Palkkoja on korotettava ja työpaikoille palkattava riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Näin voidaan nostaa alan arvostusta, pitää nykyiset ammattilaiset motivoituneina ja saada riittävästi uusia sopivia työntekijöitä. Naisvaltaisissa hoiva-, kasvatus- ja hoitoammateissa työskentelee hyvin koulutettua väkeä, kannanotossa

9 muistutetaan. Huolimatta pitkästä, viime vuosina yhä pidentyneestä koulutuksesta on ala edelleen matalapalkkaista. Samaan aikaan työolosuhteet ovat vaikeutuneet. Esimerkiksi hoivaa tarvitsevien vanhusten määrä on kasvussa, terveydenhuollossa hoidetaan yhä enemmän asiakkaita ja työntekijöitä on hankala saada. Työtahti ja samalla työpaikkojen ilmapiiri ovatkin kiristyneet, mikä näkyy työn laadussa ja sen yleisessä arvostuksessa. Kilpailu työvoimasta kiristyy koko ajan, ammattiliitot huomauttavat. Hoiva-, kasvatus- ja hoitoalat tarvitsevat lisää ammattitaitoisia työntekijöitä koko Euroopassa, erityisesti siksi, että vanhusten määrä kasvaa. FIPSU perustettiin vuonna 1996 huolehtimaan jäsenliittojensa kansainvälisen edunvalvonnan yhteensovittamisesta. FIPSU:uun kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Tehy, Palkansaajajärjestö Pardia, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Akavan Erityisalat, Tekniikan ja Peruspalveluiden Neuvottelujärjestö KTN ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Niissä on yhteensä yli henkilöjäsentä. Lisätietoja: JHL:n puheenjohtaja, FIPSU:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori