PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA"

Transkriptio

1 Martti Kairinen, Heikki Uhmavaara, Jari Murto PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA Tutkimus paikallisen sopimisen oikeudellista perusteista ja käytännön toiminnasta työelämän yksityisellä sektorilla Tutkimus on syntynyt työmarkkinaosapuolten aloitteesta Työsuojelurahaston ja työmarkkinajärjestöjen tuella oikeustieteellisen tiedekunnan työoikeuden oppiaineen tutkimusprojektin työn tuloksena. Turku

2 Tekijät Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Yksityisoikeuden sarja. A:121 ISSN ISBN Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjapaino Uniprint, Turku 2008

3 SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEET ESIPUHE TIIVISTELMÄ YHTEENVETO Tutkimushanke Yksityisen sektorin keskeiset tulokset Lainopillinen tarkastelu Sopimiskäytäntöjen empiirinen selvitys Palkka-asiat Työaikajärjestelyt Henkilöstön aseman ja määrän muutokset Muut paikallisen sopimisen kohdeasiat Paikallisten neuvottelujen ja sopimisten osapuolet Sopimusten tekotapa ja vaikuttaminen Sopimisen asetelma Kokemukset ja vaikutukset Suhtautuminen paikallisen sopimisen kehittämiseen Arviointia Yleiskuva Tutkijoiden kehittämisarvioita LUKU I Martti Kairinen, Jari Murto, Elisa Ihalainen, Mira Kivelä PAIKALLISEN SOPIMISEN OIKEUDELLISET PERUSTEET Taustaa ja asetelma Kolmiportainen järjestelmä Paikallisen sopimisen kehityssuuntaus Käsitteitä ja tutkimuksellisia lähtökohtia Suppea ja laaja paikallisen sopimisen käsite Sopiminen ja sopimus Tutkimuksellisia lähtökohtia Lainsäädäntö paikallisen sopimisen perusteena Valtakunnallisen työehtosopimuksen määräykset paikallisen sopimisen perusteena Yleiset lähtökohdat Sääntelytekniikoita Osapuolet Muoto- ja menettelytapamääräykset Työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset Paikallisen sopimuksen voimassaoloaika ja sen päättyminen Eräiden työehtosopimusmääräysten tarkastelua Teknologiateollisuuden määräysten tarkastelua Paperiteollisuus Eräiden palveluajojen työehtosopimukset Yrityskohtaiset työehtosopimukset... 49

4 6. Yhteistoimintamenettelyssä syntyvät sopimukset Oikeudellisia lähtökohtia Suunnitelmat ja ohjelmat Työsopimustasoinen paikallinen sopiminen Työsopimusehtojen muuttamissopimukset Sopimuksen veroinen käytäntö Velvoiteoikeudelliset sopimukset henkilöstöasioista Luottamusmiesten oikeudellinen asema paikallisessa sopimisessa Luottamusmiehen edustusoikeuden perusta Työehtosopimusten määräykset luottamusmiehen valtuuksista paikallisessa sopimisessa Paikallisen sopimisen eräiden asiakohteiden oikeudellista tarkastelua Palkka-asiat Palkka-asioiden sopimisen oikeudellisia puitteita Tulospalkkiot Tulospalkkiojärjestelmä Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto Tulospalkkiot työntekijäkohtaisina työehtoina Yhdenvertaisuus ja tulospalkkiojärjestelmät Työajat Työntekijän asema ja työvoiman määrän muutokset Yhteenvetoa ja tutkijoiden arviointia juridista perusteista ja välineistä LUKU II Heikki Uhmavaara PAIKALLINEN SOPIMINEN EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA Paikallisen sopimisen toimintaympäristön muutoksia Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen Paikallinen sopiminen tutkimuskohteena Tutkimuskysymykset Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimushankkeen kokonaisuus Yksityisen sektorin kysely Vastausten määrä ja vastaamisaktiivisuus Kyselyn vastaajat ja toimipaikat Kokonaiskuva paikallisen sopimisen kohdeasioista Sopimisen laajuus toimipaikoissa asiaryhmittäin Palkka-asiat Työaika-asiat Henkilöstön aseman ja toimenkuvien muutokset Muita sopimisasioita Sopimuskohteiden merkittävyys Sopimisen laajuus toimipaikan henkilöstömäärän ja päätoimialan mukaan Syitä sopimiseen ja mahdollisuuksien käyttö Sopimisen tavat, osapuolet ja aloitteentekijät Sopimisen menettelytavat Ketkä ovat osapuolia asioita neuvoteltaessa ja sovittaessa Aloitteen tekijät paikallisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin Sopimisten muoto, voimassaoloaika ja soveltaminen

5 5. Osapuolten asema sopimismenettelyissä Henkilöstön edustajien osallistuminen työpaikan päätöksentekoon Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paikallisessa sopimisessa Osapuolten tasavertaisuus sopimistilanteessa, tiedot ja osaaminen Erimielisyydet ja niiden ratkaisutavat Kokemukset ja sopimusten vaikutukset Kokemukset Vaikutukset Suhtautuminen paikallisen sopimisen laajentamiseen Paikallinen sopiminen eri asiaryhmissä Palkoista sopiminen yleistyy työpaikoilla Monenlaisia asioita sopimisen kohteena Palkkaetujen parantaminen ja heikentäminen paikallisesti sopien Vastaajien kommentteja palkkasopimisesta Selityksiä Työaika joustaa paikallisesti sopimalla Joustavia työaikajärjestelyjä käytetään laajasti Kokemukset työaikasopimisesta Paikallinen sopiminen henkilöstön asemasta ja toimenkuvista LUKU III Heikki Uhmavaara PAIKALLISEN SOPIMISEN KEHITYSSUUNNAT JA SOPIMISKULTTUURI Mitä muutoksia paikallisessa sopimisessa on tapahtunut aikaisempaan verrattuna? Kohdeasioiden muutoksia Yleiskuva Palkkasopimisen kohdeasiat Työaikajärjestelyistä sopiminen Henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvä sopiminen Muut sopimisasiat Yhteenvetoa Sopimisen asetelman muutoksia Kokemusten ja vaikutusten muutoksia Muutoksia suhtautumisessa laajentamiseen ja sääntelyyn Paikallisen sopimisen tuloksellisuuden edellytyksistä Selittäviä tekijöitä Paikallisen sopimisen laajuutta selittäviä tekijöitä Paikallisen sopimisen koettuja vaikutuksia selittäviä tekjöitä Halukkuus laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia Henkilöstölähtöiset joustavat työaikajärjestelyt sopimisen valmiuksia parantavana tekijänä Mikä on tyypillistä hyvälle ja huonolle sopimiskulttuurille? Mitkä asiat sopivat / eivät sovi paikallisesti sovittaviksi Liittoasiantuntijoiden ja rivityöntekijöiden näkökulmia Asiantuntijakysely Työehtosopimusten mahdollisuudet sopimiseen ja niiden käyttö asiantuntijakyselyn mukaan Liitoasiantuntijoiden muita arvioita paikallisesta sopimisesta Tulkintaongelmat ja erimielisyydet sopimuksista

6 3.2. Henkilöstökyselyt rivityöntekijöille Työelämän eri sektorien vertailua Kyselyt kunta- ja valtiosektorilla Sopimisen kohdeasiat Vaikutukset Tasavertaisuus ja tietojen riittävyys Hyöty ja vaikutukset Suhtautuminen laajentamiseen LUKU IV Martti Kairinen, Heikki Uhmavaara, Jari Murto ARVIOINTIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA Sopimisten kokonaisarviointia työnantajien, henkilöstön ja yleisen edun kannalta Arvioinnin lähtökohdat Arvioinnin tuloksia Kehittämisen lähtökohtia ja tarpeita Neuvottelu- ja sopimiskulttuurin edistäminen Tutkimustoiminnan kehittäminen Lähdeluettelo Liitetaulukot ja -kuviot Liitteet: Laajan kyselyn saatekirje Laajan kyselyn työnantajan edustajien kyselylomake vastausjakautumin Laajan kyselyn henkilöstön edustajien kyselylomake vastausjakautumin Asiantuntijakyselyn kyselylomake

7 LYHENTEET AKAVA EK FK HE HO KKO KM KäO LM MaraTES OiktL SAK STTK TAL TehtoL TES TietoTES TSL TT TTervL TTES TUPO VakTES VES VLL yt- YTL Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto Finanssialan keskusliitto Hallituksen esitys Hovioikeus Korkein oikeus Komiteamietintö Käräjäoikeus Luottamusmies Majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimus Oikeustoimilaki Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö Toimihenkilökeskusjärjestö Työaikalaki Työehtosopimuslaki Työehtosopimus Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus Työsopimuslaki Työtuomioistuin Työterveyshuoltolaki Teknologiateollisuuden työehtosopimus Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, tulopolitiikka Vakuutusalan työehtosopimus Virkaehtosopimus Vuosilomalaki Yhteistoiminta Yhteistoimintalaki

8 Tilastollisten merkintöjen selityksiä Khi:n neliö on tilastollinen testi, jota käytetään jakaumien erojen testauksessa r on Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin, joka ilmaisee kahden muuttujan tilastollisen riippuvuuden R 2 -luku on regressiomallin selitysosuus, joka kertoo kuinka suuren osuuden selitettävän muuttujan vaihtelusta regressionanalyysin selittävät muuttujat pystyvät selittämään F-testi on tilastollinen testi, joka kertoo pystytäänkö regressioanalyysissa olevilla muuttujilla selittämään selitettävän muuttujan vaihtelua P-arvo ilmoittaa todennäköisyyden sille, että saataisiin sattumalta yhtä suuri ero ryhmien välille. Tulosta pidetään tilastollisesti melkein merkitsevänä (*), jos p-arvo on pienempi kuin 0.05 (*), merkitsevänä (**), jos arvo on alle 0.01 ja erittäin merkitsevänä (***), jos arvo on alle N tarkoittaa lukumäärä

9 ESIPUHE Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmä on vuodesta 2005 alkaen toteuttanut tutkimushanketta, jolla selvitetään sekä juridisin että sosiologisin menetelmin paikallisen sopimisen keskeisiä piirteitä ja kehitystä Suomessa. Tavoitteena on tuottaa ajanmukainen kuva paikallisen sopimisen oikeudellisista perusteista, nykytilanteesta ja kehityssuunnista tulevina vuosina. Hanke perustuu tulopoliittiseen vuosille , jossa todettiin, että keskusjärjestöt toteuttavat paikallisen sopimisen tutkimushankkeen yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Työsuojelurahaston, työministeriön, valtionvarainministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen rahoittama koko tutkimushanke kattaa yksityisen sektorin, kuntasektorin ja myös valtiosektorin. Tämä julkaisu koskee yksityistä sektoria. Keskeisenä osana tutkimushanketta olemme selvittäneet paikallista sopimista koskevia lakien säännöksiä ja työehtosopimusten määräyksiä sekä analysoineet erilaisia paikallisia sopimuksia niiden oikeusvaikutuksineen. Olemme myös toteuttaneet 1835 yksityisen sektorin toimipaikkaan työnantajien ja niiden eri henkilöstöryhmien edustajille osoitetut kyselyt käytännön sopimistoiminnasta. Hankkeessa on tehty myös yksityisen sektorin liittojen asiantuntijoille kysely, jossa tiedusteltiin heidän kokemuksia ja näkemyksiä paikallisesta sopimisesta. Empiirisiä tietoja täydennettiin haastattelemalla valituissa yhdeksässä toimipaikassa henkilöstön ja työnantajien edustajia ja kuudessa näistä toimipaikoista toteutettiin myös yksittäisille työntekijöille ja toimihenkilöille suunnattu henkilöstökysely. Tutkimuksessa on sovellettu työelämän tutkimuksen edellyttämää tieteiden välistä lähestymistapaa, jossa työoikeudelliset ja sosiologiset menetelmät ja aineistot tukevat toisiaan. Olemme kutsuneet tätä laborologiseksi toimintatavaksi. Tämä on edellyttänyt hankkeen toteutuksessa eri alojen ja asioiden asiantuntijoiden yhteistyötä. Allekirjoittanut on toiminut koko hankkeen vastuullisena johtajana ja osallistunut etenkin juridisten selvitysten ja raportointien tekoon. Sosiologina hankkeessa on päätoimisesti työskennellyt erikoistutkija Heikki Uhmavaara. Hän on vastannut haastattelu- ja kyselyaineistojen analyyseista ja niitä koskevien tulosten raportoinneista. Työoikeudellisena asiantuntijana tutkimusryhmässä on ollut työoikeuden assistentti Jari Murto. Tutkimusapulaisina ja haastattelijoina työskentelivät oikeustieteellisten opintojensa viimevaiheissa Elisa Ihalainen ja Mira Kivelä (os.snellman) ja aiemmin mukana olivat myös Elina Latva- Koivisto, Peter Arvidsson ja Kaija Helander. Heidän pro-gradutöitään on hyödynnetty osin myös tässä julkaisussa. Lukuisissa kokouksissa, kyselyjen postitustalkoissa ja palavereissa

10 on vallinnut hyvä henki ja aitoa kiinnostusta asiaan. Asiantuntijoina hanketta ovat osin tukeneet professorit Jyrki Tala ja Harri Melin. Tämän julkaisun eri lukujen ja jaksojen alussa on mainittu niiden nimet, jotka ovat osallistuneet sen sisällön laatimiseen. Yhdessä olemme kuitenkin koonneet aineistoja ja kommentoineet toistemme tekstiluonnoksia. Lopullisesta sisällöstä ja sen toimittamisesta ovat vastanneet julkaisun kannessa mainitut henkilöt. Tutkimushankkeen työtä Turussa on tukenut Helsingissä kokoontunut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Rauno Lindahl (EK/FK) ja jäseninä Peter Rehnström (Työsuojelurahasto), Päivi Järviniemi (Työ- ja elinkeinoministeriö), Jyrki Helin (SAK), Heli Ahokas (STTK), Ulla Aitta (Akava), Margareta Heiskanen (Kunnallinen työmarkkinalaitos), Mika Saarinen (Valtion työmarkkinalaitos) ja Kari Alakokkila (Kirkon sopimusvaltuuskunta). Mukana ohjausryhmän työssä ovat viime aikoina olleet myös Anu Sajavaara ja Simopekka Koivu EK:sta. Kiitän yliopiston, tiedekunnan ja tutkijaryhmän puolesta lämpimästi Työsuojelurahastoa ja työmarkkinajärjestöjä tämän tutkimuksen rahoituksesta. Ohjausryhmän jäseniä on erityinen syy kiittää niin saadusta tuesta kuin asiantuntevista kommenteista tutkimuksen eri vaiheissa. Kiitän myös, enempiä nimiä mainitsematta, kaikkia tutkimuksen onnistumista edesauttaneita henkilöitä järjestöissä, yrityksissä, oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja muissa tutkimusorganisaatioissa. Erityinen kiitos kuuluu kyselyihimme vastanneille lukuisille työnantajien ja henkilöstön edustajille. Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 31. päivänä tammikuuta 2008 Martti Kairinen

11 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ajanmukaiset tiedot paikallisen neuvottelu- ja sopimistoiminnan oikeudellisista perusteista, nykytilasta ja suhtautumisesta asian kehitykseen. Tutkijaryhmä on vuosien aikana selvittänyt yksityisen sektorin osalta yhtäältä paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita ja toisaalta kerännyt kyselyillä ja haastatteluilla käytännön tietoja asiasta. Lähtökohtana on laaja ja käytännönläheisesti ymmärretty paikallisen sopimisen määrittely. Empiirinen aineisto on tavoitteeseen nähden riittävä pieniä yrityksiä lukuun ottamatta. Oikeudelliset puitteet paikalliselle sopimiselle ovat pääosin kunnossa, mutta määräyksiä ja säännöksiä sovittavista asioista, menettelyistä, sopimusten oikeusvaikutuksista voisi selkeyttää työehtosopimuksissa ja myös laissa. Palkka- asiat on merkittävä paikallisen sopimisen kohderyhmä. Työehtosopimuksen puitteissa on sovittu muun muassa palkkaperusteista, -järjestelmistä, erilaisista lisistä ja korvauksista ja työpaikkakohtaisen erän jaosta. Myös tulos- ja voittopalkkioista sekä vastaavista bonuksista on sovittu jotakin paikallisesti. Työaika-asioitakin on sovittu runsaasti. Kysymys on ollut usein työ-, vapaa- ja loma-aikoja koskevista joustoista. Henkilöstön aseman muutoksista sopiminen on myös melko yleistä. Irtisanomisista, lomauttamisista ja osaaikaistamisista syntyi sopimuksia harvemmin. Monia muitakin henkilöstöasioita on ollut sopimusten kohteena. Paikallisen sopimisen kohteissa painopiste näyttää 1990-luvun lamavuosista alkaen siirtyneen henkilöstön määrällisen jouston ja säästötarpeiden asiaryhmistä joustaviin työaikajärjestelyihin ja viime aikoina myös kannustavien palkkausjärjestelmien käytön suuntaan. Kohdeasiat näyttävät monipuolistuneen aikaisemmasta. Sopimisen tarve ja mahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen eri aloilla ja toimipaikoilla erilaisia. Palkka-edut ovat yleensä parantuneet paikallisesti sopien. Heikennyksiä on tehty varsin harvoin. Niin työnantaja- kuin henkilöstöpuolellakin palkka-asioiden sopimuksista saadut kokemukset ovat olleet voittopuolisesti myönteisiä. Kaikkein myönteisimpiä kokemukset olivat työaika-asioiden sopimisesta. Työaika-asiat näyttävät sopivan parhaiten paikallisen sopimisen kohteeksi. Neuvottelu- ja sopijapuolina ovat olleet enimmäkseen olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat, luottamusmiehet. Sopimuksia syntyi myös työnantajan ja yksittäisen työn-

12 tekijän taikka työntekijäryhmän välillä. Aloitteen tekijänä oli useimmiten työnantaja, mutta etenkin palkka- ja työaika-asioissa myös henkilöstön edustajat tekivät aloitteita. Paikalliset sopimukset ovat olleet voimassa valtaosin toistaiseksi ja kirjallinen asiakirja laadittiin usein. Henkilöstöryhmien edustajien enemmistö ja myös monet työnantajapuolella luonnehtivat sopimisen asetelmaa sellaiseksi, että kyse oli työnantajapuolen ehdoilla tapahtuvasta sopimisesta, jossa henkilöstön näkemyksiä ja ehdotuksia otettiin huomioon. Työnantajien edustajien enemmistön mukaan kysymys oli vapaasta sopimisesta, jossa pyritään yksimielisyyteen. Valmiudet paikalliseen sopimiseen olivat henkilöstöpuolella kohtalaiset, työnantajapuolella ne olivat tätä parempia. Työnantajien edustajien valtaosa arvioi kokonaisuutta niin, että sopijapuolten välillä vallitsi riittävä tasavertaisuus. Enemmistö henkilöstön edustajista taas koki, ettei riittävää tasavertaisuutta ollut. Vain noin kolmannes henkilöstöpuolen vastaajista katsoi riittävän tasavertaisuuden vallinneen sopimistilanteessa. Vaikka henkilöstön edustajien enemmistön mielestä sopimisen asetelma ei ole riittävän tasavertainen, sopimisen tulokset kuitenkin koettiin usein myönteisiksi. Molempien osapuolten enemmistö arvioi, että paikallisesta sopimisesta on molemmille osapuolille hyötyä. Parantavia vaikutuksia oli muun muassa seuraaviin asioihin: toiminnan joustavuus, tuottavuus, työehdot ja sitoutuminen työhön. Työnantajien edustajat katsoivat parantavia vaikutuksia olleen lisäksi osapuolten väliseen luottamukseen, henkilöstön hyvinvointiin, neuvotteluilmapiiriin, toiminnan vastuullisuuteen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Henkilöstön edustajien arviot näistä olivat saman suuntaiset, mutta eivät näin hyviä. Luottamus ja paikallisten sopimusten synty kytkeytyvät toisiinsa. Luottamus ja tasavertaisuuskokemus ovat yhteydessä myös sopimusten myönteisiin vaikutusarviointeihin. Enemmistö työnantajien edustajista kannatti paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä. Henkilöstön edustajien suurin osa piti nykytilannetta sopivana, vain kolmannes kannatti lisäämistä ja mahdollisuuksien vähentämistä halusi noin 10 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että paikallisista sopimuksista on ajan ja kokemuksen myötä tullut merkittävä keino normittaa toimipaikoilla työehtoja ja työoloja, siis yleisten lakien ja työehtosopimusten lisäksi. Varsinkin silloin kun asioista aidosti sovitaan työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken, toimintatapa tuottaa usein hyötyä molemmille osapuolille ja yhteiskunnallekin. Kysymys on siis osapuolten tarpeisiin, hyötyyn ja luottamukseen perustuvasta toiminnasta.

13 YHTEENVETO 1. Tutkimushanke Paikallista sopimista työelämässä selvittävän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa ajanmukaiset tiedot paikallisen neuvottelu- ja sopimistoiminnan oikeudellisista perusteista, nykytilasta, kohdeasioista, menettelyistä, vaikutuksista, kokemuksista ja suhtautumisesta asian kehitykseen niin yksityisellä kuin kunta- ja valtiosektoreillakin. Hanke perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Tupo-sopimuksessa (vuosille ) olleeseen kirjaukseen asian tutkimisesta yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Hanketta on ohjannut keskusjärjestöjen ja työministeriön edustajista koostuva ohjausryhmä. Työsuojelurahasto, työministeriö, työmarkkinajärjestöt ja myös Valtion työsuojelurahasto ovat rahoittaneet tutkimuksen tekemisen yliopiston työoikeuden tutkijaryhmän toimesta. Tutkijaryhmä on selvittänyt yhtäältä paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita, kuten eri alojen TES-määräyksiä, ja toisaalta kerännyt kyselyillä ja haastatteluilla käytännön tietoa asiasta. Empiirisen tiedon keruu aloitettiin yksityisen sektorin liittoasiantuntijoiden kyselyllä vuoden 2005 lopulla. Keväällä ja kesällä 2006 tehtiin ositetulla otannalla valitun 1835 toimipaikan työnantajien ja keskeisten henkilöstöryhmien edustajien kysely, johon saatiin 1221 vastausta, 880 henkilöstön edustajilta (yleensä luottamusmiehiä ym.) ja 341 työnantajien edustajilta. Vähintään yksi vastaus saatiin 44 prosentista toimipaikkoja. Aineistoa voidaan pitää riittävänä suurten ja keskisuurten yritysten osalta, mutta pienten (alle 50 työllistävät) osalta tulokset ovat vain suuntaa antavia. Aineistoa täydennettiin suorittamalla yhdeksässä toimipaikassa työnantajan ja henkilöstön edustajien haastatteluja (30 kpl) ja kuudessa näistä toimipaikoista toteutettiin myös yksittäisten rivityöntekijöiden kysely. Tämän toimipaikkatasoisen tutkimusosion tulokset on jo julkaistu erikseen työministeriön työpoliittisen tutkimuksen sarjassa (Sovittaisiinko paikallisesti - julkaisu 335/2007). Kuntasektorin tilannetta selvitettiin erikseen kyselyin vuoden 2006 syksyllä 120 toimipaikassa ja valtiosektorin osalta sama toteutettiin vuonna Näiden sektorien tutkimustulokset julkaistaan erikseen. 1

14 2. Yksityisen sektorin keskeiset tulokset 2.1. Lainopillinen tarkastelu Tutkimuksen alussa selvitetään sitä, mihin oikeudellisiin perusteisiin ja lähtökohtiin paikallinen sopiminen voi perustua yksityisen työmarkkinasektorin toimipaikoilla. Koko tutkimushankkeessa on lähtökohtana laaja paikallisen sopimisen käsite. Tämän mukaisesti sopimisen perusteena voivat olla työlainsäädäntö, valtakunnallisten työehtosopimusten määräykset, työsopimusvapaus ja yleinen sopimusvapaus. Paikallisen sopimisen käsite on ymmärretty myös käytännönläheisesti. Sitoutumistarkoituksessa käytyjen neuvottelujen tuloksena osapuolten välillä saattaa syntyä oikeustoimilaissa tarkoitettujen selkeiden sopimusten lisäksi myös suostumus- ja yhteisymmärrysluonteisia tulemia. Mikäli tällaiset tulemat koetaan sitovina ja kun niiden mukaan myös käytännössä toimitaan, on myös niitä voitu pitää paikallisen sopimisen laajan käsitteen piiriin kuuluvina. Juridisessa luvussa I on selvitetty näitä lähtökohtia ja perusteita. Paikallisten sopimusten tyyppeinä on tarkasteltu valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimusta, yrityskohtaista työehtosopimusta, yhteistoimintamenettelyissä syntyviä sopimuksia ja muita neuvottelutuloksia, työsopimusten ehtojen muuttamissopimuksia ja velvoiteoikeudellisia sopimuksia henkilöstöasioista. Laajin oikeudellinen analyysi on kohdistettu eräiden valittujen alojen valtakunnallisten työehtosopimusten määräyksiin, joissa säädellään paikallisen sopimisen menettelytapoja ja niiden oikeusvaikutuksia. Lainopillisessa luvussa on myös jakso, jossa selvitetään luottamusmiesten oikeudellista asemaa tässä asiayhteydessä. Lisäksi on analysoitu palkkaasioita, tulospalkkioita, työaika-asioita ja työntekijöiden asemaa koskevia oikeudellisia seikkoja. Tutkijoiden mukaan oikeudelliset puitteet paikalliselle sopimiselle ovat pääosin kunnossa, mutta eri alojen työehtosopimuksissa on vaihtelevan sisältöisiä ja osin niukkoja paikallisen sopimisen toteuttamista ja oikeusvaikutuksia koskevia määräyksiä. Näitä asioita olisi tarpeen selkeyttää joko asianomaisissa työehtosopimuksissa tai sitten laissa. Tarkistettavia asioita olisivat muun muassa kysymykset paikallisen sopimuksen muotovaatimuksista, sovittavien asioiden piiristä, sopijaosapuolista, sopimusten henkilöllistä ulottuvuudesta ja oikeusvaikutuksista. Erityisesti olisi tarpeen kiinnittää huomiota luottamusmiesten edustusja sopimisvaltuuksiin, ennen muuta luottamusmiehen edustaman henkilöstöryhmään kuuluvien järjestäytymättömien ja sellaisten työntekijöiden osalta, jotka ovat muun kuin luot- 2

15 tamusmiehen järjestön jäseniä. Kun työnantajan käsitekin on toisinaan tulkinnanvarainen, osapuolten tulisi sopimistilanteessa olla selvillä myös työnantajan edustajana toimivan henkilön sopimisvaltuuksista. Valtuuksiin saattaa liittyä epäselvyyksiä ennen muuta silloin, kun asioista sovitaan edustuksellisella tasolla yt-menettelyissä ja kun sovitaan työoikeuden sääntelyalan ulkopuolelle jäävistä asioista ns. velvoiteoikeudellisia sopimuksia Sopimiskäytäntöjen empiirinen selvitys Palkka-asiat Palkka-asiat ovat merkittävä ja laaja paikallisen sopimisen kohderyhmä. Noin puolessa kyselyyn vastanneista toimipaikoista on sovittu alan työehtosopimuksen puitteissa palkkaperusteista, töiden vaativuuden arvioinneista, erilaisista lisistä ja korvauksista. Hieman harvemmissa toimipaikoissa sopiminen on kohdistunut muun muassa palkanmaksun toteutukseen, työehtosopimuksen mukaisen työpaikkakohtaisen erän jakamiseen, aikapalkan määrään, erityisryhmien palkkaukseen, palkkaan perhevapaiden ajalta ja tasa-arvoeriin. Vastaajien enemmistö ilmoitti myös, että tulos-, tuotanto- ja voittopalkkioista tai vastaavista bonuksista on sovittu jotakin paikallisesti. Suuressa osassa toimipaikoista (75 %) oli käytössä tulospalkkioita ainakin osaa henkilöstöä koskien. Voittopalkkioita tai muita kannustimia käytettiin noin neljäsosassa toimipaikkoja. Koska kyse on melko uudesta ja kiintoisasta asiaryhmästä, selvitettiin sitä sekä lainopillisesti että sosiologisesti. Yli puolet vastaajista piti palkka-asioiden paikallista sopimista kohtalaisen tai erittäin merkittävänä asiana. Palkka-asioita on sovittu yleensä työehtosopimukseen perustuen ja siinä olevan neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Niin työnantajien kuin henkilöstön edustajat tekivät aloitteita näistä asioista, tosin työnantajat useammin kuin henkilöstön edustajat. Sopijapuolena työnantajan kanssa ovat olleet luottamusmiehet tai vastaavat henkilöstön edustajat ja myös yksittäiset työntekijät. Enemmistö henkilöstön edustajista on kokenut vaikuttamismahdollisuutensa näissä asioissa vähäisiksi. Vain kolmannes ilmoitti voineensa vaikuttaa paljon. Toimihenkilöryhmien edustajat kokivat vaikuttamismahdollisuutensa pienemmiksi kuin työntekijöiden edustajat. Kuitenkin kaikkien kolmen henkilöstöryhmien edustajien enemmistön (n. 60 %) mukaan kokemukset palkka-asioista sopimisesta olivat pääosin myönteisiä. Palkkoja koskevista 3

16 paikallisista sopimuksista ei ole syntynyt monia erimielisyyksiä ja mikäli niitä on ollut, ne on yleensä ratkaistu paikallistasolla. Palkkaedut olivat parantuneet paikallisesti sopien noin puolessa toimipaikoista ja heikennyksiä on tehty varsin harvoin. Parantamisia voivat selittää muun muassa vallinnut hyvä taloustilanne, tulospalkkaus, toiminnan tehostaminen, osaavan henkilöstön pysyminen yrityksen työssä tai myös esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistäminen. Harvat heikentämistilanteet ovat saattaneet liittyä muun muassa joidenkin yritysten säästötarpeisiin, työnantajan vaihdoksiin tai siihen, että joustavista työajoista sovittaessa ylityöpalkkojen määrä on pienentynyt. Myös kunta- ja valtiosektoreilla on nyt suoritettujen kyselyjen mukaan tehty palkkaetuja parantavia sopimuksia luvulla kunnissa alkanut paikallisten säästösopimusten aika näyttää olevan ohi Työaikajärjestelyt Kyselylomakkeessa mainittuja työaika-asioiden ryhmiä, joista on yleensä työehtosopimuksissa määräyksiä, on myös ilmoitettu sovitun paikallisesti runsaasti. Kysymys on ollut usein työ-, vapaa- ja loma-aikoja koskevista joustoista. Liukuva työaika ja vuorotteluvapaat ovat olleet käytössä valtaosassa toimipaikkoja. Noin puolessa vastaajien toimipaikoista on sovittu muun muassa liukuvasta työajasta, säännöllisen työajan alkamisesta tai päättymisestä, henkilökohtaisista vapaista, työaikojen vaihdosta vapaaseen ja lomapalkan maksuajoista. Noin kolmanneksessa on sovittu muun muassa vuorotyön ajoista, säännöllisen työajan pituudesta ja tasoittumisesta, lepoajoista, vuosilomien sijoituksista, työajan lyhennysvapaista, ylityökäsitteen määrittelystä sekä ilta- ja ylityöstä. Työaikapankeista ja muista työaikojen joustojärjestelyistä on sovittu noin viidenneksessä toimipaikoista. Näitäkin sovittuja asioita on enemmistö vastaajista pitänyt joko kohtalaisen tai erittäin merkittävinä. Työajoista sopimisen menettelytapana on ollut joko työehtosopimuksen mukainen neuvottelujärjestys tai sitten yt-menettelyt. Jonkin verran on sovittu myös työsopimustasoisesti. Henkilöstöryhmien edustajat ovat valtaosassa tapauksia olleet sopijapuolena, mutta työaika-asioita sovittiin toisinaan myös suoraan asianomaisten työntekijöiden tai työntekijäryhmien kanssa suoraan. Näissä asioissa henkilöstön edustajilla on ollut paremmat vaikuttamismahdollisuudet kuin palkka-asioissa ja erimielisyyksiä on näistä sopimuksista syntynyt vielä vähemmän kuin palkoista sovittaessa. 4

17 Työaikajärjestelyjä koskevista paikallisista sopimuksista saadut kokemukset olivat valtaosin myönteisiä kaikkien henkilöstöryhmien enemmistön ja myös työnantajien edustajien vielä suuremman enemmistön osalta. Joustavuus työpaikoilla on parantunut tämän myötä. Kokemukset työaikojen paikallisesta sopimisesta olivat myönteisempiä kuin palkkaasioissa. Työaikoja koskeva asiaryhmä näyttää sopivan parhaiten paikallisen sopimisen kohteeksi Henkilöstön aseman ja määrän muutokset Kyselylomakkeessa mainittuja tämän kohderyhmän asioita sovittiin toimipaikoilla vähemmän kuin palkka- ja työaika-asioita. Olennaisista muutoksista työssä tai henkilöstön siirroista on sovittu noin 40 prosentissa toimipaikoista. Hieman vähemmän on sovittu henkilöstön miehityksestä, työvoiman käyttötavoista, yhteistoimintamenettelyn toteuttamistavoista ja irtisanomisista. Lomauttamisista ja osa-aikaistamisista syntyi paikallisia sopimuksia vain joissakin toimipaikoissa. Tässä asiaryhmässä syntyneitä sopimuksia ei pidetty niin merkittävinä kuin palkka- ja työaika-asioiden sopimisia. Menettelytapoina näissä asioissa ovat enimmäkseen olleet yt-menettelyt ja työsopimuksen osapuolten väliset sopimukset. TES:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä näitä asioita on saatu sovittua edellä mainittuja menettelyjä vähemmän. Sopijapuolina työnantajan kanssa olivat enimmäkseen henkilöstöryhmien edustajat ja/tai asianomaiset työntekijät suoraankin. Tässä asiaryhmässä henkilöstön edustajat ovat tehneet kaikkein vähiten aloitteita sopimiseen ja he ovat kokeneet vaikuttamismahdollisuutensa tässä yhtä vähäisiksi kuin palkka-asioissakin. Noin viidennes henkilöstöpuolen vastaajista ilmoitti syntyneen paljon erimielisyyksiä henkilöstön asemaa koskevista sopimuksista. Hieman useammin kiistoja on syntynyt henkilöstön määrän vähentämisten sopimisista. Noin 40 prosenttia henkilöstön edustajista ilmoitti, että näidenkin asioiden sopimisesta oli myönteisiä kokemuksia. Pääosin kielteisiä kokemuksia oli vain 25 prosentilla heistä. Työnantajien edustajien valtaosa (yli 70 %) arvioi samoin, että tästä asiaryhmästä saadut sopimisen kokemukset olivat pääosin myönteisiä. 5

18 Muut paikallisen sopimisen kohdeasiat Kyselyssä mainittuja muita asioita on myös sovittu jonkin verran. Yli puolessa toimipaikoissa on sovittu työsuojeluyhteistyön organisoinnista. Noin 40 prosentissa toimipaikoista sovittiin muun muassa tiedottamisista, tasa-arvoasioista, kehittämistoiminnasta ja henkilöstön edustajien ajankäytöstä. Noin kolmanneksessa on sovittu muun muassa erilaisista tuotantotekijöiden tunnusluvuista, henkilöstökoulutuksesta ja luottamusmieskorvauksista. Joitakin sopimuksia on tehty myös muun muassa erimielisyyksien ratkaisemisista, palavereista, henkilöstön edustajien osallistumisasioista, virkistys-, kerho- ja asuntoasioista sekä päihde- ja tupakointikysymyksistä. Tämän asiaryhmän asioista, joita valtaosa vastaajista pitää merkitykseltään vähäisempinä, osa on sellaisiakin, joista työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä. Paikallisten sopimusten kohdeasioita on siis kaiken kaikkiaan monia ja ne ovat voineet olla sellaisiakin, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti työnantajan direktiovallan piiriin. Kun kysyttiin, sovitaanko paikallisesti myös työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista asioista, sekä työnantajien että henkilöstönkin edustajien enemmistö ilmoitti näin tapahtuvan jossakin määrin. Vain kolmannes työnantajien edustajista katsoi, ettei direktiovallan asioista sovita Paikallisten neuvottelujen ja sopimisten osapuolet Sopijapuolina ovat olleet enimmäkseen olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat, viimeksi mainitut toisinaan myös yhdessä asianomaisen työntekijän kanssa. Henkilöstön edustajat osallistuivat lähes aina myös sopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja niiden valmisteluunkin. Jonkin verran sopimuksia syntyi myös työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä, ja toisinaan työnantaja on sopinut jonkin ryhmän tai tiimin kanssa. Aloitteen tekijänä oli useimmiten työnantaja, mutta etenkin palkka- ja työaika-asioissa myös henkilöstön edustajat tekivät aloitteita. Syntyneitä paikallisia sopimuksia on sovellettu valtaosassa toimipaikoista asianomaisen henkilöstöryhmän sellaisiinkin jäseniin, jotka ovat olleet sopimuksen tekemistä vastaan, vain noin 10 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei näin tehdä. 6

19 Sopimusten tekotapa ja vaikuttaminen Paikalliset sopimukset ovat olleet voimassa yleensä toistaiseksi, joskin kolmannes sopimuksista oli määräaikainen (tai kertaluonteinen). Kirjallinen asiakirja laadittiin usein, muttei kuitenkaan aina. Merkittävät ja toistaiseksi voimassaolevat sopimukset olivat säännönmukaisesti kirjallisia, mitä myös monet työehtosopimuksetkin edellyttävät. Työnantajien edustajista 80 prosenttia ilmoitti voineensa vaikuttaa aika paljon sopimuksiin. Henkilöstön edustajien enemmistö osallistui työpaikoillaan yt-menettelyihin, kehittämistoimintaan ja palkkauskysymystenkin käsittelyyn, mikä tarjosi heille vaikuttamisen mahdollisuuksia. Silti monet henkilöstön edustajat vastasivat voineensa vaikuttaa palkkaa ja henkilöstön asemia koskevien sopimusten sisältöön melko vähän, mutta työaikajärjestelyissä noin puolet heistä koki vaikutusmahdollisuudet kohtalaisen hyviksi. Kriittisimpiä vaikuttamismahdollisuuksien suhteen olivat toimihenkilöiden edustajat, erityisesti akavalaiset, kun taas työntekijöiden edustajat olivat vähiten kriittisiä. Vaikuttamismahdollisuutta koskevat arviot olivat parempia isoissa yrityksissä kuin pienissä ja teollisuudessa parempia kuin palvelualoilla Sopimisen asetelma Työnantajien edustajien enemmistö (51 %) tulkitsi paikallisen sopimisen asetelman olleen yleisluonteeltaan sellaisen, että kysymys oli vapaasta sopimisesta, jossa pyritään yksimielisyyteen. Henkilöstöryhmien edustajien enemmistö (60 %) ja myös työnantajapuolen vastaajista 40 prosenttia luonnehti sopimisasetelman yleisluonnetta sellaiseksi, että kyse oli työnantajapuolen ehdoilla tapahtuvasta sopimisesta, jossa henkilöstön näkemyksiä ja ehdotuksia otettiin huomioon. Vain pieni osa vastaajista luonnehti näitä saneluratkaisuiksi. Noin puolet henkilöstön edustajista ilmoitti, että henkilöstön vähentämisen uhka oli toisinaan ollut sopimistilanteessa käsillä, työnantajien edustajien mukaan taas näin oli vajaassa puolessa tilanteita. Osapuolet olivat kokeneet painostusta noin puolessa tapauksia; vain noin kolmannes tilanteista koettiin olleen vailla painostusta. Työnantajapuolen edustajien valtaosa (n.80 %) arvioi kokonaisuutta niin, että paikallisten sopijapuolten välillä vallitsi riittävä tasavertaisuus. Enemmistö henkilöstön edustajista (52 %) taas koki, ettei riittävää tasavertaisuutta asetelmassa ollut. Tämä kokemus on viime vuosina hieman vahvistunut. Noin kolmannes henkilöstöpuolen vastaajista koki riittävän tasavertaisuuden vallinneen sopimistilanteessa. 7

20 Silloin kun paikallinen sopimus neuvotellaan ja sovitaan henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä, puolet henkilöstönkin edustajista luonnehti tätä asetelmaa melko tasavertaiseksi. Työnantajien edustajien selvä enemmistö (77 %) taas oli valmis luonnehtimaan tasavertaiseksi myös sellaisen sopimisasetelman, jossa osapuolina työnantajan kanssa ovat henkilöstön jotkin ryhmät taikka sen yksittäiset työntekijät. Kysyttäessä, oliko sopijapuolella ollut asiasta riittävät tiedot, enemmistö työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajista vastasi myöntävästi, mutta eivät kaikki. Valmiuksien paikalliseen sopimiseen ilmoitettiin henkilöstöpuolella olleen joko keskitasoa tai melko hyvät, huonoja valmiuksia oli noin 23 prosentilla. Työnantajapuolen enemmistö taas arvioi valmiutensa erittäin tai melko hyväksi ja vain noin 10 % arvioi ne huonoiksi Kokemukset ja vaikutukset Selvällä enemmistöllä niin työnantaja- kuin henkilöstöpuolellakin ovat palkka-asioiden sopimuksista saadut kokemukset olleet voittopuolisesti myönteisiä, ja kielteisiä kokemuksia oli vain noin 10 prosentilla. Kaikkein myönteisimpiä olivat kokemukset työaikaasioiden sopimisesta. Työnantajapuolen enemmistön kokemukset henkilöstön asemaa ja vähentämisiä koskevista sopimuksistakin olivat yleensä myönteisiä, mutta selvästi alle puolella henkilöstön edustajista oli vastaavia kokemuksia tästä asiaryhmästä. Kysyttäessä paikallisen sopimisen eräitä yleisvaikutuksia vastaukset olivat melko myönteisiä. Kielteisiä vaikutusarvioita tuli vähän (enintään 19 %) kummaltakin osapuolelta. Molempien vastaajaryhmien selvät enemmistöt ilmoittivat parantavia vaikutuksia olleen vähintään hieman tai merkittävästi seuraaviin asioihin: toiminnan joustavuus, tuottavuus, työehdot ja sitoutuminen työhön. Työnantajien edustajien enemmistö katsoi parantavia vaikutuksia olleen myös osapuolten väliseen luottamukseen, henkilöstön hyvinvointiin, neuvotteluilmapiiriin, toiminnan vastuullisuuteen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Henkilöstön edustajien arviot näistä eivät olleet näin hyviä, ja heistä alle viidesosa katsoi sopimisen saattaneen heikentää hieman tai merkittävästi näitä asioita. Kun esitettiin väite siitä, että paikallisesta sopimisesta on hyötyä sekä työnantajalle että henkilöstölle, molempien osapuolten selvä enemmistö oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Tätä mieltä olivat myös liittojen asiantuntijat. Henkilöstön edustajat katsoivat osapuolten välisen luottamuksen ja henkilöstön työehtojen parantuneen sopimisen kautta viime vuosina hieman enemmän kuin tiedusteltaessa 8

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen Suomessa

Paikallinen sopiminen Suomessa Paikallinen sopiminen Suomessa Turun yliopiston tutkimusprojektin keskeisimpiä tuloksia 8.2.2008 Anu Sajavaara EK Erkki Auvinen STTK Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta Turun yliopisto selvittänyt

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista - tutkittuja kokemuksia Akava EK KiT KT SAK STTK VTML Työsuojelurahasto Sisältö Lukijalle...2 Palkat paikallisessa neuvottelupöydässä...4 Työaika joustaa

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Liike-elämän palvelut

Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelujen toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Liike-elämän palvelujen toimialalta kyselyyn vastasi yhteensä 82 toimipaikkaa. Toimipaikoista 12 edustaa kiinteistöalan

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Rakentaminen. Rakentamisen toimialan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Rakentaminen. Rakentamisen toimialan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Rakentaminen Rakentamisen toimialan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Rakennusalalta kyselyyn saatiin vastaus 45 toimipaikasta. Rakentamisen toimipaikoista 20 on alle sadan hengen toimipaikkoja, 15 sijoittuu

Lisätiedot

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Kauppa Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kaupan alalta saatiin kyselyyn vastauksia 63 toimipaikasta. Näistä 17 prosenttia on 5-19 hengen toimipaikkoja, 49 prosenttia 20-99 hengen toimipaikkoja,

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Rahoitus- ja vakuutuspalvelujen toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Rahoitus- ja vakuutusaloilta saatiin kyselyyn vastaus koskien 38 toimipaikkaa. Näistä 29 edustaa pankkipalveluja

Lisätiedot

Kemian teollisuus. Kemian teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Kemian teollisuus. Kemian teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Kemian teollisuus Kemian teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus 43 kemian teollisuuden toimipaikasta. Näistä 2 toimii öljytuotteiden valmistuksen, 19 kemikaalien ja kemiallisten

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uudet kehityssuunnat Toimialakohtaisia tuloksia paikallisesta sopimisesta työelämässä. Toimialaraporttien yhteenveto

Paikallisen sopimisen uudet kehityssuunnat Toimialakohtaisia tuloksia paikallisesta sopimisesta työelämässä. Toimialaraporttien yhteenveto Paikallisen sopimisen uudet kehityssuunnat Toimialakohtaisia tuloksia paikallisesta sopimisesta työelämässä Toimialaraporttien yhteenveto Heikki Uhmavaara Turun yliopisto 22 Sisällys Sivu Johdanto 3 Taustatietoja

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen -tutkittuja käytäntöjä

Paikallinen sopiminen -tutkittuja käytäntöjä Paikallinen sopiminen -tutkittuja käytäntöjä AKAVA - KT - PT - SAK - STTK - TT Työsuojelurahasto Paikallinen sopiminen - tutkittuja käytäntöjä Sisältöluettelo Saatteeksi...............................................3

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry NEUVOTTELUTULOS MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Elektroniikkateollisuus

Elektroniikkateollisuus Elektroniikkateollisuus Elektroniikkateollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Elektroniikkateollisuutta käsitellään tässä muusta metalliteollisuudesta erillään omana kokonaisuutenaan, koska elektroniikkateollisuuden

Lisätiedot

Paperiteollisuus. Paperiteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain. 27.2.2002 / Heikki Uhmavaara

Paperiteollisuus. Paperiteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain. 27.2.2002 / Heikki Uhmavaara Paperiteollisuus 27.2.2002 / Heikki Uhmavaara Paperiteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus 32 paperiteollisuuden toimipaikasta. Nämä ovat henkilöstömäärältään suuria.

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

Energia-ala. Energia-alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Energia-ala. Energia-alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Energia-ala Energia-alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Energia-alan eli Tilastokeskuksen luokituksessa sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimipaikkoja vastasi kyselyyn 20 1. Energia-alan toimipaikoista

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA

TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA Julkaisija: Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, 2015 Taitto: Painomerkki Oy, Kirsi Pääskyvuori ISBN ISBN 978-952-68070-2-7 (nid.) 978-952-68070-3-4

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016 Ruohoniemi 1.11.2013 Liite jäsentiedotteeseen 4/2013 Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus vuosille 2013-2016 Tässä jäsentiedotteessa selvitetään tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkkaratkaisua

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Metalliteollisuus, perusmetallien ja metallituotteiden valmistus

Metalliteollisuus, perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Metalliteollisuus, perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Metalliteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus kaikkiaan 130 metalliteollisuuden toimipaikasta. Elektroniikkateollisuutta

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja 21.01.2014 1. Koululaisten kesäharjoittelu 2014-2016 2. Uusien työehtosopimusten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot