PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA"

Transkriptio

1 Martti Kairinen, Heikki Uhmavaara, Jari Murto PAIKALLINEN SOPIMINEN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA Tutkimus paikallisen sopimisen oikeudellista perusteista ja käytännön toiminnasta työelämän yksityisellä sektorilla Tutkimus on syntynyt työmarkkinaosapuolten aloitteesta Työsuojelurahaston ja työmarkkinajärjestöjen tuella oikeustieteellisen tiedekunnan työoikeuden oppiaineen tutkimusprojektin työn tuloksena. Turku

2 Tekijät Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Yksityisoikeuden sarja. A:121 ISSN ISBN Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjapaino Uniprint, Turku 2008

3 SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEET ESIPUHE TIIVISTELMÄ YHTEENVETO Tutkimushanke Yksityisen sektorin keskeiset tulokset Lainopillinen tarkastelu Sopimiskäytäntöjen empiirinen selvitys Palkka-asiat Työaikajärjestelyt Henkilöstön aseman ja määrän muutokset Muut paikallisen sopimisen kohdeasiat Paikallisten neuvottelujen ja sopimisten osapuolet Sopimusten tekotapa ja vaikuttaminen Sopimisen asetelma Kokemukset ja vaikutukset Suhtautuminen paikallisen sopimisen kehittämiseen Arviointia Yleiskuva Tutkijoiden kehittämisarvioita LUKU I Martti Kairinen, Jari Murto, Elisa Ihalainen, Mira Kivelä PAIKALLISEN SOPIMISEN OIKEUDELLISET PERUSTEET Taustaa ja asetelma Kolmiportainen järjestelmä Paikallisen sopimisen kehityssuuntaus Käsitteitä ja tutkimuksellisia lähtökohtia Suppea ja laaja paikallisen sopimisen käsite Sopiminen ja sopimus Tutkimuksellisia lähtökohtia Lainsäädäntö paikallisen sopimisen perusteena Valtakunnallisen työehtosopimuksen määräykset paikallisen sopimisen perusteena Yleiset lähtökohdat Sääntelytekniikoita Osapuolet Muoto- ja menettelytapamääräykset Työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset Paikallisen sopimuksen voimassaoloaika ja sen päättyminen Eräiden työehtosopimusmääräysten tarkastelua Teknologiateollisuuden määräysten tarkastelua Paperiteollisuus Eräiden palveluajojen työehtosopimukset Yrityskohtaiset työehtosopimukset... 49

4 6. Yhteistoimintamenettelyssä syntyvät sopimukset Oikeudellisia lähtökohtia Suunnitelmat ja ohjelmat Työsopimustasoinen paikallinen sopiminen Työsopimusehtojen muuttamissopimukset Sopimuksen veroinen käytäntö Velvoiteoikeudelliset sopimukset henkilöstöasioista Luottamusmiesten oikeudellinen asema paikallisessa sopimisessa Luottamusmiehen edustusoikeuden perusta Työehtosopimusten määräykset luottamusmiehen valtuuksista paikallisessa sopimisessa Paikallisen sopimisen eräiden asiakohteiden oikeudellista tarkastelua Palkka-asiat Palkka-asioiden sopimisen oikeudellisia puitteita Tulospalkkiot Tulospalkkiojärjestelmä Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto Tulospalkkiot työntekijäkohtaisina työehtoina Yhdenvertaisuus ja tulospalkkiojärjestelmät Työajat Työntekijän asema ja työvoiman määrän muutokset Yhteenvetoa ja tutkijoiden arviointia juridista perusteista ja välineistä LUKU II Heikki Uhmavaara PAIKALLINEN SOPIMINEN EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN VALOSSA Paikallisen sopimisen toimintaympäristön muutoksia Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen Paikallinen sopiminen tutkimuskohteena Tutkimuskysymykset Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimushankkeen kokonaisuus Yksityisen sektorin kysely Vastausten määrä ja vastaamisaktiivisuus Kyselyn vastaajat ja toimipaikat Kokonaiskuva paikallisen sopimisen kohdeasioista Sopimisen laajuus toimipaikoissa asiaryhmittäin Palkka-asiat Työaika-asiat Henkilöstön aseman ja toimenkuvien muutokset Muita sopimisasioita Sopimuskohteiden merkittävyys Sopimisen laajuus toimipaikan henkilöstömäärän ja päätoimialan mukaan Syitä sopimiseen ja mahdollisuuksien käyttö Sopimisen tavat, osapuolet ja aloitteentekijät Sopimisen menettelytavat Ketkä ovat osapuolia asioita neuvoteltaessa ja sovittaessa Aloitteen tekijät paikallisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin Sopimisten muoto, voimassaoloaika ja soveltaminen

5 5. Osapuolten asema sopimismenettelyissä Henkilöstön edustajien osallistuminen työpaikan päätöksentekoon Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paikallisessa sopimisessa Osapuolten tasavertaisuus sopimistilanteessa, tiedot ja osaaminen Erimielisyydet ja niiden ratkaisutavat Kokemukset ja sopimusten vaikutukset Kokemukset Vaikutukset Suhtautuminen paikallisen sopimisen laajentamiseen Paikallinen sopiminen eri asiaryhmissä Palkoista sopiminen yleistyy työpaikoilla Monenlaisia asioita sopimisen kohteena Palkkaetujen parantaminen ja heikentäminen paikallisesti sopien Vastaajien kommentteja palkkasopimisesta Selityksiä Työaika joustaa paikallisesti sopimalla Joustavia työaikajärjestelyjä käytetään laajasti Kokemukset työaikasopimisesta Paikallinen sopiminen henkilöstön asemasta ja toimenkuvista LUKU III Heikki Uhmavaara PAIKALLISEN SOPIMISEN KEHITYSSUUNNAT JA SOPIMISKULTTUURI Mitä muutoksia paikallisessa sopimisessa on tapahtunut aikaisempaan verrattuna? Kohdeasioiden muutoksia Yleiskuva Palkkasopimisen kohdeasiat Työaikajärjestelyistä sopiminen Henkilöstön asemaan ja toimenkuviin liittyvä sopiminen Muut sopimisasiat Yhteenvetoa Sopimisen asetelman muutoksia Kokemusten ja vaikutusten muutoksia Muutoksia suhtautumisessa laajentamiseen ja sääntelyyn Paikallisen sopimisen tuloksellisuuden edellytyksistä Selittäviä tekijöitä Paikallisen sopimisen laajuutta selittäviä tekijöitä Paikallisen sopimisen koettuja vaikutuksia selittäviä tekjöitä Halukkuus laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia Henkilöstölähtöiset joustavat työaikajärjestelyt sopimisen valmiuksia parantavana tekijänä Mikä on tyypillistä hyvälle ja huonolle sopimiskulttuurille? Mitkä asiat sopivat / eivät sovi paikallisesti sovittaviksi Liittoasiantuntijoiden ja rivityöntekijöiden näkökulmia Asiantuntijakysely Työehtosopimusten mahdollisuudet sopimiseen ja niiden käyttö asiantuntijakyselyn mukaan Liitoasiantuntijoiden muita arvioita paikallisesta sopimisesta Tulkintaongelmat ja erimielisyydet sopimuksista

6 3.2. Henkilöstökyselyt rivityöntekijöille Työelämän eri sektorien vertailua Kyselyt kunta- ja valtiosektorilla Sopimisen kohdeasiat Vaikutukset Tasavertaisuus ja tietojen riittävyys Hyöty ja vaikutukset Suhtautuminen laajentamiseen LUKU IV Martti Kairinen, Heikki Uhmavaara, Jari Murto ARVIOINTIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA Sopimisten kokonaisarviointia työnantajien, henkilöstön ja yleisen edun kannalta Arvioinnin lähtökohdat Arvioinnin tuloksia Kehittämisen lähtökohtia ja tarpeita Neuvottelu- ja sopimiskulttuurin edistäminen Tutkimustoiminnan kehittäminen Lähdeluettelo Liitetaulukot ja -kuviot Liitteet: Laajan kyselyn saatekirje Laajan kyselyn työnantajan edustajien kyselylomake vastausjakautumin Laajan kyselyn henkilöstön edustajien kyselylomake vastausjakautumin Asiantuntijakyselyn kyselylomake

7 LYHENTEET AKAVA EK FK HE HO KKO KM KäO LM MaraTES OiktL SAK STTK TAL TehtoL TES TietoTES TSL TT TTervL TTES TUPO VakTES VES VLL yt- YTL Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto Finanssialan keskusliitto Hallituksen esitys Hovioikeus Korkein oikeus Komiteamietintö Käräjäoikeus Luottamusmies Majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimus Oikeustoimilaki Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö Toimihenkilökeskusjärjestö Työaikalaki Työehtosopimuslaki Työehtosopimus Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus Työsopimuslaki Työtuomioistuin Työterveyshuoltolaki Teknologiateollisuuden työehtosopimus Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, tulopolitiikka Vakuutusalan työehtosopimus Virkaehtosopimus Vuosilomalaki Yhteistoiminta Yhteistoimintalaki

8 Tilastollisten merkintöjen selityksiä Khi:n neliö on tilastollinen testi, jota käytetään jakaumien erojen testauksessa r on Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerroin, joka ilmaisee kahden muuttujan tilastollisen riippuvuuden R 2 -luku on regressiomallin selitysosuus, joka kertoo kuinka suuren osuuden selitettävän muuttujan vaihtelusta regressionanalyysin selittävät muuttujat pystyvät selittämään F-testi on tilastollinen testi, joka kertoo pystytäänkö regressioanalyysissa olevilla muuttujilla selittämään selitettävän muuttujan vaihtelua P-arvo ilmoittaa todennäköisyyden sille, että saataisiin sattumalta yhtä suuri ero ryhmien välille. Tulosta pidetään tilastollisesti melkein merkitsevänä (*), jos p-arvo on pienempi kuin 0.05 (*), merkitsevänä (**), jos arvo on alle 0.01 ja erittäin merkitsevänä (***), jos arvo on alle N tarkoittaa lukumäärä

9 ESIPUHE Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmä on vuodesta 2005 alkaen toteuttanut tutkimushanketta, jolla selvitetään sekä juridisin että sosiologisin menetelmin paikallisen sopimisen keskeisiä piirteitä ja kehitystä Suomessa. Tavoitteena on tuottaa ajanmukainen kuva paikallisen sopimisen oikeudellisista perusteista, nykytilanteesta ja kehityssuunnista tulevina vuosina. Hanke perustuu tulopoliittiseen vuosille , jossa todettiin, että keskusjärjestöt toteuttavat paikallisen sopimisen tutkimushankkeen yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Työsuojelurahaston, työministeriön, valtionvarainministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen rahoittama koko tutkimushanke kattaa yksityisen sektorin, kuntasektorin ja myös valtiosektorin. Tämä julkaisu koskee yksityistä sektoria. Keskeisenä osana tutkimushanketta olemme selvittäneet paikallista sopimista koskevia lakien säännöksiä ja työehtosopimusten määräyksiä sekä analysoineet erilaisia paikallisia sopimuksia niiden oikeusvaikutuksineen. Olemme myös toteuttaneet 1835 yksityisen sektorin toimipaikkaan työnantajien ja niiden eri henkilöstöryhmien edustajille osoitetut kyselyt käytännön sopimistoiminnasta. Hankkeessa on tehty myös yksityisen sektorin liittojen asiantuntijoille kysely, jossa tiedusteltiin heidän kokemuksia ja näkemyksiä paikallisesta sopimisesta. Empiirisiä tietoja täydennettiin haastattelemalla valituissa yhdeksässä toimipaikassa henkilöstön ja työnantajien edustajia ja kuudessa näistä toimipaikoista toteutettiin myös yksittäisille työntekijöille ja toimihenkilöille suunnattu henkilöstökysely. Tutkimuksessa on sovellettu työelämän tutkimuksen edellyttämää tieteiden välistä lähestymistapaa, jossa työoikeudelliset ja sosiologiset menetelmät ja aineistot tukevat toisiaan. Olemme kutsuneet tätä laborologiseksi toimintatavaksi. Tämä on edellyttänyt hankkeen toteutuksessa eri alojen ja asioiden asiantuntijoiden yhteistyötä. Allekirjoittanut on toiminut koko hankkeen vastuullisena johtajana ja osallistunut etenkin juridisten selvitysten ja raportointien tekoon. Sosiologina hankkeessa on päätoimisesti työskennellyt erikoistutkija Heikki Uhmavaara. Hän on vastannut haastattelu- ja kyselyaineistojen analyyseista ja niitä koskevien tulosten raportoinneista. Työoikeudellisena asiantuntijana tutkimusryhmässä on ollut työoikeuden assistentti Jari Murto. Tutkimusapulaisina ja haastattelijoina työskentelivät oikeustieteellisten opintojensa viimevaiheissa Elisa Ihalainen ja Mira Kivelä (os.snellman) ja aiemmin mukana olivat myös Elina Latva- Koivisto, Peter Arvidsson ja Kaija Helander. Heidän pro-gradutöitään on hyödynnetty osin myös tässä julkaisussa. Lukuisissa kokouksissa, kyselyjen postitustalkoissa ja palavereissa

10 on vallinnut hyvä henki ja aitoa kiinnostusta asiaan. Asiantuntijoina hanketta ovat osin tukeneet professorit Jyrki Tala ja Harri Melin. Tämän julkaisun eri lukujen ja jaksojen alussa on mainittu niiden nimet, jotka ovat osallistuneet sen sisällön laatimiseen. Yhdessä olemme kuitenkin koonneet aineistoja ja kommentoineet toistemme tekstiluonnoksia. Lopullisesta sisällöstä ja sen toimittamisesta ovat vastanneet julkaisun kannessa mainitut henkilöt. Tutkimushankkeen työtä Turussa on tukenut Helsingissä kokoontunut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Rauno Lindahl (EK/FK) ja jäseninä Peter Rehnström (Työsuojelurahasto), Päivi Järviniemi (Työ- ja elinkeinoministeriö), Jyrki Helin (SAK), Heli Ahokas (STTK), Ulla Aitta (Akava), Margareta Heiskanen (Kunnallinen työmarkkinalaitos), Mika Saarinen (Valtion työmarkkinalaitos) ja Kari Alakokkila (Kirkon sopimusvaltuuskunta). Mukana ohjausryhmän työssä ovat viime aikoina olleet myös Anu Sajavaara ja Simopekka Koivu EK:sta. Kiitän yliopiston, tiedekunnan ja tutkijaryhmän puolesta lämpimästi Työsuojelurahastoa ja työmarkkinajärjestöjä tämän tutkimuksen rahoituksesta. Ohjausryhmän jäseniä on erityinen syy kiittää niin saadusta tuesta kuin asiantuntevista kommenteista tutkimuksen eri vaiheissa. Kiitän myös, enempiä nimiä mainitsematta, kaikkia tutkimuksen onnistumista edesauttaneita henkilöitä järjestöissä, yrityksissä, oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja muissa tutkimusorganisaatioissa. Erityinen kiitos kuuluu kyselyihimme vastanneille lukuisille työnantajien ja henkilöstön edustajille. Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 31. päivänä tammikuuta 2008 Martti Kairinen

11 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ajanmukaiset tiedot paikallisen neuvottelu- ja sopimistoiminnan oikeudellisista perusteista, nykytilasta ja suhtautumisesta asian kehitykseen. Tutkijaryhmä on vuosien aikana selvittänyt yksityisen sektorin osalta yhtäältä paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita ja toisaalta kerännyt kyselyillä ja haastatteluilla käytännön tietoja asiasta. Lähtökohtana on laaja ja käytännönläheisesti ymmärretty paikallisen sopimisen määrittely. Empiirinen aineisto on tavoitteeseen nähden riittävä pieniä yrityksiä lukuun ottamatta. Oikeudelliset puitteet paikalliselle sopimiselle ovat pääosin kunnossa, mutta määräyksiä ja säännöksiä sovittavista asioista, menettelyistä, sopimusten oikeusvaikutuksista voisi selkeyttää työehtosopimuksissa ja myös laissa. Palkka- asiat on merkittävä paikallisen sopimisen kohderyhmä. Työehtosopimuksen puitteissa on sovittu muun muassa palkkaperusteista, -järjestelmistä, erilaisista lisistä ja korvauksista ja työpaikkakohtaisen erän jaosta. Myös tulos- ja voittopalkkioista sekä vastaavista bonuksista on sovittu jotakin paikallisesti. Työaika-asioitakin on sovittu runsaasti. Kysymys on ollut usein työ-, vapaa- ja loma-aikoja koskevista joustoista. Henkilöstön aseman muutoksista sopiminen on myös melko yleistä. Irtisanomisista, lomauttamisista ja osaaikaistamisista syntyi sopimuksia harvemmin. Monia muitakin henkilöstöasioita on ollut sopimusten kohteena. Paikallisen sopimisen kohteissa painopiste näyttää 1990-luvun lamavuosista alkaen siirtyneen henkilöstön määrällisen jouston ja säästötarpeiden asiaryhmistä joustaviin työaikajärjestelyihin ja viime aikoina myös kannustavien palkkausjärjestelmien käytön suuntaan. Kohdeasiat näyttävät monipuolistuneen aikaisemmasta. Sopimisen tarve ja mahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen eri aloilla ja toimipaikoilla erilaisia. Palkka-edut ovat yleensä parantuneet paikallisesti sopien. Heikennyksiä on tehty varsin harvoin. Niin työnantaja- kuin henkilöstöpuolellakin palkka-asioiden sopimuksista saadut kokemukset ovat olleet voittopuolisesti myönteisiä. Kaikkein myönteisimpiä kokemukset olivat työaika-asioiden sopimisesta. Työaika-asiat näyttävät sopivan parhaiten paikallisen sopimisen kohteeksi. Neuvottelu- ja sopijapuolina ovat olleet enimmäkseen olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat, luottamusmiehet. Sopimuksia syntyi myös työnantajan ja yksittäisen työn-

12 tekijän taikka työntekijäryhmän välillä. Aloitteen tekijänä oli useimmiten työnantaja, mutta etenkin palkka- ja työaika-asioissa myös henkilöstön edustajat tekivät aloitteita. Paikalliset sopimukset ovat olleet voimassa valtaosin toistaiseksi ja kirjallinen asiakirja laadittiin usein. Henkilöstöryhmien edustajien enemmistö ja myös monet työnantajapuolella luonnehtivat sopimisen asetelmaa sellaiseksi, että kyse oli työnantajapuolen ehdoilla tapahtuvasta sopimisesta, jossa henkilöstön näkemyksiä ja ehdotuksia otettiin huomioon. Työnantajien edustajien enemmistön mukaan kysymys oli vapaasta sopimisesta, jossa pyritään yksimielisyyteen. Valmiudet paikalliseen sopimiseen olivat henkilöstöpuolella kohtalaiset, työnantajapuolella ne olivat tätä parempia. Työnantajien edustajien valtaosa arvioi kokonaisuutta niin, että sopijapuolten välillä vallitsi riittävä tasavertaisuus. Enemmistö henkilöstön edustajista taas koki, ettei riittävää tasavertaisuutta ollut. Vain noin kolmannes henkilöstöpuolen vastaajista katsoi riittävän tasavertaisuuden vallinneen sopimistilanteessa. Vaikka henkilöstön edustajien enemmistön mielestä sopimisen asetelma ei ole riittävän tasavertainen, sopimisen tulokset kuitenkin koettiin usein myönteisiksi. Molempien osapuolten enemmistö arvioi, että paikallisesta sopimisesta on molemmille osapuolille hyötyä. Parantavia vaikutuksia oli muun muassa seuraaviin asioihin: toiminnan joustavuus, tuottavuus, työehdot ja sitoutuminen työhön. Työnantajien edustajat katsoivat parantavia vaikutuksia olleen lisäksi osapuolten väliseen luottamukseen, henkilöstön hyvinvointiin, neuvotteluilmapiiriin, toiminnan vastuullisuuteen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Henkilöstön edustajien arviot näistä olivat saman suuntaiset, mutta eivät näin hyviä. Luottamus ja paikallisten sopimusten synty kytkeytyvät toisiinsa. Luottamus ja tasavertaisuuskokemus ovat yhteydessä myös sopimusten myönteisiin vaikutusarviointeihin. Enemmistö työnantajien edustajista kannatti paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä. Henkilöstön edustajien suurin osa piti nykytilannetta sopivana, vain kolmannes kannatti lisäämistä ja mahdollisuuksien vähentämistä halusi noin 10 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että paikallisista sopimuksista on ajan ja kokemuksen myötä tullut merkittävä keino normittaa toimipaikoilla työehtoja ja työoloja, siis yleisten lakien ja työehtosopimusten lisäksi. Varsinkin silloin kun asioista aidosti sovitaan työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken, toimintatapa tuottaa usein hyötyä molemmille osapuolille ja yhteiskunnallekin. Kysymys on siis osapuolten tarpeisiin, hyötyyn ja luottamukseen perustuvasta toiminnasta.

13 YHTEENVETO 1. Tutkimushanke Paikallista sopimista työelämässä selvittävän tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa ajanmukaiset tiedot paikallisen neuvottelu- ja sopimistoiminnan oikeudellisista perusteista, nykytilasta, kohdeasioista, menettelyistä, vaikutuksista, kokemuksista ja suhtautumisesta asian kehitykseen niin yksityisellä kuin kunta- ja valtiosektoreillakin. Hanke perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Tupo-sopimuksessa (vuosille ) olleeseen kirjaukseen asian tutkimisesta yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Hanketta on ohjannut keskusjärjestöjen ja työministeriön edustajista koostuva ohjausryhmä. Työsuojelurahasto, työministeriö, työmarkkinajärjestöt ja myös Valtion työsuojelurahasto ovat rahoittaneet tutkimuksen tekemisen yliopiston työoikeuden tutkijaryhmän toimesta. Tutkijaryhmä on selvittänyt yhtäältä paikallisen sopimisen oikeudellisia perusteita, kuten eri alojen TES-määräyksiä, ja toisaalta kerännyt kyselyillä ja haastatteluilla käytännön tietoa asiasta. Empiirisen tiedon keruu aloitettiin yksityisen sektorin liittoasiantuntijoiden kyselyllä vuoden 2005 lopulla. Keväällä ja kesällä 2006 tehtiin ositetulla otannalla valitun 1835 toimipaikan työnantajien ja keskeisten henkilöstöryhmien edustajien kysely, johon saatiin 1221 vastausta, 880 henkilöstön edustajilta (yleensä luottamusmiehiä ym.) ja 341 työnantajien edustajilta. Vähintään yksi vastaus saatiin 44 prosentista toimipaikkoja. Aineistoa voidaan pitää riittävänä suurten ja keskisuurten yritysten osalta, mutta pienten (alle 50 työllistävät) osalta tulokset ovat vain suuntaa antavia. Aineistoa täydennettiin suorittamalla yhdeksässä toimipaikassa työnantajan ja henkilöstön edustajien haastatteluja (30 kpl) ja kuudessa näistä toimipaikoista toteutettiin myös yksittäisten rivityöntekijöiden kysely. Tämän toimipaikkatasoisen tutkimusosion tulokset on jo julkaistu erikseen työministeriön työpoliittisen tutkimuksen sarjassa (Sovittaisiinko paikallisesti - julkaisu 335/2007). Kuntasektorin tilannetta selvitettiin erikseen kyselyin vuoden 2006 syksyllä 120 toimipaikassa ja valtiosektorin osalta sama toteutettiin vuonna Näiden sektorien tutkimustulokset julkaistaan erikseen. 1

14 2. Yksityisen sektorin keskeiset tulokset 2.1. Lainopillinen tarkastelu Tutkimuksen alussa selvitetään sitä, mihin oikeudellisiin perusteisiin ja lähtökohtiin paikallinen sopiminen voi perustua yksityisen työmarkkinasektorin toimipaikoilla. Koko tutkimushankkeessa on lähtökohtana laaja paikallisen sopimisen käsite. Tämän mukaisesti sopimisen perusteena voivat olla työlainsäädäntö, valtakunnallisten työehtosopimusten määräykset, työsopimusvapaus ja yleinen sopimusvapaus. Paikallisen sopimisen käsite on ymmärretty myös käytännönläheisesti. Sitoutumistarkoituksessa käytyjen neuvottelujen tuloksena osapuolten välillä saattaa syntyä oikeustoimilaissa tarkoitettujen selkeiden sopimusten lisäksi myös suostumus- ja yhteisymmärrysluonteisia tulemia. Mikäli tällaiset tulemat koetaan sitovina ja kun niiden mukaan myös käytännössä toimitaan, on myös niitä voitu pitää paikallisen sopimisen laajan käsitteen piiriin kuuluvina. Juridisessa luvussa I on selvitetty näitä lähtökohtia ja perusteita. Paikallisten sopimusten tyyppeinä on tarkasteltu valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimusta, yrityskohtaista työehtosopimusta, yhteistoimintamenettelyissä syntyviä sopimuksia ja muita neuvottelutuloksia, työsopimusten ehtojen muuttamissopimuksia ja velvoiteoikeudellisia sopimuksia henkilöstöasioista. Laajin oikeudellinen analyysi on kohdistettu eräiden valittujen alojen valtakunnallisten työehtosopimusten määräyksiin, joissa säädellään paikallisen sopimisen menettelytapoja ja niiden oikeusvaikutuksia. Lainopillisessa luvussa on myös jakso, jossa selvitetään luottamusmiesten oikeudellista asemaa tässä asiayhteydessä. Lisäksi on analysoitu palkkaasioita, tulospalkkioita, työaika-asioita ja työntekijöiden asemaa koskevia oikeudellisia seikkoja. Tutkijoiden mukaan oikeudelliset puitteet paikalliselle sopimiselle ovat pääosin kunnossa, mutta eri alojen työehtosopimuksissa on vaihtelevan sisältöisiä ja osin niukkoja paikallisen sopimisen toteuttamista ja oikeusvaikutuksia koskevia määräyksiä. Näitä asioita olisi tarpeen selkeyttää joko asianomaisissa työehtosopimuksissa tai sitten laissa. Tarkistettavia asioita olisivat muun muassa kysymykset paikallisen sopimuksen muotovaatimuksista, sovittavien asioiden piiristä, sopijaosapuolista, sopimusten henkilöllistä ulottuvuudesta ja oikeusvaikutuksista. Erityisesti olisi tarpeen kiinnittää huomiota luottamusmiesten edustusja sopimisvaltuuksiin, ennen muuta luottamusmiehen edustaman henkilöstöryhmään kuuluvien järjestäytymättömien ja sellaisten työntekijöiden osalta, jotka ovat muun kuin luot- 2

15 tamusmiehen järjestön jäseniä. Kun työnantajan käsitekin on toisinaan tulkinnanvarainen, osapuolten tulisi sopimistilanteessa olla selvillä myös työnantajan edustajana toimivan henkilön sopimisvaltuuksista. Valtuuksiin saattaa liittyä epäselvyyksiä ennen muuta silloin, kun asioista sovitaan edustuksellisella tasolla yt-menettelyissä ja kun sovitaan työoikeuden sääntelyalan ulkopuolelle jäävistä asioista ns. velvoiteoikeudellisia sopimuksia Sopimiskäytäntöjen empiirinen selvitys Palkka-asiat Palkka-asiat ovat merkittävä ja laaja paikallisen sopimisen kohderyhmä. Noin puolessa kyselyyn vastanneista toimipaikoista on sovittu alan työehtosopimuksen puitteissa palkkaperusteista, töiden vaativuuden arvioinneista, erilaisista lisistä ja korvauksista. Hieman harvemmissa toimipaikoissa sopiminen on kohdistunut muun muassa palkanmaksun toteutukseen, työehtosopimuksen mukaisen työpaikkakohtaisen erän jakamiseen, aikapalkan määrään, erityisryhmien palkkaukseen, palkkaan perhevapaiden ajalta ja tasa-arvoeriin. Vastaajien enemmistö ilmoitti myös, että tulos-, tuotanto- ja voittopalkkioista tai vastaavista bonuksista on sovittu jotakin paikallisesti. Suuressa osassa toimipaikoista (75 %) oli käytössä tulospalkkioita ainakin osaa henkilöstöä koskien. Voittopalkkioita tai muita kannustimia käytettiin noin neljäsosassa toimipaikkoja. Koska kyse on melko uudesta ja kiintoisasta asiaryhmästä, selvitettiin sitä sekä lainopillisesti että sosiologisesti. Yli puolet vastaajista piti palkka-asioiden paikallista sopimista kohtalaisen tai erittäin merkittävänä asiana. Palkka-asioita on sovittu yleensä työehtosopimukseen perustuen ja siinä olevan neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Niin työnantajien kuin henkilöstön edustajat tekivät aloitteita näistä asioista, tosin työnantajat useammin kuin henkilöstön edustajat. Sopijapuolena työnantajan kanssa ovat olleet luottamusmiehet tai vastaavat henkilöstön edustajat ja myös yksittäiset työntekijät. Enemmistö henkilöstön edustajista on kokenut vaikuttamismahdollisuutensa näissä asioissa vähäisiksi. Vain kolmannes ilmoitti voineensa vaikuttaa paljon. Toimihenkilöryhmien edustajat kokivat vaikuttamismahdollisuutensa pienemmiksi kuin työntekijöiden edustajat. Kuitenkin kaikkien kolmen henkilöstöryhmien edustajien enemmistön (n. 60 %) mukaan kokemukset palkka-asioista sopimisesta olivat pääosin myönteisiä. Palkkoja koskevista 3

16 paikallisista sopimuksista ei ole syntynyt monia erimielisyyksiä ja mikäli niitä on ollut, ne on yleensä ratkaistu paikallistasolla. Palkkaedut olivat parantuneet paikallisesti sopien noin puolessa toimipaikoista ja heikennyksiä on tehty varsin harvoin. Parantamisia voivat selittää muun muassa vallinnut hyvä taloustilanne, tulospalkkaus, toiminnan tehostaminen, osaavan henkilöstön pysyminen yrityksen työssä tai myös esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistäminen. Harvat heikentämistilanteet ovat saattaneet liittyä muun muassa joidenkin yritysten säästötarpeisiin, työnantajan vaihdoksiin tai siihen, että joustavista työajoista sovittaessa ylityöpalkkojen määrä on pienentynyt. Myös kunta- ja valtiosektoreilla on nyt suoritettujen kyselyjen mukaan tehty palkkaetuja parantavia sopimuksia luvulla kunnissa alkanut paikallisten säästösopimusten aika näyttää olevan ohi Työaikajärjestelyt Kyselylomakkeessa mainittuja työaika-asioiden ryhmiä, joista on yleensä työehtosopimuksissa määräyksiä, on myös ilmoitettu sovitun paikallisesti runsaasti. Kysymys on ollut usein työ-, vapaa- ja loma-aikoja koskevista joustoista. Liukuva työaika ja vuorotteluvapaat ovat olleet käytössä valtaosassa toimipaikkoja. Noin puolessa vastaajien toimipaikoista on sovittu muun muassa liukuvasta työajasta, säännöllisen työajan alkamisesta tai päättymisestä, henkilökohtaisista vapaista, työaikojen vaihdosta vapaaseen ja lomapalkan maksuajoista. Noin kolmanneksessa on sovittu muun muassa vuorotyön ajoista, säännöllisen työajan pituudesta ja tasoittumisesta, lepoajoista, vuosilomien sijoituksista, työajan lyhennysvapaista, ylityökäsitteen määrittelystä sekä ilta- ja ylityöstä. Työaikapankeista ja muista työaikojen joustojärjestelyistä on sovittu noin viidenneksessä toimipaikoista. Näitäkin sovittuja asioita on enemmistö vastaajista pitänyt joko kohtalaisen tai erittäin merkittävinä. Työajoista sopimisen menettelytapana on ollut joko työehtosopimuksen mukainen neuvottelujärjestys tai sitten yt-menettelyt. Jonkin verran on sovittu myös työsopimustasoisesti. Henkilöstöryhmien edustajat ovat valtaosassa tapauksia olleet sopijapuolena, mutta työaika-asioita sovittiin toisinaan myös suoraan asianomaisten työntekijöiden tai työntekijäryhmien kanssa suoraan. Näissä asioissa henkilöstön edustajilla on ollut paremmat vaikuttamismahdollisuudet kuin palkka-asioissa ja erimielisyyksiä on näistä sopimuksista syntynyt vielä vähemmän kuin palkoista sovittaessa. 4

17 Työaikajärjestelyjä koskevista paikallisista sopimuksista saadut kokemukset olivat valtaosin myönteisiä kaikkien henkilöstöryhmien enemmistön ja myös työnantajien edustajien vielä suuremman enemmistön osalta. Joustavuus työpaikoilla on parantunut tämän myötä. Kokemukset työaikojen paikallisesta sopimisesta olivat myönteisempiä kuin palkkaasioissa. Työaikoja koskeva asiaryhmä näyttää sopivan parhaiten paikallisen sopimisen kohteeksi Henkilöstön aseman ja määrän muutokset Kyselylomakkeessa mainittuja tämän kohderyhmän asioita sovittiin toimipaikoilla vähemmän kuin palkka- ja työaika-asioita. Olennaisista muutoksista työssä tai henkilöstön siirroista on sovittu noin 40 prosentissa toimipaikoista. Hieman vähemmän on sovittu henkilöstön miehityksestä, työvoiman käyttötavoista, yhteistoimintamenettelyn toteuttamistavoista ja irtisanomisista. Lomauttamisista ja osa-aikaistamisista syntyi paikallisia sopimuksia vain joissakin toimipaikoissa. Tässä asiaryhmässä syntyneitä sopimuksia ei pidetty niin merkittävinä kuin palkka- ja työaika-asioiden sopimisia. Menettelytapoina näissä asioissa ovat enimmäkseen olleet yt-menettelyt ja työsopimuksen osapuolten väliset sopimukset. TES:n mukaisessa neuvottelujärjestyksessä näitä asioita on saatu sovittua edellä mainittuja menettelyjä vähemmän. Sopijapuolina työnantajan kanssa olivat enimmäkseen henkilöstöryhmien edustajat ja/tai asianomaiset työntekijät suoraankin. Tässä asiaryhmässä henkilöstön edustajat ovat tehneet kaikkein vähiten aloitteita sopimiseen ja he ovat kokeneet vaikuttamismahdollisuutensa tässä yhtä vähäisiksi kuin palkka-asioissakin. Noin viidennes henkilöstöpuolen vastaajista ilmoitti syntyneen paljon erimielisyyksiä henkilöstön asemaa koskevista sopimuksista. Hieman useammin kiistoja on syntynyt henkilöstön määrän vähentämisten sopimisista. Noin 40 prosenttia henkilöstön edustajista ilmoitti, että näidenkin asioiden sopimisesta oli myönteisiä kokemuksia. Pääosin kielteisiä kokemuksia oli vain 25 prosentilla heistä. Työnantajien edustajien valtaosa (yli 70 %) arvioi samoin, että tästä asiaryhmästä saadut sopimisen kokemukset olivat pääosin myönteisiä. 5

18 Muut paikallisen sopimisen kohdeasiat Kyselyssä mainittuja muita asioita on myös sovittu jonkin verran. Yli puolessa toimipaikoissa on sovittu työsuojeluyhteistyön organisoinnista. Noin 40 prosentissa toimipaikoista sovittiin muun muassa tiedottamisista, tasa-arvoasioista, kehittämistoiminnasta ja henkilöstön edustajien ajankäytöstä. Noin kolmanneksessa on sovittu muun muassa erilaisista tuotantotekijöiden tunnusluvuista, henkilöstökoulutuksesta ja luottamusmieskorvauksista. Joitakin sopimuksia on tehty myös muun muassa erimielisyyksien ratkaisemisista, palavereista, henkilöstön edustajien osallistumisasioista, virkistys-, kerho- ja asuntoasioista sekä päihde- ja tupakointikysymyksistä. Tämän asiaryhmän asioista, joita valtaosa vastaajista pitää merkitykseltään vähäisempinä, osa on sellaisiakin, joista työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä. Paikallisten sopimusten kohdeasioita on siis kaiken kaikkiaan monia ja ne ovat voineet olla sellaisiakin, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti työnantajan direktiovallan piiriin. Kun kysyttiin, sovitaanko paikallisesti myös työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista asioista, sekä työnantajien että henkilöstönkin edustajien enemmistö ilmoitti näin tapahtuvan jossakin määrin. Vain kolmannes työnantajien edustajista katsoi, ettei direktiovallan asioista sovita Paikallisten neuvottelujen ja sopimisten osapuolet Sopijapuolina ovat olleet enimmäkseen olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat, viimeksi mainitut toisinaan myös yhdessä asianomaisen työntekijän kanssa. Henkilöstön edustajat osallistuivat lähes aina myös sopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja niiden valmisteluunkin. Jonkin verran sopimuksia syntyi myös työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä, ja toisinaan työnantaja on sopinut jonkin ryhmän tai tiimin kanssa. Aloitteen tekijänä oli useimmiten työnantaja, mutta etenkin palkka- ja työaika-asioissa myös henkilöstön edustajat tekivät aloitteita. Syntyneitä paikallisia sopimuksia on sovellettu valtaosassa toimipaikoista asianomaisen henkilöstöryhmän sellaisiinkin jäseniin, jotka ovat olleet sopimuksen tekemistä vastaan, vain noin 10 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei näin tehdä. 6

19 Sopimusten tekotapa ja vaikuttaminen Paikalliset sopimukset ovat olleet voimassa yleensä toistaiseksi, joskin kolmannes sopimuksista oli määräaikainen (tai kertaluonteinen). Kirjallinen asiakirja laadittiin usein, muttei kuitenkaan aina. Merkittävät ja toistaiseksi voimassaolevat sopimukset olivat säännönmukaisesti kirjallisia, mitä myös monet työehtosopimuksetkin edellyttävät. Työnantajien edustajista 80 prosenttia ilmoitti voineensa vaikuttaa aika paljon sopimuksiin. Henkilöstön edustajien enemmistö osallistui työpaikoillaan yt-menettelyihin, kehittämistoimintaan ja palkkauskysymystenkin käsittelyyn, mikä tarjosi heille vaikuttamisen mahdollisuuksia. Silti monet henkilöstön edustajat vastasivat voineensa vaikuttaa palkkaa ja henkilöstön asemia koskevien sopimusten sisältöön melko vähän, mutta työaikajärjestelyissä noin puolet heistä koki vaikutusmahdollisuudet kohtalaisen hyviksi. Kriittisimpiä vaikuttamismahdollisuuksien suhteen olivat toimihenkilöiden edustajat, erityisesti akavalaiset, kun taas työntekijöiden edustajat olivat vähiten kriittisiä. Vaikuttamismahdollisuutta koskevat arviot olivat parempia isoissa yrityksissä kuin pienissä ja teollisuudessa parempia kuin palvelualoilla Sopimisen asetelma Työnantajien edustajien enemmistö (51 %) tulkitsi paikallisen sopimisen asetelman olleen yleisluonteeltaan sellaisen, että kysymys oli vapaasta sopimisesta, jossa pyritään yksimielisyyteen. Henkilöstöryhmien edustajien enemmistö (60 %) ja myös työnantajapuolen vastaajista 40 prosenttia luonnehti sopimisasetelman yleisluonnetta sellaiseksi, että kyse oli työnantajapuolen ehdoilla tapahtuvasta sopimisesta, jossa henkilöstön näkemyksiä ja ehdotuksia otettiin huomioon. Vain pieni osa vastaajista luonnehti näitä saneluratkaisuiksi. Noin puolet henkilöstön edustajista ilmoitti, että henkilöstön vähentämisen uhka oli toisinaan ollut sopimistilanteessa käsillä, työnantajien edustajien mukaan taas näin oli vajaassa puolessa tilanteita. Osapuolet olivat kokeneet painostusta noin puolessa tapauksia; vain noin kolmannes tilanteista koettiin olleen vailla painostusta. Työnantajapuolen edustajien valtaosa (n.80 %) arvioi kokonaisuutta niin, että paikallisten sopijapuolten välillä vallitsi riittävä tasavertaisuus. Enemmistö henkilöstön edustajista (52 %) taas koki, ettei riittävää tasavertaisuutta asetelmassa ollut. Tämä kokemus on viime vuosina hieman vahvistunut. Noin kolmannes henkilöstöpuolen vastaajista koki riittävän tasavertaisuuden vallinneen sopimistilanteessa. 7

20 Silloin kun paikallinen sopimus neuvotellaan ja sovitaan henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä, puolet henkilöstönkin edustajista luonnehti tätä asetelmaa melko tasavertaiseksi. Työnantajien edustajien selvä enemmistö (77 %) taas oli valmis luonnehtimaan tasavertaiseksi myös sellaisen sopimisasetelman, jossa osapuolina työnantajan kanssa ovat henkilöstön jotkin ryhmät taikka sen yksittäiset työntekijät. Kysyttäessä, oliko sopijapuolella ollut asiasta riittävät tiedot, enemmistö työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajista vastasi myöntävästi, mutta eivät kaikki. Valmiuksien paikalliseen sopimiseen ilmoitettiin henkilöstöpuolella olleen joko keskitasoa tai melko hyvät, huonoja valmiuksia oli noin 23 prosentilla. Työnantajapuolen enemmistö taas arvioi valmiutensa erittäin tai melko hyväksi ja vain noin 10 % arvioi ne huonoiksi Kokemukset ja vaikutukset Selvällä enemmistöllä niin työnantaja- kuin henkilöstöpuolellakin ovat palkka-asioiden sopimuksista saadut kokemukset olleet voittopuolisesti myönteisiä, ja kielteisiä kokemuksia oli vain noin 10 prosentilla. Kaikkein myönteisimpiä olivat kokemukset työaikaasioiden sopimisesta. Työnantajapuolen enemmistön kokemukset henkilöstön asemaa ja vähentämisiä koskevista sopimuksistakin olivat yleensä myönteisiä, mutta selvästi alle puolella henkilöstön edustajista oli vastaavia kokemuksia tästä asiaryhmästä. Kysyttäessä paikallisen sopimisen eräitä yleisvaikutuksia vastaukset olivat melko myönteisiä. Kielteisiä vaikutusarvioita tuli vähän (enintään 19 %) kummaltakin osapuolelta. Molempien vastaajaryhmien selvät enemmistöt ilmoittivat parantavia vaikutuksia olleen vähintään hieman tai merkittävästi seuraaviin asioihin: toiminnan joustavuus, tuottavuus, työehdot ja sitoutuminen työhön. Työnantajien edustajien enemmistö katsoi parantavia vaikutuksia olleen myös osapuolten väliseen luottamukseen, henkilöstön hyvinvointiin, neuvotteluilmapiiriin, toiminnan vastuullisuuteen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Henkilöstön edustajien arviot näistä eivät olleet näin hyviä, ja heistä alle viidesosa katsoi sopimisen saattaneen heikentää hieman tai merkittävästi näitä asioita. Kun esitettiin väite siitä, että paikallisesta sopimisesta on hyötyä sekä työnantajalle että henkilöstölle, molempien osapuolten selvä enemmistö oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Tätä mieltä olivat myös liittojen asiantuntijat. Henkilöstön edustajat katsoivat osapuolten välisen luottamuksen ja henkilöstön työehtojen parantuneen sopimisen kautta viime vuosina hieman enemmän kuin tiedusteltaessa 8

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista

Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista Tarve ja luottamus edistävät paikallista sopimista - tutkittuja kokemuksia Akava EK KiT KT SAK STTK VTML Työsuojelurahasto Sisältö Lukijalle...2 Palkat paikallisessa neuvottelupöydässä...4 Työaika joustaa

Lisätiedot

3. Työnantajan oikeus muuttaa työsuhteen ehtoa työnjohto ja valvontavallan perusteella (Engblom, kirja)

3. Työnantajan oikeus muuttaa työsuhteen ehtoa työnjohto ja valvontavallan perusteella (Engblom, kirja) Paikallinen sopiminen työehdoista Valinnainen opintojakso 15.8.2014 Vastaukset kysymyksiin 1 (Kairinen) ja 2-3 (Murto) eri arkeille. 1. Voiko henkilöstön luottamusmies YT-menettelyssä sopia paikallisesti

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Liike-elämän palvelut

Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelujen toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Liike-elämän palvelujen toimialalta kyselyyn vastasi yhteensä 82 toimipaikkaa. Toimipaikoista 12 edustaa kiinteistöalan

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Kauppa. Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Kauppa Kaupan alan toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kaupan alalta saatiin kyselyyn vastauksia 63 toimipaikasta. Näistä 17 prosenttia on 5-19 hengen toimipaikkoja, 49 prosenttia 20-99 hengen toimipaikkoja,

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Rahoitus- ja vakuutuspalvelujen toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Rahoitus- ja vakuutusaloilta saatiin kyselyyn vastaus koskien 38 toimipaikkaa. Näistä 29 edustaa pankkipalveluja

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uudet kehityssuunnat Toimialakohtaisia tuloksia paikallisesta sopimisesta työelämässä. Toimialaraporttien yhteenveto

Paikallisen sopimisen uudet kehityssuunnat Toimialakohtaisia tuloksia paikallisesta sopimisesta työelämässä. Toimialaraporttien yhteenveto Paikallisen sopimisen uudet kehityssuunnat Toimialakohtaisia tuloksia paikallisesta sopimisesta työelämässä Toimialaraporttien yhteenveto Heikki Uhmavaara Turun yliopisto 22 Sisällys Sivu Johdanto 3 Taustatietoja

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Kemian teollisuus. Kemian teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain

Kemian teollisuus. Kemian teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain Kemian teollisuus Kemian teollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus 43 kemian teollisuuden toimipaikasta. Näistä 2 toimii öljytuotteiden valmistuksen, 19 kemikaalien ja kemiallisten

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen -tutkittuja käytäntöjä

Paikallinen sopiminen -tutkittuja käytäntöjä Paikallinen sopiminen -tutkittuja käytäntöjä AKAVA - KT - PT - SAK - STTK - TT Työsuojelurahasto Paikallinen sopiminen - tutkittuja käytäntöjä Sisältöluettelo Saatteeksi...............................................3

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Tutkimustoiminta Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pelti-ja teollisuuseristysalalla vuonna 2008 1. Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Metalliteollisuudenharjoittajain

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Kiky-neuvottelutulokset

Kiky-neuvottelutulokset Kiky-neuvottelutulokset Terveyspalvelualan TES AVAINTES Ensihoitopalvelualan TES 17.6.2016 Miksi kilpailukykysopimus? Hallituksen pakkolait olisivat kuristaneet erityisesti julkista sektoria vielä voimakkaammin

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus

JHL:n edustajisto/hallitus Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 KirVESTES:n neuvottelutulos 31.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 7.6.2016 Keijo Hiltunen Pääkohdat Työmarkkinajärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen mukainen

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Paperiteollisuus. Paperiteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain. 27.2.2002 / Heikki Uhmavaara

Paperiteollisuus. Paperiteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä. Paikallinen sopiminen toimialoittain. 27.2.2002 / Heikki Uhmavaara Paperiteollisuus 27.2.2002 / Heikki Uhmavaara Paperiteollisuuden toimipaikat ja vastaajat kyselyssä Kyselyyn saatiin vastaus 32 paperiteollisuuden toimipaikasta. Nämä ovat henkilöstömäärältään suuria.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA

TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA TUTKIMUSRAPORTTI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YT-NEUVOTTELUISSA HEIKKI UHMAVAARA Julkaisija: Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, 2015 Taitto: Painomerkki Oy, Kirsi Pääskyvuori ISBN ISBN 978-952-68070-2-7 (nid.) 978-952-68070-3-4

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014

Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014 Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 1 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkankorotusten luokittelu kesäkuu 2014 Palkankorotustyöryhmä 27.6.2014 2 (13) Työ- ja virkaehtosopimusten palkkaratkaisujen palkankorotusten

Lisätiedot

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä Harri Hietala Keijo Kaivanto Vuosilomalaki käytännössä TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2102-2

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Neuvottelu, sopiminen ja kehittäminen viestintäalan työpaikalla

Yhdessä enemmän. Neuvottelu, sopiminen ja kehittäminen viestintäalan työpaikalla Yhdessä enemmän Neuvottelu, sopiminen ja kehittäminen viestintäalan työpaikalla Hyvä lukija Viestintäalan toimintaympäristö, tuotteet ja työtavat ovat voimakkaassa murroksessa. Perinteisesti luottamusmiehen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Miksi kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus (kiky) Keskusjärjestöt: EK, SAK, STTK, AKAVA Alkujaan

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 14.4.2016 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot