Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2016 Ylitarkastaja Antti Seppänen OPETUS-JA KULTTUURITOIMEN VASTUUALUE 29/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

2 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016 Antti Seppänen Aluehallintovirastojen julkaisuja 29/2017 ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Hämeenlinna 2017

3 KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 29/2017 Tekijät Antti Seppänen Julkaisuaika Elokuu 2017 Toimeksiantaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2016 Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2016 tilastotietojen avulla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Lisäksi tarkastellaan kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2016 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta sekä niiden visualisoinnista. Nousevina trendeinä näkyivät omatoimikirjastojen lisääntyminen ja sitä kautta aukioloaikojen kasvu. Kirjastossa kävijöiden määrään, käynteihin tai lainoihin ei lisääntyneellä aukiololla kuitenkaan vaikuttaisi olleen kovinkaan suurta merkitystä. Kirjastojen järjestämien tapahtumien ja koulutusten sekä niihin osallistuneiden määrä kasvoivat jälleen edellisestä vuodesta. Musiikkiäänitteiden hankintamäärät ja kokoelmat jatkoivat reipasta laskua. Samoin laskuun kääntyivät DVD ja Blu-Ray -elokuvien hankinta. Lasten kirjallisuuden hankinta ja lainaus olivat lievässä kasvussa. E-aineistojen, erityisesti e-lehtien ja -kirjojen hankinta, kokoelma ja käyttö kasvoivat vauhdilla, vaikkakin se oli vielä pientä verrattuna paperisten aineistojen käyttöön. Muiden aineistojen hankinta oli kutakuinkin aiemmalla tasollaan tai hivenen vähentynyt. Kirjastojen menot ja kulut olivat edellisen vuoden tasolla. Kirjastot hakivat ja niille myönnettiin vuonna 2017 vähemmän kehittämisavustuksia kuin aikaisemmin. Kehittämisen painopisteitä myönnettyjen avustusten näkökulmasta ovat oppimisympäristöt ja yhteisöllisyys sekä palveluiden kehittäminen. Asiakkaiden monilukutaitoja, eli perinteistä lukemisen edistämistä ja mediakasvatusta, pyritään myös kehittämään useilla projekteilla. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, arviointi ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 30 s Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Hinta

4 Sammanställd av Antti Seppänen Utgivningsdatum August 2017 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet Publikationens titel De allmänna biblioteken i Södra Finland 2016 Sammanfattning I publikationen beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne- Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. I publikationen jämförs bibliotekens verksamhet med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskas beträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Dessutom granskas biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas och visualiseringen av den. Som stigande trender sågs en ökning av meröppna bibliotek och därigenom ökade öppethållningstider. Den ökade öppethållningen verkar emellertid inte ha speciellt stor betydelse när det gäller antalet biblioteksbesökare, besök eller utlåningen. Anskaffningen, beståndet och användningen av e-material ökade med fart. Användningen av både e-böcker och e-tidningar hade en stigande trend även om det är lite jämfört med användningen av pappersmaterial. Evenemang och utbildningar ordnade av biblioteken samt antalet deltagare i dem ökade alltjämt från i fjol. Antalet inköpta musikupptagningar och bestånd fortsatte sin branta nedgång Också inköpen av DVD och Blu-Ray-filmer började minska. Anskaffningen av litteratur för och utlåningen till barn visade en svagt ökande trend. Anskaffningen av övrigt material låg på mer eller mindre samma nivå som tidigare eller minskade en aning. Bibliotekens utgifter och kostnader låg på samma nivå om i fjol. Biblioteken ansökte och beviljades mindre utvecklingsunderstöd 2017 än tidigare. Enligt de beviljade bidragen är kärnområdena för utveckling inlärningsmiljöerna och tillhörigheten samt utvecklingen av tjänsterna. Dessutom strävar man med flera projekt efter att utveckla besökarnas multilitteracitet, det vill säga främja traditionell läsning och mediefostran. Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidantal 30 Utgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Språk finska Tryckeri Pris

5 Sisällys Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna Omatoimiaukioloaika kolminkertaistui Toimintakulut säilyivät ennallaan Omatoimikirjastot eivät ole lisänneet kirjaston käyttöä E-lehtien käyttö rajussa kasvussa Henkilöstön määrä säilyi ennallaan Tapahtumien määrä lisääntyi Avustuksia haettiin ja myönnettiin aiempaa vähemmän Kirjastokimpat maakunnittain Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2015 ja Kuviot Kuvio 1. Omatoimikirjastojen aukioloajat per asukasluku 2015 ja Kuvio 2. Toimintayksiköt vv Kuvio 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v Etelä-Suomessa 10 Kuvio 4. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv Kuvio 6. Fyysiset käynnit kirjastossa per aukiolotunnit Etelä-Suomessa Kuvio 7. Etelä-Suomen kirjastojen hankkimien e-lehtien käyttökerrat suhteessa asukaslukuun Kuvio 8. Audiovisuaalisen aineiston hankinta Etelä-Suomen kirjastoissa Kuvio 9. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa vuosina Kuvio 10. Tapahtumat Uudenmaan kirjastoissa Kuvio 11. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa suhteessa väestöön Kuvio 12. Avusta saaneiden hankkeiden teemat Taulukot Taulukko 1. Toimintayksiköt Taulukko 2. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain Etelä-Suomessa Taulukko 3. Maakunnittain eniten toimintakuluja per asukas 10 Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain 13 Taulukko 5. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain 18 Taulukko 6. Haetut ja saadut avustukset alueittain vuonna

6 Taulukko 7. Etelä-Karjalan kirjastojen perustietoja Taulukko 8. Kanta-Hämeen kirjastojen perustietoja Taulukko 9. Kymenlaakson kirjastojen perustietoja Taulukko 10. Päijät-Hämeen kirjastojen perustietoja Taulukko 11. Uudenmaan kirjastojen perustietoja Kartat Kartta 1. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut asukasta kohden kunnittain vuonna Kartta 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden kunnittain vuonna Kartta 3. Etelä-Karjalan kirjastokimppa Kartta 4. Kanta-Hämeen kirjastokimpat Kartta 5. Kymenlaakson kirjastokimppa Kartta 6. Päijät-Hämeen kirjastokimppa Kartta 7. Uudenmaan kirjastokimpat Heinolan vanha ja uusi kirjastoauto. Kuva Liisa Häyrinen.

7 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2016 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Etelä- Karjalan yleisten kirjastojen toiminnasta vuodelta Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin. Tietoja verrataan viimeistä kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2015 tunnuslukuihin. Uuden lain yleisistä kirjastoista tultua voimaan, eivät laatusuositukset enää ole täysin ajan tasalla eikä niitä sellaisenaan enää käytetä 2017 vuoden arvioinnissa. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta Väestötietojen osalta on käytetty tilastokeskuksen väestörakennetilastoja. 1. Omatoimiaukioloaika kolminkertaistui Kirjastotilat ja niiden saavutettavuus vaikuttavat keskeisesti siihen, miten kirjaston palveluita voidaan tuottaa ja käyttää. Vaatimukset tilojen suhteen ovat muutoksessa, kun kirjaston toiminta muuttuu. Uusia kirjastorakennuksia ei ole juurikaan viime vuonna rakennettu, mutta olemassa olevia on remontoitu paremmin tarvetta vastaaviksi. Laatusuosituksissa suositeltiin, että kirjastot tai ainakin kirjastoautopysäkit sijaitsisivat lähellä asukkaitaan, heidän luontevien asiointireittiensä varrella ja olisivat auki silloin, kun se asiakkaille olisi hyödyllisintä. Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna Alueella toimi yhteensä 207 kirjastoa ja 37 kirjastoautoa. Pääkirjastoja oli 60, mikä kaksi vähemmän kuin vuonna Vähennys johtuu siitä, että Nastola liittyi Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan, jolloin entisistä pääkirjastoista tuli uudessa isommassa kunnassa sivukirjastoja. Sivukirjastojen määrä väheni: niitä oli yhteensä 136. Uusia sivukirjastoja perustettiin Helsinkiin, Lahteen (ent. Nastolan pääkirjasto) ja Hollolaan (ent. Hämeenkosken pääkirjasto). Sen sijaan lakkautettuja tai väliaikaisesti suljettuja sivukirjastoja olivat Hollolassa (Kalliolan kirjasto), Tuusulassa (Riihikallion kirjasto), Kotkassa (Otsolan ja Tavastilan kirjastot) sekä Hämeenlinnassa (Tuomelan kirjasto). Kirjastoautojen määrä on pysynyt samana, mutta kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 142 kpl ja oli Laitoskirjastoja toimi alueella 11. Aukiolotuntien määrä kasvoi huomattavasti eli peräti n tunnilla eli noin 19 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan aukiolotunteja oli jo yli puoli miljoonaa. Näin suuri kasvu johtuu pääosin omatoimiaukiolojen huomattavasta lisääntymisestä. Myös perinteinen aukiolo, jolloin henkilökunta on paikalla, on lisääntynyt hieman. Omatoimiaika lisääntyi peräti viidessätoista kunnassa. Aukiolotunneista 19 % oli 7

8 itsepalveluaukioloa eli ns. omatoimikirjaston palvelua. Kasvua viime vuoteen oli huomattavasti, sillä itsepalveluaukiolotunnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna liki kolminkertaisiksi. Itsepalveluaukioloaikana kirjasto toimii omatoimiperiaatteella: kirjastossa voi asioida, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla. Omatoimikirjaston tarkoituksena on lisätä aukioloaikoja niin, että ne sopivat mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Koko maassa kirjastojen itsepalvelutuntien osuus kasvoi 88 % edellisestä vuodesta ja oli jo 15 % kirjastojen kaikista aukiolotunneista. Muutos on tässä asiassa ollut nopeaa. Kuvio 1. Omatoimikirjastojen aukioloajat per asukasluku 2015 ja 2016 Vaikka kirjastojen ja kirjastoautojen määrä on hitaasti laskenut luvulla, on yleisten kirjastojen saavutettavuus yleisesti Etelä-Suomessa hyvä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muuallakin taajamissa matka lähimpään kirjastoon on kohtuullinen. Ainoastaan maaseutumaisissa kunnissa, joissa väestöntiheys on pieni, voi matka kirjastoon muodostua pitkäksi. Omatoimikirjastojen yleistymisen ansiosta kirjastojen saavutettavuus on edelleen kehittynyt myönteiseen suuntaan. Taulukko 1. Toimintayksiköt Pääkirjastot Sivukirjastot Laitoskirjastot Kirjastoautot Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

9 Kuvio 2. Toimintayksiköt Toimintayksiköt Pääkirjastot Sivukirjastot Laitoskirjastot Kirjastoautot Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asetti tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 78,1 m 2 vuonna Laskua oli hivenen edellisestä vuodesta. Parhaiten laatusuosituksen täyttävät Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, joilla tilaa per tuhat asukasta on yli 100 neliötä. Vähiten on väkirikkaalla Uudellamaalla 69 m 2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat m 2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n m Toimintakulut säilyivät ennallaan Laatusuosituksissa suositeltiin, että kunnat varaisivat kirjastojen ylläpitoon tarpeeksi resursseja, jotta vaikuttavat palvelut saadaan tuotettua. Karkeasti ottaen kirjastojen toimintakulut jakautuvat neljään: henkilöstö-, aineisto-, tila- sekä muut kulut. Etelä-Suomen yleiset kirjastot käyttivät 2016 toimintakuluihin yhteensä 134 miljoonaa euroa eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 56 prosenttia, kirjastoaineistokulujen osuus oli 10 prosenttia ja tilakustannusten osuus 21 prosenttia. Henkilöstö- ja aineistokulujen osuudet kokonaiskustannuksista ovat pysyneet viimeiset viisi vuotta samalla tasolla, tilakustannusten osuus on noussut parilla prosentilla. Taulukko 2. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain Etelä-Suomessa 2016 Menolaji Henkilöstökulut Kirjastoaineistokulut Tilakustannukset Muut kulut Yhteensä euroa osuus %

10 Kuvio 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain 2015 Etelä-Suomessa Toimintakulujen osuudet 2017 Henkilöstökulut Kirjastoaineistokulut Muut kulut Tilakulut 21 % 13 % 56 % 10 % E-aineistojen kuluja tilastoitiin 2016 kolmatta kertaa. Kirjastot panostavat nyt aiempaa enemmän e-kirjojen ja -lehtien hankintaan ja sitä myöden myös e-aineistojen kulut ovat kasvaneet. Ne olivat Etelä-Suomen kirjastoissa yhteensä noin euroa. Tämä oli 6 prosenttia kaikista aineistokuluista. Nousua edellisestä vuodesta oli yli Toimintakulujen keskiarvo koko maassa ja Etelä-Suomessa oli 58 euroa per asukas vuodessa. Erot kuntien välillä olivat kuitenkin sangen isot. Eniten resursseja oli Kauniaisilla, jossa kulut per asukas olivat peräti 111 euroa per asukas ja vähiten Järvenpäässä, jossa vastaavasti kulut olivat 35 euroa per asukas. Taulukko 3. Maakunnittain eniten toimintakuluja per asukas Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Parikkala 77,67 Ypäjä 69,96 Kouvola 65,82 Padasjoki 85,39 Kauniainen 110,67 Luumäki 75,78 Jokioinen 67,08 Iitti 60,33 Hartola 84,95 Inkoo 78,23 Rautjärvi 69,18 Humppila 60,12 Hamina 58,73 Sysmä 70,13 Espoo 77,58 Lemi 54,23 Hämeenlinna 59,46 Pyhtää 53,37 Lahti 59,74 Sipoo 77,27 Imatra 54,01 Forssa 58,79 Kotka 52,85 Heinola 48,75 Loviisa 71,3 Ruokolahti 53,69 Loppi 54,42 Virolahti 52,26 Asikkala 41 Hanko 70,79 10 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

11 Kuvio 4. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas * *vuoden 2016 euron arvossa Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa, Padasjoella, Inkoossa, Parikkalassa ja Espoossa ( /asukas). Vähiten taas Järvenpäässä, Hollolassa, Vantaalla, Mäntsälässä ja Orimattilassa (35 38 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (38,5 milj. ) ja vähiten Myrskylä ( ). Kartta 1. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut asukasta kohden kunnittain vuonna

12 3. Omatoimikirjastot eivät ole lisänneet kirjaston käyttöä Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä oli vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä oli 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä. Lainaajien määriä sen sijaan tilastoidaan. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2016 lainaajia oli 36 % väestöstä eli n Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (37 %) ja vähiten Kymenlaaksossa (31 %). Lainaajien määrää tilastoidaan aktiivisten kirjastokortin käyttäjien määrällä. Tällöin mm. pienet lapset jäävät pois tilastoinnin piiristä. Aktiivisia käyttäjiä on siis varmasti enemmän kuin lainaajia mm. lehtilukusalien käyttäjät ja kirjaston järjestämissä tapahtumissa käyvät, jotka eivät välttämättä lainaa kirjoja kirjastokäynneillään. Huolimatta aukioloaikojen lisääntymisestä, kirjastoissa käytiin vuonna 2016 saman verran kuin Etelä- Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 21,2 miljoonaa. Keskimäärin alueella käyntejä oli 9,2 asukasta kohden eli hiukan alle laatusuosituksen ja hieman yli kansallisen keskiarvon (8,9). Alueen maakunnista kirjastossa käytiin ahkerimmin Uudellamaalla (9,7 käyntiä per asukas) ja vähiten Etelä- Karjalassa (7 kpl per asukas). Uudenmaan ja koko Etelä-Suomenkin tilastoja nostaa pääkaupunkiseudun (11 kpl per asukas) ja sen lähikuntien muita aktiivisempi kirjastoissa käynti. Näissä kunnissa ja kaupungeissa kirjastokäyntejä on kahdesta seitsemään käyntiä per asukas enemmän kuin muualla Etelä-Suomessa keskimäärin. Huippuna on Kauniainen, jossa käyntejä on viisitoista kertaa per asukas vuodessa. Lainausten jo vuosia jatkunut laskeva trendi jatkui. Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut edellisvuodesta. Lainoja oli vuonna 2016 yhteensä 34,3 miljoonaa, joka on noin lainaa vähemmän kuin vuonna Keskimäärin lainoja tehtiin 15 per asukas vuodessa, mikä jää alle koko maan keskiarvon (16). Lainausluvut vaihtelevat maakunnittain. Eniten lainattiin Päijät-Hämeessä, jossa asukaskohtaisia lainoja oli 15,6, ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa vastaava luku oli 13. Kaikkien maakuntien lainauksessa tapahtui hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen jyrkkä lasku tapahtui Päijät-Hämeessä, jossa Lahden pääkirjaston iso remontti laski lainausta ja siten koko maakunnan lukuja. 12 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

13 Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain Fyysiset käynnit/asukasluku Kokonaislainaus/asukasluku Alue Etelä-Karjala 7,2 7,0 13,3 13,1 Kanta-Häme 7,4 7,1 15,8 15,4 Kymenlaakso 8 7,8 16,1 15,1 Päijät-Häme 9,4 7,9 17,5 15,7 Uusimaa 9,7 9,9 14,8 14,8 Pääkaupunkiseutu 10,3 10,7 14,2 14,6 Muu Uusimaa 8,5 8, ,2 Etelä-Suomi 9,2 9,2 15,1 15,1 Koko maa 9,1 9,0 16,4 16,4 Sekä kokonaislainaus, asukaskohtaisten lainojen määrä, että lainaajien osuus väestöstä ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet kaikissa alueen maakunnissa. Sama kehitys näkyy fyysisten käyntien määrässä. Vuonna 2016 lainoja asukasta kohden tehtiin 8 % vähemmän ja fyysisiä käyntejä asukasta kohden 16 % vähemmän kuin vuonna Kansallisella tasolla vastaavat luvut ovat 21 % ja 18 %. Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv Kokonaislainaus/asukas , ,7 17,4 17,2 16,7 16,9 16,5 15,8 15,5 15,1 14,

14 Kartta 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden kunnittain vuonna 2016 Käyntien määrä suhteessa aukioloaikoihin laskee nopeasti. Tämä johtuu siitä, että lisääntyneet omatoimiaukioloajat eivät vastaavassa suhteessa lisää kävijöiden määrää. Omatoimiaika vaikuttaisi palvelevan jo olemassa olevia asiakkaita, eikä näy lisääntyneenä lainaaja- tai käyntimäärinä. Erityisen nopeaa lasku on ollut Päijät-Hämeessä, jossa omatoimikirjastoja on otettu paljon käyttöön. Kuvio 6. Fyysiset käynnit kirjastossa per aukiolotunnit Etelä-Suomessa Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

15 4. E-lehtien käyttö rajussa kasvussa Kirjastojen kokoelmille suositeltiin seuraavaa: uusia kirjoja hankitaan kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 - vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin suositeltiin viittäkymmentä lehteä vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2016 Etelä-Suomessa 240 kpl tuhatta asukasta kohden. Määrä oli hivenen enemmän kuin edellisenä vuonna. Maakunnista eniten hankintoja tehtiin Kanta-Hämeessä, jossa kirjoja hankittiin 286 kappaletta ja niukimmin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 234 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla hankinta oli 213 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Tämä on luonnollista, sillä väestömäärä on siellä suurin. Absoluuttisesti hankintamäärät ovat pääkaupunkiseudulla 44 % kaikista hankituista kirjoista Etelä-Suomessa. Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2016 Etelä-Suomessa 8,8 % kokoelmista eli hieman suositusta enemmän. Edellisvuodesta poistojen määrä oli hivenen kasvanut. Eniten poistoja tehtiin Päijät-Hämeessä 14,4 %. Taustalla tässäkin on Lahden pääkirjaston iso remontti. Vähiten poistoja tehtiin Etelä-Karjalassa 4,8 %. Vuonna 2016 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,6 kpl alle 15 -vuotiasta kohden, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Maakunnista lähimmäs laatusuositusta ylsi Kanta-Häme 0,8 lastenkirjalla per alle 15-vuotias asukas. Paperisten lehtien tilaukset vähenevät edelleen. Niitä tilattiin vuonna 2015 kaikkiaan kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 4,4 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa noin yhdeksän kappaletta, joka on yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 14 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 8 lehteä tuhatta asukasta kohden. E-kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastoihin, ja e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen käyttöä tilastoitiin nyt kolmatta kertaa. Trendi on selvä: kirjojen kokoelmat ja käyttö ovat kasvaneet edellisestä vuodesta selvästi. Etelä-Suomen kirjastoissa oli tarjolla yhteensä e-kirjaa, joita käytettiin varsin aktiivisesti: käyttökertoja oli noin eli 7,2 kertaa per e-kirja. E-aineistojen käyttö on pääkaupunkiseudulla, eli Helmet -kimpan alueella, huomattavasti muuta Etelä-Suomea vilkkaampaa. Käyttö oli siellä n. 15 lainaa per e-kirja. Edelleen kuitenkin E-kirjojen osuus kokoelmista ja lainoista on vielä pieni. 15

16 E-lehtien käytön kasvu taas jatkuu vauhdilla. epress ja muut e-lehtipalvelut ovat laajentaneet kotimaisten lehtien valikoimaa ja osa kirjastoista on sen myötä lopettanut vastaavan paperilehden tilauksen kustannussyistä. E- lehtien käyttö on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 ja vuodesta 2014 käyttö on kolminkertaistunut. Vuonna 2016 e-lehtiä käytettiin Etelä-Suomessa jo yli kertaa. Kuvio 7. Etelä-Suomen kirjastojen hankkimien e-lehtien käyttökerrat suhteessa asukaslukuun Audiovisuaalisen aineiston hankinta on laskusuunnassa Etelä-Suomen kirjastoissa. Erilaisten suoratoistopalveluiden lisääntynyt suosio mm. Spotify, Netflix, HBO Nordic, Yle Areena jne. heijastuu jo kirjastojen aineistojen käyttöön ja sitä kautta hankintaan. Musiikkiäänitteiden hankinta jatkoi laskuaan ja myös kokoelmat ovat alkaneet kutistua. Myös DVD ja Blu-ray -elokuvien hankinta on lähtenyt laskuun. 16 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

17 Kuvio 8. Audiovisuaalisen aineiston hankinta Etelä-Suomen kirjastoissa AV aineiston hankinta Etelä- Suomessa Musiikkiäänitteet DVD ja Blu-ray 5. Henkilöstön määrä säilyi ennallaan Yleisten kirjastojen laatusuositus henkilöstön määräksi oli 0,8-1,0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutuksia suositeltiin kuusi täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2016 yhteensä henkilötyövuotta, mikä on 73 htv:tä enemmän kuin vuonna Tuhatta asukasta kohti henkilötyövuosia oli 0,82. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2016 Uudellamaalla, jossa henkilökuntaa oli 0,84 htv per tuhat asukasta ja heikoin Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,74 htv per tuhat asukasta. Vuonna 2016 Etelä-Suomen kirjastoissa osallistuttiin täydennyskoulutukseen kolme päivää htv:tä kohden eli selvästi alle laatusuosituksen. Kehitys on ollut kehnoa edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin koulutuspäiviä kertyi 3,5 per htv. Eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Kymenlaaksossa, jossa koulutuspäiviä oli 5,3 henkilötyövuotta kohden, ja vähiten Kanta-Hämeessä, jossa vastaava luku oli 2,6 päivää per htv. Kymenlaakson suurta täydennyskoulutusmäärä selittänee uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto alueen kaikissa kunnissa (Koha). 17

18 Taulukko 5. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain Alue Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet/ asukasta Muutos lkm Etelä-Karjala ,78 0,77 Kanta-Häme ,86 0,83 Kymenlaakso ,79 0,79 Päijät-Häme ,73 0,74 Uusimaa ,80 0,84 Pääkaupunkiseutu ,85 0,87 Muu Uusimaa ,68 0,76 Etelä-Suomi ,79 0,82 Koko maa ,82 0,82 6. Tapahtumien määrä lisääntyi Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa on tilastoitu nyt viisi vuotta. Joka vuosi toiminnan määrä on kasvanut edellisestä ja näin kävi myös vuonna Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin yli erilaista tapahtumaa, joka on 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapahtumien, kuten kirjailijailtojen, lukupiirien, konserttien, luentojen ja nukketeatteriesitysten kävijämäärä kasvoi 15 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui lähes henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin lähes näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta lähes henkilölle, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 11 %. Huomattavaa on, että valtaosa tapahtumista järjestetään Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joissa myös tilaisuuksien lisääntyminen on ollut suurinta. Kuvio 9. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa vuosina Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

19 Kuvio 10. Tapahtumat Uudenmaan kirjastoissa Tapahtumat Uusimaa Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Kuvio 11. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa suhteessa väestöön

20 7. Avustuksia haettiin ja myönnettiin aiempaa vähemmän Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto, jonka toimintaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erillisen valtionavustuksen. Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saivat vuosittain maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2016 Etelä-Suomen kirjastot jättivät Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 62 hakemusta hankerekisterin kautta ( toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Hakemusten yhteissumma oli noin miljoona euroa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai OKM:ltä keväällä 2017 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Taulukko 6. Haetut ja saadut avustukset alueittain vuonna 2017 Alue Hakemukset kpl Haettu summa Myönnetty avustus kpl Myönnetty avustus Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Yhteensä Myönnetyistä avustuksista suurin osa on suunnattu kirjastojen kehittämiseen oppimisympäristöinä ja yhteisöjensä osana. Myös palveluiden kehittäminen ja lukemisen edistäminen sekä mediakasvatus olivat kehittämisen kohteena. Edellisellä hakukierroksella hakemuksia saatiin hieman enemmän ja myös haettu summa oli suurempi. Myönteisiä päätöksiä tehtiin siten myös enemmän, mutta ne olivat keskimäärin hieman pienempiä, sillä myöntöjen yhteissumma oli hivenen 2017 vuotta pienempi. Ilmeisesti isot suunnitteilla olevat ja toteutuvat kirjastojärjestelmäuudistukset kaikissa maakunnissa hieman hillitsivät muuta kehittämisintoa 2016 ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi edellisten lisäksi 2016 matka-avustusta kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin yhdeksälle henkilölle yhteensä 4050 euroa. 20 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

21 Kuvio 12. Avusta saaneiden hankkeiden teemat

22 8. Kirjastokimpat maakunnittain Kartta 3. Etelä-Karjalan kirjastokimppa Taulukko 7. Etelä-Karjalan kirjastojen perustietoja Etelä-Karjala Kuntia 9 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 9 Sivukirjastoja 15 Kirjastoautoja 1 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 13,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 3,0 Fyysiset käynnit/asukas 7 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 330 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,77 Toimintakulut euroa/asukas 54,2 Kirjastokimppa: Heili 22 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

23 Kartta 4. Kanta-Hämeen kirjastokimpat Taulukko 8. Kanta-Hämeen kirjastojen perustietoja Kanta-Häme Kuntia 11 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 11 Sivukirjastoja 7 Kirjastoautoja 8 Kirjastokimppoja 3 Kokonaislainaus/asukas 15,4 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 11,9 Fyysiset käynnit/asukas 7,1 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 334 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,83 Toimintakulut euroa/asukas 56,2 23

24 Kartta 5. Kymenlaakson kirjastokimppa Taulukko 9. Kymenlaakson kirjastojen perustietoja Kymenlaakso Kuntia 7 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 7 Sivukirjastoja 11 Kirjastoautoja 5 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 15,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9 Fyysiset käynnit/asukas 7,8 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 287 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,79 Toimintakulut euroa/asukas Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

25 Kartta 10. Päijät-Hämeen kirjastokimppa Taulukko 10. Päijät-Hämeen kirjastojen perustietoja Päijät-Häme Kuntia 9 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 8 Sivukirjastoja 10 Kirjastoautoja 6 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 15,7 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9,5 Fyysiset käynnit/asukas 7,9 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 257 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,74 Toimintakulut euroa/asukas 53,7 25

26 Kartta 11. Uudenmaan kirjastokimpat Taulukko 11. Uudenmaan kirjastojen perustietoja Uusimaa Kuntia 26 Väestö -alle 15 v Pääkirjastoja 25 Sivukirjastoja 93 Kirjastoautoja 17 Kirjastokimppoja 7 Kokonaislainaus/asukas 14,8 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 4,5 Fyysiset käynnit/asukas 9,9 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 270 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,84 Toimintakulut euroa/asukas 58,7 26 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

27 9. Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2015 ja Perustuu tilastotietokannan tietoihin* Yksikkömuutos %- muutos Asukasluku ,6 Kuntien lukumäärä ,1 Kirjastot yhteensä kpl ,9 Pääkirjastot ,2 Sivukirjastot ,4 Laitoskirjastot ,0 Kirjastoautot ,0 Pysäkkejä ,9 Muita palvelupaikkoja ,4 Aukiolotunteja ,1 - aukiolotunnit: itsepalvelu ,6 Henkilötyövuodet yht ,0 Kirjaston palkkaamat ,5 - josta kirjastoammatilliset ,3 - josta korkeakoulutetut ,0 Muut ,4 Toimintakulut yht ,1 Henkilöstökulut ,5 Kirjastoaineistokulut ,5 - kirjojen hankintakulut ,8 - muut kirjastoaineistokulut ,8 Tilakustannukset ,2 Muut kulut ,0 Toimintakulut /asukas 58,31 57,89-0,42-0,7 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa ,8 Käynnit Fyysisiä käyntejä ,2 Fyysisiä käyntejä/asukasluku 9,23 9,19-0,04-0,4 27

28 Tapahtumat ,00 13,8 osallistujamäärä ,00 14,7 Näyttelyt ,00 5,3 Käyttäjäkoulutukset ,00 2,4 tunteina ,00 2,1 osallistujamäärä ,00 10,7 Kokonaislainaus kpl ,1 Lainaajat ,3 Kirja-aineiston lainaus yht ,6 Kirjat - suomenkieliset ,6 - ruotsinkieliset ,6 - muunkieliset ,6 - aikuisten kirjat ,0 - lasten kirjat ,8 - kaunokirjat ,1 - tietokirjat ,4 - kaunokirjat aikuiset ,9 - tietokirjat aikuiset ,1 - kaunokirjat lapset ,8 - tietokirjat lapset ,3 Nuotit ja partituurit , ,1 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht ,3 - Musiikkiäänitteet , ,3 - Muut äänitteet , ,6 - Videot 3901, ,5 - CD-ROM -levyt 58438, ,8 - DVD ja Blu-ray -levyt , ,6 - Muu aineisto** , ,7 Saadut kaukolainat ,4 Lähetetyt kaukolainat ,5 28 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

29 Kokonaislainaus/asukas 15,1 14,9-0,2-1,3 Hankinnat yht. kpl ,5 Kirjat ,5 - suomenkieliset ,4 - ruotsinkieliset ,7 - muunkieliset ,1 - aikuisten kirjat ,4 - lasten kirjat ,0 - kaunokirjat ,3 - tietokirjat ,9 - kaunokirjat aikuiset ,0 - tietokirjat aikuiset ,8 - kaunokirjat lapset ,3 - tietokirjat lapset ,1 Nuotit ja partituurit ,0 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht ,0 - Musiikkiäänitteet ,6 - Muut äänitteet ,4 - Videot ,5 - CD-ROM -levyt ,3 - DVD ja Blu-ray -levyt ,1 - Muu aineisto** ,5 Lehdet yht. vuosikertoja ,4 Sanomalehdet ,8 Aikakauslehdet ,0 Poistot kpl ,2 Kokoelmat yht. kpl ,4 Kirjat ,5 - suomenkieliset ,6 - ruotsinkieliset ,9 29

30 - muunkieliset ,4 - aikuisten kirjat ,5 - lasten kirjat ,4 - kaunokirjat ,0 - tietokirjat ,3 - kaunokirjat aikuiset ,3 - tietokirjat aikuiset ,7 - kaunokirjat lapset ,5 - tietokirjat lapset ,1 Nuotit ja partituurit ,4 Muut kuin kirja-aineisto yht ,5 - Musiikkiäänitteet ,7 - Muut äänitteet ,4 - Videot ,9 - CD-ROM -levyt ,8 - DVD ja Blu-ray -levyt ,2 - Muu aineisto** ,5 E-aineistot E-kirjakokoelma ,0 E-kirjojen hankinnat ,3 E-kirjojen käyttökerrat ,7 E-musiikin kirjautumiset ,1 E-musiikin käyttökerrat ,8 E-lehtien käyttökerrat ,7 E-tietokantojen käyttökerrat ,1 E-kuvatallenteiden käyttökerrat ,5 *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannasta **Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. 30 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016

31 31

32 32 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016