Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013

Transkriptio

1 Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013 Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 6/2014 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket i Lapland

2 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013 Satu Ihanamäki Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 6/2014 ISSN (PDF) Rovaniemi 2014

3 KUVAILULEHTI Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 6/2014 Tekijät Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013 Tiivistelmä Lapissa oli kuntia 21 ja yleisiä kirjastolaitoksia 18 vuonna Seutukirjastoja oli kaksi. Kirjastoautopalvelua oli 18 kunnan alueella. Kokonaislainaus koko maakunnan alueella laski 5,5,% edellisestä vuodesta ja oli 16,33 lainaa asukasta kohden. Lapissa tehtiin kuitenkin myös Suomen parhaimmat lainat: Ranualla lainattiin eniten koko maassa asukasta kohden: 26,6 lainaa! Aineistohankinnoista 85% oli kirja-aineistoja. Hankituista kirjoista kaunokirjallisuutta oli 64% ja tietokirjallisuutta 36%. Lainojen osuus samoista aineistoista oli kaunokirjallisuus n. 70% ja tietokirjallisuus n. 30%. Keskimäärin jokainen lappilainen kävi kirjastossa 9 kertaa vuoden 2013 aikana. Kirjastojen järjestämiin tapahtumiin osallistui yli henkilöä eli laskennallisesti n. 20% väestöstä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lapin kirjastojen keskeiset toiminnan tunnusluvut ovat pienentyneet huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin. Kunnissa tulisi kehittää kirjastoja strategisesti monipuolisiksi sivistys- ja kulttuuripalveluiksi, eikä tyytyä vain kirjallisuuden jakelukanavan tehtävään. Asiasanat yleiset kirjastot, Lappi, tilastot, vuositilastot, toimintakertomukset ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 13 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Kieli suomi Paino Hinta

4 Sisällysluettelo 1. Lappi toimintaympäristönä Kirjastoverkko Toiminta Lainaus Kokoelmat ja hankinta Tapahtumat, näyttelyt ja käyttäjäkoulutus Kirjastokäynnit Henkilöstö Toimintakulut Kehittäminen 8 4. Haasteet... 9

5 1. Lappi toimintaympäristönä Lapin kirjastojen toimintaympäristön muodostivat 21 kuntaa vuonna Asukkaita Lapissa oli , joista alle 18-vuotiaita oli 19%, vanhuksia 21% ja työikäisiä 60%. 15 vuotta täyttäneestä väestöstä keskiasteen koulutus oli 44,3%:lla ja korkeakoulutus 23,7%:lla väestöstä vuonna Perusasteen jälkeistä tutkintoa ei ollut 32 %:lla 15 vuotta täyttäneistä. Työttömyysaste oli 15,4% vuoden 2013 lopussa. Muuttovoittokuntia oli 7 vuonna Nämä olivat Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Sodankylä. Lapin kokonaispinta ala on reilut m² eli lähes saman verran kuin Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa yhteensä. Asukastiheys oli noin 2 asukasta 1 km²:llä. 2. Kirjastoverkko Hallinnollisia kirjastolaitoksia oli Lapissa 18 vuonna Pääkirjastoja on yhtä paljon kuin kuntiakin eli 21. Lapissa on kaksi seutukirjastoa: Sompion kirjasto, jonka muodostavat Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä, sekä Tornionlaakson kirjasto, jonka muodostavat Pello ja Ylitornio. Lähikirjastojen määrä maakunnassa väheni kahdella, joista toinen oli Posion viimeinen lähikirjasto. Lähikirjastoja on jäljellä kuudessa kunnassa, mutta vain kolmessa kunnassa niiden aukioloajat ovat niin laajat, että palvelulla voi olla merkittävää vaikuttavuutta. Kirjastoautojen määrä väheni edellisvuodesta yhdellä, kun Tornionlaakson seutukirjasto hankki uuden yhteisen auton korvaamaan entiset kaksi autoa. Kirjastoautoja on nyt maakunnassa 14. Kirjastoautopysäkkejä oli 18 kunnan alueella. Kirjastoautopysäkkien määrä väheni edellisestä vuodesta 3% ja niitä oli 1373 kappaletta. Lapissa kirjastojen palvelupaikkojen määrä on riisuttu koko lailla minimiin muualla paitsi Rovaniemellä. Koska asutus ja koulut ovat keskittyneet, on haja-asutusalueet tehokkainta ja laadukkainta palvella kirjastoautoilla. Niissä on jatkuvasti vaihtuva kokoelma ja ammattitaitoinen henkilökunta. 3. Toiminta 1.1. Lainaus Kirjastoaineistoja lainattiin Lapissa asukasta kohden 16,33 yksikköä vuonna Valtakunnallinen luku oli 17,19 (Kuva 1). Kaikkiaan aineistoa lainattiin kertaa. Kokonaislainaus laski 5,5% edellisestä vuodesta, mutta Ranualla tilastoitiin Suomen suurimmat lainausluvut asukkaisiin suhteutettuna: 26,6 lainaa asukasta kohden! 5

6 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 Kokonaislainaus / Asukasluku Lapissa Kokonaislainaus / Asukasluku koko maa 0,00 Kuva 1. Aineistolainaus asukasta kohden vuosina 2002, 2004, 2006, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ja 2013 Lapissa ja koko maassa. Kirjastoautoissa lainaus laski vain 2,5% ja niiden osuus kaikista lainauksista oli 16%. Kirjastoautojen kautta lainataan suhteellisesti eniten Enontekiöllä, Sallassa, Keminmaassa ja Ranualla joissa noin kolmannes kaikista aineistolainoista tehdään kirjastoautoissa Kokoelmat ja hankinta Lapissa hankittiin keskimäärin 445, 64 aineistoyksikköä asukasta kohden vuonna Valtakunnallinen arvo oli 351,02. Vaihteluväli Lapin kuntien kesken oli suuri: 255, ,46 kappaletta aineistoa asukasta kohden. Kaikki tilastoitu aineisto ei välttämättä ole uutta, vaan tilastointivuonna kirjastojärjestelmään luetteloitua Koko maa Lappi Kuva 2. Aineiston hankintamäärät asukasta kohden Lapissa ja koko maassa vuosina 2004, 2006, 2008, 2010, 2012 ja Aluehallintovirasto Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013

7 Hankinnasta kirja-aineistoja oli keskimäärin 85 %. Loput hankitut aineistot olivat muun muassa elokuvia ja musiikkiäänitteitä. Hankituista kirjoista kaunokirjallisuutta oli 64% ja tietokirjoja 36%. Lainatuista kirja-aineistoista kaunokirjallisuutta oli n. 70% ja tietokirjallisuutta n. 30% Tapahtumat, näyttelyt ja käyttäjäkoulutus Kirjastoissa järjestettiin vilkkaasti tapahtumia vuonna 2013, joihin osallistui yli henkilöä. (Taulukko 1) Kunta Näyttelyt 2013, Tapahtumat 2013, Käyttäjäkoulutukset lkm lkm 2013, lkm Utsjoki Enontekiö Muonio Tervola Simo Posio Kolari Salla Ranua Kittilä Inari Kemijärvi Tornionlaaks Keminmaa Sompio Kemi Tornio Rovaniemi Yht Alle asukasta asukasta Yli asukasta Taulukko 1. Lapin yleisissä kirjastoissa järjestettyjen näyttelyiden, tapahtumien ja käyttäjäkoulutusten määrät vuonna 2013 ryhmiteltynä kuntakoon mukaan Kirjastokäynnit Kirjastoissa käytiin kaikkiaan yli 1,5 miljoonaa kertaa. Jokainen lappilainen kävi siis lähes 9 kertaa kirjastossa vuoden 2013 aikana. Valtakunnallinen arvo oli 9,5. Aukiolotunteja oli kirjastoissa lähes Henkilöstö Henkilökuntaa Lapin yleisissä kirjastoissa oli 160,90 henkilötyövuotta. Näistä kirjastoammatilliset opinnot suorittaneita oli 85% eli riittävä määrä kirjastoasetuksen (406/2013) vaatimuksiin nähden. Sen sijaan korkeakoulutettuja oli vain 34%, mikä on liian vähän asetuksen vaatimaan 45%:iin nähden. Henkilöstö osallistui täydennyskoulutukseen keskimäärin 5,2 kertaa vuodessa, mikä on lähellä valtakunnallista suositusta 6 koulutuspäivää vuodessa. Lapin aluehallintoviraston tekemän peruspalveluarvioinnin (2013) mukaan osaamisen johtaminen ei ole kuitenkaan suunnitelmallista. Valitettavasti joistakin kunnista ei osallistuta tai päästä osallistumaan koulutukseen juuri ollenkaan. Kirjastopalvelut ovat suuressa muutoksessa, joten täydennyskoulutus on tärkeää, jotta pystyy pitä- 7

8 mään oman kirjastonsa palvelut ajan tasalla ja kehittämään palveluja asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti. Koulutuksissa saa vinkkejä ja ideoita hyvistä käytänteistä, joten uutta ei aina tarvitse keksiä itse. Lapin aluehallintoviraston tekemän peruspalveluarvioinnin (2013) mukaan kirjastojen henkilöstöstä eläköityy vähintään puolet seuraavan 10 vuoden aikana. Koska maakunnassa ei ole alan koulutusta millään tasolla, voi tulevien osaajien rekrytointi olla haasteellista. Tämä on tunnustettu ongelma muillakin aloilla Lapissa Toimintakulut Toimintakulut asukasta kohden olivat keskimäärin 66,23 euroa. Vaihteluväli kuntien kesken oli 42,36 173,10 euroa. Vähintään laskennallisen valtionosuuden verran käytti puolet Lapin kunnista kirjastojensa toimintamenoihin. Muiden satsaukset jäivät alle laskennallisen hinnan. Vuonna 2012 Lapin kirjastojen toimintamenot olivat alle 1% kuntien toimintamenoista. Kirjastojen toimintamenot ovat nousseet hitaammin kuin kuntien muut kustannukset. Toimintakulut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kunnat vyöryttävät erilaisia eriä toimintakuluihin. Myös saadut valtionavustukset tilastoidaan toimintakuluissa, joten merkittäviä valtionavustuksia saaneet kunnat näyttivät satsaavan kirjastoihinsa enemmän Kehittäminen Vuonna 2013 käynnistyneet ja käynnissä olleet hankkeet olivat yleisimmin palvelujen kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Valtion erityisavustusta käytettiin erityisesti nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Myös lukuharrastuksen edistäminen oli aktiivista avustusten turvin. Kolmanneksi yleisimpiä kirjastojen kehittämiskohteita olivat laitehankinnat. Kirjastot hankkivat erityisesti tablettitietokoneita asiakaskäyttöön. Kaikkiaan erityisavustuksia kehittämiseen ja lukuharrastuksen edistämiseen myönnettiin Lapin yleisille kirjastoille euroa vuonna Aluehallintovirasto Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013

9 4. Haasteet Viimeisen kymmenen vuoden aikana lainaus ja käynnit ovat vähentyneet noin kolmanneksen Lapin kirjastoissa (Taulukko 2). Kunta Toimintakulujen muutos-% Kokonaislainauksen muutos-% Fyysisten käyntien muutos-% Hankintojen muutos- % Kirjaston palkkaamien htv:ien muutos-% Aukiolotuntien muutos-% Asukaslu vun muutos- % Enontekiö 39,1-10,1-5,6-3,4 26,8 1,1-9,3 Inari 76,1-28,5-18,9 72,2 0,0 10,5-6,7 Kemi 5,8-52,9-53,0-27,6-36,5-53,4-4,2 Kemijärvi 26,4-41,4-44,5-14,4 10,1-46,9-18,5 Keminmaa 2,6-31,9-61,9-46,4-25,3-38,8-3,5 Kittilä 79,4 14,8-3,1 16,8-7,4-5,3 10,2 Kolari 33,1-33,8-39,9 10,4 0,0-10,3-1,5 Muonio 41,1-16,7-26,0 19,2-14,5 10,6-2,7 Posio 21,0-49,9-7,4-15,2-11,9 6,8-16,2 Ranua 37,5-26,1-45,3 60,6 6,6 2,8-13,8 Rovaniemi 32,0-20,2-31,8 4,3-9,5 3,3 7,0 Salla 32,8-29,1-5,2-6,9 25,0 24,2-17,5 Simo -17,8-51,1-62,2 27,9-32,0-45,3-8,8 Sompio 18,7-35,6-35,9-5,4 0,4 1,5-9,9 Tervola 49,6-38,2-24,7-2,3 9,1-3,8-11,7 Tornio 6,6-43,4-53,5-18,0-0,3-45,3 1,5 Tornionlaakso 30,0-23,5-38,9 39,9-8,4-10,7-15,9 Utsjoki 55,3-31,2 68,5 2,0 1,1-1,2-8,3 Lapin ka. 26,1-31,6-37,6 0,1-9,2-13,4-2,6 Koko maa 36,3-14,4-22,2 0,2-1,1-7,2 4,2 Taulukko 2. Eräiden toimintaindikaattoreiden muutos vuodesta 2003 vuoteen 2013 Lapin yleisissä kirjastoissa ja koko maassa. Kymmenen viime vuoden aikana Lapin kirjastojen toimintakulut ovat kasvaneet vähemmän kuin maassa keskimäärin. Aukiolotunnit ovat vähentyneet niissä kunnissa, joissa on suljettu viimeisiä lähikirjastoja tai muita palvelupaikkoja. Joissakin kirjastoissa on vähennetty henkilökuntaa merkittävästi. Asukasmäärän väheneminen ei selitä kaikkien kuntien osalta dramaattista muutosta. Tutkimuksissa ja kyselyissä kirjastojen käyttäjät kehuvat kirjastoja vuolaasti. Kansalliskirjaston vuonna 2013 toteuttamassa kansallisessa käyttäjäkyselyssä lappilaisista vastaajista 54% koki kirjaston parantaneen huomattavasti elämänlaatuaan, ja 36% koki elämänlaadun parantuneen jonkin verran kirjastonkäytön myötä. Vastanneista 61% koki kirjaston antaneen huomattavasti virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja 30%:n mielestä jonkin verran. Kirjasto oli tukenut huomattavasti 73%:n lukemis- ja kulttuuriharrastuksia ja 21%:n osalta jonkin verran. Kulttuurilaitoksista kirjasto on käytetyin, ja kulttuuriharrastuksista lukeminen yleisin harrastus (Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapalveluista). Tutkimuksen mukaan lähes kaikki (97 %) vastaajat katsoivat kulttuuripalvelujen lisäävän hyvinvointia ja poistavan sosiaalisia ongelmia. Vastaajista 85% 9

10 kokee kulttuuripalvelujen luovan myös moniarvoisuutta. Kulttuuripalvelujen käyttämättömyyden merkittävimpiä syitä olivat kiinnostuksen puute, sopimattomat aukioloajat, huono sijainti ja kiire. Vaikka kirjastopalveluja arvostetaan, niitä käytetään yhä vähemmän. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat monet toiminnot, ja erityisesti internetin sisältötarjonta on korvannut osan kirjastonkäytöstä. Internetissä hoituvat helpot tiedonhaut, lehtien luku, musiikin kuuntelu ja jo kirjojenkin lukeminen. Mobiililaitteet ovat lisänneet internetin käyttöä entisestään. Kirjastopalvelujen perusta on pitkään ollut aineistokokoelma, joka on enenevässä määrin muuttumassa digitaaliseksi. Kirjastot ovat tekijänoikeudellisista ja hinnoittelusyistä hieman jälkijunassa verkkoaineistojen tarjonnassa, mutta tilanne on korjaantumassa. Kirjastopalvelut ovat muuttuneet passiivisesta kokoelmien tarjonnasta aktiiviseksi kulttuurija sivistystoiminnaksi. Kirjastolaki (904/1998) antaa laajat mahdollisuudet kulttuurin ja sivistyksen toimijana: Yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Vaikka kirjaston merkitys aineiston välittäjänä vähenee, palvelut painottuvat jatkossa informaation jalostamiseen ja soveltamiseen, sisältökeskeisiin palveluihin. Kirjastolla on paljon tehtävää myös kuntalaisten oppimisprosesseissa, kuten tiedonhallintataitojen opastamisessa ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä. Uudenlaiselle palvelu- ja kohtaamiskulttuurille sekä monikäyttöisille tiloille on kysyntää. Kirjastot tukevat myös asiakkaiden omatoimista tekemistä. Kirjastopalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti kunnan väestöpohja, toimintaympäristö ja palvelurakenne huomioiden. Palvelujen muutos ja moninaistuminen vaatii kirjastohenkilöstöltä uutta ja entistä monipuolisempaa osaamista. Aktiivisuus yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden parissa, tapahtumatuotanto, monikanavaisen ja sirpaleisen tiedon hallinta, fiktiivisten sisältöjen tuntemus, erilaisten päätelaitteiden käyttötaidot, pedagogiset taidot ja moniammatillisuus ovat taitoja, jotka jossain määrin ovat kuuluneet kirjastotyöhön aina, mutta niiden merkitys korostuu koko ajan. Kunnissa tulisi miettiä, miten kirjastopalveluja suunnataan, miten ne resursoidaan ja mitä osaamista nämä strategiset valinnat vaativat henkilöstöltä. Kirjastotoimen aluehallinnolta voi hakea valtionavustusta kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan (Sotarauta, Saarivirta ja Kolehmainen) kehittämiseen kannattaa etsiä hyvät ja ennakkoluulottomat yhteistyökumppanit mieluiten kuntasektorin ulkopuolelta. Tutkimuksen mukaan kunnissa ei ole juurikaan intressiä suunnitella uusia palveluja uusille kohderyhmille tai etsiä olemassa oleville palveluille uusia kohderyhmiä. Sen sijaan kunnat ovat kiinnostuneita hienosäätämään vanhoja palveluja tarjotakseen niitä vanhoille kohderyhmille tai korkeintaan kehittämään vanhoille kohderyhmille uusia palveluja. Kuntien mieltymys hienosäätää jo olemassa olevia palveluja ilmenee myös siinä, että mieluiten viilataan itse palveluprosessia tai otetaan siinä käyttöön uutta teknologiaa kuin muutetaan itse palvelua. Kuntien innovaatiojärjestelmä on melko sisäänpäin kääntynyt: tärkeimmät tiedonlähteet ovat kollegat omassa tai muissa kunnissa, kunta-alan tiedotus tai ammattilehdet. Esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen merkitys jää melko vähäiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksissä suositellaan kuntien innovaatiojärjestelmiin kohdistuvan tutkimusohjelman käynnistämistä ja erilaisten innovaatiojohtamisen koulutusohjelmien organisoimista. 10 Aluehallintovirasto Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013

11 Kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii enemmän myös alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä. Kirjastoilla on Hankerekisteri verkkopalvelu, jossa valtionavustushakemukset tehdään ja johon voi myös tallentaa hyvä käytäntöjä. Kaikki ideat ovat julkisesti nähtävillä, mutta toistaiseksi valmiiden ideoiden hyödyntäminen on jäänyt melko vähäiseksi. Alueellisesti ja valtakunnallisesti tulisikin miettiä keinoja, miten valmiita palvelu- ja toimintaideoita saataisiin vaivattomasti kopioitua kirjastosta toiseen. Tarvittaisiin myös valtakunnallisia merkittäviä kokeiluja tai hankkeita erityisesti pienten kirjastojen uusista palvelumalleista. Kirjastopalvelujen ja tarpeiden muuttuessa ollaan muuttamassa myös kirjastolakia lähivuosina. Uuden lain myötä toivottavasti uudistuu myös kirjastojen tilastointi, jolla saataisiin parempi kuva nykyaikaisista kirjastopalveluista. Nykyiset tilastoluvut painottuvat vielä melkoisesti kokoelmaan, mikä on nykyisin osa palveluvalikoimaa, muttei koko kirjasto. Kunta Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku Kokonaislainaus / Asukasluku Fyysiset käynnit / Asukasluku Hankinnat / (Asukasluku / 1000) Tapahtumien osallistujamäärä/ (Asukasluku/ 1000) Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat / (Asukasluku / 1000) Enontekiö 124,3 131,1 23,0 24,1 11,8 11,7 884,0 941,4 287,2 317,5 1,6 1,3 Inari 109,4 102,5 17,3 18,3 15,0 18,3 823,8 800,7 258,6 276,3 1,0 1,0 Kemi 68,0 64,0 14,1 17,0 8,1 9,2 323,2 353,4 88,0 126,6 0,7 0,8 Kemijärvi 67,5 64,7 14,0 14,8 7,9 9,4 294,7 336,3 50,2 23,3 1,0 0,9 Keminmaa 52,0 50,2 16,3 15,6 6,5 7,0 418,9 508,6 63,8 10,5 0,7 0,7 Kittilä 70,9 68,3 19,8 20,3 9,1 9,3 573,7 617,1 71,2 187,1 0,8 0,8 Kolari 77,0 76,7 18,6 19,4 8,9 9,9 606,5 534,2 259,0 355,3 1,0 1,0 Muonio 101,1 94,4 20,2 21,9 11,1 11,1 1126,1 1051,5 571,8 370,6 0,9 0,9 Posio 68,9 68,5 12,4 14,1 13,7 13,4 407,4 610,5 310,3 288,1 0,9 0,8 Ranua 88,7 84,7 26,6 25,4 9,8 9,5 1247,5 1032,6 248,6 329,9 1,3 1,3 Rovaniemi 61,3 61,8 18,5 19,7 8,9 9,6 359,2 321,0 130,0 68,1 0,9 0,9 Salla 74,0 69,4 14,6 15,1 7,9 8,8 368,9 452,1 40,7 80,9 1,3 1,2 Simo 50,3 48,4 9,7 9,4 4,6 4,0 560,8 464,4 34,1 12,8 0,8 0,8 Sompio 73,1 72,8 16,1 17,0 9,4 10,3 565,5 561,7 205,0 136,9 1,0 1,0 Tervola 69,8 69,6 14,9 15,4 11,7 13,0 517,2 537,3 92,5 91,5 1,1 1,1 Tornio 42,4 42,9 10,8 10,9 4,6 4,4 256,0 277,1 91,2 32,4 0,8 0,8 Tornionlaakso 72,1 61,2 17,4 16,4 8,8 7,9 664,4 506,0 113,3 127,1 0,9 0,9 Utsjoki 173,1 160,9 16,0 15,5 23,4 12,9 870,8 735,7 182,9 67,2 2,2 2,2 Taulukko 3. Lapin yleisten kirjastojen keskeisiä toimintalukuja vuosilta 2013 ja Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot. 11

12 LÄHTEET Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Sokka et al. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Kansalliskirjasto. Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna ?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view& p_r_p_ _resetcur=true&p_r_p_ _categoryid=14253#.u_c7rknywuk Sotarauta, Markku, Saarivirta, Toni ja Kolehmainen, Jari. Mikä estää kuntien uudistumista? Kunnallisalan kehittämissäätiö, Suomen yleisten kirjastojen tilastot Yleisen kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministerö, Lapin aluehallintovirasto PL 8002 (Käyntiosoite Valtakatu 2) ROVANIEMI Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: 12 Aluehallintovirasto Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2013

13 Kuva 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2013 kirjastokehittäjänä palkitsema Sompion kirjasto souti Yöttömän yön soudussa kirkkovenettä 110 km, Savukoskelta Kemijärvelle