Selvitys pikalainayrityksistä

Transkriptio

1 Selvitys pikalainayrityksistä HTSY Verohallinto

2 Verohallinto 2 (6) SELVITYS PIKALAINAYRITYKSISTÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu pikalainayritysten toimintaa, niiden taloudellisia tunnuslukuja ja luotettavuutta sekä toimiluvan saamisen edellytyksiä. Yritysten tunnuslukuja on lisäksi verrattu alkoholilain mukaisiin anniskeluluvan ehtoihin ja tutkittu täyttyisivätkö nämä luotettavuuteen ja taloudellisiin edellytyksiin liittyvät ehdot kohdejoukon pikalainayrityksillä. Selvitys kohdistettiin ajalle ja kohdejoukon muodostivat 133 pikalainatoimintaa harjoittanutta yritystä sekä näiden vastuuhenkilöt joko vastuuaseman tai osakeomistuksen perusteella. Kohdejoukossa olivat mukana luotonantajarekisteriin ja Suomen pienlainayhdistykseen kuuluneet yritykset. Lisäksi kohdejoukkoon etsittiin pikalainoja tarjonneita yrityksiä Internetistä ja poliisin tietojärjestelmästä. Kohdejoukon 133 yrityksestä 83 kuului luotonantajarekisteriin. Verohallinnon tietojen mukaan kohdejoukon pikalainayrityksissä toimi 380 organisaatiohenkilöä 1, joista 329 kyettiin tunnistamaan. Pikalainalla tarkoitetaan vakuudetonta, yleensä alle kolmen kuukauden pituista kuluttajaluottoa, joka on normaalisti euron suuruinen. Niitä on saatavilla matkapuhelimen tai Internetin välityksellä. Lainoilla ei varsinaisesti ole nimelliskorkoa, vaan niiden kulut syntyvät muista kuluista, kuten käsittely-, toimitus-, palvelu- ja tekstiviestimaksuista. Näistä kuluista laskettuna lainan vuosittainen korko voi nousta satoihin prosentteihin. Joulukuusta 2010 alkaen pikaluottoja on saanut tarjota vain Rekisteröintilain 2 :n mukaisesti luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Pienlainayritysten myöntämien luottojen osuus kulutusluottokannasta on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa; alle 0,3 prosentista 0,8 prosenttiin. 1 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010), 2 ; Tässä laissa tarkoitetaan: organisaatiohenkilöllä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) 2 :ssä tarkoitettua henkilöä tai sellaista omistajaa, joka yksin tai yhdessä ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa olevan henkilön, aviopuolison, rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen tai samassa taloudessa asuvan henkilön kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhteisön pääomasta tai heillä on vastaava osuus yhteisön äänimäärästä

3 Verohallinto 3 (6) Taloudellisen luotettavuuden arviointia: taloudelliset tunnusluvut ja organisaatiohenkilöiden verkostoituminen Taloudellinen luotettavuus heikkenee, jos yritykset ovat taloudellisesti vaikeassa asemassa, esimerkiksi jos niiden toiminta on tappiollista tai jos ne ovat voimakkaasti velkaantuneita. Taloudellinen luotettavuus heikkenee myös, jos yritykset ovat keskenään voimakkaasti verkostoituneita tai niillä on runsaasti suhteita Viron kaupparekisterissä oleviin yrityksiin. 2 Selvityksessä tarkasteltiin pikalainayritysten kannattavuutta, velkaantuneisuutta, kulurakennetta ja omavaraisuusastetta. Lisäksi tutkittiin kohdejoukon organisaatiohenkilöiden keskinäisiä yhteyksiä sekä suhteita muihin yrityksiin. Pikalainayritysten tuottoprosentti 3 oli keskimäärin noin 11 prosenttia ajalla Voitolliset yritykset tuottivat voittoa noin 15 prosenttia vuodessa kun tulos suhteutetaan yrityksen tuottoihin. Huomattava määrä, prosenttia yrityksistä oli kuitenkin tappiollisia. Eniten tappiollisia yrityksiä oli vuonna Suurimmat tappiot tulivat vuonna 2009, jolloin niiden yhteismäärä nousi 9,3 miljoonaan euroon. Tappiolliset yritykset olivat selvästi liikevaihdoltaan pienempiä kuin voittoa tuottaneet yritykset. Pikalainayritysten velkaantuneisuus kasvoi tarkastelujaksolla. Vuonna 2007 mediaaniyrityksen velkaantuneisuus oli 69 prosenttia, mutta vuonna 2010 se oli peräti 125 prosenttia. Suurin osa pikalainayritysten kuluista muodostui luottotappioista. Myös ulkopuoliset palveluostot muodostivat merkittävän kuluerän. Tähän erään sisältyvät mm. ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta ostettujen perintäpalveluiden kustannukset. Selvityksessä laskettiin kohdejoukon yritysten omavaraisuusaste vuosittain elinkeinotoiminnan veroilmoitukseen perustuvilla tiedoilla. Kohdejoukon mediaaniyrityksen omavaraisuus laski 58 prosentista 53 prosenttiin vuosina Kohdejoukossa oli 71 yritystä, joiden keskinäinen verkostoituminen organisaatiohenkilöiden kautta oli vähäistä. Yrityksiä, joiden organisaatiohenkilöillä oli runsaasti yhteyksiä muihin pikalainayrityksiin, oli 14. Pikalainayritysten omistajat ja vastuuhenkilöt toimivat organisaatiohenkilön asemassa keskimäärin 9 yrityksessä vuosina Lisäksi voimassa olevia Viron kaupparekisterisuhteita oli 46 organisaatiohenkilöllä. Alkoholilain mukaisten lupaehtojen täyttyminen Selvityksessä verrattiin pikalainayritysten tunnuslukuja alkoholilain 21 a 5 mukaisiin luotettavuuteen ja taloudellisiin edellytyksiin liittyviin anniskeluluvan ehtoihin sekä sitä, miten kohdejoukon yritykset täyttäisivät nämä ehdot. 2 Ks. Harmaa talous 2012, luku Tuotto = tilikauden voitto/(liikevaihto+rahoituskulut). Vaihtelevien kirjanpidollisten kirjauskäytäntöjen vuoksi tässä selvityksessä tarkastellaan tuloina liikevaihdon sijaan liikevaihdon ja rahoitustuottojen summaa. Ks. Pikaluottoalan veroriskialue- ja veroriskikartoitus s Tunnusluvun laskennassa käytetty omat varat -tieto sisältää rahoitusomaisuuden lainasaatavat -erän. Omavaraisuusaste ei anna luotettavaa kuvaa rahoitusyhtiön vakavaraisuudesta, jos yhtiö lainaa ulos velaksi otettua pääomaa. Luottotappioriski, joka on korkea erityisesti pikalainatoiminnassa, ei tule ilmi tämän tunnusluvun avulla. 5 Alkoholilaki /1143, 21 a ( /764) Anniskeluluvan hakijaa koskevat edellytykset. Anniskelulupa myönnetään täysi-ikäiselle hakijalle, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu sekä jolla on alkoholijuomien anniskeluun vaadittava luotettavuus samoin kuin tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset. Vaadittava luotettavuus tai taloudelliset edellytykset puuttuvat, jos 1) hakija käyttää väärin päihdyttäviä aineita, 2) hakija on ulosmittauksen tai muun selvityksen mukaan kykenemätön vastaamaan veloistaan, 3) hakija on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ammattiaan harjoittaessaan tai muutoin syyllistynyt rikokseen, josta voi seurata vankeutta, 4) hakijalta tai yhteisöltä, jossa hakija on käyttänyt määräämisvaltaa, on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana peruutettu pysyvästi anniskelulupa, 5) hakija on toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen, tai 6) hakija on käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi mainittuna aikana on rauennut varojen puutteessa, ja hakijan edellä mainittu tai siihen välittömästi verrattavissa oleva aikaisempi toiminta osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan anniskelutoimintaa.

4 Verohallinto 4 (6) Alkoholilainsäädäntö edellyttää, että luvanhaltijoilla on riittävät taloudelliset toimintaedellytykset harjoittaa alkoholin anniskelua ja että luvanhaltijat ovat taloudellisesti luotettavia. Jos luotonantajarekisteriin pääsyn edellytyksiä muutettaisiin alkoholilainsäädännön suuntaan, mahdollistaisi se luvan myöntäjän puuttumisen sellaiseen toimintaan, joka ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla tai jossa lakisääteisiä velvoitteita ei ole asianmukaisesti hoidettu. Liiketoimintakielto Anniskeluluvan saaminen edellyttää, että hakijan toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Toimintakelpoisuuden edellytyksiä ovat: hakija on täysi-ikäinen, hakija ei ole holhouksen alainen ja hakijaa ei ole asetettu liiketoimintakieltoon. Kaikkiaan seitsemässä kohdejoukon yrityksessä toimi tai oli toiminut organisaatiohenkilön asemassa henkilö, joka oli vuosien aikana ollut asetettuna liiketoimintakieltoon. Yksi henkilö oli toiminut noin viiden kuukauden ajan organisaatiohenkilönä liiketoimintakiellon aikana. Organisaatiohenkilöiden konkurssitausta Alkoholilaki edellyttää, että hakija tai hakijan puolesta määräysvaltaa käyttävä taho ei ole käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi on mainittuna aikana rauennut varojen puutteeseen. Pikalainayritysten osalta tutkittiin organisaatiohenkilöiden toimintaa muissa yrityksissä sekä selvitettiin näiden yritysten konkurssitaustoja. Organisaatiohenkilöiden muista yrityksistä 136:llä ilmeni alkoholilaissa mainittuja konkurssivaiheita vuosina Kyky vastata veloista Hakijan kykyä vastata veloistaan arvioidaan alkoholilakia sovellettaessa useiden eri kriteerien perusteella. Hakija katsotaan kykenemättömäksi vastaamaan veloistaan mm. jos Hakijalla on varattomuusmerkintä Ulosottoselvityksestä käy ilmi, että hakija velkaantuu jatkuvasti Tilinpäätöstietojen perusteella hakijayrityksen toiminta on jatkuvasti tappiollista Noin neljänneksellä pikalainayritysten vastuuhenkilöistä oli vireillä vähintään yksi ulosottoasia vuosina Tänä ajankohtana vastuuhenkilöitä vastaan oli kaikkiaan ulosottoasiaa. Samana ajankohtana pikalainayrityksiä vastaan oli 513 ulosottoasiaa. Pikalainatoimintaa harjoittavista yrityksistä huomattava osa oli tappiollisia - tarkastelujaksolla tappiollisten osuus vaihteli 29 ja 39 prosentin välillä. Kohdejoukossa oli kahdeksan yritystä, jotka olivat tappiollisia vähintään kolme kertaa tarkastelujakson aikana vuosina Elinkeinotoiminnan veroilmoituksista saadun tiedon mukaan oman pääoman menettäneitä yrityksiä oli noin 20 prosenttia vuosittain.

5 Verohallinto 5 (6) Johtopäätöksiä Verojen ja muiden maksujen laiminlyönnit Alkoholilakia sovellettaessa verojen ja julkisoikeudellisten maksujen laiminlyönti käsittää kaikki lakisääteiset maksut, jotka hakijan tulee suorittaa. Huomattavaksi laiminlyönniksi katsotaan vähintään euron verovelka. Kohdejoukon pikalainayrityksistä 31 prosentilla oli verovelkaa. Verovelkaisten osuutta voidaan pitää erittäin korkeana, sillä kaikista Suomen toimivista yrityksistä ja elinkeinonharjoittajista verovelkaisia on keskimäärin 15 prosenttia (verovelka > 0). Kohdejoukon yrityksistä 18 prosentilla verovelka ylitti euroa. Verotarkastustoimenpiteitä oli kohdistettu 16 pikalainayritykseen. Näiden tarkastusten tuloksena tehtiin noin euron jälkiverotusesitykset. Mikäli pikalainatoiminnan lupaehtoja muutettaisiin vastaamaan alkoholin anniskeluluvan ehtoja, kaikista pikalainayrityksistä 57, eli 43 prosenttia ja luotonantajarekisteriin kuuluvista 29 kpl, eli 35 prosenttia eivät täyttäisi alkoholilain mukaisia lupaehtoja. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto niistä taloudellisen luotettavuuden puutteista, joita kohdejoukon yrityksillä olisi alkoholilain mukaisten lupaehtojen täyttymisessä. Konkurssitausta organisaatiohenkilö Kaikki Toimivat 6 rekisteriin Luotonantaja- kuuluvat Lkm Osuus Lkm Osuus Lkm Osuus % % 7 8 % Negatiivinen omapääoma - yritys % % % Tappiolliset tilikaudet (vähintään 3/4) - yritys 5 4 % 4 4 % 3 4 % Ulosotto - organisaatiohenkilö % 6 6 % 3 4 % Ulosotto - yritys 10 8 % 1 1 % 0 % Verovelka > yritys % % % Vähintään yksi ehto täyttyy % % % Kaikki yritykset Nykyinen pikalainatoimintaa säätelevä lainsäädäntö on riittämätön taloudellisen luotettavuuden valvonnan kannalta. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää pikalainatoimintaa harjoittavalta yritykseltä ja luonnolliselta henkilöltä seuraavia edellytyksiä: Kuluttajalle on ilmoitettava luoton luottokustannukset ja todellinen vuosikorko alkaen sovelletaan alle euron suuruisiin kuluttajaluottoihin tietyin poikkeuksin korkokattoa. Luotonannossa on noudatettava hyvää luotonantotapaa. 7. Luotonantajan tulee olla rekisteröitynä luotonantajarekisteriin eikä yritys saa olla konkurssissa. 8 Luonnollisen henkilön on oltava täysi-ikäinen ja toimintakelpoisuutta ei saa olla rajoitettu. Lisäksi ehtona rekisteröinnille on vaatimus luotettavuudesta (ei sakko- eikä vankeusrangaistuksia). Lainsäädäntö edellyttää lisäksi riit- 6 Selvityksessä toimiva yritys on sellainen, jolla on aktiivinen status ainakin yhdessä Verohallinnon rekisterissä. 7 Kuluttajansuojalaki ( /38) 6a ja 7 luku sekä (HE 78/2012 vp) 8 Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä ( /747)

6 Verohallinto 6 (6) tävää luottotoiminnan tuntemusta sekä sen, että luottoa ei saa tarjota toisen välikätenä. Pikalainatoiminnan lupaedellytysten muuttaminen alkoholilainsäädännön suuntaan edistäisi viranomaisten mahdollisuuksia puuttua ongelmallisten pikalainayritysten toimintaan. Kehitysehdotuksia Selvitysyksikön näkemyksen mukaan pikalainatoiminnan lupaedellytyksiä voitaisiin muuttaa niin, että toimiluvan hakijoilta ja haltijoilta edellytettäisiin myös taloudellista luotettavuutta. Taloudellinen luotettavuus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sellaista hakijaa ei hyväksyttäisi luotonantajarekisteriin, joka on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi mainittuna aikana on rauennut varojen puutteessa. Myös yrityksen tai sen vastuuhenkilön ulosottovelka, yrityksen verovelka tai negatiivinen omapääoma saattaisivat estää luotonantajarekisteriin pääsyn. Lupaehtojen soveltamisessa olisi kuitenkin hyvä olla lisäedellytyksenä esimerkiksi se, että hakijan toiminta osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan luottotoimintaa. Lupaehtojen täyttämisen harkinta olisi hyvä sitoa kokonaisharkintaan eikä pelkästään yksittäisen ehdon toteutumiseen. Hakemusta ei tulisi siis siten voida hylätä esimerkiksi pelkästään sillä perusteella, että hakijan aikaisempi yritystoiminta on päättynyt konkurssiin taikka, että verovelkaa on enemmän kuin jokin määrätty summa. Pikalainatoimintaa valvovan lupaviranomaisen tietojensaantioikeus on myös puutteellinen. Tällä hetkellä Aluehallintovirasto ei saa tietoja muilta viranomaisilta pikalainayrityksistä tai niiden vastuuhenkilöistä. Tiedot organisaation tai organisaatiohenkilön velvoitteiden hoitamisesta tai esimerkiksi muista kytkennöistä jäävät pimentoon. Selvitysyksikkö ehdottaa, että lupaviranomaisen tiedonsaantioikeutta muutetaan siten, että sillä on oikeus saada tehtäviään varten tarpeellisia salassa pidettäviä viranomaistietoja. Lisäksi pikalainayritysten luvan myöntäminen ja luvanhaltijoiden valvonta voitaisiin lisätä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 :n käyttötarkoituksiin, joihin voidaan laatia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Velvoitteidenhoitoselvitysten avulla valvova viranomainen saisi tarvittavat ajantasaiset viranomaistiedot nopeasti, vaivattomasti ja maksutta. Asiantuntijakirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen. Lisätiedot ja ilmiöselvitystilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh