VALMISMATKALIIKETOIMINTA

Transkriptio

1 VALMISMATKALIIKETOIMINTA HTSY Verohallinto

2 2 (9) VALMISMATKALIIKETOIMINTA Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvomaan valmismatkaliikerekisteriin kuuluvia yrityksiä ja niiden vastuuhenkilöitä. Selvityksessä on tuotu esille organisaatioiden ja vastuuhenkilöiden harmaan talouden riskitekijöitä ja muita toiminnan mahdollisia liittymäkohtia harmaaseen talouteen. Selvitys on tehty mahdollisia lainmuutoksia silmälläpitäen. Selvityksessä on kuvattu yritysten rekisteröintiprosessia, rekisteröinnin edellytyksiä sekä rekisteröintiedellytysten noudattamista. Erityisesti on tarkasteltu mahdollista tarvetta kiristää rekisterissä pysymisen edellytyksiä. Tässä tarkoituksessa on tutkittu rekisterissä olevilta yrityksiltä vaadittavien vakuuksien riittävyyttä sekä valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuksia ja mahdollisuuksia selvittää rekisteröityjen yritysten taloudellista luotettavuutta. Selvityksen taustalla on tarkoitus parantaa valmismatkaliiketoimintaa harjoittavien yritysten luotettavuuden selvittämistä ja vahvistaa matkustajien taloudellista turvallisuutta. Verojen ja muiden julkisten velvoitteiden hoitaminen ei tällä hetkellä ole valmismatkaliikerekisteriin kuuluvien yritysten rekisteröitymisen tai rekisteristä poistamisen edellytyksenä. Valvontaviranomaisella ei ole oikeutta saada viranomaisilta salassa pidettävää tietoa asiakasyrityksen julkisten velvoitteiden hoitamisesta tai taloudellisesta luotettavuudesta päätöksentekonsa tueksi. Valvontaviranomaisella ei ole myöskään oikeutta saada tietoja asiakasyritysten vastuuhenkilöiden taustalla mahdollisesti olevista talousrikoksista. Valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuksien tehostaminen olisi selvityksen perusteella tarpeen paitsi valmismatkatoimintaa harjoittavien yritysten rekisteröintiharkinnassa myös yrityksiltä vaadittavien vakuuksien kattavuuden tarkastelussa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian yksi päätavoitteista on harmaata taloutta ja talousrikoksia torjuvien viranomaisten toiminnan vaikuttavuuden lisääminen erityisesti yhteistyötä kehittämällä. Strategian mukaan viranomaisten välistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen parantamalla harmaan talouden torjunnan edellytyksiä selvittämällä viranomaisten välisen tietojenvaihdon esteet ja kehittämällä tietojenvaihtoon liittyviä käytäntöjä sekä viranomaisten mahdollisuuksia käyttää tietoja harmaan talouden toimijoiden tunnistamisessa myös analyysin keinoin. VALMISMATKALIIKKEIDEN REKISTERÖINTI Valmismatkaliikelain 2 :n mukaan valmismatkaliikettä saa harjoittaa ainoastaan sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on kyseisen lain mukaisesti rekisteröity valmismatkaliikerekisteriin valmismatkaliikkeen harjoittajaksi. Rekisteriviranomaisena toimii Kilpailu- ja kuluttajavirasto (jatkossa myös KKV), jolle myös rekisteri-ilmoitus tehdään.

3 3 (9) VAKUUDET Rekisteröinnin edellytyksistä säädetään valmismatkaliikelain 6 :ssä. Pykälän mukaan ilmoituksen tekijällä on oltava oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa ja jos hän on luonnollinen henkilö, hänen on oltava täysi-ikäinen, hän ei saa olla konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan saa olla rajoitettu. Lisäksi ilmoituksen tekijän on täytettävä valmismatkaliikelain mukainen velvollisuus asettaa vakuus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston on poistettava valmismatkaliikkeen harjoittaja rekisteristä, jos rekisteröity ei enää täytä 6 :ssä säädettyjä rekisteröinnin edellytyksiä tai on lopettanut toimintansa. Vakuuksista säädetään valmismatkaliikelain 3 luvussa. Matkanjärjestäjällä on vakuudenasettamisvelvollisuus maksukyvyttömyyden varalta. Vakuus asetetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja viraston on se hyväksyttävä. Myös tietyillä matkanvälittäjällä on velvollisuus asettaa vakuus. Vakuuden on turvattava matkustajien paluukuljetus, jos sopimukseen on sisältynyt kuljetus; matkan peruuntuessa ennen matkan alkamista suoritetun maksun tai matkan keskeytyessä keskeytynyttä matkan osaa vastaavan hinnan korvaamisen kuluttajalle; sekä matkustajien majoituksen matkakohteessa paluukuljetukseen asti, jos sopimukseen on sisältynyt majoitus. NYKYTILAN ONGELMAT REKISTERÖINTIHARKINTA Kilpailu- ja kuluttajaviraston rekisteröintiharkinnassa ilmoituksen tekijän luotettavuutta selvitetään varsin suppeasti. Ilmoituksen tekijän taloudellisen luotettavuuden selvittämiseksi riittää, että hakija ei ole konkurssissa ja että hakija kykenee asettamaan tarvittaessa hyväksyttävän vakuuden. Ilmoituksen tekijän, tai jos tämä on yhteisö, yhteisön ja sen vastuuhenkilöiden mahdollisia aiempia laiminlyöntejä ei selvitetä. Valmismatkaliiketoimintaa harjoittavien yritysten rekisteröitymisvelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä ei veroihin, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuihin tai Tullin perimiin maksuihin liittyviä rekisteröitymis-, ilmoitus- tai maksupuutteita ole säädetty rekisteröinnin tai rekisteristä poistamisen edellytykseksi. Rekisteröintiasemaan eivät myöskään voi suoraan vaikuttaa esimerkiksi valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan henkilön tai yhteisön, sen vastuuhenkilön tai omistajan taikka vastuuhenkilön muun organisaation julkisoikeudellisten velvoitteiden laiminlyönnit. Kohdejoukon yritysten ja uusien rekisteröintiharkintaan tulevien yritysten valvonnallinen riski liittyy muun muassa rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksupuutteisiin, jotka voivat ilmentää harmaan talouden riskiä. Esimerkiksi yrityksen verovelka ennakoi tutkitusti harmaan talouden riskiä. Erityinen valvonnallinen riski sisältyy myös vakuuksien riittävyyden tarkasteluun esimerkiksi piilevän uhkaavan maksukyvyttömyyden tilanteissa.

4 4 (9) Jos valmismatkaliikkeeltä edellytettäisiin vakavaraisuutta ja sen vastuuhenkilöillä ei saisi olla taustallaan taloudellisia rikoksia [vrt. laissa julkisista hankinnoista (348/2007) säädetyt poissulkemisperusteet], valmismatkaliiketoiminta olisi todennäköisesti huomattavasti turvallisempaa. Rekisteristä poistamisen mahdollisuus valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan vastuuhenkilön laiminlyöntien perusteella voisi olla tarpeen myös silloin, kun valmismatkaliiketoimintaa harjoittavana on uusi, vasta perustettu yhteisö, jonka toiminnasta ei viranomaisilla vielä ole rekisteritietoja. VAKUUKSIEN RITTÄVYYDEN TARKASTELU Vakuuksien riittävyyden tarkastelu perustuu valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan yrityksen omiin ilmoituksiin liiketoiminnan määristä sekä toisaalta aluehallintoviraston suorittamiin käynteihin valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan toimitiloihin. Valvonta aiheuttaa merkittävää hallinnollisia taakkaa siitä syystä, että se perustuu merkittävissä määrin asiakkaalta suoraan ja pyynnöstä saataviin tietoihin. Vakuuden laskennassa käytetään sen ajankohdan ennakkomaksujen määrää, jolloin matkanjärjestäjällä arvioidaan olevan eniten kuluttaja-asiakkailta perittyjä ennakkomaksuja. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annettujen tietojen oikeellisuus tarkistetaan vuosittain tilintarkastajan vahvistamien tietojen perusteella. Vakuuden riittävyyden tarkastelun kannalta tämä on ongelmallista, sillä usein matkatoimisto, joka on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, pyrkii kartuttamaan kassaansa keräämällä suunniteltua/ilmoitettua enemmän ennakkomaksuja maksaakseen pois muita velkoja, jolloin vakuus voi pahimmassa tapauksessa olla reilusti alimitoitettu. TIEDONSAANTIOIKEUDET Edellä mainitut valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuksia koskevat lainkohdat koskevat ainoastaan valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan yrityksen luotettavuuden tutkimista konkurssitietojen pohjalta. Valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan henkilön tai yhteisön taikka yhteisön vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta ei selvitetä. Tämä ei ole myöskään mahdollista kattavasti vakuuden riittävyystarkastelussa. Valmismatkaliikelain 14 :n mukaan valmismatkaliikettä harjoittavan on vaadittaessa annettava valvontaviranomaiselle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Tällöin, kuten todettu, valvonta perustuu pääasiassa asiakkaan itse ilmoittamiin tietoihin. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei ole oikeutta saada tarvittavia salassa pidettäviä tietoja valvottavista yrityksistä tai niiden vastuuhenkilöistä muilta viranomaisilta tai julkista tehtävää hoitavilta tahoilta. Toisaalta myöskään harmaan talouden torjuntaan osallistuville muille viranomaisille ei ole yleensä säädetty oikeutta luovuttaa tietoja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle valmismatkaliiketoimintaa harjoittavien yritysten rekisteröintiprosessin ja valvonnan tueksi.

5 5 (9) TIETOJEN OMA-ALOITTEINEN LUOVUTTAMINEN Valmismatkaliikelain 18 :ssä on säädetty, että valvontaviranomaisella on liike- tai ammattisalaisuuden tai elinkeinonharjoittajan taloudellisten etujen suojaamiseksi säädettyjen salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa elinkeinonharjoittajaa koskevia tietoja muulle viranomaiselle valvontatehtävää varten sekä syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi tai syytteeseen panemiseksi. Valvontaviranomaisen hallussa olevien salassapidettävien tietojen luovuttamisen mahdollisuus muille viranomaisille näyttäisi olevan laajaa. Valvontaviranomaisen omat tietojensaantioikeudet eivät kuitenkaan ulotu salassa pidettäviin viranomaistietoihin, joten tältä osin mahdollisuus jää jossain määrin teoreettiseksi. VELVOITTEIDENHOITOSELVITYSTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 :ssä on tyhjentävä luettelo niistä käyttötarkoituksista, joihin velvoitteidenhoitoselvitys voidaan laatia. Velvoitteidenhoitoselvitystä ei tällä hetkellä voida laatia tukemaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston suorittamaa valvontaa rekisteröinti- ja vakuusasioissa selvityksessä tutkittavien yritysten osalta. VALMISMATKALIIKEREKISTERIIN KUULUVAT YRITYKSET Selvityksen kohdejoukko muodostettiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämän valmismatkaliikerekisterin vakuudellisista ja vakuudettomista matkanjärjestäjistä sekä matkanvälittäjistä. Kohdejoukkoa rajattiin koskemaan rekisterin yrityksiä, joiden vakuutusmäärä on alle euroa. Kohdejoukon kooksi muodostui 719 toimijaa, joista Verohallinnon perustiedot löytyivät 717 yritykselle. Kohdejoukolle haettiin Verohallinnon ja eräiden muiden viranomaisten järjestelmistä tietoja, joita vertailtiin muodostettuun vertailujoukkoon sekä KKV:n oman häiriöluokituksen tietoihin rekisteriyrityksistä. SELVITYKSEN KOHDEJOUKKOA KOSKEVISTA HAVAINNOISTA Selvityksessä ilmi tuotujen havaintojen perusteella voidaan tiivistää muutamia oleellisimpia seikkoja kohdejoukon yrityksistä: Kohdejoukon yrityksistä on toimimattomaksi luokiteltuja yhteensä 44 yritystä, eli noin 6 prosenttia. Kohdejoukon yrityksistä 43 on poistettu ennakkoperintärekisteristä. Näistä yrityksistä 17 on poistettu erilaisten verotukseen liittyvien laiminlyöntien vuoksi. Kohdejoukon yrityksistä noin 14 prosentilla oli verovelkaa. KKV:n häiriömerkityistä noin 40 prosentilla oli verovelkaa. Verovelkaa oli keskimäärin euroa. KKV:n häiriömerkityillä verovelkojen keskiarvo oli noin euroa. Vuositasolla keskimäärin kymmenellä kohdejoukon yrityksellä verovelan ja viivästysseuraamusten määrä suhteessa liikevaihtoon ylitti 10 prosenttia aikavälillä

6 6 (9) Yhtä monella yrityksellä verovelan ja viivästysseuraamusten yhteismäärä suhteessa tilikauden voittoon ylitti 100 prosenttia. Tappiollisia tilikausia on ollut vuositasolla keskimäärin 33:lla kohdejoukon verovelkaisella yrityksellä. Näistä noin puolella on ollut KKV:n häiriömerkintä. Kohdejoukon yrityksistä kuudellatoista on ollut vähintään viisi peräkkäistä tappiollista tilikautta aikavälillä KKV:n häiriömerkinnät osuvat prosenttiin näistä tapauksista. Kohdejoukon yrityksistä yhteensä 165, eli 23 prosenttia oli ollut verotarkastuksen kohteena. Harmaan talouden tarkastuksiksi oli merkitty 16 tarkastusta, eli noin 9 prosenttia kohdejoukon tarkastuksista. KKV:n häiriömerkittyjen yritysten osalta harmaan talouden tarkastusten suhteellinen osuus on noin 14 prosenttia. Kohdejoukon sisäinen rypästyminen huomioituna noin 36 prosentilla organisaatiohenkilöistä oli kytkös vähintään kahteen yritykseen. Kohdejoukon organisaatiohenkilöiden kokonaisrypästymisaste on siten kohtalainen. Yhdeksällä kohdejoukon yrityksellä (KKV:n häiriömerkittyjä 7) oli ollut ulosottomenettelyssä todettu varattomuuseste vuosien aikana. Neljästä kohdejoukon yrityksestä oli tehty Verohallinnon rikosilmoitus. KKV:n häiriömerkittyjä yrityksiä näistä oli kaksi. KOHDEJOUKON YRITYSTEN HÄIRIÖTIEDOT VAKUUSLUOKITTAIN Vakuudettomien yritysten tappiolliset tilikaudet ovat yleisimpiä kuin muilla. Myös KKV:n oman valvonnan perusteella tehtyjä häiriömerkintöjä on selvästi eniten vakuudettomien yritysten luokassa. Yritysten verovelka on kokonaismäärältään suurinta vakuudettomien yritysten joukossa. Verovelan kokonaismäärä ja verovelan keskiarvo pienenevät siirryttäessä isompiin vakuusluokkiin. KKV:n häiriömerkittyjen yritysten keskimääräiset verovelat ovat selvästi suurempia kuin muilla kohdejoukon yrityksillä. Läheskään kaikkia kohdejoukon verovelkaisia yrityksiä ei kuitenkaan ole KKV:n valvonnassa merkitty häiriöyrityksiksi. Harmaan talouden tarkastuksia oli eniten vakuudettomilla yrityksillä. KKV:n häiriömerkintä oli noin kolmanneksella harmaan talouden yrityksistä. KONKURSSIIN ASETETUT TAI MAKSUKYVYTTÖMÄKSI JULISTETUT REKISTE- RIYRITYKSET Konkurssiin asetetuilla tai maksukyvyttömäksi julistetuilla valmismatkaliikerekisterissä olleilla yrityksillä verovelat ovat olleet keskiarvoltaan selvästi suurempia kuin kohdejoukon kaikilla yrityksillä keskimäärin. Asianomaisilla yrityksillä verovelan ja viivästysseuraamusten suhde liikevaihtoon on niin ikään tyypillisesti suuri, yli 10 prosenttia. Lisäksi näillä yrityksillä verovelan

7 7 (9) ja viivästysseuraamusten suhde tilikauden voittoon on useimmiten suuri silloin, kun suhde on ollut määriteltävissä. Useassa tapauksessa tilikausi on ollut tappiollinen. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Valmismatkaliikerekisterissä olevien yritysten velvoitteidenhoidon tason perusteella voidaan todeta, että rekisterissä on yrityksiä, joiden velvoitteidenhoito ei vaikuta olevan sellaisella tasolla, jota kuuluminen kyseiseen rekisteriin edellyttäisi. Kohdejoukon yritysten ja uusien rekisteröintiharkintaan tulevien yritysten valvonnallinen riski liittyy rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksupuutteisiin, jotka voivat kohottaa harmaan talouden riskiä. Erityisesti yrityksen verovelka ennakoi tutkitusti myös harmaan talouden riskiä. Yritysten häiriötietojen, niin verovelkojen kuin muidenkin yrityksen taloudellista asemaa koskevien tietojen, kartoittaminen on olennainen osa harmaan talouden ennaltaehkäisevää torjuntaa. Selvityksessä havaitut kohdeyritysten häiriötiedot korreloivat myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston valmismatkaliikerekisterin valvonnassa havaittujen häiriötietojen kanssa. Tästä syystä kohdeyritysten häiriötietojen ja muiden, esimerkiksi yrityksen maksuvalmiutta kuvaavien tietojen kattava analysointi on tärkeää myös vakuuksien riittävyyden tarkastelussa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston nykyiset tiedonsaantioikeudet eivät ole riittäviä rekisteriin merkittyjen yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden taloudellisen luotettavuuden selvittämiseksi ja julkisten velvoitteiden hoitamattomuuden tunnistamiseksi. Valmismatkaliiketoimintaa harjoittavien yritysten rekisteröintiprosessissa veroihin, eläke- työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuihin tai tullin perimiin maksuihin liittyvät rekisteröitymis-, ilmoitus- tai maksupuutteet eivät suoraan voi johtaa rekisterimerkinnän poistamiseen. Tämä on mahdollista vasta rekisterissä olevan yrityksen konkurssitietojen perusteella. Rekisteriasemaan ei suoraan voi vaikuttaa esimerkiksi valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan yhteisön, sen vastuuhenkilön tai omistajan taikka vastuuhenkilön muun organisaation julkisoikeudellisten velvoitteiden laiminlyönnit. Selvityksessä tutkittujen toimialojen yritysten rekisteröintiä koskevissa soveltamistilanteissa on tarvetta nykyistä laajempaan tietojen käyttämiseen paitsi rekisteröintiharkinnassa myös rekistereissä jo olevien yritysten jatkuvassa valvonnassa. Tällä hetkellä valmismatkaliiketoimintaa harjoittavien yritysten taloudellisen luotettavuuden arviointi on verrattain suppeaa ja harmaan talouden torjunnan näkökulmasta riittämätöntä. Valvontaviranomaisen tiedonsaanti valmismatkaliikkeen taloudellisesta tilasta perustuu pääosin valmismatkaliikkeen harjoittajan antamiin selvityksiin.

8 8 (9) KEHITTÄMISEHDOTUS LOPUKSI Selvityksessä esitetään harkittavaksi, että valmismatkaliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä koskevia säännöksiä tarkennettaisiin niin, että yrittäjän tulisi hoitaa veroihin, eläke- työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuihin tai tullin perimiin maksuihin liittyvät rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksuvelvollisuutensa. Lisäksi vaatimus edellä mainittujen velvoitteiden hoitamisesta voitaisiin ulottaa toimintaa harjoittavan yhteisön vastuuhenkilöihin sekä näiden muihin organisaatioihin. Edellytys tulisi lisäksi olla harkinnanvarainen siten, että rekisteröintejä hoitava viranomainen voisi harkita laiminlyönnin merkityksen mahdollisen rekisteröintimerkinnän kannalta. Näin ollen esimerkiksi toimintaan nähden vähäinen laiminlyönti ei johtaisi rekisteristä poistamiseen. Valvontaviranomaisena toimivan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedonsaantioikeuksia tulisi myös ajantasaistaa ja tehostaa rekisteröintiprosessin tukemiseksi ja kehittämiseksi. Salassa pidettävän viranomaistiedon saannista olisi tarpeen säätää erikseen asianomaisissa laeissa. Säännöksen tulisi mahdollistaa tiedonsaanti valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin sekä Tullin perimiin maksuihin liittyvien rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksuvelvollisuuksien hoitamisesta. Säännöksen tulisi sisältää mahdollisuus saada tietoja myös valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan organisaatiohenkilön muun organisaation velvoitteiden hoitamisesta. Selvityksen perusteella ehdotetaan myös säädettäväksi valvontaviranomaiselle mahdollisuus poistaa valmismatkaliikerekisteristä toimija, joka on syyllistynyt eräisiin talousrikoksiin, siten kuin on säädetty laissa julkisista hankinnoista (348/2007). Tietojenvaihdon tehostamiseksi olisi lisäksi tarpeen lisätä asianomaiseen sektorilakiin valvontaviranomaiselle oikeus oma-aloitteisesti antaa toiminnassa saamiaan tietoja viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle, jolla on tehtävänsä vuoksi tarve saada näitä tietoja. Säännös mahdollistaisi tehokkaan tietojenvaihdon ja viranomaisyhteistyön tilanteessa, jossa valvontaviranomainen on saanut haltuunsa tietoa toisen viranomaisen valvottavaksi kuuluvasta asiasta. Tällaisia olisivat esimerkiksi pimeät palkat, salattu myynti tai ilman lupaa tapahtuva elinkeinotoiminta, johon liittyviä tietoja valvontaviranomainen voisi luovuttaa Verohallinnolle ja muille valvontaviranomaisille. Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelu tarjoaisi mahdollisuuden selvityksessä ilmi tuotujen puutteiden korjaamiseksi ja uusien rekisteröintiharkintaan tulevien yritysten, sekä jo rekisterissä olevien yritysten kustannustehokkaaseen ja ajantasaiseen valvontaan. Tämä vähentäisi hallinnollista taakkaa niin asiakasyrityksiltä kuin viranomaisiltakin. Valmismatkaliiketoimintaa harjoittavien yritysten rekisteröintiprosessin tehostaminen harmaan talouden näkökulmasta siten, että julkisten velvoitteiden hoito asetettaisiin harkinnanvaraiseksi rekisteristä poistamisen edellytykseksi, on yhdenmukainen tavoite Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian sisältämien tavoitteiden kannalta. Selvityksen sisältämät kehittämisehdotukset ovat yh-

9 9 (9) teneviä myös valtion talousarvioehdotuksen sisältämiin toimenpide-ehdotuksiin nähden vuodelle Selvityksen sisältämät kehittämisehdotukset sopivat erityisesti pyrkimykseen kehittää edelleen viranomaisten välistä yhteistyötä. Velvoitteidenhoitoselvityksen käyttöönotto olisi hyödyllistä paitsi edellä kuvattujen nykytilanteen puutosten vähentämisessä sekä viranomaisyhteistyön kehittämisessä, myös yleisemmin harmaan talouden ja taloudellisen rikollisuuden torjunnan kannalta. Velvoitteidenhoitoselvityspalvelu tehostaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja on omiaan lisäämään viranomaisten tietoutta niistä toimijoista, jotka eivät ole hoitaneet velvoitteitaan. Tätä kautta harmaan talouden toimijoiden liikkumatila vähenee. Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh