Utajärven lukion kehittämisohjelma
|
|
- Tapani Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2012 Utajärven lukion kehittämisohjelma Utajärven sivistyslautakunta
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 Lukion kehittämisryhmä Kehittämisohjelman valmistelu Taustaa Utajärven lukion 30 vuotta... 5 YHTEENVETO UTAJÄRVEN LUKIOSSA ALOITTANEISTA Lukioon tulijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat tekijät Lukionkoulutuksen eri vaihtoehtojen ennakkoarviointi Valtion lukiopolitiikka Nykyiset päätökset Ehdotukset lukion kehittämiseksi Määrätään lukion keskiarvorajaksi 7, Lisätään tutustumista jatko-opintopaikkoihin Vapaaehtoinen työelämään tutustumiskurssi lukion 1. ja 2. vuosiluokalla Valinnaiskurssien lisääminen Maksuttomat koulukyydit lukiolaisille Hankitaan lukiolaisille kannettavat tietokoneet asteittain siten, että lukion aloittava ikäluokka saa ne syksyllä Opintomatkat osana lukion opiskelua Opettajan ammatillisen kehittymisen tukeminen Utajärven kunta tehostaa toimenpiteitä lasten, nuorten ja heidän perheidensä moniammatilliseksi tukemiseksi. Tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen opiskeluympäristö sekä koulussa että kotona Esitysten kustannusvaikutukset Loppuyhteenveto... 19
3 10. Liitteet Liite 1. LUKION JA YLÄKOULUN OPPITUNNIT LV MUUTETTUNA, ETTÄ YLÄKOULU ON KAKSISARJAINEN Liite 2. YHTEENVETO HUOLTAJIEN VASTAUKSISTA Liite 3. YHTEENVETO LUKIOLAISTEN JA 8-9-LUOKKALAISTEN LUKION KEHITTÄMISPÄIVÄSTÄ Liite
4 1. Johdanto Sivistyslautakunta asetti kokouksessaan lukion kehittämisryhmän. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja, Sivistystoimenjohtaja lukion rehtori täydensivät kokouksessaan siten, että lukioryhmään nimettiin Jari Kettukankaan tilalle Kyösti Ypyä ja lisäksi yläkoulun opinto-ohjaaja Aulikki Piirainen ja Peruskoulun 0-5 luokkien rehtori Erkki Väänänen. Perussyy kehittämisryhmän nimeämiseen oli lukioon tulijoiden voimakas väheneminen parin viimeisen lukuvuoden aikana. Lukion säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sinne menisi noin prosenttia ikäluokasta. Lukion kehittämisryhmä Puheenjohtajana sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kaisu Merilä kehittämishankkeen ydinryhmä, lukion opettajat: Tapani Blomster, Esko Laulajainen, Irja Pennanen, Satu Grip Sivistystoimenjohtaja Hanna Värri Luottamushenkilöt: Johannes Nissinen, Aino Isoniemi Vanhempien edustajat: Tarja Varanka, Pertti Kamula Lukion oppilaskunnan edustajat: Irina Korva, Anniina Vitikka Opinto-ohjaajat: Kyösti Ypyä, Aulikki Piirainen Perusopetuksen 0-5 luokkien rehtori: Erkki Väänänen Tarvittiin sekä lyhyen tähtäimen houkuttimia että pitkän tähtäimen lukion kehittämisohjelma. 3
5 2. Kehittämisohjelman valmistelu Sivistyslautakunnan asettama lukion kehittämisryhmä kokoontui elokuun 18. ja syyskuun 15. päivä Kummassakin kokouksessa käytiin monipuolista keskustelua lukion tilanteesta, oppilasmäärän laskun syistä ja erilaisista toimenpiteistä lukion vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Yhdeksi perusajatukseksi nousi, että lukion kehittämiseen tulee saada mukaan lukiolaiset, peruskoulun ylempien luokkien oppilaat ja sekä lukiolaisten että yläkoululaisten vanhemmat. Lukiolaiset ja ne peruskoulun 8- ja 9- luokkalaiset, jotka halusivat, osallistuivat lukion kehittämisiltapäivään Vanhempainilta 8- ja 9-luokkien huoltajille pidettiin ja siinä alustettiin vanhemmille lukion kehittämisestä Wilmassa tehtyä kyselyä. Kysely tehtiin myös lukiolaisten huoltajille pidettiin lukiolaisille ja niille 8.- ja 9.-luokkalaisille, jotka halusivat tulla mukaan, info- ja keskustelutilaisuus lukion ydinryhmän koostamista kehitysehdotuksista. Myös koko Utajärven opettajakunnalla on ollut mahdollisuus tehdä esityksiä lukion kehittämiseksi. 3. Taustaa 3.1. Utajärven lukion 30 vuotta Koko Utajärven lukiohistorian lukioon tuloprosenttien keskiarvo on 45,58 %. Lukioon on yleensä tultu mielellään ja varsinkin peruskoulussa hyvin pärjänneet ovat kokeneet sen hyväksi jatkoopintovaihtoehdoksi. Lukiosta on kolmessakymmenessä vuodessa valmistunut 529 ylioppilasta, jotka ovat erilaisissa työtehtävissä ympäri maailmaa. Kevään 2010 yhteisvalinnassa tuli selvä muutos aikaisempaan. Utajärven lukioon haki ensimmäiselle sijalle vain 7 opiskelijaa. Syksyllä lukion kuitenkin aloitti 18 uutta opiskelijaa. Ensimmäisellä sijalla olleet 7 hakijaa oli koko 49 opiskelijan ikäluokasta vain 14,2 %, lukion aloittaneiden 18 opiskelijan prosenttiosuus koko ikäluokasta oli 36,7 %, joka on huonoimpia koko lukiohistorian ajalta. Kevään 2011 yhteisvalinnassa syöksykierre jatkui. Utajärven lukioon haki 44 yhdeksäsluokkalaisesta vain 4 oppilasta ja yleensä lukiokoulutukseen 8. Lopulta lukioon tuli syksyllä 2011 yksitoista uutta lukiolaista. Tämä on 25 prosenttia ikäluokasta ja tarkoittaa kaikkia lukioon hakeneita, sillä muihin lukioihin ei mennyt yhtään. Koko valtakunnassa lukioon hakee 50 prosenttia ikäluokasta. 4
6 YHTEENVETO UTAJÄRVEN LUKIOSSA ALOITTANEISTA Vuosi peruskoulusta päässeet Utajärven lukiossa prosenttia ikäluokasta Ylioppilaat aloittaneet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Keskiarvo koko lukion ajalta 45,
7 3.2. Lukioon tulijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat tekijät Tosiasia yleisesti ottaen on, että mitä pitempi koulutus, sitä parempi palkka ja vähemmän työttömyyttä. Kuitenkaan tällaiset asiat näyttävät tuntuvan nuorista liian kaukaisilta. Lukioon tulijoiden määrän vähenemiseen vaikuttavat monet tekijät. Ammatillisen koulutuksen suosio on valtakunnallisestikin kasvanut. Vanhemmille suunnatusta kyselystä paljastuu seuraavia lukioon tulijoiden määrän vähenemistä selittäviä tekijöitä: - ammatillinen koulutus tarjoaa nopean tien ammattiin - isojen paikkakuntien veto ja harrastusmahdollisuuksien puute omalla paikkakunnalla - vapauden ja itsenäistymisen tahto Nuorten itsensä antamissa vastauksissa toistuu sama asia: halutaan pois Utajärveltä ja nopeasti ammattiin. Lisäksi moititaan Utajärven harrastusmahdollisuuksia. Lukion kakkosluokkalaisia Utajärven kunnan sähköisen hyvinvointikertomuksen mukaan lastensuojelulliset toimenpiteet Utajärvellä ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Tämä kertonee siitä, että nuorten ja heidän perheidensä ongelmat ovat vastaavasti lisääntyneet Opettajien havainnot kertovat siitä, että yläkoulussa nuorten asenteet ovat muuttuneet. Opiskelumotivaatio on vähentynyt ja tavoitteellinen pyrkiminen eteenpäin on laskenut. Halutaan nopeasti ja helposti ammattiin. 6
8 4. Lukionkoulutuksen eri vaihtoehtojen ennakkoarviointi Seuraavassa on arvioitu neljän mahdollisen lukion tulevaisuudenkuvan vaikutuksia Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehtojen 1-X vaikutukset alla olevista näkökulmista: Ei tehdä mitään (annetaan tilanteen olla nykyisellään) Lukio lakkautetaan Lukio toimii etälukiona Lukiotoimintaa kehitetään (esim. erilaisilla toimenpiteillä, jotka luetellaan toisaalla) Asiakkaat, kuntalaiset : - Onko päätöksen kohteena jokin tietty ryhmä? - Mitkä tekijät ja miten vaikuttavat ryhmään: Elinolosuhteet (työolot, asumisolot, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet) Elintavat ja valinnat (tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta) Kulttuuriset tekijät (identiteetti, osallisuus, yhteisöllisyys) Palvelujen tasa-arvoisuus Päätös koskee peruskoulun päättäviä ja ensimmäiseen jatkokoulutuspaikkaan hakeutuvia nuoria. Epävarmuus lukion tulevaisuudesta jatkuu ja tuo epävarmuutta myös niille nuorille, jotka hakeutuvat lukioon. Lukioon tulijoiden määrä vähenee. Päätös koskee peruskoulun päättäviä ja ensimmäiseen jatkokoulutuspaikkaan hakeutuvia nuoria. Heidän kaikkien on lähdettävä peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen muualle. Lukioon menijöiden ja heidän huoltajiensa kustannukset opiskelusta kasvavat. Peruskoulun pätevä opetus vaarantuu, koska aineenopettajille ei riitä oppitunteja. Opetus järjestetään jostakin päälukiosta etäopetuksena. Tyrnävän ja Ylikiimingin kokemusten perusteella tällaiseen opiskeluun kykenevät lukioikäisistä vain kypsyneimmät. Nuori kaipaa opiskelupaikaltaan myös muuta kuin mahdollisuuden opiskella. Sosiaalinen kanssakäyminen muiden opiskelijoiden kanssa on hyvin tärkeää. Pääosa lukioon hakevista hakee johonkin muualle tavalliseen lukioon. Mahdollisuus lukioopiskeluun säilyy ja sen vetovoima lisääntyy. Lukio tarjoaa valinnaiskurssiensa kautta nuorille sellaista toimintaa, joka lisää heidän viihtymistään Utajärvellä pitempään. 7
9 Talous: Kustannukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Aiheuttaako kustannuksia muualla, vaikka säästöjä toisaalla? Prosessi ja palvelujen järjestäminen: Palvelujen johtaminen ja kehittäminen Poikkihallinnollinen yhteistyö Eri palvelujen kuormittuminen Yhtenäiset (hoito) - työketjut Lukion kokonaiskustannukset pienenevät oppilasmäärän vähetessä, mutta yksikkökustannukset nousevat. Epävarmuus heijastuu myös lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lukioon tulijoiden määrä selviää vasta loppukesällä ja tämä vaikeuttaa toteutuvien kurssien arviointia ja lukujärjestyksen tekoa. Kunnan menot koulutuksesta vähentyvät. Toisaalta lukion valtionosuudet jäävät pois. Toisen asteen koulutuksen puuttuminen voi toisaalta vaikuttaa väkiluvun vähenemiseen ja siten vähentää verotuloja. Peruskoulun opetuksen organisointi menee uusiksi. Kaksisarjainen yläkoulu ei yksistään anna opetusvelvollisuustunteja monenkaan aineenopettajan kohdalla. Tarvitaan usean aineen pätevyyksiä. Mahdollisuudet kaikilta osin pätevän opetuksen järjestämiseen kaventuvat. Lukion kokonaiskustannukset pienenevät oppilasmäärän vähetessä, mutta yksikkökustannukset nousevat. Lukiokoulutuksen organisoi päälukio. Peruskoulun puolella vaikutukset ovat samat kuin lukion lakkauttamisella. Aineenopettajien tuntimäärä vähenee 130 viikkotuntia. Peruskoulun opetuksen organisointi menee uusiksi. Kaksisarjainen yläkoulu ei yksistään anna opetusvelvollisuustunteja monenkaan aineenopettajan kohdalla. Tarvitaan usean aineen pätevyyksiä. Mahdollisuudet kaikilta osin pätevän opetuksen järjestämiseen kaventuvat. Kunnan kustannukset lukiokoulutuksesta lisääntyvät, mutta tulevat takaisin valtionosuuksina ja verotuloina sekä kerrannaisvaikutuksina elinkeinoelämään. Jo kevään yhteisvalinnan jälkeen on tiedossa, että syksyllä lukion aloittaa tarpeellinen määrä opiskelijoita. Alkavan lukuvuoden samoin kuin koko lukion toiminnan suunnittelu on varmalla pohjalla. Peruskoulun opetusta voidaan suunnitella sillä olettamuksella, että aineenopettajien opetusvelvollisuustunnit löytyvät jatkossakin. Mahdollisuudet kaikilta osin pätevän opetuksen järjestämiseen säilyvät. 8
10 Henkilöstö: Henkilöstön määrä Kuormittuminen, jaksaminen, työajat Osaamistarpeet Yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet Organisaation tavoitteet: Utajärven strategian arvot ja tavoitteet Kunnan väkiluvun kehittyminen Vaikutukset ylipäätänsä kunnan vetovoimaisuuteen jatkossa Oman yksikön tavoitteet Opettajien epävarmuus jatkuu. Mahdollinen lukion loppuminen oppilasmäärän vähentymisen seurauksena aiheuttaa epävarmuutta töiden jatkumisesta. Lukion loppuminen vähentää noin 130 viikkotuntia aineenopettajien opetustunneista, joka tarkoittaa noin kuutta opettajanvirkaa. Utajärven kunnan kehittämisen painopisteet v ovat 1. Viihtyisä ja turvallinen asuminen 2. Vahva kuntatalous 3. Laadukkaat kuntapalvelut 4. Yhteisöllisyyden rakentaminen Noin kuuden opettajanviran tunnit vähenevät ja tämä aiheuttaa irtisanomisia. Jäljelle jäävien aineenopettajien opetusvelvollisuustunnit on täytettävä joko alakoulun tunneista tai useammasta oppiaineesta. Tarvitaan opettajien täydennyskoulutusta. Lukiokoulutuksen loppumisella on mm. seuraavia negatiivisia vaikutuksia: -väkiluku laskee, koska nuorten muuttoliike aikaistuu ja osa niistä perheistä, joille on tärkeää, että paikkakunnalla on lukio, muuttavat kunnasta tai jäävät asumaan sellaiseen kuntaan, jossa on lukio Uhka perusopetuksen tason laskusta vaikuttaa myös väkiluvun kehitykseen. Vaikutukset henkilöstöön ovat samat kuin lukion lakkauttamisella. Noin kuuden opettajanviran tunnit vähenevät ja tämä aiheuttaa irtisanomisia. Jäljelle jäävien aineenopettajien opetusvelvollisuustunnit on täytettävä joko alakoulun tunneista tai useammasta oppiaineesta. Tarvitaan opettajien täydennyskoulutusta. Mahdollisuus lukioopiskeluun omalla paikkakunnalla säilyy nimellisesti. Käytännössä vain harvat käyttävät tätä mahdollisuutta. Vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin lukion lakkauttamisella. Opettajat voivat tehdä työtään ja kehittää ammattitaitoaan siltä pohjalta, että työt jatkuvat. Lukio-opiskelu elpyy ja saa uutta vetovoimaa sekä hohtoa. tämä on kunnan tavoitteitten mukaista. 9
11 Johtopäätökset: 5. Yrittämisen toimintaympäristön jatkuva parantaminen Epävarmuus lukiokoulutuksen säilymisestä heijastuu negatiivisesti kunnan vetovoimaisuuteen, kuntapalveluihin ja käsitykseen Utajärvestä viihtyisänä ja turvallisena. asuinpaikkana Epävarmuus lukion tulevaisuudesta jatkuu ja tuo epävarmuutta myös niille nuorille, jotka hakeutuvat lukioon. Yksikkökustannukset nousevat Vaikeuttaa toteutuvien kurssien arviointia ja lukujärjestyksen tekoa Opettajien epävarmuus jatkuu -kunnan palveluvarustus heikkenee -Kunnan vetovoimaisuus heikkenee -vaikutukset päivittäistavarakauppaan ja mm. kukkakauppaan -vaikutukset mm. kulttuurija liikuntaelämään, kun nuoriso kokonaisuudessaan muuttaa pois peruskoulun jälkeen. Lukioon menijöiden ja heidän huoltajiensa kustannukset opiskelusta kasvavat. Peruskoulun opetuksen organisointi menee uusiksi Peruskoulun opetuksen taso uhattuna Negatiiviset kerrannaisvaikutukset Utajärven elinkeinoon, imagoon ja em. kautta kunnan talouteen. Onnistuu vain kypsyneimmiltä lukioikäisiltä. Aiheuttaa myös kustannuksia. Vaikutukset perusopetukseen ovat samat kuin lukion lakkautumisella. Lyhyellä aikavälillä kallein vaihtoehto, mutta pitemmällä aikavälillä valtionosuuksien lisäys kattaa kustannukset. Tukee parhaiten kunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Tällä vaihtoehdolla suurin todennäköisyys, että lukio ja sen merkittävät kerrannaisvaikutukset säilyvät Vaihtoehto, johon kannattaa panostaa 10
12 Epävarmuus lukiokoulutuksen säilymisestä heijastuu negatiivisesti kunnan vetovoimaisuuteen, kuntapalveluihin ja käsitykseen Utajärvestä viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana 5. Valtion lukiopolitiikka Valtion toimenpiteet tähtäävät kuntaverkoston karsimiseen ja siinä ohella myös lukioverkoston karsimiseen. Lukioverkoston karsimisen keinona käytetään varsinkin pienten lukioiden valtionosuuksin karsimista. Tilalle pienille kunnille tarjotaan etäopetusta koulutuksellisen tasa-arvon nimissä. Etäopetus ei ole ratkaisu ikäisten nuorten lukiokoulutukseen pienillä paikkakunnilla. 6. Nykyiset päätökset Sivistyslautakunta hyväksyi seuraavat lukion kehittämistoimenpiteet - Kansainvälisyyskasvatusta tehostetaan siten, että joka ikäluokalla on kansainvälisyyshanke, joka huipentuu toisen opiskeluvuoden keväällä toteutettavaan opintoretkeen. Ulkopuolista rahoitusta haetaan EU-rahoituksena ja opetushallituksen rahoituksena. Lisäksi lukion talousarvioon varataan kansainvälisyyskasvatukseen oma määräraha osarahoituksena. - Lukion oppikirjastoon, jossa on tällä hetkellä ensimmäisen vuosiluokan oppikirjat, hankitaan ensi lukuvuodeksi 2. 11
13 vuosiluokan oppikirjat ja seuraavaksi lukuvuodeksi 3. vuosiluokan oppikirjat. Liikennekasvatuskurssi tietää lukiolaiselle noin 400 euron säästöä autokortin suorittamisessa. Koko lukioajan oppikirjat maksavat noin 1000 euroa. - Lukion opetussuunnitelmaan palautetaan liikennekasvatuskurssi, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen/alueellisen autokoulun kanssa. Lukion toisella vuosiluokalla on nyt kansainvälinen Comeniushanke, jossa partnerikoulut ovat Saksasta ja Italiasta ja Vaalan lukio toisena suomalaisena lukiona. Opiskelijat tekevät opintoretken Italiaan huhti-toukokuun vaihteessa Hankkeeseen on saatu EU-rahoitusta euroa. Lukion ensimmäisen vuosiluokan kansainvälisyyshanke suuntautuu Espanjaan. Kansainvälisyyskasvatusta edesauttaa osaltaan Utajärven Lions Clubin päätös kustantaa vuosittain kaksi lukiolaista Lions Clubien nuorisovaihto-ohjelmiin. TaTaus Gymnasiumin oppilasorkesteri Saksasta Backnanin kaupungista vieraili Utajärvellä Perustelut: 7. Ehdotukset lukion kehittämiseksi 7,0 lukuaineiden keskiarvo on sellainen, että opiskelijan voidaan olettaa pärjäävän lukio-opinnoissaan Määrätään lukion keskiarvorajaksi 7,0 Lukion keskiarvorajaksi määrätään peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo 7,0. Erityisperusteilla rehtori voi ottaa lukioon opiskelijoita alemmallakin keskiarvolla. Keskiarvoraja nostaa lukion imagoa ja kannustaa lukioon haluavia oppilaita opiskelemaan jo peruskoulussa. Lisäksi keskiarvoraja vähentää turhaa byrokratiaa, kun yhteisvalinnassa osoitetaan lukioon sellaisia 12
14 13 heikon peruskoulun päättötodistuksen saaneita oppilaita, jotka eivät ole päässeet ammatilliseen koulutukseen, mutta jotka eivät pärjää eivätkä tule lukioon Lisätään tutustumista jatko-opintopaikkoihin Perustelut: Sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa vastauksista kävi ilmi, että monellakaan lukioon tulijalla ei ole vielä selvillä millaisia jatkoopintomahdollisuuksia lukion jälkeen on tai mikä on opiskelijan oma ala. Työelämään tutustuttamiskurssilla helpotetaan opiskelijoiden realistista ammatinvalintaa. Näkemys mahdollisesta omasta ammatista kehittyy lukion aikana ja TET tukee tätä kehitystä. 9-luokkalaisille ekskursio Ouluun, jossa eri ammateissa olevat lukion käyneet henkilöt kertovat omista työtehtävistään ja lukion merkityksestä omalle uralleen. Kustannuksia tulee matkoista julkisten kulkuneuvojen taksan mukaisesti noin Valinnaiskurssien lisääminen Opinto-ohjausta tehostetaan, lisäämällä tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin Oulun seudulla. Tämä koskee yliopiston lisäksi ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia. Lisätään lukion kurssitarjontaan erilaisia harraste- ja elämäntaitokursseja opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Samalla tarjotaan mahdollisuus eri oppiaineiden tuki- ja preppauskursseihin. Tutustumiskäynnit ovat vapaaehtoisia. Kustannuksia kertyy matkoista vuositasolla noin Vapaaehtoinen työelämään tutustumiskurssi lukion 1. ja 2. vuosiluokalla Opinto-ohjausta tehostetaan myös sillä, että lukossa toteutetaan valinnainen työelämään tutustumiskurssi lukion ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat ovat tällöin TET:ssä valitsemillaan Oulun seudun työpaikoilla yhteensä viisi koulupäivää (5x 7 h = 35 h). Perustelut: Sekä oppilaiden että huoltajien kehitysehdotuksissa nousi voimakkaasti esille ehdotus, että lukiossa tulisi olla teoreettisten opintojen vastapainoksi erilaisia mm. taito- ja taideaineisiin liittyviä valinnaiskursseja. Esitettyjä toiveita harrastekursseista ovat mm. erilaisiin liikuntamuotoihin, musiikkiin, kuvaamataitoon, kädentaitoihin, kotitalouteen ja ilmaisutaitoon liittyvät kurssit. Elämäntaittoihin liittyviä toiveita ovat mm. omaan taloudenhoitoon ja kotitalouteen liittyvät kurssit.
15 Samaan kurssitarjottimeen voitaisiin lisätä myös eri oppiaineiden tukiopetus- ja preppauskurssit. Nämä toteutettaisiin tarpeen mukaan ja maksettaisiin opettajille pidettyjen tuntien mukaan. Kurssien toteuttamisessa käytetään pohjana Kalajoen lukion mallia erilaisten taito- ja taideaineiden kurssien toteuttamisesta. Kalajoen lukiossa on tiistai- ja torstaiaamuisin kaksi oppituntia taito- ja taideaineiden valinnaiskursseja läpi koko lukuvuoden. Utajärven lukiossa harrastekurssien- elämäntaitokurssien ja preppauskurssien kurssitarjotin toteutetaan siten, että joka tiistai klo on kaksi oppituntia näitä kursseja. Kurssitarjottimessa on aina viisi vaihtoehtoa. Kurssit tuntia viikossa jakso A B C D E Kurssit tuntia viikossa F G H I J Osa kursseista on koko kursseja, osa lyhytkursseja. Yhteensä tiistain kurssitarjottimeen tulee 10 kurssia lukuvuodessa. Näihin kursseihin sisältyvät myös lukion teknisen työn ja kotitalouden kurssit, jotka nyt toteutetaan päivänaikaan lukion koulukohtaisina kursseina. Kun kurssit siirtyvät toteutettaviksi klo 15-17, helpottuu päiväkurssien toteuttaminen ilman päällekkäisiä valintoja jonkin verran. Lukion kustannuksia tiistain kurssitarjotin lisää 8 kurssin palkkakustannusten verran eli noin euroa. Lisäksi matkakustannuksia ja tarveainekustannuksia tulee noin 5000 euroa lukuvuodessa. Harrastekurssien lisääminen on myös yksi keino lisätä lukioikäisten harrastusmahdollisuuksia ja viihtymistä paikkakunnalla Maksuttomat koulukyydit lukiolaisille Utajärven kunta tarjoaa lukiolaisille maksuttomat koulukyydit viiden kilometrin koulumatkalta ja järjestää mm. tiistai-illan valinnaisainetarjottimesta johtuvia tarvittavia lisäkyytejä. Perustelut: Hyvin useat pienet lukiot järjestävät opiskelijoille maksuttoman kyydityksen. (Ks. liite syksyllä 2011 tehdystä kyselystä). Monet lukiokunnat järjestävät lisäksi ylimääräisiä kyydityksiä. 14
16 Normaalisti kunta maksaa kyydityksen ja saa opiskelijalle tulevan omavastuuosuuden /nettomeno 43 /44 matkaa eli kuukaudessa kyyditysopiskelijaa kohti. Sivistyslautakunnan tekemä linjaus lukiolaisten kyydityksistä, sillä perusteella, että jos Utajärven lukion opiskelijoille järjestetään kunnan toimesta koulukyydityksiä, ne olisi tarjottava kaikille toisen asteen opiskelijoille, on loogisesti pätemätön. Siinä unohdetaan se, että Utajärven kunta on Utajärven lukion ylläpitäjä ja voi tarjota oman lukionsa opiskelijoille etuja, jotka eivät koske muiden ylläpitäjien oppilaitosten opiskelijoita. Jos sivistyslautakunnan tulkinta vuodelta 2005 olisi pätevä, se tarkoittaisi, että mm. ilmaiset oppikirjat ja muut lautakunnan Utajärven lukion opiskelijoille tarjoamat edut tulisi tarjota kaikille utajärvisille toisen asteen opiskelijoille. Maksuttoman kyydityksen järjestäminen tarkoittaa koulumatkojen suhteen tasoarvoista lähtökohtaa kaikille Utajärven lukion opiskelijoille ja lisäkyydit mahdollistavat kaikkien opiskelijoiden osallistumisen valinnaisainekursseille. Kustannusvaikutus on yli 10 kilometrin koulumatkoilta 43 euroa opiskelijaa kohti kuukaudessa ja lisäksi 5 10 kilometrin koulumatkat kokonaan. Tämä tarkoittaa yhteensä tämänhetkisillä lukion opiskelijoilla euroa lukuvuodessa. Lisäkyydit tekevät arviolta n lukuvuodessa Hankitaan lukiolaisille kannettavat tietokoneet asteittain siten, että lukion aloittava ikäluokka saa ne syksyllä Perustelut Sivistyslautakunnan lukion kehittämispäätökseen sisältyy ajatus tulevaisuuden taitojen oppimisesta. Tämä tarkoittaa niitä taitoja, joita nykyiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään. Tällaisia taitoja ovat oman elämän hallinta, kansainvälisyys ja tietotekniset taidot. Oman elämän hallinnan taitojen harjaannuttaminen tapahtuu valinnaiskurssien kautta. Kansainvälisyyskasvatus on edennyt viime keväästä pitkän harppauksen. Yläkoululaisten ja lukiolaisten tietotekniset taidot vaihtelevat hyvin paljon. Kuitenkin niilläkin, jotka surffailevat netissä päivittäin, saattaa puuttua perusohjelmien, esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman, käyttötaito. Uusien tietotekniikkaan perustuvien opetusmenetelmien käyttöä estää se, että kaikilla lukiolaisilla ei ole kotona mahdollisuutta nettiin. Myös ylioppilastutkintolautakunnan suunnitelmissa on, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta Opettajien ja
17 opiskelijoiden riittävät tieto- ja viestintäteknologiset käyttötaidot varmistetaan. Opiskelijakohtaisista läppäreistä on seuraavat edut: - tiedon etsiminen netistä millä tahansa oppitunnilla - tietotekniikkaan perustuvien oppimisympäristöjen käyttö - uudet oppilaskeskeiset opiskelumuodot - tietotekniset taidot - Valmistautuminen ylioppilastutkinnon uudistukseen 7.7. Opintomatkat osana lukion opiskelua 15 Kustannukset vuositasolla ovat noin 6000 euroa alv0 (20 x 300 ). Lukion ensimmäisen vuosiluokan opiskelijat eduskunnassa. Lukion jokaisen vuosiluokan opiskeluun sisällytetään lyhempiä ja vähintään yksi pitempi opintomatka. Opiskelijat työstävät GeoPark-kurssin aineistoa 16
18 Perustelut: Edullisesti toteutetut opintomatkat Suomessa tuovat opiskeluun vaihtelua, hohtoa ja elämyksiä. Lisäksi joissakin tapauksissa yksi opintomatka opettaa enemmän kuin tuhat oppituntia Muutoin opettajien opetustyön ulkopuolisiin tehtäviin käyttämä työaika on suhteutettava opetustyön menestykselliseen hoitamiseen ja siihen, ettei oppilaiden oikeus pätevään opetukseen vaarannu. Yläkoululaisten ja lukiolaisten mahdollisuudet matkustaa ja sitä kautta tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla saada itsetuntoa kohottavia kokemuksia ovat hyvin erilaiset. Lukio voi antaa tässä suhteessa merkittävän panoksen opiskelijoiden tulevaisuuteen. Kustannukset vuositasolla ovat euroa (2 000 /vuosiluokka) Opettajan ammatillisen kehittymisen tukeminen Koulun ja opettajan ydintehtävä on opettaminen ja kasvattaminen. Taataan opettajille edellytykset ydintehtävän menestykselliseen hoitamiseen ja mahdollisuudet täydennyskoulutukseen. Perustelut: Utajärven kunta on yhtenä verkosto-hankkeen kuntana hakenut rahoitusta Osaava -opettajien täydennyskoulutushankkeeseen. Rahoituksen saaminen on todennäköistä Utajärven kunta ja Oulunkaaren kuntayhtymä tehostavat toimenpiteitä lasten, nuorten ja heidän perheidensä moniammatilliseksi tukemiseksi. Tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen opiskeluympäristö sekä koulussa että kotona. Perustelut: Utajärven sähköinen hyvinvointikertomus vahvistaa, että useilla ulajärvisillä nuorilla ja heidän perheillään on lisääntyviä ongelmia: Seuraavat indeksit ovat Utajärvellä korkeammat kuin vertailukunnissa: Nuoret: - Sijoitukset kodin ulkopuolelle - lastensuojelulliset avohuollolliset tukitoimenpiteet - Nuorten päivittäinen tupakointi - koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työikäiset (huoltajat) - työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden vuoksi 17
19 - työkyvyttömyyseläkkeet yleensä - Pitkäaikaistyöttömät - Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaaloissa hoidetut Perinteisen sosiologisen tarvehierarkiakäsityksen mukaan ihmisen perustarpeet tulee olla kunnossa ennen kuin hän voi asettaa itselleen korkeampia tavoitteita, itsensä toteuttamisen tarpeita. Tämä pätee myös lapsiin ja nuoriin. Heidän perustarpeensa tulee olla kunnossa ennen kuin itsensä toteuttaminen mm. opiskelun kautta tulee mahdolliseksi. Utajärven kunta onkin ottanut lapset ja nuoret hyvinvointistrategian tärkeimmäksi kohderyhmäksi. Kuva: Maslovin tarvehierargia. 18
20 8. Esitysten kustannusvaikutukset Seuraavassa on esitetty lukion kehittämisohjelman kustannusvaikutukset vuositasolla. Toimenpide kustannus vuositasolla Tutustuminen jatko-opintopaikkoihin Vapaaehtoinen työharjoittelu Valinnaiskurssien lisääminen Kyydityskustannnukset Kannettavat tietokoneet Opettajien täydennyskoulutus ei lisäkuluja Lasten ja nuorten tukitoimet ---- Yhteensä Lukion säilyminen tuo kaikkine kerrannaisvaikutuksineen tämän satsauksen monikertaisesti takaisin. Lisäksi jo kymmenen lukiolaisen lisäys lukion kokonaisopiskelijamäärään kattaa lisäpanostuksen valtionosuuksien kasvuna: 10,28 x 4574 = (Utajärven lukion yksikköhinta oppilasta kohden on vuonna ,36 ja valtionosuusprosentti 41,89). Vuoden 2012 talousarviossa on euron määräraha lukion kehittämiseen ja normaalia korkeammat määrärahat kuljetus sekä koulutus momenteilla. Siten syyslukukausi 2012 voidaan toteuttaa kehittämisohjelman mukaisesti ilman lisämäärärahaa. 9. Loppuyhteenveto Kehittämishankkeen vastuuhenkilönä olen kirjoittanut tämän esityksen pohjapaperin. Esitys on tehty siihen muotoon, että on tarvittavin muutoksin julkaistavissa netissä ja jaettavissa oppilaille ja heidän huoltajilleen sivistyslautakunnan päätöksenteon jälkeen. Esitys on syntynyt pitkällisen prosessin tuloksena ja tässä prosessissa ovat olleet mukana opiskelijat ja heidän huoltajansa opettajien ohella. Toivon, että päätöksenteossa asiaa pyritään katsomaan kokonaisuutena ja Utajärven kunnan etu muistaen. Tapani Blomster 19
21 10. Liitteet Liite 1. LUKION JA YLÄKOULUN OPPITUNNIT LV MUUTETTUNA, ETTÄ YLÄKOULU ON KAKSISARJAINEN 20
22 Liite 2. YHTEENVETO HUOLTAJIEN VASTAUKSISTA 8-l 3 9-l 4 R1 2 R2 5 R3 0 N Miksi utajärvisten nuorten kiinnostus lukio-opintoihin on laskenut ikäluokat pienentyneet 1 valtakunnallinen trendi 1 vapauden ja itsenäistymisen tahto 3 ammatillinen koulutus tarjoaa nopean tien ammattiin 7 isojen paikkakuntien veto/harrastusmahdollisuuksien puute 4 onko kuva lukiosta virheellinen 1 lukio koetaan vaativana ja liian teoriapainotteisena 1 mukavuuden halu 1 vanhempien koulutustausta 1 kavereiden esimerkki 1 väsyminen opiskeluun 2. Miten lukion toimintaa olisi kehitettävä yksilöllinen opetus hyödynnettävä 2 etälukion kurssitarjonta hyödynnettävä 1 yhteistyö lähilukioiden kanssa 1 9-luokkalaisten ja lukion yhteisiä päiviä ym. 1 valinnaisaineita lisättävä, kädentaidot 8 ja valmiuksia työelämään TET-jaksot 2 tutustumiskäynnit jatko-opintopaikkoihin 1 opettajien aito kiinnostus opintomenestykseen 1 ilmainen koulukyyti 3 ipadit 1 opiskelijiden omien ideoiden toteuttaminen 1 opiskelija-asuntoja, joihin saa avustusta 2 kunnan panostettava tosissaan lapsiperheiden 1 ja työikäisten asioihin 3. Miksi lapsenne tuli/tulisi/ei tule Utajärven lukioon aikaa ammatinvalinnalle 3 taloudelliset edut 6 lukion tarjoamat edut 3 kotoa käsin 4 tasokas opetus 1 tutut opettajat 2 luokkatoverit tuttuja 2 oma kiinnostus 1 lukio on mukavan pieni ja kotoisa 1 21
23 Liite 3. YHTEENVETO LUKIOLAISTEN JA 8-9-LUOKKALAISTEN LUKION KEHITTÄMISPÄIVÄSTÄ Kehittämisehdotukset Kunta Kunta maksaa omavastuuosuuden ja saa Kelan korvauksen Minimimatka Erillisiä kyytejä lukiolaisille Muuta 8-l 9-l R1 R2 R3 Valinnaiskurssit x x x x x Kielimatkat x Läppärit x x TET x Kannustusta x x Liite 4. Pienet lukiot ja koulukyyti Kysely pienten lukioiden rehtoriverkostossa syyskuun lopulla 2011: Kysymykset: - Järjestääkö kunta lukiolaisille erikseen koulukyytejä? - Mikä on minimimatka, jolta lukiolainen pääsee kyyditykseen? -Maksaako kunta koulumatkatuen omavastuuosuuden tai tukeeko muuten taloudellisesti koulumatkoja? Taivalkoski Koulumatka on lukiolaiselle ilmainen x, opiskelijan omavastuu 8,41 10 km tarvittaessa taksikyytejä esim. klo 8 ja klo 15 jälkeen Savukoski x ei määritelty järjestää Siikajoki x 5 km koulupäivä sama kuin peruskoulussa joten ei tarvita Juankoski x 5 km järjestää myös naapurikunnista Mäntyharju x 10 km järjestää myös naapurikunnista Pomarkku x 5 km järjestää Simo 1 aamukuljetus klo 8 Rantasalmi x 6 km järjestää Yhteenveto vastauksista: Perho x, omavastuu 10 km järjestää taksi klo myös naapurikunnista 22
24 30 Kerimäki x 5 km järjestää myös naapurikunnista Rautalampi ei, voivat ei käyttää peruskoulun kyydityksiä Ranua x 5 km Vaala x 3,1 km ei tarvita myös naapurikunnista Konnevesi x 5 km Nilsiä x 5 km ei Petäjävesi x, 5 km omavastuu 21,50 Posio x 5 km Lavia x 10 km ei erillisellä hakemuksella myönnetty ilmainen kuljetus myös alle 10 km:n koulumatkoille 23
www.utaj.fi/lukio www.facebook.com/utajarvenlukio LUKIOESITE 2015 Utajärven lukio antaa sinulle paljon!
www.utaj.fi/lukio www.facebook.com/utajarvenlukio LUKIOESITE 2015 Utajärven lukio antaa sinulle paljon! Hyvä ysiluokkalainen, Olet tekemässä suurta valintaa: Mihin peruskoulun jälkeen! Utajärven lukio
LisätiedotValitse oikein! Utajärven lukio
Valitse oikein! Utajärven lukio Miksi lukioon? Tavoitteletko hyväpalkkaista työtä? Haluatko itse päättää, mitä työssäsi teet? Olisiko mukava odottaa innolla työpäivän tuomia haasteita? Haluatko viettää
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotLAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA
1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO Lukuvuosi _2011-2012 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 130 käytössä 130 opiskelijamäärä vuosiluokittain yhteensä R1 12 R2
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotKuulemistilaisuus
Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.
LisätiedotNorssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Rehtori Eija Kumpulainen
Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio Rehtori Eija Kumpulainen Norssissa on perusaste ja lukio, yhteensä noin 1160 oppilasta ja opiskelijaa Alakoulut Linnamaalla ja Koskelassa, 641 oppilasta Yläkoulu ja
Lisätiedotwww.utaj.fi/lukio www.facebook.com/utajarvenlukio LUKIOESITE 2016 Utajärven lukio antaa sinulle enemmän!
www.utaj.fi/lukio www.facebook.com/utajarvenlukio LUKIOESITE 2016 Utajärven lukio antaa sinulle enemmän! Hyvä ysiluokkalainen huoltaja Nuoresi on tekemässä suurta valintaa: Mihin peruskoulun jälkeen! Monesti
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotPäiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke
Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla Ennakkoluennosta nousseet kysymykset
LisätiedotJYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotEräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin
Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotLapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen
Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön
LisätiedotLohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta
Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset
LisätiedotKirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info
Kirkonkylän yhtenäiskoulu 7lk. Info Ohjelma Klo 12.45 Klo 13.10 Info (Yleistä, Valinnaisaineet) Luokkiin (Luokanohjaajat) 19.10.2018 Alatunniste tähän 4 Yleistä 19.10.2018 Alatunniste tähän 5 YHTENÄISEN
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotLUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014
LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin
Lisätiedot3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako
3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Kurssin yleisten asioiden läpikäynti Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKielten opiskelu Oulussa
Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotYlioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot
Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA. UTAJÄRVEN KUNTA Liite 3. UTAJÄRVEN LUKIO Lukuvuosi _ R1 24 R2 19 R3 9 R4 1 Yhteensä 53 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite 3. UTAJÄRVEN LUKIO 23.11.2016 Lukuvuosi _2016-2017 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt Kh myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotHaapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset
Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset Oppilasmäärät 2019 ja ennuste 2020-2025 perusopetus esiopetus ei ole mukana luvuissa
LisätiedotHakuinfo Mäntsälän lukio
Hakuinfo 2017 Mäntsälän lukio Millaista on opiskelu lukiossa? Lukio = lukemalla opiskelua Tavoitteena hankkia valmiudet korkeakouluopiskeluun (yliopisto + ammattikorkeakoulu) Millaista on opiskelu lukiossa?
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotPainopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:
Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston
LisätiedotTavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü
2 AMMATTILUKIO Entinen lukiopolku-nimitys Syksystä 2018 alkaen Ammattilukiolla tarkoitetaan lukioopintoja ammatillisten opintojen rinnalla. Visio: päivälukiolaisilla mahdollisuus sisällyttää lukion oppimäärään
LisätiedotHARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio
KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi
LisätiedotValinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet
Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotYläkoulujen lukkarityöpaja
Yläkoulujen lukkarityöpaja 14.11.2017 Uuden opsin mukainen arviointikulttuuri Arviointisykli sama kaikille oppilaille, syksyllä kirjallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi (sama pohja molemmissa).
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotVapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva
LisätiedotOpinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita
Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita Oppilaan ja Opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio 1.8.2014 alkaen Helsingin kielilukio Lukion opinto-ohjauksen ops-historiaa
Lisätiedot1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...
1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
Lisätiedot1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso
Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotRUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg
RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan
LisätiedotETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA
ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE
LisätiedotErkko-lukion näkyvyys ja houkuttelevuus
Erkko-lukion näkyvyys ja houkuttelevuus Lähtökohdat ja taustatiedot Lukiokoulutuksen kiinnostavuus on vähentynyt Orimattilassa. Perusongelmana on alhaiseksi laskenut lukioon hakeutuminen, ei niinkään Erkko-lukion
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotNorssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Eija Kumpulainen lukion rehtori
Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio Eija Kumpulainen lukion rehtori Norssissa on perusaste ja lukio, yhteensä noin 1060 oppilasta ja opiskelijaa Alakoulut Linnamaalla ja Koskelassa Perusasteen yläluokilla
LisätiedotVs. sivistystoimenjohtaja Tuija Kauppinen, koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou, rehtori Ismo Falck
Vs. sivistystoimenjohtaja Tuija Kauppinen, koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou, rehtori Ismo Falck Kuntaliitossopimus, palvelusuunnitelma 13.1. 2012 Kerimäen lukio muutettiin ns. sivutoimipisteeksi ja
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ
Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / /
Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO 6.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliiton (AOL
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPerusopetuksen kieliohjelma
Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen
LisätiedotMuuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua
Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö
LisätiedotKoulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus
Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä
LisätiedotKuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus
KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKuntalaiskyselyn tulokset
n tulokset Pia Setälä Lasten ja nuorten palveluiden johtaja 5.1.2018 1. Asun Salossa (rastita missä kuntakeskuksessa) Yhteensä 540 vastaajaa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 32,4% 41,9% 20% 10% 0% 2,8%
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
Lisätiedotopetustunnit yleisopetus vkt erityisopetus vkt kh myöntänyt käytössä
1/8 UTAJÄRVEN KUNTA Liite 2 ESI- JA PERUSOPETUS 23.11.2016 Lukuvuosi 2016-2017 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt erityisopetus vkt kh myöntänyt 0-5 325 6-9 310 käytössä 0-5
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotTET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin
TET työelämä tutuksi Juniori kohtaa seniorin Työelämä tutuksi TET eli työelämään tutustuminen on yläasteen ja lukion oppilaille järjestettävä opetussuunnitelman mukainen työelämään tutustumisjakso. Sen
LisätiedotOhjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
Lisätiedot