Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva 2011: ravintola-ala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva 2011: ravintola-ala"

Transkriptio

1 Keskusrikospoliisi Teematilannekuva 1 (15) Tiedusteluosasto KRP:n diaarinumero 2400/2011/98 Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva 2011: ravintola-ala Sisältö Ravintola-ala ja rikollisuus: tiivistelmä... 2 Katsauksen toteuttamisesta... 3 Ravintola-alaan liittyvä väkivalta- ja omaisuusrikollisuus... 4 Väkivaltarikokset ja uhkailu... 6 Omaisuus- ja petosrikokset... 9 Työntekijöiden väärinkäytökset Toimenpiteitä ravintoloihin liittyvien väkivalta- ja omaisuusrikosten torjumiseksi Ravintola-alan harmaa talous ja talousrikokset Toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi ravintola-alalla Lähdetahot ja lähteet Keskusrikospoliisi

2 Keskusrikospoliisi 2 (15) Ravintola-ala ja rikollisuus: tiivistelmä Ravintola-alan yritysten keskimääräistä korkeampi rikosriski ja etenkin poikkeuksellisen korkea väkivaltarikosten ja vahingontekorikosten riski on todettu useissa eri maissa. Suomessa poliisin tietoon tulevat ravitsemis- ja anniskeluliikkeitä koskevat rikokset ovat useimmiten väkivalta- ja omaisuusrikoksia sekä vahingonteko- ja petosrikoksia. Uhritutkimusten mukaan ravintolaväkivallan taso (asiakkaisiin kohdistuva, ei työntekijöiden kokemaa tai perheväkivaltaa) on 2000-luvulla vakiintunut. Ravintoloissa kohdattu fyysinen väkivalta näyttää jopa hieman vähentyneen. Ravintolaväkivalta on yleisin miesten kohtaaman fyysisen väkivallan muoto ja naisillakin toiseksi merkittävin työpaikkaväkivallan jälkeen. Ravintola-alalta saaduissa arvioissa uhmakkaan käyttäytymisen on nähty lisääntyneen viime aikoina ja erityisesti öisin. Ravintolatyöntekijän surmatuksi tulemisen riski on erittäin pieni, mutta ammattiryhmänä suhteellisesti yksi korkeimmista. Järjestäytyneesti toimivien rikollisryhmien vaikutus on voimistunut ja voi aiheuttaa väkivaltatilanteita. Tekotavoiltaan nopeasti kehittyvät petokset ja huijaukset ovat kasvava ongelma myös ravintoloille. Asiakkaiden valvomatta jättämää omaisuutta anastetaan etenkin kiireaikoina. Työntekijöiden väärinkäytöksiä kohdistuu aika ajoin etenkin kassavirtaan. Yksintyöskentely helpottaa väärinkäytösten toteuttamista, ellei turvallisuuteen ole kiinnitetty erityistä huomiota. Työntekijöiden valmentaminen turvallisuuskulttuuriin, nopea reagoiminen ongelmiin ja yhteistyön tiivistäminen yritysten ja viranomaisten kesken luovat pohjan turvallisuuden parantamiselle. Ravintola-alalla sekä harmaan talouden suhteellinen osuus että sen fiskaalinen merkitys ovat suuria. Myös alan edustajat pitävät harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia yleisesti hyvin merkittävinä. Harmaata taloutta ilmenee erityisesti kirjanpidon ohittavana ruoka- ja alkoholimyyntinä, pimeinä palkkoina ja yrittäjätuloina sekä työnantajamaksujen laiminlyömisenä. Viranomaistarkastuksissa löydetyn harmaan talouden osuus ilmoitetuista palkoista on ollut ravintola-alalla erityisen suuri. Luvaton anniskelu on melko yleistä erityisesti pito- ja juhlapalveluissa, ja verovapaata alkoholia tuodaan tuontisäännösten vastaisesti jälleenmyytäväksi. Monissa etnisissä ravintoloissa hinnat ovat niin alhaiset, että niillä on mahdotonta saada toiminnalle katetta. Työntekijöiden alipalkkaus on tällöin tyypillistä, ja pimeä työpaikka liittyy usein laittomaan maahantuloon ja kohonneeseen kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan riskiin. Toimintaan voi liittyä myös yhteiskunnan tukien väärinkäyttöä ja rahanpesua. Verohallinnon kriteerien mukaisia riskiyrityksiä ravintola-alalla on enemmän kuin yrityksissä keskimäärin. Merkittävä osa alan yrityskannasta vaihtuu varsin nopeasti ja lyhytikäisiin yrityksiin voi liittyä epäterveitä ilmiöitä. Uusien yritysten taustalla on usein aiemmin alalla toimineita henkilöitä ja bulvaanijärjestelyjä. Ravintola-alan viranomaisvalvonta ei ole kaikilta osin riittävän kattavaa ja kohdistettua. Viranomaisyhteistyö, eri viranomaisten toimiva työnjako ja tietojenvaihdon esteettömyys sekä riskikohteiden tunnistaminen ovat tärkeitä valvonnan vaikuttavuuden edellytyksiä. Valvonnan kattavuutta tulisi parantaa lupa- ja valvontajärjestelmän kattavuutta laajentamalla sekä uudistamalla ja sovittamalla yhteen lupajärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Kaikille yrittäjille tulisi tarjota nykyistä enemmän ohjausta ja neuvontaa.

3 Keskusrikospoliisi 3 (15) Katsauksen toteuttamisesta Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvan kokoamisesta sovittiin elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisessä strategiassa yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi (2006). Tilannekuvaan on koottu ajankohtaista ja mahdollisimman kattavaa ja luotettavaa tietoa yrityksiin kohdistuvista ja niitä hyödyntävistä rikoksista, rikollisuuskehityksestä ja rikosten aiheuttamista kustannuksista. Tilannekuva sisältää tietoa yrityksiin kohdistuvista lähitulevaisuuden rikosuhkista sekä tunnistaa rikostorjunnan prioriteetteja ja toimenpidetarpeita. Tilannearvio on koottu Keskusrikospoliisin johdolla yhteistyössä eri viranomaisten ja elinkeinoelämän turvallisuusasiantuntijoiden kesken. Tilannekuvan aineisto käy ilmi raporttiin sisältyvästä lähdeluettelosta. Aineisto on analysoitu laadullisilla, aineistolähtöisillä menetelmillä. Ravintola-alaan liittyvä väkivalta- ja omaisuusrikollisuus Suomessa ei ole toistaiseksi tehty yritysuhritutkimusta 1, josta olisi saatavissa eritellysti tietoa ravintolaalaan kohdistuvasta rikollisuudesta. Myös muualla Euroopassa ravintolat ovat yleensä jääneet yritysuhritutkimusten ulkopuolelle, poikkeuksena Alankomaat. Alankomaissa omaisuus- ja väkivaltarikosten riski oli vuoden 2009 yritysuhritutkimuksen mukaan ravintola-alalla selvästi korkein yhdessä vähittäiskaupan kanssa verrattuna tutkimuksen muihin toimialoihin (rakennusala, kuljetusala, vähittäispalvelut). Kummankin toimialan yrityksiin kohdistui myös toistuvaa rikollisuutta useammin kuin muihin toimialoihin. Alankomaalaisista ravintoloista oli edellisen vuoden aikana joutunut omaisuus- tai väkivaltarikosten uhriksi runsaat 40 prosenttia. Ravintola-alan yrityksiin kohdistui Alankomaissa muita toimialoja selvästi enemmän väkivaltaa, vahingontekoja ja murtovarkauksia mutta huomattavasti harvemmin asiakkaiden tekemiä varkausrikoksia kuin esimerkiksi vähittäiskaupan toimipisteisiin. Alankomaiden tutkimustuloksia ei sellaisinaan voi yleistää Suomeen. Kuitenkin ravintola-alan keskimääräistä selvästi korkeampi yleinen rikosriski sekä poikkeuksellisen korkea väkivaltarikosten ja vahingontekorikosten riski ovat eri maissa yleisesti havaittuja piirteitä ja pitänevät paikkansa myös Suomessa. Suomessa poliisin tietoon tulevat ravitsemisliikkeissä tapahtuneet rikokset ovat useimmiten väkivaltaja omaisuusrikoksia sekä vahingonteko- ja petosrikoksia. 1 Suomessa vuonna 2010 tehty yritysuhritutkimus kattoi vain vähittäiskaupan ja teollisuuden toimialat.

4 Keskusrikospoliisi 4 (15) "Ravitsemusliike"-tekopaikkatiedolla merkittyjen poliisin tietoon tulleiden rikosten yleisimmät nimikkeet elokuussa 2010 ja tammikuussa 2011 Tapahtuma-ajankohta elokuu 2010 tammikuu 2011 Rikosnimike Pahoinpitely Varkaus Näpistys Vahingonteko Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen Maksuvälinepetos Petos Kavallus Laiton uhkaus Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito Viranomaisen myöntämän asiakirjan katoaminen Huumausainerikos Kunnianloukkaus 12 9 Kätkemisrikos 8 2 Vammantuottamus 7 7 Ryöstö 7 2 Väärennys 5 10 Haitanteko virkamiehelle 3 8 Rahanväärennys 3 8 Virkamiehen vastustaminen 1 9 Muu Yhteensä Ravitsemisliikkeiden tilat voivat joutua myös rikollisen toiminnan välineiksi esimerkiksi rikollisten kohtaamispaikkoina tai tiloina, joissa laittomat hyödykkeet vaihtavat omistajaa, kuten huumausaine- tai paritusrikollisuudessa. Käytännössä tällainen toiminta useimmiten häiritsee yrityksen liiketoimintaa. Väkivaltarikokset ja uhkailu Ravintola-alaa koskeva väkivaltarikollisuus voi kohdistua joko asiakkaisiin tai henkilöstöön. Väkivallan esiintymisestä on käytettävissä sekä viranomaisten tilastoja että uhritutkimusten tuloksia. Vain melko pieni osa väkivallasta tulee poliisin tietoon, mutta ilmoitusaktiivisuus on ollut kasvussa sitten vuoden 1980, viime vuosikymmenen aikana se on uhritutkimusten mukaan ollut prosenttia. Osa poliisin kirjaaman väkivallan kasvusta selittyy siten ilmoitusaktiivisuuden kasvulla. Uhritutkimusten mukaan aikuisväestön väkivaltakokemusten määrässä ei ole 2000-luvulla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Uhkailun osuus koetusta väkivallasta nousi 1990-luvun kuluessa nykytasolle, mutta fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus on pysynyt varsin vakaasti noin 6 prosentissa vastanneista.

5 Keskusrikospoliisi 5 (15) Ravintola-alalta tätä katsausta varten kootun tiedon valossa väkivaltarikollisuutta ilmenee erityisesti asiakkaitten kesken syntyvinä kahnauksina, joihin voi perinteisten keskinäisten ristiriitatilanteiden lisäksi liittyä rasistisia eri kulttuurien välisistä ristiriidoista juontuvia piirteitä. Usein teot tehdään humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Joissakin ravintola-alalta saaduissa arvioissa uhmakkaan käyttäytymisen nähtiin lisääntyneen viime aikoina ja erityisesti öisin. Kyse on usein samojen epäsosiaalisten henkilöiden toistuvista teoista tai nuorisojoukkojen aiheuttamista tilanteista. Työntekijöihin henkilökohtaisesti kohdistuvien uhkausten vuoksi on toivottu sukunimien jättämistä pois nimikylteistä. Viime vuosina myös järjestäytyneesti toimivien usein tunnuksellisten rikollisryhmien vaikutus on voimistunut ja johtanut väkivaltaan ravintoloissa ja niiden läheisyydessä. Kansallisissa uhritutkimuksissa ravintola- ja huvipaikkaväkivallaksi on määritelty ravintolassa, baarissa, tanssipaikalla tai niiden sisäänkäyntialueella tapahtunut väkivalta, jonka tekijä ei ollut uhrille entuudestaan tuttu. Uhritutkimuksissa tarkasteltu ravintolaväkivalta ei sisällä työntekijöiden kokemaa tai perheväkivaltaa. Ravintolaväkivalta näyttää uhritutkimusten mukaan yleistyneen 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun mutta taso on sen jälkeen vakiintunut. Fyysisen väkivallan kokeminen ravintoloissa näyttää jopa hieman vähentyneen 2000-luvulla. Kaiken kaikkiaan riski joutua ravintolaväkivallan uhriksi on uhritutkimusten tulosten perusteella varsin vähäinen. Toisaalta ravintolaväkivalta muodosti 32 prosenttia kaikesta aikuisiin miehiin kohdistuneesta fyysisestä väkivallasta vuonna 2009, joten sen osuus nimenomaan miehiin kohdistuvasta väkivallasta on huomattava. Ravintolaväkivalta oli yleisin miehiin kohdistuvan fyysisen väkivallan muoto. Naisiin kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta ravintolaväkivaltaa oli 16 prosenttia, ja myös naisilla se oli toiseksi merkittävin väkivallan muoto heti työpaikkaväkivallan jälkeen. Seksuaalisesti loukkaavan koskettelun tai käsiksi käymisen sisällyttäminen uhritutkimuksen väkivaltakysymyksiin nosti naisten ravintolaväkivaltakokemusten määrää selvästi: vuonna 2009 ravintolaväkivaltaa kokeneista naisista yli puolet piti tekijän toimintaa seksuaalisena lähentelynä, miehet pitivät tekijän motiivina 46 prosentissa tapauksista kiusantekoa. 2 Rikostilaston mukaan ravintoloissa tapahtuvaa väkivaltaa oli vuonna prosenttia poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyrikoksista luvun jälkipuoliskolla osuus oli 16 prosenttia, 2000-luvun alkupuoliskolla 15 prosenttia. Ravintolaväkivallan tilastoitu osuus on siten ollut laskussa. Ravintoloissa tehtyjen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä oli vuonna 2010 lähes sama kuin luvun lopulla, noin Ravintolaväkivallan merkitys poliisin tietoon tulevasta pahoinpitelyrikollisuudesta on siten huomattavasti pienempi kuin uhritutkimusten mukaan aikuisväestöön kohdistuvasta kokonaisväkivallasta. Osin taustalla on se, että rikostilaston ravintolaväkivalta ei sisällä ravintoloiden läheisyydessä tapahtuneita pahoinpitelyjä. Ravintoloilla ei myöskään ole yleensä juuri intressiä ilmoittaa väkivallasta poliisille, koska väkivaltatapaukset saattavat vaikuttaa kielteisesti toimilupaan. Toisaalta poliisille ilmoitettujen rikosten uhritutkimustietoihin nähden vähäinen määrä viittaa myös siihen, että ravintoloissa tapahtuva fyysinenkin väkivalta jää seurauksiltaan usein lievähköksi, keskimäärin lievemmäksi kuin esimerkiksi yksityisasunnoissa tapahtuva. Ravintolaväkivalta tapahtuu valvotussa tilassa ja paikalla on koulutettua, selvin päin olevaa henkilöstöä, joka pyrkii katkaisemaan konfliktit alkuunsa. 2 Varsinkin naiset ovat 2000-luvulla kokeneet yhä enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikoillaan: työpaikkaväkivalta on naisten kokemista väkivaltatyypeistä selvästi yleisin. Kasvu johtuu ennen kaikkea terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa toimivien väkivaltakokemuksista. Miesten työpaikkaväkivaltakokemukset koostuvat useimmiten väkivaltaisen potilaan tai asiakkaan tai poistumiskehotusta vastustavan asiakkaan käyttäytymisestä.

6 Keskusrikospoliisi 6 (15) Vuosina ravintoloissa tai niiden läheisyydessä tehtiin 28 henkirikosta, keskimäärin neljä vuodessa. Rikokset muodostivat kolme prosenttia kaikista ajanjaksolla tehdyistä henkirikoksista. Määrää ja osuutta voi pitää pienenä. Ravintoloissa tai niiden läheisyydessä surmatuista viisi (18 %) oli työntekijöitä, loput olivat asiakkaita tai sivullisia. Ajanjaksolla surmattiin siten 0,7 ravintolatyöntekijä vuotta kohti. Määrää voi pitää suurena, kun sitä verrataan ajanjaksolla työssä surmattuihin muiden ammattien edustajiin. 3 Surmatuksi tulemisen riski on yksittäisellä ravintolatyöntekijällä erittäin pieni, mutta ravintolatyöntekijöillä ammattiryhmänä suhteellisesti yksi korkeimmista. Anniskelulupien määrä sekä poliisin tietoon tulleet rikokset, joiden teontarkenne on "ravitsemisliikkeessa tms.", A-luvat = Kaikki alkoholijuomat B-luvat = Enintään 22 % alkoholijuomat C-luvat = Enintään 4,7 % käymisteitse valmistetut Pahoinpitely Vahingonteko Ryöstö, kiristys Murha, tappo Raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen Yhteensä teontarkenteella ravitsemisliikkeessa tms. merkittyjä tapauksia Ravintola-alalta tähän selvitykseen saatujen tietojen mukaan väkivaltaisesti käyttäytyvät asiakkaat ovat useimmiten humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisina, usein myös syrjäytyneiksi luettavia nuoria henkilöitä. Ravintoloihin liittyvä poliisin tietoon tullut väkivalta- ja vahingontekorikollisuus ei näytä kokonaisuutena kuitenkaan miltään osin seuraavan anniskelulupien määriä. Omaisuus- ja petosrikokset Petokset Tavanomaisista ravintolapetoksista koituu ravintola-alalle liikevaihtoon suhteutettuna melko vähäisiä vahinkoja. Tekoja esiintyy sesonkiluonteisesti ja niihin syyllistyvät erityisesti tietyt vähemmistöryhmät. Alaikäisten väärillä tai toisen henkilön papereilla tekemät huijaukset lähinnä alkoholin saamiseksi voivat onnistuessaan aiheuttaa ravintolalle kohtalokkaita sanktioita, mutta näitä tekoja toteutuu käytännössä varsin harvoin. Riski voidaan torjua tehokkaasti henkilökunnan riittävällä koulutuksella. Kasvava ravintoloitakin koskeva ongelma ovat tekotavoiltaan jatkuvasti kehittyvät tilauspetokset, joihin voi liittyä myös identiteettihuijauksia, sekä monimuotoiset rahanvaihto- ja luottokorttihuijaukset. 3 Henkirikosten seurantatietokannasta ei ole mahdollista saada työtehtävissä surmattujen tarkkaa määrää, kuitenkin esimerkiksi poliiseja, taksinkuljettajia ja vanginvartijoita, ammatteja, joissa on perinteisesti ollut korostunut väkivallan riski, surmattiin ajanjaksolla yksi kutakin, koulukotiohjaajia surmattiin kaksi, myyjiä neljä ja opetushenkilöstöön kuuluvia kolme. Surmatuista ravintolatyöntekijöistä kaksi oli järjestysmiehiä.

7 Keskusrikospoliisi 7 (15) Varkaudet Omaisuusrikollisuutta kohdistuu sekä ravintoloiden asiakkaisiin että ravintola-alan yrityksiin. Asiakkaisiin kohdistuvia omaisuusrikoksia tapahtuu etenkin kiireaikoina, joita varkaat hyödyntävät röyhkeästi ja vievät etenkin valvomatta jätettyä tavaraa. Ravintoloista anastetaan aika ajoin myös rahaa ja alkoholia, ja ravintoloihin kohdistuu jonkin verran myös murtautumalla tehtyjä omaisuusrikoksia. Tapaustietojen perusteella näyttää siltä, että varastelu ja huumaavien aineiden käyttö liittyvät toisiinsa. Vahingonteot ja järjestyshäiriöt Tiloihin ja kalusteisiin kohdistuvasta ilkivallasta ja sotkemisesta aiheutuu ravitsemisliikkeille jonkin verran kustannuksia. Yrittäjiltä saatujen tietojen mukaan ilkivaltaan ja sotkemiseen syyllistyvät ennen kaikkea levottomasti käyttäytyvät nuorisojoukot, jotka eivät vielä ikänsä puolesta ole anniskelun piirissä, sekä syrjäytyneet huumeiden käyttäjät. Ravitsemisliikkeiden tiloja hyödyntävät ulkopuoliset (wc-käynnit sekä alaikäisten pelaaminen ja alkoholinostoyritykset) häiritsevät liiketoimintaa, aiheuttavat epäsiisteyttä ja karkottavat maksavia asiakkaita. Häiriönaiheuttajia on monien yrittäjien mielestä vaikea saada kuriin. Vartiointipalvelujen käyttö on yrittäjien mukaan paikoin lisääntynyt ja järjestyksenpitoa tehostetaan myös kameravalvontaa lisäämällä. Turvallisuusliiketoiminnasta saatujen tietojen mukaan häiriönaiheuttajien hallusta tavataan kasvavassa määrin erilaisia teräaseita ja "piikkejä". Järjestyksenvalvonta on ravintoloissa useimmiten ulkoistettu ja tehtävissä on usein pieniä yrityksiä, jotka eivät ole varsinaisesti turvallisuusalan yrityksiä ja joiden tarjoamien järjestysmiesten status perustuu lakiin järjestyksenvalvojista. Turvallisuusalan yritysten tarjoamien vartija- ja järjestyksenvalvojakortillisten järjestyksenvalvojien toiminta puolestaan perustuu järjestyslakiin. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi alkoholilain mukaan anniskelualueen tulee olla luvanhaltijan tosiasiallisessa hallinnassa, joten myös vastuu järjestyshäiriöistä on yksiselitteisesti anniskeluluvan haltijalla. Työntekijöiden väärinkäytökset Sekä omien että vuokrattujen työntekijöiden tekemiä väärinkäytöksiä tapahtuu ravintola-alalla aika ajoin. Ne kohdistuvat yleisimmin ravintolan kassavirtaan. Myös käteisrahaa varastetaan ajoittain työpaikan pääsymahdollisuuksia hyödyntäen. Työntekijöiden tekemiä anastuksia kohdistuu jonkin verran myös henkilökunnan omaisuuteen tai asiakkaiden unohtamaan omaisuuteen. Henkilökunnan rikollisuus on uhka toimipaikan ja henkilökunnan rehelliselle maineelle. Ammattitaitoista työvoimaa on ravintola-alalle vaikea saada riittävästi, ja alalla käytetään runsaasti usein vaihtuvaa vuokratyövoimaa. Yksintyöskentely helpottaa väärinkäytösten toteuttamista, ellei turvallisuuteen ole kiinnitetty erityistä huomiota. Myös tästä syystä kameravalvontaa ravintola-alalla ollaan lisäämässä. Ravintolan henkilökuntaan soluttautuminen on varsin helppoa, ja myös yksittäisen työntekijän painostaminen rikoksentekoon voi olla helppoa. Yrityksen oma valvonta ja seuranta on syytä järjestää niin, että väärinkäytöksiin voidaan heti puuttua. Toimenpiteitä ravintoloihin liittyvien väkivalta- ja omaisuusrikosten torjumiseksi Turvallisuusasiat tulee sisällyttää jo perehdyttämiseen. Työntekijöille on annettava myös turvallisuuskoulutusta ja yrityksen turvallisuuskulttuurin luomiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työntekijöitä tulee myös kannustaa kertomaan esimiehilleen havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Työssä kohdattavan väkivallan vähentämiseksi käytettävissä olevia keinoja ovat työtilan järjestelyt, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus väkivaltatilanteiden hallitsemiseksi ja välttämiseksi, turvalliset toimintatavat, riskien tunnistaminen ja riskinäkökulmien huomioonottaminen,

8 Keskusrikospoliisi 8 (15) uhkatilanteiden jälkiselvittely ja uhrin auttaminen. Yksintyöskentelyn turvallisuudesta tulee erityisesti huolehtia. Myös turvallisiin toimintatapoihin sosiaalisessa mediassa on perehdyttämisessä syytä kiinnittää huomiota. Kun työtehtäviin kuluu rahan käsittelyä, yrityksen kannattaa arvioida työntekijän luotettavuutta ja tarkistaa hänen luottokelpoisuustietonsa. Ravintoloihin liittyvän väkivaltarikollisuuden ja järjestyshäiriöiden vähentämiseksi on toteutettu useita tuloksellisia projekteja, joiden toimintamallit ovat suositeltavia sovellettaviksi. Järvenpään Ravintola-projektin (2004) tavoitteena oli vähentää ravintolaväkivaltaa tilanteessa, jossa poliisin kirjaamista alueen pahoinpitelyrikoksista kaksi kolmasosaa tapahtui ravintoloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Järvenpään tilastoitu pahoinpitelyrikosten asukaslukuun suhteutettu määrä oli myös huomattavasti ympäryskuntia korkeampi. Tavoitteena oli saattaa järjestyshäiriöt aiempaa paremmin poliisin tietoon, puuttua niihin tehokkaasti ja sitouttaa kaikki alueen ravintolat yhteiseen anniskelukäytäntöön. Tiedonkulun parantamiseksi viranomaiset lievensivät väliaikaisesti lupasanktioita siten, että järjestyshäiriöilmoitukset eivät vaarantaneet ravintolan anniskelulupaa tai aukioloaikaa. Ravintolat sitoutuivat yksi juoma per asiakas -periaatteeseen, henkilöpapereiden kysymiseen ovella ja tiedottamaan häiriöasiakkaista toisilleen. Poliisi ohjeisti ravintoloiden henkilöstöä rikosten ennaltaehkäisyyn ja ravintoloiden edustojen valvontaan. Ravintolat sitoutuivat ilmoittamaan kaikki järjestyshäiriöt poliisille ja poliisi varautui reagoimaan häiriöihin aina ja välittömästi. Poliisin kenttäpartiot kävivät projektin aikana iltaisin säännöllisesti ravintoloissa virkapuvussa ja antoivat havainnoistaan kirjallista palautetta. Myös ravintoloiden siviilipoliisivalvontaa lisättiin. Poliisin näkyvää katuvalvontaa ravintoloiden läheisyydessä lisättiin erityisesti sulkemisaikaan. Lisäksi ravintolat laativat omavalvontasuunnitelmat ja järjestivät turvallisuuskoulutuksen henkilöstölleen. Tavoitteena oli noudattaa säntillisesti anniskelulainsäädännön ja anniskelulupien säännöksiä, parantaa viranomaisten ja ravintoloiden yhteistyötä sekä lisätä poliisin näkyvää ja salaista valvontaa ongelma-alueella ongelma-aikoina. Projektin tuloksena koko kaupungin poliisille ilmoitettujen pahoinpitelyrikosten määrä putosi noin 10 %. Koska projekti lisäsi ravintolaväkivallan ilmoitusastetta, voidaan arvioida, että tosiasiassa pahoinpitelyrikosten ja erityisesti ravintolaväkivallan määrä väheni huomattavasti enemmän. Projektin päätyttyä pahoinpitelyjen määrä kääntyi jälleen nousuun, joten pysyviä muutoksia projektilla ei saatu aikaan. Hämeenlinnassa ( ) toteutetun Pakka-hankkeen tavoite oli kehittää alkoholihaittojen ehkäisyyn juomien saatavuuden sääntelyyn perustuva yhteistyömalli. Ravintoloissa toimintamalli merkitsi ikärajavalvonnan tiukentamista, päihtyneille anniskelusta kieltäytymistä sekä hankalien myynti- ja anniskelutilanteiden tunnistamisen ja niistä selviytymisen opettelua. Henkilökuntaa koulutettiin ja viranomaisten näkyvää valvontaa lisättiin erityisesti ongelma-alueilla ja ongelmaaikoina. Hankkeen aikana alaikäisten alkoholin saatavuus väheni kaikilla projektiin osallistuneilla alueilla selvästi. Myös humalaisille anniskelu vähentyi. Hämeenlinnan ravintoloissa tapahtuneet väkivaltatapaukset vähenivät selvästi ja nuorten miesten yöaikaiset päivystyspoliklinikalla asioinnit vähenivät verrokkialuetta enemmän. Useiden eri mittareiden antamat samansuuntaiset tulokset osoittivat, että paikallisella alkoholihaittojen ehkäisytyöllä voidaan saada aikaan mitattavia yhteisötason muutoksia kuten ravintolaväkivallan merkittävää vähentymistä. Toimintatapana oli lähinnä voimassa olevien säännösten noudattamisesta huolehtiminen ja viranomaisten normaalitoimintojen tehostaminen. Rikosoikeudellinen puuttuminen sinänsä ei käytännössä näytä torjuvan vahingontekoja ja häiriöitä tehokkaasti, sillä tekijöitä ei useinkaan saada kiinni eikä tapauksia aina edes ilmoiteta poliisille. Nopea reagoiminen ongelmiin ja yhteistyö poliisin kanssa luo toimivia rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia, kun tietoa voidaan vaihtaa, riskitilanteita ennakoida vuorovaikutteisesti ja poliisin näkyvyyttä paikalla lisätä. Rikosten ilmoittaminen poliisille ja anniskelua koskevien säännösten toteuttaminen ehkäisee rikoksia ja järjestyshäiriöitä ravintoloissa tehokkaasti ennalta. Myös paikallista monialaista turvallisuusyhteistyötä on syytä hyödyntää ravintoloihin kohdistuvien rikosten ja järjestyshäiriöiden ehkäisemiseksi. Pikaruokaketjujen autokaistoilla havaitun rattijuoppojen yleistymisen vuoksi alalla toivotaan poliisin kohdistavan nykyistä enemmän voimavaroja autokaistojen tarkastamiseen. Tasokkaat toimipaikat eivät vedä puoleensa häiriönaiheuttajia samassa määrin kuin edulliset ja nuhjuiset. Eri puolilla maailmaa on rikostorjunnassa monin tavoin hyödynnetty toimintaympäristöjen saneeraamista rikollisten karkottamiseksi.

9 Keskusrikospoliisi 9 (15) Ravintola-alan harmaa talous ja talousrikokset Ravintola-ala on useissa selvityksissä todettu rakennusalan ohella toimialaksi, jolla esiintyy eniten harmaata taloutta. Tutkimusten mukaan ravintolaelinkeinossa joka viides euro on kirjanpidon ohittavaa harmaata taloutta kuten ohimyyntiä, pimeää palkkaa tai salattua yrittäjätuloa, joista koituu huomattavaa kilpailuhaittaa alan rehellisille yrittäjille sekä vuosittain noin 370 miljoonan euron vahingot yhteiskunnalle. Niissä ravintoloissa, joissa on taloudellisia epäselvyyksiä, on myös todettu usein esiintyvän muitakin ongelmia, kuten järjestyshäiriöitä ja anniskelua päihtyneille. Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle 2010 luovutetussa harmaan talouden kokonaisselvityksessä arvioitiin majoitus- ja ravitsemisala yhdeksi niistä aloista, joilla sekä harmaan talouden suhteellinen osuus että sen fiskaalinen merkitys ovat suuria. Muita tällaisia aloja ovat rakentaminen, kauppa, ammatillinen ym. toiminta, hallinto- ja tukipalvelut sekä kiinteistöala. Majoitus- ja ravitsemisalan yrityksille tehtiin vuonna 2009 edellä mainittua selvitystä varten harmaata taloutta ja sen aiheuttamia kilpailuhaittoja koskeva postikysely (95 vastausta). Majoitus- ja ravitsemisalan vastaajat arvioivat harmaan talouden vaikutukset alallaan jopa huomattavasti suuremmiksi kuin rakennusalan vastaajat omallaan. Lähes 90 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan vastaajista piti harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia alallaan vähintään kohtalaisina, lähes 53 prosenttia merkittävinä tai erittäin merkittävinä. Harmaan talouden haitallisimpina vaikutuksina pidettiin hintojen painumista epäterveelle tasolle, kilpailun vääristymistä ja epäterveiden toimintatapojen yleistymistä alalla. Tätä tilannekuvaa varten kootussa aineistossa esiintyi samansuuntaisia arvioita: harmaa talous nähtiin osasyynä kannattavuuden heikentymiseen ja toimipisteiden sulkemiseen kannattamattomina. Hieman yli puolet vuoden 2009 kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi harmaan talouden lisääntyneen ainakin jonkin verran vuosina , loput olivat sitä mieltä että se oli vähentynyt. Harmaan talouden arvioitiin kasvaneen etenkin suurilla paikkakunnilla. Palkatun työvoiman määrään suhteutettu arvioitu piilotyöllisyys majoitus- ja ravitsemisalalla oli vuonna 2008 vajaa viidennes. Majoitus- ja ravitsemisalan laskennallisen piilotalouden arvo muodosti 10,4 prosenttia tuotannosta vuonna 2008 ( : 5,4-10,4 %), tuotoksesta noin 4,6 prosenttia ( : 2,3-4,6 %). Tärkeimpinä majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden taustatekijöinä pidettiin palkkakustannuksia, arvonlisäveroa ja ylikapasiteetista johtuvaa koventunutta kilpailua. Harmaa talous vähentää investointimahdollisuuksia ja siten jarruttaa toimialan kehitystä. Harmaa talous vaikeuttaa verotulojen menetyksen kautta julkisten palvelujen rahoitusta ja voi myös heikentää työntekijöiden asemaa, vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja vähentää alan kiinnostavuutta. Syksyllä 2009 tehtyjen harmaan talouden yrityskyselyjen ja viranomaishavaintojen mukaan majoitusja ravitsemisalalla harmaata taloutta ilmenee erityisesti kirjanpidon ohittavana ruoka- ja alkoholimyyntinä, kuittikaupalla maksettuina pimeinä palkkoina ja yrittäjätuloina sekä sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyömisenä. Harmaata taloutta esiintyy erityisesti pizzakebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa ja keskiolutmyynnissä sekä ennen kaikkea pikkuravintoloissa ja pubeissa. Edelliseen 2001 kyselyyn verraten ruokamyynti oli ohittanut alkoholimyynnin pimeiden tulojen lähteenä, sillä ruokamyynnin merkitys alalla on lisääntynyt ja pizza-kebab-tyyppiset pikaruokapaikat jäävät helposti valvonnan ulkopuolelle. Ravintoloiden myynnin kasvu on paljolti ollut jo vuosia ruoka- ja kahvimyynnin (annosmyynti, pikaruoka, nettitilaaminen) varassa sillä anniskelumyynti on vähentynyt ja ravintolapalvelut kilpailevat

10 Keskusrikospoliisi 10 (15) nuorten aikuisten vapaa-ajasta lukuisien muiden vapaa-ajan palvelujen kanssa. Yrityskanta vaihtuu varsin nopeasti etenkin suurissa asutuskeskuksissa ja kilpailu on kiristynyt. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tammikuussa 2011 tekemän selvityksen mukaan runsas 35 prosenttia anniskeluluvista oli myönnetty viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana: ongelmallisimmissa kohteissa luvanhaltija voi vaihtua jopa alle vuoden välein. Lyhytikäisiin yrityksiin voi liittyä epäterveitä ilmiöitä, joita ei voida lupaprosessissa ennakoida. Esimerkiksi anniskeluluvan hakijoiden tausta on usein puhdas, koska heillä ei ole ollut aiempaa liiketoimintaa Suomessa, ja anniskelulupa tällöin käytännössä myönnetään. Alan työllistävyyden kasvu on perustunut osa- ja määräaikaisen työn ja vuokratyövoiman lisääntymiseen (ei näy palkkakustannuksissa vaan välituotteiden käytön kasvuna) ja oheispalvelujen ulkoistamiseen. Viranomaistarkastuksissa löydetyn harmaan talouden osuus ilmoitetuista palkoista on ollut erityisesti kahvilaravintoloissa jopa suurempi kuin rakentamisen millään erikoisalalla, ravintoloissa korkeampi kuin talonrakentamisessa. Maksamattoman arvonlisäveron osuus ilmoitetun veron määrästä vuonna 2008 oli toimialoista korkein majoitus- ja ravitsemisalalla, 11,2 prosenttia, rakentamisessa 8,1 prosenttia. Vaikka veron maksamatta jättäminen ei sinänsä ole harmaata taloutta, osa siitä liittyy kuittikauppaan, kertakäyttöyritysten hyödyntämiseen, konkurssikeinotteluun ja verovelkojen siirtämiseen maksukyvyttömälle yhtiölle. Näkyvä maksamattomien arvonlisäverojen osuus on 2000-luvulla ollut majoitus- ja ravitsemisalalla 9-11 prosenttia ilmoitetuista veroista ja on kasvussa, mitä voidaan pitää huomattavana kilpailuhaittana. Osuus on suurempi kuin esimerkiksi rakennusalalla, jolla alv-laiminlyönnit on todettu vakavaksi ongelmaksi. On ilmeistä, että osaa ilmoitetuista veroista ei ole aiottukaan maksaa. Laiminlyönnit ovat sitä yleisempiä mitä pienemmistä yrityksistä on kyse. Toimintaan voi liittyä myös lyhytaikaisten yritysten hyödyntämistä: yritys voi toimia puolikin vuotta maksamatta maksujaan ennen kuin viranomaiset ja tavarantoimittajat alkavat puuttua asiaan. Myös negatiivisen saldon ilmoittaneiden yritysten arvonlisäveroihin voi sisältyä epäselvyyksiä, ja arvonlisäveroa jätetään myös kokonaan ilmoittamatta ja maksamatta. Ravintola-ala on kärkipäässä myös Verohallinnon ja luottotietoyhtiöiden häiriölistoilla. Toimialan verovelat ovat pysyneet kuuden vuoden aikana samalla tasolla vaihdellen 120 miljoonan euron ja 150 miljoonan euron välillä. Trendi on ollut pikemminkin laskeva. Verovelkaisia yrityksiä on varsin paljon jo uusissa muutaman vuoden toimineissa majoitus- ja ravitsemisalan yrityksissä. Liikevaihtoon suhteutettuna ala kuuluu erittäin verovelkaisiin toimialoihin (2008 2,5 % alan liikevaihdosta, verovelat keskittyvät anniskeluravintoloihin ja kahvila-ravintoloihin, korkeat myös pitopalveluissa ja ruokakioskeissa). Suuren ja kohonneen riskin 4 yrityksiä alalla on enemmän (39 %) kuin yrityksissä keskimäärin. Lähes puolet alan konkursseista keskeytyy varattomuuteen. Verovelkaisuus voi liittyä harmaaseen talouteen etenkin jos velkaisen yrityksen vastuuhenkilöt jatkavat toimintaa uudella yrityksellä. Kertakäyttöyritysten avulla tapahtuva verojen maksamatta jättäminen tuottaa vakavaa haittaa yritysten kilpailuneutraliteetille. Toiminnassa olevien yritysten osuus veroveloista on 2000-luvulla ollut prosenttia. Maahanmuuttajien omistamien yritysten osuus veroveloista (11 % 2008) on huomattavasti suurempi kuin niiden osuus alan liikevaihdosta (2-3 %). Työvoimaintensiivisen majoitus- ja ravitsemisalan sosiaalivakuuttamisen laiminlyönneistä koituu laskelmien mukaan verraten suuria menetyksiä, jotka kohottavat laillisesti toimivien työnantajien mak- 4 Verohallinnon riskiluokitus perustuu kolmen tietolähteen yhdistelmään, jossa vaikuttavat verohallinnon omat perusteet, Dun&Bradstreetin ja Asiakastieto Oy:n riskiluokitukset. Suuren tai kohonneen riskin luokitteluperusteina ovat verovelkaisuus, yrityksen negatiivinen tausta sekä talous- ja maksuhäiriöt. Etenkin anniskeluravintoloissa (48% kaikista) ja kahvilaravintoloissa on runsaasti riskiyrityksiä. Maahanmuuttajayritysten osuus riskiyrityksistä on hieman suurempi kuin niiden osuus kaikista majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä.

11 Keskusrikospoliisi 11 (15) suja ja vaikuttavat kilpailuneutraliteettiin. Pidemmän päälle yhteiskunta joutuu rahoittamaan sosiaaliturvaa, johon velvoitteiden laiminlyöjät eivät ole osallistuneet. Itsenäisten työnsuorittajien määrä ravintola-alalla on lisääntynyt viime vuosina ja näiden asemaan ja toimintaan liittyy usein epäselvyyksiä. Uudenmaan työsuojelupiirin tilaajavastuutarkastajat tekivät vuonna 2009 yhteensä 54 tarkastusta majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiin eri puolilla Suomea. Puutteita havaittiin noin puolessa tarkastuksista, laiminlyöntimaksun määräämiseen johti 5 tarkastusta. Tilaajavastuulain tuntemus majoitus- ja ravitsemisalan yrittäjien keskuudessa on heikko, vaikka se näyttää parantuneen edellisvuosien tilanteeseen verrattuna. Majoitus- ja ravitsemisalan toimintojen ulkoistamisen tarkoitusperä jää usein viranomaisille epäselväksi. Tiuhaan toistuvat hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritysten käyttö ovat yleistyneet alalla. Piilotalouteen kuuluvat varallisuudensiirrot, kuten ylihinnoitellut vuokrat tai kalustokaupat omistajan ja yrityksen tai samaan yritysrypääseen kuuluvien yhtiöiden välillä ovat lisääntyneet. Alan harmaassa taloudessa yritysten omistajuus on usein epäselvä (ristiinomistus, bulvaanit). Omistuksen häivyttämisessä hyödynnetään myös ulkomaisia yrityksiä. Alan yrityksissä esiintyy myös harmaita hankintakanavia, jotka ulottuvat ulkomaille. Yritysten vaihtuvuus alalla on suurta, vuonna 2006 ensimmäisen tilikautensa päättäneistä yrityksistä (1 300) enää noin 40 prosenttia toimi vuoden 2010 lopussa. Kuitenkin kaikista vuoden 2006 alussa toimineista yrityksistä (11 000) 63 prosenttia toimi vielä 2010 lopussa. Osa ravintola-alan yrityksistä toimii pitkäjänteisesti ja vakiintuneesti, mutta merkittävä osa alan yrityksistä on lyhyen elinkaaren yrityksiä. Majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat myös keskimäärin pieniä: 93 prosenttia alan yrityksistä työllistää alle 10 työntekijää, ja monilla ei ole ulkopuolista työvoimaa lainkaan. Majoitus- ja ravitsemisalan lopettaneiden yritysten määrä on viime vuosina kasvanut, ja kevyin perustein käynnistettyjen yritysten toiminta loppuu nopeasti. Uusia yrityksiä on syntynyt eniten anniskeluravintolasektorilla, kun taas keskiolutpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla. Majoitus- ja ravitsemisalan lyhytikäisten yritysten suuri osuus johtuu alan alhaisesta yritystoiminnan aloittamiskynnyksestä, ylikapasiteetista ja kovasta kilpailusta. Lyhytikäisiin yrityksiin voi liittyä koko alaa vahingoittavia epäterveitä ilmiöitä kuten harmaata taloutta. Halpatarjonta on kiristänyt kilpailua ja johtanut toimipaikkojen sulkemiseen ja yritystoiminnan loppumiseen, epätoivoisimmillaan vakuutuspetostarkoituksessa suunniteltuihin tuhotöihin, kuten Tampereella marraskuussa Luvaton anniskelu on melko yleistä muun muassa pito- ja juhlapalveluissa, ja verovapaata alkoholia saatetaan tuoda etenkin Virosta tosiasiassa tuontisäännösten vastaisesti jälleenmyytäväksi. Alkoholilupatarkastuksia voitiin resurssien puutteessa tehdä ravintoloihin vuonna 2010 aiempaa vähemmän. Anniskelulupia peruutetaan pysyvästi yleensä taloudellisten toimintaedellytysten puuttuessa, määräaikaisesti alkoholipoliittisista syistä. Valviran ja aluehallintovirastojen valtakunnallinen alkoholivalvontaohjelma seuraa entistä paremmin valvonnan vaikuttavuutta: riskikohteiksi luetaan kohteet, joista muu viranomainen on antanut tarkastusvinkin tai jonka toimintaan on aiemmin jouduttu puuttumaan. Ravintola-alalla esiintyy näkemyksiä, että eri viranomaisten ravintoloihin tekemät tarkastukset kohdistetaan pääasiassa paikkoihin, joissa asiat ovat kunnossa. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi alkoholiviranomaisten kohdevalintaa määrittelevät enemmän sosiaali- ja terveyspoliittiset perusteet kuin harmaan talouden torjunta, ja niiden toimivaltuudet ulottuvat vain anniskeluluvan saaneisiin toimipaikkoihin. Etenkin ammattimaisen rikollisuuden vaikutus ravintola-alalla voi johtaa myös tilanteisiin, jois-

12 Keskusrikospoliisi 12 (15) sa valvontaviranomaiset joutuvat kohtaamaan suoranaista väkivallan uhkaa, jonka vastapainoksi valvontaviranomaiset voivat tarvita poliisin virka-apua. Etnisten ravintoloiden kohdalla myös kielestä ja kulttuurista johtuvat kommunikointiongelmat tekevät valvonnasta haastavaa. Noin 13 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä on maahanmuuttajien hallussa. Nämä yritykset ovat yleensä kooltaan pieniä ja muodostavat noin 5 prosenttia alan liikevaihdosta. Maahanmuuttajien ryhtyminen yrittäjiksi työttömyysuhan edessä on tuoreimpien tutkimusten mukaan luultua harvinaisempaa. Maahanmuuttajien kohdalla taustaverkostojen merkitys yritystoimintaa aloitettaessa on erityisen tärkeä sekä rahoituksen että työvoiman saamiseksi. Maahan muuttaneiden ulkomaalaisten omistamissa ravintoloissa esiintyy uudenlaista harmaata taloutta. Monissa etnisissä ravintoloissa hinnat ovat niin alhaiset, että niillä on mahdotonta saada toiminnalle katetta. Työntekijöiden alipalkkaus on näissä tyypillistä, ja vastaavasti tuotteita myydään hyvin alhaiseen hintaan. On tavallista, että näiden yritysten työntekijät sen paremmin kuin työnantajatkaan eivät ole selvillä Suomen lakisääteisistä työehdoista. Työntekijät voivat myös olla monin tavoin riippuvaisia työnantajastaan, joka on heidän oleskelulupansa edellyttämän työsopimuksen takana. Lyhyillä työsopimuksilla myös oleskelulupaa pidetään usein katkolla. Pimeä työpaikka liittyy hyvin usein laittomaan maahantuloon ja kohonneeseen kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan riskiin. Ravintola-ala on yksi keskeisistä toimialoista, joilla ilmenee työperäistä ihmiskauppaa ja työntekijöiden hyväksikäyttöä. Vakavimmat viranomaisten tietoon tulleet ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat koskeneet etnisiä ravintoloita. Uudenmaan työsuojelupiirin mukaan moni ravintola-alalla toimiva maahanmuuttaja on alipalkattu, ja puutteita on muun muassa työajoissa, työvuorolistoissa ja työterveyshuollossa. Myös kansallinen ihmiskaupparaportoija on kiinnittänyt huomiota kyseisiin seikkoihin ravintola-alan yhteydessä. Poliisin tietoon on tullut viime vuosina selvästi enemmän kiskonnantapaista työsyrjintää koskevia tapauksia kuin aikaisemmin. Vuosina poliisi kirjasi kaikkiaan 125 kiskonnantapainen työsyrjintä -rikosta 87 eri tapauksessa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli yhteensä ennätykselliset 13 ihmiskauppatapausta (molemmat tekomuodot; tapausta). Monesti etnisten ravintoloiden omistajat ja vastuuhenkilöt vaihtuvat usein, mikä voi liittyä myös yhteiskunnan tukien väärinkäyttöön. Rahanpesua voi liittyä erityisesti hyvillä paikoilla toimiviin ravintoloihin, joissa asiakkaita käy vähän, sekä niiden toimitilojen hankintaan. Kyselytutkimusten mukaan ravintola-alan yrittäjien keskuudessa arvellaan, että viranomaiset eivät uskalla puuttua etnisissä ravintoloissa tapahtuviin väärinkäytöksiin. Alkoholiviranomaisten mukaan kuitenkin esimerkiksi anniskelun osuus on etnisissä ravintoloissa usein pieni, eikä epäilyttävään toimintaan voida sitä kautta juuri puuttua. Maahanmuuttajien ravintolat eivät myöskään nouse esiin anniskelutarkastuskohteiden riskiperusteisessa valinnassa, jonka perustana ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset seikat. Verohallinnon kokemuksen mukaan taas siirtolaisten omistamien ravintoloiden väärinkäytösten paljastaminen on hankalaa, koska maahanmuuttajayrityksissä vedotaan talkoohenkeen ja sukulaisapuun.

13 Keskusrikospoliisi 13 (15) Toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi ravintola-alalla Tehokas valvonta ja eri viranomaisten yhteistyö vähentävät riskitoimialoilla harmaan talouden toimintaedellytyksiä ja tervehdyttävät markkinoita. Laaja-alainen viranomaisyhteistyö, eri viranomaisten toimiva työnjako ja tietojenvaihdon esteettömyys ovat tärkeitä valvonnan vaikuttavuuden edellytyksiä. Tärkeitä toimijoita harmaata taloutta koskevissa valvontatehtävissä ovat verohallinnon lisäksi poliisi, alkoholi- (anniskelu), työsuojelu- (pimeä työ) ja ulosottoviranomaiset. Riskikohteisiin liittyy monesti ammattimaista rikollisuutta, ja riskikohteiden valvontaan ja sen valmisteluun voidaan tarvita poliisin tukea. Viranomaisvalvonnan kattavuutta tulisi lisätä parantamalla alan lupa- ja valvontajärjestelmän kattavuutta ja laajentamalla anniskelupaikan käsitteen sisältöä sekä uudistamalla ja sovittamalla yhteen lupajärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Valvontaa tulisi voida nykyistä enemmän kohdistaa myös ilman anniskeluoikeuksia toimiviin ruokapaikkoihin, sillä harmaan talouden ilmiöt ovat niissä ilmeisesti yleisiä. Elintarvikevalvonta tulisi säätää koskemaan kaikkia elintarvikkeita tarjoavia yrityksiä. Eduskunnan kannanotossa ja talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä rakennus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla pohtineen työryhmän mietinnössä on esitetty lukuisia toimenpiteitä muun muassa valvonnan tehostamiseksi. Myös viranomaisten tarkastusresursseja tulisi vahvistaa. Suunnitelmallisuus lisää vaikuttavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä kaikilla valvonnan osa-alueilla. Valvontaa tulee kohdistaa erityisesti riskikohteisiin tunnistamalla järjestelmällisesti riskianalyysein harmaan talouden yrityksiä, yritysryhmittymiä ja niiden taustatahoja. Myös ravintoloille raaka-aineita toimittavaan tukkuportaaseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tilaajavastuun ulottamista itsenäisiin työnsuorittajiin myös majoitus- ja ravitsemisalalla tulisi harkita. Vain neljännes majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä on järjestäytyneitä (80 % liikevaihdosta) ja siten keskusjärjestön tarjoaman ohjeistuksen ja koulutuksen piirissä. Alan kaikille yrittäjille tulisi myös viranomaisten toimesta tarjota nykyistä enemmän ohjausta ja neuvontaa velvoitteiden hoitamiseen. On tärkeää myös vaikuttaa kansalaisten ja yritysten edustajien asenteisiin, jotta sekä yritykset, työntekijät että kuluttajat motivoituvat nykyistä paremmin tekemään omassa toiminnassaan harmaan talouden vähentämistä tukevia ratkaisuja.

14 Keskusrikospoliisi 14 (15) Lähdetahot ja lähteet Tilannekuvatyöhön osallistuneet yhteisöt ja niiden tuottamat lähteet Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Finanssialan Keskusliitto ry (FK) Finanssivalvonta Finnsecurity ry Helsingin poliisilaitos Kaupan Liitto Keskuskauppakamari - Yritysten rikosturvallisuus Riskit ja niiden hallinta. Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari, huhtikuu /default/yritysturvallisuusselvitys2008%5B1%5D.pdf Keskusrikospoliisi - Keskusrikospoliisin uhka-arviot Europolia, PTR-viranomaisia ja kotimaisia lainvalvontaviranomaisia varten aineistoineen - Rikosilmoitustiedot ja tilastot (poliisiasiain tietojärjestelmä PATJA, tulostietojärjestelmä PolStat) Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Oikeusministeriö/Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos - Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisut ks - Yritysuhri 2010, toistaiseksi julkaisemattomat tulokset - Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sisäasiainministeriö/Pelastusosasto Suojelupoliisi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry Suomen Yrittäjät Talousrikostorjunnan tukiyksikkö Tullihallitus Valvira Verohallitus/Harmaan talouden selvitysyksikkö - Harmaan talouden tilannekuvaraportit Muut lähteet Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/ Holmila Marja, Warpenius Katariina, Warsell Leena, Kesänen Minna, Tamminen Irmeli: Paikallinen alkoholipolitiikka. Pakka-hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen raportteja 5/2009, Jyväskylä.

15 Keskusrikospoliisi 15 (15) Hyttinen Nina: Pieni askel yhdelle ravintolalle, suuri kaupungille. Järvenpään Ravintola-projektin toteutus- ja vaikuttavuusarviointi. Diakonia-ammattikorkeakoulun työpapereita D 35/2005. Helsinki. Jokinen Anniina, Ollus Natalia,Viuhko Minna: Ehdoilla millä hyvänsä - Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. HEUNI Report Series 67, 2011, Helsinki. Lith Pekka, Majoitus- ja ravitsemisalan piilotalous. Tilastonäkemys majoitus- ja ravitsemistoiminnan yritystoiminnasta, kysynnästä ja harmaiden markkinoiden laajuudesta Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, liite 3 ( ) Monitor Criminaliteit Bedrijfsleven Feiten en trends inzake aard en omvang van criminaliteit in het bedrijfsleven. WODC, aspx?cp=44&cs=6837 Sirén Reino, Aaltonen Mikko, Kääriäinen Juha: Suomalaisten väkivaltakokemukset Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 103, Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla - työryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 17/ Tilastokeskus, Oikeustilastot. Poliisin tietoon tullut rikollisuus. Valtiopäiväasiakirjat, Tarkastusvaliokunnan mietintö 9/2010 vp. Harmaan talouden katvealueet (Suomen kansainvälistyvä harmaa talous) sekä päätöspöytäkirja

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2007 Keskusrikospoliisi Tuija Hietaniemi 4.10.2007 2006 - Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvien

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali Mitä on harmaa talous? Toimintaa, jossa lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Rikollisuus on nopeaa ja liikkuvaa ammattirikolliset toimivat valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja globaalisti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1. Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.2013 Valtakunnallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakampanja

Lisätiedot

Harmaa talous majoitus- ja ravitsemisalalla

Harmaa talous majoitus- ja ravitsemisalalla Harmaa talous majoitus- ja ravitsemisalalla Opetushallitus Hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutuspäivä 20.3.2013 Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden

Lisätiedot

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua?

Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua? Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla Reilua kilpailua? Timo Lappi, toimitusjohtaja 25.6.2015 Kilpailuhäiriöt ilmiönä Kilpailuhäiriöt majoitus- ja ravintola-alalla ovat kasvaneet Alan palveluiden

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Mihin katosivat asiakkaat??

Mihin katosivat asiakkaat?? Mihin katosivat asiakkaat?? 6 syytä miksi ravintolat menettävät asiakkaita 1 Jatkuvasti kiristyvä kilpailutilanne ravintola-alalla 1 Ravintoloiden asiakaspaikkojen määrä on lisääntynyt puolella miljoonalla

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Kampanjan taustaa Kampanjan pilotointi poliisihallinnon toimesta syksyllä 2011 Kampanjassa

Lisätiedot

ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA

ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA HTSY 28.10.2014 2 (8) ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut Suomen anniskeluluvanhaltijoita vuosina 2011, 2012 ja 2013 ja selvittänyt

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 5380/11.03.02/2013 40 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen,

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen kaupan alalla

Väkivallan vähentäminen kaupan alalla Väkivallan vähentäminen kaupan alalla TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari 23.1.2013 Matti Räisänen Kaupan liitto 1 Kauppa on suuri toimiala Yli 2 milj.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA Risto Joppe Karhunen 1 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO (FK) Etujärjestö, joka edustaa pankkeja vakuutusyhtiöitä rahoitusyhtiöitä arvopaperinvälittäjiä sijoitusrahastoyhtiöitä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Hyvää huomenta Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Valvonta vs. Tutkinta Heijastuuko UlkL:n muk. valvonnan määrä tutkintaan tulevien juttujen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua Ravintolassa vai kadulla? vastuullista anniskelua Miten alkoholipolitiikka on muuttanut suomalaisten alkoholinkäyttöä? Alkoholin saatavuutta ja matkustajatuontia on vapautettu, ravintola-anniskelua tiukennettu.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229.

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. 5.9.2011 YRITYSTURVALLISUUDEN KANSALLINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika 15.8.2011 klo 14.00 15.30 Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. Läsnä Ritva Viljanen, SM, puheenjohtaja Hollmén Jyrki,

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1 5380/11.03.02/2013 Kaupunginhallitus 40 10.2.2014 22 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Keskusrikospoliisi KRP 2400/2011/1469 1 (29) Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2011 Sisältö Syksyn 2011 tilannekuvan keskeisimmät havainnot... 2 1 Johdatus tilannekuvaan...

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Teuvo Arolainen 21. Päihdetiedotusseminaari Päihteet ja väkivalta Bad Ems, Saksa 9.9.2006 Alkoholi ongelmana Klaus Mäkelän (1976) mukaan alkoholin käyttö jäsentyy

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 Rakennuskonepäivät 8.11.2012 Janne Marttinen Johtaja Harmaan talouden selvitysyksikkö 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ravintolan anniskelulupia ja aukioloaikaa koskevat tiedot

Ravintolan anniskelulupia ja aukioloaikaa koskevat tiedot Lomake 1 Ravintolan anniskelulupia ja aukioloaikaa koskevat tiedot Luvanhaltija Ravintola Luvanhaltijan yhteyshenkilö lupa-asioissa ja hänen yhteystietonsa Anniskelulupa A B C Lupanumero Päivämäärä Voimassaoloaika

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Keskusrikospoliisi KRP 2400/2012/1456 1 (30) Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2012 Sisältö Sisältö...1 Syksyn 2012 tilannekuvan keskeisimmät havainnot...2 1 Johdatus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Elämää ää harmaalla alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Työterveys huolto TYÖHYVINVOINTI Lain säädäntö ja sopimuk set Työ on mielekästä, sujuvaa, tuottavaa ja työuraa tukevaa turvallisessa ja terveellisessä

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008 TUPAKKALAKIKYSELY Tupakkalakikysely Tiivistelmä Suomen Yrittäjät teki kyselyn liittyen tupakkalain muutokseen keväällä. Kysely lähetettiin reilulle ravintola-alan jäsenyrittäjälle. Pk-yrittäjistä vastasi

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 (SYYLLISET) Luku ja Nimike 2003 2004 2005 2006 Kaikki rikokset 284686 303389 306055 295868 Rikoslakirikokset 202201

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

SEMINAARIOHJELMA 4.10.2007 KLO 1300 1630

SEMINAARIOHJELMA 4.10.2007 KLO 1300 1630 1 SEMINAARIOHJELMA 4.10.2007 KLO 1300 1630 Klo 13-1330 Klo 1330 1400 Klo 1415-1500 Klo 1515 1545 Klo 1545 1615 AVAUS Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana: Rooli, painotukset

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2006

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS 1 Helsinki 25.9.2007 TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKISUUTEEN 25.9.2007 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP Teemat tänään Keskusrikospoliisin tehtävät Suomalainen harmaa talous ja talousrikollisuus

Lisätiedot

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous ei saa estää lakeja ja sopimuksia noudattavan kuljetusyrityksen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot