Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva 2011: ravintola-ala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva 2011: ravintola-ala"

Transkriptio

1 Keskusrikospoliisi Teematilannekuva 1 (15) Tiedusteluosasto KRP:n diaarinumero 2400/2011/98 Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva 2011: ravintola-ala Sisältö Ravintola-ala ja rikollisuus: tiivistelmä... 2 Katsauksen toteuttamisesta... 3 Ravintola-alaan liittyvä väkivalta- ja omaisuusrikollisuus... 4 Väkivaltarikokset ja uhkailu... 6 Omaisuus- ja petosrikokset... 9 Työntekijöiden väärinkäytökset Toimenpiteitä ravintoloihin liittyvien väkivalta- ja omaisuusrikosten torjumiseksi Ravintola-alan harmaa talous ja talousrikokset Toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi ravintola-alalla Lähdetahot ja lähteet Keskusrikospoliisi

2 Keskusrikospoliisi 2 (15) Ravintola-ala ja rikollisuus: tiivistelmä Ravintola-alan yritysten keskimääräistä korkeampi rikosriski ja etenkin poikkeuksellisen korkea väkivaltarikosten ja vahingontekorikosten riski on todettu useissa eri maissa. Suomessa poliisin tietoon tulevat ravitsemis- ja anniskeluliikkeitä koskevat rikokset ovat useimmiten väkivalta- ja omaisuusrikoksia sekä vahingonteko- ja petosrikoksia. Uhritutkimusten mukaan ravintolaväkivallan taso (asiakkaisiin kohdistuva, ei työntekijöiden kokemaa tai perheväkivaltaa) on 2000-luvulla vakiintunut. Ravintoloissa kohdattu fyysinen väkivalta näyttää jopa hieman vähentyneen. Ravintolaväkivalta on yleisin miesten kohtaaman fyysisen väkivallan muoto ja naisillakin toiseksi merkittävin työpaikkaväkivallan jälkeen. Ravintola-alalta saaduissa arvioissa uhmakkaan käyttäytymisen on nähty lisääntyneen viime aikoina ja erityisesti öisin. Ravintolatyöntekijän surmatuksi tulemisen riski on erittäin pieni, mutta ammattiryhmänä suhteellisesti yksi korkeimmista. Järjestäytyneesti toimivien rikollisryhmien vaikutus on voimistunut ja voi aiheuttaa väkivaltatilanteita. Tekotavoiltaan nopeasti kehittyvät petokset ja huijaukset ovat kasvava ongelma myös ravintoloille. Asiakkaiden valvomatta jättämää omaisuutta anastetaan etenkin kiireaikoina. Työntekijöiden väärinkäytöksiä kohdistuu aika ajoin etenkin kassavirtaan. Yksintyöskentely helpottaa väärinkäytösten toteuttamista, ellei turvallisuuteen ole kiinnitetty erityistä huomiota. Työntekijöiden valmentaminen turvallisuuskulttuuriin, nopea reagoiminen ongelmiin ja yhteistyön tiivistäminen yritysten ja viranomaisten kesken luovat pohjan turvallisuuden parantamiselle. Ravintola-alalla sekä harmaan talouden suhteellinen osuus että sen fiskaalinen merkitys ovat suuria. Myös alan edustajat pitävät harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia yleisesti hyvin merkittävinä. Harmaata taloutta ilmenee erityisesti kirjanpidon ohittavana ruoka- ja alkoholimyyntinä, pimeinä palkkoina ja yrittäjätuloina sekä työnantajamaksujen laiminlyömisenä. Viranomaistarkastuksissa löydetyn harmaan talouden osuus ilmoitetuista palkoista on ollut ravintola-alalla erityisen suuri. Luvaton anniskelu on melko yleistä erityisesti pito- ja juhlapalveluissa, ja verovapaata alkoholia tuodaan tuontisäännösten vastaisesti jälleenmyytäväksi. Monissa etnisissä ravintoloissa hinnat ovat niin alhaiset, että niillä on mahdotonta saada toiminnalle katetta. Työntekijöiden alipalkkaus on tällöin tyypillistä, ja pimeä työpaikka liittyy usein laittomaan maahantuloon ja kohonneeseen kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan riskiin. Toimintaan voi liittyä myös yhteiskunnan tukien väärinkäyttöä ja rahanpesua. Verohallinnon kriteerien mukaisia riskiyrityksiä ravintola-alalla on enemmän kuin yrityksissä keskimäärin. Merkittävä osa alan yrityskannasta vaihtuu varsin nopeasti ja lyhytikäisiin yrityksiin voi liittyä epäterveitä ilmiöitä. Uusien yritysten taustalla on usein aiemmin alalla toimineita henkilöitä ja bulvaanijärjestelyjä. Ravintola-alan viranomaisvalvonta ei ole kaikilta osin riittävän kattavaa ja kohdistettua. Viranomaisyhteistyö, eri viranomaisten toimiva työnjako ja tietojenvaihdon esteettömyys sekä riskikohteiden tunnistaminen ovat tärkeitä valvonnan vaikuttavuuden edellytyksiä. Valvonnan kattavuutta tulisi parantaa lupa- ja valvontajärjestelmän kattavuutta laajentamalla sekä uudistamalla ja sovittamalla yhteen lupajärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Kaikille yrittäjille tulisi tarjota nykyistä enemmän ohjausta ja neuvontaa.

3 Keskusrikospoliisi 3 (15) Katsauksen toteuttamisesta Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvan kokoamisesta sovittiin elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisessä strategiassa yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi (2006). Tilannekuvaan on koottu ajankohtaista ja mahdollisimman kattavaa ja luotettavaa tietoa yrityksiin kohdistuvista ja niitä hyödyntävistä rikoksista, rikollisuuskehityksestä ja rikosten aiheuttamista kustannuksista. Tilannekuva sisältää tietoa yrityksiin kohdistuvista lähitulevaisuuden rikosuhkista sekä tunnistaa rikostorjunnan prioriteetteja ja toimenpidetarpeita. Tilannearvio on koottu Keskusrikospoliisin johdolla yhteistyössä eri viranomaisten ja elinkeinoelämän turvallisuusasiantuntijoiden kesken. Tilannekuvan aineisto käy ilmi raporttiin sisältyvästä lähdeluettelosta. Aineisto on analysoitu laadullisilla, aineistolähtöisillä menetelmillä. Ravintola-alaan liittyvä väkivalta- ja omaisuusrikollisuus Suomessa ei ole toistaiseksi tehty yritysuhritutkimusta 1, josta olisi saatavissa eritellysti tietoa ravintolaalaan kohdistuvasta rikollisuudesta. Myös muualla Euroopassa ravintolat ovat yleensä jääneet yritysuhritutkimusten ulkopuolelle, poikkeuksena Alankomaat. Alankomaissa omaisuus- ja väkivaltarikosten riski oli vuoden 2009 yritysuhritutkimuksen mukaan ravintola-alalla selvästi korkein yhdessä vähittäiskaupan kanssa verrattuna tutkimuksen muihin toimialoihin (rakennusala, kuljetusala, vähittäispalvelut). Kummankin toimialan yrityksiin kohdistui myös toistuvaa rikollisuutta useammin kuin muihin toimialoihin. Alankomaalaisista ravintoloista oli edellisen vuoden aikana joutunut omaisuus- tai väkivaltarikosten uhriksi runsaat 40 prosenttia. Ravintola-alan yrityksiin kohdistui Alankomaissa muita toimialoja selvästi enemmän väkivaltaa, vahingontekoja ja murtovarkauksia mutta huomattavasti harvemmin asiakkaiden tekemiä varkausrikoksia kuin esimerkiksi vähittäiskaupan toimipisteisiin. Alankomaiden tutkimustuloksia ei sellaisinaan voi yleistää Suomeen. Kuitenkin ravintola-alan keskimääräistä selvästi korkeampi yleinen rikosriski sekä poikkeuksellisen korkea väkivaltarikosten ja vahingontekorikosten riski ovat eri maissa yleisesti havaittuja piirteitä ja pitänevät paikkansa myös Suomessa. Suomessa poliisin tietoon tulevat ravitsemisliikkeissä tapahtuneet rikokset ovat useimmiten väkivaltaja omaisuusrikoksia sekä vahingonteko- ja petosrikoksia. 1 Suomessa vuonna 2010 tehty yritysuhritutkimus kattoi vain vähittäiskaupan ja teollisuuden toimialat.

4 Keskusrikospoliisi 4 (15) "Ravitsemusliike"-tekopaikkatiedolla merkittyjen poliisin tietoon tulleiden rikosten yleisimmät nimikkeet elokuussa 2010 ja tammikuussa 2011 Tapahtuma-ajankohta elokuu 2010 tammikuu 2011 Rikosnimike Pahoinpitely Varkaus Näpistys Vahingonteko Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen Maksuvälinepetos Petos Kavallus Laiton uhkaus Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito Viranomaisen myöntämän asiakirjan katoaminen Huumausainerikos Kunnianloukkaus 12 9 Kätkemisrikos 8 2 Vammantuottamus 7 7 Ryöstö 7 2 Väärennys 5 10 Haitanteko virkamiehelle 3 8 Rahanväärennys 3 8 Virkamiehen vastustaminen 1 9 Muu Yhteensä Ravitsemisliikkeiden tilat voivat joutua myös rikollisen toiminnan välineiksi esimerkiksi rikollisten kohtaamispaikkoina tai tiloina, joissa laittomat hyödykkeet vaihtavat omistajaa, kuten huumausaine- tai paritusrikollisuudessa. Käytännössä tällainen toiminta useimmiten häiritsee yrityksen liiketoimintaa. Väkivaltarikokset ja uhkailu Ravintola-alaa koskeva väkivaltarikollisuus voi kohdistua joko asiakkaisiin tai henkilöstöön. Väkivallan esiintymisestä on käytettävissä sekä viranomaisten tilastoja että uhritutkimusten tuloksia. Vain melko pieni osa väkivallasta tulee poliisin tietoon, mutta ilmoitusaktiivisuus on ollut kasvussa sitten vuoden 1980, viime vuosikymmenen aikana se on uhritutkimusten mukaan ollut prosenttia. Osa poliisin kirjaaman väkivallan kasvusta selittyy siten ilmoitusaktiivisuuden kasvulla. Uhritutkimusten mukaan aikuisväestön väkivaltakokemusten määrässä ei ole 2000-luvulla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Uhkailun osuus koetusta väkivallasta nousi 1990-luvun kuluessa nykytasolle, mutta fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus on pysynyt varsin vakaasti noin 6 prosentissa vastanneista.

5 Keskusrikospoliisi 5 (15) Ravintola-alalta tätä katsausta varten kootun tiedon valossa väkivaltarikollisuutta ilmenee erityisesti asiakkaitten kesken syntyvinä kahnauksina, joihin voi perinteisten keskinäisten ristiriitatilanteiden lisäksi liittyä rasistisia eri kulttuurien välisistä ristiriidoista juontuvia piirteitä. Usein teot tehdään humalassa tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Joissakin ravintola-alalta saaduissa arvioissa uhmakkaan käyttäytymisen nähtiin lisääntyneen viime aikoina ja erityisesti öisin. Kyse on usein samojen epäsosiaalisten henkilöiden toistuvista teoista tai nuorisojoukkojen aiheuttamista tilanteista. Työntekijöihin henkilökohtaisesti kohdistuvien uhkausten vuoksi on toivottu sukunimien jättämistä pois nimikylteistä. Viime vuosina myös järjestäytyneesti toimivien usein tunnuksellisten rikollisryhmien vaikutus on voimistunut ja johtanut väkivaltaan ravintoloissa ja niiden läheisyydessä. Kansallisissa uhritutkimuksissa ravintola- ja huvipaikkaväkivallaksi on määritelty ravintolassa, baarissa, tanssipaikalla tai niiden sisäänkäyntialueella tapahtunut väkivalta, jonka tekijä ei ollut uhrille entuudestaan tuttu. Uhritutkimuksissa tarkasteltu ravintolaväkivalta ei sisällä työntekijöiden kokemaa tai perheväkivaltaa. Ravintolaväkivalta näyttää uhritutkimusten mukaan yleistyneen 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun mutta taso on sen jälkeen vakiintunut. Fyysisen väkivallan kokeminen ravintoloissa näyttää jopa hieman vähentyneen 2000-luvulla. Kaiken kaikkiaan riski joutua ravintolaväkivallan uhriksi on uhritutkimusten tulosten perusteella varsin vähäinen. Toisaalta ravintolaväkivalta muodosti 32 prosenttia kaikesta aikuisiin miehiin kohdistuneesta fyysisestä väkivallasta vuonna 2009, joten sen osuus nimenomaan miehiin kohdistuvasta väkivallasta on huomattava. Ravintolaväkivalta oli yleisin miehiin kohdistuvan fyysisen väkivallan muoto. Naisiin kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta ravintolaväkivaltaa oli 16 prosenttia, ja myös naisilla se oli toiseksi merkittävin väkivallan muoto heti työpaikkaväkivallan jälkeen. Seksuaalisesti loukkaavan koskettelun tai käsiksi käymisen sisällyttäminen uhritutkimuksen väkivaltakysymyksiin nosti naisten ravintolaväkivaltakokemusten määrää selvästi: vuonna 2009 ravintolaväkivaltaa kokeneista naisista yli puolet piti tekijän toimintaa seksuaalisena lähentelynä, miehet pitivät tekijän motiivina 46 prosentissa tapauksista kiusantekoa. 2 Rikostilaston mukaan ravintoloissa tapahtuvaa väkivaltaa oli vuonna prosenttia poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyrikoksista luvun jälkipuoliskolla osuus oli 16 prosenttia, 2000-luvun alkupuoliskolla 15 prosenttia. Ravintolaväkivallan tilastoitu osuus on siten ollut laskussa. Ravintoloissa tehtyjen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä oli vuonna 2010 lähes sama kuin luvun lopulla, noin Ravintolaväkivallan merkitys poliisin tietoon tulevasta pahoinpitelyrikollisuudesta on siten huomattavasti pienempi kuin uhritutkimusten mukaan aikuisväestöön kohdistuvasta kokonaisväkivallasta. Osin taustalla on se, että rikostilaston ravintolaväkivalta ei sisällä ravintoloiden läheisyydessä tapahtuneita pahoinpitelyjä. Ravintoloilla ei myöskään ole yleensä juuri intressiä ilmoittaa väkivallasta poliisille, koska väkivaltatapaukset saattavat vaikuttaa kielteisesti toimilupaan. Toisaalta poliisille ilmoitettujen rikosten uhritutkimustietoihin nähden vähäinen määrä viittaa myös siihen, että ravintoloissa tapahtuva fyysinenkin väkivalta jää seurauksiltaan usein lievähköksi, keskimäärin lievemmäksi kuin esimerkiksi yksityisasunnoissa tapahtuva. Ravintolaväkivalta tapahtuu valvotussa tilassa ja paikalla on koulutettua, selvin päin olevaa henkilöstöä, joka pyrkii katkaisemaan konfliktit alkuunsa. 2 Varsinkin naiset ovat 2000-luvulla kokeneet yhä enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikoillaan: työpaikkaväkivalta on naisten kokemista väkivaltatyypeistä selvästi yleisin. Kasvu johtuu ennen kaikkea terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa toimivien väkivaltakokemuksista. Miesten työpaikkaväkivaltakokemukset koostuvat useimmiten väkivaltaisen potilaan tai asiakkaan tai poistumiskehotusta vastustavan asiakkaan käyttäytymisestä.

6 Keskusrikospoliisi 6 (15) Vuosina ravintoloissa tai niiden läheisyydessä tehtiin 28 henkirikosta, keskimäärin neljä vuodessa. Rikokset muodostivat kolme prosenttia kaikista ajanjaksolla tehdyistä henkirikoksista. Määrää ja osuutta voi pitää pienenä. Ravintoloissa tai niiden läheisyydessä surmatuista viisi (18 %) oli työntekijöitä, loput olivat asiakkaita tai sivullisia. Ajanjaksolla surmattiin siten 0,7 ravintolatyöntekijä vuotta kohti. Määrää voi pitää suurena, kun sitä verrataan ajanjaksolla työssä surmattuihin muiden ammattien edustajiin. 3 Surmatuksi tulemisen riski on yksittäisellä ravintolatyöntekijällä erittäin pieni, mutta ravintolatyöntekijöillä ammattiryhmänä suhteellisesti yksi korkeimmista. Anniskelulupien määrä sekä poliisin tietoon tulleet rikokset, joiden teontarkenne on "ravitsemisliikkeessa tms.", A-luvat = Kaikki alkoholijuomat B-luvat = Enintään 22 % alkoholijuomat C-luvat = Enintään 4,7 % käymisteitse valmistetut Pahoinpitely Vahingonteko Ryöstö, kiristys Murha, tappo Raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen Yhteensä teontarkenteella ravitsemisliikkeessa tms. merkittyjä tapauksia Ravintola-alalta tähän selvitykseen saatujen tietojen mukaan väkivaltaisesti käyttäytyvät asiakkaat ovat useimmiten humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisina, usein myös syrjäytyneiksi luettavia nuoria henkilöitä. Ravintoloihin liittyvä poliisin tietoon tullut väkivalta- ja vahingontekorikollisuus ei näytä kokonaisuutena kuitenkaan miltään osin seuraavan anniskelulupien määriä. Omaisuus- ja petosrikokset Petokset Tavanomaisista ravintolapetoksista koituu ravintola-alalle liikevaihtoon suhteutettuna melko vähäisiä vahinkoja. Tekoja esiintyy sesonkiluonteisesti ja niihin syyllistyvät erityisesti tietyt vähemmistöryhmät. Alaikäisten väärillä tai toisen henkilön papereilla tekemät huijaukset lähinnä alkoholin saamiseksi voivat onnistuessaan aiheuttaa ravintolalle kohtalokkaita sanktioita, mutta näitä tekoja toteutuu käytännössä varsin harvoin. Riski voidaan torjua tehokkaasti henkilökunnan riittävällä koulutuksella. Kasvava ravintoloitakin koskeva ongelma ovat tekotavoiltaan jatkuvasti kehittyvät tilauspetokset, joihin voi liittyä myös identiteettihuijauksia, sekä monimuotoiset rahanvaihto- ja luottokorttihuijaukset. 3 Henkirikosten seurantatietokannasta ei ole mahdollista saada työtehtävissä surmattujen tarkkaa määrää, kuitenkin esimerkiksi poliiseja, taksinkuljettajia ja vanginvartijoita, ammatteja, joissa on perinteisesti ollut korostunut väkivallan riski, surmattiin ajanjaksolla yksi kutakin, koulukotiohjaajia surmattiin kaksi, myyjiä neljä ja opetushenkilöstöön kuuluvia kolme. Surmatuista ravintolatyöntekijöistä kaksi oli järjestysmiehiä.

7 Keskusrikospoliisi 7 (15) Varkaudet Omaisuusrikollisuutta kohdistuu sekä ravintoloiden asiakkaisiin että ravintola-alan yrityksiin. Asiakkaisiin kohdistuvia omaisuusrikoksia tapahtuu etenkin kiireaikoina, joita varkaat hyödyntävät röyhkeästi ja vievät etenkin valvomatta jätettyä tavaraa. Ravintoloista anastetaan aika ajoin myös rahaa ja alkoholia, ja ravintoloihin kohdistuu jonkin verran myös murtautumalla tehtyjä omaisuusrikoksia. Tapaustietojen perusteella näyttää siltä, että varastelu ja huumaavien aineiden käyttö liittyvät toisiinsa. Vahingonteot ja järjestyshäiriöt Tiloihin ja kalusteisiin kohdistuvasta ilkivallasta ja sotkemisesta aiheutuu ravitsemisliikkeille jonkin verran kustannuksia. Yrittäjiltä saatujen tietojen mukaan ilkivaltaan ja sotkemiseen syyllistyvät ennen kaikkea levottomasti käyttäytyvät nuorisojoukot, jotka eivät vielä ikänsä puolesta ole anniskelun piirissä, sekä syrjäytyneet huumeiden käyttäjät. Ravitsemisliikkeiden tiloja hyödyntävät ulkopuoliset (wc-käynnit sekä alaikäisten pelaaminen ja alkoholinostoyritykset) häiritsevät liiketoimintaa, aiheuttavat epäsiisteyttä ja karkottavat maksavia asiakkaita. Häiriönaiheuttajia on monien yrittäjien mielestä vaikea saada kuriin. Vartiointipalvelujen käyttö on yrittäjien mukaan paikoin lisääntynyt ja järjestyksenpitoa tehostetaan myös kameravalvontaa lisäämällä. Turvallisuusliiketoiminnasta saatujen tietojen mukaan häiriönaiheuttajien hallusta tavataan kasvavassa määrin erilaisia teräaseita ja "piikkejä". Järjestyksenvalvonta on ravintoloissa useimmiten ulkoistettu ja tehtävissä on usein pieniä yrityksiä, jotka eivät ole varsinaisesti turvallisuusalan yrityksiä ja joiden tarjoamien järjestysmiesten status perustuu lakiin järjestyksenvalvojista. Turvallisuusalan yritysten tarjoamien vartija- ja järjestyksenvalvojakortillisten järjestyksenvalvojien toiminta puolestaan perustuu järjestyslakiin. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi alkoholilain mukaan anniskelualueen tulee olla luvanhaltijan tosiasiallisessa hallinnassa, joten myös vastuu järjestyshäiriöistä on yksiselitteisesti anniskeluluvan haltijalla. Työntekijöiden väärinkäytökset Sekä omien että vuokrattujen työntekijöiden tekemiä väärinkäytöksiä tapahtuu ravintola-alalla aika ajoin. Ne kohdistuvat yleisimmin ravintolan kassavirtaan. Myös käteisrahaa varastetaan ajoittain työpaikan pääsymahdollisuuksia hyödyntäen. Työntekijöiden tekemiä anastuksia kohdistuu jonkin verran myös henkilökunnan omaisuuteen tai asiakkaiden unohtamaan omaisuuteen. Henkilökunnan rikollisuus on uhka toimipaikan ja henkilökunnan rehelliselle maineelle. Ammattitaitoista työvoimaa on ravintola-alalle vaikea saada riittävästi, ja alalla käytetään runsaasti usein vaihtuvaa vuokratyövoimaa. Yksintyöskentely helpottaa väärinkäytösten toteuttamista, ellei turvallisuuteen ole kiinnitetty erityistä huomiota. Myös tästä syystä kameravalvontaa ravintola-alalla ollaan lisäämässä. Ravintolan henkilökuntaan soluttautuminen on varsin helppoa, ja myös yksittäisen työntekijän painostaminen rikoksentekoon voi olla helppoa. Yrityksen oma valvonta ja seuranta on syytä järjestää niin, että väärinkäytöksiin voidaan heti puuttua. Toimenpiteitä ravintoloihin liittyvien väkivalta- ja omaisuusrikosten torjumiseksi Turvallisuusasiat tulee sisällyttää jo perehdyttämiseen. Työntekijöille on annettava myös turvallisuuskoulutusta ja yrityksen turvallisuuskulttuurin luomiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työntekijöitä tulee myös kannustaa kertomaan esimiehilleen havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Työssä kohdattavan väkivallan vähentämiseksi käytettävissä olevia keinoja ovat työtilan järjestelyt, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus väkivaltatilanteiden hallitsemiseksi ja välttämiseksi, turvalliset toimintatavat, riskien tunnistaminen ja riskinäkökulmien huomioonottaminen,

8 Keskusrikospoliisi 8 (15) uhkatilanteiden jälkiselvittely ja uhrin auttaminen. Yksintyöskentelyn turvallisuudesta tulee erityisesti huolehtia. Myös turvallisiin toimintatapoihin sosiaalisessa mediassa on perehdyttämisessä syytä kiinnittää huomiota. Kun työtehtäviin kuluu rahan käsittelyä, yrityksen kannattaa arvioida työntekijän luotettavuutta ja tarkistaa hänen luottokelpoisuustietonsa. Ravintoloihin liittyvän väkivaltarikollisuuden ja järjestyshäiriöiden vähentämiseksi on toteutettu useita tuloksellisia projekteja, joiden toimintamallit ovat suositeltavia sovellettaviksi. Järvenpään Ravintola-projektin (2004) tavoitteena oli vähentää ravintolaväkivaltaa tilanteessa, jossa poliisin kirjaamista alueen pahoinpitelyrikoksista kaksi kolmasosaa tapahtui ravintoloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Järvenpään tilastoitu pahoinpitelyrikosten asukaslukuun suhteutettu määrä oli myös huomattavasti ympäryskuntia korkeampi. Tavoitteena oli saattaa järjestyshäiriöt aiempaa paremmin poliisin tietoon, puuttua niihin tehokkaasti ja sitouttaa kaikki alueen ravintolat yhteiseen anniskelukäytäntöön. Tiedonkulun parantamiseksi viranomaiset lievensivät väliaikaisesti lupasanktioita siten, että järjestyshäiriöilmoitukset eivät vaarantaneet ravintolan anniskelulupaa tai aukioloaikaa. Ravintolat sitoutuivat yksi juoma per asiakas -periaatteeseen, henkilöpapereiden kysymiseen ovella ja tiedottamaan häiriöasiakkaista toisilleen. Poliisi ohjeisti ravintoloiden henkilöstöä rikosten ennaltaehkäisyyn ja ravintoloiden edustojen valvontaan. Ravintolat sitoutuivat ilmoittamaan kaikki järjestyshäiriöt poliisille ja poliisi varautui reagoimaan häiriöihin aina ja välittömästi. Poliisin kenttäpartiot kävivät projektin aikana iltaisin säännöllisesti ravintoloissa virkapuvussa ja antoivat havainnoistaan kirjallista palautetta. Myös ravintoloiden siviilipoliisivalvontaa lisättiin. Poliisin näkyvää katuvalvontaa ravintoloiden läheisyydessä lisättiin erityisesti sulkemisaikaan. Lisäksi ravintolat laativat omavalvontasuunnitelmat ja järjestivät turvallisuuskoulutuksen henkilöstölleen. Tavoitteena oli noudattaa säntillisesti anniskelulainsäädännön ja anniskelulupien säännöksiä, parantaa viranomaisten ja ravintoloiden yhteistyötä sekä lisätä poliisin näkyvää ja salaista valvontaa ongelma-alueella ongelma-aikoina. Projektin tuloksena koko kaupungin poliisille ilmoitettujen pahoinpitelyrikosten määrä putosi noin 10 %. Koska projekti lisäsi ravintolaväkivallan ilmoitusastetta, voidaan arvioida, että tosiasiassa pahoinpitelyrikosten ja erityisesti ravintolaväkivallan määrä väheni huomattavasti enemmän. Projektin päätyttyä pahoinpitelyjen määrä kääntyi jälleen nousuun, joten pysyviä muutoksia projektilla ei saatu aikaan. Hämeenlinnassa ( ) toteutetun Pakka-hankkeen tavoite oli kehittää alkoholihaittojen ehkäisyyn juomien saatavuuden sääntelyyn perustuva yhteistyömalli. Ravintoloissa toimintamalli merkitsi ikärajavalvonnan tiukentamista, päihtyneille anniskelusta kieltäytymistä sekä hankalien myynti- ja anniskelutilanteiden tunnistamisen ja niistä selviytymisen opettelua. Henkilökuntaa koulutettiin ja viranomaisten näkyvää valvontaa lisättiin erityisesti ongelma-alueilla ja ongelmaaikoina. Hankkeen aikana alaikäisten alkoholin saatavuus väheni kaikilla projektiin osallistuneilla alueilla selvästi. Myös humalaisille anniskelu vähentyi. Hämeenlinnan ravintoloissa tapahtuneet väkivaltatapaukset vähenivät selvästi ja nuorten miesten yöaikaiset päivystyspoliklinikalla asioinnit vähenivät verrokkialuetta enemmän. Useiden eri mittareiden antamat samansuuntaiset tulokset osoittivat, että paikallisella alkoholihaittojen ehkäisytyöllä voidaan saada aikaan mitattavia yhteisötason muutoksia kuten ravintolaväkivallan merkittävää vähentymistä. Toimintatapana oli lähinnä voimassa olevien säännösten noudattamisesta huolehtiminen ja viranomaisten normaalitoimintojen tehostaminen. Rikosoikeudellinen puuttuminen sinänsä ei käytännössä näytä torjuvan vahingontekoja ja häiriöitä tehokkaasti, sillä tekijöitä ei useinkaan saada kiinni eikä tapauksia aina edes ilmoiteta poliisille. Nopea reagoiminen ongelmiin ja yhteistyö poliisin kanssa luo toimivia rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia, kun tietoa voidaan vaihtaa, riskitilanteita ennakoida vuorovaikutteisesti ja poliisin näkyvyyttä paikalla lisätä. Rikosten ilmoittaminen poliisille ja anniskelua koskevien säännösten toteuttaminen ehkäisee rikoksia ja järjestyshäiriöitä ravintoloissa tehokkaasti ennalta. Myös paikallista monialaista turvallisuusyhteistyötä on syytä hyödyntää ravintoloihin kohdistuvien rikosten ja järjestyshäiriöiden ehkäisemiseksi. Pikaruokaketjujen autokaistoilla havaitun rattijuoppojen yleistymisen vuoksi alalla toivotaan poliisin kohdistavan nykyistä enemmän voimavaroja autokaistojen tarkastamiseen. Tasokkaat toimipaikat eivät vedä puoleensa häiriönaiheuttajia samassa määrin kuin edulliset ja nuhjuiset. Eri puolilla maailmaa on rikostorjunnassa monin tavoin hyödynnetty toimintaympäristöjen saneeraamista rikollisten karkottamiseksi.

9 Keskusrikospoliisi 9 (15) Ravintola-alan harmaa talous ja talousrikokset Ravintola-ala on useissa selvityksissä todettu rakennusalan ohella toimialaksi, jolla esiintyy eniten harmaata taloutta. Tutkimusten mukaan ravintolaelinkeinossa joka viides euro on kirjanpidon ohittavaa harmaata taloutta kuten ohimyyntiä, pimeää palkkaa tai salattua yrittäjätuloa, joista koituu huomattavaa kilpailuhaittaa alan rehellisille yrittäjille sekä vuosittain noin 370 miljoonan euron vahingot yhteiskunnalle. Niissä ravintoloissa, joissa on taloudellisia epäselvyyksiä, on myös todettu usein esiintyvän muitakin ongelmia, kuten järjestyshäiriöitä ja anniskelua päihtyneille. Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle 2010 luovutetussa harmaan talouden kokonaisselvityksessä arvioitiin majoitus- ja ravitsemisala yhdeksi niistä aloista, joilla sekä harmaan talouden suhteellinen osuus että sen fiskaalinen merkitys ovat suuria. Muita tällaisia aloja ovat rakentaminen, kauppa, ammatillinen ym. toiminta, hallinto- ja tukipalvelut sekä kiinteistöala. Majoitus- ja ravitsemisalan yrityksille tehtiin vuonna 2009 edellä mainittua selvitystä varten harmaata taloutta ja sen aiheuttamia kilpailuhaittoja koskeva postikysely (95 vastausta). Majoitus- ja ravitsemisalan vastaajat arvioivat harmaan talouden vaikutukset alallaan jopa huomattavasti suuremmiksi kuin rakennusalan vastaajat omallaan. Lähes 90 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan vastaajista piti harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia alallaan vähintään kohtalaisina, lähes 53 prosenttia merkittävinä tai erittäin merkittävinä. Harmaan talouden haitallisimpina vaikutuksina pidettiin hintojen painumista epäterveelle tasolle, kilpailun vääristymistä ja epäterveiden toimintatapojen yleistymistä alalla. Tätä tilannekuvaa varten kootussa aineistossa esiintyi samansuuntaisia arvioita: harmaa talous nähtiin osasyynä kannattavuuden heikentymiseen ja toimipisteiden sulkemiseen kannattamattomina. Hieman yli puolet vuoden 2009 kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi harmaan talouden lisääntyneen ainakin jonkin verran vuosina , loput olivat sitä mieltä että se oli vähentynyt. Harmaan talouden arvioitiin kasvaneen etenkin suurilla paikkakunnilla. Palkatun työvoiman määrään suhteutettu arvioitu piilotyöllisyys majoitus- ja ravitsemisalalla oli vuonna 2008 vajaa viidennes. Majoitus- ja ravitsemisalan laskennallisen piilotalouden arvo muodosti 10,4 prosenttia tuotannosta vuonna 2008 ( : 5,4-10,4 %), tuotoksesta noin 4,6 prosenttia ( : 2,3-4,6 %). Tärkeimpinä majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden taustatekijöinä pidettiin palkkakustannuksia, arvonlisäveroa ja ylikapasiteetista johtuvaa koventunutta kilpailua. Harmaa talous vähentää investointimahdollisuuksia ja siten jarruttaa toimialan kehitystä. Harmaa talous vaikeuttaa verotulojen menetyksen kautta julkisten palvelujen rahoitusta ja voi myös heikentää työntekijöiden asemaa, vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja vähentää alan kiinnostavuutta. Syksyllä 2009 tehtyjen harmaan talouden yrityskyselyjen ja viranomaishavaintojen mukaan majoitusja ravitsemisalalla harmaata taloutta ilmenee erityisesti kirjanpidon ohittavana ruoka- ja alkoholimyyntinä, kuittikaupalla maksettuina pimeinä palkkoina ja yrittäjätuloina sekä sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyömisenä. Harmaata taloutta esiintyy erityisesti pizzakebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa ja keskiolutmyynnissä sekä ennen kaikkea pikkuravintoloissa ja pubeissa. Edelliseen 2001 kyselyyn verraten ruokamyynti oli ohittanut alkoholimyynnin pimeiden tulojen lähteenä, sillä ruokamyynnin merkitys alalla on lisääntynyt ja pizza-kebab-tyyppiset pikaruokapaikat jäävät helposti valvonnan ulkopuolelle. Ravintoloiden myynnin kasvu on paljolti ollut jo vuosia ruoka- ja kahvimyynnin (annosmyynti, pikaruoka, nettitilaaminen) varassa sillä anniskelumyynti on vähentynyt ja ravintolapalvelut kilpailevat

10 Keskusrikospoliisi 10 (15) nuorten aikuisten vapaa-ajasta lukuisien muiden vapaa-ajan palvelujen kanssa. Yrityskanta vaihtuu varsin nopeasti etenkin suurissa asutuskeskuksissa ja kilpailu on kiristynyt. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tammikuussa 2011 tekemän selvityksen mukaan runsas 35 prosenttia anniskeluluvista oli myönnetty viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana: ongelmallisimmissa kohteissa luvanhaltija voi vaihtua jopa alle vuoden välein. Lyhytikäisiin yrityksiin voi liittyä epäterveitä ilmiöitä, joita ei voida lupaprosessissa ennakoida. Esimerkiksi anniskeluluvan hakijoiden tausta on usein puhdas, koska heillä ei ole ollut aiempaa liiketoimintaa Suomessa, ja anniskelulupa tällöin käytännössä myönnetään. Alan työllistävyyden kasvu on perustunut osa- ja määräaikaisen työn ja vuokratyövoiman lisääntymiseen (ei näy palkkakustannuksissa vaan välituotteiden käytön kasvuna) ja oheispalvelujen ulkoistamiseen. Viranomaistarkastuksissa löydetyn harmaan talouden osuus ilmoitetuista palkoista on ollut erityisesti kahvilaravintoloissa jopa suurempi kuin rakentamisen millään erikoisalalla, ravintoloissa korkeampi kuin talonrakentamisessa. Maksamattoman arvonlisäveron osuus ilmoitetun veron määrästä vuonna 2008 oli toimialoista korkein majoitus- ja ravitsemisalalla, 11,2 prosenttia, rakentamisessa 8,1 prosenttia. Vaikka veron maksamatta jättäminen ei sinänsä ole harmaata taloutta, osa siitä liittyy kuittikauppaan, kertakäyttöyritysten hyödyntämiseen, konkurssikeinotteluun ja verovelkojen siirtämiseen maksukyvyttömälle yhtiölle. Näkyvä maksamattomien arvonlisäverojen osuus on 2000-luvulla ollut majoitus- ja ravitsemisalalla 9-11 prosenttia ilmoitetuista veroista ja on kasvussa, mitä voidaan pitää huomattavana kilpailuhaittana. Osuus on suurempi kuin esimerkiksi rakennusalalla, jolla alv-laiminlyönnit on todettu vakavaksi ongelmaksi. On ilmeistä, että osaa ilmoitetuista veroista ei ole aiottukaan maksaa. Laiminlyönnit ovat sitä yleisempiä mitä pienemmistä yrityksistä on kyse. Toimintaan voi liittyä myös lyhytaikaisten yritysten hyödyntämistä: yritys voi toimia puolikin vuotta maksamatta maksujaan ennen kuin viranomaiset ja tavarantoimittajat alkavat puuttua asiaan. Myös negatiivisen saldon ilmoittaneiden yritysten arvonlisäveroihin voi sisältyä epäselvyyksiä, ja arvonlisäveroa jätetään myös kokonaan ilmoittamatta ja maksamatta. Ravintola-ala on kärkipäässä myös Verohallinnon ja luottotietoyhtiöiden häiriölistoilla. Toimialan verovelat ovat pysyneet kuuden vuoden aikana samalla tasolla vaihdellen 120 miljoonan euron ja 150 miljoonan euron välillä. Trendi on ollut pikemminkin laskeva. Verovelkaisia yrityksiä on varsin paljon jo uusissa muutaman vuoden toimineissa majoitus- ja ravitsemisalan yrityksissä. Liikevaihtoon suhteutettuna ala kuuluu erittäin verovelkaisiin toimialoihin (2008 2,5 % alan liikevaihdosta, verovelat keskittyvät anniskeluravintoloihin ja kahvila-ravintoloihin, korkeat myös pitopalveluissa ja ruokakioskeissa). Suuren ja kohonneen riskin 4 yrityksiä alalla on enemmän (39 %) kuin yrityksissä keskimäärin. Lähes puolet alan konkursseista keskeytyy varattomuuteen. Verovelkaisuus voi liittyä harmaaseen talouteen etenkin jos velkaisen yrityksen vastuuhenkilöt jatkavat toimintaa uudella yrityksellä. Kertakäyttöyritysten avulla tapahtuva verojen maksamatta jättäminen tuottaa vakavaa haittaa yritysten kilpailuneutraliteetille. Toiminnassa olevien yritysten osuus veroveloista on 2000-luvulla ollut prosenttia. Maahanmuuttajien omistamien yritysten osuus veroveloista (11 % 2008) on huomattavasti suurempi kuin niiden osuus alan liikevaihdosta (2-3 %). Työvoimaintensiivisen majoitus- ja ravitsemisalan sosiaalivakuuttamisen laiminlyönneistä koituu laskelmien mukaan verraten suuria menetyksiä, jotka kohottavat laillisesti toimivien työnantajien mak- 4 Verohallinnon riskiluokitus perustuu kolmen tietolähteen yhdistelmään, jossa vaikuttavat verohallinnon omat perusteet, Dun&Bradstreetin ja Asiakastieto Oy:n riskiluokitukset. Suuren tai kohonneen riskin luokitteluperusteina ovat verovelkaisuus, yrityksen negatiivinen tausta sekä talous- ja maksuhäiriöt. Etenkin anniskeluravintoloissa (48% kaikista) ja kahvilaravintoloissa on runsaasti riskiyrityksiä. Maahanmuuttajayritysten osuus riskiyrityksistä on hieman suurempi kuin niiden osuus kaikista majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä.

11 Keskusrikospoliisi 11 (15) suja ja vaikuttavat kilpailuneutraliteettiin. Pidemmän päälle yhteiskunta joutuu rahoittamaan sosiaaliturvaa, johon velvoitteiden laiminlyöjät eivät ole osallistuneet. Itsenäisten työnsuorittajien määrä ravintola-alalla on lisääntynyt viime vuosina ja näiden asemaan ja toimintaan liittyy usein epäselvyyksiä. Uudenmaan työsuojelupiirin tilaajavastuutarkastajat tekivät vuonna 2009 yhteensä 54 tarkastusta majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiin eri puolilla Suomea. Puutteita havaittiin noin puolessa tarkastuksista, laiminlyöntimaksun määräämiseen johti 5 tarkastusta. Tilaajavastuulain tuntemus majoitus- ja ravitsemisalan yrittäjien keskuudessa on heikko, vaikka se näyttää parantuneen edellisvuosien tilanteeseen verrattuna. Majoitus- ja ravitsemisalan toimintojen ulkoistamisen tarkoitusperä jää usein viranomaisille epäselväksi. Tiuhaan toistuvat hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritysten käyttö ovat yleistyneet alalla. Piilotalouteen kuuluvat varallisuudensiirrot, kuten ylihinnoitellut vuokrat tai kalustokaupat omistajan ja yrityksen tai samaan yritysrypääseen kuuluvien yhtiöiden välillä ovat lisääntyneet. Alan harmaassa taloudessa yritysten omistajuus on usein epäselvä (ristiinomistus, bulvaanit). Omistuksen häivyttämisessä hyödynnetään myös ulkomaisia yrityksiä. Alan yrityksissä esiintyy myös harmaita hankintakanavia, jotka ulottuvat ulkomaille. Yritysten vaihtuvuus alalla on suurta, vuonna 2006 ensimmäisen tilikautensa päättäneistä yrityksistä (1 300) enää noin 40 prosenttia toimi vuoden 2010 lopussa. Kuitenkin kaikista vuoden 2006 alussa toimineista yrityksistä (11 000) 63 prosenttia toimi vielä 2010 lopussa. Osa ravintola-alan yrityksistä toimii pitkäjänteisesti ja vakiintuneesti, mutta merkittävä osa alan yrityksistä on lyhyen elinkaaren yrityksiä. Majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat myös keskimäärin pieniä: 93 prosenttia alan yrityksistä työllistää alle 10 työntekijää, ja monilla ei ole ulkopuolista työvoimaa lainkaan. Majoitus- ja ravitsemisalan lopettaneiden yritysten määrä on viime vuosina kasvanut, ja kevyin perustein käynnistettyjen yritysten toiminta loppuu nopeasti. Uusia yrityksiä on syntynyt eniten anniskeluravintolasektorilla, kun taas keskiolutpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla. Majoitus- ja ravitsemisalan lyhytikäisten yritysten suuri osuus johtuu alan alhaisesta yritystoiminnan aloittamiskynnyksestä, ylikapasiteetista ja kovasta kilpailusta. Lyhytikäisiin yrityksiin voi liittyä koko alaa vahingoittavia epäterveitä ilmiöitä kuten harmaata taloutta. Halpatarjonta on kiristänyt kilpailua ja johtanut toimipaikkojen sulkemiseen ja yritystoiminnan loppumiseen, epätoivoisimmillaan vakuutuspetostarkoituksessa suunniteltuihin tuhotöihin, kuten Tampereella marraskuussa Luvaton anniskelu on melko yleistä muun muassa pito- ja juhlapalveluissa, ja verovapaata alkoholia saatetaan tuoda etenkin Virosta tosiasiassa tuontisäännösten vastaisesti jälleenmyytäväksi. Alkoholilupatarkastuksia voitiin resurssien puutteessa tehdä ravintoloihin vuonna 2010 aiempaa vähemmän. Anniskelulupia peruutetaan pysyvästi yleensä taloudellisten toimintaedellytysten puuttuessa, määräaikaisesti alkoholipoliittisista syistä. Valviran ja aluehallintovirastojen valtakunnallinen alkoholivalvontaohjelma seuraa entistä paremmin valvonnan vaikuttavuutta: riskikohteiksi luetaan kohteet, joista muu viranomainen on antanut tarkastusvinkin tai jonka toimintaan on aiemmin jouduttu puuttumaan. Ravintola-alalla esiintyy näkemyksiä, että eri viranomaisten ravintoloihin tekemät tarkastukset kohdistetaan pääasiassa paikkoihin, joissa asiat ovat kunnossa. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi alkoholiviranomaisten kohdevalintaa määrittelevät enemmän sosiaali- ja terveyspoliittiset perusteet kuin harmaan talouden torjunta, ja niiden toimivaltuudet ulottuvat vain anniskeluluvan saaneisiin toimipaikkoihin. Etenkin ammattimaisen rikollisuuden vaikutus ravintola-alalla voi johtaa myös tilanteisiin, jois-

12 Keskusrikospoliisi 12 (15) sa valvontaviranomaiset joutuvat kohtaamaan suoranaista väkivallan uhkaa, jonka vastapainoksi valvontaviranomaiset voivat tarvita poliisin virka-apua. Etnisten ravintoloiden kohdalla myös kielestä ja kulttuurista johtuvat kommunikointiongelmat tekevät valvonnasta haastavaa. Noin 13 prosenttia majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä on maahanmuuttajien hallussa. Nämä yritykset ovat yleensä kooltaan pieniä ja muodostavat noin 5 prosenttia alan liikevaihdosta. Maahanmuuttajien ryhtyminen yrittäjiksi työttömyysuhan edessä on tuoreimpien tutkimusten mukaan luultua harvinaisempaa. Maahanmuuttajien kohdalla taustaverkostojen merkitys yritystoimintaa aloitettaessa on erityisen tärkeä sekä rahoituksen että työvoiman saamiseksi. Maahan muuttaneiden ulkomaalaisten omistamissa ravintoloissa esiintyy uudenlaista harmaata taloutta. Monissa etnisissä ravintoloissa hinnat ovat niin alhaiset, että niillä on mahdotonta saada toiminnalle katetta. Työntekijöiden alipalkkaus on näissä tyypillistä, ja vastaavasti tuotteita myydään hyvin alhaiseen hintaan. On tavallista, että näiden yritysten työntekijät sen paremmin kuin työnantajatkaan eivät ole selvillä Suomen lakisääteisistä työehdoista. Työntekijät voivat myös olla monin tavoin riippuvaisia työnantajastaan, joka on heidän oleskelulupansa edellyttämän työsopimuksen takana. Lyhyillä työsopimuksilla myös oleskelulupaa pidetään usein katkolla. Pimeä työpaikka liittyy hyvin usein laittomaan maahantuloon ja kohonneeseen kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan riskiin. Ravintola-ala on yksi keskeisistä toimialoista, joilla ilmenee työperäistä ihmiskauppaa ja työntekijöiden hyväksikäyttöä. Vakavimmat viranomaisten tietoon tulleet ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat koskeneet etnisiä ravintoloita. Uudenmaan työsuojelupiirin mukaan moni ravintola-alalla toimiva maahanmuuttaja on alipalkattu, ja puutteita on muun muassa työajoissa, työvuorolistoissa ja työterveyshuollossa. Myös kansallinen ihmiskaupparaportoija on kiinnittänyt huomiota kyseisiin seikkoihin ravintola-alan yhteydessä. Poliisin tietoon on tullut viime vuosina selvästi enemmän kiskonnantapaista työsyrjintää koskevia tapauksia kuin aikaisemmin. Vuosina poliisi kirjasi kaikkiaan 125 kiskonnantapainen työsyrjintä -rikosta 87 eri tapauksessa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli yhteensä ennätykselliset 13 ihmiskauppatapausta (molemmat tekomuodot; tapausta). Monesti etnisten ravintoloiden omistajat ja vastuuhenkilöt vaihtuvat usein, mikä voi liittyä myös yhteiskunnan tukien väärinkäyttöön. Rahanpesua voi liittyä erityisesti hyvillä paikoilla toimiviin ravintoloihin, joissa asiakkaita käy vähän, sekä niiden toimitilojen hankintaan. Kyselytutkimusten mukaan ravintola-alan yrittäjien keskuudessa arvellaan, että viranomaiset eivät uskalla puuttua etnisissä ravintoloissa tapahtuviin väärinkäytöksiin. Alkoholiviranomaisten mukaan kuitenkin esimerkiksi anniskelun osuus on etnisissä ravintoloissa usein pieni, eikä epäilyttävään toimintaan voida sitä kautta juuri puuttua. Maahanmuuttajien ravintolat eivät myöskään nouse esiin anniskelutarkastuskohteiden riskiperusteisessa valinnassa, jonka perustana ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset seikat. Verohallinnon kokemuksen mukaan taas siirtolaisten omistamien ravintoloiden väärinkäytösten paljastaminen on hankalaa, koska maahanmuuttajayrityksissä vedotaan talkoohenkeen ja sukulaisapuun.

13 Keskusrikospoliisi 13 (15) Toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi ravintola-alalla Tehokas valvonta ja eri viranomaisten yhteistyö vähentävät riskitoimialoilla harmaan talouden toimintaedellytyksiä ja tervehdyttävät markkinoita. Laaja-alainen viranomaisyhteistyö, eri viranomaisten toimiva työnjako ja tietojenvaihdon esteettömyys ovat tärkeitä valvonnan vaikuttavuuden edellytyksiä. Tärkeitä toimijoita harmaata taloutta koskevissa valvontatehtävissä ovat verohallinnon lisäksi poliisi, alkoholi- (anniskelu), työsuojelu- (pimeä työ) ja ulosottoviranomaiset. Riskikohteisiin liittyy monesti ammattimaista rikollisuutta, ja riskikohteiden valvontaan ja sen valmisteluun voidaan tarvita poliisin tukea. Viranomaisvalvonnan kattavuutta tulisi lisätä parantamalla alan lupa- ja valvontajärjestelmän kattavuutta ja laajentamalla anniskelupaikan käsitteen sisältöä sekä uudistamalla ja sovittamalla yhteen lupajärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Valvontaa tulisi voida nykyistä enemmän kohdistaa myös ilman anniskeluoikeuksia toimiviin ruokapaikkoihin, sillä harmaan talouden ilmiöt ovat niissä ilmeisesti yleisiä. Elintarvikevalvonta tulisi säätää koskemaan kaikkia elintarvikkeita tarjoavia yrityksiä. Eduskunnan kannanotossa ja talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä rakennus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla pohtineen työryhmän mietinnössä on esitetty lukuisia toimenpiteitä muun muassa valvonnan tehostamiseksi. Myös viranomaisten tarkastusresursseja tulisi vahvistaa. Suunnitelmallisuus lisää vaikuttavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä kaikilla valvonnan osa-alueilla. Valvontaa tulee kohdistaa erityisesti riskikohteisiin tunnistamalla järjestelmällisesti riskianalyysein harmaan talouden yrityksiä, yritysryhmittymiä ja niiden taustatahoja. Myös ravintoloille raaka-aineita toimittavaan tukkuportaaseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tilaajavastuun ulottamista itsenäisiin työnsuorittajiin myös majoitus- ja ravitsemisalalla tulisi harkita. Vain neljännes majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä on järjestäytyneitä (80 % liikevaihdosta) ja siten keskusjärjestön tarjoaman ohjeistuksen ja koulutuksen piirissä. Alan kaikille yrittäjille tulisi myös viranomaisten toimesta tarjota nykyistä enemmän ohjausta ja neuvontaa velvoitteiden hoitamiseen. On tärkeää myös vaikuttaa kansalaisten ja yritysten edustajien asenteisiin, jotta sekä yritykset, työntekijät että kuluttajat motivoituvat nykyistä paremmin tekemään omassa toiminnassaan harmaan talouden vähentämistä tukevia ratkaisuja.

14 Keskusrikospoliisi 14 (15) Lähdetahot ja lähteet Tilannekuvatyöhön osallistuneet yhteisöt ja niiden tuottamat lähteet Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Finanssialan Keskusliitto ry (FK) Finanssivalvonta Finnsecurity ry Helsingin poliisilaitos Kaupan Liitto Keskuskauppakamari - Yritysten rikosturvallisuus Riskit ja niiden hallinta. Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari, huhtikuu /default/yritysturvallisuusselvitys2008%5B1%5D.pdf Keskusrikospoliisi - Keskusrikospoliisin uhka-arviot Europolia, PTR-viranomaisia ja kotimaisia lainvalvontaviranomaisia varten aineistoineen - Rikosilmoitustiedot ja tilastot (poliisiasiain tietojärjestelmä PATJA, tulostietojärjestelmä PolStat) Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Oikeusministeriö/Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos - Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisut ks - Yritysuhri 2010, toistaiseksi julkaisemattomat tulokset - Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sisäasiainministeriö/Pelastusosasto Suojelupoliisi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry Suomen Yrittäjät Talousrikostorjunnan tukiyksikkö Tullihallitus Valvira Verohallitus/Harmaan talouden selvitysyksikkö - Harmaan talouden tilannekuvaraportit Muut lähteet Hirvonen Markku, Lith Pekka, Walden Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/ Holmila Marja, Warpenius Katariina, Warsell Leena, Kesänen Minna, Tamminen Irmeli: Paikallinen alkoholipolitiikka. Pakka-hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen raportteja 5/2009, Jyväskylä.

15 Keskusrikospoliisi 15 (15) Hyttinen Nina: Pieni askel yhdelle ravintolalle, suuri kaupungille. Järvenpään Ravintola-projektin toteutus- ja vaikuttavuusarviointi. Diakonia-ammattikorkeakoulun työpapereita D 35/2005. Helsinki. Jokinen Anniina, Ollus Natalia,Viuhko Minna: Ehdoilla millä hyvänsä - Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. HEUNI Report Series 67, 2011, Helsinki. Lith Pekka, Majoitus- ja ravitsemisalan piilotalous. Tilastonäkemys majoitus- ja ravitsemistoiminnan yritystoiminnasta, kysynnästä ja harmaiden markkinoiden laajuudesta Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, liite 3 ( ) Monitor Criminaliteit Bedrijfsleven Feiten en trends inzake aard en omvang van criminaliteit in het bedrijfsleven. WODC, aspx?cp=44&cs=6837 Sirén Reino, Aaltonen Mikko, Kääriäinen Juha: Suomalaisten väkivaltakokemukset Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 103, Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla - työryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 17/ Tilastokeskus, Oikeustilastot. Poliisin tietoon tullut rikollisuus. Valtiopäiväasiakirjat, Tarkastusvaliokunnan mietintö 9/2010 vp. Harmaan talouden katvealueet (Suomen kansainvälistyvä harmaa talous) sekä päätöspöytäkirja

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Alkoholihallinto, Jyväskylä

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Alkoholihallinto, Jyväskylä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholihallinto, Jyväskylä Yleistä alkoholihallinnosta Toiminnan lähtökohtana on alkoholilaki ja sen nojalla annetut säädökset ja määräykset. Alkoholilain tarkoituksena

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA

ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA HTSY 28.10.2014 2 (8) ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut Suomen anniskeluluvanhaltijoita vuosina 2011, 2012 ja 2013 ja selvittänyt

Lisätiedot

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Sähköurakoitsijapäivä 14.4.2011 Hämeenlinna Rakennusteollisuus RT Tapio Kari työmarkkinajohtaja Rakennusalan harmaan talouden menetykset vuonna 2008 Arvonlisävero

Lisätiedot

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 5380/11.03.02/2013 40 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen,

Lisätiedot

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Alkoholihallinto Toiminnan tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 HTSY Verohallinto Päiväys 28.2.2017 2 (5) ANNISKELULUVANHALTIJAT Harmaan talouden selvitysyksikössä (HTSY) on tutkittu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran)

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas

alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Elämää ää harmaalla alueella 23.3.2013 Sirpa Leppäkangas Työterveys huolto TYÖHYVINVOINTI Lain säädäntö ja sopimuk set Työ on mielekästä, sujuvaa, tuottavaa ja työuraa tukevaa turvallisessa ja terveellisessä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1 5380/11.03.02/2013 Kaupunginhallitus 40 10.2.2014 22 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN mara-alan kasvu seuraa muuta taloutta Talous kasvaa lähivuosina hitaasti MaRan Marraspäivä 19.11.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Suhdanteissa jälleen

Lisätiedot

Alkoholilakiesitys

Alkoholilakiesitys KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Alkoholilakiesitys 15.12.2016 KUVA (korkeus voi vaihdella) Veli-Matti Aittoniemi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen

Lisätiedot

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015 Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa Toukokuu 2015 Mikä on Pakka toimintamalli? Pakka on paikallista yhteisöön vaikuttamista alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi Toimintamallin

Lisätiedot

Tilaajavastuulain valvontahavainnot rakennusalalla

Tilaajavastuulain valvontahavainnot rakennusalalla Tilaajavastuulain valvontahavainnot rakennusalalla Valvontatuloksia vuosilta 2007-2014 Tarkastaja Joonas Heinilä, ESAVI, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain valvonta rakennusalalla Tilaajavastuulain

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013

Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013 Romukauppa HTSY Verohallinto 23.10.2013 Verohallinto 2 (5) ROMUKAUPPAA KOSKEVA SELVITYS Selvityksen tarkoitus Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikössä on laadittu romukauppaa koskeva selvitys.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset TILASTOT - 020 AKAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat palvelee poliisin ydintoimintoja,

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5)

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Monitorointihanke 2008

Monitorointihanke 2008 Monitorointihanke 2008 2 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Monitorointihanke 2008 Julkaisun tekijä ja julkaisija Reetta Honkanen, Lennart Wahlfors (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira)

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot