Lapin yliopiston YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN SIVUAINEOPAS

Transkriptio

1 Lapin yliopiston YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN SIVUAINEOPAS

2 Toimittanut Mervi Tikkanen Mikkko Vehkaperä Lapin yliopistopaino Rovaniemi 2010 ISSN

3 3 Sisällys Lukijalle Design Management (25op + 3) Kansainvälinen oikeus (2 + 3) Kansantaloustiede (2) Laskentatoimi ( op) Markkinointi ( op) Psykologia (2 + 3) Sosiaaligerontologia (2 + 3) Sosiaalipolitiikka (2 + 3) Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena Ympäristöopinnot (2 + 3) Yrittäjyysopinnot (2 + 3) Yritysjuridiikka (2 + 3)

4 4 Lukijalle Tässä opinto-oppaassa esitellään yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa järjestettävien sivuaineopintojen opetussuunnitelmat. Opas on tarkoitettu sekä tiede kunnan omille opiskelijoille että tiedekunnassa sivuaineopintoja tai avoimia yliopistoopintoja suorittaville. Tiedekunnan sivuaineista filosofia, informaatioteknologia, kulttuurihistoria, matematiikka (sovellettu matematiikka), tilastotiede, ympäristöopinnot ja kansainväliset opintokokonaisuudet löytyvät menetelmätieteiden laitoksen opinto-oppaasta. Oppaassa ei ole opetusaikatauluja, sillä ne löytyvät WebOodista. Tämä opas julkaistaan myös yliopiston www-sivuilla. Opinto-oppaan verkkoversiosta (Web Oodissa) löytyvät myös opintojaksojen aikataulut ja mahdolliset viime hetken muutokset kurssikuvauksissa. Opintopäällikkö

5 5 DESIGN MANAGEMENT Design Management (2 + 3) Taiteiden tiedekunta järjestää lukuvuosina yhdessä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa Design Management -opintokokonaisuuden, joka on ko tiedekuntien opiskelijoille valinnainen sivuaine. Design Management oppiaineena tarkastelee muotoiluprosessia ja visuaalista viestintää liike talouden ja johtamisen näkökulmasta. Opintokokonaisuuden sisältämät kurssit muodostavat kokonaisuuden, jossa edetään yrityskuvan ymmärtämisestä strategiseen suunnitteluun ja brandien johtamiseen. Tavoitteena on kommunikointi- ja esitystaitojen sekä ryhmätyöskentelyn kehittäminen. Design Management -sivuainekokonaisuus muodostuu kandidaattitasolle soveltuvista 2 laajuisista perusopinnoista ja maisteriopintoihin soveltuvista 3 laajuisista aineopinnoista. Molempiin kokonaisuuksiin sisältyy kaikille pakollisia muotoilun, markkinoinnin ja johtamisen kursseja sekä oppiainerajat ylittävinä ryhmätöinä suoritettavat yritysprojektit. Mikäli opiskelija on suorittanut jonkun kokonaisuuteen sisältyvistä kursseista omaan pääaineeseen sisältyvänä kurssina, tekee hän korvaavan suorituksen kurssikuvauksen yhteydessä ilmoitetulla tavalla. Sivuainetta suorittamaan voi hakeutua 2 vuoden pääaineopintojen jälkeen. Sivuaineen kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Lisätietoihin laitetaan maininta DM-sivuaine. Lisätietoja taiteiden tiedekunnan koulutuspäällikkö (maria.keskipoikela@ulapland.fi). PERUSOPINNOT 2 UYRJ0211 Johdanto Design Management -opintoihin UYRJ0202 Graafinen muotoilu ja yritysviestintä YMAR1101 Markkinoinnin perusteet JOMA1104 Strategia I UYRJ0208 Yritysprojekti I UYRJ0212 Muotoilu liiketoiminnassa MTEO0304 Strateginen muotoilu AINEOPINNOT 3 YMAR1211 Mediaviestintä UYRJ0213 Yritysprojekti II YMAR1214 Brand Management JOMA1102 Johtaminen ja organisointi JOMA1308 Luovuus, projektityö ja johtaminen

6 6 SIVUAINEOPAS UYRJ0100 Design management -opintokokonaisuus perusopinnot (2) UYRJ0211 Johdanto Design Management -opintoihin Introduction to Design Management Johdantoluennot muotoilun, markkinoinnin ja johtamisen näkökulmasta. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - määritellä design management -käsitteen ja erottaa toisistaan oppiaineiden eri painotukset ja taustat. - tarkastella design management -ajattelun merkitystä erilaisten organisaatioiden toiminnassa. Toteutus- ja työmuodot Luennot 28 t, luentoihin ja kirjallisuuteen perustuva oppimispäiväkirja 107 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja oppimispäiväkirja Kirjallisuus/materiaali Jaskari, Pasi et al. Design Management: Yrityskuvan johtaminen(2004) Nieminen, Tuula: Visuaalinen markkinointi (2004) Pohjola, Juha Ilme: Visuaalisen identiteetin johtaminen (2003). Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssilla. Arviointi 5 1/hylätty 1. periodi Kohderyhmä 2. opintovuosi Koordinoijana taiteiden tiedekunnan koulutuspäällikkö, sisällöllinen vastuu oppiaineiden professoreilla ja lehtoreilla. Pakollinen UYRJ0202 Graafinen muotoilu ja yritysviestintä Graphic Design and Business Communication Graafinen muotoilu osana yritysviestintää, prosessin suunnittelu ja johtaminen. Organisaation identiteetti, yrityskuva, imago ja brandi; keskeiset käsitteet sekä katsaus alan

7 7 DESIGN MANAGEMENT historiaan ja kehitykseen. Yrityksen tai yhteisön visuaalisen ilmeen suunnittelu, kehittäminen ja lanseeraus. Graafinen ohjeisto ja yritysilmeen näkyminen tuotteissa, palveluissa ja viestinnässä. Mainonnan ja markkinointiviestinnän ilme. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - määritellä yrityksen visuaalisen viestinnän osa-alueet - suunnitella ryhmässä visuaalisen ilmeen esimerkkitapaukselle osana yrityksen markkinointiviestintää - esitellä ja perustella oman ryhmän tekemät ratkaisut. Toteutus- ja työmuodot Luennot 21 t, harjoitustehtävät ja ryhmätyö 20 t, kirjallisuus. Itsenäinen työskentely 80 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoitustehtävät ja kirjallisuustentti. Kirjallisuus Bruce & Bessant: Design in Business. Pohjola Juha. ILME Visuaalisen identiteetin johtaminen Per Mollerup: Marks of Excellence. The history and taxonomy of trademarks. Per Mollerup. Paidon. Hakala Jukka, Malmelin Nando: Radikaali brändi. TALENTUM, Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Arviointi 5 1/hylätty 1. periodi Kohderyhmä 2. vuosikurssi Vastuuyksikkö Graafinen suunnittelun, Leena-Kaarina Kaunonen pakollinen Korvaavuus Graafisen suunnittelun opiskelijat: Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. Tentaattorina on graafisen suunnittelun opettaja. Tentti suoritetaan TTK:n yleisenä tenttipäivänä. UYRJ1122 Design Management kirjallisuus 5 6 op 1. Bruce & Bessant: Design in Business. 2. Pohjola Juha. ILME Visuaalisen identiteetin johtaminen Per Mollerup: Marks of Excellence. The history and taxonomy of trademarks. Per Mollerup. Paidon. 4. Hakala Jukka, Malmelin Nando: Radikaali brändi. TALENTUM, 2007.

8 8 SIVUAINEOPAS YMAR1101 Markkinoinnin perusteet Principles of Marketing Markkinoinnin peruskäsitteet, markkinointiajattelu ja asiakkaan kokema arvo käytännön esimerkkejä hyödyntäen. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - määritellä, mitä markkinoinnin käsitteellä tarkoitetaan - tunnistaa markkinoinnillisen ajattelun lähtökohtia - hahmottaa markkinoinnin suunnittelun käsitteeseen kuuluvat asiat - esittää käsitteiden tuote, hinta, promootio ja jakelu sisältö - selittää, kuinka asiakkaan kokemaan arvoon vaikutetaan markkinoinnin kilpailukeinoilla. Luennot 28 t Itsenäisen työn osuus 105 t Kirjallinen kuulustelu: 1. Luennot ja 2. Kirjallisuus Kirjallisuus/materiaali Kotler, Philip ym., Principles of Marketing, 3 rd European Edition (tai uudempi). Prentice Hall 2001, luennoitsijan ilmoittamin osin. Arviointi 5 1/hylätty 1. periodi Opettaja avoin Pakollinen Korvaavuus Johtamisen opiskelijat: Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. UYRJ1123 Design Management kirjallisuus 5 6 op Suoritustapana on kriittinen kirja-arvio vastuuprofessorille (1 teos / korvattava kurssi) 1. Gobe Marc (2001) Emotional Branding. The New Paradigm for Connecting Brands to People. Allworth Press. New York. 2. Lindstrom, Martin (2005) Brand Sense. Build Powerful Brands through Touch, Taste, Smell, Sight, and Sound. Free Press. 3. Gloor, Peter and Scott Cooper (2007) Cool Hunting. Chasing Down the Next Big Thing. Amacon.

9 9 DESIGN MANAGEMENT Kirjoita kirjasta 15-sivuinen kriittinen kirjareferaatti. Referaatilla tarkoitetaan kuullun tai luetun tekstin selostamista niin, että pohjatekstin olennainen sisältö välittyy ja että sen painotukset pysyvät muuttumattomina. Referaatin vaatimuksia ovat kattavuus, tarkkuus, selkeys ja tiiviys. Vaatimukset edellyttävät sitä, että ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä pohjatekstiin on paneuduttava ja se on analysoitava huolellisesti niin, että siitä löytyy keskeinen idea ja sitä tukevat väitteet. Rakenteeltaan referaatti voi myötäillä pohjatekstiä, mutta yleensä kirjoittaja joutuu rikkomaan pohjatekstin rakenteen. Referaatti voi olla joko ns. neutraali referaatti, joka kattaa pohjatekstin tarkasti ilman minkäänlaisia kannanottoja tai ns. kommentoitu referaatti, jossa referoijan odotetaan ottavan kantaa esitettyihin näkemyksiin ja pohtivan niitä. Tässä tehtävänä on laatia nimenomaan kommentoitu referaatti, jossa pohditaan kirjassa esitettyjä näkemyksiä omaan ammatilliseen tai arkipäiväiseen kokemukseen tai muuhun kirjallisuuteen nähden. Omia kannanottoja, mielipiteitä ja ajatuksia esittäessään kirjoittajan on erityisesti huolehdittava siitä, että lukija voi vaivattomasti havaita, mitkä ajatukset ovat peräisin pohjatekstistä, mitkä taas ovat referaatin laatijan omia. Tätä erottelua ei kuitenkaan kannata tehdä mielestäni sanalla, vaan erottaa lähdeviittein pohjatekstistä kotoisin olevat ajatukset. Kommentoitu referaatti tulee hyvin lähelle sitä, mitä usein odotetaan, kun pyydetään kirjoittamaan essee jostain nimenomaisesta teoksesta. Tekniset ohjeet: Times 12, 1,5 riviväli, 2,5 marginaalit. Kansilehti (sisältää kirjoittajan nimen ja opintonumeron, kurssitunnisteen, päivämäärän ja tentaattorin) + varsinainen teksti + lähdeluettelo Palautus: Anu Valtosen lokerikkoon (A-siipi, alakerta), sähköpostiliitteitä EI oteta vastaan. Kirjoitusohjeet muokattu seuraavaa lähdettä käyttäen: fi/?deptid=25275 JOMA1104 Strategia I Introduction to Strategic Management Strategiakoulukunnat, niiden pääpiirteet. Strategiakoulukuntiin kohdistettu kritiikki tutkimuksen ja strategisen johtamisen käytännön näkökulmista. Organisaatioiden strategia kuvausten tulkinta strategiakoulukunnista käsin Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - erottaa toisistaan erilaisia strategiakäsitteitä - vertailla 10 erilaista näkemystä siitä, miten yrityksen strategia syntyy ja mitkä tekijät prosessiin vaikuttavat - analysoida organisaatioiden strategiakuvauksia eri strategianäkemyksiin perustuen. Luennot 26 t, itsenäistä työskentelyä (viikoittain suoritettavat harjoitustyöt) Hyväksyttävästi suoritetut viikoittaiset eri strategiakoulukuntia tarkastelevat harjoitustyöt

10 SIVUAINEOPAS Kirjallisuus/materiaali Mintzberg, Ahlstrand, Lampel, Strategy Safari: The Complete Guide Through the Wilds of Strategic Management (1998). Artikkelikokoelma Arviointi 5 1/hylätty 3. periodi Opettaja avoin Pakollinen Korvaavuus Johtamisen opiskelijat Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. UYRJ1123 Design Management kirjallisuus 5 6 op Strategia I kurssi suoritetaan kirjoittamalla reaktiopaperit seuraavista artikkeleista kurssin vastuuhenkilölle: 1. Doz, Y. L. & Kosonen, M. (2007) The New Deal at the Top. Harvard Business Review, 85/6: Eriksson, P. (1999) on aika tehdä lopullinen ratkaisu. Strateginen johtaminen ja osallistuminen tietoyhteiskunnan kaupungeissa. Teoksessa: Tietoyhteiskunta seisakkeella. Teknologia strategiat ja paikalliset tulkinnat, toim. P. Eriksson M. Vehviläinen, Sophi: Jyväskylä. 3. Hamel, G. & Prahalad, C. K. (1994) Competing for the Future. Harvard Business Review, 72/4: Johnson, G., Melin, L. & Whittington, R. (2003) Guest editors introduction: Micro strategy and strategizing: Towards an activity-based view. Journal of Management Studies, 40: UYRJ0208 Design Management -projekti I Design Management Project I 1. Kurssilla sovelletaan Design Management -ajattelua suunnittelemalla ja toteuttamalla sisältöä taiteiden tiedekunnan imagon esilletuomiseen messuilla tai -tapahtumassa. Kurssi toteutetaan eri pääaineiden opiskelijoiden ryhmätyönä. Ryhmät saavat ohjausta eri oppiaineiden opetushenkilöstöltä. Ryhmät esittelevät työnsä eri vaiheita ohjausryhmälle ja toisille työryhmille. 2. Vaihtoehtoisena suoritustapana on laatia kuvaus ja kehittämissuunnitelma oman yritys idean tai yrityksen kokonaisvaltaisen visuaalisen ilmeen kehittämisestä.

11 11 DESIGN MANAGEMENT Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - soveltaa design management -opintokokonaisuuden perusopintoihin liittyvien kurssien sisältöjä käytäntöön joko yritystapaukseen tai tapahtumaan - työskennellä ryhmässä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi - organisoida omaa ja ryhmän työskentelyä - esitellä ja perustella oman ryhmän tekemät ratkaisut Toteutus ja työmuodot Luennot ja esittelyt 26 t, tiimityöskentely 109 t tai liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen. Aktiivinen osallistuminen luennoille, tapahtuman suunnitteluun ja organisointiin sekä esittelyihin, raportti ja visuaalinen dokumentointi omasta työskentelystä tai yrityksen visuaalisen viestinnän suunnitelma. Kirjallisuus/materiaalit Tapahtuman viestintään liittyvä materiaali. Jaskari, Pasi et al. Design Management: Yrityskuvan johtaminen(2004) Nieminen, Tuula: Visuaalinen markkinointi (2004) Pohjola, Juha Ilme: Visuaalisen identiteetin johtaminen (2003). Muu aiheeseen liittyvä kirjallisuus. Arviointi 5 1/hylätty periodit 1 4 Kohderyhmä 2. opintovuosi Taiteiden tiedekunnan koulutuspäällikkö Maria Keskipoikela Pakollinen UYRJ0100 Design management -opintokokonaisuus aineopinnot (3) UYRJ0212 Muotoilu liiketoiminnassa Design in Business Tuotteiden, palveluiden, visuaalisen viestinnän, yrityksen fyysisen ympäristön sekä yrityksen toimintatapojen muodostaman kokonaisuuden hallinta osana liiketoimintaa.

12 12 SIVUAINEOPAS Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - kuvata muotoilun osuutta ja merkitystä yrityksen tai organisaation liiketoiminnassa ja strategiassa - kuvata muotoilun merkitystä laajemmin yhteiskunnassa ja kansantaloudessa - analysoida ja suunnitella muotoilun johtamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta Toteutus ja työmuodot Luennot 14 t, harjoitukset 12 t, itsenäinen työskentely 54 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Kirjallisuus/materiaalit Mutanen Ulla-Maaria, Virkkunen Jaakko & Keinonen Turkka (2006) Muotoiluosaamisen kehittäminen teknologia yrityksissä. Teknologiateollisuus. Arviointi 5 1/hylätty Kohderyhmä 3. opintovuosi 4. periodi Taiteiden tiedekunnan koulutuspäällikkö Pakollinen Korvaavuus Teollisen muotoilun opiskelijat: Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. Tentti suoritetaan teollisen muotoilun professorille. Tentti suoritetaan TTK:n yleisenä tenttipäivänä. UYRJ1122 Design Management kirjallisuus 5 6 op Yksi kirja seuraavista vaihtoehdoista: 1. Luova tietopääoma / Pirjo Ståhle, Markku Wilenius 2. Luovaan talouteen / Markku Wilenius 3. Muotoiluosaamisen kehittäminen teknologiayrityksissä / Ulla-Maaria Mutanen, Jaakko Virkkunen, Turkka Keinonen ja seuraavista vaihtoehdoista kaksi kirjaa: 1. Industrial design as a culturally reflexive activity in manufacturing / Juha Järvinen, Ilpo Koskinen 2. Redefining Industrial design / Anna Valtonen 3. Design research, methods and perspectives / Brenda Laurel (ed.) 4. The art of innovation : lessons in creativity from IDEO, America s leading design firm / Tom Kelley with Jonathan Littman

13 13 DESIGN MANAGEMENT YMAR1211 Mediaviestintä Media Communications Joukkoviestinnän ja yleisön väliset suhteet, mediapsykologia, mediakulttuuri, mainonta ja sen kytkeytyminen yhteiskuntaan, uudet mediateoriat ja -käytännöt, mediasuunnittelu. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - hahmottaa mediatutkimuskentän tärkeimmät käsitteet - hahmottaa mediatutkimuskentän eri tutkimusperinteet - analysoida muuttuvaa mediaympäristöä sekä mediatuotannon että mediakulutuksen näkökulmasta - jäsentää mediaviestinnän suunnitteluun liittyvät prosessit ja -käytänteet. Kurssi koostuu luennoista, luentotehtävistä ja loppuesseestä. 1. Aktiivinen luennoille osallistuminen ja luennoilla jaettavien artikkelien referointi 2. Loppuessee kahteen kirjaan perustuen (kirjat valittava eri ryhmästä). Kirjallisuus ja muu materiaali Mielikuva, mediapsykologia Karvonen, Erkki (1999) Elämää mielikuvayhteiskunnassa: Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Gaudeamus. Mustonen, Anu (2001) Mediapsykologia. WSOY. Mediakulttuuri Fornäs, Johan (1998) Kulttuuriteoria. Vastapaino. Lehtonen, Mikko (1996) Merkitysten maailma. Vastapaino. Mainonta, yhteiskunta Malmelin, Nando & Wilenius, Markku (2008) Välittäjät: vastuullisen viestinnän tulevaisuus. Gaudeamus. Puustinen Liina (2008) Kuluttajamuotti. Kuluttajuuden tuottamisesta mainonnan instituutiossa. Gaudeamus. Visuaalinen kulttuuri Herkman, Juha (2001) Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Vastapaino. Seppänen, Janne (2005) Visuaalinen kulttuuri: teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Vastapaino. Tampere. Kriittinen tutkimus Fairglouch, Norman (1997 / 2002) Miten media puhuu. Vastapaino. Tampere. Klein, Naomi (1999) No Logo. Picador. New York. Arviointi 5 1 / hylätty 3. periodi

14 SIVUAINEOPAS Markkinoinnin professori / mahdollinen vierailuluennoitsija Pakollinen Korvaavuus Markkinoinnin opiskelijat: Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. UYRJ1123 Design Management kirjallisuus 5 6 op Suoritustapana on kriittinen kirja-arvio vastuuprofessorille (1 teos / korvattava kurssi) 1. Gobe Marc (2001) Emotional Branding. The New Paradigm for Connecting Brands to People. Allworth Press. New York. 2. Lindstrom, Martin (2005) Brand Sense. Build Powerful Brands through Touch, Taste, Smell, Sight, and Sound. Free Press. 3. Gloor, Peter and Scott Cooper (2007) Cool Hunting. Chasing Down the Next Big Thing. Amacon. Kirjoita kirjasta 15-sivuinen kriittinen kirjareferaatti. Referaatilla tarkoitetaan kuullun tai luetun tekstin selostamista niin, että pohjatekstin olennainen sisältö välittyy ja että sen painotukset pysyvät muuttumattomina. Referaatin vaatimuksia ovat kattavuus, tarkkuus, selkeys ja tiiviys. Vaatimukset edellyttävät sitä, että ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä pohjatekstiin on paneuduttava ja se on analysoitava huolellisesti niin, että siitä löytyy keskeinen idea ja sitä tukevat väitteet. Rakenteeltaan referaatti voi myötäillä pohjatekstiä, mutta yleensä kirjoittaja joutuu rikkomaan pohjatekstin rakenteen. Referaatti voi olla joko ns. neutraali referaatti, joka kattaa pohjatekstin tarkasti ilman minkäänlaisia kannanottoja tai ns. kommentoitu referaatti, jossa referoijan odotetaan ottavan kantaa esitettyihin näkemyksiin ja pohtivan niitä. Tässä tehtävänä on laatia nimenomaan kommentoitu referaatti, jossa pohditaan kirjassa esitettyjä näkemyksiä omaan ammatilliseen tai arkipäiväiseen kokemukseen tai muuhun kirjallisuuteen nähden. Omia kannanottoja, mielipiteitä ja ajatuksia esittäessään kirjoittajan on erityisesti huolehdittava siitä, että lukija voi vaivattomasti havaita, mitkä ajatukset ovat peräisin pohjatekstistä, mitkä taas ovat referaatin laatijan omia. Tätä erottelua ei kuitenkaan kannata tehdä mielestäni sanalla, vaan erottaa lähdeviittein pohjatekstistä kotoisin olevat ajatukset. Kommentoitu referaatti tulee hyvin lähelle sitä, mitä usein odotetaan, kun pyydetään kirjoittamaan essee jostain nimenomaisesta teoksesta. Tekniset ohjeet: Times 12, 1,5 riviväli, 2,5 marginaalit. Kansilehti (sisältää kirjoittajan nimen ja opintonumeron, kurssitunnisteen, päivämäärän ja tentaattorin) + varsinainen teksti + lähdeluettelo Palautus: Anu Valtosen lokerikkoon (A-siipi, alakerta), sähköpostiliitteitä EI oteta vastaan. Kirjoitusohjeet muokattu seuraavaa lähdettä käyttäen: fi/?deptid=25275

15 15 DESIGN MANAGEMENT JOMA1102 Johtaminen ja organisointi Introduction to Management and Organization Kurssilla johtajia ja organisaatioita tarkastellaan yksilöiden ja heidän toimintansa kautta (yksilölähtöinen johtaminen) sekä ihmisten välisissä suhteissa rakentuvana toimintana (suhteissa rakentuva johtajuus). Näkökulmia sovelletaan johtamisen ja organisoinnin keskeisten aihepiirien ja teemojen yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - erottaa kaksi erilaista, tutkimukseen perustuvaa näkökulmaa johtamiseen ja organisointiin. Luennot 21 t Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen Kirjallinen kuulustelu, jossa suoritetaan samalla kertaa: Luennot ja niillä jaettu materiaali Kirjallisuus Kirjallinen kuulustelu muodostaa 60 % kurssin arvosanasta. Harjoitustyö. Muodostaa 40 % kurssin arvosanasta. Kirjallisuus/materiaali Lämsä, Hautala, Organisaatiokäyttäytymisen perusteet (2004) Luennot ja niillä jaettu materiaali Arviointi 5 1/hylätty 1. periodi Johtamisen professori Pakollinen Korvaavuus Johtamisen opiskelijat Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. UYRJ1123 Design Management kirjallisuus 5 6 op Johtaminen ja organisointi kurssin suoritustapa on kriittinen kirja-arvio. Kurssi suoritetaan johtamisen vastuuprofessorille. Valitaan yksi kirja seuraavista vaihtoehdoista: 1. Northouse, P. (2007) Leadership Theory and Practice. Sage Publications: London. (4 th or 3 rd edition) 2. Sjöstrand, S. E., Sandberg, J. and Tyrstrup, M. (2001) Invisible management: The social consruction of leadership. London: Thomson Learning.

16 SIVUAINEOPAS UYRJ0213 Design Management -projekti II Design Management Project II Kurssin tarkoituksena on soveltaa strategiatason Design Management -ajattelua esimerkkiyritykseen tai tapahtumaan. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - soveltaa design management -opintokokonaisuuden aineopintoihin liittyvien kurssien sisältöjä käytäntöön joko yritysesimerkkiin tai tapahtumaan - tehdä kokonaisvaltaisen suunnitelman yrityksen tai tapahtuman visuaaliselle viestinnälle - esitellä ja perustella tekemänsä ratkaisut - organisoida ja johtaa vastuullisesti ryhmän työskentelyä Toteutus ja työmuodot Vaihtoehtoiset suoritustavat: 1. Tapahtumassa, messujen tai näyttelyn tuottaja Edellytyksenä on, että opiskelija on ollut aikaisemmin mukana jonkin tapahtuman tai messujen toteutuksessa. Tuottajan on sitouduttava työskentelemään koko projektin keston ajan, osasuoritus ei ole mahdollista. Tuottajaksi voidaan valita 1 3 henkilöä. 2. YRIT1103 Innovaatiot ja yrittäjyys. Oman yritysidean kirjoittaminen liiketoimintasuunnitelman muotoon. Luovuus ja innovatiivisuus liikeidean synnyn ja kehittelyn lähtökohtana Liikeidean osa-alueet ja niiden kuvaaminen Alkavan liiketoiminnan ideointi ja toimintaympäristöanalyysi Osaamistavoitteet Opintojakson jälkeen opiskelija osaa - tunnistaa luovuuden ja innovatiivisuuden merkityksen yrittäjyydessä - kuvata vastuullisen ja kestävän yrittäjyyden - laatia liikeidean kuvauksen - tehdä toimintaympäristöanalyysin Toteutus ja työmuodot Opetusta 16 tuntia ja pienryhmäharjoituksia 3 iskelijan ryhmissä 1 tunti Oppimateriaalia Koiranen, Matti Ole yrittäjä - sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys. Laitila, Yritysideasta toimivaan yritykseen. Verkkomateriaali löytyy internetosoitteesta: Harjoitustyöhön: McKinsey&Company, Ideasta kasvuyritykseksi. web.venturecup.fi/index.php?id=406 Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 29/ & Company, Ideasta kasvuyritykseksi (2000) Muu luennoilla ilmoitettava materiaali

17 17 DESIGN MANAGEMENT Rauno Rusko Ajoitus toinen periodi, syksy Asiakasyritysprojekti Opiskelijan itse hankkimalle yritykselle tehty markkinointisuunnitelma, brandikäsikirja tai vastaava. Yritysprojektin sisällöllinen painotus määräytyy opiskelijan pääaineen mukaisesti. Arviointi 5 1/hylätty periodit 1-4 Kohderyhmä 3. opintovuosi Taiteiden tiedekunnan koulutuspäällikkö Maria Keskipoikela Pakollinen MTEO0304 Strateginen muotoilu Strategic Design Muotoilun strateginen osaaminen. Muotoilun integrointi liiketoimintaprosesseihin, prosessin ja verkoston hallinta. Muotoilu yrityksen kilpailutekijänä ja strategisessa päätöksenteossa, innovaatiotaidot ja -johtaminen, kyky kommunikoida asiakkaan ja suunnittelutiimien kanssa yritysorganisaatiossa. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - kuvata muotoilijan ja muotoilun tehtävien eri tasoja yrityksen liiketoiminnan ongelmakentässä - kuvata strategisen muotoilun ongelmakenttää nykyisen liiketoiminnan strategiatutkimuksen tutkimuskeskustelussa. Toteutus ja työmuodot Luennot ja harjoitustehtävät. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja hyväksytysti suoritettu muotoilun harjoitustehtävät. Kirjallisuus/materiaalit Järvinen, Juha & Koskinen, Ilpo: Industrial design as a culturally re exive activity in manufacturing, 2001 Teos saatavana myös elektronisena: /julkaisut

18 SIVUAINEOPAS Arviointi 5 1/hylätty 1. periodi Kohderyhmä 3. opintovuosi Teollinen muotoilu, professorit Pakollinen Korvaavuus Teollisen muotoilun opiskelijat: Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. Tentti suoritetaan teollisen muotoilun professorille. Tentti suoritetaan TTK:n yleisenä tenttipäivänä. UYRJ1122 Design Management kirjallisuus 5 6 op Yksi kirja seuraavista vaihtoehdoista: 1. Luova tietopääoma / Pirjo Ståhle, Markku Wilenius 2. Luovaan talouteen / Markku Wilenius 3. Muotoiluosaamisen kehittäminen teknologiayrityksissä / Ulla-Maaria Mutanen, Jaakko Virkkunen, Turkka Keinonen ja seuraavista vaihtoehdoista kaksi kirjaa: 1. Industrial design as a culturally reflexive activity in manufacturing / Juha Järvinen, Ilpo Koskinen 2. Redefining Industrial design / Anna Valtonen 3. Design research, methods and perspectives / Brenda Laurel (ed.) 4. The art of innovation: lessons in creativity from IDEO, America s leading design firm / Tom Kelley with Jonathan Littman YMAR1214 Brand Management Strateginen brändin johtaminen, brändin rakentaminen ja brändien merkitys osana kuluttajien arkea. Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tehdä yhteenveto strategisen brändin johtamisen käsitteestä - selittää, miten brändejä rakennetaan - analysoida brändin identiteetin ja laajennusten merkitystä - analysoida brändiportfolion käsitettä - eritellä brändin arvoon vaikuttavia tekijöitä - arvioida kuluttajalähtöistä merkkituotemarkkinointia sekä tulkita kuluttaja-tuottajasuhdetta.

19 19 DESIGN MANAGEMENT Kirjallisuuskurssi Itsenäinen työskentely: 160 t Kirjatentti kolmena määrättävänä tenttipäivänä. Tentaattori ilmoitetaan erikseen. Kirjallisuus/materiaali Solomon, Michael, R. (2003) Conquering Consumerspace: Marketing Strategies for a Branded World. Amacom. Kapferer, Jean-Noël (2005) The new strategic brand management. Creating and sustaining brand equity long-term. Kogan page. London and Sterling, VA. Arviointi 5 1/hylätty Syksy tai kevät Opettaja avoin /englanti Pakollinen Korvaavuus Markkinoinnin opiskelijat: Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja. UYRJ1123 Design Management kirjallisuus 5 6 op Suoritustapana on kriittinen kirja-arvio vastuuprofessorille (1 teos / korvattava kurssi) 1. Gobe Marc (2001) Emotional Branding. The New Paradigm for Connecting Brands to People. Allworth Press. New York. 2. Lindstrom, Martin (2005) Brand Sense. Build Powerful Brands through Touch, Taste, Smell, Sight, and Sound. Free Press. 3. Gloor, Peter and Scott Cooper (2007) Cool Hunting. Chasing Down the Next Big Thing. Amacon. Kirjoita kirjasta 15-sivuinen kriittinen kirjareferaatti. Referaatilla tarkoitetaan kuullun tai luetun tekstin selostamista niin, että pohjatekstin olennainen sisältö välittyy ja että sen painotukset pysyvät muuttumattomina. Referaatin vaatimuksia ovat kattavuus, tarkkuus, selkeys ja tiiviys. Vaatimukset edellyttävät sitä, että ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä pohjatekstiin on paneuduttava ja se on analysoitava huolellisesti niin, että siitä löytyy keskeinen idea ja sitä tukevat väitteet. Rakenteeltaan referaatti voi myötäillä pohjatekstiä, mutta yleensä kirjoittaja joutuu rikkomaan pohjatekstin rakenteen. Referaatti voi olla joko ns. neutraali referaatti, joka kattaa pohjatekstin tarkasti ilman minkäänlaisia kannanottoja tai ns. kommentoitu referaatti, jossa referoijan odotetaan ottavan kantaa esitettyihin näkemyksiin ja pohtivan niitä. Tässä tehtävänä on laatia nimenomaan kommentoitu referaatti, jossa pohditaan kirjassa esitettyjä näkemyksiä omaan ammatilliseen tai arkipäiväiseen kokemukseen tai muuhun kirjallisuuteen nähden. Omia kannanottoja, mielipiteitä ja ajatuksia esittäessään kirjoittajan on erityisesti

20 SIVUAINEOPAS huolehdittava siitä, että lukija voi vaivattomasti havaita, mitkä ajatukset ovat peräisin pohjatekstistä, mitkä taas ovat referaatin laatijan omia. Tätä erottelua ei kuitenkaan kannata tehdä mielestäni sanalla, vaan erottaa lähdeviittein pohjatekstistä kotoisin olevat ajatukset. Kommentoitu referaatti tulee hyvin lähelle sitä, mitä usein odotetaan, kun pyydetään kirjoittamaan essee jostain nimenomaisesta teoksesta. Tekniset ohjeet: Times 12, 1,5 riviväli, 2,5 marginaalit. Kansilehti (sisältää kirjoittajan nimen ja opintonumeron, kurssitunnisteen, päivämäärän ja tentaattorin) + varsinainen teksti + lähdeluettelo Palautus: Anu Valtosen lokerikkoon (A-siipi, alakerta), sähköpostiliitteitä EI oteta vastaan. Kirjoitusohjeet muokattu seuraavaa lähdettä käyttäen: fi/?deptid=25275 JOMA1308 Luovuus, projektityö ja johtaminen 6 op Projektityö kulttuuri- ja media-alalla. Projektipäällikkö luovassa prosessissa. Luovan projektityön paradoksit. Projektijohtamisen konteksti. Opintojakso perehdyttää johtamisen haasteisiin luovassa projektiympäristössä. Luennot, pienryhmätyöskentely ja loppuraportti. Kaksi raportoitavaa pienryhmätehtävää sekä erillisten ohjeiden mukaan kirjoitettava henkilökohtainen loppuraportti. Lisäksi kurssin keskustelevasta luonteesta johtuen aktiivinen osallistuminen luennoille on välttämätöntä (enintään 1 poissaolo). Kurssia ei voi korvata esseellä tai kirjatentillä. Kirjallisuus ja muu materiaali Erikseen ilmoitettava artikkelimateriaali. Arviointi 5 1 / hylätty Kevät Opettaja avoin Pakollinen Korvaavuus Johtamisen opiskelijat: Kurssi voidaan korvata kirjallisuustentillä, mikäli vastaavat sisällöt on suoritettu osana pääaineopintoja.

21 21 DESIGN MANAGEMENT UYRJ1123 Design Management kirjallisuus 5 6 op Kirjat ovat: 1. Boddy, David Managing projects. Prentice Hall, Upper Saddle River, NJ. 2. Bilton, Chris Management and creativity. Blackwell Publishing, Oxford. 3. Kodama, Mitsuru Project-based organization in the knowledge-based society. Imperial College Press, London.

22 SIVUAINEOPAS Kansainvälinen oikeus (2 + 3) TKVO1100 Kansainvälisen oikeuden perusopinnot (2) TJOI0001 Julkisoikeuden perusteet Introduction to Public Law TJOI0021 Perus- ja ihmisoikeudet Fundamental and Human Rights TJOI0026 Eurooppaoikeus European Law TKVO0104 Kansainvälisen oikeuden perusteet Introduction to Public International Law 10 op Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva kansainvälisen oikeuden järjes telmästä ja perehdyttää opiskelija myös kansainvälisen oikeuden erityisalueisiin. Kurssilla käsitellään niin kansainvälisen oikeuden yleisiä oppeja kuin oikeudenalan osaalueiden yksityiskohtaisempaa sääntelyä ja käytännön soveltamista. Opintojakson keskeisiä kysymyksiä ovat: 1. Kansainvälisen oikeuden normatiivinen luonne ja sisällöllinen rakenne: lähde oppi, kansainvälisen oikeuden subjektit, valtion toimivalta ja vastuu, kansain välisen oikeuden ja kansallisen politiikan välinen yhteys. 2. Aluekohtainen kansainvälinen oikeus: vesistöjen, merialueiden, ilma tilan ja avaruuden oikeusasema. 3. Voimankäyttö valtiosuhteissa sekä kansainvälisen yhteisön, erityisesti YK:n, toimenpiteet kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisek si. Sodan oikeus säännöt ja humanitaarinen oikeus.

23 23 KANSAINVÄLINEN OIKEUS 4. Ihmisoikeuksien turvaaminen. 5. Riitojen rauhanomainen ratkaiseminen: selvittelyvelvoitteet ja -menette lyt. 1. Kansainvälisen oikeuden luentosarja (väh. 20 t), ja siihen liittyvä luento kuulustelu tai mahdollinen muu suoritus. Yhden luentosarjan hyväksytty suorittaminen on pakollista. Opiskelija voi halutessaan suorittaa useampiakin luento sarjoja, joista mahdollisesti saatavat lisäpisteet huomioidaan kirjallisuus kuulustelun arvostelussa alla esitetyn mukaisesti. 2. Kirjallisuuskuulustelu. Kuulustelu on suoritettavissa OTK:n kansainvälisen oikeu den tenttipäivinä. Kirjallisuus ja muu materiaali a. Hakapää, K., Uusi kansainvälinen oikeus. Syyslukukausi 2010: 2. p TAI 3. p sen ilmestyttyä. Kevätlukukausi 2011: 3. p ). b. Rosén, G. & Parkkari, J., Sodan lait Käsikirja (2004), s c. Säädökset: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja, Suomen Laki Kv 104 Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö, Kv 106 Ulkomaalaislaki, Kv 401 Rikoslaki, 1 luku & asetus rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta, Ri 101 Kansalaisuuslaki, Si 101 Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta, Tu 139 Arviointi Kirjallisuuskuulustelussa on kuusi kysymystä, jotka voivat jakautua alakysymyksiin. Kuu lus telun arvostelussa otetaan huomioon kansainvälisen oikeuden luen nois ta saadut lisäpisteet, kuitenkin enintään kuusi (6) pistettä. Luennot/lisä pisteet eivät vanhene. Luennot ja mahdollinen luentokuulustelu on suori tettava ennen tenttipäivää. Tenttitulosta ei voida parantaa tentin jälkeen saaduilla lisäpisteillä eikä muilla suorituksilla kuin uudella tentillä. Syksy ja kevät Kansainvälisen oikeuden professori Lotta Viikari (OTK) Lisätietoja Kokonaisarvosanan kansainvälisen oikeuden perusopinnoista (2) antaa kansainvälisten suhteiden assistentti. Opintoneuvontaa antavat kansainvälisen oikeuden professori ja tutkija (OTK). Ilmoittautuminen Luentosarjoille: Weboodissa ja luentojen alussa. Tentteihin: Weboodin kautta. Suoritetut luentosarjat lisäpisteineen on yksilöitävä tentti-ilmoittautu misessa. Opintokokonaisuus on tarkoitettu politiikkatieteiden pääaineopiskelijoille.

24 SIVUAINEOPAS TKVO1200 Kansainvälisen oikeuden aineopinnot (3) TKVO1200 Kansainvälisen oikeuden aineopinnot Public International Law: Intermediate Module Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus perehtyä perusopintoja syvällisemmin kansainvälisen oikeuden teoriaan ja käytäntöön. Edeltävät opinnot Kansainvälisen oikeuden perusopinnot (2) Opintojakso voidaan suorittaa pääsääntöisesti OTK:n kansainvälisen oikeuden tutkielma projektin yhteydessä. Projekti järjestetään seuraavan kerran kevät lukukaudella Projektiin ilmoittautumisesta tiedotetaan erikseen. 1. Luentosarja (TKVO1202) 2. Harjoituksia (TKVO1201) 3. Seminaari (TKVO1205) 4. Kirjallisuuskuulustelu (TKVO1203) 5. Tutkielma / n. 20 sivua (TKVO1206) Arviointi Koko kurssin arvosana: kirjallisen kuulustelun ja tutkielman arvosanan keskiarvo (1 5) Kevät Kansainvälisen oikeuden professori Lotta Viikari (OTK) Lisätietoja Kokonaismerkinnän kansainvälisen oikeuden aineopinnoista (60 op) antaa kansainvälisten suhteiden assistentti. TKVO1203 Kansainvälinen oikeus, aineopinnot: kirjallinen kuulustelu Public International Law, Intermediate Module: Written Examination 12 op Kirjallinen kuulustelu (n sivua). Kirjallisuus ja muu materiaali 1. Brownlie, I., Principles of Public International Law (6. p. 2003) tai Henkin, L., International Law: Politics and Values (1995). 2. Muita teoksia opettajan osoituksen mukaan siten, että kaikkien tentin tentit tävien kir jo jen sivumäärä on yhteensä n , esimerkiksi Amerasinghe C. F., Diplomatic Protection (2008); Aust, A., Modern Treaty Law and Practice (2000); Barker, J. C., International Law and International Relations (2000); Birnie, P. & Boyle, A. Inter-

25 25 KANSAINVÄLINEN OIKEUS national Law & the Environment (3. p. 2009); Churchill, R. & Lowe, A. V., The law of the sea (3. p. 1999); Collier, J. & Lowe, V., The Settlement of Disputes in International Law. Institutions and Procedures (2000); Fitzmaurice, M., Contemporary Issues in International Environmental Law (2009); Fox, H., The Law of State Immunity (2. p. 2008); Goodwin-Gill, G. S., The Refugee in International Law (3. p. 2007); Gray, C., International Law and the Use of Force (3. p. 2008); Hannikainen, L. & Horn, F. (toim.), Autonomy and Demilitarisation in International Law: The Åland Islands in a Changing Europe (1997); Hossain, K., Limits to Power? Legal and Institutional Control over the Competence of the United Nations Security Council under Chapter VII of the Charter (2007); Kerr, R., The International Criminal Tribunal for the Former Yugoslavia: An Exercise in Law, Politics and Diplomacy (2004); Kittichaisaree, K., International Criminal Law (2001); Klabbers, J., An Introduction to International Institutional Law (2002); Knoops, G.-J. A., An Introduction to the Law of International Criminal Tribunals (2003); Lee, L. T., Consular Law and Practice (3. p. 2008); Lehto, M., International Responsibility for Terroist Acts (2008); Melkas, E., Kyoto Protocol flexibility mechanisms and the changing role of sovereign states (2008); Merrills, J. G., International Dispute Settlement (4. p. 2005); Okowa, P. N., State Responsibility for Transboundary Air Pollution in International Law (2000); Palmeter, D. & Mavroidis, P. C., Dispute Settlement in the World Trade Organization: Practice and Procedure (2. p. 2004); Pellonpää, M., Euroopan ihmisoikeussopimus (4. p. 2005); Pentikäinen, M., Creating an Integrated Society and Recognising Differences (2008); Rothwell, D. R., The Polar Regions and the Development of International Law (1996); Seidl-Hohenveldern, I., International Economic Law (2. p. 1992); Shany, Y., The Competing Jurisdictions of International Courts and Tribunals (2003); Sinclair, I. M., The Vienna Convention on the Law of Treaties (2. p. 1984); Tesón, F. R., Humanitarian Intervention: An Inquiry into Law and Morality (3. p. 2005); Thirlway, H. W. A., International Customary Law and Codification (1972); Viikari, L., The Environmental Element in Space Law. Assessing the Present and Charting the Future (2007). Syksy tai kevät Kansainvälisen oikeuden professori Lotta Viikari (OTK) Ilmoittautuminen Ilmoittautumislomakkeella OTK:n kansliaan.

26 SIVUAINEOPAS Kansantaloustiede (2) Kansantaloustieteessä tutkitaan ja analysoidaan taloudellisia ilmiöitä. Sen tarkoituksena on ensinnäkin selittää niitä säännönmukaisuuksia ja riippuvuussuhteita, joita talouden toimijoiden kuten kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin yksiköiden toimintaan sisältyy niiden pyrkiessä toteuttamaan tavoitteitaan erilaisissa oloissa. Toiseksi kansan taloustieteen pyrkimyksenä on selvittää, miten havaittujen säännönmukaisuuksien perusteella voidaan ennakoida toimijoiden tulevaa käyttäytymistä. Kansantaloustiede jakautuu lukuisiin erikoisalueisiin ja tarjoaa siten kattavan kuvan talouden toimintaympäristöstä. Sen avulla voidaan perehtyä moniin yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, joista kaivataan tietoa sekä päätöksen teossa että kansalaiskeskustelussa. Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelijat: - tuntevat taloudellisen toiminnan perusperiaatteet ja kansantaloustieteen tavan käsitellä taloudellista toimintaa. - ymmärtävät talousyksiköiden kuten kotitalouksien, yritysten, julkisen sektorin ja muiden yhteisöjen tavoitteellisen taloudellisen toiminnan luonteen - pystyvät kuvaamaan talousyksiköiden välistä vuorovaikutusta. Tämä koskee niin kuluttajien ja yritysten välistä vuorovaikutusta markkinoilla, kuin myös esimerkiksi kuluttajien ja julkisen sektorin välistä vuorovaikutusta - tuntevat Suomen kansantalouden piirteet ja ovat tietoisia taloutta kuvaavista tietolähteistä. - tutustuvat taloustieteen joihinkin erikoisalueisiin ja ymmärtävät miten taloustieteen lähestymistapaa niihin voidaan soveltaa. - pystyvät analysoimaan yleistä julkisuudessa käytävää talouteen liittyvää keskustelua. Perusopintojen (2) rakenne: TKTA1101 Kansantaloustieteen perusteet TKTA0102 Suomen talouselämä Lisäksi kolme opintojaksoa seuraavista: TKTA1103 Matkailun taloustiede TKTA0311 Aluetaloustiede TKTA0304 Julkistalous TKTA0307 Rahoitusmarkkinat ja rahapolitiikka TKTA1211 Luonnonvara- ja ympäristötaloustiede TKTA0100 Kansantaloustieteen perusopinnot TKTA1101 Kansantaloustieteen perusteet Introduction to Economics

27 27 KANSANTALOUSTIEDE Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan: - pystyvän selittämään mitä on taloudellinen toiminta - ymmärtävän kuluttajan tarpeiden runsauden ja resurssien niukkuuden välisen ristiriidan ja sen miten markkinoiden kysyntä ja tarjonta tämän asian ratkaisevat, ts. tuntevan markkinamekanismin toimintaperiaatteet. - olevan tietoinen syistä miksi markkinamekanismin toimintaan tulee valtion toimesta puuttua. - ymmärtävän kokonaistaloudellisista vuorovaikutusta ja sen kuvaamiseen käytetyn yksin kertaisen teoriakehikon ja pystyvän hahmottamaan tämän puitteissa talouspolitiikan vaikutusmekanismeja - tuntevan talouskasvuun vaikuttavat tekijät - ymmärtävän yleistä mm. tiedotusvälineissä käytävää keskustelua yksittäisistä markkinoista kuten esim. asuntomarkkinoista, sekä koko kansantalouksista. Opintojaksossa käsitellään yksittäisten kuluttajien ja yritysten roolia markkinamekanismissa sekä kokonaistalouden käyttäytymistä finanssi- ja rahapolitiikan näkökulmasta. Luentoja 40 t. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallinen kuulustelu joka perustuu luentoihin, kirjallisuuteen ja muuhun luennoitsijan ilmoittamaan materiaaliin. Kirjallisuus ja muu materiaali Begg, David, et al.: Economics. Mcraw-Hill 2000 (6 th edition). 1. periodi Kansantaloustieteen lehtori Pakollinen TKTA0102 Suomen talouselämä Finnish Economy Opintojakson tavoitteena on perehdyttää Suomen kansantalouteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan:

28 SIVUAINEOPAS tiedostavan Suomen talouden historiallisen kehityksen ja kehitykseen vaikuttavat tekijät - tuntevan Suomen talouden tulevaisuuden näkymät ja haasteet. Opintojaksossa käsitellään Suomen talouden kehitystä ja talouden tämän hetken rakennetta. Lisäksi opintojaksossa tutustutaan kansalliseen talous politiikkaan talouden ohjauskeinona. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Opintojakso suoritetetaan tenttimällä kirjallisuus tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus ja muu materiaali 1. Loikkanen-Pekkarinen - Siimes-Vartia (toim.), Kansantaloutemme - rakenteet ja muutos (2002, 3. uud.painos). 2. Taloudellinen Katsaus, (uusin julkaisu), Valtiovarainministeriö ( Syksy tai kevät Kansantaloustieteen lehtori Pakollinen TKTA1103 Matkailun taloustiede Tourism Economics Opintojakson tavoitteena on perehtyä matkailuun taloudellisena ilmiönä sekä luoda taloustieteellinen näkökulma matkailututkimukseen. Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan: - kuvata matkailua taloudellisena toimintana ja tarkastella sitä talousteorian lähtökohdista - lukea ja arvioida matkailuun liittyvää taloudellista tutkimusta - paikallistaa matkailun laajuutta kuvaavia tietolähteitä - tunnistaa sekä matkailun kokonaistaloudelliset vaikutusmekanismit että pääpiirteissään vaikutusten arviointimenetelmät. Matkailun kysyntä ja tarjonta. Pääpiirteet matkailun talouden empiirisistä tutkimusmenetelmistä. Matkailun alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset ja niiden mallintaminen laskentakehikoiksi. Matkailun satelliittitilinpito. Edeltävät opinnot Suositellaan opintojakso TKTA1101 Kansantaloustieteen perusteet.

29 29 KANSANTALOUSTIEDE Luennot 30 t. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallinen kuulustelu joka perustuu luentoihin, kirjallisuuteen ja muuhun luennoitsijan ilmoittamaan materiaaliin. Kirjallisuus ja muu materiaali Stabler, Papatheodorou and Sinclair (2009): The Economics of Tourism, London Routledge. Dwyer and Forsyth (2006): International Handbook on the economics of tourism, Edward Elgar. 3. periodi Suositellaan vuosikurssille Matkailututkimuksen opiskelijoille 2. tai 3. vuosi Kansantaloustieteen lehtori Valinnainen TKTA0311 Aluetaloustiede Regional Economics Perehdyttää alueelliseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan: - ymmärtävän yritysten sijaintipäätöksiä ohjaavia taloudellisia tekijöitä - tuntevan alueellista kasvua selittävien taloudellisten mallien keskeiset piirteet - ymmärtävän alueellisia työmarkkinoita - tuntevan alueelliseen muuttoliikkeeseen vaikuttavat tekijät - tuntevan aluepolitiikan välineet sekä EU, että kansallisella tasolla. Kerrannaisvaikutukset aluetaloudessa, kasvuteorioiden pääpiirteet, alueiden erikoistuminen tuotantotoiminnassa, aluepolitiikka sekä kansallisella, että EU:n tasolla. Edeltävät opinnot Suositellaan opintojakso TKTA1101 Kansantaloustieteen perusteet. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Opintojakso suoritetaan tenttimällä opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittava kirjallisuuspaketti tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä.

30 SIVUAINEOPAS Syksy tai kevät Kansantaloustieteen lehtori Valinnainen TKTA0304 Julkistalous Public Economics Perehdyttää julkisen sektorin taloudelliseen toimintaan lähinnä mikro teoreettisesta näkö kulmasta katsoen. Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan: - pystyvän kuvaamaan markkinoiden toimintaan liittyvät markkinahäiriöt ja julkisen sektorin roolin niiden korjaamisessa - ymmärtävän tulojen uudelleen jaon julkisen sektorin tehtäväkentässä - tiedostavan perusteet julkisen sektorin menotaloudelle - pystyvän kuvaamaan miten julkinen sektori rahoittaa toimintansa - tiedostavan verotukseen liittyvät tulonjako- ja kannustinvaikutukset. Opintojaksossa käsiteltäviä asioita ovat: markkinoiden tehokkuus ja epäonnistuminen, tulonjaon oikeudenmukaisuus, julkisen sektorin tuotanto sekä verotukseen liittyvät asiat kuten kohtaanto, optimaalisuus ja taloudellinen tehokkuus. Edeltävät opinnot Suositellaan opintojakso TKTA1101 Kansantaloustieteen perusteet. Luennot 30 t. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallinen kuulustelu joka perustuu luentoihin, kirjallisuuteen ja muuhun luennoitsijan ilmoittamaan materiaaliin. Kirjallisuus ja muu materiaali 1. Tuomala, Julkistalous, Gaudeamus (2009). 2. Stiglitz, Economics of the Public Sector (2000). 2. periodi Kansantaloustieteen lehtori Valinnainen

31 31 KANSANTALOUSTIEDE TKTA0307 Rahoitusmarkkinat ja rahapolitiikka Monetary Policy and Banking Perehdyttää rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan: - tuntevan käsitteet raha ja rahoitus - pystyvän kuvaamaan rahoituksen välittymisen mekanismit - ymmärtävän korkojen määräytymisen - tuntevan valuuttakursseihin vaikuttavat tekijät - tuntevan rahapolitiikan tavoitteet ja välineet sekä politiikan vaikutusmekanismit reaalitalouteen. Rahoitusmarkkinoiden määrittely, rahan määrittely ja rahan kysyntään vaikuttavat tekijät, EKP:n rahapolitiikkaa sekä sen vaikutukset kokonaiskysyntään ja -tarjontaan. Edeltävät opinnot Suositellaan opintojakso TKTA1101 Kansantaloustieteen perusteet. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Opintojakso suoritetetaan tenttimällä kirjallisuus tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus ja muu materiaali 1. Mishkin, The Economics of Money, Banking and Financial Markets, Chapters 1 9, 13 14, 17 18,24,26; Scott, Foresman and Company (6th edition 2000). 2. EKP.n rahapolitiikka Syksy tai kevät Kansantaloustieteen lehtori Valinnainen TKTA1211, YYMP0107 Luonnonvara- ja ympäristötaloustiede Natural Resources and Environmental Economics Perehtyä ympäristön ja luonnonvarojen (ympäristöhyödykkeiden) käyttöön liittyviin kysymyksiin taloustieteellisin analyysikeinoin. Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan: - ymmärtävän ympäristön ja taloudellisen toiminnan välisen vuorovaikutuksen sekä tuntevan ympäristöhyödykkeiden erilaiset käyttömuodot

32 SIVUAINEOPAS ymmärtävän ympäristön erilaisten käyttömuotojen välisen ristiriidan - tuntevan pääpiirteissään ympäristön arvottamismenetelmät - tuntevan ympäristöpolitiikan ohjausmekanismit ympäristöongelmien säätelyssä - ymmärtävän talouden pitkän ajan kasvun ja luonnonvarojen riittävyyden problematiikan. Opintojakson keskeisiä asioita ovat ympäristöhyödykkeisiin (ympäristön käyttöön) liittyvät ulkoisvaikutukset ja niiden kontrollointi ympäristöpolitiikan keinoilla. Lisäksi käsitellään ympäristö hyötyjen ja -haittojen arviointia sekä luonnonvarojen taloudellista käyttöä. Edeltävät opinnot Suositellaan opintojakso TKTA1101 Kansantaloustieteen perusteet. Luennot 30 t. Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen. Kirjallinen kuulustelu joka perustuu luentoihin, kirjallisuuteen ja muuhun luennoitsijan ilmoittamaan materiaaliin. Kirjallisuus ja muu materiaali Lesser, J. A., Dodds, D. E. & Zerbe, J. R., Environmental Economics and Policy. Addison Wesley (1997). 4. periodi Kansantaloustieteen lehtori Valinnainen

33 33 LASKENTATOIMI Laskentatoimi ( op) Laskentatoimi on keskeinen osa liiketaloustieteitä. Laskentatoimessa yritystoimintaa tarkastellaan taloustiedon kannalta. Laskentatoimi on jakautunut ulkoiseen laskentatoimeen, sisäiseen laskentatoimeen sekä yritysrahoitukseen. Ulkoisen laskentatoimen keskeisiä kysymyksiä ovat tuloslaskenta, kirjanpito, tilinpäätös, verotus sekä tilintarkastus. Sisäisen laskenta toimen keskeisiä kysymyksiä ovat taloudellinen päätöksenteko, strategiat, kustannus laskenta, investointilaskenta, talouden suunnittelu, valvonta ja ohjaus osana organisaatioiden toimintaa. Yritysrahoituksen kysymyksiä ovat taloudellinen päätöksenteko, investointilaskenta, tilinpäätösanalyysi, rahoitusmarkkinat sekä rahoituskeinoihin ja rahoitustarpeen ennakointiin liittyvä suunnittelu. Laskentatoimi pyrkii saavuttamaan sekä koulutuksen että tutkimuksen osalta tiedollisia ja taidollisia tavoitteita. Tiedollisena tavoitteena on luoda edellytykset syvälliselle oman alan hallinnalle. Tavoitteena on vankka laskentatoimen kauppatieteellinen osaaminen. Taidollisena tavoitteena on tieteellisen tutkimustaidon perusvalmiuksien oppiminen. Olennaista on kyky abstraktiin ajatteluun, asiayhteyksien hahmottaminen, tieteellisen ajattelun logiikan ja menetelmien omaksuminen. Laskentatoimen opinnot antavat opiskelijalle valmiudet toimia taloushallinnon erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä niin yritys- kuin julkisellakin sektorilla. YLAS0100 LASKENTATOIMEN PERUSOPINNOT 2 YLAS1101 Kirjanpito, tuloslaskenta ja tilinpäätössuunnittelu YLAS1103 Johdon laskentatoimen perusteet YLAS1105 Tilinpäätösanalyysit YLAS1107 Yritysrahoitus ja rahoituksen suunnittelu YLAS1108 Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus YLAS0200 LASKENTATOIMEN AINEOPINNOT 3 YLAS1201 Konsernitilinpäätös YLAS1214 Sijoittajan investointipäätökset YLAS1204 Talouden ohjaus ja johtaminen YLAS1206 Ulkoisen laskentatoimen erityiskysymyksiä Lisäksi vähintään 1 seuraavista: YLAS1215 Yritysverotuksen ja verosuunnittelun YLAS1210 Erikoistumisaihe 2 YLAS1217 Johdon informaatiojärjestelmät YLAS1205 Laskentatoimen seminaari, kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 10 op (pääaineopiskelijoille) YLAS1216 Laskentatoimen teemaseminaari (sivuaineopiskelijoille) 10 op YLAS1205 laskentatoimen seminaari, kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte on laskentatoimen pääaineopiskelijoille pakollinen. Myös sivuaineopiskelijat voivat halutessaan suorittaa seminaarin osana aineopintojaan koodilla YLAS1216 Laskentatoimen teemaseminaari.