Opiskelun moninaisia merkityksiä Avoimessa yliopistossa

Transkriptio

1 Opiskelun moninaisia merkityksiä Avoimessa yliopistossa Diskurssianalyyttinen tutkimus ammatillisen osaamisen kehittämisen motiivista opiskelevien haastattelupuheesta Pro gradu -tutkielman esittely Pedagoginen kahvila Hannele Sirkkanen

2 Pro gradu -tutkielman esittely Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Teoreettinen viitekehys Metodologinen lähestymistapa Tutkimuksen toteutus Tutkimustulokset Johtopäätöksiä ja pohdintaa

3 Tutkimuksen lähtökohta - Miksi? Syksyllä 2006 Avoimen yliopiston opiskelijoille kohdistettu Opiskelukokemuskysely: Ensisijainen opiskelumotiivi: 1) yleissivistys, 2) ammatillisen osaamisen täydentäminen ja kehittäminen, 3) harrastus sekä 4) yliopistotutkinnon tavoittelu Tilastollisen analyysin tuloksena kyselyyn vastanneet jaettiin kolmeen pääopiskelijatyyppiin: ammatillisen osaamisen kehittäjiin (40,3%), nuoriin tutkintotavoittelijoihin (23,9%) ja aikuisiin oppijoihin (35,8%) (Kivilehto 2007) Merkittävä osa opiskelijoista ilmoitti opiskelevansa ensisijaisesti ammatillisen osaamisen kehittäminen ja päivittämisen motiivista - MIKSI?

4 Tutkimuksen lähtökohta - Miksi? Kysymyksiä: Miten ammatillisen osaamisen kehittäjät hahmottavat yliopisto-opinnot suhteessa ammatillisiin tarpeisiinsa ja ammatilliseen osaamiseensa? Millaisia merkityksiä he antavat opiskelulleen Avoimessa yliopistossa? Miksi he opiskelevat Avoimessa yliopistossa eivätkä esim. täydennyskoulutuksessa? Ammatillisen osaamisen kehittäjiä ja päivittäjiä tulisi tutkia syvällisemmin

5 Perusteluja Työelämän muutokset - vaatimustason kasvu työmarkkinoilla - vaikutukset aikuisten koulutuskäyttäytymisessä Avoimen yliopiston strategiapuhe Ristiriitaiset ajatukset yliopisto-opintojen suhteesta ammatillisiin tarpeisiin Oma koulutussuunnittelijan työ ja kiinnostus Aikaisemmat Avoimen yliopiston opiskelijoita tarkastelleet tutkimukset Pääasiassa tyypitelleet erilaisia opiskelijaprofiileja (ks. mm. Rinne, Jauhiainen, Tuomisto, Alho-Malmelin, Halttunen & Lehtonen 2003; Jauhiainen, Nori & Alho-Malmelin 2007; Puttonen 1995; Haapakorpi 1994; Castren 1997; Rinne ym. 2003; Kivilehto 2007).

6 Aineiston keruu Haastattelupyyntö opiskelukokemuskyselyyn osallistuneille opiskelijoille, jotka olivat vastanneet opiskelevansa ensisijaisesti ammatillisen osaamisen kehittämisen motiivista Korkeakoulutettuja (amk- tai yliopistokoulutus) Aineopintojen opiskelijoita Puolistrukturoitu teemahaastattelurunko Taustatiedot ikä, opiskeluhistoria, työhistoria, työ ja ammatillinen kehittäminen 2) Avoimen yliopiston opintoihin hakeutuminen 3) Opitun merkitys ja vaikutus erityisesti ammatilliselle osaamiselle 4) Opiskelu ja oppiminen Avoimessa yliopistossa ja työkontekstissa 5) Ammatillisen osaamisen ja opintojen linkittyminen toisiinsa Seitsemän opiskelijan haastattelut toteutettiin syksyllä avoimia ja keskustelevia haastattelutilanteita

7 Haastateltavat Opiskelleet Avoimessa yliopistossa kasvatustiedettä, aikuiskasvatustiedettä, viestintää, valtio-oppia, sosiaalipsykologiaa ja erinäisiä valtiotieteellisiä opintoja - kaikki kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden opiskelijoita Työtaustaltaan haastateltavien joukko koostuu tiedotusalan ammattilaisista, suunnittelijoista, henkilöstön kehittämisen ja työnhaun ammattilaisesta sekä yhdestä tutkijasta Haastateltavat voitaisiin luokitella aikuisopiskelun suurkuluttajiksi - he ovat naisia, korkeakoulutettuja ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä (ks. esim. Manninen 2006).

8 Aineiston käsittely Teemoittelu ja kertomusten kirjoittaminen haastatteluista Haastattelupuheen moninaisuus, ristiriitaisuus ja kontekstisidonnaisuus herättivät huomion Aineistoa ei voitu järjestää siistiksi teemoiksi, luokitteluiksi tai tyypeiksi Haastatteluaineisto ohjasi tutustumaan diskurssianalyysin metodologiaan Lähtökohtana aineiston koodaus Erilaisten, yhteneväisten sekä keskenään ristiriitaisten puhetapojen tulkinta Tarkoituksena oli tuoda esille erilaisten puhetapojen ja niistä rakentuvien merkitysten moninainen kirjo

9 Tutkimuskysymykset muotoutuivat: 1. Millaisia merkityksiä haastateltavat antavat opiskelulleen Avoimessa yliopistossa? 2. Millaiseksi ammatillisen osaamisen ja opiskelun välinen suhde haastattelupuheessa rakentuu sekä millaisia toimija-asemia haastateltaville on eri puhetapojen yhteydessä tulkittavissa?

10 Diskurssianalyysi Väljä teoreettinen viitekehys Voidaan erottaa 1) brittiläinen (tai angloamerikkalainen) diskurssianalyyttinen suuntaus, joka pohjaa psykologian ja sosiaalipsykologian perinteeseen sekä 2) foucaltilainen (tai ranskalainen) traditio, joka pohjaa kriittiseen tutkimukseen Kieli ei ole heijastus todellisuudesta - aktiivisesti rakentaa ja uusintaa todellisuutta (Potter & Wetherell 1987) Merkityksellistä on se, mitä puheella tehdään - mikä sen funktio on (Jokinen & Juhila 2004) Miten todellisuus rakentuu kielellisesti, sosiaalisesti ja tilanteisesti. (Jokinen ym. 2004) Aineistolta kysytään sekä mitä (mistä puhutaan) että miten-kysymyksiä (miten puhe rakentuu) (Jokinen & Juhila 2002, 66.) Päällekkäisiä käsitteitä: diskurssit, puhetavat, tulkintarepertuaarit

11 Oma diskurssianalyysini Brittiläinen (sosiaalipsykologinen) diskurssianalyysi, jossa pyritään löytämään 1) rinnakkaisia 2) keskenään kilpailevia puhetapoja/tulkintarepertuaareja (ks. esim. Potter & Wetherell 1987; Suoninen 1997; Sutinen 2005) Analyysiyksikkönä itse puhe, sen vaihtelevaisuus ja ristiriitaisuus Puheesta tulkittavissa olevat sosiaalisesti rakentuvat merkitykset Tärkeitä käsitteitä: Selonteko: miten opiskelua Avoimessa yliopistossa selitetään, perustellaan, argumentoidaan Puhetapa: monia erilaisia jatkuvasti rakentuvia ja todellisuutta uusintavia merkityssysteemejä Diskurssi: Universaali, yhteiskunnallisempi puhetapa (esim.elinikäinen oppiminen) Intertekstuaalisuus - puhetapojen suhde toisiinsa Toimija-asemat: positiot, joita haastatteluosapuolille eri puhetapojen yhteydessä rakentuu

12 Teoriaa taustalla Sosiaalinen konstruktionismi ja postmodernismi Identiteettien ja todellisuuksien moninaisuus Yksilön ja yhteiskunnan yhteenkietoutuneisuus Aikuisopiskelun viitekehys Nyky-yhteiskunta Elinikäinen oppiminen Työelämä ja ammatillinen osaaminen Avoin yliopisto Opiskeluun osallistuminen ja opiskelun merkitykset Osallistumistutkimus Avoimen yliopiston opiskelijoita tarkastelleet orientaatiotutkimukset

13 Opiskelun merkitykset Opiskelun merkitykset viriävät monimutkaisista opiskelijan, opiskelun, eri elämänalueiden sekä yhteiskunnan jännitteisistä suhteista (Nurmi 1995; Jarvis 1987; Jarvis 1992) Välineelliset vai henkiset arvot? Omaehtoisuus vai ulkoaohjautuvuus? 1) Opiskelu itsensä toteuttamisena 2) Opiskelu resurssina tai yhteiskunnallisena investointina 3) Opiskelu kulutuksena

14 Tutkimustulokset Kaksi yleistä diskurssia 1) Individualistinen diskurssi ja 2) Elinikäisen oppimisen diskurssi Opiskelua Avoimessa yliopistossa merkityksellistävät puhetavat Ks. Kuvio 2. ja Taulukko 2. Opiskelun ja ammatillisen osaamisen välistä suhdetta rakentavat puhetavat ja niistä rakentuvat toimija-asemat Ks. Kuvio 3. ja Taulukko 3.

15 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Vaikka merkitysten kirjo osoittautui moninaiseksi, niin lähestulkoon kaikki merkitykset rakentuvat opiskelijan sisäisen ja ulkoisen ympäristön monimutkaisessa vuorovaikutuksessa Opiskelu voi olla välineellistä, tiettyihin ulkopuolelta asetettuihin päämääriin ja kvalifikaatioiden hankkimiseen tähtäävää toimintaa tai sitten itse opiskelua korostavaa, sivistyksellistä ja omaehtoista toimintaa Opiskelu ei kuitenkaan koskaan näyttäytynyt pelkäksi työelämän resurssiksi, vaan kyseisiä selontekoja "pehmennettiin" korostamalla opiskelun antia itselle ja omalle henkiselle kasvulle Puhe rakentaa nyky-yhteiskuntaan liitettävissä olevia diskursseja Myös perinteisempää puhetta esim. yliopistollisuuden puhetapa

16 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Ammatillisen osaamisen ja opiskelun välisestä suhteesta: Ammatillisen osaamisen kehittämisen motiivista opiskelevat tuottavat opiskelun ja ammatillisen osaamisen välisestä suhteesta hyvinkin ristiriitaista ja moniselitteistä puhetta Teorian ja käytännön vuoropuhelu Työn ja opiskelun eroavaisuudet Voimakas oman toimijuuden korostus

17 Johtopäätöksiä Erilaiset opiskelulle annettavat merkitykset ovat tilannesidonnaisia ja sosiaaliseen selontekoverkostoomme sidoksissa olevia konstruktioita, joihin tukeudumme tehdessämme ymmärrettäväksi erilaisia opiskeluun liitettävissä olevia asioita. Se, miten opiskelusta puhutaan, riippuu siitä kenelle ja missä yhteydessä siitä puhutaan Opiskelijoiden tyypittelyllä voi olla ideologisia seurauksia - käsityksemme Avoimen yliopiston opiskelijoista voi yksinkertaistua, kun näemme heidät tiettyjen ominaisuuksien ja motiivien siisteinä summina Ensisijaisesti ammatillisen osaamisen kehittämisen motiivista opiskelevat voitaisiin aivan yhtä hyvin luokitella mihin tahansa muuhun motiiviluokkaan kuuluviksi Opiskelun merkitykset ovat tutkimukseni näkökulmasta jatkuvasti liikkeessä, ja ne sekä tukeutuvat että rakentavat aikansa yhteiskunnallista ja kulttuurista henkeä.

18 Pohdintaa Voimakas individualismidiskurssi - Mitä seurauksia? Miten opetusjärjestelyillä voidaan vaikuttaa? Puhe sivistyksestä - kohtaavatko julkipuhe ja opiskelijoiden puhe? Opiskelun ja ammatillisen osaamisen välisen suhteen tarkastelu osoitti sen, että voimakkaat kahtiajaot välineelliseen ja omaehtoiseen opiskeluun ovat tarpeettomia - opiskelun merkitykset viriävät edellä mainittujen välisestä jännitteestä Eri mieltä tutkimusten kanssa, joissa ammatillisen orientaation nähdään rajoittavan teoreettista suuntautumista. Tutkimustulosteni näkökulmasta teoreettisuus ja tieteellisyys ovat opintojen suola Tuetaanko käytännön ja teorian yhdistämisprosessia riittävästi?

19 Lopuksi Opiskelemaan tullaan jokin ensisijainen motiivi mielessä - opiskelu on kuitenkin ennen kaikkea ennalta arvaamaton tapahtuma Opiskelun merkitykset vaihtelevat kontekstista toiseen ja muuttuvat ajan myötä Opiskelu voi synnyttää uusia yllätyksellisiä merkityksiä Parhaimmillaan opiskelu voi muuttaa elämää sekä johtaa emansipaatioon ja voimaantumiseen

20 Kiitos! Hannele Sirkkanen suunnittelija HY/Avoin yliopisto PL 4 (Kluuvikatu 7, Kauppakeskus Kluuvi) hannele.sirkkanen@helsinki.fi p. (09)