Lammin biologisen aseman suomenkieliset julkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lammin biologisen aseman suomenkieliset julkaisut"

Transkriptio

1 Lammin biologisen aseman suomenkieliset julkaisut Arola,H., Arvola,L., Kotamäki,N., Kotilainen,H., Linjama, J. & Näykki, T Antureiden kalibrointi ja ainepitoisuuksien jatkuva seuranta sameusanturin avulla.. Teoksessa: Arola, H. (toim.), Jatkuvatoiminen sameusmittaus: Hyvät mittauskäytännöt ja aineistonkäsittely. - Ympäristöhallinnon ohjeita 2: Arvola, L Win-win ja Vanajavesi. Teoksessa: Elämää vedestä. Hämeen Sanomat. Karisto Oy. Hämeenlinna. s Arvola, L Vanajaveden leväkukinnot monen osatekijän summa. Teoksessa: Elämää vedestä. Hämeen Sanomat. Karisto Oy. Hämeenlinna. s Keskitalo, J Tikkametsässä. Luontokuva 1/2012: Keskitalo, J. (2012). Onko Jurmon kettukannan hävittäminen oikeutettua?. Turun Sanomat, 2012, 25.,Keskitalo, J. (2012). Är rävstammarnas avyttring på Jurmo berättigat?. Åbo underrättelser., 2012, 5 6. Salmi P. & Salonen K Vesijärvi under the ice. Teoksessa: Keto J, Tuominen L & Pekkarinen A (toim.) Vesijärvi - Daughter of the Salpausselkä ridges. Otava. s Sundell, J Karhun kohtaaminen. - Natura 2: Tiainen, J., Seimola, T., Rintala, J. & Holmström, H. 2012: Maatalousympäristön linnuston muutos Suomessa (Changes in farmland bird populations in Finland in ). Linnut-vuosikirja 2011: Arvola, L., Huitu, H., Thessler, S., Huttula, T Ympäristön reaaliaikaisten mittausmenetelmien haasteet ja mahdollisuudet. - Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut 82: Arvola, L. Keskitalo, J. Lehtovaara, A., Peltomaa, E. Tulonen, T., Salonen, K. & Järvinen, M Valkea-Kotisen planktonyhteisö ja sen muutokset. In: Vuorenmaa J., Arvola. L. Rask, M. (toim.) Hämeen luonto muutoksessa. Kaksikymmentä vuotta ympäristön huippututkimusta Valkea-Kotisen alueella. Suomen Ympäristö 34/2011: Bergström, I., Mattsson, T., Niemelä, E., Vuorenmaa, J., Forsius, M. (toim.) Ekosysteemipalvelut ja elinkeinot : haavoittuvuus ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon : VACCIA-hankkeen yhteenvetoraportti. Helsinki : Suomen ympäristökeskus, s. 4. Jylhä, K., Kersalo, J. Laapas, M. & Arvola, L Ilmasto ja sen muuttuminen Lammin alueella. In: Vuorenmaa J., Arvola. L. Rask, M. (toim.) Hämeen luonto muutoksessa. Kaksikymmentä vuotta ympäristön huippututkimusta Valkea-Kotisen alueella. Suomen Ympäristö 34/2011:27-31.

2 Keskitalo, J Elanto Itämeren tyrskyistä. - Luonnonsuojelija : Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti., 2011(3), Keskitalo, J Ihmiskunnan energiakriisi. Gaudeamus Helsinki University Press. 7. Keskitalo, J Maailman koirat ihmisen ystävinä ja apureina Tammi. 8. Keskitalo, J Mistä tulet, minne menet, Leica? - Kameralehti, 2011(12), Keskitalo, J Tidlösa teman i Max Frischs tredje dagbok. - Ny Tid, 2011(1-2), Lindberg, H, Heikkilä, T & Vanha-Majamaa, Suomen metsien paloainekset - kohti parempaa tulen hallintaa, Vantaa, 104 s. 11. Laaka-Lindberg, S Book Review: Bryophyte Ecology and Climate Change: Zoltán Tuba, Nancy G. Slack & Lloyd R. Stark (toim.): Bryophyte Ecology and Climate Change. Cambridge University Press pp. - Bryological times : newsletter of the International Association of Bryologists., 2011(133), Laaka-Lindberg, S Keto-Tokoi, P. & Kuuluvainen, T Suomalainen aarniometsä. Kirja-arvostelu. - Luonnon Tutkija, 115(1), Laaka-Lindberg, S., Enroth, J., Kalinauskaite, N., Koponen, T., Piippo, S., & Sallantaus, T Suomen Sammalseuran retket Sipoonkorpeen Bryobrotherella, 14, Sundell, J. & Kojola, I Suurpetokannat kasvussa pitäisikö metsässä pelätä? - Luonnon Tutkija 5: Vuorenmaa J., Arvola. L. Rask, M. (toim.) Hämeen luonto muutoksessa. Kaksikymmentä vuotta ympäristön huippututkimusta Valkea-Kotisen alueella. Suomen Ympäristö 34/2011. ISSN Keskitalo Jorma, 2010: Viimeiset vieraat. Luonto ja mennyt maailma kohtaavat autiotalokirjassa. Luontokuva 3/2010, s Keskitalo Jorma, 2010: Evoluutio jyrää älyttömän suunnittelijan. Helsingin Sanomat , s. D2. 3. Keskitalo Jorma, 2010: Saattaa tulla vaikka Parisikin vastaan. Värikästä matkakuvausta polkupyöräilyn alkuajoilta. Hämeen Sanomat , s Keskitalo Jorma, 2010: Viljo Revellin pehmeämpi puoli. Rationalisti suunnitteli pieniä ja keskisuuria rakennuksia ihmisen mittakaavaan.. Helsingin Sanomat , s. C3. 5. Keskitalo Jorma, 2010: Ydinvoimaloiden hukkalämpö rehevöittää merta. Jäähdytysvesien purkualueilla voi tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Helsingin Sanomat , s. D3. 6. Keskitalo Jorma, 2010: Golfkenttä pyrkii Torisevan järville. Suomen Luonto 8/2010, s Keskitalo Jorma, 2010: Jäähyväiset Kodachromelle. Kamera 10 11/2010, s Salmi P. & Salonen K Vesijärvi jään alla. Teoksessa: Vesijärvi Salpausselkien tytär. Toim., Keto J., Kolunen H., Pekkarinen A. & Tuominen L. Lahden seudun ympäristöpalvelut & Vesijärvisäätiö. p Tiainen, J., Seimola, T. & Rintala, J. 2010: Pesimälinnusto. Teoksessa: Aakkula, J., Manninen, T. & Nurro, M. (toim.), Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS3). Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010: Ss

3 Laaka-Lindberg, S, Anttila, S. & Syrjänen, K Suomen uhanalaiset sammalet. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöopas. 347 s. 2. Keskitalo, J Ilmastonmuutios etenee hälyttävästi. Teoksessa: Mitä, Missä, Milloin Otava Keuruu. s Sundell, J Mikä määrää määrää? Kannanvaihteluiden teoriaa. Teoksessa: Nisäkkäät. Weilin-Göös. Porvoo. s Sundell, J Elämän ja kuoleman leikki peto-saalissuhde. Teoksessa: Nisäkkäät. Weilin-Göös. Porvoo. s Ala-Opas, P. 2008: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v Järvisanomat 2008, s Ala-Opas, P. 2008: Tammelan Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven koekalastukset v Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. Moniste 17 s. 3. Ala-Opas, P. ja Huitu, E. 2008: Tammelan Heinijärven vedenlaatu- ja kalastoselvitys v Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. Moniste 9 s. 4. Ala-Opas, P. ja Huitu, E. 2008: Tammelan Särkijärven vedenlaatu- ja kalastoselvitys v Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. Moniste 10 s. 5. Huitu, E Tuloksia Lammin Pääjärven purotutkimuksista esimerkkinä vuodenaikaisen nitraattikuormituksen määrän vaihtelu. Järvisanomat s Huitu, E Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostaminen ja virkistyskäytön lisääminen hanke Järvisanomat s Keskitalo, J Ilmastonmuutoksen kiihdyttäjät: rehevät ruovikot ja hämärät humusjärvet. Tiede & Luonto. Helsingin Sanomat Keskitalo, J Valtavirrasta poikkeava lintuteos. Luontokuva 1: Keskitalo, J Marjatta Sydänpolulla. Luontokuva 3: Ruuhijärvi, J. ja Ala-Opas, P Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu vuodelta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema. Moniste 16 s. 11. Tiainen, J., Ekroos, J., Holopainen, J., Piha, M., Rintala, J., Seimola, T. & Vepsäläinen, Maatalousympäristön linnuston muutos ympäristöohjelmakaudella In: Kuussaari, M., Heliölä, J, Tiainen, J. & Helenius, J. (eds.), Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle: MYTVAS-loppuraportti Suomen ympäristö 4/2008. pp Tiainen, J., Ekroos, J., Piha, M., Rintala, J., Seimola, T. & Vepsäläinen, Luomuviljelyn vaikutus maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuteen. In: Kuussaari, M, Heliölä, J, Tiainen, J. & Helenius, J. (eds.), Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle: MYTVAS-loppuraportti Suomen ympäristö 4/2008. pp Keskitalo, J Väitöskirja maiseman muutoksesta. Luontokuva 6: Keskitalo, J Pohjoinen jäämeri. Luontokuva 2: Keskitalo, J Kaamos Hämärän maisemat. Luontokuva 1:40-43.

4 Keskitalo, J Oulun kasvit Piimäperältä Pilpasuolle. Luontokuva 1: Keskitalo, J I. K. Inha Unelma maisemasta. Luontokuva 1 s Keskitalo, J Hymyilevät rannat I.K. Inhan ( ) luonnon hurmaus ja melankolia. Luontokuva 1 s Keskitalo, J Inhan herkkä katse. Luontokuva 1: Keskitalo, J Maisemakuvilla tohtoriksi. Luontokuva 6: Keskitalo, J Koneenpiirtäjästä luontokuvaajaksi. Helsingin Sanomat s. D Keskitalo, J Sademetsien elämän rikkaus kuvina. Helsingin Sanomat s. D Mäkelä, S Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kuormitusselvitys. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen hanke (EU). Helsingin yliopisto. Lammin biologinen asema. 51 s. Mäkelä, S. & Ala-Opas P Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven seurantaohjelma. Raportti 25 s., Helsingin yliopisto 12. Otronen, M Outo pullea punkki mikroskoopissa. Suomen Luonto 7 s Ruuhijärvi, J. & Ala-Opas, P Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu sekä Vesijärviprojektien kalatutkimukset vuodelta Riistan- ja Kalantutkimus. Moniste. 35 s. 14. Tiainen, J., Piha, M. & Vepsäläinen, Kesantojen merkitys pesimälinnustolle (Importance of set-asides for breeding farmland birds). In: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (eds.), Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 15. Tiainen, J., Rintala, J., Ekroos, J., Holopainen, J., Piha, M., Seimola, T. & Vepsäläinen, Suomen maatalousympäristön linnuston muutos 2000-luvulla (Recent trends of breeding farmland bird populations in Finland). Linnut-vuosikirja 2006: Tiainen, J., Rintala, J., Holopainen, J., Piha, M., Seimola, T., Vepsäläinen, V. & Väisänen, R. A Linnut maatalousympäristön luonnon monimuotoisuusindikaattorina (Biodiversity indicators of Finnish agri-environments: a breeding bird indicator). In: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (eds.), Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 17. Tulonen, T Sinilevien esiintyminen ja torjunta Tammelan Pyhäjärvellä. Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus ja virkistyskäytön lisääminen hanke (EU). Helsingin yliopisto. Lammin biologinen asema. 31 s. 18. Tulonen, T Sinilevät haittaavat Pyhäjärven virkistyskäyttöä. Järvisanomat s Tran Minh, M., Laaka-Lindberg, S. & Junikka, L. (toim.) Lomakasvio Trooppisten koristekasvien tunnistusopas. Multikustannus Oy. 241 s. 1. Arvola, L., Bärlund, I., Ekholm, P., Hietanen, S., Kaipainen, H., Lehtoranta, Leivuori, M., Lukkari, K., Kuosa, H., Pitkänen, H., Rask, M., Tallberg, P. & Tulonen, T Itämeren rehevöitymiseen on vaikutettava maalla ja merellä. - Vesitalous 2: Backman, R. & Keskitalo, J Suomi voisi hyvittää päästöjään metsäprojekteilla kehitysmaissa. Helsingin Sanomat, Vieraskynä-artikkeli , s. C7. 3. Keskitalo, J Musta Taide suomalaisen valokuvan asialla. Luontokuva 1/2006, s Keskitalo, J Maapallon ilmasto lämpenee. Teoksessa: Mitä Missä Milloin 2007, s Otava Keskitalo, J Kustantaja ammentaa voimaa luonnosta, taiteesta ja arjesta. Luontokuva 5/2006, s Keskitalo, J Havumetsä on suomalaista sielunmaisemaa. Luontokuva 5/2006, s Peltomaa, E. & Ojala, A Kokofraktioitu perustuotanto eräässä eteläsuomalaisessa pienessä humusjärvessä. Teoksessa: Simola, H. (toim.) Suurjärviseminaari Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. s

5 Syrjänen, K. & Laaka-Lindberg, S. 2006: Tulossa: Suomen uhanalaiset sammalet -kirja. - Lenninsiipi. Uhanalaisten lajien suojelutyössä toimivan asiantuntijaverkoston uutiskirje Joulu 2006: s Tulonen, T Järvien hoito- ja kunnostushanke alkamassa - toimenpiteitä vuodelle Järvisanomat 2006, s Tulonen, T Tammelan Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostus- ja virkistyskäytön lisääminen. Väliraportti 1 ( ). 1. Keskitalo, J., 2005: Kasviplanktontutkimukset. Teoksessa: Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.), Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus Kala- ja riistaraportteja 361: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 2. Keskitalo, J., 2005: Enäjärven kasviplankton vuosina Teoksessa: Reunanen, S. (toim.), Vihdin Enäjärvi-projekti vuosina Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 167: Keskitalo, J., 2005: Maapallon muuttuva ilmasto. Tietokirja. Tammi. 255 s. 4. Pihlström, M., Rummukainen, P., Mäkinen, A., Tulonen, T. & Arvola, L Tuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin. - Metsätehon raportti s. 5. Rask, M., Lehtovaara, A. & Rahkola-Sorsa, M Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus : eläinplanktontutkimukset. - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kala- ja riistaraportteja 361: Tiainen, J. 2005: Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuusindikaattorit miksi monimuotoisuuden seurantaa? Teoksessa: Otsamo, A. (toim.), MOSSE puolimatkassa monimuotoisuuden tutkimusohjelman ( ) välitulokset. MMM:n julkaisuja 14/2004: Forsius, M., Hatakka, T., Kleemola, S., Niinioja, R., Ruoho-Airola, T., Starr, M., Ukonmaanaho, L., Arvola, L., Keskitalo, J. & Rask, M., 2004: Selvitys Ympäristön yhdennetyn seurannan kansallisen ohjelman toiminnasta seurantakaudella Suomen ympäristökeskuksen moniste 308: Helenius, J., Hyvönen, T. & Tiainen, J Maatalousekosysteemi. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. P. & Toivonen, T. (toim.), Elämää pellossa Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita Publishing, Helsinki. s Keskitalo, J Elämä pureutuu autiomaahan. Edward Abbeyn poleeminen luontokirjaklassikko puolustaa erämaata. Helsingin Sanomat , s. C9. (Kirja-arvostelu: Edward Abbey, Kesä autiomaassa.). 4. Keskitalo, J Kuvan ja sanan taitaja metsomailla. Luonnon Tutkija 2004(4): (Kirja-arvostelu: Jorma Luhta, Metsola). 5. Keskitalo, J Luonnosta kuvaksi. Mauri Korhonen & Tuuli Timonen. Yliopistopaino Luontokuva 1/2004, s. 41. (Kirja-arvostelu: Mauri Korhonen & Tuuli Timonen, Luonnosta kuvaksi). 6. Mäkelä, S Tammelan Kaukjärven, Mustialanlammen, Kuivajärven ja Pyhäjärven tila ja veden laatu. Kaukjärven, Kuivajärven ja Pyhäjärven kunnostustoimenpide-ehdotuksia. Raportti, 65 pp + liitteet. 7. Ruuhijärvi, J. & Ala-Opas, P Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu sekä Vesijärviprojektien kalatutkimukset vuodelta Evon kalantutkimusaseman raportti, 39 s.

6 8. Tiainen, J Maatalousympäristön historia. Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. P. & Toivonen, T. (toim.), Elämää pellossa Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita Publishing, Helsinki. s Tiainen, J., Holopainen, J., Seimola, T., Ekroos, J., Piha, M. & Vepsäläinen, V Maatalousympäristön pesimälinnuston seuranta. Suomen Ympäristö 709: Tiainen, J., Holopainen, J., Piha, M., Bäckman, J.-P., Ekroos, J. & Seimola, T Luomuviljelyn biodiversiteettivaikutusten seuranta: hyönteiset ja linnut. Suomen Ympäristö 709: Tiainen, J Millainen on maatalousympäristöjemme pesimälinnusto? Elonkehä 13/2004:4 5 ja 14/2004: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. P. & Toivonen, T. (toim.) Elämää pellossa Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita Publishing, Helsinki. N. 370 s. 13. Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. P. & Toivonen, T Millainen on suomalainen maatalousympäristö? Teoksessa: Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. P. & Toivonen, T. (toim.), Elämää pellossa Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Edita Publishing, Helsinki. s Tulonen, T Ensimmäinen vesibiologian alan väitöstilaisuus Lammilla.Lammin Kotiseutulehti 04: Huitu, E. & Mäkelä, S Ruotsinpyhtään Kullafjärdenin vesikasvillisuuden kartoitus Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Uudenmaan ympäristökeskus. Raportti, 11 pp + liitteet. 2. Huttunen, S., Koponen, T., Laaka-Lindberg, S., Piippo, S., Syrjänen, K. & Virtanen, V. 2003: Sammalseuran syysretki 2002 Kiskon Kärkelänkoskelle ja Aneriojoen Kurkelan Myllykoskelle. Bryobrotherella 6: Järvinen, M. & Vähätalo, A Kalevi Salonen biologisen aseman ideasampo. teoksessa: J. Keskitalo & J. Syrjämäki (toim.), Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi, Lammin biologisen aseman puoli vuosisataa. Yliopistopaino, Helsinki. s Kankaala, P. & Laaka-Lindberg, S. Projektitutkijana Lammin biologisella asemalla. Teoksessa: Keskitalo, J. & Syrjämäki, J. (toim.), Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi, Lammin biologisen aseman puoli vuosisataa. Yliopistopaino, Helsinki. s Keskitalo, J Lammin biologisen aseman historia ja nykyisyys. Lammin Kotiseutulehti 2003, s Keskitalo, J Lammin biologisen aseman viisi vuosikymmentä. Teoksessa: Keskitalo, J. & Syrjämäki, J. (toim.), Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi. Lammin biologisen aseman puoli vuosisataa, Yliopistopaino. s Keskitalo, J Vanhasta uuteen arkkitehtuuriin Rakennuskanta rajoittaa ja luo toimintaedellytyksiä. - Teoksessa: Keskitalo, J. & Syrjämäki, J. (toim.), Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi. Lammin biologisen aseman puoli vuosisataa, Yliopistopaino. s Keskitalo, J Pääjärven pohjalevät veivät Timo Kairesalon tiedeuralle. Teoksessa: Keskitalo, J. & Syrjämäki, J. (toim.), Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi. Lammin biologisen aseman puoli vuosisataa, Yliopistopaino.s Keskitalo, J Luonnosta dokumenttikuvaksi. Luonnon Tutkija 2003(5), s (Kirja-arvostelu: Mauri Korhonen & Tuuli Timonen, Luonnosta kuvaksi). 10. Keskitalo, J. & Syrjämäki, J. (toim.) Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi. Lammin biologisen aseman puoli vuosisataa. Yliopistopaino, s.

7 11. Nyholm, A-M., Jansson, H., Puronummi, N., Nyholm, R., Ala-Opas, P., Hakala, I., Mäkelä, S., Tulonen, T. & Arvola, L Valuma-alueen ja vesistön välisen vuorovaikutuksen arviointi. Maa- ja elintarviketalous pp + liite. 12. Tulonen, T, Arvola, L. Pihström, M., Mäkinen, A., Rummukainen, P. & Rask, M Tuhkalannoituksen vaikutus metsäjärvissä.- Metsätehon raportti s. 13. Tiainen, J vuotta lintutieteellistä tutkimusta Lammilla. Teoksessa: Keskitalo, J. & Syrjämäki, J. (toim.), Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi. Lammin biologisen aseman puoli vuosisataa. Yliopistopaino, Helsinki. s Ala-Opas, P Selvitys Kärkölän Valkjärven nuottakalastuksista v Raportti, 17 s. 2. Ala-Opas, P Selvitys Kärkölän Valkjärven talvinuottauksista v Raportti, 12 s. 3. Järvinen, M Planktoniin kohdistuva säätely humusjärvissä. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, YKL ry, YKL-posti 2: Keskitalo, J., Olin, M., Tallberg, P., Pekkarinen, M. & Villa, L Kasviplanktontutkimukset vuonna Teoksessa: Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.), Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. - Vuosiraportti Kala- ja riistaraportteja 262: Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 5. Keskitalo, J Pienten levien maailma. - Teoksessa: Valon kertomaa. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry - 25 vuotta. s Suomen Luonnonvalokuvaajat ry. Forssa. 144 s. 6. Rask, M., Horppila, J., Lehtovaara, A., Alajärvi, E. & Olin, M HOKA-järvien äyriäisplankton vuosina 1997 ja Teoksessa: Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.), Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. - Vuosiraportti Kala- ja riistaraportteja 262: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki Ala-Opas, P Selvitys Kärkölän Valkjärven koe- ja nuottakalastuksista v Raportti, 16 s. 2. Arvola, L. & Palomäki, A Ilmastollisten tekijöiden vaikutus Päijänteen biologiseen veden laatuun (Effect of climatic factors to biological water quality of Lake Päijänne). Teoksessa: Grönlund, E., Viljanen, M., Juvonen, P & Holopainen, I.J. (toim.) Suurjärviseminaari 2001, Ympäristö ja yhteiskunta, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja No: 133: Leppäranta, M. and L. Arvola, Suomen järvien jäinen talvi. Vesitalous 6/2001, s Mäkelä, S. & Huitu, E Tuuloslammet havaintoja vesikasvillisuuden muutoksista sadan vuoden aikana. Lutukka 17: Keskitalo, Jorma Elonkehässä. Kustannusosakeyhtiö Ajatus. 197 tekstisivua + 32 kuvasivua. 6. Keskitalo, J., Olin, M., Pekkarinen, M., Tallberg, P. & Villa, L., Kasviplanktontutkimukset vuonna Teoksessa: Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.), Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. - Vuosiraportti Kala- ja riistaraportteja 227: Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 7. T. Pakkala, J. Tiainen & R. A. Väisänen Kesäatlas käynnistyi vuonna 2000 (Summary: Summer bird atlas of Finland: the start with a new method) Linnut 36(1): Rask, M, Horppila, J., Lehtovaara, A., Väisänen, A., Nurminen, L., Uusitalo, L., Alajärvi, E. & Eloranta, P Hiidenveden, Rusutjärven, Tuusulanjärven ja Äimäjärven äyriäisplankton

8 vuosina Teoksessa: Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.), Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. - Vuosiraportti Kala- ja riistaraportteja 227: Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 9. Virta, J., Arvola,L., Elo, A.-R. & Järvinen, M Pienten järvien lämpötilakerrostuneisuus ja geomorfologia. - Teoksessa: M.-L. Airo & Mertanen, S. (toim.), XX Geofysiikan päivät Helsingissä , Geofysiikan seura - Geophysical Society of Finland. Oy Edita Ab. s Ala-Opas, P Selvitys Lammin ja Tuuloksen järvien kalastosta II. Raportti, 40 s. 2. Keskitalo, J., Olin, M., Tallberg, O. & Pekkarinen, M Kasviplankton-tutkimukset vuosina Teoksessa: Olin, M, & Ruuhijärvi, J. (toim.), Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Kala- ja riista-raportteja 195: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. 3. Laaka-Lindberg, S. & Ojala, A. 2000: Kasviorganologian perusteet. - Bulletins of Botanical Museum, Turku 5: Pitkänen, M. & Tiainen, J Maatalous ja luonnon monimuotoisuus. - BirdLife Suomen julkaisuja 1: Tiainen, J. & Pakkala, T Maatalousympäristön linnuston muutokset ja seuranta Suomessa (Population changes and monitoring of farmland birds in Finland). - Linnut-vuosikirja 1999: Ala-Opas, P Selvitys Lammin ja Tuuloksen järvien kalastosta. Raportti, 56 s. 2. Bäckman, J.-P., Aalto, V., Hyvönen, T. & Pitkänen, M Ökar ekoodlingen biodiversiteten i ett vårsädesfält? - Forskningsnytt 2/99, pp Huitu, E. & Mäkelä, S Etelähämäläinen järviluonto: nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Raportti, 188 pp + liitteet. 4. Hyvönen, T. & Salonen, J Rikkakasvit valtaavat kevätviljapeltoja. - Koetoiminta ja käytäntö 56:4. Maaseudun Tulevaisuuden liite Hyvönen, T., Aalto, V., Bäckman, J.-P. & Pitkänen, M Luomupelloilla on runsaasti elämää. - Koetoiminta ja käytäntö 56:3. Maaseudun Tulevaisuuden liite Keskitalo, J., Tallberg, P., Soininen, J., Pekkarinen, M. & Olin, M Kasviplanktontutkimukset vuonna Teoksessa: Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.), Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti Kala- ja riistaraportteja 158: Riista- ja kalatalouden tutkimus-laitos, Helsinki. 7. Rask, M, Horppila, J., Lehtovaara, A. & Väisänen, A Eläinplanktontutkimukset vuonna Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.), Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - Vuosiraportti Kala- ja riistaraportteja 158: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 8. Tiainen, J Maatalousympäristön moni-muotoisuus: alueellinen ja ajallinen vaihtelu sekä sen merkitys maanviljelylle. - Teoksessa: Walls, M., Vieno, M. & Peltola, E. (toim.), Biodiversiteettitutkimusohjelma FIBRE. Monimuotoinen luonto - monitieteellinen näkö-kulma. Kooste tuloksista Suomen Akatemian Julkaisuja 5/99: Tiainen, J., Johansson, T. & Pakkala, T Peltokolmiolaskennan ensimmäiset tulokset. - Metsästäjä 48(3): Tulonen, T., Ollila, S. & Arvola, L Tuhkalannoituksen vesistövaikutukset - loppu-raportti. - University of Helsinki, Lammi Biological Station. 41 pp.

9

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

ç PERUS KÄSITYKSET MUUTOSAJURIT (driving forces) RAVINNE KUORMITUS JÄRVIEN TILA JA KÄYTTÖ JÄRVIEN HOITO JA KUNNOSTUS KUNNOSTUS MENETELMÄT TEEMAT 1. TULEVAISUUSTILA 2. TULEVAISUUSTILA 3. TULEVAISUUSTILA

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 7 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema,

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen

Lisätiedot

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä

Lisätiedot

Tuusulanjärven kasviplankton vuosina (Lammin biologisen aseman määritykset)

Tuusulanjärven kasviplankton vuosina (Lammin biologisen aseman määritykset) 1 Tuusulanjärven kasviplankton vuosina 2010 2011 (Lammin biologisen aseman määritykset) Jorma Keskitalo Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 12.3.2012 Johdanto Keski-Uudellamaalla sijaitseva Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY

LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET Forssan Soroptimistien tilaisuus 23.1.2018 Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY LOIMIJOEN VALUMA-ALUE Kokemäenjoen yläjuoksulla Lounais-Hämeessä sijaitseva Loimijoen alue

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?

Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle? Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle? Juha Tiainen ja Tuomas Seimola OPAL-Life, tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen Tampereella 10.12.2018 Mitä on luonnon

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle 5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

VANAJA viemäristä vetovoimaksi

VANAJA viemäristä vetovoimaksi VANAJA viemäristä vetovoimaksi Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Hämeenlinna 9.12.21 Lauri Arvola Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto (& MTT) Vanajanselkä kerää yläpuolisen vesistöalueen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 TYÖRYHMÄ 1: Hankkeilla lisää lähiruokaa? Kehitys- ja tutkimustyön tavoitteita, tuloksia ja kohdentamisen tarpeita Ossi Kotavaara,

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Luke: Eija Pouta, Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Olli

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Lapua Lohja

Lapua Lohja 5.3.2016 Lapua 66 65,80 Tomi Halmesmäki/76 105,0 105,0 1. 74 71,40 Atte Ojala/91 145,0 150,0 152,5 152,5 1. 74 71,30 Tero Keisala/85 125,0 140,0 145,0 145,0 2. 74 72,50 Toni Hyttinen/95 105,0 115,0 122,5

Lisätiedot

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1 Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,

Lisätiedot

Maatalouden sektoripolitiikat ja luonnon monimuotoisuus: ristiriidat ja vaikutukset

Maatalouden sektoripolitiikat ja luonnon monimuotoisuus: ristiriidat ja vaikutukset Maatalouden sektoripolitiikat ja luonnon monimuotoisuus: ristiriidat ja vaikutukset Juha Tiainen, Riistan- ja kalantutkimuslaitos RKTL:n tutkimuspäivät, Jyväskylä 18. 19.11.2008 JURVANJÄRVI RVI Tutkittu

Lisätiedot

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?

Lisätiedot

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Petri Ekholm MaaMet-seminaari 9.5.2014 http://en.wikipedia.org/wiki/file:saint_isaac%27s_cathedral_in_spb.jpeg Sisältö Maatalous ravinnekuormittajana

Lisätiedot

2016 MAKSIMIVOIMAPUNNERRUSRANKING ,76 Andreea Vasilescu/91 40,0 42,5 45,0 42,5

2016 MAKSIMIVOIMAPUNNERRUSRANKING ,76 Andreea Vasilescu/91 40,0 42,5 45,0 42,5 2016 MAKSIMIVOIMAPUNNERRUSRANKING 47 46,76 Andreea Vasilescu/91 40,0 42,5 45,0 42,5 52N60 49,40 Pirjo Kemppainen / 51 25,0 27,5 30,0 27,5 52N60 48,90 Pirjo Kemppainen/51 25,0 25,0 25,0 52N20 51,30 Jenna

Lisätiedot

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008 Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 8 Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Times New Roman KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI. Helvetica. Oborem zzril iriuscipit iril deliqua metumsan vent

Times New Roman KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI. Helvetica. Oborem zzril iriuscipit iril deliqua metumsan vent KULLANMUTKAN HANKE, ALAJÄRVI Seinäjoki 4.5.2011 Heikki Joensuu HANKKEEN TAVOITTEITA AIDOSTI VETOVOIMAISEN ALUEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS JÄRVEN HYÖDYNTÄMINEN JA KUNNOSTAMINEN; MAISEMA, VIRKISTYSKÄYTTÖ,

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN 29.9.2019 57 54,30 Johanna Forsström / 88 77,5 28.9.2019 SM - kilpailut Loppi 57N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40,0 8.6.2019 Helsinki 63 62,30 Aino Askala / 92 72,5

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus 2003-2004

Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus 2003-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 361 Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi (toim.) Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus 23-24 Helsinki 25 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset 208 SIVUAINEKOKONAISUUDET, YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset AKVAATTISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMAAN LIITTYVÄT SIVUAINEOPINTO- KOKONAISUUDET 86173 Kala- ja

Lisätiedot

PM-RANNALTAONKIMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET KYLÄSAARI

PM-RANNALTAONKIMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET KYLÄSAARI PM-RANNALTAONKIMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET KYLÄSAARI 29.6.2019 NUORET ALLE 12 V 1. LAURI ÅMAN NUMMI-PUSULAN KALASEURA 1 170 NUORET ALLE 15 V. 1. JERE KASTE NUMMI-PUSULAN KALASEURA 1 745 2. OSKARI URMAS

Lisätiedot

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden

Lisätiedot

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon

Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Työpaketti 8:

Lisätiedot

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin

Lisätiedot

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C) kick-off 31.1.2018 HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS Kirsi Kuoppamäki, Dosentti, Post doc tutkija Ekosysteemit ja ympäristö tutkimusohjelma,

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,

Lisätiedot

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Maakunnan suurhanke 1. valmistelu 16.11.2009-31.12.2010: Vanajavesikeskus-hanke 2.

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

PM-RANNALTAONKIMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET KYLÄSAARI

PM-RANNALTAONKIMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET KYLÄSAARI PM-RANNALTAONKIMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET KYLÄSAARI 18.6.2017 NUORET ALLE 12 V 1. LAURI ÅMAN NUMMI-PUSULAN KALASEURA 255 2. ANNA ÅMAN NUMMI-PUSULAN KALASEURA 80 NUORET ALLE 15 V. 1. MIRO VALTANEN NUMMI-PUSULAN

Lisätiedot

Smart City -ratkaisut

Smart City -ratkaisut Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

Suurten eteläsuomalaisten peltoalueiden pesimälintujen tiheydet

Suurten eteläsuomalaisten peltoalueiden pesimälintujen tiheydet Eteläsuomalaisten peltoalueiden pesimälinnusto Muita linnustotutkimuksia Laajojen kevätviljapeltojen runsain laji on kiuru, kun taas keltasirkku ja niittykirvinen suosivat avoimia reunavyöhykkeitä. Peltomaisemaa

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen HANKE TOTEUTETAAN EUROOPAN KOMISSION LIFE-RAHOITUKSELLA, (LIFE14 CCM/FI/000254). Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen Tuomas Seimola & Juha Tiainen LUKE Miksi linnut

Lisätiedot

ETÄMETSÄNOMISTAJIEN SM METSÄTAITOKILPAILUT EVO

ETÄMETSÄNOMISTAJIEN SM METSÄTAITOKILPAILUT EVO ETÄMETSÄNOMISTAJIEN SM METSÄTAITOKILPAILUT EVO 2014 10.5.2014 Kisailijoita ryhmäkuvassa pihalla. Osanottajamäärä oli uusi ennätys. TULOKSET JOUKKUEET 1. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry 337 pistettä

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari Tammelan kunnantalo Valtuustosali 30.9.2014 Jenni Kemppi, Erja Klemelä Päivän ohjelma 8:30 Kahvi ja pulla 8:45-9:15 Hanke-esittelyt (Jenni Kemppi ja Erja Klemelä,

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

LM 10m SM 2018 Turku. Turku m Liikkuvamaali, sarja M

LM 10m SM 2018 Turku. Turku m Liikkuvamaali, sarja M Turku 03. - 04.03.2018 10m Liikkuvamaali, sarja M 1. Krister Holmberg RS 98 99 99 296 95 95 93 283 579 2. Vesa Saviahde P-HA 96 97 97 290 96 92 96 284 574 3. Tomi-Pekka Heikkilä K-64 94 97 95 286 92 95

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot