ASKO 2 -hanke Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille C 17. Vuosikertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASKO 2 -hanke 2013 2015 Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille C 17. Vuosikertomus 2014"

Transkriptio

1 ASKO 2 -hanke Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille C 17 Vuosikertomus 2014

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTA JA TARVE ASKO-TOIMINTA Luustokuntoutujan omahoito ja kuntoutumisen tuki Materiaalit Koulutusyhteistyö Luustoinfo Omahoitokurssi Vertaistuki ja vapaaehtoiset Yhteistyö HANKKEEN SISÄLTÖ Tarkoitus Kohderyhmät Alkuperäiset tavoitteet Hankkeen toiminnanohjaus HANKKEEN SUUNNAN MUUTOS TOIMINTA VUONNA Viestintä ja markkinointi Kuntayhteistyö Arviointitoiminta Ammattilaisten koulutus Toiminnan ja jäsenjärjestöyhteistyön kehittäminen Avokuntoutusfoorumin järjestäminen ja Avokuntoutusverkoston perustaminen TULOKSET JA VAIKUTUKSET Materiaalit Kuntoutujille järjestetty toiminta Ammattilaisille järjestetty toiminta Vapaaehtoiset Hankkeen toiminnan ohjaus HANKKEEN TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT JA KEHITTÄMISALUEET VUONNA TOIMINTA TULEVAISUUDESSA LIITE

3 1 JOHDANTO ASKO 2 -hankeen ( ) tarkoituksena on levittää ja juurruttaa luustokuntoutujien avomuotoinen sopeutumisvalmennustoiminta ja kuntoutumisen tuki osaksi eri kuntien perusterveydenhuollon toimintaan mahdollisimman laajasti Suomessa. Tarkoituksena on myös kehittää ASKO 1 -hankkeessa ( ) luotua toimintaa ja materiaaleja edelleen. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on tukea luustokuntoutujien omahoitoa sekä edistää paikallisten Luustoliiton jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa. ASKO-toiminnan levittäminen ja juurruttaminen vuonna 2014 sijoittui aikaan, jolloin meneillään oli niin kuntauudistus kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Nämä uudistukset, puhumattakaan alueellisista ja paikallisista organisaatiomuutoksista sekä talouden ja huoltosuhteen heikkenemisestä johtuvista säästöpaineista, vaikuttavat kuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimien toimintaan sekä tekivät ASKO-toiminnan levittämisen ja juurruttamisen haasteelliseksi. Lisäksi huhtikuussa 2014 ilmestyi Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen päivitys. Päivitetty suositus korostaa alueellisten ja paikallisten osteoporoosin hoito- ja kuntoutusketjujen tai vastaavien kehittämis- tai päivittämistyötä, jota monella paikkakunnalla ja alueella aloiteltiin vuonna Lisäksi aikaisemmin voimaan astuneet Terveydenhuoltolaki, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi asettavat kunnille omalta osaltaan velvoitteita. Näihin lakeihin perustuu kuntien vastuu iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn sekä itsenäisen suoriutumisen järjestelmällisestä edistämisestä ja tukemisesta. Lisäksi kunnan tehtävänä on kuntoutumisen edistäminen sekä sopeutumisvalmennuksen järjestäminen, jos se ei ole määritelty minkään muun tahon esim. Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Osteoporoosin tunnistamisen, diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen toimintatapoja ja niiden vastuita organisoitaessa ei kunnissa ollut otollisin aika hyödyntää ASKO-hankkeen tarjoamaa työotetta ja työkalupakkia luustokuntoutujan (osteoporoosia tai osteopeniaa sairastavan henkilön) omahoidon, kuntoutumisen ja sopeutumisen ohjaukseen ja tukemiseksi. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Lonkka- ja nikamamurtuma alentavat olennaisesti yksilön toimintakykyä ja saattavat johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Murtumien aiheuttamat taloudelliset haitat ovat merkityksellisiä ja traagisiakin niin yksilölle itselleen kuin yhteiskunnalle. Lisäksi yhden murtuman saatuaan on henkilöllä 2-4-kertainen riski saada uusi murtuma. Murtumia voidaan ennaltaehkäistä ja niiden haitoilta voidaan välttyä, jos murtumille al- 3

4 tistuneiden henkilöiden omahoitoa, toimintakykyä ja arkiselviytymistä tuetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kansaneläkelaitos määritteli osteoporoosin sairaudeksi, joka voidaan diagnostisoida ja hoitaa, vasta vuonna Osteoporoosi on diagnostisoituna sairautena sangen nuori. Suomen Luustoliitto ja sen edeltäjä Suomen Osteoporoosiyhdistys on kehittänyt ja organisoinut jo vuodesta 2001 sopeutumisvalmennusta osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Kansaneläkelaitos ei ole enää vuoden 2010 jälkeen järjestänyt osteoporoosikuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta tai rahoittanut niiden organisointia. Luustoliitto on järjestää sopeutumisvalmennusta kurssimuotoisena laitoskuntoutuksena. Kurssit ovat vakiintuneet kuusipäiväisiksi ja vuosittain järjestään yleensä neljä kurssia. Lisäksi vuonna 2014 Luustoliitto kokeili ensimmäistä kertaa laitosmuotoisen kurssin kaksipäiväistä seurantajaksoa. Laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin käyneet luustokuntoutujat ovat tuoneet esille kuusi kuukautta kurssin jälkeen tehdyssä kyselyssä, että lyhyen ja tiiviin laitoskurssin jälkeen on tarve uudelle kurssille tai tapaamiselle. Tämän tapaamisen aikana voitaisiin kerrata kurssilla opittuja asioita, jakaa kokemuksia ja keskustella uusista esiin tulleista omahoitoon liittyvistä asioista ja kysymyksistä. Pitkäaikaissairauteen sopeutuminen ja kuntoutuminen muistuttavat oppimista ja oppimisprosessia. Aikuiskoulutuksen puolella on tehty onnistuneita etä- ja lähimoduuleista muodostuneita koulutuskokonaisuuksia, joiden aikana on havaittu pitkäkestoista oppimista ja oppimisen syvenemistä. Samalla oppimisen siirtovaikutus on laajempi ja monipuolisempi kuin lyhyen kerralla toteutettavan intensiivijakson aikana. Vastaavaa metodia käyttämällä myös sopeutumisvalmennus voi olla vaikutuksiltaan aiempaa syvempi ja pitkäkestoisempi. Laitosmuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi on nykyisellään monelle ainutkertainen tilaisuus saada tietoa osteoporoosista ja sen hoidosta sekä tapaturmien, kaatumisten ja murtumien ehkäisystä puhumattakaan omahoidon ja vertaistuen saamisesta. Sopeutumisvalmennukselle on tarvetta nykyistä laajemmassa mittakaavassa ottaen huomioon osteoporoosia ja sen esiastetta osteopeniaa sairastavien määrän ( ) maassamme. Laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuksen majoituskustannuksia karsimalla voidaan mahdollisesti järjestää sopeutumisvalmennusta nykyistä suuremmalle ryhmälle ja useammilla paikkakunnilla. Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, jossa tarvitaan niin lähiympäristön tukea kuin sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ja kuntoutuksen yhteistyötä jatkuvan ja monipuolisen omahoidon edistämiseksi. Näin ollen luustokuntoutujan kotipaikkakunnalla toteutettu avomuotoinen ryhmäohjaus ja/tai sopeutumisvalmennuskurssi voi tarjota mahdollisimman monelle kuntoutujalle mahdollisuuden tehdä oman sopeutumisensa, terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta suotuisia valintoja, joita arkiympäristö tukee. Ammattilaisten 4

5 keskinäinen paikallinen yhteistyö sekä yhteistyö Luustoliiton ja sen jäsenyhdistysten kanssa vahvistaa luustokuntoutujien osallisuutta, omahoitoa, elämänhallintaa ja hyvinvointia. 3 ASKO-TOIMINTA 3.1 Luustokuntoutujan omahoito ja kuntoutumisen tuki ASKO-toiminnan keskiössä on luustokuntoutujan omahoidon ja kuntoutumisen tuki. Omahoidolla ASKOtoiminnan yhteydessä tarkoitetaan luustokuntoutujan itsensä toteuttamaa, ammattilaisen kanssa yhdessä suunniteltua sekä sairauteen ja kuntoutujan elämäntilanteeseen parhaiten soveltuvaa itsestä huolehtimista, kuntoutumista, elintapamuutoksia ja/tai hoitoa. Luustokuntoutujan omahoidon ja kuntoutumisen tuen keskeinen sisältö Luustokuntoutujan omahoito sisältää ajantasaisen näyttöön perustuvan tiedon luustoterveyden osaalueista, osteoporoosista, luustokuntoutujalle soveltuvasta liikunnasta, luustoystävällisestä ravitsemuksesta, kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin merkityksestä, kaatumisen ehkäisystä sekä mahdollisesta osteoporoosilääkityksestä. Tämä tieto on pohjana luustokuntoutujan päättäessä aktiivisesti itse omista omahoidon tavoitteistaan ja keinoistaan niiden saavuttamiseksi. Tärkeää on myös säännöllisesti arvioida omahoidon 5

6 toteutumista ja tavoitteisiin pääsemistä sekä asettaa mahdollisesti uusia tavoitteitta yhteistyössä ammattilaisen kanssa. ASKO-toiminnan avulla luustokuntoutujan turvallinen, järjestelmällinen ja tehokas omahoito voi toteutua. Omahoidon toteutuessa voidaan ylläpitää toimintakykyä, välttyä kaatumisilta ja murtumilta sekä turvata hyvinvointi ja omatoimista selviytyminen pitempään kotona. ASKO-hankkeessa kuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä kuntouksen ammattilaisille tarjotaan luustokuntoutujien omahoidon ja kuntoutumisen edistämiseksi yhteistyötä, työvälineitä ja tukea. ASKOtyöote sisältää materiaaleja, koulutusyhteistyötä, Luustoinfon ja Omahoitokurssin, joista seuraavassa tarkemmin. ASKO-toiminnan sisältö 3.2 Materiaalit Materiaaleilla ASKO-hankkeessa tarkoitetaan luustokuntoutujille ja ammattilaisille tarkoitettuja omahoitoa ja kuntoutumista edistäviä materiaaleja. Näitä ovat mm. ryhmäohjauksen PowerPoint -diat taustatietoineen, Luustoterveyden kulmakivet -esite (tiivistelmä omahoidon kokonaisuudesta) ja Luustopassi (omahoidon ohjauksen, motivoinnin ja seurannan väline). 6

7 3.3 Koulutusyhteistyö ASKO-hankkeessa ammattilaisille tarjottava koulutusyhteistyö tähtää kuntoutumisen edellytysten luomiseen ja ASKO-toiminnan toteutumiseen luustokuntoutujan kotipaikkakunnalla. Ammattilaisten koulutus voidaan toteuttaa heidän tarpeidensa mukaisesti, mutta koulutuksen keskiössä ovat ASKO-toiminnan sisältö ja sen ammattilaisille tarjottavat hyödyntämismahdollisuudet ja -tavat. 3.4 Luustoinfo Luustoinfo on kunnan ammattilaisten luustokuntoutujille järjestämä 3-4 tunnin ryhmätapaaminen (kerrallaan n. 25 henkilöä ryhmässä), joka sisältönä ovat luustokuntoutujan omahoidon kulmakivet. Ammattilaisille ASKO-hanke tarjoaa mm. aikataulu- ja valmistelusuunnitelman sisältävän ehdotuksen Luustoinfon järjestämisestä. Lisäksi hanke tarjoaa asiantuntijoiden kokoamat ajantasaiset materiaalit, jotka sisältävät mm. kuntoutujille ja ammattilaisille suunnatut valmiit PowerPoint -esitykset taustatietoineen ryhmäohjaustapaamista varten. 3.5 Omahoitokurssi Omahoitokurssi (ASKO-kurssi) on kunnan ammattilaisten luustokuntoutujaryhmälle (kerrallaan n henkilöä ryhmässä) järjestämä avo- ja ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi. Kurssin sisällön keskiössä ovat luustokuntotutujan omahoidon kulmakivet, mutta laajemmin ja syvemmin kuin Luustoinfossa. Kurssi sisältää yhteensä 8 tapaamista. Yhden tapaamisen kesto on 3 4 tuntia aamu- tai iltapäivällä. Luustokuntoutujien omahoitokurssin (ASKO-kurssin) rakenne 7

8 Omahoitokurssi muodostuu lähi- ja etäjaksoista. Omahoitokurssin lähijaksojen tapaamiset järjestetään aina kahtena perättäisenä päivänä. Jokaisessa tapaamisessa on oma luustoterveyteen ja sen omahoitoon liittyvä teemansa. Kurssin lähijaksojen välissä ovat noin kuukauden mittaiset etäjaksot. Seurantatapaamiset puolestaan järjestetään kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua kurssin alkamisesta. Omahoitokurssin etäjaksoilla ja ennen seurantatapaamisia kuntoutujat pääsevät kokeilemaan käytännössä lähijaksoilla oppimiaan tietoja ja taitoja (esim. kuntokortin täyttäminen, oman liikuntasuunnitelman toteuttaminen, kodin turvallisuuden tarkistaminen, ravinnosta saamansa kalsiumin ja proteiinin määrän selvittäminen). Etäjaksoilla on mahdollisuus viedä käytäntöön kurssilla opittuja tietoja ja taitoja yhteistyössä läheisten kanssa sekä Luustoliiton jäsenyhdistyksen vertaisryhmissä. Näin omahoidon kulmakivet tulevat pikkuhiljaa osaksi luustokuntoutujan omaa arkea ja kuntoutuja pääsee ottamaan askeleita kohti omia henkilökohtaisia omahoidon tavoitteitaan. Asiantuntija-alustusten lisäksi jokaisessa Omahoitokurssin tapaamisessa myös keskustellaan, työskennellään pareittain tai pienryhmissä sekä pidetään lyhyt liikuntatuokio. Liikuntatuokiot ovat esimerkkejä monipuolisesta luuston terveyttä edistävästä liikunnasta ja sen toteuttamisesta itsenäisesti. Lisäksi kurssin ensimmäisessä tapaamisessa sekä molemmissa seurantapaamisissa tehdään fyysisen toimintakyvyn mittaukset. Omahoitokurssin aikana luustokuntoutujat pääsevät tutustumaan oman paikkakuntansa ammattilaisiin ja palveluihin sekä mahdolliseen paikkakunnalla olevaan Luustoliiton jäsenyhdistykseen, mikä puolestaan tarjoaa vertaistukea, edistää luustokuntoutujan omahoitoa ja auttaa tarpeellisten palveluiden löytämisessä jatkossa. Ammattilaisille ASKO-hanke tarjoaa mm. aikataulu- ja valmistelusuunnitelman sisältävän ehdotuksen Omahoitokurssin järjestämisestä. Lisäksi hanke tarjoaa asiantuntijoiden kokoamat ajantasaiset materiaalit, jotka sisältävät mm. kuntoutujille ja ammattilaisille suunnatut valmiit PowerPoint -esitykset taustatietoineen ryhmätapaamisia varten. Lisäksi käytössä on käsikirja kurssiohjaajille ja vertaistukiohje vapaaehtoisille. 3.6 Vertaistuki ja vapaaehtoiset Luustoinfo- ja Omahoitokurssiryhmässä luustokuntoutuja saa vertaistukea niin toisilta ryhmän jäseniltä kuin paikallisen Luustoliiton jäsenyhdistyksen edustajilta. Samalla luustokuntoutuja saa tietoa yhdistyksen toiminnasta ja hänen on mahdollisuus hakeutua sen palveluiden, toiminnan (mm. liikuntaryhmät) ja vertaistuen piiriin. 8

9 3.7 Yhteistyö ASKO-toiminnan toiminta ja sen tarjoama luustokuntoutujan omahoidon tuki ja kaatumisen ehkäisy ei ole mahdollista ilman yhteistyötä. Yhteistyön ylläpitoa, kehittämistä ja tiivistämistä tarvitaan niin ammattilaisten kesken (mm. sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä kuntoutuksen eri yksiköiden ammattilaiset) kuin ammattilaisten ja kolmannen sektorin (kunnan ammattilaiset sekä Luustoliiton asiantuntijat ja Luustoliiton jäsenyhdistysten vapaaehtoiset) välillä. ASKO-toiminnan kokonaisuus 4 HANKKEEN SISÄLTÖ 4.1 Tarkoitus ASKO 2 -hankeen tarkoituksena on levittää ja juurruttaa ASKO-toiminta osaksi eri kuntien perusterveydenhuollon toimintaa mahdollisimman laajasti Suomessa sekä kehittää edelleen kehittämishankkeessa luotua toimintamallia ja alustavia ASKO-materiaaleja. Hankkeen tarkoituksena on myös tukea luustokuntoutujien omahoitoa ja voimaantumista sekä edistää heidän hakeutumista yhdistyksen palveluiden piiriin. Lisäksi hankkeen tarkoituksen on edistää paikallisten Luustoliiton jäsenyhdistysten vertaistuki- ja vapaaehtoistoimintaa. 9

10 4.2 Kohderyhmät ASKO 2 -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat luustokuntoutujat. Luustokuntoutujalla tarkoitetaan ASKO-toiminnan yhteydessä äskettäin osteopenia- tai osteoporoosidiagnoosin saaneita henkilöitä, joiden omahoidon ja kuntoutumisen tuki sekä kaatumisien ja murtumien ehkäisy on ASKO-toiminnan ydin. Heidän lisäkseen hankkeen kohderyhmänä ovat Luustoliiton jäsenyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset, jotka tarjoavat mm. vertaistukea. Paikallisten jäsenyhdistysten vapaaehtoiset saavat tukea ja vahvistusta omalle toiminnalleen ollessaan mukana ASKO-toiminnassa. Lisäksi heidän yhteistyövalmiutensa ja -mahdollisuutensa paikallisten toimijoiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa lisääntyvät. Välillisesti hankkeen kohderyhmänä ovat luustokuntoutujan omaiset ja läheiset sekä julkisen sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä kuntoutuksen ammattilaiset. Luustokuntoutujan omaiset ja läheiset voivat olla kuntoutujan tukena koko ajan, koska ASKO-toimintaa toteutetaan kuntoutujan kotipaikkakunnalla. Samalla omaiset ja läheiset saavat tietoa luustoterveydestä ja siihen liittyvästä omahoidosta. Ammattilaisille ASKO-toiminta puolestaan tarjoaa hyödynnettäväksi uudenlaisen työotteen. ASKO-toiminnan toteutusehdotusta asiantuntijoiden kokoamien materiaalien kera on helppo soveltaa ja hyödyntää omassa työssään. Samalla tietämys luustokuntoutujien omahoidon tuen sisällöstä lisääntyy ja syvenee. Tämä puolestaan lisää työn iloa ja edistää luustokuntoutujien omahoidon positiivia vaikutuksia. 4.3 Alkuperäiset tavoitteet ASKO-TOIMINNAN LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN 1. Toteuttaa ASKO-toimintaa vuosina paikkakunnilla, joita on yhteensä Toteuttaa kansallisesti kattavaa ja tehokasta viestintää sekä markkinointia ASKO-toiminnan levittämisen ja juurruttamisen edistämiseksi 3. Systemaattinen alustavien ASKO-materiaalien ja -koulutuksen edelleen kehittäminen ja päivittäminen 4. Hankkeen järjestelmällisen arviointimallin kehittäminen MUUT TAVOITTEET 1. Tarjota luustokuntoutujalle tukea, osaamista, välineitä ja mahdollisuuksia omahoidon toteuttamiseen hänen omalla paikkakunnallaan 2. Tarjota luustokuntoutujalle mahdollisuus luustoyhdistyksen tarjoamaan pitkäkestoiseen vertais- ja omahoidon tukeen hänen omalla paikkakunnallaan 3. Tukea ja kehittää paikallisten luustoyhdistyksen toimintaa 4. Kehittää vapaaehtoisten tukea, ohjausta ja koulutusta 5. Tukea ja kehittää julkisen sektorin ja luustoyhdistyksen luustokuntoutujien omahoitoa ja elämänlaatua edistävää yhteistyötä 6. Tukea ja kehittää sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä kuntoutuksen ja muiden kunnan toimijoiden keskinäistä luustokuntoutujien omahoitoa ja elämänlaatua edistävää yhteistyötä 7. Kehittää ASKO-kurssin sisältöä ja toteutusta 8. ASKO-kurssin ohjauksen tukeminen ja kehittäminen 9. Kurssiohjaajakoulutuksen kehittäminen 10.Kurssipaikkakuntien ammattilaisten luusto- ja omahoitotietämyksen lisääminen 11.Ammattilaisten ja vapaaehtoisten voimaantuminen luustokuntoutujan omahoidon tukijana 10

11 4.4 Hankkeen toiminnanohjaus ASKO 2 -hankkeessa vuonna 2014 työskenteli kokoaikainen projektipäällikkö Pauliina Tamminen, joka vastasi yhdessä Luustoliiton muun henkilökunnan ja hallinnon kanssa hankkeen etenemisestä hankesuunnitelman ja sen tarkennetun vuosisuunnitelman mukaisesti sekä materiaaleista, viestinnästä, arvioinnista, taloudesta ja raportoinnista. Lisäksi projektipäällikkö toimi osan työajastaan Luustoliiton luustoneuvojana. Projektipäällikkö teki päivittäin työajanseurantaa, joka sisältää tehdyt työtunnit sekä keskeiset työtehtävät. Lisäksi hankkeessa työskenteli osa-aikainen Avokuntoutusfoorumin assistentti Henri Jokinen ( ). Assistentti toteutti yhteistyössä projektipäällikön ja Luustoliiton muun henkilökunnan kanssa Avokuntoutusfoorumin käytännön järjestelyt mm. markkinointi- ja esitemateriaalin tuottaminen, tilaisuuden markkinointi, esitteiden jakelu, yhteydenpito osallistujiin ja puhujiin, tilaisuuden rakentaminen ja toteutuksesta vastaaminen tapahtumapäivänä. Palkatut työntekijät 2014 Määrä henkilöinä 2 Projektipäällikkö Avokuntoutusfoorumin assistentti Määrä henkilötyövuosina Projektipäällikkö 0,75 0,97 (vaihtelu kuukausittain) Avokuntoutusfoorumin assistentti 0,66 Projektipäällikön ja Avokuntoutusfoorumin assistentin lisäksi hankkeen toiminnanohjauksesta vastasi ohjausryhmä, levittämisen ja juurruttamisen asiantuntijaryhmä sekä arvioinnin asiantuntijaryhmä (Liite 1). Työryhmä Puheenjohtaja Nimeäminen Jäsenet Ohjausryhmä ASKO-toiminnan levittämisen ja juurruttamisen asiantuntijaryhmä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri, Mehiläinen Ympyrätalo Juha Jolkkonen Osastopäällikkö, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto Luustoliiton hallitus 2013 Hankkeen ohjausryhmä 2014 Puheenjohtaja + 5 jäsentä Puheenjohtaja + 6 jäsentä Arvioinnin asiantuntijaryhmä Satu Tommola VTM, sosiologi, Eläkeliitto Hankkeen ohjausryhmä 2013 Puheenjohtaja + 4 jäsentä Ohjausryhmän tehtävänä on edistää hankkeen tavoitteiden toteutumista, tukea projektipäällikköä hankkeen toimintojen toteuttamisessa sekä seurata hankkeen edistymistä. Ohjausryhmä tekee yhteistyötä hankkeen asiantuntijaryhmien kanssa. Ohjausryhmän ja projektipäällikön yhteistyössä noudatetaan Luustoliiton päätöksenteko-ohjeistusta. 11

12 Levittämisen ja juurruttamisen asiantuntijaryhmän tarkoituksena on asiantuntemuksellaan tukea ja edistää hankkeen keskiössä olevaa ASKO-toiminnan levittämistä ja juurruttamista. Arvioinnin asiantuntijaryhmän toiminnan tarkoituksena on asiantuntemuksellaan tukea ja edistää hankkeen arvioinnin suunnittelua, toteutusta, arviointitiedon keräämistä sekä arviointitiedon hyödyntämistä. Arviointiryhmä myös seuraa ja edistää hankkeen kokonaisarvioinnin kehittämistä. 5 HANKKEEN SUUNNAN MUUTOS ASKO-toiminnan levittämisen ja juurruttamisen haasteina vuonna 2014 olivat yhteiskunnalliset, alueelliset ja paikalliset muutokset: Lakimuutokset ja -uudistukset sekä niiden seuraukset: Terveydenhuoltolaki, Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut (ns. Vanhuspalvelulaki) sekä Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (SOTE-uudistus) Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen päivityksen valmistuminen Organisaatiouudistukset Julkisen talouden säästöpaineet Toimintojen supistaminen. Hankkeen suunnan muutos

13 Edellä mainitut muutoksien johdosta projektipäällikkö on kehittänyt ja muokannut hankkeen sisältöä ja markkinointistrategiaa aktiivisesti reaaliajassa vastaamaan ympäristön muutoksia. Näin ollen hankkeessa on vuonna 2014 korostunut ASKO-toimintaan tähtäävä ammattilaisten koulutus ja Luustoinfon sisällön kehittäminen. 6 TOIMINTA VUONNA 2014 Hankkeen ohjausryhmä päätti hankkeen alkuperäisten tavoitteiden pohjalta tarkennetuksi toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2014 seuraavan: 1. Aktiivisen viestinnän ja markkinoinnin jatkaminen 2. Kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa yhteistyöstä sopiminen 3. Neuvotteluiden aloittaminen kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa 4. Aktiivisen arviointitoiminnan toteuttaminen 5. Kurssiohjaajakoulutuksen ja verkostotapaamisen järjestäminen 6. ASKO-toiminnan ja jäsenjärjestöyhteistyön kehittäminen 7. Avokuntoutusfoorumin järjestäminen ja Avokuntoutusverkoston perustaminen 6.1 Viestintä ja markkinointi Vuonna 2014 tavoitteena oli aktiivisen viestinnän ja markkinoinnin jatkaminen ASKO-toiminnan levittämisen ja juurtumisen edistämiseksi. Viestintä- ja markkinointitoimenpiteet 2014 Kerätty tieto Arvioitu tieto Lukumäärä Messut, koulutukset ja muut tapahtumat (sis. puheenvuorot ja esittelyt) X 19 Lehtiartikkelit X 5 Lehti-ilmoitukset X 6 Tiedotteet X 6 Mediatapaamiset X 1 ASKO-uutiskirjeet X 2 Internet: ASKO (yksittäiset kävijät vuodessa) X Internet: Avokuntoutus (yksittäiset kävijät vuodessa) X Kontaktoituja ammattilaisia (lisäksi lukuisia tapaamisia ja neuvotteluita eri kunnissa) X

14 ASKO-toimintaa markkinoitiin ammattilaisille mm. seuraavissa tapahtumissa ja koulutuksissa: Lääkäripäivät (osasto) Sairaanhoitajapäivät (osasto) Vanhustyön vastuunkantajat -kongressi (osasto ja puheenvuoro) Luustoliiton koulutukset 2 kpl (osasto ja puheenvuorot) Avokuntoutusfoorumi (osasto) ASKO-toimintaa markkinoitiin mm. seuraaviin kuntiin: Helsinki Kouvola Porvoo Huittinen Kotka Rovaniemi Joensuu Kouvola Somero Kauniainen Kuopio Turku Kokkola Mikkeli Vantaa Kotka Oulu Varkaus 6.2 Kuntayhteistyö Vuonna 2014 tavoitteena oli kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa yhteistyöstä sopiminen sekä neuvotteluiden aloittaminen kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa. Uudet kunnat, joissa vuonna 2014 on toteutettu ASKO-toimintaa tai sen toteuttamisesta on sovittu, ovat seuraavat: UUSI KUNTAYHTEISTYÖ Uudet kunnat, joissa ASKO-toimintaa yhteensä 4 Kuntoutujille suunnattu toiminta: Kouvola 1 ASKO-toiminnan toteuttamiseen tähtäävä ammattilaisten koulutus: Vantaa, Somero, Porvoo 3 Uudet kunnat, joissa on sovittu ASKO-toiminnan toteuttamisesta vuoden 2015 aikana yhteensä 5 Kuntoutujille suunnattu toiminta: Kotka, Kuopio, Varkaus 3 ASKO-toiminnan toteuttamiseen tähtäävä ammattilaisten koulutus: Huittinen, Oulu 2 Vuosi

15 Lisäksi kuntayhteistyössä olennaista on ollut ASKO-toiminnan juurtumisen tukeminen aikaisemmin toimintaan mukaan lähteneissä kunnissa Lahdessa ja Lappeenrannassa mm. seuraavasti: Lahti Kehittämisyhteistyö ammattilaisten kanssa Koulutusyhteistyö ammattilaisten kanssa Luustoinfojen järjestäminen yhteistyössä Vertaistoiminnan tuki Lappeenranta Kehittämisyhteistyö ammattilaisten kanssa Koulutusyhteistyö ammattilaisten kanssa Luustoinfon järjestäminen yhteistyössä 6.3 Arviointitoiminta Vuonna 2014 tavoitteena oli aktiivisen arviointitoiminnan toteuttaminen. Arvioinnissa vuonna 2014 projektipäällikkö keskittyi Luustoinfon palautelomakkeen päivittämiseen ja yleensä arviointitiedon keräämiseen. Lisäksi valittiin hankkeen ohjausryhmän ja arvioinnin asiantuntijaryhmän kanssa yhteistyössä sekä kilpailutuksen tuloksena ulkoinen arvioitsijataho, joka on Refenssi Oy. Ulkoinen arviointi keskittyy ASKOtoiminnan levittämiseen ja juurtumiseen mm. edistävien ja estävien tekijöiden näkökulmasta. Ulkoinen arviointi toteutetaan vuorovaikutuksellisessa yhteistyössä hankkeen projektipäällikön kanssa. Näin hankkeen toimintaa voidaan kehittää saadun arviointitiedon perusteella jo hankkeen aikana. Hankkeen arviointi toteutetaan hankkeen alussa tehdyn arviointisuunnitelman mukaisesti. Arviointi koostuu kolmesta arviointikohteesta: Arviointikohde Sisältö Pääkysymys 1. ASKO-toiminnan leviäminen ja juurtuminen Leviämisen ja juurtumisen toteutuminen, viestintä ja markkinointi sekä yhteistyö Miten ja kuinka paljon ASKOtoimintaa onnistuttiin levittämään ja juurruttamaan sekä millaiset edellytykset toiminnan jatkuvuudella on hankkeen päättyessä? 2. ASKO-toiminta ASKO-kurssi, Luustoinfo, kurssiohjaajakoulutus, vertaistuki, materiaalit ja tuotokset 3. Hankkeen toiminnanohjaus Projektipäällikkö, hankkeen ohjausryhmä, levittämisen ja juurruttamisen asiantuntijaryhmä sekä arvioinnin asiantuntijaryhmä Miten ASKO-toiminnan eri osaalueet toteutuivat, miten niitä sovellettiin ja kehitettiin hankkeen aikana? Miten hankkeen toiminnanohjauksessa onnistuttiin? 15

16 Hankkeessa kerättiin palautetta ja arviointitietoa vuonna 2014 seuraavasti: PALAUTTEEN JA ARVIOINTITIEDON KERUU 2014 Puolistrukturoidut kyselylomakkeet Vapaamuotoinen kirjallinen palaute (avoimet kysymykset) Vapaamuotoinen suullinen palaute Toimintaan osallistuneet Kirjallisen palautteen antaneet Luustokuntoutujat Luustoinforyhmät Omaehtoinen vertaisryhmä X X X X X Ammattilaiset Sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimi sekä kuntoutus kunnissa Avokuntoutusfoorumin osallistujat X X X 191 (arvio) Vapaaehtoiset X 7 Ohjausryhmä, levittämisen ja juurruttamisen asiantuntijaryhmä sekä arvioinnin asiantuntijaryhmä X Ammattilaisten koulutus Hankkeen suunnan muutoksen myötä (ks. luku 5) vuonna 2014 ammattilaisten kanssa kunnissa tehtävä koulutusyhteistyö on korostunut. Projektipäällikkö järjesti vuonna 2014 yhteistyössä kuntien ammattilaisten kanssa ASKO-toiminnan toteuttamiseen tähtäävää koulutusta (1-2 h) Vantaalla (3), Somerolla, Porvoossa sekä ARCADA-ammattikorkeakoulussa terveydenhuollon vastaanottotyön täydennyskoulutuksessa oleville ammattilaisille. Tilaisuuksia oli yhteensä 6. Muut paikkakunnat ja/tai yksiköt, joissa ASKO-toimintaa ja sen sisältöä sekä toiminnan merkitystä ja toteuttamismahdollisuuksia esiteltiin esim. tietoiskun muodossa tai koulutuksen/neuvottelun yhteydessä olivat seuraavat: Turku, Oulu (2), Vantaa, Kuopio, Kotka, Kouvola, Huittinen, Lahti (2). Tilaisuuksia oli yhteensä 10. Vuonna 2014 avattiin hankkeen verkkosivuille myös ASKO-intra, jonne kirjautumalla ASKO-toiminnassa mukana olevat ammattilaiset voivat pitää itsensä ajan tasalla ja saada aina tarvittaessa käyttöönsä päivitetyn ryhmäohjausmateriaalin. Vuonna 2014 ASKO-intran tunnukset jaettiin 21 pilottikäyttäjälle. Vuonna 2014 hankkeen puitteissa ei ole järjestetty Omahoitokursseja (kahdeksan tapaamisen ASKOkurssikokonaisuus), joten niiden ohjaajakoulutusta ja verkostotapaaminen ei ole ollut tarpeen järjestää. 16

17 ASKO-toiminnan toteutus yhteistyössä ammattilaisten kanssa ASKO-toiminnan suunnittelu yhteistyössä ammattilaisten kanssa Työkalupakin tarjoaminen ammattilaisten hyödynnettäväksi (mm. ajantasainen materiaali ASKO-intrassa) ASKO-toiminnan markkinointi ja ammattilaisten koulutus Projektipäällikön resurssien käyttö ja yhteistyö kunnan ammattilaisten kanssa 6.5 Toiminnan ja jäsenjärjestöyhteistyön kehittäminen Luustokuntoutujille tarkoitetun ASKO-toiminnan sisältöä kehitettiin mm. suunnittelemalla, toimittamalla ja julkaisemalla Luustoterveyden kulmakivet -esite ja Luustopassi (ks. kohta 7.1). Lisäksi päivitettiin ammattilaisten käytössä oleva ja tarpeen mukaan myös kuntoutujille jaettava Luustoinforyhmätapaamisen PowerPoint-alustusten kokonaisuus taustatietoineen. Päivitys tehtiin yhteistyössä Luustoliiton Luustopiiri-hankkeen projektipäällikön kanssa. Päivitys perustui hiljattain ilmestyneisiin ajantasaisiin kansallisiin suosituksiin (mm. Osteoporoosin Käypä hoito -suositus ja Suomalaiset ravitsemussuositukset). Vuonna 2014 sovittiin Luustoliiton Luustopiirihankkeen projektipäällikön kanssa omahoidon tuen kirjan kokoamisesta ja julkaisemisesta vuoden 2015 aikana sekä päätettiin sen toimittamissuunnitelmasta. Kirja perustuu omahoidon kulmakiviin ja vapaaehtoisen omakohtaisiin vertaistarinoihin. Kirjan avulla voidaan edistää ASKO-toiminnassa mukana olevien luustokuntoutujien omahoitoa sekä vapaaehtoisen tarjoamaa vertaistukea entisestään. 17

18 Vapaaehtoiset ovat olleet aktiivisesti mukana ASKO-toiminnassa paikkakunnilla (Lahti, Lappeenranta, Kouvola), joissa Luustoninfoja on järjestetty. Vapaaehtoiset ovat esitelleet yhdistyksen tarjoamaa vertaistukea ja muuta toimintaansa sekä keskustelleet tilaisuuksissa olleiden kuntoutujien kanssa ja tarjonneet heille vertaistukea. Lisäksi vapaaehtoiset ovat osallistuneet ammattilaisten kanssa yhdessä järjestettyihin kehittämistapaamisiin Lahdessa, missä ASKO-toiminnan juurtuminen on pisimmällä. Lahdessa on myös kokoontunut ASKO-toiminnan innoittamana syntynyt aktiivinen omaehtoinen vertaisryhmä. 6.6 Avokuntoutusfoorumin järjestäminen ja Avokuntoutusverkoston perustaminen Luustoliiton ASKO-hankkeen ohjausryhmässä keväällä 2013 syntyneestä ideasta alkoi järjestöyhteistyö, jonka tuloksena Tampere-talossa järjestettiin ensimmäinen kansallinen Avokuntoutusfoorumi ja perustettiin Avokuntoutusverkosto. Luustoliitto vastasi foorumin suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton ja Aivoliiton kanssa. Raha-automaattiyhdistys toimi tilaisuuden rahoittajana ja osallistui tilaisuuden tiedotukseen. Foorumin suunnittelusta vastasi seuraava Avokuntoutustyöryhmä, joka kokoontui yhteensä 7 kertaa vuosina : Puheenjohtaja, Ansa Holm, toiminnanjohtaja, Luustoliitto Jäsen, Terhi Jussila, järjestöpäällikkö, Vanhustyön keskusliitto Jäsen, Riitta Tuusa, koulutussuunnittelija, Aivoliitto Jäsen, Mailis Salmi, toimitusjohtaja, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto Jäsen, Marja-Liisa Hiironen, toimitusjohtaja, Kitinkannus ry Sihteeri, Pauliina Tamminen, luustoneuvoja-projektipäällikkö, Luustoliitto Avokuntoutusfoorumin tavoitteena oli koota yhteen yli 50-vuotiaiden avokuntoutusta kehittävät, järjestävät ja tutkivat ammattilaiset ja organisaatiot. Foorumin tarkoituksena oli avata yhteinen keskustelu avokuntoutuksen hyvistä käytännöistä ja vaikutuksista sekä avokuntoutuksen mahdollisuuksista ja rajoista, talouden näkökulmaa unohtamatta. Lisäksi tavoitteena oli foorumin päätteeksi perustaa kansallinen Avokuntoutusverkosto. Avokuntoutusfoorumin pääluennolla Tampere-talossa 18

19 Tavoitteisiin päästiin: Avokuntoutusfoorumiin osallistui yli 200 avokuntoutuksen asiantuntijaa. Foorumissa kuultiin ja nähtiin mielenkiintoisia esimerkkejä yli 50-vuotiaiden avomuotoisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisen tuesta niin pääluennoilla, teemasessioissa kuin näyttelyssä. Foorumi herätti monipuolista keskustelua niin ennen, jälkeen kuin foorumin aikana. AVOKUNTOUTUSFOORUMI TAMPERE-TALOSSA Osallistujat yhteensä 221 Osallistujat 138 Puhujat, puheenjohtajat, muut esiintyjät ja saliavustajat 42 Näytteilleasettajat ja posterinäyttelyn osallistujat 38 Median edustajat 3 Puheenvuoroja yhteensä 31 Pääluentojen puheenvuorot yhteensä 10 Teemasessioiden (1-4) puheenvuorot yhteensä 21 Näytteilleasettajaorganisaatiot 14 Posterit 6 Lisäksi foorumin päätteeksi perustettiin kansallinen Avokuntoutusverkosto, jonka perustajaorganisaatiot ovat seuraavat: Aivoliitto Allergia- ja Astmaliitto ry Epilepsialiitto Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto HOKULI Invalidiliitto Kiipulasäätiö Kuntoutuksen edistämisyhdistys Kuntoutuksen toimialayhdistys Kuuloliitto Mielenterveyden keskusliitto Miina Sillapään Säätiö Muistiliitto Raha-automaattiyhdistys Suomen Diabetesliitto Suomen Luustoliitto Suomen Neuroliitto Suomen Syöpäyhdistys Sydänliitto Avokuntoutusverkoston perustamistilaisuus Tampere-talossa 19

20 Avokuntoutusfoorumia kokonaisuutena hyödyllisenä piti foorumin palautekyselyn vastaajista 52 % (16) ja erittäin hyödyllisenä 45 % (14). Vastaajista 87 % (27) oli kiinnostunut osallistumaan Avokuntoutusfoorumiin uudelleen vuoden kuluttua. Palautekyselyn vastaajat kertoivat foorumin olleen hyvin järjestetty pelinavaus, jossa käsiteltiin tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita sekä tuotiin esille monipuolisia näkökulmia. Tilaisuus toimi vastaajien mukaan keskustelu- ja verkostoitumisfoorumina. Foorumia pidettiin myös hyvänä alkuna uudelle yhteistyölle ja avokuntoutuksen kehittämiselle. Mielenkiintoinen foorumi, odotan jatkoa. Erittäin hyvä alku uudelle yhteistyölle! Avokuntoutus tulee laajenemaan tulevaisuudessa korvaten osittain laitoskuntoutusta. Siksi tällaista keskustelufoorumia tarvitaan. Avokuntoutusfoorumin näyttely Tampere-talon Sorsapuistosalissa Tarkempi raportti Avokuntoutusfoorumin järjestämisestä ja Avokuntoutusverkoston perustamisesta on saatavilla: 7 TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Materiaalit Vuonna 2014 ASKO-hankkeessa julkaistiin seuraavat painetut materiaalit (suluissa painosmäärä): Luustoterveyden kulmakivet (3 750) Luustopassi (5 000) ASKO-esite (1 000) Avokuntoutusfoorumiin liittyvät materiaalit o Ennakko- ja ilmoittautumisesite (5 000) o Juliste (300) o Ohjelma (250) 20

21 Luustoterveyden kulmakivet -esite (A4) kuvaa tiivistetysti yksilön kannalta luustoterveyden ja osteoporoosin omahoidon keskeisimmät osa-alueet. Luustopassi on 20-sivuinen vihkonen (A6) sisältää perustietoa luustoterveyden edistämisestä, osteoporoosista sekä osteoporoosin omahoidosta. Luustopassi toimii omahoidon suunnittelun ja seurannan välineenä sekä ammattilaisten antaman ohjauksen apuvälineenä. Lisäksi sen avulla kuntoutuja voi helposti välittää tietoa sairautensa etenemisestä, hoidosta ja seurannasta ammattilaisille. Ammattilaisille tarkoitettu ASKO-esite kuvaa ASKO-toiminnan kokonaisuuden tiivistetyssä muodossa ja visuaalisesti. ASKO-esite toimii Luustoterveyden kulmakivet -esitteen ja Luustopassiin lisäksi ASKO-toiminnan markkinoinnin, levittämisen ja juurruttamisen apuvälineenä. Avokuntoutusfoorumiin liittyviä painettuja materiaaleja hyödynnettiin foorumin markkinoinnissa ja tilaisuuden aikana. 7.2 Kuntoutujille järjestetty toiminta Luustoinfo on kunnan ammattilaisten luustokuntoutujille järjestämä 3-4 tunnin ryhmätapaaminen (kerrallaan n. 25 henkilöä ryhmässä), joka sisältönä ovat luustokuntoutujan omahoidon kulmakivet. Hankkeen toimesta Luustoinfoja järjestettiin yhteistyössä kuntien ammattilaisten kanssa vuonna 2014 yhteensä 4 seuraavasti: Lahti (2) Lappeenranta (1) Kouvola (1) Luustoinfoihin osallistui yhteensä 59 kuntoutujaa. Osallistujista 32 täytti palautekaavakkeen, joiden mukaan osallistujista naisia oli 30 ja miehiä 2. Iältään palautteen antaneet kuntoutujat olivat vuotiaita. Luustoinfoon osallistuneet ja palautetta antaneet kuntoutujat (32) arvioivat Luustoinfossa oppimaansa ja omahoidon keinojen käyttöä seuraavasti (keskiarvot jana-asteikolla 0-7,5): Opin tänään osteoporoosista tai luustoterveydestä 5,6 Opin tänään osteoporoosin tai luustoterveyden omahoidosta 5,8 Käytän arjessani osteoporoosin omahoidon keinoja 5,0 21

22 Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa Luustoinfoon osallistuneista kuntoutujista oppi uutta osteoporoosista tai luustoterveydestä sekä osteoporoosin tai luustoterveyden omahoidosta, vaikka monet käyttivätkin jo joitakin omahoidon keinoja arjessaan. Käytettävistä omahoidon keinoista luustoystävällinen ravitsemus ja liikunta mainittiin useimmiten. Luustoinfon jälkeen palautteen antaneista luustokuntoutujista 100 % (32) oli saamaa mieltä seuraavien esitettyjen väitteiden kanssa: Liikunnalla on merkitystä osteoporoosin haittojen ehkäisyssä. Ravitsemuksella voidaan vaikuttaa luuston terveyteen ja kuntoon. Voin itse vaikuttaa osteoporoosin etenemiseen ja sen haittavaikutuksiin. Edellä mainitut kysymysten avulla voitiin varmistaa Luustoinfossa esitettyjen asioiden oppiminen sekä kerrata niitä. Palautteen antaneista luustokuntoutujista 78 % (25) aikoi luustoinfon jälkeen muuttaa tai kehittää osteoporoosin omahoitoaan tai ottaa käyttöön jonkin uuden omahoidon muodon esim. kiinnittämällä entisestään huomiota ravitsemukseen tai tehostamalla tai lisäämällä liikuntaa. Lisäksi miltei 70 % (22) vastaajista kertoi tarvitsevansa lisätietoa luustoterveydestä ja osteoporoosin omahoidosta Luustoinfon jälkeen. Selkeä, hyvä ja ymmärrettävä kokonaisuus. Hyvät prosuurit kotiin viemiseksi. Tietoa tuli todella paljon. Erittäin tarpeellista ja tärkeätä ja reipastuttavaa toimintaa. Kannustava tilaisuus. Lahdessa omaehtoisesti kokoontuvaan vertaisryhmä on vuonna 2012 järjestetyn omahoitokurssin (ASKO-kurssin) jälkeen kurssilaisista muodostunut ryhmä. Ryhmään kuuluu 11 kuntoutujaa. Vuonna 2014 he kokoontuivat kaksi kertaa. Vapaamuotoisesti kirjallisiin palautekysymyksiin ryhmän jäsenistä vastasi 9 naista, jotka olivat iältään vuotiaita. Kaikki vastaajat (9/9) kertoivat hyötyvänsä ryhmän tapaamista ja hyötyinä he mainitsivat mm. toisten tapaamisen, toivon saamisen ja toisten kokemusten kuulemisen. Yli puolet vastaajista (6/9) kertoi saavansa ryhmässä sairauden omahoitoon tarvitsemaansa tietoa. Suurin osa vastaajista (7/9) kertoi ryhmän tapaamisten tukevan heidän omahoitoansa. Vastaajien mukaan mm. vertaistuki sekä toisten kokemukset ja ryhmän myötäeläminen ovat ryhmässä saamiaan asioita, jotka tukevat heidän omahoitoaan. Palautteen mukaan kuntoutujien on tärkeää tavata ASKO-omahoitokurssin jälkeen edelleen säännöllisesti. Lisäksi vastaajien mukaan iloinen yhdessäolo auttaa jatkamaan sairauden omahoidossa. 22

23 Ryhmän tuki ja myötäeläminen on ihanaa. Huomaa, ettei olekaan yksin osteoporoosin kanssa. Tukee omahoitoa toisten kokemusten perusteella. Toivoa tulevaan. Toivottavasti ryhmä pysyy kasassa. 7.3 Ammattilaisille järjestetty toiminta Sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä kuntoutuksen ammattilaiset on tavoitettu hankkeessa mm. monimuotoisten yhteydenottojen, tapaamisten, koulutusten ja tapahtumien avulla. Ammattilaisten näkemyksiä on kerätty vapaamuotoisen kirjallisen ja suullisen palautteen, keskustelujen, palautelomakkeiden ja sähköisen palautteen muodossa. Tämän lisäksi mm. hankkeen ASKO-intran pilottikäyttäjiltä (21) tullaan keräämään palautetta keväällä ASKO-hankkeessa ammattilaisille tarjottava koulutusyhteistyö tähtäsi vuonna 2014 kuntoutumisen edellytysten luomiseen ja ASKO-toiminnan toteutumiseen luustokuntoutujan kotipaikkakunnalla. Koulutusyhteistyön keskiössä on ASKO-toiminnan sisältö sekä ASKO-toiminnan ammattilaisille tarjoamat hyödyntämismahdollisuudet ja -tavat. Ammattilaisille järjestettyjä koulutustilaisuuksia tai vastaavia, jossa ASKO-toiminnan sisältöä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia esiteltiin, oli yhteensä 16 (ks. kohta 6.4). ASKO-toiminnan toteuttamiseen tähtääviin tilaisuuksiin osallistui arvioita 191 ammattilaista, joista valtaosa oli naisia ja vuotiaita. Ammattilaisista 33 antoi kirjallista palautetta. Vastaajista 79 % (26/33) kertoi oppineensa uutta ammattilaisille järjestetyssä koulutuksessa. He kertoivat oppineensa mm. mitä osteoporoosin omahoidolla tarkoitetaan ja mikä sen merkitys on, osteoporoosin omahoidon ja kuntoutumisen tuen kulmakivet, osteoporoosin esiintyminen eri ikäryhmissä sekä osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon merkitys. Palautetta antaneista ammattilaisista 70 % (23/33) aikoi hyödyntää koulutuksessa oppimaansa työssään. Ammattilaiset aikoivat hyödyntää työssään mm. ASKO-hankkeen tarjoamaan omahoidon ohjauksen työotetta, konkreettista ja yksityiskohtaista materiaalia, tietoa luustoystävällisestä ravitsemuksesta ja riittävän D-vitamiinin saannista, liikuntaohjeita sekä kehittää toimipisteensä tarjoamaan omahoidon tukea. Tällä luennolla tulikin ahaa-elämys: Tämäkin potilasryhmä hyötyisi hoitajien ohjauksesta. Nyt tätä tietoa voin hyödyntää tavatessani seuraavan kerran osteoporoosipotilaita. Itsehoidossa jokainen itse päättää mitä ja milloin tekee, mutta omahoidossa potilas tarvitsee ammattihenkilön ohjausta, tukea ja suunnitelmallisuutta = elintapamuutoksia. 23

24 Oikein hyvä työkalu osteoporoosin ennaltaehkäisyn ja omahoidon neuvontaan. Opin, miten potilasta voi ohjata. Hyvä, yksinkertainen potilasmateriaali. Asia oli sen verran hyvin esitetty ja pelkistetty, että oli helppoa omaksua uudet tiedot. Luennon sisältöä voi hyvin hyödyntää potilaiden vastaanotolla sekä ennaltaehkäisyn että osteoporoosia sairastavien potilaiden kohdalla. Luennossa sai hyvin yksityiskohtaista ja selkeää tietoa, miten ohjata potilasta esimerkiksi liikunnassa ja ravitsemuksessa. 7.4 Vapaaehtoiset Aktiivisia vapaaehtoisia ASKO-toiminnassa on vuonna 2014 ollut mukana yhteensä 7 Lahdessa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. He ovat osallistuneet Luustoinfoihin ja vastanneet vertaisryhmän kokoontumisesta. Lisäksi Lahdessa aktiiviset vapaaehtoiset ovat osallistuneet ammattilaisten kanssa yhdessä järjestettyihin kehittämistapaamisiin. Projektipäällikkö kävi vuonna 2014 aktiivisten vapaaehtoisten kanssa keskustelua, joista hän teki muistiinpanoja toiminnan ja yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Vapaaehtoisten kertoivat, että ASKO-toiminnassa mukana olo on toimiva vertaistuen muoto. ASKO-toiminnan myötä he ovat myös saaneet yhdistykseen uusia jäseniä ja heillä on ollut mahdollisuus syventää antamansa vertaistuen sisältöä. 7.5 Hankkeen toiminnan ohjaus Hankkeen työryhmät kokoontuivat seuraavasti vuonna 2014: Ohjausryhmä 4 kertaa Levittämisen ja juurruttamisen asiantuntijaryhmän 2 kertaa Arvioinnin asiantuntijaryhmä 2 kertaa Tapaamisten lisäksi kaikki työryhmät työskentelivät myös sähköisesti tapaamisten välillä. Työryhmissä on yhteensä 16 jäsentä. Projektipäällikkö keräsi työryhmien jäseniltä kirjallisen palautteen niiden toiminnasta. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 5 työryhmän jäsentä. Saadun palautteen mukaan kolmen ryhmän toiminta on tukenut hankkeen tavoitteiden saavuttamista, koska kaikilla työryhmillä on ollut selkeä oma roolinsa. Ryhmien jäsenet kertoivat onnistuneensa antamaan taustatukea ja sparrausapua projektipäällikölle. Lisäksi ryhmät ovat onnistuneet moniammatillisen taustansa vuoksi ideoimaan ja keskustelemaan ASKO-toiminnan levittämiseen ja juurrutukseen liittyvistä näkökulmista monipuolisesti. Joskin palautteessa todet, että työryhmien välistä viestintää voidaan kehittää entisestään. Lisäksi palautteen mukaan vilkkaasta keskustelusta ja pohdinnasta huolimatta kuntien kanssa 24

25 tehtävä yhteistyö etenee usein hitaasti. Toisaalta työryhmien jäsenten palautteen mukaan ASKO-hankkeessa on myös asetettuja tavoitteita saavutettu. 8 HANKKEEN TALOUDEN TOTEUTUMINEN Alla on esitetty hankkeelle maksettu avustus, edelliseltä vuodelta siirtynyt avustus, hankkeen tuotot ja kulut sekä niiden tarkempi erittely. Edellä esitetty talousarvio perustuu vuoden 2014 avustushakemukseen. Hankkeen kulut vuonna 2014 olivat arvioitua pienemmät. Kulujen alitukseen johtaneet tekijät on esitelty seuraavaksi. Henkilöstökulujen alitus o Avokuntoutusfoorumin käytännön järjestelyiden assistentin (osa-aikatyö ) palkka- ja muut henkilöstökulut on esitetty Avokuntoutusfoorumin kulujen yhteydessä. o Vapaaehtoiset henkilöstökulut ovat jääneet arvioitua pienemmäksi. 25

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä 19.5.2015 Tampere AJANKOHTAISET TERVEISET LUUSTOLIITOSTA Luustoliitto Ammattilaisille hyödynnettäväksi Ajankohtaista Pauliina Tamminen Luustoneuvoja-projektipäällikkö

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa

Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa Marika Sorvari, Suomen Syöpäyhdistys Mervi Puolanne, Hengitysliitto 20.4.2016 Ryhmään

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

VOO 2 ja 3 Opiskelijoiden palautekysely

VOO 2 ja 3 Opiskelijoiden palautekysely VOO 2 ja 3 Opiskelijoiden palautekysely 1. Olen opiskelijana * nmlkj Koulutuskeskus Salpauksessa nmlkj Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa (ent. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto) nmlkji Ylivieskan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot