ASKO. Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia sairastaville. Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Sivu 1 / 14 ASKO Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia sairastaville Hankesuunnitelma

2 Sivu 2 / 14 Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia sairastaville Suomen Osteoporoosiliitto ry

3 Sivu 3 / 14 Sisältö: Miten ASKO sai alkunsa? A. ASKOn innovatiivisuus B. ASKO-projektin yleisesittely C. Mihin projektilla pyritään laitos vs. avo D. Mitä projektilta odotetaan E. Projektin resurssit F. Projektin vaikutukset G. ASKOn onnistuminen ja jatko H. Seuranta ja arviointi I. Talous J. ASKOn vaiheet

4 Sivu 4 / 14 Miten ASKO sai alkunsa? Osteoporoosi on diagnostisoituna sairautena sangen nuori: vuonna 1993 Kela määritteli osteoporoosin sairaudeksi, joka voidaan diagnostisoida ja hoitaa. Kelan kuntoutusorganisaatio oli puolestaan perustettu lähes kolmekymmentä vuotta aiemmin ja sen kuntoutusjärjestelmä oli kehitetty vuosikymmenten aikana nykyiseen muotoonsa. Uuden sairauden kuntoutuksen rahoitukselle ei löytynyt mahdollisuuksia. Koska Kelan kautta sopeutumisvalmennusta ei ole järjestynyt, on Suomen Osteoporoosiliitto ja sen edeltäjä Suomen Osteoporoosiyhdistys kehittänyt ja organisoinut jo kymmenen vuoden ajan, vuodesta 2001, sopeutumisvalmennusta osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille Ray-rahoituksella. Aluksi sopeutumisvalmennus oli projektimuotoista ja myöhemmin siihen saatiin Ray:n kohdennettu toiminta-avustus. Sopeutumisvalmennusta on järjestetty kurssimuotoisena laitoskuntoutuksena: ensimmäisenä vuonna 2001 oli jo kolme 5 päivän mittaista kurssia. Vuodesta 2002 lähtien kurssit ovat olleet kuusipäiväisiä ja samalla kolme kurssia vuodessa vakiintuikin normaaliksi kurssimääräksi aina vuoteen 2009 saakka, jolloin kursseja järjestettiin 4. Yhteensä laitoskuntoutuskursseja on kuluneiden vuosien aikana järjestetty 29. Mutta samalla, kun laitoskuntoutusta alettiin kehittää, pidettiin jo ensimmäinen ensitietopäivä, yhden päivän mittainen kurssi osteoporoosidiagnoosin vastikään saaneille henkilöille. Vuoteen 2010 mennessä näitä ensitietopäivä on järjestetty yhteensä 13. Nimenomaan hyvät kokemukset ensitietopäivistä ovat laittaneet Suomen Osteoporoosiliiton ajattelemaan mahdollisuutta avosopeutumisvalmennuksen järjestämiseen entistä laajemmin. Lisäksi laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuksen käyneet kurssilaiset ovat 6 kuukautta kurssin jälkeen tehdyssä kyselyssä tuoneet selvästi esille sen, että lyhyen ja tiiviin laitoskurssin jälkeen olisi tarve uudelle kurssille, jossa voitaisiin kerrata kurssilla opittuja ja kysyä uusia esiin tulleita omahoitoon liittyviä asioita. Sopeutumisvalmennuskurssi on nykyisellään monelle vain ainutkertainen tilaisuus kuulla, mitä on osteoporoosi, miten sitä voi itse hoitaa ja estää tapaturmia sekä saada vertaistukea. Näinhän se ei saisi olla. Onhan lisäksi vielä aikuiskoulutuksen puolella tehty onnistuneita etä- ja lähimoduuleista muodostuneita koulutuskokonaisuuksia, jolloin on havaittu oppimisen syveneminen samalla kun oppimisprosessi on muodostunut pitkäkestoisemmaksi. Samalla oppimisen siirtovaikutus eli transfer on laajempi ja monipuolisempi kuin lyhyen intensiivijakson aikana. Nimittäin perustaltaan sopeutuminen ja kuntoutuminen ovat lähellä oppimista ja oppimisprosessia. Vielä kun Suomen Osteoporoosiliitossa mietittiin, miten laajentaa sopeutumisvalmennusta nykyisestä pienen ryhmän palvelusta, päädyttiin ajattelemaan majoituskustannusten karsimista ja internaattimuotoisen toiminnan poistamista sopeutumisvalmennustoiminnasta ja näin mahdollisesti säästyneillä rahoilla olisi mahdollista tarjota sopeutumisvalmennusta nykyistä suuremmalle ryhmälle. Näistä lähtökohdista hanketta alettiin miettiä. Seuraavassa on hankesuunnitelma ASKO eli Avomuotoisen Sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan Kehittämishanke Osteoporootikoille.

5 Sivu 5 / 14 A. ASKOn innovatiivisuus ASKO eli Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia sairastaville on innovatiivinen seuraavista näkökulmista tarkastellen: 1. Monistettavuus: hankkeen avulla kehitetään "monistettava" ryhmämuotoinen avosopeutumisvalmennuskurssi (laitoskurssin sijaan). 2. Elämäntapamuutokset vievät aikaa: kurssi rakentuu etä- ja lähipäivistä (moduuleista) ja jakautuu 2 kuukauden ajalle! Lähipäiviä on 6, saman verran kuin laitoskurssilla. Mutta asioiden sulattelu- ja harjoitteluaikaa on kurssilaisilla monin verroin enemmän. 3. Vertaistuki: avosopeutumisvalmennus omalla kotipaikkakunnalla tarjoaa pitkäkestoisen prosessin, jonka aikana kurssille osallistuvat osteoporoosia sairastavat henkilöt voivat ryhmäytyä ja saada tukea ja tietoa vertaiseltaan. Myös alueen oma osteoporoosiyhdistys ja sen toimintamuodot tulevat tutuiksi. 4. Paikkakunnan palvelut tutuiksi ja yhteistyö tiiviimmäksi: hankkeessa luodaan malli, jonka avulla käytetään paikkakunnan omia henkilö- ja tilaresursseja ja tiivistetään näin yhteistyötä osteoporoosia sairastavien henkilöiden tukemiseksi. 5. Paikkakunnan osaamisen kehittäminen: paikkakunnan omien resurssien käytöllä lisätään paikkakunnan omaa osaamista (laitososaamisen sijaan) ja tarjotaan mahdollisuus voimaannuttavaan prosessiin. 6. Materiaalit jakoon: lopputuloksena on ASKO-käsikirja sekä opiskelijan ja ohjaajan materiaalit, joissa on osteoporoosin omahoito kokonaisuutena. Materiaalissa on hyvä pohjarakenne sovellettavaksi a) vastaavissa osteoporoosikursseissa tai b) muokattuna muussa avosopeutumisvalmennuksen kehittämisessä. Materiaali on netin kautta jaossa kaikille halukkaille (ks. kohta 7). 7. Valttina päivitettävyys: ASKO-käsikirjasta (organisoinnin opas) tulee mappimuotoinen, jolloin sen osien päivitys käy sivuja vaihtamalla. Kouluttajan materiaali on muistitikulla (mm. diasarjat). Kurssilaisen materiaali joudutaan painamaan, sillä materiaalin jakelusta tehdään laaja ja kohderyhmä on osittain hyvin iäkästä (internetin käyttö ei ole tuttua). Lisäksi kaikki materiaalit ovat valmistuttuaan ladattavissa osoitteesta: 8. Omahoito tunnetuksi: tiedotuksen avulla kerrotaan omahoidon merkityksestä muille osteoporoosia sairastaville sekä hoitohenkilökunnalle. Näin lääkehoitokeskeisestä näkemyksestä voidaan siirtyä enemmän kokonaisvaltaiseen henkilön omahoidon tukemiseen, jossa merkittävässä osassa ovat lääkehoitoon sitoutumisen lisäksi ravitsemus ja liikunta sekä kaatumisen ehkäisy. Kurssilaisen omahoitomateriaalista tehdään soveltuva myös itsenäiseen opiskeluun ja sen jakelusta tehdään laaja.

6 Sivu 6 / 14 B. ASKO-projektin yleisesittely ASKO on avosopeutumisvalmennuksen kehittämishanke. Projektissa kehitetään osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille omalla tai lähipaikkakunnalla tarjottava avo- ja ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi, joka koostuu lähi- ja etäjaksoista ja jossa käytetään mahdollisuuksien mukaan alueen omia mahdollisuuksia ja osaamista. Kehittämistyössä käytetään hyväksi Suomen Osteoporoosiliittoon vuosikymmenen aikana kertynyttä osaamista. Kurssilla osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille: annetaan tietoa luustosta, osteoporoosista ja luuston hoidosta tuetaan sopeutumaan sairauteen tuetaan kiinnostusta ja sitoutumista omahoitoon tuetaan kurssilaisia hahmottamaan oma kaatumisriskinsä ja toimimaan riskin alentamiseksi annetaan tietoa, käytännön ohjeita ja myönteisiä kokemuksia oikeasta ja osteoporoosia sairastavalle soveltuvasta liikunnasta sekä tuetaan oman liikuntaohjelman laatimisessa kerrotaan terveellisestä ravitsemuksesta ja tuetaan rakentamaan itselleen terveellinen ravitsemuskokonaisuus kerrotaan kalsiumin ja D-vitamiinin merkityksestä sekä osteoporoosilääkityksestä annetaan mahdollisuus vertaistukeen omalla paikkakunnalla myös pitkäkestoisessa muodossa järjestetään tutustuminen oman paikkakunnan liikuntamahdollisuuksiin Lisäksi paikkakunnan osteoporoosialan henkilökunnan (lääkäri, osteoporoosi- /murtumahoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti): osteoporoosialan osaamista tuetaan ja kehitetään ja yhteistyötä tiivistetään C. Mihin projektilla pyritään laitos vs. avo Laitoskuntoutus on joissain tilanteissa ehdottomasti parasta tapa tarjota mahdollisimman korkealuokkainen tietotaito ja parhaat mahdolliset olosuhteet kuntoutukseen ja kuntoutumiseen. Toisaalta laitoskuntoutuksen irrallisuus normaalista kuntoutujan arjesta, sen ainutkertaisuus ja lyhytkestoisuus sekä kalleus ovat esteenä sen riittävän laajamittaiselle käytölle. Suomen Osteoporoosiliitto on saanut hyviä alustavia kokemuksia ensitietopäivien järjestämisestä yhteistyössä julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ja erityisesti osteoporoosija murtumahoitajien kanssa. Se on rohkaissut suunnittelemaan avo- ja ryhmämuotoista sopeutumisvalmennustoimintaa osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille. Nyt suunnitellun avo- ja ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuksen etuina on se, että kurssi tapahtuu henkilön omassa elinpiirissä (koti- tai lähipaikkakunnalla), yhteistyössä alueen omien asiantuntijoiden kanssa käyttäen paikkakunnan omia resursseja. Henkilön ei tarvitse

7 Sivu 7 / 14 laittaa omaa henkilökohtaista elämäänsä pakettiin kuuden päivän ajaksi ja muuttaa pois kotoaan vaan hän osallistuu lähijaksoihin kotoaan käsin, lyhyen matkan päästä. Koska kurssin aikana käytetään hyväksi paikkakunnan omia tilamahdollisuuksia, tulevat myös lähiuimahalli ja kuntosali tutuiksi. Tutulla salilla on helppo tehdä itselle sallittuja liikkeitä. Ja ohjaajalta voi saada tarvittaessa apua. Myös uimahallin ryhmävuorot tulevat tutuiksi ja ehkä myös kunnan päättäjät huomioivat jatkossa nykyistä paremmin osteoporoosia sairastavat henkilöt kunnan järjestöjen ja erityisryhmien liikuntavuorojen ja alennuslippujen kohderyhmästä päätettäessä. Koska suunniteltu avosopeutumisvalmennus kestää lähi- ja etäjaksoineen kahden kuukauden ajan, muodostuu kurssilaisista ryhmä, joka parhaassa tapauksessa tarjoaa ryhmään kuuluville vertaistukea, seuraa, apua ja intoa. Tämä vertaisuus voi jatkua myös kurssin päätyttyä, ovathan kurssilaiset samalta tai lähipaikkakunnalta. Lisäksi paikkakunnan lääkäri, mahdollinen osteoporoosi- tai murtumahoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä, jotka toimivat tulevaisuudessa kurssin kouluttajina, tulevat kurssilaisille tutuksi tai tutummaksi kuin ennen, myös esimerkiksi paikkakunnan oma uimahalli, kuntosali ja muut mahdollisuudet. Kurssilla tutuksi tulleelle kuntosalille on helppo mennä ja lisäksi tutun kuntosalin laitteetkin ovat hallussa! Vielä yhtenä etuna on, että paikkakunnan omat kouluttajat voivat tiimiytyä osteoporoosiasian ympärille ja parhaana mahdollisena tuloksena on, että hoito- ja kuntoutusketju toimii tulevaisuudessa paikkakunnalla entistäkin paremmin. Laitoskuntoutus henkilöä/vuosi 6 pv intensiivijakso Kodin jättäminen ja matkustus kurssille Laitos oppimisympäristönä Laitoksen henkilökunta kouluttajina Kallista (maksetaan majoituksesta) Osaaminen laitoksen käsissä ASKO Avokuntoutus Mahdollisuuksia laajentamiseen (kunta mukaan rahoitukseen?) 6 pv lähi + etäjaksot -> pitkäkestoista (sopeutuminen ja elämäntapamuutokset) Oma lähiympäristö oppimisympäristönä -> trasfer Kouluttajat + kurssilaiset lähiympäristöstä -> vertaistuki + omahoidon tuki Ehkä edullisempaa? Materiaali paikkakunnan jatkokäyttöön ja monistukseen muualle

8 Sivu 8 / 14 D. Mitä projektilta odotetaan Projektin tavoitteena on purkaa nykyinen sopeutumisvalmennuksen käsikirja, ottaa 10 vuoden mittaisen kehitystyön tuloksesta olennainen esille ja soveltaa saatua kokonaisuutta avo- ja ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on, että: luodaan prototyyppi avosopeutumisvalmennuskurssin käsikirjaksi tehdään esivaihe opiskelumateriaaliksi testataan sitä 2-3 erilaisella ja eri puolilla Suomea olevilla paikkakunnilla (ensin yksi kurssi, jonka perusteella tehdään muutostoimet ja sen jälkeen kaksi kurssia) kerätään saadut kokemukset ja palautteet muokataan prototyypistä varsinainen ASKO-käsikirja sekä laaditaan lopulliset opiskeluja ohjausmateriaalit Hyvien käytäntöjen prosessi Tiedon kokoaminen - tutkittu tieto - käytännön tieto - arvioitu tieto - asiakkaan kokemukset Arviointi Kootun tiedon testaaminen Synteesi -tiedon tiivistäminen käytännön kieleksi -levittäminen Hyvät käytännöt uudet tulokset puutteiden, aukkojen tunnistaminen arviointi Ilse Julkunen, Stakes E. Resurssit Projektilla on oma osa-aikainen projektipäällikkönsä. Projektipäälliköltä edellytetään ymmärrystä kuntoutumisesta prosessina sekä kouluttamis- ja organisointiosaamista ja tiedottamiskokemusta. Projektipäällikön tehtävänä on laatia prototyyppi ASKO-käsikirjasta ja organisoida testaukset (3 kurssia). Hän organisoi myös kokemusten ja palautteen keruun (prosessiarviointi) sekä muokkaa prototyypistä varsinaisen käsikirjan ja rakentaa ohjausmateriaalit yhdessä lääkäri-, ravitsemusja liikunnan asiantuntijan kanssa. Projektipäällikön tulee lisäksi hallita viestintä ja mediayhteistyö.

9 Sivu 9 / 14 Projektipäällikön lisäksi Suomen Osteoporoosiliiton hallitus seuraa projektin etenemistä Hankkeella on oma suunnitteluryhmänsä, joka koostuu käytännössä kuntoutustyötä tekevistä asiantuntijoista ja liiton toiminnanjohtajasta Suunnitteluryhmä on projektipäällikön apuna rakentamassa materiaalia ja he ovat myös mukana ensimmäisen kurssin toteutuksessa alusta lähtien (myös paikan päällä paikallisten kouluttajien orientoimisessa ja motivoinnissa) Liiton sopeutumisvalmennuksen ohjausryhmää laajennetaan niin, että mukana on nykyistä monipuolisempi näkemys avomuotoisesta toiminnasta Arvioinnissa on mukana oppilaitosyhteistyö, jolloin osa arvioinnista tulee hankkeen ulkopuolelta. F. Projektin vaikutukset Lähivaikutukset 1. Hankkeen avulla kehitetään avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi, jonka käyneet osteoporoosia/osteopeniaa sairastavat henkilöt tietävät luustosta, osteoporoosista ja osteoporoosin hoidosta, ovat sopeutuneita selviytymään oman sairautensa kanssa sekä tietävät itsehoidosta ja ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita itsehoitoon. 2. Kurssin käyneet henkilöt tietävät liikunasta, ravitsemuksesta ja kaatumisen ehkäisyn osaalueista osteoporootikon näkökulmasta. 3. Kurssin käyneet henkilöt pyrkivät pitämään luustonsa mahdollisuuksien mukaan kunnossa ja osaavat eri tavoin välttää kaatumista. 4. Kurssin käyneet henkilöt tuntevat paikkakuntansa liikuntamahdollisuudet sekä osaavat soveltaa saamiaan liikuntaohjeita käytännössä. 5. Vertaistukiryhmä muodostuu alueelle. 6. Yhteistyö alueen osteoporoosiyhdistyksen sekä lääkärin, osteoproosi-murtumahoitajan, fysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin kanssa toimii ja se muodostaa tukiverkoston kurssin käyneille henkilöille. Laajat vaikutukset Onnistuneen tiedotuksen tuella pystytään vaikuttamaan kansalaisten ja osteoporoosia/osteopeniaa sairastavien henkilöiden yleiseen tietämykseen osteoporoosista ja omahoidosta (mm. kurssilaisen materiaalia painetaan ja jaetaan laajasti murtuma- /osteoporoosihoitajien kautta). Samalla myös osteoporoosin kanssa työskentelevien ja päättäjien tietämys asiasta sekä sopeutumisvalmennuksesta lisääntyy. Lisäksi onnistunut tiedotus sekä valmistuvat käsikirjat innostavat ja tukevat tulevaisuudessa sairaanhoitopiirejä/terveyskeskuksia osteoporoosi-sopeutumisvalmennustoiminnan

10 Sivu 10 / 14 suunnittelussa. Tavoitteena onkin, että sopeutumisvalmennustoiminta siirtyy joskus tulevaisuudessa sairaanhoitopiireille, terveyskeskuksiin tms. organisoitavaksi. Myös muut laitosmuotoista sopeutumisvalmennustoimintaa muille sairausryhmille organisoivat tahot saavat tiedotuksen ja materiaalien avulla tukea avomuotoisen sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan organisointiin. Murtumien määrää ja sitä kautta murtumien hoitoon käytettäviä resursseja kyetään vähentämään. Vaikutukset jatkotoimenpiteisiin Päättäjien ja osteoporoosin parissa työskentelevien ymmärrys omahoidon ja sopeutumisvalmennustoiminnan merkityksestä lisääntyy ja sen avulla mahdollisesti kiinnostus ja panostus omahoitoon ja sopeutumisvalmennukseen lisääntyy. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Ray-rahoitteisen sopeutumisvalmennustoiminnan tarvetta ei enää ole, kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito järjestävät itse sopeutumisvalmennuskursseja diagnoosin saaneille henkilöille. G. ASKOn onnistuminen ja jatko Mikäli hanke etenee parhaalla mahdollisella tavalla, täytyy: materiaalien onnistua (opiskelu-, kouluttaja- ja organisoijamateriaali) yhteistyön sekä hankesuunnittelun että paikkakunnan osalta toimia tiedotuksen onnistua niin, että kiinnostus hankkeen käytännön jatkoon on paikkakunnilla ja että yleinen tietoisuus osteoporoosista ja omahoidosta sekä sopeutumisvalmennuksesta lisääntyy sekä osteoporoosin parissa työskentelevien, päättäjien sekä tavallisten kansalaisten keskuudessa Tavoitteena on, että jatkossa kyetään järjestämään ryhmä- ja avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi asiasta kiinnostuneella paikkakunnalla, jossa mukaan lähtee osteoporoosista kiinnostunut lääkäri, osteoporoosi-/murtumahoitaja, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Heidän yhteistyöllään ASKO-materiaalia hyväksi käyttäen kyetään organisoimaan kahden kuukauden mittainen kurssi.

11 Sivu 11 / 14 ASKO Kouluttajina paikkakunnan/lähialueen henkilöt, koulutus- ja liikuntatilat paikkakunnalta, alueyhdistys mukana Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy 2 pv lähijakso 3 pv lähijakso 1 pv lähijakso ASKO-käsikirja kurssin järjestävälle taholle kouluttajille ohjauskäsikirjat koulutus-/opiskelumateriaali kurssilaisille Jatkokäyttöön H. Seuranta ja arviointi Hankkeen aikana suoritetaan seurantaa eri näkökulmista: Hankkeen ohjausryhmä ohjaa ja seuraa projektia. Liiton hallitus seuraa projektin etenemistä säännöllisesti. Projektipäällikkö vastaa projektin etenemisestä ja seurannasta yhdessä suunnitteluryhmän kanssa sekä toteuttaa ne. Seurannan (ja prosessiarvioinnin) käytännön suunnittelussa on mukana projektipäällikkö, suunnitteluryhmä sekä Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennuksen ohjausryhmä. Suunnitteluryhmän asiantuntijat ovat mukana erityisesti ensimmäisen kurssin toteutuksessa ja seuraavat kurssin etenemistä. Kurssilaiset tekevät seurantaa ja arviointia (esitieto, väliseuranta, loppuseuranta) sekä yksin että ryhmässä. Kustannusseuranta ja vertailu laitosmuotoiseen sopeutumisvalmennukseen.

12 Sivu 12 / 14 Hankkeen osalta tehdään arviointia ja kerätään palautetta monesta eri näkökulmasta: 1. Prosessiarvioinnissa mukana toimintamallien ja niiden kehittymisen seuranta alueella, alueen omat toimijat (haastattelut, ryhmässä tapahtuva itsearviointi) 2. Palautteen keruu sekä kouluttajilta että koulutettavilta 3. Palautekeskustelut (yhteiskeskustelut) 4. Materiaalin osalta arvioinnin tekevät asiantuntijat ja projektipäällikkö/ohjausryhmä sekä paikalliset kouluttajat (seuranta käytännössä) 5. Hankearviointi (väliarviointi, loppuarviointi) tehdään oppilaitosyhteistyönä yhdessä projektipäällikön kanssa. Arviointia tehdään lomakkeella, seurannan avulla ja keskustelun muodossa. Arvioinnin tavoitteena on tukea prosessia ja samalla kehittää hanketta eteenpäin. Oppilaitosyhteistyönä tehtävä arviointiraportti valmistuu vuoden 2012 lopussa. Tarkempi arviointisuunnitelma tehdään vuoden 2011 alussa. I. Talous KULUT Projektipäällikkö, osa-aikainen Projektipäällikön matkat ja majoitus 4 3 Asiantuntijoiden palkkiot, matkat, majoitus 4 3 Toimistokulut, posti ja puhelin 3 3 Laitehankinnat 3 0 Kurssien lähi- ja etäjaksot 8 16 Materiaalisuunnittelu+painatus 5 11 Kokouskulut 2 2 Vuokrat 3 2 Taloushallinto 1 1 Tiedotus 1 2 Arviointi 1 2 YHTEENSÄ RAHOITUS Ray-avustus Osallistumismaksut 1 2 YHTEENSÄ 61 72

13 Sivu 13 / 14 J. ASKOn vaiheet Hankeen aikana pyritään saamaan keskeinen osteoporoosiin liittyvä omahoito yksiin kansiin. Samalla rakennetaan ohjausmateriaalit kurssin kouluttajille (mm. digitaaliset diasarjat päivityksen helpottamiseksi) sekä yleinen sopeutumisvalmennuksen käsikirja kurssin organisoimisen tueksi. Hankkeen vaiheet ovat seuraavat: 1. Valmisteluvaihe (2011 tammi-kesäkuu) projektipäällikön palkkaaminen asiantuntijaryhmän ja ohjausryhmän kokoaminen hankesuunnitelman ja viestintäsuunnitelman sekä seurannan ja arvioinnin tarkentaminen (seuranta ja arviointi osittain oppilaitosyhteistyönä) oppilaitosyhteydet nykyisen sope-käsikirjan keskeinen sisältö kootaan ja muokataan esivaiheen avokäsikirja yhdessä sopeutumisvalmennuksen ohjausryhmän ja asiantuntijoiden kanssa samalla rakennetaan ohjaus- ja opiskelumateriaalia yhdessä asiantuntijoiden kanssa 2. Ensimmäisen paikkakunnan etsintä (2011 huhti-kesäkuu) yhteyksien luominen, henkilöiden ja tilojen etsintä neuvottelut, suunnittelu, ohjaus (tarvittaessa asiantuntijoiden käyttö paikkakunnan kouluttajien ohjauksessa) viestintä paikkakunnalla seurannan ja arvioinnin toimia 3. Ensimmäisen avokurssin kokeilu (2011 syys-lokakuu) mukana koulutuksessa asiantuntijat (materiaalin kokeilu, seuranta, arviointi) paikallinen tiedotus seuranta sekä etä- että lähijaksojen aikana/kouluttajat ja kurssilaiset sekä asiantuntijat oppilaitos mukaan arviointiin 4. Kokemusten ja palautteen keruu ja korjaustoimenpiteet (2011 marras-joulukuu) muutokset esivaiheen avo-käsikirjaan saadun seurantatiedon, palautteen ja arvioinnin pohjalta muutokset ja lisäykset ohjaus- ja opiskelumateriaaliin yhdessä asiantuntijoiden kanssa tiedotus VÄLIRAPORTTI (2011 joulu tammikuu) 5. Kahden uuden paikkakunnan etsintä (2011 marras tammikuu) yhteyksien luominen, henkilöiden ja tilojen etsintä neuvottelut, suunnittelu, ohjaus viestintä ja tiedotus paikkakunnalla seuranta

14 Sivu 14 / Kahden avokurssin kokeilu (2012 maalis-kesäkuu) human interest näkökulma mukana tiedotuksessa valtakunnanlaajuinen tiedotus seuranta ja arviointi 7. Kokemusten ja palautteen keruu ja purku sekä muutostoimenpiteet (2012 huhti-elokuu) saadun palautteen, seurannan ja arvioinnin perusteella toimenpiteet materiaalien hionta (kuvitus, lay out ym.) tiedotus valtakunnallisesti ja asiantuntijatiedotus 8. ASKO-käsikirjan ja opiskeluja ohjausmateriaalin valmistuminen (2012 joulukuu) ASKO-käsikirjan (mappimuotoinen) ja kurssilaisen materiaalien painatus ohjausmateriaalin valmistuminen (digitaalisesti tikulla sekä kotisivulta) arviointiraportti valtakunnallinen tiedotus ja tiedotus sairaanhoitopiireihin sekä Kuntaliittoon arviointiraportti oppilaitosyhteistyönä LOPPURAPORTTI (2012 joulukuu) Suomen Osteoporoosiliitto ry Iso Roobertinkatu 10 B Helsinki