ASKO 2 -hanke Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASKO 2 -hanke 2013 2015. Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille"

Transkriptio

1 ASKO 2 -hanke Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille Toimintakertomus 2013 ASKO 2 -hanke

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTA JA TARVE ASKO-TOIMINTA HANKKEEN TARKOITUS JA KOHDERYHMÄT HANKKEEN TOIMINNANOHJAUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT HANKKEEN TOIMINNOT VUONNA ASKO-toiminnan levittäminen ASKO-toiminnan juurruttaminen Muu toiminta AVOKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISEN YHTEISTYÖ HANKKEEN TOIMINNOILLA AIKAANSAADUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET HANKKEEN TALOUDEN TOTEUTUMINEN KEHITTÄMISTARPEET JA -EHDOTUKSET VUODELLE LIITTEET Liite 1 ASKO-kurssin sisältö Liite 2 Luustoinfon sisältö Liite 3 ASKO 2 -hankkeen ohjausryhmä Liite 4 ASKO 2 -hankkeen arvioinnin asiantuntijaryhmä Liite 5 ASKO-kurssiohjaajien koulutuksen ohjelma ASKO 2 -hanke

3 1 JOHDANTO ASKO 2 -hankeen ( ) tarkoituksena on levittää ja juurruttaa luustokuntoutujien avomuotoinen sopeutumisvalmennustoiminta osaksi eri kuntien perusterveydenhuollon toimintaan mahdollisimman laajasti Suomessa. Tarkoituksena on myös kehittää ASKO 1 -hankkeessa ( ) luotua toimintamallia ja ASKO-materiaaleja edelleen. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on tukea luustokuntoutujien omahoitoa ja voimaantumista sekä edistää paikallisten Luustoliiton jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa. Kehittämishankkeen (ASKO 1) toimintojen jatkuessa kesäkuun loppuun saakka ASKO 2 -hankeen toimenpiteet aloitettiin vasta ASKO-toiminnan levittäminen ja juurruttaminen vuonna 2013 sijoittui aikaan, jolloin meneillään oli niin kuntauudistus kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Nämä uudistukset, puhumattakaan paikallisista organisaatiomuutoksista ja säästöpaineista, vaikuttavat kuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimien toimintaan sekä tekevät ASKO-toiminnan levittämisen haasteelliseksi. Samaan aikaan osteoporoosin hoito- ja kuntoutusketjuja tai -prosesseja kehitetään joillakin paikkakunnilla ja ASKOtoiminnan hyödyntäminen on mahdollista paikallisessa kehittämistyössä. Toisaalta joillakin paikkakunnilla osteoporoosiin liittyvä kehittämistyö on pysähtynyt tai viivästynyt, koska Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen päivitys ei ole vielä ilmestynyt. Sen on tarkoitus ilmestyä keväällä Vuonna 2010 voimaan astunut Terveydenhuoltolaki, vuoden 2013 heinäkuussa voimaan astunut Vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) sekä Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi asettavat omalta osaltaan velvoitteita kunnille. Toisaalta näihin lakeihin perustuu myös kuntien vastuu iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn sekä itsenäisen suoriutumisen järjestelmällisestä edistämisestä ja tukemisesta. Lakiin perustuu myös kunnan tehtävänä oleva kuntoutumisen edistäminen sekä sopeutumisvalmennuksen järjestäminen, jos se ei ole määritelty minkään muun tahon esim. Kansaneläkelaitoksen (Kela) tehtäväksi. Näille kunnan vastuualueilla ASKO-toiminta tarjoaa helpon ratkaisun luustokuntoutujien osalta. ASKO 2 -hanke

4 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Lonkka- ja nikamamurtuma alentavat olennaisesti yksilön toimintakykyä ja saattavat johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Murtumien aiheuttamat henkiset ja taloudelliset haitat ovat merkityksellisiä ja traagisiakin niin yksilölle itselleen kuin yhteiskunnalle. Haitoilta voidaan välttyä, jos murtumille altistuneiden henkilöiden omahoitoa, toimintakykyä ja kodissa selviytymistä tuetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kela määritteli osteoporoosin sairaudeksi, joka voidaan diagnostisoida ja hoitaa, vasta vuonna Osteoporoosi on diagnostisoituna sairautena sangen nuori. Kela ei ole enää viime vuosina järjestänyt osteoporoosikuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta tai rahoittanut niiden organisointia. Näin ollen Suomen Luustoliitto ja sen edeltäjä Suomen Osteoporoosiyhdistys on kehittänyt ja organisoinut jo vuodesta 2001 sopeutumisvalmennusta osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Suomen Luustoliitto on järjestänyt sopeutumisvalmennusta kurssimuotoisena laitoskuntoutuksena. Kurssit ovat vakiintuneet kuusipäiväisiksi ja vuosittain järjestään kolmesta neljään kurssia. Yhteensä laitoskuntoutuskursseja on vuoden 2013 loppuun mennessä järjestetty 42. Laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin käyneet luustokuntoutujat ovat tuoneet selvästi esille kuusi kuukautta kurssin jälkeen tehdyssä kyselyssä, että lyhyen ja tiiviin laitoskurssin jälkeen olisi tarve uudelle kurssille tai tapaamiselle. Tämän tapaamisen aikana voitaisiin kerrata kurssilla opittuja asioita, jakaa kokemuksia ja keskustella uusista esiin tulleista omahoitoon liittyvistä asioista ja kysymyksistä. Pitkäaikaissairauteen sopeutuminen ja kuntoutuminen muistuttavat oppimista ja oppimisprosessia. Aikuiskoulutuksen puolella on tehty onnistuneita etä- ja lähimoduuleista muodostuneita koulutuskokonaisuuksia, joiden aikana on havaittu pitkäkestoista oppimista ja oppimisen syvenemistä. Samalla oppimisen siirtovaikutus on laajempi ja monipuolisempi kuin lyhyen kerralla toteutettavan intensiivijakson aikana. Vastaavaa metodia käyttämällä myös sopeutumisvalmennus voi olla vaikutuksiltaan aiempaa syvempi ja pitkäkestoisempi. Laitosmuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi on nykyisellään monelle ainutkertainen tilaisuus saada tietoa osteoporoosista ja sen hoidosta sekä tapaturmien, kaatumisien, ja murtumien ehkäisystä puhumattakaan vertaistuen saamisesta. Sopeutumisvalmennukselle on tarvetta nykyistä laajemmassa mittakaavassa ottaen huomioon osteoporoosia sairastavien määrän maassamme. Laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuksen majoituskustannuksia karsimalla voidaan mahdollisesti järjestää sopeutumisvalmennusta nykyistä suuremmalle ryhmälle ja useammilla paikkakunnilla. ASKO 2 -hanke

5 Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, jossa tarvitaan niin lähiympäristön tukea sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen yhteistyötä jatkuvan ja monipuolisen omahoidon edistämiseksi. Näin ollen luustokuntoutujan kotipaikkakunnalla toteutettu avomuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi tarjoaa mahdollisimman monelle kuntoutujalle mahdollisuuden tehdä oman sopeutumisensa, terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta suotuisia valintoja, joita arkiympäristö tukee. Ammattilaisten keskinäinen paikallinen yhteistyö sekä yhteistyö Luustoliiton ja sen jäsenyhdistysten kanssa vahvistaa luustokuntoutujien osallisuutta, omahoitoa, elämänhallintaa ja hyvinvointia. ASKO 1 -hanke ASKO 2 -hanke Avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen kehittämishanke Avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen levittämisja juurruttamishanke ASKO-toiminnan kokonaisuus, joka edistää luustokuntoutujien itsenäistä omahoidon toteuttamista sekä ehkäistä kaatumisia ja niiden aiheuttamia murtumia. ASKO-toiminnan levittäminen ja juurruttaminen mahdollisimman laajasti, jotta luustokuntoutujan itsenäinen omahoito ja arkiselviytyminen ovat mahdollisia entistä pidempään. 3 ASKO-TOIMINTA Omahoidolla ASKO-toiminnan yhteydessä tarkoitetaan luustokuntoutujan itsensä toteuttamaa, ammattilaisen kanssa yhdessä suunniteltua sekä sairauteen ja kuntoutujan elämäntilanteeseen parhaiten soveltuvaa itsestä huolehtimista, kuntoutumista, elintapamuutoksia ja/tai hoitoa. Luustokuntoutujan omahoito sisältää ajantasaisen näyttöön perustuvan tiedon luustosta, osteoporoosista, luustokuntoutujalle soveltuvasta liikunnasta, luustoystävällisestä ravitsemuksesta, mahdollisesta osteoporoosilääkityksestä, kaatumisriskeistä ja niiden ehkäisystä sekä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin merkityksestä. Tämä tieto on pohjana luustokuntoutujan päättäessä aktiivisesti itse omista omahoidon tavoitteistaan ja keinoistaan niiden saavuttamiseksi. Tärkeää on myös ajoittain arvioida omahoidon toteutumista ja tavoitteisiin pääsemistä sekä asettaa mahdollisesti uusia tavoitteitta yhteistyössä ammattilaisen kanssa. ASKO-toiminnan tarkoituksena on luustokuntoutujan turvallisen, järjestelmällisen ja tehokkaan omahoidon toteutuminen. Omahoidon toteutuessa voidaan ylläpitää toimintakykyä, välttyä kaatumisilta ja murtumilta sekä turvata arjen hyvinvointi pitempään kotona. ASKO-toiminnan olennainen osa on avo- ja ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennuskurssi eli ASKOkurssi. Kurssin keskiössä ovat omahoidon tuki ja kaatumisten ehkäisy. Kurssi kestää lähi- ja etäjaksoineen noin kaksi kuukautta ja sisältää yhteensä kahdeksan tapaamista (Kuvio 1 ASKO-kurssin rakenne). ASKO 2 -hanke

6 Lähijaksojen tapaamiset seurantapaamisia lukuun ottamatta järjestetään aina kahtena perättäisenä päivänä. Yhden tapaamisen kesto on 3 4 tuntia. Tapaamisten teemoina ovat luustokuntoutujan omahoidon kulmakivet, kuten liikunta, kaatumisten ehkäisy, ravitsemus ja vertaistuki, joista asiantuntija pitää alustuksen. Samalla kurssilaiset pääsevät tutustumaan oman paikkakuntansa ammattilaisiin (esim. lääkäri, osteoporoosi- tai murtumahoitaja, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä), mikä puolestaan edistää luustokuntoutujan omahoitoa ja auttaa tarpeellisten palveluiden löytämisessä jatkossa. Asiantuntija-alustusten lisäksi jokaisessa tapaamisessa myös keskustellaan, työskennellään pareittain ja/tai pienryhmissä sekä pidetään lyhyt liikuntatuokio. Liikuntatuokiot ovat esimerkkejä monipuolisesta luuston terveyttä edistävästä liikunnasta ja sen toteuttamisesta itsenäisesti. Liikuntatuokiot sisältävät mm. tasapainojumppaa, lihasvoimaharjoituksia, kuntosaliin tutustumisen, venyttely- ja rentoutusharjoituksia. Lisäksi kurssin ensimmäisessä tapaamisessa sekä molemmissa seurantapaamisissa tehdään fyysisen toimintakyvyn mittaukset. (Liite 1 ASKO-kurssin sisältö) Kuvio 1 ASKO-kurssin rakenne Kurssin noin kuukauden mittaisilla etäjaksoilla sekä ennen seurantatapaamisia kuntoutujat pääsevät kokeilemaan käytännössä lähijaksoilla oppimiansa tietoja ja taitoja (esim. kuntokortin täyttäminen, oman liikuntasuunnitelman toteuttaminen, kodin turvallisuuden tarkistaminen, henkilökohtaisesta ravinnosta saadun kalsiumin ja proteiinin määrän selvittäminen). Etäjaksoilla on mahdollisuus viedä käytäntöön kurssilla opittuja tietoja ja taitoja yhteistyössä läheisten kanssa. Näin omahoidon kulmakivet tulevat pikkuhiljaa osaksi luustokuntoutujan omaa arkea ja kuntoutuja pääsee ottamaan askeleita kohti omia henkilökohtaisia omahoidon tavoitteitaan. ASKO-kurssin edetessä osallistujista muodostuu ryhmä, jossa tuetaan toinen toistaan. Ryhmänohjaus edistää kuntoutujien hyvinvointia ja elämänlaatua, koska parhaassa tapauksessa ryhmässä jaetaan vertaistukea, seuraa, apua ja intoa. Ryhmän vuorovaikutus voi jatkua myös kurssin päätyttyä, sillä kurssilai- ASKO 2 -hanke

7 set ovat samalta tai lähipaikkakunnista. Vertaistukea kurssilla tarjoavat myös Suomen Luustoliiton jäsenyhdistyksen edustajat, jotka esittelevät kurssilla paikallista toimintaansa, kertovat vertaistarinan ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kurssitapaamisiin. Tärkeä osa ASKO-toimintaa ovat ASKO-kurssia tukevat materiaalit: kurssiohjaajan käsikirja, kurssialustukset ja vertaistukiohje. Kurssiohjaajan käsikirja sisältää yksityiskohtaisen ehdotuksen ASKOkurssin toteuttamisesta aikatauluineen ja sisältöineen. Kurssialustukset puolestaan ovat asiantuntijoiden kokoamat PowerPoint-esitykset taustatietoineen kunkin kurssitapaamisen teemana olevasta omahoidon osa-alueesta. Kurssialustukset ovat sellaisenaan ammattilaisten hyödynnettävissä. Vertaistukiohje on tarkoitettu Suomen Luustoliiton jäsenyhdistyksen edustajille, jotka osallistuvat kurssille kertomalla vertaistarinansa sekä antavat vertaistukea kurssilaisille mahdollisuuksien mukaan kurssin aikana. ASKO-toiminta sisältää myös koulutusta ja jatkuvaa tukea ASKO-kurssiohjaajille ja muille yhteistyöpaikkakuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisille. Koulutus sisältää mm. perehtymisen ASKO-toiminnan sisältöön ja sen hyödyntämiseen, tukea ryhmänohjaukseen, verkostoitumista sekä uutta tietoa osteoporoosin omahoidosta. Koulutusta järjestetään sekä hankkeen puitteissa että yhteistyössä Luustoliiton kanssa. Koulutusta voidaan myös räätälöidä ammattilaisten tarpeiden mukaisesti. ASKO-kehittämishankkeen aikana ASKO-kurssin rinnalle luotiin Luustoinfo. Kehittämishankkeessa huomattiin, että kaikki luustokuntoutujat eivät tarvitse kahdeksan tapaamisen kurssikokonaisuutta. Suurin osa luustokuntoutujista kuitenkin tarvitsee tietoa sairaudestaan, tukea omahoidon aloittamiseen sekä tietoa siitä, mistä vertais- ja ammattilaistukea on jatkossa tarvittaessa saatavissa. Luustoinfo on noin 3 4 tunnin tietoisku ASKO-kurssilla käsiteltävistä osteoporoosin ja osteopenian omahoidon kulmakivistä. (Liite 2 Luustoinfon sisältö) ASKO-toiminnan eri osa-alueiden (Kuvio 2 ASKO-toimintamalli) toteutuminen luustokuntoutujan omahoidon tukemiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi ei ole mahdollista ilman yhteistyötä. Yhteistyön ylläpitoa, kehittämistä ja tiivistämistä tarvitaan niin ammattilaisten kesken (mm. sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen eri yksiköiden ammattilaisten kesken) kuin ammattilaisten ja kolmannen sektorin vertaistukijoiden ja asiantuntijoiden (Luustoliiton ja sen jäsenyhdistysten edustajat) välillä. ASKO 2 -hanke

8 Kuvio 2 ASKO-toimintamalli 4 HANKKEEN TARKOITUS JA KOHDERYHMÄT ASKO 2 -hankeen tarkoituksena on levittää ja juurruttaa ASKO-toiminta osaksi eri kuntien perusterveydenhuollon toimintaan mahdollisimman laajasti Suomessa sekä kehittää edelleen kehittämishankkeessa luotua toimintamallia ja alustavia ASKO-materiaaleja. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on tukea luustokuntoutujien omahoitoa ja voimaantumista sekä edistää paikallisten luusto- tai osteoporoosiyhdistysten vertaistukitoimintaa. ASKO 2 -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat luustokuntoutujat. Luustokuntoutujalla tarkoitetaan ASKO-toiminnan yhteydessä äskettäin osteopenia- tai osteoporoosidiagnoosin saaneita henkilöitä, joiden omahoidon tuki sekä kaatumisien ja murtumien ehkäisy on ASKO-toiminnan ydin. Heidän lisäkseen hankkeen tärkeänä kohderyhmänä ovat Luustoliiton jäsenyhdistykset ja vertaistukijat. Paikallisten jäsenyhdistysten toimijat ja vertaistukijat saavat tukea ja vahvistusta omalle toiminnalleen ollessaan mukana ASKO-toiminnassa. Lisäksi heidän yhteistyövalmiudet ja -mahdollisuudet paikallisten toimijoiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa lisääntyvät. ASKO 2 -hanke

9 Välillisesti hankkeen kohderyhmänä ovat luustokuntoutujan omaiset ja läheiset sekä julkisen sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaiset. Luustokuntoutujan omaiset ja läheiset voivat olla kuntoutujan tukena koko ajan, koska ASKO-toiminta toteutetaan kuntoutujan kotipaikkakunnalla. Samalla omaiset ja läheiset saavat tietoa luustoterveydestä ja siihen liittyvästä omahoidosta. Ammattilaisille ASKOtoiminta puolestaan tarjoaa käyttöön otettavaksi uudenlaisen työotteen. ASKO-toiminnan toteutusehdotusta asiantuntijoiden kokoamien materiaalien kera on helppo soveltaa ja hyödyntää omassa työssään. Samalla tietämys luustokuntoutujien omahoidon tuesta syvenee ja lisääntyy. Tämä puolestaan lisää työn iloa ja edistää luustokuntoutujien omahoidon positiivia vaikutuksia. Vuonna 2013 ASKO 2 -hankkeessa on erityisesti kiinnitetty huomioita eri kuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisten ja johdon tavoittamiseen sekä heidän informoimiseen ASKO-toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista. Tähän kohderyhmään keskityttiin, jotta päästäisiin käyntiin ASKO-toiminnan levittämisessä ja jotta eri kuntien luustokuntoutujille tarjoutuisi mahdollisuus osallistua toimintaan. 5 HANKKEEN TOIMINNANOHJAUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT ASKO 2 -hankkeessa työskenteli vuonna 2013 projektipäällikkö Pauliina Tamminen. Projektipäällikön työn ohella hän on hoitanut Luustoliiton luustoneuvojan tehtävistä noin 3-8 tuntia kuukausittain. Projektipäällikkö on vastannut yhdessä Luustoliiton kanssa hankkeen etenemisestä, materiaaleista, viestinnästä, arvioinnista, taloudesta ja raportoinnista. Projektipäällikkö teki päivittäin työajanseurantaa, joka sisältää tehdyt työtunnit sekä keskeiset työtehtävät. Luustoliiton hallitus nimesi ASKO 2 -hankkeelle ohjausryhmän, joka muodostuu kuntoutuksen, hanketyön ja luustoterveyden asiantuntijoista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall (Mehiläinen Ympyrätalo). Puheenjohtajan lisäksi ohjausryhmässä on viisi muuta jäsentä. Ohjausryhmän sihteerinä ja esittelijänä toimii projektipäällikkö. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna (Liite 2 ASKO 2 -hankkeen ohjausryhmä) Lisäksi vuonna 2013 hankkeelle nimettiin arvioinnin asiantuntijaryhmä, jonka toiminnasta on kerrottu tarkemmin sivulla 22. ASKO 2 -hanke

10 Hankkeen yhteistyökumppaneita vuonna 2013 olivat edelleen kehittämishankkeessa mukana olleiden Lahden ja Lappeenrannan kaupungin sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaiset. Molemmilla paikkakunnilla ASKO-toimintaa jatkettiin vuonna Lisäksi Lahdessa ASKO-toiminnan juurtuminen oli meneillään ja Lappeenrannassa sitä suunniteltiin. Vuonna 2013 tavattiin myös seuraavia mahdollisia hankkeen yhteistyötahojen edustajia: 1. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikkö 2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyskäyttäytymisen ja terveyden edistämisen yksikkö 3. Voimaa arkeen -hanke (Jyväskylä) 4. Intoa elämään -hanke (Espoo) 6 HANKKEEN TOIMINNOT VUONNA 2013 ASKO-levittämis- ja juurruttamishankkeen (ASKO 2 -hanke) toiminnot aloitettiin heinäkuun alussa ASKOkehittämishankkeen toimintojen loputtua. Hankkeen ohjausryhmä päätti vuoden 2013 yksityiskohtaisiksi tavoitteiksi seuraavat: Kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa yhteistyöstä sopiminen syksyyn 2013 mennessä Kurssiohjaajakoulutuksen järjestäminen syksyllä 2013 Neuvotteluiden aloittaminen kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa ennen vuotta 2014 ASKO-toiminnan markkinoinnin suunnittelu ja aloittaminen Hankkeen arvioinnin suunnittelu Hankkeen alkuperäiset ja ohjausryhmän vuodelle 2013 asettamat yksityiskohtaiset tavoitteet pyrittiin saavuttamaan mahdollisuuksien mukaan toteuttamalla erilaisia toimintoja ja toimenpiteitä keskittyen ASKO-toiminnan markkinointiin. Seuraavaksi käsitellään hankkeen vuoden 2013 toimintaa hankkeen alkuperäisten ja vuodelle 2013 asetettujen yksityiskohtaisten tavoitteiden valossa. Vuoden 2013 toiminta on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: 1. ASKO-toiminnan levittäminen 2. ASKO-toiminnan juurruttaminen 3. Muu toiminta. ASKO 2 -hanke

11 6.1 ASKO-toiminnan levittäminen Hankkeen alkuperäiset tavoitteet Toteuttaa ASKO-toimintaa vuosina paikkakunnilla (5-9 paikkakuntaa) Toteuttaa kansallisesti kattavaa ja tehokasta viestintää sekä markkinointia ASKO-toiminnan levittämisen edistämiseksi Tarjota luustokuntoutujalle tukea, osaamista, välineitä ja mahdollisuuksia omahoidon toteuttamiseen kotipaikkakunnallaan Tarjota luustokuntoutujalle mahdollisuus luusto- tai osteoporoosiyhdistyksen tarjoamaan pitkäkestoiseen vertais- ja omahoidon tukeen kotipaikkakunnallaan Tukea ja kehittää sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä muiden kunnan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, joka edistää luustokuntoutujien omahoitoa Tukea ja kehittää julkisen sektorin ja luusto- tai osteoporoosiyhdistyksen yhteistyötä, joka edistää luustokuntoutujien omahoitoa Ammattilaisten voimaantuminen luustokuntoutujan omahoidon tukijana Vuoden 2013 yksityiskohtaiset tavoitteet Kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa yhteistyöstä sopiminen syksyyn 2013 mennessä Neuvotteluiden aloittaminen kahden uuden yhteistyöpaikkakunnan kanssa ennen vuotta 2014 ASKO-toiminnan markkinoinnin suunnittelu ja aloittaminen ASKO-toiminnan levittämisen ydin vuonna 2013 oli toiminnasta tiedottaminen ja ASKO-toiminnan markkinointi mahdollisimmin laajasti eri kuntien sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisille ja johdolle. Tiedottamisen ja markkinoinnin päälinjat vuonna 2013 olivat näytteilleasettajan toimiminen sähköinen viestintä, lehtiartikkelit ja tiedotteet suorat yhteydenotot ja tapaamiset kuntien ammattilaisten kanssa muu viestintätoimenpiteet Syyskuussa 2013 avattiin hankkeen Internet-sivut Luustoliiton uusien Internet-sivujen yhteyteen. Syksyllä valmistui myös ammattilaisille tarkoitettu esite (A4 värituloste). Esitettä jaettiin niin näytteilleasettajan ollessa kuin muuten eri tahojen ammattilaisia tavattaessa. Esite julkaistaan painettuna tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä esitteen voi ladata hankkeen Internet-sivuilta (www.luustoliitto.fi/asko/ asko-toiminta). ASKO 2 -hanke

12 Vuonna 2103 ASKO 2 -hanke toimi näytteilleasettajana Gerontologian päivillä kesällä (3 päivää), Kuntamarkkinoilla syyskuussa (2 päivää) sekä Finnish Bone Societyn ja Suomen Menopaussitutkimusseuran koulutustilaisuudessa marraskuussa (1 päivä). Kaikissa tilaisuuksissa käytiin lukuisia keskusteluita kaatumisten ja murtumien ehkäisystä, luustoterveyden edistämisestä sekä luustokuntoutujien omahoidon tuesta niin terveydenhuollon ammattilaisten ja johdon kuin koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajien kanssa. Kuntamarkkinoiden yhteydessä toteutettiin tietoisku, jonka otsikkona oli Vanhuspalvelulaki käytäntöön: kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana. Tietoiskussa oli reilut 20 kiinnostunutta osallistujaa ympäri Suomen. Asiantuntijapuheenvuoron tietoiskussa piti ASKO-toimin-nan käytännön asiantuntija fysioterapeutti AMK Iiris Salomaa (Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka, Lahden kaupunki) ja lisäksi Rapmummo Eila Nevanranta viihdytti osallistujia. Kuntamarkkinoilla taltioitiin myös video, jossa yhteistyöpaikkakunnan ammattilainen Iiris Salomaa (ks. edellinen kappale) kertoo ASKO-toiminnan toteuttamisesta ja sen tarpeesta. Videota on vuonna 2013 hyödynnetty eri kuntien ammattilaisia ja johtoa tavattaessa sekä yleensä ASKO-toiminnasta tiedotettaessa ja sitä markkinoitaessa. Video (3 minuuttia) oli katsottavissa koko syksyn ajan Kuntaliiton Internetsivuilla (Kunta TV) ja lisäksi videon linkki julkaistiin Kuntaliiton sähköisessä uutiskirjeessä. Video on edelleen katsottavissa hankkeen Internet-sivuilla (www.luustoliitto.fi/asko/ajankohtaista/kokemuksiaasko-toiminnasta). Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2013 taltioitu markkinointivideo ASKO 2 -hanke

13 ASKO-toiminnasta julkaistiin syksyn 2013 aikana artikkelit Etelä- ja Länsi-Suomen läänin alueella ilmestyneessä ja Kuntamarkkinoilla jaetussa Sosiaali- ja kuntatalouslehdessä (4/2013), Kuntalehdessä (14/2013) sekä Sosiaali- ja terveystyölehdessä (3/2013). Kaikissa artikkeleissa näkökulmana oli kaatumisten ja luunmurtumien hinta sekä niiden ehkäiseminen ASKO-toimin-nan avulla. Artikkeleissa nostettiin esille myös ASKO-pilottipaikkakunnan ammattilaisten ja johdon kokemuksia toiminnasta. ASKOtoiminnasta on ollut syksyllä 2013 lyhyt artikkeli Luustoliiton Luustotieto-lehdessä (3/2013). Kaikkiin ASKO-toiminnasta kertoviin artikkeleihin voi tutustua hankkeen Internet-sivuilla (www.luustoliitto.fi/ asko/hanke /lehtiartikkelit). ASKO-toiminnasta julkaistiin lehdistötiedotteet niin Kuntamarkkinoilla ( Onko meillä varaa tähän? ) kuin Luustoliiton tiedotustilaisuudessa (206 syytä välittää -kampanja ja Luustoterveys selvitys) syksyllä ASKO 2 -hankkeen tiedotteisiin artikkeleihin voi tutustua hankkeen Internet-sivuilla (www.luustoliitto.fi/asko/hanke /tiedotteet). Hanke julkaisee säännöllisesti ASKO-uutiskirjeen. Syksyllä 2013 uutiskirje julkaistiin kolme kertaa. Syyskuusta alkaen uutiskirjeen saajille on lähetetty ainoastaan linkki hankkeen Internet-sivuille, josta uutiskirje on luettavissa. Uutiskirjeellä 90 vastaanottajaa, jotka ovat hankkeen toimijoita, hankkeen eri työryhmien jäseniä, yhteistyökuntien ammattialisia ja johdon edustajia, muita yhteistyökumppaneita ja muuten hankkeesta kiinnostuneita. Uutiskirjeen lisäksi projektipäällikkö vastasi myös hankkeen muusta sisäisestä viestinnästä, joka sisälsi säännöllistä yhteydenpitoa ja raportointia hankkeen ohjausryhmän ja arvioinnin asiantuntijaryhmän, Luustoliiton hallituksen, toiminnanjohtajan ja muun henkilökunnan kanssa sekä hanketoiminnassa mukana olevien luustokuntoutujien, jäsenyhdistysten edustajien ja yhteistyöpaikkakuntien ammattilaisten kanssa. ASKO-toiminnan levittämisen tärkeimmät toimenpiteet vuonna 2013 olivat suorat yhteydenotot ja tapaamiset kuntien ammattilaisten kanssa. Muun viestinnän ja tiedottamisen lisäksi ASKO-toimintaa markkinoitiin sähköpostitse suoraan lukuisien kuntien ammattilaisille ja johdolle. Lisäksi toimintaa on markkinoitu Terve Kunta -verkoston ja Kansanterveystyön johtajien verkoston postituslistojen välityksellä. Syksyn aikana projektipäällikkö on tavannut henkilökohtaisesti mm. Savonlinnan osteoporoosin seulonta- ja hoitoketjun kehittämistyöryhmän Kirkkonummen ikääntyneiden palveluiden johtoryhmän Espoon sosiaali- ja terveystoimen edustajia Kuopion yliopistollisen sairaalan osteoporoosihoitajan ASKO 2 -hanke

14 Yhteistyöneuvotteluita tullaan jatkamaan edellä mainittujen tahojen kanssa vuonna 2014, ja lisäksi uusia tapaamisia on näillä alueilla jo suunnitteilla. Valitettavasti vuoden 2013 aikana ei ole vielä päästy konkreettisesti aloittamaan yhteistyötä yhdenkään uuden kunnan kanssa. Tämä tuleekin olemaan yksi vuoden 2014 haasteista ja kehittämisalueista. 6.2 ASKO-toiminnan juurruttaminen Hankkeen alkuperäiset tavoitteet Toteuttaa kansallisesti kattavaa ja tehokasta viestintää sekä markkinointia ASKO-toiminnan juurtumisen edistämiseksi Tarjota luustokuntoutujalle tukea, osaamista, välineitä ja mahdollisuuksia omahoidon toteuttamiseen kotipaikkakunnallaan Tukea ja kehittää sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen sekä muiden kunnan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä, joka edistää luustokuntoutujien omahoitoa Tarjota luustokuntoutujalle mahdollisuus luusto- tai osteoporoosiyhdistyksen tarjoamaan pitkäkestoiseen vertais- ja omahoidon tukeen kotipaikkakunnallaan Kehittää vertaistukijoiden tukea, ohjausta ja koulutusta Tukea ja kehittää paikallisten luusto- tai osteoporoosiyhdistyksen toimintaa Tukea ja kehittää julkisen sektorin ja luusto- tai osteoporoosiyhdistyksen yhteistyötä, joka edistää luustokuntoutujien omahoitoa Kurssipaikkakuntien ammattilaisten luusto- ja omahoitotietämyksen lisääminen Ammattilaisten ja vertaistukijoiden voimaantuminen luustokuntoutujan omahoidon tukijana ASKO-toiminnan juurtumista Lahdessa ja Lappeenrannassa on vuonna 2013 tuettu mm. esitemateriaalia kehittämällä. Syksyllä 2013 valmistuivat luustokuntoutujille tarkoitetut esitteet (A4 värituloste) sekä Luustoinfosta että ASKO-kurssista. Esitteitä voidaan hyödyntää eri toimipisteissä. Esitteet takaavat, että luustokuntoutujalla on myös kirjallinen tieto mahdollisuudesta saada omahoidon tukea jatkossakin. Esitteet julkaistaan painettuna tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä esitteet voi ladata hankkeen Internetsivuilta (www.luustoliitto.fi/asko/asko-toiminta). ASKO-kurssien 12 kuukauden seurantatapaamiset järjestettiin sekä Lahdessa että Lappeenrannassa syksyllä Lähes kaikki kursseilla mukana olleet luustokuntoutujat osallistuivat ko. kurssien viimeisiin tapaamisiin. Lahdessa jatkui myös säännöllisten Luustoinfojen järjestäminen. Syksyllä 2013 Lahdes- ASKO 2 -hanke

15 sa järjestettiin yksi Luustoinfo. Kolmen tunnin Luustoinfoon kutsuttiin 32 luustokuntoutujaa, joista tilaisuuteen osallistui 22 kuntoutujaa. Hankkeen puitteissa tuettiin kurssi- ja Luustoinfotoimintaa sekä sitä järjestäviä ammattilaisia. Lisäksi tapaamisien sisältöä ja materiaalia kehitettiin yhteistyössä ammattilaisten kanssa, jota toiminnan juurruttaminen paikallisesti olisi mahdollisimman helppoa. Lappeenrannan ASKO-kurssin seurantatapaaminen syksyllä 2013 Lahdessa ASKO-toiminnan ensimmäisen pilottikurssin ryhmästä on muodostunut omaehtoisesti tapaava vertaisryhmä. Ryhmä päätti viimeisessä seurantatapaamisessaan kokoontua jatkossakin ja heidän ensimmäiseen oma tapaamisensa toteutui syksyllä Mukana oli kymmenen luustokuntoutujaa. Lisäksi hankkeen projektipäällikkö osallistui tapaamiseen, toi ryhmälle Luustoliiton terveiset ja jakoi kurssilaisille ASKO-diplomit. Projektipäällikön rooli oli myös tukea ja kannustaa jatkamaan vertaisryhmän toimintaa. Tapaamisessa jaettiin vapaamuotoisesti niin osteoporoosiin kuin muuhunkin elämään liittyvät kuulumiset sekä ilot ja surut. Ryhmä päätti kokoontua jatkossa aina kerran keväisin ja kerran syksyisin. Lappeenrannassa järjestettiin lokakuussa keskeisten ASKO-toimijoiden tapaaminen. Tapaamiseen osallistui kahdeksan henkilöä, jotka edustivat terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisia ja heidän lähi- ja keskijohtoaan. Mukana oli myös paikallisen Luustoliiton jäsenyhdistyksen edustaja, joka oli ollut mukana vertaistuen edustajana lähes kaikissa ASKO-kurssitapaamisissa. Tapaamisessa keskusteltiin toteutetusta AS- KO-toiminnasta ja siitä saaduista kokemuksista eri toimijoiden näkökulmista. Tapaamisessa todettiin paikkakunnalta puuttuvan luustokuntoutujien omahoidon ensivaiheen järjestelmällinen tuki. Lisäksi todettiin, että mahdollinen ratkaisu voisi olla Luustoinfo-toiminnan aloittaminen. Tapaamisen tuloksena päätettiin perustaa paikkakunnalle ohjausryhmä, joka aloittaa luustokuntoutujien omahoidon tuen järjestämisen suunnittelun ja pohtii oikean kohderyhmän tavoittamista. ASKO 2 -hanke

16 Lappeenrannan ASKO-kurssiohjaajien kanssa yhteistyössä aloitettiin kurssiin ja siihen valmistautumiseen ammattilaisten käyttämien aikaresurssien kartoittaminen. Lisäksi koottiin alustavasti ideoita AS- KO-toiminnan kustannusten osoittamiseksi. Kustannusnäkökulma toimii jatkossa niin toiminnan levittämisen kuin juurruttamisen tukena. Mahdollisuuksien mukaan kustannusnäkökulmaan perehdytään edelleen vuonna Vuonna 2013 sekä Lahdessa että Lappeenrannassa tavattiin Luustoliiton paikallisten jäsenyhdistysten jäseniä ASKO-toiminnan yhteydessä ja heidän omissa tilaisuuksissaan paikallisen yhteistyön lisäämiseksi ja vertaistuen vahvistamiseksi. Jäsenyhdistysyhteistyö vaikuttaa omalta osaltaan ASKO-toiminnan juurtumiseen paikkakunnalle. Yhdistyksen jäseniä ja vertaistukijoita tuettiin myös yhteistyön ja toiminnan jatkamiseen omalta osaltaan. Lisäksi hankkeen projektipäällikkö oli mukana syksyllä Luustoliiton ja Luustopiiri-hankkeen järjestämässä järjestöpäivässä: vauhtia vertaistoimintaan ja yhteishenkeä yhdistyksiin. Tällöin tutustuttiin tarkemmin jäsenyhdistyksiin ASKO-yhteistyön edistämiseksi, jota jatketaan seuraavana hankevuonna. Vuonna 2014 aloitetaan myös kehittämishankkeessa luodun vertaistukiohjeen kehittäminen vertaistuki-oppaaksi sekä suunnitellaan vertaistukijoille oma koulutus tai tapaaminen esim. yhteistyössä Luustoliiton Luustopiirihankkeen kanssa. ASKO-kurssitapaaminen Lahdessa syksyllä 2013 ASKO 2 -hanke

17 6.3 Muu toiminta Hankkeen alkuperäiset tavoitteet ASKO-materiaalien ja -koulutuksen edelleen kehittäminen ja päivittäminen Hankkeen järjestelmällisen arvioinnin kehittäminen Kehittää vertaistukijoiden tukea, ohjausta ja koulutusta - vertaistukijoiden voimaantuminen Tukea ja kehittää paikallisten luusto- tai osteoporoosiyhdistyksien toimintaa Tukea ja kehittää julkisen sektorin ja luusto- tai osteoporoosiyhdistyksen yhteistyötä, joka edistää luustokuntoutujien omahoitoa Kehittää vertaistukijoiden tukea, ohjausta ja koulutusta ASKO-kurssin ohjauksen tukeminen ja kurssiohjaajakoulutuksen kehittäminen Kurssipaikkakuntien ammattilaisten luusto- ja omahoitotietämyksen lisääminen Ammattilaisten voimaantuminen luustokuntoutujan omahoidon tukijana Vuoden 2013 yksityiskohtaiset tavoitteet Kurssiohjaajakoulutuksen järjestäminen syksyllä 2013 Hankkeen arvioinnin suunnittelu ASKO-kurssin asiantuntija-alustuksien ja kurssiohjaajan käsikirjan pedagoginen asiantuntijatyö oli vuonna 2013 keskeisin ASKO-materiaaliin kohdistuvia kehittämistoimenpide. Kurssimateriaaleissa ja käsikirjassa huomioidaan nyt entistä enemmän aikuisen ja ikääntyneen oppimisen edistäminen. Kurssiohjaajan käsikirjaa kehitettiin mm. aikuispedagogiikan, kuntoutujan motivoinnin ja ryhmäyttämisen näkökulmasta. Kurssiohjaajan käsikirjaan lisättiin myös helppoja esimerkkejä toiminnallisten menetelmien hyödyntämisestä. Vuonna luotiin ASKO-diplomi, joka luovutettiin kaikille luustokuntoutujille ASKO-kurssin viimeisessä seurantatapaamisessa. ASKO-diplomi on kunnianosoitus jokaiselle kuntoutujalle itsensä peliin laittamisesta luustoterveytensä edistämiseksi sekä potku omahoidon jatkamiseen itsenäisesti kurssin jälkeen. Muiden hankesuunnitelmassa mainittujen tuotoksien (kuntoutujan opas, ASKO-passi ja ASKO-resepti) suunnittelua ei ole vielä vuonna 2013 aloitettu. ASKO 2 -hanke

18 Ryhmätyöskentelyä Lappeenrannan ASKO-kurssilla syksyllä 2013 Marraskuussa Luustoliiton ajankohtaispäivien yhteydessä järjestettiin ensimmäinen ASKO-kurssiohjaajakoulutus, johon osallistui 25 innokasta ammattilaista. Koulutus antoi osallistujille perustiedot omahoidon merkityksestä, ASKO-toiminnan sisällöstä sekä vinkkejä toiminnallisten menetelmien hyödyntämiseen ja vapaaehtoisten kanssa tehtävään yhteistyöhön (Liite 5 ASKO-kurssiohjaajien koulutuksen ohjelma). Koulutuspäivä toimi verkostoitumis- ja markkinointitilaisuutena sekä antoi hyvän pohjan kurssiohjaajakoulutuksen suunnittelulle ja toteutukselle jatkossa. Vuonna 2013 hankkeen alkuperäinen arviointisuunnitelma tarkennettiin (ks. erillinen liite). Hankkeen arvioinnin toteutuksen suunnittelussa on hyödynnetty SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n arvioinnin asiantuntijapalveluita (erityisasiantuntija Mervi Aalto-Kallio). Lisäksi hankesuunnitelman mukaisesti ohjausryhmä nimesi hankkeelle arviointiryhmän (Liite 4 ASKO 2 -hankkeen arvioinnin asiantuntijaryhmä). Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii VTM, sosiologi Satu Tommola Eläkeliitosta. Arviointiryhmä kokoontui kerran vuonna Arviointiryhmän toiminnan tarkoituksena on asiantuntemuksellaan tukea ja edistää hankkeen arviointitoiminnan suunnittelua ja toteutusta sekä arviointitiedon hyödyntämistä. Arviointiryhmä myös seuraa ja edistää hankkeen kokonaisarvioinnin kehittämistä. Arviointiryhmä keskusteleva ryhmä, jossa keskiössä ovat vertaiskehittäminen ja yhdessä oppiminen. Ryhmän jäsenet eivät itse arvioi hanketta ja sen toimintoja. Lisäksi ASKO 2 -hanke on ollut tiiviisti mukana koko syksyn ajan Luustoliiton sekä sen Luustopiirihankkeen yhteistyössä, jossa on toteutettu laajamittaisia kansallisia toimenpiteitä luustoterveyden edistämiseksi (mm. 206 syytä välittää -kampanja, materiaalin tuottaminen, artikkelien julkaisu, sosiaalisessa mediassa näkyminen). ASKO-toimintaa esiteltiin myös Kansainvälisen Osteoporoosisäätiön (IOF) konferenssin yhteydessä järjestetyssä pohjoismaisten osteoporoosiyhdistysten tapaamisessa Helsingissä kesällä ASKO 2 -hanke

19 7 AVOKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISEN YHTEISTYÖ Nykyisessä hallitusohjelmassa kuntoutuksen kehittämistavoitteiksi on kirjattu asiakaslähtöisyys sekä järjestämis- ja rahoitusvastuun ja kuntoutusprosessin selkeytys kuntoutujan näkökulmasta. Toistaiseksi kuntoutus on jäänyt lähes näkymättömäksi keskustelun keskittyessä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sekä terveydenhuollon rahoitukseen. Suomessa on kattavan laitoskuntoutuksen rinnalla järjestetty avomuotoista kuntoutusta, mutta se on jäänyt monin tavoin sivurooliin. Tämän päivän kuntoutusnäkemys asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan aktiivisuutta ja osallistumista tukevaa toimintatapaa, jossa auttamisja tukitoimet tuodaan lähelle kuntoutujan arkielämää, työtä ja elinympäristöä. Näin ollen avokuntoutuksen merkitys tulee nousemaan merkittäväksi kuntoutuksen muodoksi. On selvää, ettei nykyinen laitoskuntoutus tule palvelemaan kuntoutustarvetta maassamme. Sama haaste tulee olemaan niin kaikkien kansansairauksien kuin myös monen eritysryhmän kuntoutumista tukevan toiminnan tarjoamisen kohdalla. Tähän haasteeseen Luustoliitto ja ASKO-hanke halusivat tarttua. ASKO 2 -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajan Ari Rosenvallin ehdotuksen ja ohjausryhmän muiden jäsenten mm. Tiina Huuskon (Kansaneläkelaitos) edelleen ideoinnin pohjalta hankkeessa päätettiin järjestää laajan Avokuntoutusfoorumi Tampere-talossa syksyllä Avokuntoutusfoorumin tavoitteena on koota yhteen yli 50-vuotiaiden avokuntoutusta kehittävät, toteuttavat ja tutkivat ammattilaiset ja organisaatiot. Foorumin avulla tuomme avoimeen keskusteluun avokuntoutuksen vaikuttavuuden ja talouden. Lisäksi jatkossa kehittyvän yhteistyön avulla löytää uusia avokuntoutuksen mahdollisuuksia sekä yhteisiä toimintatapoja, joilla osaltamme tuemme nykyisen hallitusohjelman toteutumista. Foorumin päätteeksi on tarkoitus perustaa kansallinen avokuntoutusverkosto. Foorumin järjestelyistä päävastuussa ovat Luustoliitto ja ASKO-hanke. Foorumin suunnittelu aloitettiin syksyllä Suunnittelusta vastasi työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Ansa Holm (toiminnanjohtaja, Suomen Luustoliitto) ja sihteerinä Pauliina Tamminen (projektipäällikkö, Suomen Luustoliitto). Työryhmän muut jäsenet ovat Terhi Jussila (järjestöpäällikkö, Vanhustyön keskusliitto), Riitta Tuusa (koulutussuunnittelija, Aivoliitto), Mailis Salmi, (puheenjohtaja, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto HOKULI ry) ja Marja-Liisa Hiironen (toimitusjohtaja, Kitinkannus ry). Avokuntoutustyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Tapaamisissa suunniteltiin Avokuntoutusfoorumia ja valmistauduttiin hakemaan foorumin järjestämiseen lisäavustusta ASKO 2 -hankkeen vuoden 2014 avustushakemuksen yhteydessä. ASKO 2 -hanke

20 8 HANKKEEN TOIMINNOILLA AIKAANSAADUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET ASKO-toiminnan levittäminen ASKO-toiminnan juurruttaminen Muu toiminta Onnistunut tiedottaminen ja mielenkiinnon herättäminen (mm. näytteilleasettajana, artikkelit, tiedotteet, markkinointivideo) Yhteydenotot hankkeeseen (10) ASKO-toiminnan totuttamisen harkinta eri kunnissa (5) ASKO-pilottikurssien seurantatapaamisten järjestäminen Lahdessa ja Lappeenrannassa Luustoinfojen ja ASKO-kurssien järjestämisen jatkaminen Lahdessa Lappeenrannan ammattilaisten ja yhdistyksen edustajan tapaaminen, jossa sovittiin ASKO-toiminnan ohjausryhmän perustamisesta Ikääntyneen oppimisen ja ryhmäyttämisen huomioiminen AS- KO-materiaalissa ASKO-esitemateriaalin kehittyminen kohderyhmän huomioivaksi Tarkennetun arviointisuunnitelman valmistuminen ja arvioinnin asiantuntijaryhmän nimeäminen Vuonna 2013 keskeisimpinä ASKO-toiminnan levittämisen toimenpiteenä oli monimuotoinen markkinointi. Markkinoinnin tuotti lukuisia yhteydenottoja eri kuntien ammattilaisiin ja muihin edustajiin sähköisesti (sekä sähköpostilistat että suoraan lähetetyt sähköpostit) ja puhelimitse. Lisäksi kuntien ammattilaiset tai muut edustajat (10) ottivat yhteyttä hankkeeseen päin. Monessa kunnassa heräsi kiinnostusta ASKO-toimintaa kohtaan ja tällä hetkellä viidessä kunnassa harkitaan miten toimintaa voitaisiin jatkossa hyödyntää ja toteuttaa. Erityisesti Kuntamarkkinoiden yhteydessä taltioitu ja yhteistyökunnan näkökulmasta tehty video on ollut tehokas ja mieleenpainuva markkinointiväline. Kokonaisuutena ASKO-toiminta herätti monissa eri yhteyksissä kiinnostusta ja vilkasta keskustelua. Juurtumisen näkökulmasta tärkein tulos oli ASKO-toiminnan vakiintuminen Lahdessa. Vuonna 2013 Lahdessa järjestettiin Luustoinfoja säännöllisesti. Luustoinfoihin osallistuneet henkilöt kokivat tilaisuudet lähes poikkeuksetta hyödyllisiksi ja hyviksi tietopaketeiksi. He kuvasivat Luustoinfoa monipuoliseksi, tiiviiksi ja sopivan mittaiseksi tilaisuudeksi. Tärkeinä asioina luustokuntoutujat mainitsivat myös sen, että Luustoinfossa sai voimaa ja tutustuu luustoyhdistykseen. Suurin osa osallistuneista oli kiitollisia mahdollisuudesta päästä Luustoinfoon ja osa toivoi sille myös jatkoa. Syksyllä 2013 Lahdessa ja Lappeenrannassa järjestettiin ASKO-kurssien viimeiset seurantatapaamiset (12 kuukautta kurssin alkamisesta). Kurssilaiset antoivat hyvää palautetta kurssilla saamastaan tiedosta ja omahoidon tuesta. He kokivat myös olevansa melko valmiita jatkamaan omahoitoa itsenäisesti. Tärkeimpinä omahoidon osa-alueina kurssilaiset mainitsivat liikunnan, ruokavalion ja kodin vaaratekijöiden vähentämisen. He kertoivat, että omahoidon toteutumiseen vaikuttavat mm. hyvä mieliala, samanhenkis- ASKO 2 -hanke

21 ten tapaaminen, ryhmätoimintaan osallistuminen sekä jatkuvuus ja säännöllisyys. Lisäksi kurssilaiset kertoivat tietävänsä, mistä ja miten he voivat jatkossa hakea ammattilaisten tukea omahoidon toteuttamiseen. Kurssin kehittämisalueiksi mainittiin ryhmätoiminnan ja liikunnan vähäinen määrä. Lahdessa järjestään jatkossakin ASKO-kursseja tarpeen mukaan, mutta syksyllä 2013 uutta ASKO-kurssia ei vielä alkanut. Lisäksi Lahdessa yhteistyö terveys- ja liikuntatoimen sekä Luustoliiton jäsenyhdistyksen kanssa toimii edelleen. Osteoporoosin hoito- ja kuntoutusprosessin kehittämistyön ja sitä osana olevan ASKO-toiminnan johdosta Lahdessa osteoporoosi- tai osteopeniadiagnoosin saaneiden henkilöiden on mahdollisuus saada omahoidon tukea ja päästä vertaistuen piiriin mahdollisimman nopeasti. Lisäksi paikallisen Luustoliiton jäsenyhdistyksen asema Lahdessa on entisestään vahvistunut. Myös toisella pilottipaikkakunnalla Lappeenrannassa toiminnan juurtuminen alkoi, kun syksyllä 2013 tehtiin päätös ohjausryhmän perustamisesta. Paikallisista ammattilaisista koostuvan ryhmän tehtävänä kehittää osteoporoosin omahoidon tukea ja suunnitella mahdollisen ASKO-toiminnan järjestämistä. Muun toiminnan näkökulmasta ASKO-materiaalit tukevat nyt entistä enemmän ikääntyneen oppimista sekä helpottavat ASKO-ohjaajan työtä. Myös ASKO-toiminnan esite- ja markkinointimateriaalit ovat nyt entistä paremmin oikealle kohderyhmälle suunnattuja. Tarkennetun ja käytännönläheisen arviointisuunnitelman valmistuttua ja arvioinnin asiantuntijaryhmän nimeämisen johdosta hankearvioinnin toteuttamisella on nyt hyvät lähtökohdat. Tarkka arviointisuunnitelma ja sen toteuttaminen lisää myös hankkeen laatua sekä sallii mahdolliset korjausliikkeet hankkeen aikana. ASKO 2 -hanke

22 9 HANKKEEN TALOUDEN TOTEUTUMINEN Hankkeen avustushakemukseen perustuva kokonaistalousarvio vuodella 2013 oli ASKO 2 - hankkeen toiminnot aloitettiin vasta , koska kehittämishankkeen toiminnat jatkuivat kesäkuun loppuun saakka. Vuonna 2013 hankkeen varsinaisen toiminnan kulut olivat Seuraavassa taulukossa esitellään vuoden 2013 talousarvio ja toteutuneet kulut. SELITE Talousarvio Toteutuneet kulut vuodelle 2013 vuonna 2013 Projektipäällikkö Projektipäällikön matkat ja majoitus Asiantuntijoiden palkkiot, matkat ja majoitus Toimistokulut, posti ja puhelin Laitehankinnat Kurssien lähi- ja etäjaksot Materiaalisuunnittelu, painatus ja loppuraportti Kokouskulut Vuokrat Taloushallinto Tiedotus, viestintä ja markkinointi Arviointi YHTEENSÄ RAHOITUS (RAY-avustus) Hankkeen varsinaisten toimintojen alkaminen kesällä 2013 selittää talousarvion alitukset suurimmaksi osin (mm. palkkakustannukset sekä asiantuntijoiden palkkiot, matkat ja majoitukset). Projektipäällikön alhaisiin matkakustannuksiin on vaikuttanut hänen opiskelijastatuksensa. Lisäksi ASKO-toiminnan markkinoissa on pääasiassa keskitytty mm. näytteilleasettajana olemiseen, artikkeleihin ja tiedotteisiin, joten matkustamista oli suunniteltua vähemmän. Kokouskulujen sekä kurssi- ja koulutusvuokrien alittumiseen on vaikuttanut tapaamisten järjestäminen Luustoliiton vuokratiloissa tai yhteistyöpaikkakuntien tarjoamissa tiloissa. Lisäksi syksyn aikana tapaamisia ennätti olla kokonaista hankevuotta vähemmän. Taloushallinto on toteutettu Luustoliiton taloushallinnon yhteydessä, joten siitä ei hankkeelle RAY:n ohjeistuksen mukaan tule ositettuja kuluja. Puolestaan onnistuneen kilpailutuksen avulla markkinoinnin kulut pystyivät arvioitua alhaisempina. Arvioinnin kulut jäivät arvioitua alhaisemmaksi, koska2013 vuonna keskityttiin arvioinnin suunnitteluun, joten esim. ulkoisen arvioinnin kulut eivät kohdistuneet tälle hankevuodelle. ASKO 2 -hanke

23 10 KEHITTÄMISTARPEET JA -EHDOTUKSET VUODELLE 2014 Konkreettinen yhteistyö kuntien ja jäsenyhdistysten kanssa Levittämis- ja juurtumistoimintaa tukevan asiantuntijaryhmän toiminnan aloittaminen Arviointisuunnitelman mukaisen arvioinnin käytännön toteutus ASKO-toiminnan vahvuutena on asiantuntijoiden kokoama sekä edelleen kehittämä ja päivit-tämä materiaalikokonaisuus, jota tarjotaan hyödynnettäväksi ammattilaisille ja sitä kautta luustokuntoutujien omahoidon tueksi. ASKO-toiminta on työote, joka tarjoaa mahdollisuuden kaatumisten ehkäisyn ja omahoidon tuen tehostamiseen ryhmämuotoisen toiminnan muodossa. ASKO-toiminnan monimuotoinen markkinointi hyvin toteutettuna on suuri mahdollisuus toiminnan leviämiselle ja juurtumiselle. Yksi ASKO 2 -hankkeen vahvuuksista on myös asian-tuntijoille ja jäsenyhdistyksien vertaistukijoille tarjottava jatkuva tuki. Vuoden 2013 aikana ei ole vielä päästy konkreettisesti aloittamaan yhteistyötä yhdenkään uuden kunnan kanssa. Tämä tuleekin olemaan yksi vuoden 2014 haasteista ja kehittämisalueista. Tarkoituksena on pitää entistä tiiviimmin yhteyttä ja lähestyä mahdollisia yhteistyökuntia ja niiden ammattilaisia sekä muita kumppaneita. Lisäksi tarkoituksena on tutustua tarkemmin jäsenyhdistyksiin ASKO-yhteistyön edistämiseksi. Vuonna 2014 jatketaan kehittämishankkeessa luodun vertaistukiohjeen kehittämistä vertaistukioppaaksi sekä suunnitellaan vertaistukijoille oma koulutus tai tapaaminen esim. yhteistyössä Luustoliiton Luustopiirihankkeen kanssa. Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeelle nimetään asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on projektipäällikön kanssa yhteistyössä kehittää ASKO-toiminnan sisältöä ja erityisesti toimintaan liittyviä materiaaleja. Kehittämishankkeen aikana asiantuntijoiden kokoamasta kurssimateriaalista saatiin pilotointivaiheessa hyviä kokemuksia. Lisäksi kehittämisvaiheen asiantuntijaryhmä on päättänyt kokoontua ASKO 2 - hankkeen aikana, jolloin voidaan arvioida materiaalin päivittämistarpeet sisällön näkökulmasta. Näin ollen ASKO 2 -hankkeen ohjausryhmä päätti levittämis- ja juurruttamistoimintaan keskittyvän asiantuntijaryhmän nimeämisestä, joka tukee paremmin hankkeen tavoitteita. Ryhmän toiminnan tarkoituksena on asiantuntemuksellaan tukea ja edistää hankkeen keskiössä olevaa ASKO-toiminnan levittämistä ja juurruttamista. Asiantuntijaryhmä tullaan nimeämään keväällä Yksi hankkeen mahdollisuuksista vuonna 2015 on tarkennettu konkreettinen arviointisuunni-telma, jonka avulla voidaan edistää hankkeen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2014 haasteena on aktiivisen arviointitoiminnan toteuttaminen suunnitelman mukaisesti. ASKO 2 -hanke

24 ASKO-toiminta on edelläkävijä luustokuntoutujien avomuotoisessa omahoidon ja sopeutumisen tukemisessa. Kaikki ASKO 2 -hankkeen toiminta myös vuonna 2014 tähtää parhaan mahdollisen tiedon ja tuen tarjoamiseen, jotta luustokuntoutujat voivat toteuttaa omahoitoaan hyvinvointinsa ja toimintakykynsä edistämiseksi. ASKO 2 -hanke

25 LIITTEET Liite 1 ASKO-kurssin sisältö 1. Tapaaminen 3 h KURSSIN ALOITUS JA TERVEYSLIIKUNTA Tutustuminen, kurssin sisältö ja ryhmän pelisäännöt Terveysliikunta -alustus Toimintakykymittaukset (ja liikuntatuokio) 2. Tapaaminen 3 h LUUSTO JA OSTEOPOROOSI SEKÄ VERTAISTUKI Vertaiskertomus Luusto- ja osteoporoosiyhdistyksen esittäytyminen Sairauteen sopeutuminen Lääkärin alustus Liikuntatuokio 3. Tapaaminen 3 h LIIKUNNASTA LUUSTON TERVEYTTÄ Liikuntapiirakkaan ja kuntokorttiin tutustuminen Liikunnasta luuston terveyttä -alustus Liikuntatuokio 4. Tapaaminen 3 h PYSY PYSTYSSÄ Alustus kaatumistapaturmista ja niiden ehkäisystä Kodin tapaturmariskit Kaatumispelko Liikuntatuokio 5. Tapaaminen 3 h RAVINNOSTA LUUSTON TERVEYTTÄ Alustus ravitsemuksesta Ruokapäiväkirjojen tarkastelua Liikuntatuokio 6. Tapaaminen 3 h SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT JA ETUUDET SEKÄ KURSSIN PÄÄTÖS Alustus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja etuuksista Tulevaisuuden suunnittelu Liikuntatuokio Tapaaminen 6 kk 3 h SEURANTATAPAAMINEN Alustus omahoidosta ja kertaus kurssin aihepiireistä Suunnitelmien toteutuminen ja tulevaisuuden suunnittelu Toimintakykymittaukset ja kaatumisien kartoitus Liikuntatuokio Tapaaminen 12 kk 3 h SEURANTATAPAAMINEN Alustus omahoidosta ja kertaus kurssin aihepiireistä Suunnitelmien toteutuminen ja tulevaisuuden suunnittelu Toimintakykymittaukset ja kaatumisien kartoitus Liikuntatuokio ASKO 2 -hanke

26 Liite 2 Luustoinfon sisältö Tervetuloa Luustoinfoon Luusto ja omahoito Terveys- ja luuliikunta Lyhyt tauko Luusto ja ravitsemus Kaatumisen ehkäisy Taukoliikuntaa Osteoporoosi- tai luustoyhdistyksen esittäytyminen Miten tästä eteenpäin ja luustoinfon päätös ASKO 2 -hanke

27 Liite 3 ASKO 2 -hankkeen ohjausryhmä Puheenjohtaja Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Jäsen Pirkko Heinonen, kuntoutuspäällikkö Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden kaupunki Jäsen Tiina Huusko, kuntoutuspäällikkö Kansaneläkelaitos Jäsen Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen Anneli Luoma-Kuikka, terveyspalveluasiantuntija Sydänliitto Jäsen Heli Viljakainen, tutkijatohtori Kliininen laitos Helsingin yliopisto Sihteeri ja esittelijä Pauliina Tamminen, projektipäällikkö Luustoliitto Liite 4 ASKO 2 -hankkeen arvioinnin asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Satu Tommola VTM, sosiologi Jäsen Minna Huttunen ETT Jäsen Elina Karvinen TtL, LitM Jäsen Hannu Rita FT, dosentti Sihteeri ja esittelijä Pauliina Tamminen TtK, Sh AMK ASKO 2 -hanke

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana Tietoisku 12.9.2013 klo 12.00-12.20 Kuntamarkkinat Rap-mummo Eila Iiris Salomaa, ft AMK, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina

Lisätiedot

ASKO 2 -hanke 2013 2015 Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille C 17. Vuosikertomus 2014

ASKO 2 -hanke 2013 2015 Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille C 17. Vuosikertomus 2014 ASKO 2 -hanke 2013 2015 Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille C 17 Vuosikertomus 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE... 3 3 ASKO-TOIMINTA...

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere-talo

Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere-talo Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere-talo Hyvät Avokuntoutusfoorumin osallistujat Minulla on suuri ilo toivottaa teidät tervetulleeksi ensimmäiseen Suomessa järjestettävään Avokuntoutusfoorumiin. Alun

Lisätiedot

189:;<=9;=;>?99@;AB<49CDEFAG4"H#!!#"$!&

189:;<=9;=;>?99@;AB<49CDEFAG4H#!!#$!& !"#$$%!&#$$!&#$$%!&#&$!&#&$%!'#!'!'#!'%!'#'$!'#'$%!(#$$ )#$$%*#$$ *#$$%*#"' *#"'%*#+$ *#+$%!$#$$!$#$$%!$#+$!$#+$%!$#'$!$#'$%!!#$$!!#$$%!"#$$!"#$%&'($&(&%)*'!(&+$%),-!.-!%&)(-''&%),-!"#$%&'($&(&%)*'!#-,%&((-#&&)!!"#$%&'($&(&%)*'!%*/,((01,)23$)*)),(!.-!4/(*,)(45!!6*%'$+$7,-!-#$%&'($&(&%)*))-,-./-

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI TERVEYDEN EDISTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA

OMAHOIDON TUKI TERVEYDEN EDISTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA OMAHOIDON TUKI TERVEYDEN EDISTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA Luustofoorumi 30.5.2013 Helsinki Luustoneuvoja-projektipäällikkö Pauliina Tamminen ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustaa Omahoito yleensä Osteoporoosin omahoito Omahoidon

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN

KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN 21.5. KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN IÄKKÄIDEN ARJESSA Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö MIKSI IÄKKÄIDEN KAATUMISIA PITÄISI EHKÄISTÄ? 1. Kaatuminen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Avokuntoutuksen aika on tullut

Avokuntoutuksen aika on tullut Avokuntoutuksen aika on tullut Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Janne Jalava, 27.8.2015 1 Tehdään selvä ero Kela-kuntoutukseen Selkeä ero on tehtävä lakisääteisen ja RAY-rahoitteisen toiminnan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke Nilsiän ja Rautavaaran laitos- ja avohoitopalveluiden asiakkaiden ravitsemuksen ja toimintakyvyn parantamisen hanke Projektisihteeri Marjo Haataja 6.6.2008, 6 Lappeenranta IkäEnergia Miksi tämä hanke?

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sisältö 1. Johdanto 2. Hankkeen tausta 3. Hankkeen tavoitteet 4. Hankkeen toiminta ja tulokset vuonna 2013 5. Hankkeen talous vuonna 2013 6. Hankkeen hallinto 7. Yhteenveto 8. Hankkeen

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Tavoite: Luustokuntoutuja oman hyvinvointinsa valtiaaksi - miksi ja miten?

Tavoite: Luustokuntoutuja oman hyvinvointinsa valtiaaksi - miksi ja miten? Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki Tavoite: Luustokuntoutuja oman hyvinvointinsa valtiaaksi - miksi ja miten? Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka,

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SUOMEN AKUSTIKUSNEURINOOMAYHDISTYS ry 1/5 FINLANDS AKUSTIKUSNEURINOMFÖRENING rf TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTAVUOSI 2015 Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry on aktiivinen yhdistys. Jäsenistö

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot