Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma Vepa Loppuraportti Merja Taipaleenmäki

2 Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma - Vepa Loppuraportti Merja Taipaleenmäki Tampereen Teknologiakeskus oy Tiivistelmä Tampereen kaupungin johtoryhmä asetti Verkkopalveluiden kehittämisohjelma - Vepa -hankkeen Hankkeen tarkoituksena oli selvittää kaupungin toimialojen ja niiden toimintayksiköiden verkkopalveluiden ja -asioinnin nykytila ja tulevaisuuden näkymät. /Liite 2./ Valtionhallinto pyrkii osaltaan antamaan ohjeita ja muokkaamaan verkkopalveluiden ja -asioinnin käytäntöjä hankkeidensa kautta ja lainsäädännöllisesti. Luku 2 selvittää verkkopalveluiden kehityshankkeiden valtakunnallisia taustoja. Keskustelut koottiin tiedottavan ja sisällöllisen verkkopalvelun sekä verkkoasioinnin pääotsikoiden alle teemoittain, joista tärkeimmiksi verkkopalvelun kehittämisen kannalta voisi mainita kohderyhmien määrittely, ajantasaisuuden ja muiden laadun kriteerien toteutuminen, verkkopalveluiden jäsentäminen käyttäjälähtöisesti, verkkoasioinnin kehittäminen, vuorovaikutteisen verkkoasioinnin lähitulevaisuus sekä langaton viestintä. Tästä lähemmin luvussa 3. Teemojen pohjalta rakennettiin sekä strategiset että toiminnalliset tavoitteet (luku 4). Strategiset tavoitteet ovat /myös liite 3/: - resurssit verkkopalveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen - verkkopalvelun ja -asioinnin laatu, joka toteutuessaan kasvattaa verkkopalveluiden käyttöä - vuorovaikutteinen verkkoasiointi, joka todentuu osapuolten tunnistuksen mahdollistuessa verkkopalveluissa. Toiminnalliset tavoitteet ovat konkreettisia, jotta toimintayksiköt pystyisivät kehittämään tiedottavia ja sisällöllisiä verkkopalveluitaan sekä verkkoasiointiaan niiden pohjalta. Kaupungin verkkopalveluiden kärkihanke-ehdotukset ovat liitteessä 4. Ne perustuvat raportin strategisiin tavoitteisiin ja niissä pyritään ennakoiman verkkoasioinnin tulevaisuutta kaupungin palvelutoiminnan kehittämisen ja käyttäjien kysynnän valossa.

3 Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma Vepa Tiivistelmä 1. Johdanto 1 2. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman tarkoitus Hankkeen tausta Verkkojen selvittäminen Tampere kansallinen verkkoasioinnin edelläkävijä Kaupungin strategiat tukevat verkkopalvelua Valtionhallinnon hankkeet luotsaavat verkkoasiointia Verkkopalveluiden käyttö arkipäiväistyy 9 3. Tampereen kaupungin verkkopalvelun kartoitustyö Vepa-projektin toiminta Aikaa ja osaamista Kolmannella aallolla Tiedottava verkkopalvelu Teema 1. Kenen verkkopalvelu? Teema 2. Suunnitelmasta verkkopalveluksi Teema 3. Ajantasainen tiedotus Sisällöllinen verkkopalvelu Teema 4. Palvelutuotannon laajeneminen Teema 5. Palveluketjulähtöinen verkkopalvelu Teema 6. Porttipalvelut Teema 7. Tiedon ja verkkopalveluiden saatavuus Verkkoasiointi Teema 8. Keskusteluja käyttäjän kanssa Teema 9. Virtuaaliyhteisön jäsenenä Teema 10. Verkkoasiointi tänään Teema 11. Päivitys rutiiniksi Teema 12. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Teema 13. Verkkodemokratia Teema 14. Langaton verkkoviestintä Tampereen kaupungin verkkopalveluiden tavoitteet Verkkopalvelun laatu Sisällöllinen laatu Toiminnallinen laatu Tekninen laatu Jakelun laatu Verkkopalveluiden strategiset tavoitteet Resurssit Verkkopalveluiden ja -asioinnin laatu Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Toimintayksiköiden verkkopalveluiden toteutusvaiheittaiset tavoitteet Porras portaalta 38

4 Porras 1. Resurssit Porras 2. Tekninen ympäristö Porras 3. Tiedottava verkkopalvelu Porras 4. Sisällöllinen verkkopalvelu Porras 5. Verkkoasiointi Porras 6. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Porras 7. Operatiiviset verkkopalvelut Tavoitteista palvelutoiminnaksi Lopuksi 60 Viitteet Liitteet Liite 1 : Vepa-raportissa käytettyjen termien selitykset Liite 2 : Vepan ohjausryhmä, toimialojen ja yksiköiden edustajat Liite 3 : Tiivistelmä tavoitteista ja ehdotuksista : Strategiset tavoitteet Liite 4 : Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kärkihankkeet Kuvat Verkkojen selvittelyä 3 Henkilöstön käyttämä työaika verkkopalveluihin 12 Henkilöstön verkkopalvelun työtehtävät 13 Tampereen kaupungin verkkopalvelun käyttö vv Tampereen kaupungin verkkopalvelun käyttö toimialoittain maaliskuussa Tampereen kaupungin verkkopalvelun kiinnostavimmat palvelut maaliskuussa Vepa-raportin teemat 17 Verkkopalvelun laatu 32 Verkkopalveluiden toteutusvaiheet 37 Verkkopalveluiden toteutustavoitteet 39

5 1. Johdanto Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelman puitteissa (jatkossa myös Vepa-projekti) on kevään 1999 aikana kartoittanut toimialojen ja yksiköiden näkemyksiä verkkopalvelusta ja -asioinnista. Tuloksena on tämä raportti, joka pyrkii hahmottamaan verkkopalveluiden kenttää Tampereen kaupungin verkkoasioinnin tulevaisuuden näkökulmasta. Raportissa käydään läpi valtakunnallisesti merkittävät verkkoasiointihankkeet, verkkoasiointia koskeva lainsäädännön tilanne sekä kaupungin strategioissa huomioitu tietoyhteiskuntakehitys. Toimialatapaamisten muistioiden pohjalta on syntynyt kaupungin verkkopalveluiden kartoitus. Kartoituksen pohjalta raportissa esitetään tavoitteet, jotka toivottavasti herättävät keskustelua ja jotka nähdään merkityksellisiksi verkkoasioinnin kehittämisen kannalta. Strategisiksi verkkopalvelun kehittämisen tavoitteiksi raportissa esitetään: - resurssit: verkkopalveluiden kehittämisen, toteuttamisen ja palvelutarjonnan turvaaminen, jolloin osa rutiinipalveluista on verkkopalveluvälitteisiä - verkkopalveluiden ja -asioinnin laatu: ajantasaisuus, luotettavuus ja kattavuus, jolloin verkkopalveluiden käyttö jokapäiväistyy - vuorovaikutteinen verkkoasioinnin mahdollistaminen, jolloin verkkopalvelun avulla on mahdollista saavuttaa toimintatapojen muutoksista saatavia säästöjä. Raporttiin liittyvä kartoituksen ja tavoitteiden asettelun pohjalta on määritelty kaupungin verkkoasioinnin kärkihankkeita, jotka ovat luonteeltaan verkkopalveluiden neljännen aallon, vuorovaikutteisen verkkoasioinnin kaltaisia. Hankkeiden merkitys on nähty koko kaupungin verkkoasioinnin tulevaisuuden kannalta. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman tavoitteena oli kartoittaa ja yhdistää toimialojen ja yksiköiden näkemykset; jakaa verkkopalveluiden ideoita ja kannustaa niiden sovittamista yksiköiden omaan palvelutoimintaan; asettaa verkkopalveluiden kehittämisen tavoitteet ja tehdä konkreettisia ehdotuksia sekä koota valtakunnallisesti huomattavia verkkoasioinnin kärkihankkeita. Kaupungin verkkopalvelut uudistuvat ja muuttuvat jatkuvasti. Tässä raportissa esitetyt asiat huomioidaan toivottavasti mahdollisimman pikaisesti, mutta toisaalta näkemykset ohjaavat verkkopalveluiden kehitystyötä vielä ensi vuosikymmenenkin alussa. Kiitokset kaikille kaupungin verkkopalvelun kehittämisohjelman (jatkossa myös Vepa) tekemiseen osallistuneille - aktiivista ja kantaa ottavaa näkemystä tarvitaan vastaisuudessakin verkkoasiointia kehitettäessä. 1

6 2. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman tarkoitus 2.1. Hankkeen tausta Tietoverkkojen kautta kulkeva informaatio on muotoutunut kolmenkymmenen vuoden kuluessa yksisuuntaisesta asiantuntijatiedon välittämisestä vuorovaikutteiseksi, hyödylliseksi ja elämykselliseksi arkipäivän osaksi viikottain jo yli miljoonan ( ) ja päivittäin yli puolen miljoonan ( ) suomalaisen elämässä /7/. Yleisesti puhutaan verkkopalveluista, kun tarkoitetaan Internetin www-sivustojen teksti-, kuva-, ääni-, video- ja vuorovaikutteista palvelusisältöä. Verkkopalvelut tarjoavat mahdollisuuden välittömään asiointiin, jonka vaivattomuus ja hyödyllisyys ovat verrattavissa pankkiautomaatteihin ja matkapuhelimiin - molemmat apuvälineitä, jotka suomalaiset ovat ottaneet käyttöönsä nopeasti ja kattavasti. Välittömyys tarkoittaa reaaliaikaisuutta, ajantasaisuutta, luotettavuutta, todennettavuutta ja eri alojen kattavuutta. Onko julkisen sektorin verkkoasioinnin toteuttaminen mahdollista siirtämällä palvelut Internetiin ja ilmoittamalla tämän jälkeen palvelufoorumin syntymisestä. Useimmat suomalaiset kunnat tiedottavat asioistaan verkkopalvelun kautta - tämä on ensimmäinen askel verkkoasioinnissa. Myöskään välittömyys ei ole itsestäänselvyys: tekniset ratkaisut odottavat itseään ja palvelukulttuurin vakiinnuttaminen vie aikaa. Raportissa pohditaan myös käyttäjien valmiuksia verkkopalveluiden käyttöön. Sitran asettama työryhmä, joka on pohtinut tietoyhteiskuntakehitystä kansallisella tasolla uudistaen Esko Ahon hallituksen vuonna 1995 julkistamaa tietoyhteiskuntastrategiaa, sai työnsä päätökseen joulukuussa 1998, ja tällöin julkaistiin suomalaisen tietoyhteiskunnan visio sekä päämäärät. Niiden avulla ja paikallisella suunnittelulla saavutetaan hallittu, eri osapuolia optimaalisesti hyödyntävä korkeatasoinen tietoyhteiskunta. /4./ Tietoyhteiskuntakehitys vie vääjäämättä mukanaan ja aktiivisella toimijalla on muotoutuvan verkkoasioinnin kehityksessä määräävä ja suuntaava rooli. Kansallinen strategia velvoittaa julkisen sektorin yhdessä yksilöiden ja elinkeinoelämän kanssa ottamaan tuo aktiivisen toimijan rooli. Valtioneuvosto määritteli periaatepäätöksellään hallinnon sähköisen asioinnin mahdollistamisen kansalaisille vuoden 1999 aikana henkilökortin avulla, joka toimii henkilön sähköisen tunnistamisen ja allekirjoituksen välineenä. Asiointia tukee vuoden 1998 loppuun mennessä toteutettu julkisen hallinnon hakemisto-palvelu. /44./ Samalla periaatepäätöksen kohdassa 2.1. määriteltiin palveluiden käytön tehostaminen keskeisten kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille suunnattavien palveluiden ja niissä tarvittavien lomakkeiden sähköisinä toteutuksina. Lisäksi merkittävä osa hakemuksia ja anomuksia olisi mahdollista saattaa vireille verkkopalveluiden kautta vuoteen 2001 mennessä. /emt./ Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma pyrkii vastaamaan kysymyksiin - miksi toimialojen ja niiden yksiköiden tulee näkyä Internetissä - mitä verkkopalveluita toimialan tulisi kehittää 2

7 - kenelle verkkopalveluita on järkevää suunnata - milloin on aika mahdollistaa verkkoasiointi - miten verkkopalvelu muuttaa palvelukulttuuria. Kysymyksiin haettiin vastauksia eri yksiköiden kanssa käydyissä keskusteluissa kevään 1999 aikana ja tuloksena syntynyt raportti antaa pohjaa jatkokeskusteluille sekä kaupungin hallinnon kannalta että toimialojen ja toimintayksiköiden palvelutoiminnan näkökulmasta Verkkojen selvittäminen Yleisesti Internetin palvelusisältöä kuvailtaessa on käytetty tuttavallista kotisivut -käsitettä. Mieluummin olisi puhuttava www-sivustosta, jossa on verkkosivuja tai www-sivuja. Termiä kotisivu on kuitenkin luontevaa käyttää puhuttaessa esim. Tampereen kaupungin verkkopalvelun aloitussivusta, jonka verkko-osoite on tai toimialan verkkopalvelun aloitussivusta (esim. /18./ Ehkä em. jokapäiväinen näkökulma on liudentanut verkkopalveluiden merkityksen vakavasti otettavana palvelukanavana. Valtionhallinnon hankkeiden myötä termit verkkopalvelu ja verkkoasiointi vakiintunevat ainakin julkiselle sektorille. Verkkojen selvittäminen Tiedottava verkkopalvelu Operatiivinen verkkopalvelu Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Verkkoasiointi Verkkopalvelu Sisällöllinen verkkopalvelu Verkkopalveluilla tarkoitetaan Internetin kautta tapahtuvaa yleisön ja viranomaisten välistä tiedottamista ja asiointia /46/. Verkkopalveluita tuottavat toki yksityisenkin sektorin tahot samaten kuin mahdollistavat verkkoasioinnin, joka Aluehallinnon tietoverkko hankkeessa määritellään seuraavasti: Verkkoasioinnin sisältö ei ole yksiselitteinen, mutta yleensä sen katsotaan sisältävän kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille tarjottavia informaatio- tai asiointipalveluja tai palveluja 3

8 muille viranomaisille. Toimintaympäristönä on tietoverkkojen kautta tapahtuva palvelutarjonta. Verkkoasiointi voi olla itsepalvelua tai interaktiivista l. vuorovaikutteista. Julkishallinnon kansalaisille ja yrityksille tarjoama verkkoasiointi on tällä hetkellä pääasiassa itsepalveluina saatavia informaatiopalveluita. Vuorovaikutteiset palvelut, joilla on jokin oikeusvaikutus, edellyttävät osapuolten tunnistusta ja erilaisten varmenteiden käyttöä. --- Vuorovaikutteinen verkkoasiointi edellyttää, että asiointiprosessit suunnitellaan alusta loppuun ---. /1./ Toimintaympäristö määritellään tietoverkoksi, joka Tekniikan sanastokeskuksen määrittelyn mukaisesti on tietokoneiden ja niiden välisten tiedonsiirtoyhteyksien sekä näiden molempien avulla tarjottavien palvelujen yhdistelmä /18/. Verkkopalvelut ovat kaikkien kansalaisten palveluita. Palveluntuottajien, kuten julkisen sektorin, näkökulmasta on mielekästä osoittaa aktiivisesti palvelu tietylle asiakasryhmälle, jolloin tietoverkkojen tarjoamien palveluiden lisäarvo saadaan parhaiten esille. Julkinen sektori palvelee kansalaisia eri rooleissa toisaalta elämänkaaren, toisaalta elämäntilanteen mukaisesti. Jokaiselle henkilön tiedontarve-etapille on ominaista ajantasaisen, luotettavan ja kattavan täsmätiedon tarve. Verkkopalvelut mahdollistavat em. ominaisuuksien järjestelmällisen hyödyntämisen myös kunnallisessa palvelutuotannossa, jolloin tiedonjakelua varten tarvittavat resurssit pienenevät ja ne voidaan suunnata palvelutuotantoon, jota ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista toteuttaa virtuaalisesti. Verkkoasioinnin kehitystyössä on maailmanlaajuisesti menossa vaihe, jossa pyritään järjestämään palveluita käyttäjälähtöisesti ns. porttipalveluiden avulla. Tämä tukee juuri kansalaisen eri elämänkaareen ja -tilanteeseen sopivaa verkkopalvelua. Sähköisiä palveluja jaellaan Internetin kautta, joka mahdollistaa yhteydenoton palveluun lähes mistä tahansa (kuten virastojen infopisteet, tv-käyttöliittymä), eikä edellytä käyttäjältään välttämättä erityistä taloudellista panostusta tai erillistä virastomatkaa Tampere kansallinen verkkoasioinnin edelläkävijä Tampereen kaupunki on kehittänyt tietoverkkopalveluitaan Suomen julkisella sektorilla ensimmäisten joukossa. Sysäys informaatioyhteiskunnan tarjoamien haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelyyn otettiin , kun kaupungin Internetissä toimivan www-pohjaisen palvelutietojärjestelmän kehitysprojekti Pati käynnistettiin. Tuloksena on kaikki hallintokunnat läpäisevä sähköinen palvelumuoto, jonka toimivuus ja edustavuus on huomattu paitsi kotimaisissa katsauksissa myös Euroopan laajuisesti. Palvelutietojärjestelmää on kehitetty yli neljä vuotta ja sinä aikana Internet työvälineenä on monipuolistunut ja sen käyttö lisääntynyt verkkopalveluiden muotoutuessa yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Verkkopalveluiden kehitystyö on ollut sekä oppimisprosessi sitä tehneille henkilöille että arvokasta pohjatyötä kaupungin verkkoasiointikulttuurille. Usein verkkopalvelut mielletään tietokoneen kautta käytettäviksi Internet-palveluiksi. Kuitenkin esim. Hamina kokeili kotimaisena pioneerina sähköistä ilmoitustaulua paikallisesti teksti-tv:ssä /36/. Samaten tulevaisuuden verkkopalvelut välittyvät käyttäjilleen muidenkin laitteiden, kuten matkapuhelimien tai multimediakännyköiden kautta. Ehkä jokaisella kansalaisella onkin ensi vuosituhannen alussa järkinappi kauluksessaan. 4

9 Ensimmäisten tamperelaisten verkkopalveluiden joukossa olivat kaupungin kartat, liikennelaitoksen aikataulut, tapahtumakalenteri ja palveluhakemisto. Käyttäjäryhmät olivat selkeitä: matkailijat, opiskelijat sekä erittelemättömänä ryhmänä kuntalaiset. Vuorovaikutteiset verkkopalvelut aloitettiin keväällä 1996, kun kuntalaiset saivat mahdollisuuden kommentoida valmisteilla olevia asioita /emt/. Kiinnostus keskusteluun on kasvanut sitä mukaa, kun verkkopalvelut ovat tulleet tutuiksi ja ylittäneet uutiskynnyksiä. Tampereen kaupunki on ollut mukana Kuntaliiton www-työryhmässä sen perustamisesta lähtien. Työryhmän tarkoitus on ollut luoda valtakunnalliset pelisäännöt ja periaatteet kunnallisille verkkopalveluille. Kunnallisen tiedottamisen avoimuus ja julkisuusperiaate tuovat vastuuta juuri uudessa viestinympäristössä; tietoturvan ja tietosuojan, tekijänoikeuksien, tiedon esittämisen, käyttäjäystävällisyyden ja palautteen käsittelyn suhteen. Tämä vaatii erityistä ammattitaitoa. /emt./ PiPa-projektissa vuodesta 1996 lähtien Tampere on kehittänyt yhdessä pirkanmaalaisten kuntien kanssa verkkopalveluiden käytäntöjä sekä tiedottavaa, sisällöllistä että vuorovaikutteista aineistoa /21/. Alueelliset yhteistyötahot ovat julkisen verkkopalvelun kehityksen kannalta arvokkaita. Tampereesta on strategian mukaisesti kasvanut informaatioteknologian yksi kansallisista edelläkävijöistä. Tampereen tuotantorakenteen yleinen kehitys on ollut nopeaa luvulla. Informaatio- ja viestintäteknologian parissa työskenteli vuonna 1998 jo yli henkilöä. Tuotantorakenteen muutos kerrannaisvaikutuksineen tuo kaupunkiin paitsi osaamista, myös verkkopalveluiden osaavia ja aktiivisia käyttäjiä. Kaupungin kolmas teknologiakeskus Uusmediakeskus pyrkii kehittämään tuotantoalueen voimavaroja tavoitteenaan paitsi kansallisesti merkittävät, myös vientiin tehtävät uusmediatuotteet Kaupungin strategiat tukevat verkkopalvelua Tammikuussa 1996 käynnistetyn Tampereen kaupungin strategiaprosessin tuloksena yhdeksi kaupungin tulevaisuuden painopistealueeksi määriteltiin toimiva verkostoitunut tietoyhteiskunta, jonka vaikutus heijastuu myös Pirkanmaan alueelle. Alueen tulevaisuutta tietoyhteiskuntana ja kaupungin velvollisuuksia sen suhteen visioitiin seuraavasti /39/: Koululaitoksen ja kirjaston merkitys korostuu kansalaisten tasa-arvoisten edellytysten turvaajana. Kansalaisten tasa-arvon perusedellytyksenä oleva lukutaidon käsite lavenee tarkoittamaan myös informaatiolukutaitoa, kykyä käyttää hyväkseen tietotekniikkaa tiedon hankintaan. Vasta tämän taidon myötä kuntalainen voi tulevaisuudessa hallita täysin oman elämisensä perusasioita ja toimia yhteisönsä täysivaltaisena jäsenenä. Teknologian käyttöönotto eri elämänalueilla lisääntyy ja sen yhteiskuntaa muuttava vaikutus nopeutuu. Kuntien rooli kansalaisten perusturvallisuuden luojana edellyttää valppautta muutosten ennakoinnissa. Tampereella tämä voi tapahtua luontevasti siten, että kaupunki ja kunnat toimivat yhteistyössä alueella toimivien alan yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Tulevaisuuden kannalta keskeisimmät uudet työpaikat syntyvät uusille tietoyhteiskunnan ammattialoille. 5

10 Viesti sekä kaupunkilaisille, luottamushenkilöille että ulkokuntalaisille on selkeä: kotikaupunkinamme on tiedon ja osaamisen, elinikäisen oppimisen ja elämyksien Tampere /38/. Kuten raportin seuraavassa luvussa käy ilmi, tietoyhteiskunnan nopean kehitysvauhdin seurauksena henkilöstön verkkopalveluiden käyttämisen ja toteuttamisen tietotaito, aika-, tekniset ja osaamisresurssit ovat jakautuneet epätasaisesti eri toimialoille. Kyseessä on nopea ja yllättäväkin muutos, johon on vastattava. Kuilu perinteisin keinoin toteutetun, kasvokkaisen palvelutoiminnan ja verkkopalveluiden välillä ei ole ylittämätön, kun muistetaan, että suunnitelmallisella verkkopalveluiden toteutuksella säästyy ja on mahdollista siirtää arvokkaita henkilöstöresursseja ihmisläheiseen palvelutyöhön. Sitä mukaa, kun verkkopalveluiden käyttö yleistyy, rutiinipalvelut siirtyvät verkkopalveluiden kautta käytettäviksi ja kehittyvien toimintatapojen muutos viimeistään tuo säästöjä verrattuna perinteiseen palvelutuotantoon. Henkilöstöstrategia toteaa /30/: Tulevaisuuden haasteisiin vastaamme ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön asiantuntemusta sekä edistämällä muutosvalmiuksia. Tehokkuuden ja muuttumiskyvyn saavuttamiseksi meiltä vaaditaan jatkuvaa oppimisprosessia - opinjanoa, valmiutta joustavuuteen ja venymiskykyä haasteista suoriutumiseksi. --- Henkilöstölle on luotava myös puitteet ja tarjottava välineet, jotka mahdollistavat laadukkaan työn tekemisen. Vaikka verkkoasioinnin ja -palveluiden kehitys tuo uusia haasteita sekä niiden tuottajille että käyttäjille, mahdollisuudet palveluprosessien uudistamiseen ja nopeuttamiseen sekä kunnallisen vuoropuhelun lisäämiseen ovat merkittävät. Tietoverkkojen mahdollisuuksia kuntalaisten osallistumismuotojen ja kunnallisdemokratian kehittämisessä hyödynnetään. Esimerkiksi päätösten valmisteluprosessin tietotekninen kehittyneisyys mahdollistaa myös päätöksenteon muotojen uudistamisen. /36./ Kaupungin viestintästrategia listaa verkkopalveluihin sovellettavissa olevia periaatteita ja kehittämisen kulmakiviä. Tiedottava verkkopalvelu on joka tapauksessa ensimmäinen askel julkisen sektorin verkkopalvelussa. Viestintästrategia huomaa uuden median merkityksen ja asettaa haasteita myös verkkopalvelun kehitystyöhön. /50./ - viestin pitää olla selkeä ja yksiselitteinen. Viesti on tehokas ja nopea vain silloin kun sillä on aktiivinen vastaanottaja - avoimeen ja nopeaan viestintään tarvitaan monenlaista vuorovaikutusta ja eri kanavia. Palautetta ja mielipiteitä on voitava esittää ja ne tulee ottaa aidosti vastaan - avoimuutta edistetään ja aktiivista vuorovaikutusta lisätään kuntalaisten ja päättäjien välillä - sähköistä tiedotusta kehitetään. Internetistä rakennetaan kattava tiedotuksen, keskustelun ja palvelujen väline. Tiedotus- ja palvelupisteiden verkostoa rakennetaan sähköisten ratkaisujen ja asiakaspalvelupisteiden varaan - viestintä kattaa kaikki ikä- ja väestöryhmät Verkkopalvelun kulutusketjuun tarvitaan siis virkeä palveluntuottaja, toimiva tekniikka ja aktiivinen käyttäjä. 6

11 2.5. Valtionhallinnon hankkeet luotsaavat verkkoasiointia Suomessa on tietoyhteiskuntakehitystä viety eteenpäin määrätietoisella strategisella työllä, jonka tuloksena ovat mm. valtioneuvoston periaatepäätökset Sähköinen asiointi, palveluiden kehittäminen ja tiedonkeruun vähentäminen ja Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansalaisyhteiskunta asetettiin. Verkkoasioinnin kehittäminen nähdään tapana tuottaa yhä laadukkaampaa palvelutarjontaa. /16,44./ Valtionhallinnolla onkin käynnissä useita verkkopalvelun kehittämishankkeita, jotka huomioivat vuorovaikutteisen verkkoasioinnin mahdollisuuden vuoteen 2001 mennessä. Myös kunnissa ja seutukunnissa kehitetään verkkoasioinnin käytäntöjä. Eräiden merkittävimpien valtakunnallisten hankkeiden arviointeihin voi tutustua kansallisessa Veparaportissa /47/. Myös kunnallisella sektorilla yhtenäiset ohjeet ja käytännöt tukevat verkkoasioinnin suunnittelua ja käyttöönottoa. Seuraavassa esitellyt valtionhallinnon kehityshankkeet pyrkivät yhtenäisen verkkoasioinnin käyttökulttuurin ohjeistukseen ja luomiseen. Tämä on tavoite, joka lienee välttämätön, jotta kansalainen voi luottavaisesti omaksua verkkoasioinnin. On huomattava, että Suomen kunnista noin neljällä sadalla on jo olemassa verkkopalvelu, joka useissa tapauksissa on tiedottava /15/. Henkilön sähköinen tunnistus on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen julkishallinnon käytännön hanke, jonka tavoitteena on pilottiprojektien tuoman kokemuksen pohjalta rakentaa Suomeen vuoden 1999 loppuun mennessä turvallinen, helppokäyttöinen, yhtenevä rajapinta julkishallinnon palveluihin. Verkkopalvelut ovat käytettävissä 24 tuntia 7 päivänä viikossa ja käytön lisäarvona on taattu tietosuoja ja -turva. /49./ Tekniikan kehittyminen mahdollistaa aidon vuorovaikutteisen verkkoasioinnin ja vaikuttaa varmasti verkkopalveluiden kysynnän ja käytön lisääntymiseen sekä tarjonnan laadulliseen paranemiseen. Verkkopalveluiden nopea kehitys, siitä versonut yleisön kiinnostuneisuus ja verkkopalveluiden kysyntä on otettu huomioon: Veturi-projekti pyrkii luomaan yhteisiä standardeja palveluille, jolloin verkkopalvelujen tuottaminen jokaisessa organisaatiossa helpottuu. Standardeissa pitäisi sopia ilmoitusten ja hakemusten vireillepanosta ja vastaanotosta, tarkistuksista ja varmennuksista sekä arkistoinnista. Kokeiluprojekteihin kerätään julkishallinnon palveluita, jotka ovat luontevia verkkoasioinnin kannalta: /46./ - helpottavat rutiiniluonteisten ilmoitusten, hakemusten ja tiedustelujen hoitamista sekä asiakkaan että hallinnon näkökulmasta - ovat määräaikaan sidottuja ja ruuhkauttavat toimistoja ja puhelinpalvelua tiettyinä ajankohtina - ovat tärkeitä kansalaisille ja tuottavat merkittäviä kokonaistaloudellisia hyötyjä - antavat onnistumisen tunteen käyttäjälle ja viranomaiselle. Tavoitteena on myös suunnitella kokeiltavien verkkopalvelujen yhteinen tekninen toteuttamistapa, johon liittyy mm. lomakkeiden tuottaminen, jakelu ja ylläpito sekä asioiden kirjaus ja arkistointi. /emt./ Tätä tavoitetta varten toteutettiin edelliseen hankkeeseen liittyvä Kansalaisen verkkolomakepalvelu. /14./ Syyskuussa 1999 on lausuntokierroksella kansainvälistä tietoverkkomateriaalin sisällönkuvailustandardia koskeva suositus /10/, joka yleistyessään helpottaisi verkkopalveluiden 7

12 sisällönhallintaa sekä verkkopalveluntarjoajan näkökulmasta esim. päivittäessä että asiakkaan näkökulmasta hänen hakiessa tietoa. Julkisen hallinnon hakemistopalvelu pyrkii yhdistämään viranomaistoiminnan yhteiseen hakemistoon. Hanke ennakoi mm. kuntalaisen ja hallinnon välistä keskustelua verkkodemokratian keinoin. Ongelmaksi muodostunee kuitenkin tasalaatuisen palvelukulttuurin takaaminen asiakkaille /9/. Pelkkä sähköpostiosoitteen löytyminen ei riitä, vaan sähköpostin käytön on oltava luotettavaa, nopeaa ja joustavaa. Lakiehdotus sähköisestä asioinnista on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen mukaan: Viime kädessä vastuu sähköisen viestin toimittamisesta ja perille menosta olisi nykyiseen tapaan lähettäjällä. Oikeusturvan takaamiseksi käytössä tulisi olla ilmoitusmenettely, jonka avulla sähköisen asiakirjan lähettäjä voisi varmistua lähetyksen perillemenosta. --- Viranomaisen päätöksen sähköinen tiedoksianto olisi ehdotuksen mukaan mahdollista ainoastaan asianosaisen suostumuksella. Huolimatta asian sähköisestä vireillepanosta suostumus päätöksen sähköiseen tiedoksi antamiseen olisi aina pyydettävä erikseen. /5./ Asiakkaan on siis oltava tietoinen siitä, että hän asioi viranomaisten kanssa verkkopalvelun kautta ja hänellä on oikeus saada luotettava vastine kaikesta verkkoasioinnistaan. Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä selkeyttää myös sähköpostin asemaa. Sähköposti on luottamuksellista viestintää ja mahdollinen kolmas osapuoli on myös vaitiolovelvollinen viestin sisällöstä. /17./ Tämä velvoittaa viranhaltijoilta esim. kaupungin palautesivuilta tulevien viestien asianmukaista käsittelyä ja kaupungin toimintayksiköiltä myöhemmin pohdittavan yhteisten sähköpostiosoitteiden käytön selkeitä sääntöjä. Verkkoasioinnin pelisääntöprojektin Vapsun tehtäviksi on määritelty vuoden 1999 aikana luoda /45/: 1) ohjeet viranomaisille siitä, mitä yleisiä seikkoja on verkkopalveluita rakennettaessa ja verkkoasiointia toteutettaessa aina otettava huomioon, mitkä ovat yhteiset standardit, mikä on yhteinen tekninen toteuttamistapa, kuka opastaa missäkin asiassa yms. 2) selkeät pelisäännöt ja päätökset virastoille siitä, miten käytännön tilanteissa toimitaan sähköisessä asioinnissa eli miten vireille pantuja asioita kirjataan, miten päätökset arkistoidaan, säilytetään päätösrekisterissä, miten viranomaispäätöksistä ilmoitetaan ym. 3) ohjeet toimintaprosessien ja työtapojen uudistamisesta verkkopalvelua varten Vapsu-projekti muovaa sähköisen asioinnin pelisääntöjä ja lähtee olettamuksesta, että sähköinen asiointi vaatii onnistuessaan henkilön sähköistä tunnistamista, palveluihin liittyvien toimintatapojen ja työprosessien uudistamista ja linkittämistä virastojen omiin, palvelutuotantoa varten tehtyihin taustajärjestelmiin, ts. edellyttää vuorovaikutteista verkkoasiointia ja operatiivista verkkopalvelua. Kansalaisille tarkoitetut ohjeet suunnittelee ja antaa julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA /emt/. 8

13 Valtion Internetin käyttö- ja tietoturvasuositus ottaa kantaa sähköisen palvelukulttuurin yleistymiseen. Se antaa ohjeita mm. julkishallinnon verkkoasioinnin edellytyksiä, tietoturvaa ja netikettiä koskien. /43./ 2.6. Verkkopalveluiden käyttö arkipäiväistyy Verkkoasiointi on lähitulevaisuutta: henkilön sähköinen tunnistejärjestelmä toteutuu vuoden 1999 loppuun mennessä. Vuoden 1999 alussa n. 25 % vuotiaista suomalaisista käyttää kansallisen seurannan mukaan verkkopalveluita (ts. Internetiä) säännöllisesti /7/. Kansainvälissä vertailussa Suomen säännöllisten Internet-käyttäjien osuus mainitaan n. 30 % /2/. Sitä mukaa, kun verkkoasiointi yleistyy, myytit Internetin ympärillä arkipäiväistyvät hyötykäytön eduiksi ja harmeiksi. Tampereen alueella 69 % vuotiaista oli tietokoneen käyttömahdollisuus, ja heistä 47 % oli Internet-yhteyden käyttömahdollisuus loppuvuodesta Kotona verkkopalveluiden käyttömahdollisuus (ts. Internet-yhteys) oli 20 % vuotiaista Tampereen alueen asukkaista. /19./ Julkishallinnon kehitys verkkoasioinnin airueksi ei ole itsestäänselvyys: julkisen sektorin palvelutuotanto on kiistelty aihe ja verkkopalveluiden tuottamiseen varatut resurssit voidaan nähdä tuhlauksena, kun verkkopalveluilla ei haeta liiketaloudellista voittoa. Kuitenkin perinteisessä palvelutyössä on runsaasti verkkopalveluiden avulla säästettäviä rutiineja, joissa voimavarat voidaan suunnata toisin. Eräs kansallinen, paikallisesti kattava hanke on ollut Kuusamon kihlakunnan alueen julkishallinnon verkkopalveluiden kartoitushanke vuonna 1998, jossa toteutettiin alueen julkishallinnon verkkopalvelu ja sen asiakaskäyttöä seurattiin. Kyselyn tuloksena käyttäjät toivoivat uusina verkkopalveluina juuri verkkoasioinnin mahdollistamaa palvelua. Hankkeen johtopäätöksinä mainittiin mm. verkkopalveluiden personointi asiakaskohtaisesti, sähköpostin entistä laajempi hyödyntäminen asiakasviestinnässä, asiakkaiden opastuksen ja verkkopalveluiden helppokäyttöisyyden merkitys tehokkaan verkkoasioinnin toteuttamisen kannalta. /23./ Entäpä jos aika tekee tehtävänsä; verkkopalvelu muotoutuu joka tapauksessa vuoden kuluttua jokapäiväiseksi? Julkisella sektorilla on avainasema luoda verkkoasioinnille luotettavat päälinjat ja käytännöt, joiden mukaista verkkopalvelua asiakkaat voivat vaatia myös yksityisiltä palveluntarjoajilta. Verkkoasiointia käsittelevät lait ja lakiesitykset turvaavat yksilön oikeudet ja vapauden tietoverkossa. Lisäksi vuorovaikutteinen verkkoasiointi mahdollistaa vaivattoman palveluiden käytön ja luo selkeää lisäarvoa perinteiseen julkisen sektorin palvelutuotantoon nähden. Viraston varattu puhelin ja pitkät ruokatuntijonot ovat 1900-luvulle jäänyttä historiaa, kun rutiinimaiset virastokäynnit voi korvata verkkoasioinnilla. Virkailijaan otetaan yhteyttä, kun tarvitaan yksilöllistä palvelua, ei enää kysyttäessä yleisistä etuuksista, tilattaessa lomakkeita jne. Kaupungin verkkopalveluiden tavoitteena on nähtävä palvelumuoto, jota tarjotaan rinnan puhelin-, tiedotus-, palvelupiste-, toimipiste-, asiointi- ja kotipalvelun rinnalla. Verkkopalvelu kehittyy sen mukaisesti, miten yksikön ydinpalvelu on siirrettävissä tietoverkkoon, kuinka tarkoituksenmukaisena käyttäjät sen näkevät ja mitkä ovat yksikön resurssit toteuttaa 9

14 verkkopalvelua. Huomattavaa on, että Internetin käyttäjätutkimusten mukaisesti yksikön asiakkaista arviolta n. 25 % on mahdollisia verkkopalveluiden käyttäjiä jo tänä päivänä /7/. Arvioitu määrä vaihtelee tietenkin asiakaskunnan mukaisesti; nuoret ja nuoret aikuiset käyttävät Internetiä yleisesti ja välittäjät ottavat esim. lasten puolesta (vanhemmat, huoltajat) yhteyttä perinteiseenkin palvelutarjontaan. Kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet saavutettiin kartoittamalla kaupungin tekeillä ja suunnitteilla olevat verkkopalvelut ja verkkoasioinnin kehitystyö yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa. Kehittämisohjelma ottaa kantaa ja asettaa Tampereen kaupungin verkkopalveluiden tavoitteet mm. Sitran nimeämien ja tukemien tietoyhteiskunnan kärkihankkeiden suhteen /4/, joista erityisesti Sähköinen asiointi ja henkilön identifiointi ja Paikallinen tietoyhteiskunta jatkavat Tampereen kaupungin verkkopalveluiden ja tietoyhteiskuntaprojektien viitoittamaan suuntaan ja tukevat valtionhallinnon julkiselle sektorille asettamia tietoyhteiskuntaodotuksia. Kärkihankkeiden teemat kertovat läpi yhteiskunnan käyvästä verkkopalvelukulttuurin murroksesta. Jotta muutosta voi ymmärtää ja hyödyntää työnsä, harrastustensa ja elinympäristönsä hyväksi, on muistettava, että verkkoasioinnin kehittyvä vaihe mahdollistaa toimintoihin ja käytäntöihin vaikuttamisen sekä työyhteisössä että asiakkaana ja verkkopalveluiden käyttäjänä. 10

15 3. Tampereen kaupungin verkkopalvelun kartoitus Tampereen kaupungin verkkopalvelulla on jo mittava historia. Kehitystyötä on tehty viestintäyksikön vetämänä, ja toimialat ovat rohkeasti ottaneet yhä enemmän askelia omaehtoiseen verkkopalveluun. Kuitenkin kaupunki palvelee ja näkyy yhtenäisenä organisaationa, jonka on turha hukata resursseja rinnakkaisiin töihin, jotka on mahdollista koordinoida yhdessä. Uuden median kautta välitettävien verkkopalveluiden ja mahdollistettavan verkkoasioinnin suunnittelu ja toteutus ovat esimerkki osaamisen tarpeen kasvattamisesta Vepa-projektin toiminta Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma lähti käyntiin kaupungin johtoryhmän esittelyssä , jossa päätettiin, että projektisuunnittelija Merja Taipaleenmäki Tampereen teknologiakeskuksesta toteuttaa kehittämisohjelman kaupungin tietoyhteiskuntarahoituksella. Kaupungin tiedottajat ja tiedotusvastaavat ja heidän kauttansa asiasta kiinnostuneet toimialojen ja yksiköiden edustajat kutsuttiin informaatiotilaisuuteen , jossa Vepan toiminta ja tarkoitus esiteltiin. Samalla sovittiin toimialatapaamisten päivämäärät. /Liite 2./ Lisäksi teemaan oli mahdollista tutustua kahdessa Vepa-projektin järjestämässä tilaisuudessa: kansallisten verkkopalveluiden katselmuksessa sekä tutustua kaupungin tulevaan vuorovaikutteiseen karttaan, henkilön sähköiseen tunnistukseen ja valtionhallinnon verkkopalveluiden pelisääntöhankkeeseen asiantuntijoiden opastuksella. Tämä luku on kuvaus Vepa-projektin keskustelujen sisällöstä ja niissä esille tulleista asioista. Keskusteluissa otettiin esille seuraavat näkökulmat: toimialan ja lähemmin yksikön ydinpalvelun toteutuminen ja kohderyhmien huomioiminen verkkopalvelussa, yksiköissä esille nousseet ongelmat ja ideat sekä tavoitteet yksikön verkkopalvelun ja - asioinnin kehittämisessä. Kaikki keskustelut hyväksytettiin työryhmillä ja muistiot ovat luettavissa Vepan kotisivuilla. /35./ Useimmissa palavereissa oli mukana saman toimialan hyvinkin erilaista palvelutoimintaa harjoittavia yksiköitä. Muutamien yksiköiden kanssa tavattiin kerran, useimpien kanssa kahdesti. Erot palaverien toteutuksessa johtuivat: - eri yksiköiden palvelukuvasta, jolloin keskustelu oli yhdensuuntaista ja palvelukuva hahmottui tarkkaan - yhteisistä kohderyhmistä, jolloin osa pohdintaa oli mahdollista ohittaa - verkkopalveluiden tuotannon valmiudesta, jolloin keskustelun sävy oli visioivaa ja tavoitteet määriteltävissä vaivattomasti - yksikön verkkopalveluiden monimuotoisesta tarjontatarpeesta, jolloin mietittiin hyvinkin yksityiskohtaisia ratkaisuja. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman työprosessi jatkuu toimialan ja yksiköiden keskinäisenä, totuttuun palvelu- ja kehitystyöhön integroituna syksystä Vepa-projektin yksi kantavia tavoitteita on ollut tuoda esille, että verkkopalveluiden oman toimen ohessa 11

16 tehtävä kehitystyö muuttuu vähitellen työntekijän työnkuvan osaksi. Kehitys- ja toteutustyön vaatimat roolit muotoutunevat työntekijän nykyisen työnkuvan tukemina Aikaa ja osaamista Kaikissa toimialojen ja yksiköiden yhteisissä keskusteluissa tuli esiin yllättävän nopeasti kasvaneen ilmiön vaateet: Internet on levinnyt varteenotettavaksi palvelupohjaksi. Työpöydän pöytämikrolta on yhteys maailmanlaajuiseen verkkopalveluun, samoin kotiin on tullut hankittua Internet-yhteys. Kysyntä ja tarjonta ruokkivat toisiaan. Lähitulevaisuudessa verkkopalveluiden käyttö, kehittäminen, päivitys jne. ovat osa yhä useamman työpäivää ja niiden merkitys kasvaa jatkuvasti toimintayksiköissä mutta työhön ei nykyisellään ole tarvittavia resursseja. Samoin valmiudet tähän työhön on hankittava. --- myös sivuston päivitykseen, ylläpitoon ja uusien sivujen luomiseen on järjestettävä työaikaa. Tässä avainasemassa ovat työyksiköiden esimiehet ---. Internetiin liittyvät uudet työt ovat osa henkilökunnan normaaleja työtehtäviä ja niihin mahdollisesti liittyvistä aliarvioivista asenteista on päästävä irti. Työtehtävien järjestäminen ja työyksiköiden työnjakokysymykset on saatettava ajan tasalle. Huomiota kannattaa kiinnittää "vanhoihin" perinteisiin työtehtäviin verrattuna mm. Internetin tuomiin uusiin tehtäviin ja punnita, mitkä tehtävistä ovat todella tarpeellisia. --- Internet-tehtäviä voidaan jakaa henkilökohtaisen kiinnostuksen ja kykyjen mukaan. /12./ Osaaminen ja verkkopalveluihin käytetty työaika oli osa Vepa-projektin peruskartoitusta, jossa pyydettiin arvioimaan omaa työpanosta yksikön tai koko toimialan verkkopalveluiden kehittämisessä. On huomattava, että lähes jokainen, joka vastasi kyselyyn ja joka osallistui Vepa-projektin keskusteluun, on mukana yksikkönsä verkkopalveluiden kehitys- ja toteutustyössä. Edustajien näkemykset verkkopalvelun luonteesta ja hyödyllisyydestä julkisella sektorilla ovat yleensä myönteisiä. Työajan käyttö verkkopalveluiden tuotantoon ja ylläpitoon en ollenkaan silloin tällöin 1-2 h / viikko 3-7,5 h / viikko 2-4 pv / viikko 5 pv / viikko 12

17 Vepan tapaamisiin osallistuneista toimialojen 145 edustajasta 98 oli saanut alustavan kyselyn ja sen jätti 56 henkilöä. Kysyttiin verkkopalveluiden tekoon käytettyä aikaa ja mitä verkkopalvelutyön osaa henkilöt tekivät. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä henkilöstöryhmäyksikkö olivat kyselyn ulkopuolella. Vastanneista 8 ei käyttänyt lainkaan aikaa verkkopalvelun tekemiseen; 22 edustajan työaikaan sisältyi verkkopalvelun toteutustyötä silloin tällöin 1-2 tuntia; tuntia viikossa ja varsinaisten verkkopalveluiden kimpussa työaikaansa käyttävistä 9 henkilöä puolesta koko työpäivään viikossa. Muutaman henkilön viikottainen verkkopalvelutyöpanos oli suurempi. Eniten mainintoja kertyi verkkopalvelun sisällön suunnittelusta ja tekstin kirjoittamisesta. Vastanneet ovat myös opettaneet verkkopalveluiden hyötykäyttöä työtovereilleen. Vain kuusi vastanneista ei kertonut olleensa mukana missään kysytyssä verkkopalvelun toteutusvaiheessa. Lisänä oli muutama maininta eriytyneestä verkkopalveluun liittyvästä työnkuvasta, joka ilmaisee, että verkkopalvelu kuuluu joidenkin arkipäivän työhön jo olennaisen osana. Työtehtävien jakautuminen verkkopalvelun tuotannossa ei ole tehnyt erikoistuneita tehtäviä opastanut muita Internetin käyttöön kehittänyt / arvioinut tehnyt kuvitusta tehnyt tietosisältöä suunnitellut toimialan verkkopalvelua maininnat Keskusteluissa ilmeni useaan otteeseen toive koulutuksesta ja osaamisen vahvistamisesta. Verkkopalveluiden tuottamista ja käyttöä pidetään monimuotoisena, mahdollisesti jopa monimutkaisena ja se on vain harvalla osa virallista työnkuvaa, jota toteutuksen arkipäiväistyminen vaatii. Pati-projektin aikana yhteensä 410 henkilöä kouluttautui verkkopalveluiden perusosaamiseen /36/ ja PiPa-projektissa , johon myös Tampere osallistuu, annetaan erilaisin teemapäivin verkkopalvelutietoutta /21/. 13

18 Ongelmana lienee verkkopalvelun kehittämisen ja päivityksen suunnittelemattomuus, työtä tehdään siinä oman työn ohessa, joten verkkopalveluihin käytetty työpanos ei näy jokapäiväisessä työssä, eikä Internet-osaamisen merkitystä välttämättä edes tunnusteta. Keskusteluissa kävi ilmi, että pahimpana esteenä verkkopalveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen nähtiin päivitysosaamisen puute yksiköissä. On turhauttavaa kehittää verkkopalvelua, jos tiedetään, että se ei vastaa ensimmäiseen vaatimukseen: ajantasaisuuteen. - Ratkaisuna nähtiin työaikaresurssien vapauttaminen päivitystä varten. Lyhyt koulutus ja sen jälkeen jatkuva päivittäminen tekee työn rutiiniksi: osaksi työnkuvaa ja teknisesti helpoksi. Verkkopalvelun toteuttaminen on työ, joka vaatii osaamista ja sitoutumista. Yksikön olisi suunniteltava verkkopalvelu ja myöhemmin uusittava sitä aika ajoin. Toimialojen verkkopalveluiden suunnittelun ja kehittämisen kannalta olisi suotavaa, jos eri toimialoilla olisi verkkopalveluiden asiantuntija, joko tiedottaja tai muu henkilö, joka tuntisi verkkopalvelun ajan vaatimukset: teknisen ympäristön ja käyttäjien toiveet. Verkkopalveluiden toteutuksen työnkuva yksiköissä on hajanainen. Vastuu yksikön verkkopalvelusta voi käytännössä olla yhdellä henkilöllä, joka suunnittelee, toteuttaa ja päivittää kokonaisuuden. Vastuu on raskas kantaa, kun yleisön kysyntä ja paine verkkoasioinnin tarjoamiseen kasvaa jatkuvasti. Tosiasiassa työt olisi jaettava niin, että verkkopalveluiden toteuttamisen vastuuta jaetaan ja jokaiselle riittää viipale verkkopalveluiden toteuttamista lisättäväksi työnkuvaan. Tällöin oppimisen ja uuden kehittämisen riemu säilyy. Verkkoasioinnin edelläkävijänähän toimii juuri julkinen sektori Kolmannella aallolla Verkkopalveluiden kehittymistä voidaan kuvailla aalloilla etenemisenä; tällä hetkellä verkkopalvelut surffaavat kolmannen aallon harjalla, jolle on 90-luvulla nopeasti noustu ensimmäisen aallon vähäisten kävijämäärien ja harrastusmielessä ylläpidettyjen kotisivujen Internetistä, uutiskynnysten ylittävien verkkopalveluiden kautta kolmannen aallon kriittisten kävijämäärien verkkopalveluiden Internetiin, joka saavutettiin Suomen osalta vuoden 1998 aikana. Ominaista on, että pelkästään tiedottavasta verkkopalvelusta on siirrytty verkkoasioinnin tarjoamiseen ja verkkopalvelut tuottavat selkeästi palvelullista lisäarvoa. /11, 42./ Käytön ja kysynnän lisääntyessä myös paine palvelun yhdenmukaisuuteen eri yksiköiden kesken kasvaa: tiedon on oltava ajantasaista ja luotettavaa, aineistoa on uusittava aika ajoin ja toiminnallisuuteen on vastattava - verkkopalvelun ylläpito ja kehitys vaatii aika- ja henkilöresursseja. Vaikka onkin kysymys uudesta palveluympäristöstä, se osaltaan korvaa nykyisiä palvelukäytäntöjä jo nyt säästäen rutiinityöltä. Työresurssien riittävyys on avainkysymys verkkopalveluiden kehitystyössä. Verkkopalveluiden neljäs aalto, joka saavutettanee vuosituhannen vaihduttua, korvaa yhä voimakkaammin perinteistä viestintää ja palvelutarjontaa soveltuvilta osiltaan. Verkkopalveluiden kehitystyö on yhä haasteellisempaa, sillä niitä on suunniteltava, toteutettava ja päivitettävä silmälläpitäen erilaisia päätelaitteita ja käyttöympäristöjä, joita varmuudella ovat ainakin tv ja matkapuhelin sekä kulkuneuvoihin yhdistetyt palvelut. /emt./ 14

19 Kun verkkopalveluiden kehittämisohjelmaa käynnistettiin, oli verkkopalveluiden käyttäjille ja yksiköiden edustajille selvää, että yleinen verkkopalveluiden kehitys oli ollut nopeaa: siitä, kun kaupunki aloitti kotisivunsa toteutuksen syksyllä 1994 ja Internetistä ryhdyttiin puhumaan lehtien palstoilla ja tv-uutisissa ei kulunut montakaan vuotta, kun laskujen maksaminen pankkien verkkopalveluiden kautta oli arkipäivää. Kuten eräs Vepa-projektin edustaja sanoi: Enää ei juolahtaisi mieleenkään mennä maksuautomaatille laskuja maksamaan. Vaivattomuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus motivoivat verkkopalveluiden käyttäjiä. Tampereen kaupungin verkkopalveluiden (www.tampere.fi) käyttö on kasvanut vuoden 1995 alun arvioidusta käyttäjästä kuukaudessa ( käyntiä verkkosivuilla kuukaudessa yhteensä) elokuun 1999 arvioituun käyttäjään kuukaudessa ( käyntiä verkkosivuilla kuukaudessa yhteensä). Tilastoinnissa on arvioitu yhden kävijän vierailevan viidellä kaupungin verkkopalvelussa olevalla verkkosivulla (html-dokumentissä) yhtä verkkopalvelua käyttäessään, ja tällä tavoin on laskettu arvioitu käyttäjämäärä. Samoin on arvioitu Inforenkaan käyttäjämäärä. Kirjaston haku-, uusinta- ja varauspalvelu tilastoidaan valmiiksi istunnoittain. Julkishallinnon verkkopalvelulle on kysyntää, joka puolestaan ohjautuu palveluntuottajan kannalta merkittäviin kohteisiin järkevän palvelutuotannon kautta. /48./ Tampereen kaupungin verkkopalveluiden käyttäjät maalis-huhti 1996 heinä-elo 1996 marras-joulu 1997 maalis-huhti 1997 heinä-elo 1997 marras-joulu 1998 helmi 1998 huhti 1998 kesä 1998 elo 1998 loka 1998 joulu 1999 helmi 1999 huhti 1999 kesä 1999 elo kirjasto (varaus) inforengas Toimialoittain tarkasteltuna maaliskuussa 1999, jolloin arvioituja kävijöitä kaupungin verkkopalvelussa oli ( käyntiä verkkosivuilla yhteensä), kaupunginkanslian verkkopalvelu oli käytetyin. Kaupungin etusivulla vieraili 12 % kävijöistä, etusivua on pidettävä yhtenä verkkopalveluna, sillä vaihtuvasta lööpistä voi suoraan tarkistaa kaupungin ajankohtaisimman tapahtuman. /emt./ Verkkopalveluittain tarkastellen kokousasiakirjat ovat selkeästi suosituin verkkopalvelu. Verkkopalveluiden käyttömäärät ovat isoja, esim. matkailutoimiston n. 8 % koko kaupungin verkkopalvelun käytöstä em. aikana on arviolta n kävijää ja sosiaali- terveyspalveluiden n. 2 % on arviolta kävijää. /emt./ 15

20 Käynnit Tampereen verkkopalvelussa toimialoittain 3 / 99 Muut Sisäiset palvelut ja liikelaitokset Yhdyskuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 4,98 5,39 1,86 8,51 Koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika 28,7 Kaupunginkanslia 38,63 Tampereen kotisivu 11, % Käynnit Tampereen verkkopalvelussa - kiinnostavimmat palvelut 3 / 99 % kaikista käynneistä Ympäristövalvonta Tekninen toimi Kartat Sosiaali- ja terveyspalvelut Www-kamerat Sähkölaitos Liikenne Liikunta Koulutus Kirjasto Festivaalit Kulttuuripalvelut Osallistuminen, hankkeet Ilmoitukset, viestintä Matkailu Kokousasiakirjat 1,27 1,95 1,82 1,86 3,44 1,45 3,18 1,45 2,15 5,45 2,58 1,42 3,08 7,58 11,87 19,

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen palvelun käyttö ja kehittäminen 1.12.2016 Merja Väistö Ajanjakso 1.1.2015 27.11.2016 Lähes 9,8 miljoonaa käyntiä Lähes 37,5 miljoonaa yksilöllistä sivunavausta Kävijäennätys 1.7.2016: 189 486 käyntiä/vrk,

Lisätiedot

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Kaupunginlakimies Kaisa Heino, Imatran kaupunki Palvelu- ja hankintastrategia Imatran kaupungin strategioista poimittua:

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Sisäasiainministeriön hallinnonalan Kieku-tietojärjestelmähanke Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Kieku-info 23.9.2011 Sirpa Joensuu, projektipäällikkö Lähtötilanne

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot

Primuksen ja Wilman viestitoiminnot Primuksen ja Wilman viestitoiminnot StarSoftin käyttäjäpäivä Hämeenlinna, 10.11.2009 Tapio Aalto Viestintämahdollisuudet Primus Sähköpostit Tekstiviestit Wilma Ilmoitustaulu Pikaviestit Sähköposti Tekstiviestit

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Sähköisen. asioinnin. kehittämisen. periaatteet. asioinnin. kehittämisen periaatteet

Sähköisen. asioinnin. kehittämisen. periaatteet. asioinnin. kehittämisen periaatteet Sähköisen asioinnin Sähköisen asioinnin kehittämisen periaatteet kehittämisen periaatteet Valtionhallinnon sähköisen palvelutoiminnan kehittämisryhmä Vatkaus 2 Sisällys Sähköisen asioinnin kehittämisen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot