Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma Vepa Loppuraportti Merja Taipaleenmäki

2 Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma - Vepa Loppuraportti Merja Taipaleenmäki Tampereen Teknologiakeskus oy Tiivistelmä Tampereen kaupungin johtoryhmä asetti Verkkopalveluiden kehittämisohjelma - Vepa -hankkeen Hankkeen tarkoituksena oli selvittää kaupungin toimialojen ja niiden toimintayksiköiden verkkopalveluiden ja -asioinnin nykytila ja tulevaisuuden näkymät. /Liite 2./ Valtionhallinto pyrkii osaltaan antamaan ohjeita ja muokkaamaan verkkopalveluiden ja -asioinnin käytäntöjä hankkeidensa kautta ja lainsäädännöllisesti. Luku 2 selvittää verkkopalveluiden kehityshankkeiden valtakunnallisia taustoja. Keskustelut koottiin tiedottavan ja sisällöllisen verkkopalvelun sekä verkkoasioinnin pääotsikoiden alle teemoittain, joista tärkeimmiksi verkkopalvelun kehittämisen kannalta voisi mainita kohderyhmien määrittely, ajantasaisuuden ja muiden laadun kriteerien toteutuminen, verkkopalveluiden jäsentäminen käyttäjälähtöisesti, verkkoasioinnin kehittäminen, vuorovaikutteisen verkkoasioinnin lähitulevaisuus sekä langaton viestintä. Tästä lähemmin luvussa 3. Teemojen pohjalta rakennettiin sekä strategiset että toiminnalliset tavoitteet (luku 4). Strategiset tavoitteet ovat /myös liite 3/: - resurssit verkkopalveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen - verkkopalvelun ja -asioinnin laatu, joka toteutuessaan kasvattaa verkkopalveluiden käyttöä - vuorovaikutteinen verkkoasiointi, joka todentuu osapuolten tunnistuksen mahdollistuessa verkkopalveluissa. Toiminnalliset tavoitteet ovat konkreettisia, jotta toimintayksiköt pystyisivät kehittämään tiedottavia ja sisällöllisiä verkkopalveluitaan sekä verkkoasiointiaan niiden pohjalta. Kaupungin verkkopalveluiden kärkihanke-ehdotukset ovat liitteessä 4. Ne perustuvat raportin strategisiin tavoitteisiin ja niissä pyritään ennakoiman verkkoasioinnin tulevaisuutta kaupungin palvelutoiminnan kehittämisen ja käyttäjien kysynnän valossa.

3 Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma Vepa Tiivistelmä 1. Johdanto 1 2. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman tarkoitus Hankkeen tausta Verkkojen selvittäminen Tampere kansallinen verkkoasioinnin edelläkävijä Kaupungin strategiat tukevat verkkopalvelua Valtionhallinnon hankkeet luotsaavat verkkoasiointia Verkkopalveluiden käyttö arkipäiväistyy 9 3. Tampereen kaupungin verkkopalvelun kartoitustyö Vepa-projektin toiminta Aikaa ja osaamista Kolmannella aallolla Tiedottava verkkopalvelu Teema 1. Kenen verkkopalvelu? Teema 2. Suunnitelmasta verkkopalveluksi Teema 3. Ajantasainen tiedotus Sisällöllinen verkkopalvelu Teema 4. Palvelutuotannon laajeneminen Teema 5. Palveluketjulähtöinen verkkopalvelu Teema 6. Porttipalvelut Teema 7. Tiedon ja verkkopalveluiden saatavuus Verkkoasiointi Teema 8. Keskusteluja käyttäjän kanssa Teema 9. Virtuaaliyhteisön jäsenenä Teema 10. Verkkoasiointi tänään Teema 11. Päivitys rutiiniksi Teema 12. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Teema 13. Verkkodemokratia Teema 14. Langaton verkkoviestintä Tampereen kaupungin verkkopalveluiden tavoitteet Verkkopalvelun laatu Sisällöllinen laatu Toiminnallinen laatu Tekninen laatu Jakelun laatu Verkkopalveluiden strategiset tavoitteet Resurssit Verkkopalveluiden ja -asioinnin laatu Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Toimintayksiköiden verkkopalveluiden toteutusvaiheittaiset tavoitteet Porras portaalta 38

4 Porras 1. Resurssit Porras 2. Tekninen ympäristö Porras 3. Tiedottava verkkopalvelu Porras 4. Sisällöllinen verkkopalvelu Porras 5. Verkkoasiointi Porras 6. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Porras 7. Operatiiviset verkkopalvelut Tavoitteista palvelutoiminnaksi Lopuksi 60 Viitteet Liitteet Liite 1 : Vepa-raportissa käytettyjen termien selitykset Liite 2 : Vepan ohjausryhmä, toimialojen ja yksiköiden edustajat Liite 3 : Tiivistelmä tavoitteista ja ehdotuksista : Strategiset tavoitteet Liite 4 : Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kärkihankkeet Kuvat Verkkojen selvittelyä 3 Henkilöstön käyttämä työaika verkkopalveluihin 12 Henkilöstön verkkopalvelun työtehtävät 13 Tampereen kaupungin verkkopalvelun käyttö vv Tampereen kaupungin verkkopalvelun käyttö toimialoittain maaliskuussa Tampereen kaupungin verkkopalvelun kiinnostavimmat palvelut maaliskuussa Vepa-raportin teemat 17 Verkkopalvelun laatu 32 Verkkopalveluiden toteutusvaiheet 37 Verkkopalveluiden toteutustavoitteet 39

5 1. Johdanto Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelman puitteissa (jatkossa myös Vepa-projekti) on kevään 1999 aikana kartoittanut toimialojen ja yksiköiden näkemyksiä verkkopalvelusta ja -asioinnista. Tuloksena on tämä raportti, joka pyrkii hahmottamaan verkkopalveluiden kenttää Tampereen kaupungin verkkoasioinnin tulevaisuuden näkökulmasta. Raportissa käydään läpi valtakunnallisesti merkittävät verkkoasiointihankkeet, verkkoasiointia koskeva lainsäädännön tilanne sekä kaupungin strategioissa huomioitu tietoyhteiskuntakehitys. Toimialatapaamisten muistioiden pohjalta on syntynyt kaupungin verkkopalveluiden kartoitus. Kartoituksen pohjalta raportissa esitetään tavoitteet, jotka toivottavasti herättävät keskustelua ja jotka nähdään merkityksellisiksi verkkoasioinnin kehittämisen kannalta. Strategisiksi verkkopalvelun kehittämisen tavoitteiksi raportissa esitetään: - resurssit: verkkopalveluiden kehittämisen, toteuttamisen ja palvelutarjonnan turvaaminen, jolloin osa rutiinipalveluista on verkkopalveluvälitteisiä - verkkopalveluiden ja -asioinnin laatu: ajantasaisuus, luotettavuus ja kattavuus, jolloin verkkopalveluiden käyttö jokapäiväistyy - vuorovaikutteinen verkkoasioinnin mahdollistaminen, jolloin verkkopalvelun avulla on mahdollista saavuttaa toimintatapojen muutoksista saatavia säästöjä. Raporttiin liittyvä kartoituksen ja tavoitteiden asettelun pohjalta on määritelty kaupungin verkkoasioinnin kärkihankkeita, jotka ovat luonteeltaan verkkopalveluiden neljännen aallon, vuorovaikutteisen verkkoasioinnin kaltaisia. Hankkeiden merkitys on nähty koko kaupungin verkkoasioinnin tulevaisuuden kannalta. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman tavoitteena oli kartoittaa ja yhdistää toimialojen ja yksiköiden näkemykset; jakaa verkkopalveluiden ideoita ja kannustaa niiden sovittamista yksiköiden omaan palvelutoimintaan; asettaa verkkopalveluiden kehittämisen tavoitteet ja tehdä konkreettisia ehdotuksia sekä koota valtakunnallisesti huomattavia verkkoasioinnin kärkihankkeita. Kaupungin verkkopalvelut uudistuvat ja muuttuvat jatkuvasti. Tässä raportissa esitetyt asiat huomioidaan toivottavasti mahdollisimman pikaisesti, mutta toisaalta näkemykset ohjaavat verkkopalveluiden kehitystyötä vielä ensi vuosikymmenenkin alussa. Kiitokset kaikille kaupungin verkkopalvelun kehittämisohjelman (jatkossa myös Vepa) tekemiseen osallistuneille - aktiivista ja kantaa ottavaa näkemystä tarvitaan vastaisuudessakin verkkoasiointia kehitettäessä. 1

6 2. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman tarkoitus 2.1. Hankkeen tausta Tietoverkkojen kautta kulkeva informaatio on muotoutunut kolmenkymmenen vuoden kuluessa yksisuuntaisesta asiantuntijatiedon välittämisestä vuorovaikutteiseksi, hyödylliseksi ja elämykselliseksi arkipäivän osaksi viikottain jo yli miljoonan ( ) ja päivittäin yli puolen miljoonan ( ) suomalaisen elämässä /7/. Yleisesti puhutaan verkkopalveluista, kun tarkoitetaan Internetin www-sivustojen teksti-, kuva-, ääni-, video- ja vuorovaikutteista palvelusisältöä. Verkkopalvelut tarjoavat mahdollisuuden välittömään asiointiin, jonka vaivattomuus ja hyödyllisyys ovat verrattavissa pankkiautomaatteihin ja matkapuhelimiin - molemmat apuvälineitä, jotka suomalaiset ovat ottaneet käyttöönsä nopeasti ja kattavasti. Välittömyys tarkoittaa reaaliaikaisuutta, ajantasaisuutta, luotettavuutta, todennettavuutta ja eri alojen kattavuutta. Onko julkisen sektorin verkkoasioinnin toteuttaminen mahdollista siirtämällä palvelut Internetiin ja ilmoittamalla tämän jälkeen palvelufoorumin syntymisestä. Useimmat suomalaiset kunnat tiedottavat asioistaan verkkopalvelun kautta - tämä on ensimmäinen askel verkkoasioinnissa. Myöskään välittömyys ei ole itsestäänselvyys: tekniset ratkaisut odottavat itseään ja palvelukulttuurin vakiinnuttaminen vie aikaa. Raportissa pohditaan myös käyttäjien valmiuksia verkkopalveluiden käyttöön. Sitran asettama työryhmä, joka on pohtinut tietoyhteiskuntakehitystä kansallisella tasolla uudistaen Esko Ahon hallituksen vuonna 1995 julkistamaa tietoyhteiskuntastrategiaa, sai työnsä päätökseen joulukuussa 1998, ja tällöin julkaistiin suomalaisen tietoyhteiskunnan visio sekä päämäärät. Niiden avulla ja paikallisella suunnittelulla saavutetaan hallittu, eri osapuolia optimaalisesti hyödyntävä korkeatasoinen tietoyhteiskunta. /4./ Tietoyhteiskuntakehitys vie vääjäämättä mukanaan ja aktiivisella toimijalla on muotoutuvan verkkoasioinnin kehityksessä määräävä ja suuntaava rooli. Kansallinen strategia velvoittaa julkisen sektorin yhdessä yksilöiden ja elinkeinoelämän kanssa ottamaan tuo aktiivisen toimijan rooli. Valtioneuvosto määritteli periaatepäätöksellään hallinnon sähköisen asioinnin mahdollistamisen kansalaisille vuoden 1999 aikana henkilökortin avulla, joka toimii henkilön sähköisen tunnistamisen ja allekirjoituksen välineenä. Asiointia tukee vuoden 1998 loppuun mennessä toteutettu julkisen hallinnon hakemisto-palvelu. /44./ Samalla periaatepäätöksen kohdassa 2.1. määriteltiin palveluiden käytön tehostaminen keskeisten kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille suunnattavien palveluiden ja niissä tarvittavien lomakkeiden sähköisinä toteutuksina. Lisäksi merkittävä osa hakemuksia ja anomuksia olisi mahdollista saattaa vireille verkkopalveluiden kautta vuoteen 2001 mennessä. /emt./ Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma pyrkii vastaamaan kysymyksiin - miksi toimialojen ja niiden yksiköiden tulee näkyä Internetissä - mitä verkkopalveluita toimialan tulisi kehittää 2

7 - kenelle verkkopalveluita on järkevää suunnata - milloin on aika mahdollistaa verkkoasiointi - miten verkkopalvelu muuttaa palvelukulttuuria. Kysymyksiin haettiin vastauksia eri yksiköiden kanssa käydyissä keskusteluissa kevään 1999 aikana ja tuloksena syntynyt raportti antaa pohjaa jatkokeskusteluille sekä kaupungin hallinnon kannalta että toimialojen ja toimintayksiköiden palvelutoiminnan näkökulmasta Verkkojen selvittäminen Yleisesti Internetin palvelusisältöä kuvailtaessa on käytetty tuttavallista kotisivut -käsitettä. Mieluummin olisi puhuttava www-sivustosta, jossa on verkkosivuja tai www-sivuja. Termiä kotisivu on kuitenkin luontevaa käyttää puhuttaessa esim. Tampereen kaupungin verkkopalvelun aloitussivusta, jonka verkko-osoite on tai toimialan verkkopalvelun aloitussivusta (esim. /18./ Ehkä em. jokapäiväinen näkökulma on liudentanut verkkopalveluiden merkityksen vakavasti otettavana palvelukanavana. Valtionhallinnon hankkeiden myötä termit verkkopalvelu ja verkkoasiointi vakiintunevat ainakin julkiselle sektorille. Verkkojen selvittäminen Tiedottava verkkopalvelu Operatiivinen verkkopalvelu Vuorovaikutteinen verkkoasiointi Verkkoasiointi Verkkopalvelu Sisällöllinen verkkopalvelu Verkkopalveluilla tarkoitetaan Internetin kautta tapahtuvaa yleisön ja viranomaisten välistä tiedottamista ja asiointia /46/. Verkkopalveluita tuottavat toki yksityisenkin sektorin tahot samaten kuin mahdollistavat verkkoasioinnin, joka Aluehallinnon tietoverkko hankkeessa määritellään seuraavasti: Verkkoasioinnin sisältö ei ole yksiselitteinen, mutta yleensä sen katsotaan sisältävän kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille tarjottavia informaatio- tai asiointipalveluja tai palveluja 3

8 muille viranomaisille. Toimintaympäristönä on tietoverkkojen kautta tapahtuva palvelutarjonta. Verkkoasiointi voi olla itsepalvelua tai interaktiivista l. vuorovaikutteista. Julkishallinnon kansalaisille ja yrityksille tarjoama verkkoasiointi on tällä hetkellä pääasiassa itsepalveluina saatavia informaatiopalveluita. Vuorovaikutteiset palvelut, joilla on jokin oikeusvaikutus, edellyttävät osapuolten tunnistusta ja erilaisten varmenteiden käyttöä. --- Vuorovaikutteinen verkkoasiointi edellyttää, että asiointiprosessit suunnitellaan alusta loppuun ---. /1./ Toimintaympäristö määritellään tietoverkoksi, joka Tekniikan sanastokeskuksen määrittelyn mukaisesti on tietokoneiden ja niiden välisten tiedonsiirtoyhteyksien sekä näiden molempien avulla tarjottavien palvelujen yhdistelmä /18/. Verkkopalvelut ovat kaikkien kansalaisten palveluita. Palveluntuottajien, kuten julkisen sektorin, näkökulmasta on mielekästä osoittaa aktiivisesti palvelu tietylle asiakasryhmälle, jolloin tietoverkkojen tarjoamien palveluiden lisäarvo saadaan parhaiten esille. Julkinen sektori palvelee kansalaisia eri rooleissa toisaalta elämänkaaren, toisaalta elämäntilanteen mukaisesti. Jokaiselle henkilön tiedontarve-etapille on ominaista ajantasaisen, luotettavan ja kattavan täsmätiedon tarve. Verkkopalvelut mahdollistavat em. ominaisuuksien järjestelmällisen hyödyntämisen myös kunnallisessa palvelutuotannossa, jolloin tiedonjakelua varten tarvittavat resurssit pienenevät ja ne voidaan suunnata palvelutuotantoon, jota ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista toteuttaa virtuaalisesti. Verkkoasioinnin kehitystyössä on maailmanlaajuisesti menossa vaihe, jossa pyritään järjestämään palveluita käyttäjälähtöisesti ns. porttipalveluiden avulla. Tämä tukee juuri kansalaisen eri elämänkaareen ja -tilanteeseen sopivaa verkkopalvelua. Sähköisiä palveluja jaellaan Internetin kautta, joka mahdollistaa yhteydenoton palveluun lähes mistä tahansa (kuten virastojen infopisteet, tv-käyttöliittymä), eikä edellytä käyttäjältään välttämättä erityistä taloudellista panostusta tai erillistä virastomatkaa Tampere kansallinen verkkoasioinnin edelläkävijä Tampereen kaupunki on kehittänyt tietoverkkopalveluitaan Suomen julkisella sektorilla ensimmäisten joukossa. Sysäys informaatioyhteiskunnan tarjoamien haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelyyn otettiin , kun kaupungin Internetissä toimivan www-pohjaisen palvelutietojärjestelmän kehitysprojekti Pati käynnistettiin. Tuloksena on kaikki hallintokunnat läpäisevä sähköinen palvelumuoto, jonka toimivuus ja edustavuus on huomattu paitsi kotimaisissa katsauksissa myös Euroopan laajuisesti. Palvelutietojärjestelmää on kehitetty yli neljä vuotta ja sinä aikana Internet työvälineenä on monipuolistunut ja sen käyttö lisääntynyt verkkopalveluiden muotoutuessa yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Verkkopalveluiden kehitystyö on ollut sekä oppimisprosessi sitä tehneille henkilöille että arvokasta pohjatyötä kaupungin verkkoasiointikulttuurille. Usein verkkopalvelut mielletään tietokoneen kautta käytettäviksi Internet-palveluiksi. Kuitenkin esim. Hamina kokeili kotimaisena pioneerina sähköistä ilmoitustaulua paikallisesti teksti-tv:ssä /36/. Samaten tulevaisuuden verkkopalvelut välittyvät käyttäjilleen muidenkin laitteiden, kuten matkapuhelimien tai multimediakännyköiden kautta. Ehkä jokaisella kansalaisella onkin ensi vuosituhannen alussa järkinappi kauluksessaan. 4

9 Ensimmäisten tamperelaisten verkkopalveluiden joukossa olivat kaupungin kartat, liikennelaitoksen aikataulut, tapahtumakalenteri ja palveluhakemisto. Käyttäjäryhmät olivat selkeitä: matkailijat, opiskelijat sekä erittelemättömänä ryhmänä kuntalaiset. Vuorovaikutteiset verkkopalvelut aloitettiin keväällä 1996, kun kuntalaiset saivat mahdollisuuden kommentoida valmisteilla olevia asioita /emt/. Kiinnostus keskusteluun on kasvanut sitä mukaa, kun verkkopalvelut ovat tulleet tutuiksi ja ylittäneet uutiskynnyksiä. Tampereen kaupunki on ollut mukana Kuntaliiton www-työryhmässä sen perustamisesta lähtien. Työryhmän tarkoitus on ollut luoda valtakunnalliset pelisäännöt ja periaatteet kunnallisille verkkopalveluille. Kunnallisen tiedottamisen avoimuus ja julkisuusperiaate tuovat vastuuta juuri uudessa viestinympäristössä; tietoturvan ja tietosuojan, tekijänoikeuksien, tiedon esittämisen, käyttäjäystävällisyyden ja palautteen käsittelyn suhteen. Tämä vaatii erityistä ammattitaitoa. /emt./ PiPa-projektissa vuodesta 1996 lähtien Tampere on kehittänyt yhdessä pirkanmaalaisten kuntien kanssa verkkopalveluiden käytäntöjä sekä tiedottavaa, sisällöllistä että vuorovaikutteista aineistoa /21/. Alueelliset yhteistyötahot ovat julkisen verkkopalvelun kehityksen kannalta arvokkaita. Tampereesta on strategian mukaisesti kasvanut informaatioteknologian yksi kansallisista edelläkävijöistä. Tampereen tuotantorakenteen yleinen kehitys on ollut nopeaa luvulla. Informaatio- ja viestintäteknologian parissa työskenteli vuonna 1998 jo yli henkilöä. Tuotantorakenteen muutos kerrannaisvaikutuksineen tuo kaupunkiin paitsi osaamista, myös verkkopalveluiden osaavia ja aktiivisia käyttäjiä. Kaupungin kolmas teknologiakeskus Uusmediakeskus pyrkii kehittämään tuotantoalueen voimavaroja tavoitteenaan paitsi kansallisesti merkittävät, myös vientiin tehtävät uusmediatuotteet Kaupungin strategiat tukevat verkkopalvelua Tammikuussa 1996 käynnistetyn Tampereen kaupungin strategiaprosessin tuloksena yhdeksi kaupungin tulevaisuuden painopistealueeksi määriteltiin toimiva verkostoitunut tietoyhteiskunta, jonka vaikutus heijastuu myös Pirkanmaan alueelle. Alueen tulevaisuutta tietoyhteiskuntana ja kaupungin velvollisuuksia sen suhteen visioitiin seuraavasti /39/: Koululaitoksen ja kirjaston merkitys korostuu kansalaisten tasa-arvoisten edellytysten turvaajana. Kansalaisten tasa-arvon perusedellytyksenä oleva lukutaidon käsite lavenee tarkoittamaan myös informaatiolukutaitoa, kykyä käyttää hyväkseen tietotekniikkaa tiedon hankintaan. Vasta tämän taidon myötä kuntalainen voi tulevaisuudessa hallita täysin oman elämisensä perusasioita ja toimia yhteisönsä täysivaltaisena jäsenenä. Teknologian käyttöönotto eri elämänalueilla lisääntyy ja sen yhteiskuntaa muuttava vaikutus nopeutuu. Kuntien rooli kansalaisten perusturvallisuuden luojana edellyttää valppautta muutosten ennakoinnissa. Tampereella tämä voi tapahtua luontevasti siten, että kaupunki ja kunnat toimivat yhteistyössä alueella toimivien alan yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Tulevaisuuden kannalta keskeisimmät uudet työpaikat syntyvät uusille tietoyhteiskunnan ammattialoille. 5

10 Viesti sekä kaupunkilaisille, luottamushenkilöille että ulkokuntalaisille on selkeä: kotikaupunkinamme on tiedon ja osaamisen, elinikäisen oppimisen ja elämyksien Tampere /38/. Kuten raportin seuraavassa luvussa käy ilmi, tietoyhteiskunnan nopean kehitysvauhdin seurauksena henkilöstön verkkopalveluiden käyttämisen ja toteuttamisen tietotaito, aika-, tekniset ja osaamisresurssit ovat jakautuneet epätasaisesti eri toimialoille. Kyseessä on nopea ja yllättäväkin muutos, johon on vastattava. Kuilu perinteisin keinoin toteutetun, kasvokkaisen palvelutoiminnan ja verkkopalveluiden välillä ei ole ylittämätön, kun muistetaan, että suunnitelmallisella verkkopalveluiden toteutuksella säästyy ja on mahdollista siirtää arvokkaita henkilöstöresursseja ihmisläheiseen palvelutyöhön. Sitä mukaa, kun verkkopalveluiden käyttö yleistyy, rutiinipalvelut siirtyvät verkkopalveluiden kautta käytettäviksi ja kehittyvien toimintatapojen muutos viimeistään tuo säästöjä verrattuna perinteiseen palvelutuotantoon. Henkilöstöstrategia toteaa /30/: Tulevaisuuden haasteisiin vastaamme ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön asiantuntemusta sekä edistämällä muutosvalmiuksia. Tehokkuuden ja muuttumiskyvyn saavuttamiseksi meiltä vaaditaan jatkuvaa oppimisprosessia - opinjanoa, valmiutta joustavuuteen ja venymiskykyä haasteista suoriutumiseksi. --- Henkilöstölle on luotava myös puitteet ja tarjottava välineet, jotka mahdollistavat laadukkaan työn tekemisen. Vaikka verkkoasioinnin ja -palveluiden kehitys tuo uusia haasteita sekä niiden tuottajille että käyttäjille, mahdollisuudet palveluprosessien uudistamiseen ja nopeuttamiseen sekä kunnallisen vuoropuhelun lisäämiseen ovat merkittävät. Tietoverkkojen mahdollisuuksia kuntalaisten osallistumismuotojen ja kunnallisdemokratian kehittämisessä hyödynnetään. Esimerkiksi päätösten valmisteluprosessin tietotekninen kehittyneisyys mahdollistaa myös päätöksenteon muotojen uudistamisen. /36./ Kaupungin viestintästrategia listaa verkkopalveluihin sovellettavissa olevia periaatteita ja kehittämisen kulmakiviä. Tiedottava verkkopalvelu on joka tapauksessa ensimmäinen askel julkisen sektorin verkkopalvelussa. Viestintästrategia huomaa uuden median merkityksen ja asettaa haasteita myös verkkopalvelun kehitystyöhön. /50./ - viestin pitää olla selkeä ja yksiselitteinen. Viesti on tehokas ja nopea vain silloin kun sillä on aktiivinen vastaanottaja - avoimeen ja nopeaan viestintään tarvitaan monenlaista vuorovaikutusta ja eri kanavia. Palautetta ja mielipiteitä on voitava esittää ja ne tulee ottaa aidosti vastaan - avoimuutta edistetään ja aktiivista vuorovaikutusta lisätään kuntalaisten ja päättäjien välillä - sähköistä tiedotusta kehitetään. Internetistä rakennetaan kattava tiedotuksen, keskustelun ja palvelujen väline. Tiedotus- ja palvelupisteiden verkostoa rakennetaan sähköisten ratkaisujen ja asiakaspalvelupisteiden varaan - viestintä kattaa kaikki ikä- ja väestöryhmät Verkkopalvelun kulutusketjuun tarvitaan siis virkeä palveluntuottaja, toimiva tekniikka ja aktiivinen käyttäjä. 6

11 2.5. Valtionhallinnon hankkeet luotsaavat verkkoasiointia Suomessa on tietoyhteiskuntakehitystä viety eteenpäin määrätietoisella strategisella työllä, jonka tuloksena ovat mm. valtioneuvoston periaatepäätökset Sähköinen asiointi, palveluiden kehittäminen ja tiedonkeruun vähentäminen ja Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansalaisyhteiskunta asetettiin. Verkkoasioinnin kehittäminen nähdään tapana tuottaa yhä laadukkaampaa palvelutarjontaa. /16,44./ Valtionhallinnolla onkin käynnissä useita verkkopalvelun kehittämishankkeita, jotka huomioivat vuorovaikutteisen verkkoasioinnin mahdollisuuden vuoteen 2001 mennessä. Myös kunnissa ja seutukunnissa kehitetään verkkoasioinnin käytäntöjä. Eräiden merkittävimpien valtakunnallisten hankkeiden arviointeihin voi tutustua kansallisessa Veparaportissa /47/. Myös kunnallisella sektorilla yhtenäiset ohjeet ja käytännöt tukevat verkkoasioinnin suunnittelua ja käyttöönottoa. Seuraavassa esitellyt valtionhallinnon kehityshankkeet pyrkivät yhtenäisen verkkoasioinnin käyttökulttuurin ohjeistukseen ja luomiseen. Tämä on tavoite, joka lienee välttämätön, jotta kansalainen voi luottavaisesti omaksua verkkoasioinnin. On huomattava, että Suomen kunnista noin neljällä sadalla on jo olemassa verkkopalvelu, joka useissa tapauksissa on tiedottava /15/. Henkilön sähköinen tunnistus on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen julkishallinnon käytännön hanke, jonka tavoitteena on pilottiprojektien tuoman kokemuksen pohjalta rakentaa Suomeen vuoden 1999 loppuun mennessä turvallinen, helppokäyttöinen, yhtenevä rajapinta julkishallinnon palveluihin. Verkkopalvelut ovat käytettävissä 24 tuntia 7 päivänä viikossa ja käytön lisäarvona on taattu tietosuoja ja -turva. /49./ Tekniikan kehittyminen mahdollistaa aidon vuorovaikutteisen verkkoasioinnin ja vaikuttaa varmasti verkkopalveluiden kysynnän ja käytön lisääntymiseen sekä tarjonnan laadulliseen paranemiseen. Verkkopalveluiden nopea kehitys, siitä versonut yleisön kiinnostuneisuus ja verkkopalveluiden kysyntä on otettu huomioon: Veturi-projekti pyrkii luomaan yhteisiä standardeja palveluille, jolloin verkkopalvelujen tuottaminen jokaisessa organisaatiossa helpottuu. Standardeissa pitäisi sopia ilmoitusten ja hakemusten vireillepanosta ja vastaanotosta, tarkistuksista ja varmennuksista sekä arkistoinnista. Kokeiluprojekteihin kerätään julkishallinnon palveluita, jotka ovat luontevia verkkoasioinnin kannalta: /46./ - helpottavat rutiiniluonteisten ilmoitusten, hakemusten ja tiedustelujen hoitamista sekä asiakkaan että hallinnon näkökulmasta - ovat määräaikaan sidottuja ja ruuhkauttavat toimistoja ja puhelinpalvelua tiettyinä ajankohtina - ovat tärkeitä kansalaisille ja tuottavat merkittäviä kokonaistaloudellisia hyötyjä - antavat onnistumisen tunteen käyttäjälle ja viranomaiselle. Tavoitteena on myös suunnitella kokeiltavien verkkopalvelujen yhteinen tekninen toteuttamistapa, johon liittyy mm. lomakkeiden tuottaminen, jakelu ja ylläpito sekä asioiden kirjaus ja arkistointi. /emt./ Tätä tavoitetta varten toteutettiin edelliseen hankkeeseen liittyvä Kansalaisen verkkolomakepalvelu. /14./ Syyskuussa 1999 on lausuntokierroksella kansainvälistä tietoverkkomateriaalin sisällönkuvailustandardia koskeva suositus /10/, joka yleistyessään helpottaisi verkkopalveluiden 7

12 sisällönhallintaa sekä verkkopalveluntarjoajan näkökulmasta esim. päivittäessä että asiakkaan näkökulmasta hänen hakiessa tietoa. Julkisen hallinnon hakemistopalvelu pyrkii yhdistämään viranomaistoiminnan yhteiseen hakemistoon. Hanke ennakoi mm. kuntalaisen ja hallinnon välistä keskustelua verkkodemokratian keinoin. Ongelmaksi muodostunee kuitenkin tasalaatuisen palvelukulttuurin takaaminen asiakkaille /9/. Pelkkä sähköpostiosoitteen löytyminen ei riitä, vaan sähköpostin käytön on oltava luotettavaa, nopeaa ja joustavaa. Lakiehdotus sähköisestä asioinnista on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen mukaan: Viime kädessä vastuu sähköisen viestin toimittamisesta ja perille menosta olisi nykyiseen tapaan lähettäjällä. Oikeusturvan takaamiseksi käytössä tulisi olla ilmoitusmenettely, jonka avulla sähköisen asiakirjan lähettäjä voisi varmistua lähetyksen perillemenosta. --- Viranomaisen päätöksen sähköinen tiedoksianto olisi ehdotuksen mukaan mahdollista ainoastaan asianosaisen suostumuksella. Huolimatta asian sähköisestä vireillepanosta suostumus päätöksen sähköiseen tiedoksi antamiseen olisi aina pyydettävä erikseen. /5./ Asiakkaan on siis oltava tietoinen siitä, että hän asioi viranomaisten kanssa verkkopalvelun kautta ja hänellä on oikeus saada luotettava vastine kaikesta verkkoasioinnistaan. Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä selkeyttää myös sähköpostin asemaa. Sähköposti on luottamuksellista viestintää ja mahdollinen kolmas osapuoli on myös vaitiolovelvollinen viestin sisällöstä. /17./ Tämä velvoittaa viranhaltijoilta esim. kaupungin palautesivuilta tulevien viestien asianmukaista käsittelyä ja kaupungin toimintayksiköiltä myöhemmin pohdittavan yhteisten sähköpostiosoitteiden käytön selkeitä sääntöjä. Verkkoasioinnin pelisääntöprojektin Vapsun tehtäviksi on määritelty vuoden 1999 aikana luoda /45/: 1) ohjeet viranomaisille siitä, mitä yleisiä seikkoja on verkkopalveluita rakennettaessa ja verkkoasiointia toteutettaessa aina otettava huomioon, mitkä ovat yhteiset standardit, mikä on yhteinen tekninen toteuttamistapa, kuka opastaa missäkin asiassa yms. 2) selkeät pelisäännöt ja päätökset virastoille siitä, miten käytännön tilanteissa toimitaan sähköisessä asioinnissa eli miten vireille pantuja asioita kirjataan, miten päätökset arkistoidaan, säilytetään päätösrekisterissä, miten viranomaispäätöksistä ilmoitetaan ym. 3) ohjeet toimintaprosessien ja työtapojen uudistamisesta verkkopalvelua varten Vapsu-projekti muovaa sähköisen asioinnin pelisääntöjä ja lähtee olettamuksesta, että sähköinen asiointi vaatii onnistuessaan henkilön sähköistä tunnistamista, palveluihin liittyvien toimintatapojen ja työprosessien uudistamista ja linkittämistä virastojen omiin, palvelutuotantoa varten tehtyihin taustajärjestelmiin, ts. edellyttää vuorovaikutteista verkkoasiointia ja operatiivista verkkopalvelua. Kansalaisille tarkoitetut ohjeet suunnittelee ja antaa julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA /emt/. 8

13 Valtion Internetin käyttö- ja tietoturvasuositus ottaa kantaa sähköisen palvelukulttuurin yleistymiseen. Se antaa ohjeita mm. julkishallinnon verkkoasioinnin edellytyksiä, tietoturvaa ja netikettiä koskien. /43./ 2.6. Verkkopalveluiden käyttö arkipäiväistyy Verkkoasiointi on lähitulevaisuutta: henkilön sähköinen tunnistejärjestelmä toteutuu vuoden 1999 loppuun mennessä. Vuoden 1999 alussa n. 25 % vuotiaista suomalaisista käyttää kansallisen seurannan mukaan verkkopalveluita (ts. Internetiä) säännöllisesti /7/. Kansainvälissä vertailussa Suomen säännöllisten Internet-käyttäjien osuus mainitaan n. 30 % /2/. Sitä mukaa, kun verkkoasiointi yleistyy, myytit Internetin ympärillä arkipäiväistyvät hyötykäytön eduiksi ja harmeiksi. Tampereen alueella 69 % vuotiaista oli tietokoneen käyttömahdollisuus, ja heistä 47 % oli Internet-yhteyden käyttömahdollisuus loppuvuodesta Kotona verkkopalveluiden käyttömahdollisuus (ts. Internet-yhteys) oli 20 % vuotiaista Tampereen alueen asukkaista. /19./ Julkishallinnon kehitys verkkoasioinnin airueksi ei ole itsestäänselvyys: julkisen sektorin palvelutuotanto on kiistelty aihe ja verkkopalveluiden tuottamiseen varatut resurssit voidaan nähdä tuhlauksena, kun verkkopalveluilla ei haeta liiketaloudellista voittoa. Kuitenkin perinteisessä palvelutyössä on runsaasti verkkopalveluiden avulla säästettäviä rutiineja, joissa voimavarat voidaan suunnata toisin. Eräs kansallinen, paikallisesti kattava hanke on ollut Kuusamon kihlakunnan alueen julkishallinnon verkkopalveluiden kartoitushanke vuonna 1998, jossa toteutettiin alueen julkishallinnon verkkopalvelu ja sen asiakaskäyttöä seurattiin. Kyselyn tuloksena käyttäjät toivoivat uusina verkkopalveluina juuri verkkoasioinnin mahdollistamaa palvelua. Hankkeen johtopäätöksinä mainittiin mm. verkkopalveluiden personointi asiakaskohtaisesti, sähköpostin entistä laajempi hyödyntäminen asiakasviestinnässä, asiakkaiden opastuksen ja verkkopalveluiden helppokäyttöisyyden merkitys tehokkaan verkkoasioinnin toteuttamisen kannalta. /23./ Entäpä jos aika tekee tehtävänsä; verkkopalvelu muotoutuu joka tapauksessa vuoden kuluttua jokapäiväiseksi? Julkisella sektorilla on avainasema luoda verkkoasioinnille luotettavat päälinjat ja käytännöt, joiden mukaista verkkopalvelua asiakkaat voivat vaatia myös yksityisiltä palveluntarjoajilta. Verkkoasiointia käsittelevät lait ja lakiesitykset turvaavat yksilön oikeudet ja vapauden tietoverkossa. Lisäksi vuorovaikutteinen verkkoasiointi mahdollistaa vaivattoman palveluiden käytön ja luo selkeää lisäarvoa perinteiseen julkisen sektorin palvelutuotantoon nähden. Viraston varattu puhelin ja pitkät ruokatuntijonot ovat 1900-luvulle jäänyttä historiaa, kun rutiinimaiset virastokäynnit voi korvata verkkoasioinnilla. Virkailijaan otetaan yhteyttä, kun tarvitaan yksilöllistä palvelua, ei enää kysyttäessä yleisistä etuuksista, tilattaessa lomakkeita jne. Kaupungin verkkopalveluiden tavoitteena on nähtävä palvelumuoto, jota tarjotaan rinnan puhelin-, tiedotus-, palvelupiste-, toimipiste-, asiointi- ja kotipalvelun rinnalla. Verkkopalvelu kehittyy sen mukaisesti, miten yksikön ydinpalvelu on siirrettävissä tietoverkkoon, kuinka tarkoituksenmukaisena käyttäjät sen näkevät ja mitkä ovat yksikön resurssit toteuttaa 9

14 verkkopalvelua. Huomattavaa on, että Internetin käyttäjätutkimusten mukaisesti yksikön asiakkaista arviolta n. 25 % on mahdollisia verkkopalveluiden käyttäjiä jo tänä päivänä /7/. Arvioitu määrä vaihtelee tietenkin asiakaskunnan mukaisesti; nuoret ja nuoret aikuiset käyttävät Internetiä yleisesti ja välittäjät ottavat esim. lasten puolesta (vanhemmat, huoltajat) yhteyttä perinteiseenkin palvelutarjontaan. Kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet saavutettiin kartoittamalla kaupungin tekeillä ja suunnitteilla olevat verkkopalvelut ja verkkoasioinnin kehitystyö yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa. Kehittämisohjelma ottaa kantaa ja asettaa Tampereen kaupungin verkkopalveluiden tavoitteet mm. Sitran nimeämien ja tukemien tietoyhteiskunnan kärkihankkeiden suhteen /4/, joista erityisesti Sähköinen asiointi ja henkilön identifiointi ja Paikallinen tietoyhteiskunta jatkavat Tampereen kaupungin verkkopalveluiden ja tietoyhteiskuntaprojektien viitoittamaan suuntaan ja tukevat valtionhallinnon julkiselle sektorille asettamia tietoyhteiskuntaodotuksia. Kärkihankkeiden teemat kertovat läpi yhteiskunnan käyvästä verkkopalvelukulttuurin murroksesta. Jotta muutosta voi ymmärtää ja hyödyntää työnsä, harrastustensa ja elinympäristönsä hyväksi, on muistettava, että verkkoasioinnin kehittyvä vaihe mahdollistaa toimintoihin ja käytäntöihin vaikuttamisen sekä työyhteisössä että asiakkaana ja verkkopalveluiden käyttäjänä. 10

15 3. Tampereen kaupungin verkkopalvelun kartoitus Tampereen kaupungin verkkopalvelulla on jo mittava historia. Kehitystyötä on tehty viestintäyksikön vetämänä, ja toimialat ovat rohkeasti ottaneet yhä enemmän askelia omaehtoiseen verkkopalveluun. Kuitenkin kaupunki palvelee ja näkyy yhtenäisenä organisaationa, jonka on turha hukata resursseja rinnakkaisiin töihin, jotka on mahdollista koordinoida yhdessä. Uuden median kautta välitettävien verkkopalveluiden ja mahdollistettavan verkkoasioinnin suunnittelu ja toteutus ovat esimerkki osaamisen tarpeen kasvattamisesta Vepa-projektin toiminta Tampereen kaupungin verkkopalveluiden kehittämisohjelma lähti käyntiin kaupungin johtoryhmän esittelyssä , jossa päätettiin, että projektisuunnittelija Merja Taipaleenmäki Tampereen teknologiakeskuksesta toteuttaa kehittämisohjelman kaupungin tietoyhteiskuntarahoituksella. Kaupungin tiedottajat ja tiedotusvastaavat ja heidän kauttansa asiasta kiinnostuneet toimialojen ja yksiköiden edustajat kutsuttiin informaatiotilaisuuteen , jossa Vepan toiminta ja tarkoitus esiteltiin. Samalla sovittiin toimialatapaamisten päivämäärät. /Liite 2./ Lisäksi teemaan oli mahdollista tutustua kahdessa Vepa-projektin järjestämässä tilaisuudessa: kansallisten verkkopalveluiden katselmuksessa sekä tutustua kaupungin tulevaan vuorovaikutteiseen karttaan, henkilön sähköiseen tunnistukseen ja valtionhallinnon verkkopalveluiden pelisääntöhankkeeseen asiantuntijoiden opastuksella. Tämä luku on kuvaus Vepa-projektin keskustelujen sisällöstä ja niissä esille tulleista asioista. Keskusteluissa otettiin esille seuraavat näkökulmat: toimialan ja lähemmin yksikön ydinpalvelun toteutuminen ja kohderyhmien huomioiminen verkkopalvelussa, yksiköissä esille nousseet ongelmat ja ideat sekä tavoitteet yksikön verkkopalvelun ja - asioinnin kehittämisessä. Kaikki keskustelut hyväksytettiin työryhmillä ja muistiot ovat luettavissa Vepan kotisivuilla. /35./ Useimmissa palavereissa oli mukana saman toimialan hyvinkin erilaista palvelutoimintaa harjoittavia yksiköitä. Muutamien yksiköiden kanssa tavattiin kerran, useimpien kanssa kahdesti. Erot palaverien toteutuksessa johtuivat: - eri yksiköiden palvelukuvasta, jolloin keskustelu oli yhdensuuntaista ja palvelukuva hahmottui tarkkaan - yhteisistä kohderyhmistä, jolloin osa pohdintaa oli mahdollista ohittaa - verkkopalveluiden tuotannon valmiudesta, jolloin keskustelun sävy oli visioivaa ja tavoitteet määriteltävissä vaivattomasti - yksikön verkkopalveluiden monimuotoisesta tarjontatarpeesta, jolloin mietittiin hyvinkin yksityiskohtaisia ratkaisuja. Verkkopalveluiden kehittämisohjelman työprosessi jatkuu toimialan ja yksiköiden keskinäisenä, totuttuun palvelu- ja kehitystyöhön integroituna syksystä Vepa-projektin yksi kantavia tavoitteita on ollut tuoda esille, että verkkopalveluiden oman toimen ohessa 11

16 tehtävä kehitystyö muuttuu vähitellen työntekijän työnkuvan osaksi. Kehitys- ja toteutustyön vaatimat roolit muotoutunevat työntekijän nykyisen työnkuvan tukemina Aikaa ja osaamista Kaikissa toimialojen ja yksiköiden yhteisissä keskusteluissa tuli esiin yllättävän nopeasti kasvaneen ilmiön vaateet: Internet on levinnyt varteenotettavaksi palvelupohjaksi. Työpöydän pöytämikrolta on yhteys maailmanlaajuiseen verkkopalveluun, samoin kotiin on tullut hankittua Internet-yhteys. Kysyntä ja tarjonta ruokkivat toisiaan. Lähitulevaisuudessa verkkopalveluiden käyttö, kehittäminen, päivitys jne. ovat osa yhä useamman työpäivää ja niiden merkitys kasvaa jatkuvasti toimintayksiköissä mutta työhön ei nykyisellään ole tarvittavia resursseja. Samoin valmiudet tähän työhön on hankittava. --- myös sivuston päivitykseen, ylläpitoon ja uusien sivujen luomiseen on järjestettävä työaikaa. Tässä avainasemassa ovat työyksiköiden esimiehet ---. Internetiin liittyvät uudet työt ovat osa henkilökunnan normaaleja työtehtäviä ja niihin mahdollisesti liittyvistä aliarvioivista asenteista on päästävä irti. Työtehtävien järjestäminen ja työyksiköiden työnjakokysymykset on saatettava ajan tasalle. Huomiota kannattaa kiinnittää "vanhoihin" perinteisiin työtehtäviin verrattuna mm. Internetin tuomiin uusiin tehtäviin ja punnita, mitkä tehtävistä ovat todella tarpeellisia. --- Internet-tehtäviä voidaan jakaa henkilökohtaisen kiinnostuksen ja kykyjen mukaan. /12./ Osaaminen ja verkkopalveluihin käytetty työaika oli osa Vepa-projektin peruskartoitusta, jossa pyydettiin arvioimaan omaa työpanosta yksikön tai koko toimialan verkkopalveluiden kehittämisessä. On huomattava, että lähes jokainen, joka vastasi kyselyyn ja joka osallistui Vepa-projektin keskusteluun, on mukana yksikkönsä verkkopalveluiden kehitys- ja toteutustyössä. Edustajien näkemykset verkkopalvelun luonteesta ja hyödyllisyydestä julkisella sektorilla ovat yleensä myönteisiä. Työajan käyttö verkkopalveluiden tuotantoon ja ylläpitoon en ollenkaan silloin tällöin 1-2 h / viikko 3-7,5 h / viikko 2-4 pv / viikko 5 pv / viikko 12

17 Vepan tapaamisiin osallistuneista toimialojen 145 edustajasta 98 oli saanut alustavan kyselyn ja sen jätti 56 henkilöä. Kysyttiin verkkopalveluiden tekoon käytettyä aikaa ja mitä verkkopalvelutyön osaa henkilöt tekivät. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä henkilöstöryhmäyksikkö olivat kyselyn ulkopuolella. Vastanneista 8 ei käyttänyt lainkaan aikaa verkkopalvelun tekemiseen; 22 edustajan työaikaan sisältyi verkkopalvelun toteutustyötä silloin tällöin 1-2 tuntia; tuntia viikossa ja varsinaisten verkkopalveluiden kimpussa työaikaansa käyttävistä 9 henkilöä puolesta koko työpäivään viikossa. Muutaman henkilön viikottainen verkkopalvelutyöpanos oli suurempi. Eniten mainintoja kertyi verkkopalvelun sisällön suunnittelusta ja tekstin kirjoittamisesta. Vastanneet ovat myös opettaneet verkkopalveluiden hyötykäyttöä työtovereilleen. Vain kuusi vastanneista ei kertonut olleensa mukana missään kysytyssä verkkopalvelun toteutusvaiheessa. Lisänä oli muutama maininta eriytyneestä verkkopalveluun liittyvästä työnkuvasta, joka ilmaisee, että verkkopalvelu kuuluu joidenkin arkipäivän työhön jo olennaisen osana. Työtehtävien jakautuminen verkkopalvelun tuotannossa ei ole tehnyt erikoistuneita tehtäviä opastanut muita Internetin käyttöön kehittänyt / arvioinut tehnyt kuvitusta tehnyt tietosisältöä suunnitellut toimialan verkkopalvelua maininnat Keskusteluissa ilmeni useaan otteeseen toive koulutuksesta ja osaamisen vahvistamisesta. Verkkopalveluiden tuottamista ja käyttöä pidetään monimuotoisena, mahdollisesti jopa monimutkaisena ja se on vain harvalla osa virallista työnkuvaa, jota toteutuksen arkipäiväistyminen vaatii. Pati-projektin aikana yhteensä 410 henkilöä kouluttautui verkkopalveluiden perusosaamiseen /36/ ja PiPa-projektissa , johon myös Tampere osallistuu, annetaan erilaisin teemapäivin verkkopalvelutietoutta /21/. 13

18 Ongelmana lienee verkkopalvelun kehittämisen ja päivityksen suunnittelemattomuus, työtä tehdään siinä oman työn ohessa, joten verkkopalveluihin käytetty työpanos ei näy jokapäiväisessä työssä, eikä Internet-osaamisen merkitystä välttämättä edes tunnusteta. Keskusteluissa kävi ilmi, että pahimpana esteenä verkkopalveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen nähtiin päivitysosaamisen puute yksiköissä. On turhauttavaa kehittää verkkopalvelua, jos tiedetään, että se ei vastaa ensimmäiseen vaatimukseen: ajantasaisuuteen. - Ratkaisuna nähtiin työaikaresurssien vapauttaminen päivitystä varten. Lyhyt koulutus ja sen jälkeen jatkuva päivittäminen tekee työn rutiiniksi: osaksi työnkuvaa ja teknisesti helpoksi. Verkkopalvelun toteuttaminen on työ, joka vaatii osaamista ja sitoutumista. Yksikön olisi suunniteltava verkkopalvelu ja myöhemmin uusittava sitä aika ajoin. Toimialojen verkkopalveluiden suunnittelun ja kehittämisen kannalta olisi suotavaa, jos eri toimialoilla olisi verkkopalveluiden asiantuntija, joko tiedottaja tai muu henkilö, joka tuntisi verkkopalvelun ajan vaatimukset: teknisen ympäristön ja käyttäjien toiveet. Verkkopalveluiden toteutuksen työnkuva yksiköissä on hajanainen. Vastuu yksikön verkkopalvelusta voi käytännössä olla yhdellä henkilöllä, joka suunnittelee, toteuttaa ja päivittää kokonaisuuden. Vastuu on raskas kantaa, kun yleisön kysyntä ja paine verkkoasioinnin tarjoamiseen kasvaa jatkuvasti. Tosiasiassa työt olisi jaettava niin, että verkkopalveluiden toteuttamisen vastuuta jaetaan ja jokaiselle riittää viipale verkkopalveluiden toteuttamista lisättäväksi työnkuvaan. Tällöin oppimisen ja uuden kehittämisen riemu säilyy. Verkkoasioinnin edelläkävijänähän toimii juuri julkinen sektori Kolmannella aallolla Verkkopalveluiden kehittymistä voidaan kuvailla aalloilla etenemisenä; tällä hetkellä verkkopalvelut surffaavat kolmannen aallon harjalla, jolle on 90-luvulla nopeasti noustu ensimmäisen aallon vähäisten kävijämäärien ja harrastusmielessä ylläpidettyjen kotisivujen Internetistä, uutiskynnysten ylittävien verkkopalveluiden kautta kolmannen aallon kriittisten kävijämäärien verkkopalveluiden Internetiin, joka saavutettiin Suomen osalta vuoden 1998 aikana. Ominaista on, että pelkästään tiedottavasta verkkopalvelusta on siirrytty verkkoasioinnin tarjoamiseen ja verkkopalvelut tuottavat selkeästi palvelullista lisäarvoa. /11, 42./ Käytön ja kysynnän lisääntyessä myös paine palvelun yhdenmukaisuuteen eri yksiköiden kesken kasvaa: tiedon on oltava ajantasaista ja luotettavaa, aineistoa on uusittava aika ajoin ja toiminnallisuuteen on vastattava - verkkopalvelun ylläpito ja kehitys vaatii aika- ja henkilöresursseja. Vaikka onkin kysymys uudesta palveluympäristöstä, se osaltaan korvaa nykyisiä palvelukäytäntöjä jo nyt säästäen rutiinityöltä. Työresurssien riittävyys on avainkysymys verkkopalveluiden kehitystyössä. Verkkopalveluiden neljäs aalto, joka saavutettanee vuosituhannen vaihduttua, korvaa yhä voimakkaammin perinteistä viestintää ja palvelutarjontaa soveltuvilta osiltaan. Verkkopalveluiden kehitystyö on yhä haasteellisempaa, sillä niitä on suunniteltava, toteutettava ja päivitettävä silmälläpitäen erilaisia päätelaitteita ja käyttöympäristöjä, joita varmuudella ovat ainakin tv ja matkapuhelin sekä kulkuneuvoihin yhdistetyt palvelut. /emt./ 14

19 Kun verkkopalveluiden kehittämisohjelmaa käynnistettiin, oli verkkopalveluiden käyttäjille ja yksiköiden edustajille selvää, että yleinen verkkopalveluiden kehitys oli ollut nopeaa: siitä, kun kaupunki aloitti kotisivunsa toteutuksen syksyllä 1994 ja Internetistä ryhdyttiin puhumaan lehtien palstoilla ja tv-uutisissa ei kulunut montakaan vuotta, kun laskujen maksaminen pankkien verkkopalveluiden kautta oli arkipäivää. Kuten eräs Vepa-projektin edustaja sanoi: Enää ei juolahtaisi mieleenkään mennä maksuautomaatille laskuja maksamaan. Vaivattomuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus motivoivat verkkopalveluiden käyttäjiä. Tampereen kaupungin verkkopalveluiden (www.tampere.fi) käyttö on kasvanut vuoden 1995 alun arvioidusta käyttäjästä kuukaudessa ( käyntiä verkkosivuilla kuukaudessa yhteensä) elokuun 1999 arvioituun käyttäjään kuukaudessa ( käyntiä verkkosivuilla kuukaudessa yhteensä). Tilastoinnissa on arvioitu yhden kävijän vierailevan viidellä kaupungin verkkopalvelussa olevalla verkkosivulla (html-dokumentissä) yhtä verkkopalvelua käyttäessään, ja tällä tavoin on laskettu arvioitu käyttäjämäärä. Samoin on arvioitu Inforenkaan käyttäjämäärä. Kirjaston haku-, uusinta- ja varauspalvelu tilastoidaan valmiiksi istunnoittain. Julkishallinnon verkkopalvelulle on kysyntää, joka puolestaan ohjautuu palveluntuottajan kannalta merkittäviin kohteisiin järkevän palvelutuotannon kautta. /48./ Tampereen kaupungin verkkopalveluiden käyttäjät maalis-huhti 1996 heinä-elo 1996 marras-joulu 1997 maalis-huhti 1997 heinä-elo 1997 marras-joulu 1998 helmi 1998 huhti 1998 kesä 1998 elo 1998 loka 1998 joulu 1999 helmi 1999 huhti 1999 kesä 1999 elo kirjasto (varaus) inforengas Toimialoittain tarkasteltuna maaliskuussa 1999, jolloin arvioituja kävijöitä kaupungin verkkopalvelussa oli ( käyntiä verkkosivuilla yhteensä), kaupunginkanslian verkkopalvelu oli käytetyin. Kaupungin etusivulla vieraili 12 % kävijöistä, etusivua on pidettävä yhtenä verkkopalveluna, sillä vaihtuvasta lööpistä voi suoraan tarkistaa kaupungin ajankohtaisimman tapahtuman. /emt./ Verkkopalveluittain tarkastellen kokousasiakirjat ovat selkeästi suosituin verkkopalvelu. Verkkopalveluiden käyttömäärät ovat isoja, esim. matkailutoimiston n. 8 % koko kaupungin verkkopalvelun käytöstä em. aikana on arviolta n kävijää ja sosiaali- terveyspalveluiden n. 2 % on arviolta kävijää. /emt./ 15

20 Käynnit Tampereen verkkopalvelussa toimialoittain 3 / 99 Muut Sisäiset palvelut ja liikelaitokset Yhdyskuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 4,98 5,39 1,86 8,51 Koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika 28,7 Kaupunginkanslia 38,63 Tampereen kotisivu 11, % Käynnit Tampereen verkkopalvelussa - kiinnostavimmat palvelut 3 / 99 % kaikista käynneistä Ympäristövalvonta Tekninen toimi Kartat Sosiaali- ja terveyspalvelut Www-kamerat Sähkölaitos Liikenne Liikunta Koulutus Kirjasto Festivaalit Kulttuuripalvelut Osallistuminen, hankkeet Ilmoitukset, viestintä Matkailu Kokousasiakirjat 1,27 1,95 1,82 1,86 3,44 1,45 3,18 1,45 2,15 5,45 2,58 1,42 3,08 7,58 11,87 19,

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Porin kaupungin tietohallinnon uudistus

Porin kaupungin tietohallinnon uudistus Kilpailutyö Porin kaupungin tietohallinnon uudistus Ryhmä numero 17 Ehdotus toimintamallista, miten Porin kaupunkikonsernin tietohallinto tulisi uudelleenorganisoida siten, että se voi parhaalla mahdollisella

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki DIGITAALINEN KAUPUNKI 4.10.2012 Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki MIKKELI TÄHTÄÄ SUOMEN ENSIMMÄISEKSI DIGITAALISEKSI KAUPUNGIKSI

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014 OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia Paikkatietoseminaari 12.2.2014 Sisältö OmaOulu-asiointialustan kehitys kehittämisstrategia 2006 2013 Perustana tietohallintostrategia (2006) kehittämisstrategia

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot