Heinrich Himmler (l934-45)

Transkriptio

1 Toinen maailmansota Nimi: Geheime Staatspolizei Perustettu: 26. huhtikuuta l933 Johtajat: Hermann Göring (l933-34) Heinrich Himmler (l934-45) Päämaja: Prinz-Albrecht-Straße, Berliini Työntekijöitä: (l944) Himmler teki Gestaposta supertehokkaan poliisiyksikön. GRANGER/POLFOTO Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

2 gestapo Hitlerin salaiset iskujoukot Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: es Saksan salainen valtionpoliisi, Gestapo, herätti kauhua kaikissa Saksan miehittämissä Euroopan maissa karkotuksilla, kidutuksilla ja mielivaltaisilla teloituksilla. Se solutti vastarintaliikkeisiin ilmiantajia eikä tuntenut armoa Hitlerin vastustajia kohtaan. Historia Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

3 Toinen maailmansota CLAUS CANCEL Saksa/1933 Valtakunnankanslerina Hitler sai hallintaansa Saksan Berliini poliisivoimat. Saksa Sen rivit täytettiin nopeasti natsimielisillä, ja huhtikuussa 1933 perustettiin Saksan salainen valtionpoliisi Gestapo. Ranskalaispoliisi Leon Roussel ei ensin kiinnittänyt juurikaan huomiota muutamaan saksalaiseen kuorma-autoon, jotka kolistelivat meluten ja savuttaen pienen uneliaan Châteaubriantin kylän läpi. Sitten outo ääni sai hänet kuitenkin katsomaan vähän tarkemmin. Roussel kuuli heikkoa laulua: moottorin melun seasta kuului Ranskan kansallislaulun Marseljeesin säveliä. Autojen avolavoilla istui aseistettuja saksalaisia ja ranskalaisia siviilejä käsiraudoissa. Lavalla olleet siviilit lauloivat, Roussel kertoi sodan jälkeen todistajan- lausunnossaan. Kaksi tuntia myöhemmin kuorma-autot palasivat takaisin. Laulu oli vaiennut, ja autojen lavoilla peitteiden alla piilossa oli teloitettujen siviilien ruumiita. Kuorma-autojen takalaudan alta virtasi verta ohuena purona, ja verijäljet johtivat kivilouhimolle, jossa kyyditetyt oli ammuttu. Vasta silloin tajusin, että lavalla olleet ihmiset olivat olleet vankeja matkalla teloitettavaksi. Kaksi päivää aikaisemmin eli 20. lokakuuta 1941 ranskalainen vastarintaryhmä oli tappanut saksalaisen upseerin läheisessä kylässä. Saksalaiset olivat päättäneet teloittaa kostoksi 50 ranskalaista, ja nämä Roussel oli nähnyt matkalla kohti kuolemaansa. Teloitukset oli määrännyt natsi-saksan salainen valtionpoliisi Gestapo, jolle siviilien teloitukset olivat arkipäivää. Ennen kuin toinen maailmansota päättyi, Gestapon käsissä oli pelkästään Ranskassa kuollut yli ihmistä ja se oli lähettänyt yli Ranskan juutalaista keskitysleirille. Gestapo toimi lain yläpuolella Gestapolla oli lähes rajattomat toimivaltuudet. Sen johdossa olivat SS-valtakunnanjohtaja ja Saksan poliisin johtaja Heinrich Himmler sekä hänen uskollinen apulaisensa Reinhard Heydrich. Muodollisesti vain Saksan diktaattori Adolf Hitler oli näiden miesten yläpuolella, ja hän oli erittäin tyytyväinen Gestapon tuloksiin. Vuonna 1936 eli viisi vuotta ennen Châteaubriantin kylässä tehtyjä teloituksia Hitler oli nostanut Gestapon kaiken lain yläpuolelle Saksassa. Tavoitteena oli tehostaa poliisivoimien toimintaa, ja Gestapo saattoi siitä lähtien ilman oikeuden päätöstä pidättää, vangita, kiduttaa, karkottaa ja jopa tappaa joutumatta vastaamaan siitä käytännössä kenellekään. Himmlerin esittämä lausahdus kuvaa hyvin Gestapon toimintaa: Paras poliittinen ase on terrori. Julmuus herättää kunnioitusta. Meitä ehkä vihataan; mutta me emme pyydä heidän rakkauttaan, vaan haluamme heidän pelkäävän. Gestapon agentit saattoivat esimerkiksi vangita jonkun, vaikka hänet olisi jo todettu syyttömäksi saksalaisessa tuomioistuimessa tai vapautettu kärsimänsä vankilatuomion jälkeen. Gestapon pidättämät ihmiset yleensä tapettiin tai lähetettiin keskitysleirille ilman minkäänlaisia selityksiä tai valitusmahdollisuutta. Voimalla valtion vihollisia vastaan Gestapo oli perustettu vuonna Tuolloin Hitler nimitti luottomiehensä Gestapo ei sietänyt vastarintaa vaan tuhosi säälimättä kaikki natsivallan vastustajat. MARY EVANS/SCANPIX 16 Historia Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications

4 Hermann Göringin Preussin sisäministeriksi ja siten koko Preussin poliisin ylimmäksi päälliköksi. Ensitöikseen Göring ryhtyi uudistamaan poliisivoimia ja värväämään niiden riveihin vakaumuksellisia natseja. Tavoitteena oli luoda huipputehokas poliisi, joka toimisi salassa ja iskisi rajusti kaikkien valtiolle vahingollisten ainesten kimppuun. Jo seuraavana vuonna Gestapon johtoon valittiin kuitenkin Münchenin tuolloinen poliisijohtaja Heinrich Himmler, ja hänen johdollaan Gestapo muuttui preussilaisesta poliisista koko valtion poliisiksi. Heinrich Himmleristä tuli Gestapon ylin johtaja vuonna POLFOTO & SCANPIX gestapon kidutusmenetelmiä KÄDENMURSKAAJA oli kidutuspuristin. Kun vangin käsi pantiin puristimeen ja sen ruuvia väännettiin, käden luut murskaantuivat. Kidutusta jatkettiin, kunnes vanki murtui ja alkoi puhua. Lopullisen muotonsa Gestapo sai vuonna 1939, jolloin se liitettiin Himmlerin läheisen alaisen Reinhard Heydrichin johtaman Saksan valtion virallisen turvallisuusviraston, Reichssicherheitshauptamtin (RS- HA), alaisuuteen. RSHA:n valvontaan kuuluivat Ges- tapon lisäksi pahamaineiset Einsatzgruppe-tuhopartiot, joiden kanssa Gestapo teki aktiivisesti yhteistyötä Itä- Euroopassa. Gestapon agentit saapuivat miehitettyihin maihin Saksan armeijan vanavedessä ja auttoivat Einsatzgruppeja ja paikallisia tuhopartioita esimerkiksi Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: es HEINRICH HIMMLER Gestapon kolme rautakouraa Himmler, Heydrich ja Müller tekivät Gestaposta kaikkien vastarintaryhmien pahimman painajaisen. REINHARD HEYDRICH HEINRICH MÜLLER YLIN JOHTAJA PÄÄTYI ITSEMURHAAN Nimi: Heinrich Himmler Asema: Sisäministeri, SS-johtaja Himmler liittyi natsipuolueeseen vuonna 1923 ja kuului Hitlerin uskottuihin. Hänestä tuli myöhemmin sisäministeri ja SS:n johtaja. Gestapo kuului SS:n alaisuuteen. Sodan loppupuolella Himmler yritti salaa neuvotella rauhaa liittoutuneiden kanssa ja menetti kaikki arvonsa ja tittelinsä, kun Hitler kuuli asiasta. Saksan antauduttua britit vangitsivat Himmlerin, joka teki itsemurhan syanidikapselilla. KUOLI KRANAATTI- ISKUSSA Nimi: Reinhard Heydrich Asema: RSHA:n päällikkö Laivastouransa kariuduttua Heydrich pääsi SS:ään, jossa hän eteni nopeasti. Hänestä tuli muun muassa Himmlerin perustaman turvallisuusviraston RSHA:n päällikkö. Toukokuussa 1942 brittien kouluttamat agentit tekivät Tšekkoslovakiassa Prahassa Heydrichia vastaan kranaatti-iskun, jossa hän haavoittui vakavasti. Hän kuoli vammoihinsa viikon päästä. PAKENI HUHUJEN MUKAAN ETELÄ-AMERIKKAAN Nimi: Heinrich Müller Asema: Gestapon päällikkö Monta urhoollisuusmitalia ensimmäisessä maailmansodassa saanut Müller liittyi Preussin poliisiin vuonna Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hänestä tuli Gestapon päällikkö, ja hän osallistui holokaustin toteuttamiseen. Müller nähtiin viimeksi Hitlerin bunkkerissa tämän itsemurhan jälkeen. Huhujen mukaan hän pakeni Etelä-Amerikkaan. Historia Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications -

5 Toinen maailmansota Uskomus Hollywood puki Gestapon nahkatakkiin Gestapon agentit toimivat yleensä siviilivaatteissa. Pitkät mustat nahkatakit olivat elokuvateollisuuden keksintöä. Gestapo-miehet kuvataan elokuvissa ja tv-sarjoissa usein pitkissä mustissa nahkatakeissa, mutta todellisuudessa agentit pukeutuivat paljon huomaamattomammin. Koska Gestapo oli salainen poliisi, ei huomiota herättävä univormu ollut tarkoituksenmukainen. Totuus Todellisuudessa Gestapo ei halunnut huomiota vaan pukeutui siviilivaatteisiin. Useimmiten Gestapon miehet käyttivät siviilivaatteita, vaikkakin välillä miehitetyissä maissa toimiessaan he saattoivat pukeutua SS-univormuihin. Myytti mustista takeista on ehkä peräisin vuodelta 1934 ns. pitkien puukkojen yöstä, jolloin Gestapo likvidoi natsihallinnon arvostelijoita. Uhreihin kuului aiempi valtakunnankansleri, jonka murhaajat olivat ilmeisesti pukeutuneet mustiin takkeihin. Gestapon johtajat, kuten Himmler ja Heydrich, tosin vahvistivat myyttiä pukeutumalla mustiin nahkatakkeihin, jotka kuuluivat SS:n univormuun. Palvelupistooli Gestapon tyypillinen palveluase oli puoliautomaattinen CZ 27 -pistooli, joita valmistettiin erikoistilauksena Prahassa. Poliisin tunnus Gestapolaiset toimivat usein peitetehtävissä, mutta heillä oli tarvittaessa näyttää tunnuslaatta, jossa oli heidän numeronsa. INTERFOTO/POLFOTO AKG/SCANPIX juutalaisten, romanien, vastarintaliikkeen jäsenten, vammaisten ja muiden joko arjalaista rotua alempiarvoisina tai muuten Saksan vihollisina pidettyjen ihmisten murhissa ja karkottamisessa keskitysleireille. Itä-Euroopassa Gestapo toteutti julmuuksiaan ja vainojaan avoimesti, mutta Länsi-Euroopan miehitetyissä maissa se toimi peitellymmin. Se ei tarkoittanut kuitenkaan, että se olisi käyttänyt niissä Toukokuussa 1942 Reinhard Heydrichin autoon heitettiin kranaatti, ja hän haavoittui kuolettavasti. TOPFOTO/POLFOTO Hitler määräsi tšekkiä teloitettavaksi kostoksi Heydrichin murhasta. GRANGER/POLFOTO yhtään vähemmän pelottelua tai väkivaltaa. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa, Hollannissa, Belgiassa, Norjassa ja Ranskassa Gestapo toimi aluksi hyvin varovasti ja käytti paljon paikallisia ilmiantajia vastarintaryhmien paljastamiseen ja niihin soluttautumiseen. Ilmiantajia saatiin houkuteltua muun muassa lupaamalla heille rahaa, asunto tai muita etuuksia. Eräänä päivänä näin sattumalta aarhuusilaisessa lehdessä Tanskan poliisin julkaiseman ilmoituksen. Siinä tarjottiin tuhannen kruunun palkkiota vihjeestä, joka auttaisi räätälinliikkeen tuhopolton tutkimuksissa. Satuin tietämään asiasta jotakin, enkä pystynyt ajattelemaan enää mitään muuta kuin sitä, miten paljon vaatteita ja ruokaa voisin hankkia itselleni ja lapselleni tuhannella kruunulla, kertoi tanskalainen ilmiantaja Grethe Bartram sodan jälkeen. Ilmoituksen takana oli Gestapo, ja Grethe Bartramista, jolla oli yhteyksiä kommunistiseen vastarintaliikkeeseen, tuli yksi Tanskan ahkerimmista ilmiantajista. Sodan aikana hän ilmiantoi 18 Historia Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications

6 INTERFOTO/POLFOTO AKG/SCANPIX Gestapolle yli 50 ihmistä, joiden joukossa olivat myös hänen oma veljensä ja aviomiehensä. Vankeja kidutettiin julmasti Kun Gestapo sai ilmiannon, Gestapon agentit ja univormupukuiset SS-miehet yleensä hakivat epäillyn tämän kotoa. Epäilty sai pari minuuttia aikaa pakata mukaansa vähän vaatteita, minkä jälkeen hänet vietiin pois ilman minkäänlaisia selityksiä. Kolmannen valtakunnan vihollisina pidetyt vangit saivat aina saman kohtelun riippumatta siitä, viruivatko he Gestapon vankiselleissä Shellhusetissa Kööpenhaminassa, Victoria Terrassessa Oslossa tai Prinz-Albrecht-Straßella Berliinissä. Gestapon kuulustelumenetelmät noudattivat yleensä aina samaa kaavaa. Aluksi vanki jätettiin yksinään pimeään, kurjaan vankiselliin. Vasta kun pidätyksestä oli kulunut yli viikko, alkoivat kuulustelut ja kidutus, johon kuului muun muassa kepeillä, köysillä tai nyrkeillä piekseminen. Yleinen oli myös kidutuskeino, jossa vangin kädet sidottiin ranteista yhteen selän taakse ja sitten hänet ripustettiin roikkumaan käsivarsiensa varaan. Vanki sai roikkua sellissään tällä tavoin kunnes menetti tajuntansa tai hänen olkapäänsä vääntyivät sijoiltaan. Joskus vangin jalkapohjat viilleltiin partaterällä, minkä jälkeen hänet pakotettiin kävelemään suolan päällä. Vangille saatettiin panna hampaiden ja sormien väliin petroliin kastettua vanua, joka sytytettiin sitten tuleen. Gestapo käytti ahkerasti myös vesikidutusta, jossa kuulustelija piti kuulusteltavan päätä veden alla, ja myös sähköiskut kuuluivat kidutuskeinoihin. Tällöin yleensä toinen elektrodi kiinnitettiin nilkkaan, toinen sukuelimiin. gestapon kidutusmenetelmiä TOTUUSSEERUMIN sisältämällä skopolamiinilla vanki saatettiin sekavaan tilaan. Kun vanki menetti ajan- ja paikantajunsa, hänen uskottiin vastaavan kysymyksiin totuudenmukaisesti. TANSKAN PELÄTYIN MIES Nimi: Ib Birkedal Ammatti: Mm. merimies Birkedal palkattiin vuonna 1943 Gestapon tulkiksi Kööpenhaminaan, ja hänestä kehittyi nopeasti Tanskan pelätyin Gestapon kuulustelija. Birkedalista tuli vastarintaliikkeen jäseniä jahtaavan ja tappavan tanskalaisryhmän nokkamies. Birkedal pakeni sodan jälkeen Saksaan, jossa hänet pidätettiin. Hän on viimeinen ihminen, joka on Tanskassa teloitettu ampumalla. GESTAPOLLEKIN LIIAN JULMA Nimi: Pierre Paoli Ammatti: Myyjä Paoli vastusti palavasti kommunismia ja hakeutui saksalaisten palvelukseen. Aluksi hän toimi lähettinä Pariisissa ja siirtyi sitten kuulustelujohtajaksi Bourgesiin. Hänen menetelmänsä olivat niin julmia, että Saksan Gestapo joutui välillä puuttumaan niihin. Sodan päätyttyä Paoli vangittiin Tanskassa, ja häntä syytettiin mm. juutalaisten murhista. Hänet teloitettiin Siviilit toimivat kiduttajina Kidutuksesta vastasivat yleensä paikalliset kuulustelujohtajat, jotka tunsivat kielen ja kulttuurin. Paikallisia kiduttajia pelättiin usein enemmän kuin saksalaisia, sillä he pystyivät helpommin murtamaan vangit psyykkisesti ja olivat raaempia yrittäessään tehdä vaikutuksen saksalaisiin toimeksiantajiinsa. Tunnettuja ja pelättyjä kiduttajia olivat muun muassa norjalainen Henry Rinnan ja tanskalainen Ib Birkedal, joita molempia pidettiin erittäin raakoina ja tehokkaina. Yksi Birkedalin uhreista oli vastarintaliikkeen johtohahmoihin kuulunut Mogens Fog. Häntä kuulusteltiin Gestapon Kööpenhaminan päämajassa vuonna 1944, mutta hän kieltäytyi paljastamasta muiden vastarintaliikkeen jäsenten nimiä. Yritettyään turhaan kiskoa tietoja Fogista saksalaiset ilmoittivat, että heidän oli pakko turvautua muihin menetelmiin. Kello kolme yöllä Fog vietiin Birkedalin luo. Hänellä oli kädessään vanha ja kulunut keppi, ja aina välillä hän nosti sen nenänsä alle ikään kuin nuuhkaistakseen sitä, mikä oli selvästi hänen piintynyt tapansa, Fog kirjoitti. Birkedal sähisi ja kiroili vuoroin tanskaksi, vuoroin saksaksi, ja uhkaili saavansa Fogin kyllä puhumaan vaikka peukaloruuvinsa avulla tai pieksemällä. Birkedal uhkasi, että jollei Fog sittenkään aukaisisi suutaan, saksalaiset räjäyttäisivät satunnaisesti valittuja siviilien asuintaloja asukkaineen Kööpenhaminassa ja Fog saisi siitä syyn niskoilleen. Kun Fog edelleen vaikeni, hänen käskettiin kumartua nojatuoliin selkänojaa vasten ja Birkedal antoi keppinsä laulaa. Hän löi tarkoituksella aina samaan paikkaan, ja joka isku sattui edellistä enemmän, etenkin heti lyönnin jälkeen. Hän viuhtoi kepillään ennen kunnon lyöntiä ja toisteli: No? No? Vähäisinkin kepin kosketus tuntui tuskalliselta. Paikalliset suorittivat Gestapon likaisen työn TEKI l3 MURHAA Nimi: Henry Rinnan Ammatti: Kuorma-auton ajaja Rinnan oli Gestapon agentti ja johti nimellä Rinnanbanden kutsuttua pelättyä ryhmää, joka soluttautui satoihin norjalaisiin vastarintaryhmiin ja teki tuhansia pidätyksiä. Rinnan kidutti vankeja itsekin, ja häntä pidettiin kylmäverisenä kuulustelijana. Rinnanbandenin uskotaan tehneen yli 80 murhaa, ja Henry Rinnan tuomittiin 13 murhasta. Teloitusryhmä ampui Rinnanin helmikuussa ILMIANTOI MAANMIEHIÄÄN Nimi: Anton van der Waals Ammatti: Mekaanikko Van der Waals soluttautui hollantilaisiin vastarintaryhmiin ja sai tietoja muun muassa laittomasta radiolähettimestä. Natsit pääsivät käsiksi sillä lähetettyihin viesteihin ja takavarikoivat monia Britanniasta tuotuja aselähetyksiä. Van der Waalsista tuli vähitellen liian tunnettu, eikä Gestapolla ollut hänelle enää käyttöä. Sodan jälkeen van der Waals tuomittiin kuolemaan 34 teloituksesta. Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: es Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

7 Toinen maailmansota Harhaiskussa kuoli 86 lasta 21. maaliskuuta 1945 britit lähettivät 18 Mosquito-lentokonetta pommittamaan Gestapon Kööpenhaminan keskustassa sijainnutta päämajaa Shellhusetia. Tanskan vastarintaliike oli pyytänyt pommitusta, sillä se toivoi, että pommitus tuhoaisi Gestapon vastarintaliikettä koskevia asiakirjoja ja järjestäisi vangeille mahdollisuuden paeta. Shellhusetin täsmäpommituksessa kuoli yli sata Gestapon työntekijää ja sotilasta. Yksi brittikoneista putosi kuitenkin maahan lähelle Fredriksbergin katolista tyttökoulua, ja osa brittilentäjistä luuli virheellisesti koulua kohteekseen ja pommitti sitä. Pommituksessa kuoli 86 koululaista. Mogens Fog selvisi Gestapon kidutuksesta ilman pysyviä fyysisiä vammoja, mutta kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita. Esimerkiksi ranskalainen upseeri ja koulunopettaja Louis Labussière kuvaili sodan jälkeen Nürnbergin sotarikostuomioistuimessa perinpohjaisesti Gestapon kidutusmenetelmiä. Labussière kertoi, miten hän oli vankileirillä tavannut toverinsa Lalbuen, jota Gestapo oli kiduttanut. Häntä oli roikotettu niin, että hän ei kyennyt liikuttamaan oikean kätensä Gestapon Tanskan päämaja syttyi pommituksessa palamaan ja vaurioitui pahasti. sormia. Hänet oli piesty, ja hänelle oli annettu sähkösokkeja. Hänen kätensä ja jalkansa oli kääritty kankaisiin, hänen sormen- ja varpaankynsiensä alle oli työnnetty tulitikkuja, ja sitten tulitikut oli sytytetty palamaan. Hänen käsiensä ja jalkojensa palaessa yksi saksalainen oli iskenyt häntä veitsellä jalkoihin, ja toinen oli piessyt häntä. Osa hänen sormiensa nivelistä oli palanut täysin, Labussière kertoi. Vastarintaryhmät tunsivat hyvin Gestapon menetelmät, ja kun joku niiden SCANPIX jäsen pidätettiin, muut olettivat, että olisi vain ajan kysymys, milloin tämä murtuisi kidutuksen seurauksena. Vastarintaryhmä saattoi vain toivoa, että kidutettava kestäisi niin kauan, että mahdolliset asevarastot ehdittäisiin siirtää ja muut ennättäisivät paeta. Vastarintaliikkeissä Gestapoa pelättiin niin paljon etenkin sodan viimeisinä vuosina, että jotkut tekivät mieluummin itsemurhan kuin joutuivat Gestapon käsiin. Monilla olikin aina mukanaan tappavia myrkkypillereitä, jotka he voisivat nopeasti nielaista, jos Gestapo pidättäisi heidät. Terrori jatkui sodan loppuun asti Vuonna 1944, kun puna-armeija eteni lujaa vauhtia itärintamalla ja liittoutuneet nousivat maihin Normandiassa Ranskassa, Gestapon murhat ja terrori ylsivät veriseen huippuunsa. Juutalaisia, vastarintaväkeä ja muita vankeja täynnä olevat tavarajunat kulkivat idän tuhoamisleireille yötä päivää. Liittoutuneiden lähestyessä Pariisia Gestapon agentit tyhjensivät koko ajan van- Liittoutuneet käyttivät sodan jälkeen Gestapon henkilöstöä näiden entisten kollegoiden tunnistamiseen. CORBIS/ALLOVER Gestapon sellien seinillä on monenmaalaisten vankien kirjoituksia. AKG/SCANPIX Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

8 kisellejä ja lähettivät lukemattomia vankeja itään, jotta liittoutuneet eivät voisi vapauttaa näitä. Vielä 18. elokuuta 1944, jolloin Gestapo lähti Pariisista, vangin saattue lähti kohti Saksaa Punaisen ristin ponnekkaista protesteista huolimatta. Lähes kaikki vangit kuolivat Saksassa keskitysleireillä. Gestapo jatkoi pelottelupolitiikkaansa miehitetyissä maissa viimeiseen asti, ja se väheni vasta, kun liittoutuneiden joukot pääsivät Saksan maaperälle. Kaikkein kovapintaisimmat jatkoivat vielä sittenkin kammottavia tekojaan. Näihin kuuluivat muun muassa Gestapon kuulustelijat Henry Rinnan ja Ib Birkedal, jotka kiduttivat ja tappoivat vastarintaliikkeen jäseniä aina sodan viimeisiin päiviin asti vuonna Yhdysvallat suojeli natsirikollista Moni Gestapoon kuulunut tappoi itsensä mieluummin kuin jäi venäläisten tai yhdysvaltalaisten armoille. Useimmat hävittivät henkilöpaperinsa, pukeutuivat siviilivaatteisiin ja yrittivät piiloutua valtavien pakolaisvirtojen joukkoon. Jotkut onnistuivatkin saamaan turvapaikan. Liittoutuneiden tiedetään värvänneen Gestapon väkeä omiin tiedustelupalveluihinsa, kun ne sodan jälkeen keskittyivät enemmän vakoilemaan toisiaan kuin vangitsemaan sotarikollisia. Yksi tällainen oli Lyonin teurastajaksi kutsuttu Lyonin Gestapon päällikkö Klaus Barbie, joka joidenkin historioitsijoiden mukaan oli vastuussa noin ihmisen kuolemasta Ranskassa. Yhdysvaltojen sotilaallinen tiedustelupalvelu CIC värväsi Barbien, sillä se piti tämän kykyjä tiedusteluagenttina arvokkaana kommunismin vastaisessa taistelussa. Barbieta piiloteltiin Ranskan viranomaisilta, ja vuonna 1951 CIC auttoi hänet Boliviaan. Vasta 32 vuotta myöhemmin hänet luovutettiin Ranskaan, missä hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Oikeudenkäynnissä Barbien uhrit kertoivat yksityiskohtaisesti tämän julmuuksista, mutta Barbie ei osoittanut katumisen merkkejä: Taistelin kunnioittamaani vastarintaliikettä vastaan raaoin keinoin, mutta se oli sotaa. gestapon kidutusmenetelmiä VESIKIDUTUSTA käytettiin etenkin Ranskan vastarintaliikkeeseen. Yleensä vangin pää painettiin veden alle, niin että hän luuli hukkuvansa. Joskus vankia pidettiin jääkylmässä vedessä. Gestapon rikoksia käsiteltiin Nürnbergissä Syyttäjät esittivät Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä todisteita Gestapon osallisuudesta moniin rikoksiin. Saksan rajalla tehtiin valehyökkäyksiä, jotta Saksa sai tekosyyn hyökätä Puolaan. Gestapon alaiset Einsatzgrupperyhmät tappoivat satojatuhansia puolustuskyvyttömiä ihmisiä Itä-Euroopassa. Saksan sotavankileireille vietyjä poliittisia johtajia ja aktivisteja teloitettiin. Paenneita ja kiinni saatuja sotavankeja teloitettiin. Viattomia ihmisiä vietiin tapettaviksi tai orjatyöhön keskitysleireille. Vangeiksi otettuja liittoutuneiden kommandosotilaita ja laskuvarjosotilaita teloitettiin. Turvallisuuspalvelun ja -poliisin vankeja tapettiin, jotta liittoutuneet eivät voisi vapauttaa heitä. Satojatuhansia siviilejä pakkosiirrettiin miehitetyiltä alueilta Saksaan pakkotyöhön. Siviilejä vietiin miehitetyiltä alueilta Saksaan salaisiin oikeudenkäynteihin ja rangaistavaksi. Vankien omaisia teloitettiin. Gestapon perustaja Hermann Göring oli yksi syytetyistä Nürnbergissä. ROGER-VIOLET/POLFOTO Hermann Göring Print: cyt Status: PDF PROCES Layout: cyt Red.sek: es Lue lisää Jacques Delarue: The Gestapo: A History of Horror, Frontline Books, 2008 Rupert Butler: The Gestapo: A History of Hitler s Secret Police, Casemate, 2004 Edward Crankshaw: Gestapo: Instrument of Tyranny, Greenhill Books, 1990 Historia Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications