VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA JULKISJOHTAMISEN LAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA JULKISJOHTAMISEN LAITOS"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA JULKISJOHTAMISEN LAITOS Marja-Liisa Ala-Luopa, Seija Hanka ja Anne Kamunen EEVA-HANKKEEN EVALUOINTIPROSESSI Pilottikuntien kokemuksia yksilöllisestä turvaverkosta SISÄLLYSLUETTELO Hallintotieteen/ Sosiaali- ja terveyshallinnon/ raportti Vaasan yliopisto Pirkko Vartiainen

2 2 sivu 1. JOHDANTO 3 2. MIKÄ ON EEVA-HANKE? Asiakasprosessi Terveysteknologian soveltaminen turvaverkossa 6 3. IKÄVALLANKUMOUS JA DEMENTIA Tilastototuuksia Palveluvastuu 7 4. MENETELMÄT JA MITTARIT Avainryhmät ja kriteerien määrittely Tiedon kerääminen 9 5. KUNTATULOKSET Kriteereihin perustuvat tulokset Asiakasnäkökulma suhteessa kuntanäkökulmaan JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET KUNNILLE 12 LÄHDELUETTELO 14 LIITTEET LIITE 1. Kalenteri 15 LIITE 2. Eeva-hankkeen loppukysely JOHDANTO

3 3 Tavoitteenamme on arvioida Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella toimineen Eeva-hankkeen merkitystä dementoituneiden vanhusten kotona selviytymisessä pilottikuntien näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, sillä vanhusväestön määrä ja sen myötä hoidontarve lisääntyvät tulevaisuudessa. Toisaalta nuoremman väestönosan muuttoliike opiskelun ja työn vuoksi kohdistuu kasvukeskuksiin. Yhä useammat vanhukset asuvat yksin ja voivat kokea turvattomuutta ilman tarveperusteista ja asianmukaista turvajärjestelmää. Kansantaloudellisesti asiaa tarkasteltaessa on todettava se, että vanhusten kotona asumista kannattaa tukea. Laitoshoito ja palveluasuminen ovat kunnan kannalta kalliimpia ja riittämättömiä vaihtoehtoja. Tutussa ympäristössä asuminen niin kauan kuin se on mahdollista omaa elämää halliten, on usein vanhuksen, myös dementoituneen, toiveiden mukainen ja ensisijainen asumismuoto. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite- ja toimintaohjelmassa todetaan ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena olevan kotona asumisen mahdollistaminen mahdollisimman pitkään (STM 2004: 20). Eeva hankkeen arvioinnin perustana on kuntanäkökulma. Selvitämme kuntakyselyiden avulla mitä hyötyä hankkeesta on ollut, minkälaisia tulevaisuuden kehittämishaasteita hanke on tuonut esille sekä kartoittaa hankkeen laadullisia vaikutuksia pilottikunnissa. 2. MIKÄ ON EEVA -HANKE? Eeva-hanke on syntynyt kuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri) alueilla järjestetystä ekoti-hankkeesta nousseiden tarpeiden pohjalta. ekoti-hanke kohdistui ikäihmisille ja sen tarkoituksena oli hyödyntää apuvälineitä ja teknologiaa kotona asumisessa. Tämän hankkeen pohjalta voitiin todeta se, että dementoituneilla vanhuksilla on sairautensa vuoksi erityistarpeita kotona pärjäämiseen liittyen. (http://www.kiinteistoliitto.fi/hankkeet2010/18/14/.) Eeva-hanke toteutettiin ajalla Sen tavoitteena oli luoda yksilöllinen turvaverkko 29 dementoituneelle kotona asuvalle vanhukselle ja heidän omaishoitajalleen. Tavoitteena oli yhdistää dementoituneen arjessa toimivat tahot kuten omaiset, kyläläiset, kotipalvelu ja

4 4 sairaanhoito, tekemään yhteistyötä yhteisen aikataulutuksen mukaisesti. Hankkeen käyttöön haluttiin kehittää kalenterimuotoinen (liite 1.) apuväline tukiverkon kattavuuden varmistamiseksi sekä luoda malli, jota voitaisiin soveltaa muihinkin asiakasryhmiin. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi soveltaa turva- ja kommunikaatioteknologiaa osaksi turvaverkkoa sekä opastaa eri tahoja toimimaan osana turvaverkossa. Kokonaisuudessaan tavoitteena oli yhdistää teknologia ja sosiaalinen verkosto niin, että dementiaa sairastava kykenisi turvallisesti asumaan tutussa kyläyhteisössään ja kodissaan. Tavoitteena oli myös omaishoitajien jaksamisen paraneminen turvaverkon kattaessa kaikki vuorokauden tunnit. (http://eptek.fi/index.php?p=hankkeet&hanke=6.) Eeva- hanke toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla Alajärven, Alavuden, Ilmajoen, Jurvan, Lapuan ja Seinäjoen (Peräseinäjoen alue) kunnissa. Hankkeen osarahoittajana toimi Alma-rahoitus, jonka vuoksi pilottikunniksi valikoituivat maaseutumaiset kunnat eri seutukunnista. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin euroa. Kuntien sijoittama kustannus laitteisiin asukasta kohden oli keskimäärin 700 euroa. Turvalaitteet jäivät kuntien käyttöön. (Hedberg & Salo ) Asiakasvalinnoissa kriteereinä olivat muun muassa asiakassuhde Seinäjoen keskussairaalan neurologian yksikköön, Alzheimer-tauti tai vaskulaarisen dementian ja Alzheimer-taudin sekamuoto sekä asuminen maaseudulla kyläyhteisössä yksin tai omaishoitajan kanssa. Myös kunnilla oli mahdollisuus osallistua asiakkaiden valintaan tarpeiden pohjalta. (Hedberg & Salo ) Hankkeen rahoittajina toimivat: - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (ALMA-ohjelma) - Dose Control Oy - Novartis Finland Oy - Seinäjoen rakennustarvike ja lukko Oy - Addoz Oy - Oy Domino Systems Ab - Videra Oy Hankkeen toteuttajina toimivat: - Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry (EPTEK) - Seinäjoen keskussairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikka - Pilottikunnat: Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Jurva, Lapua, Seinäjoki - LifeIT Oyj - E-P:n Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry - Ilmajoen Elektroniikka Oy

5 5 Muita hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: - Alzheimer -keskusliitto ry. - Finn-Medi tutkimus Oy - Järjestötalo - PrizzTech Oy - Tampereen teknillinen yliopisto - ICT-yrityksiä 2.1. Asiakasprosessi Eeva-hankkeen eräänä tavoitteena oli luoda dementiaa sairastavalle yksilöllinen turvaverkko turvatekniikan, sukulaisten, kyläläisten sekä kunnallisen kotipalvelun ja -sairaanhoidon avulla. Myös palveluyrityksillä, järjestöillä ja diakoniatyöllä oli mahdollisuus osallistua turvaverkon luomiseen. (Hedberg ) Hankkeen työntekijät tekivät jokaisen asiakkaan luokse viisi kotikäyntiä. Ensimmäisellä ja toisella kerralla kartoitettiin asiakkaan tilannetta muun muassa muistitesteillä. Myös sosiaalisen verkoston ja teknisten ratkaisujen kartoitus kuuluivat prosessin käynnistämisvaiheeseen. Kolmannella kerralla asiakkaan luokse kokoontuivat kutsuttuina kaikki turvaverkkoon osallistuvat tahot ja henkilöt. Heidän kesken sovittiin millä tavoin kukin osallistuu dementiaa sairastavan huolenpitoon ja laadittiin lukujärjestyksen tyyppinen kalenteri aikataulutuksineen. Tällä kerralla asennettiin myös käyttöönotettava teknologia ja annettiin opetusta sen käyttöön. Neljännellä kotikäynnillä testattiin turvaverkon toimintaa ja viimeisellä kerralla tehtiin samat testaukset kuin ensimmäisellä kerralla. (Hedberg ) 2.2. Terveysteknologian soveltaminen turvaverkossa Dementiaa sairastavan vanhuksen turvatekniikalta vaaditaan paljon. Laitteiden tulee olla melko huomaamattomia, äänettömiä eikä niissä saa palaa valoja, jotka voivat aiheuttaa turhia pelkoja

6 6 esimerkiksi tulipalosta. Kehoa lähellä olevien laitteiden tulee tuntua miellyttäviltä käyttää niin, ettei vanhus ota niitä pois. Terveysteknologian tulee olla myös eettisesti korkeatasoisia ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä yksilön vapautta tulee kunnioittaa. (Salo ) Eeva-hankkeessa käytettiin pääsääntöisesti jo kehitettyjä välineitä, mutta yritykset kehittelivät yksilöllisiä apuvälineitä tarpeen mukaan. Hankkeen teknologia voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Avustava teknologia käsittää sellaiset apuvälineet, jotka auttavat ja muistuttavat vanhusta päivittäisistä toiminnoista. Esimerkiksi lääkedosettimuistuttajat, puheäänenvahvistimet ja kuvavalintapuhelimet helpottavat kotona pärjäämistä sekä auttavat yhteydenotoissa. Vaaroja ennaltaehkäisevä teknologia edistää dementiaa sairastavan turvallisuutta. Liesivahti, ovihälyttimet ja palovaroittimet toimivat apuna vaaratilanteissa ja hälyttävät apua esimerkiksi turvapuhelimen välityksellä. Hätätilanteissa avunsaantimahdollisuuksia parantavat myös kaatumisvahdit, vuodehälyttimet, mattohälyttimet ja hälytysrannekkeet. Myös gsm-kamerat, tutkat, radiopuhelimet ja kulunvalvontajärjestelmät kuuluvat terveysteknologian laitteistoon. (Salo ) 3. IKÄVALLANKUMOUS JA DEMENTIA Länsimaita lähivuosikymmeninä kohtaavista haasteista mittavin on väestön ikääntyminen seurannaisvaikutuksineen. Ikääntymisen vaikutuksia tarkasteltaessa on kiinnitetty huomiota erityisesti eläkkeiden, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kasvaviin kustannuksiin. Ne ovat varmasti tärkeitä ikääntymiseen liittyviä huolenaiheita, mutta väestön ikääntymisellä on kuitenkin paljon laajemmat vaikutukset. Ikääntymisellä on vaikutuksensa käytännössä kaikille inhimillisen elämän osa-alueille. (Pukkila 2005: 78.) 3.1. Tilastototuuksia Tällä hetkellä Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä noin Vuonna vuotta täyttäneitä on enemmän eli noin henkeä. Toisaalta työikäisen väestön määrä pienenee samanaikaisesti noin hengellä. Suomessa vuonna 2002 vanhuuteen liittyvät menot olivat

7 7 Sosiaaliturvan suunta 2003-julkaisun mukaan noin 32 prosenttia kaikista sosiaalimenoista. Sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat vuonna 2002 lähes 25 prosenttia kaikista sosiaalimenoista ja 6,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. ( Pukkila 2005: 44, 60.) Väestön ikärakenteen vanheneminen tuo palvelujärjestelmälle kasvavia haasteita dementian muodossa. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairasti vuonna 2001 noin ihmistä. Lisäksi noin ihmistä sairasti lievää dementiaa. Joidenkin arvioiden mukaan kolmen vuosikymmenen kuluttua vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastaa noin ihmistä. Vanhusväestön kasvu lisää sairastavuutta, vaikka dementian ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut. Dementiaa sairastavien määrän lisääntyminen kasvattaa paljon avo- ja omaishoidon tarvetta ja sairauden edetessä myös laitoshoidon tarvetta. ( Pukkila 2005:68.) 3.2. Palveluvastuu Suomessa dementiapotilaita hoidetaan useammin laitoksissa kuin muissa EU-maissa. Dementiapotilaiden hoitamisesta koituu välittömiä kustannuksia noin 2 miljardia euroa ja kustannuksista 1,6 miljardia muodostuu laitoshoidosta. Tutkimukset osoittavat, että oikealla tuella kotihoitoa voidaan pitkittää jopa vuodella. Kun tuki kohdistetaan kaikkiin dementiapotilaisiin, säästetään yli 168 miljoonaa euroa vuodessa. ( Eloniemi-Sulkava ) Asuinolojen parantumisen myötä voidaan olettaa laitoshoidon tarpeen supistuvan tulevaisuudessa. Asuntojen parempi soveltuvuus vanhuksille ja apuvälineiden ja muun sosioteknologian hyödyntäminen voivat pidentää ja parantaa mahdollisuuksia kotona asumiseen. Tietotekniikan hyödyntäminen on jo alkanut esimerkiksi kauppa- ja asiointipalveluissa. ( Pukkila 2005:68.) Julkisten palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Kunta on velvollinen järjestämään vanhuspalvelut riittävässä laajuudessa ja kuntalaisten tarpeita vastaavalla tavalla. Vanhuspalvelujen laajuus on jätetty kunnan itsensä harkittavaksi. Kunnilta toivotaan tasa-arvoisuutta peruspalvelujen tarjoamisessa asukkaiden asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Toisin kuin joissakin kunnan tarjoamissa palveluissa, vanhuspalveluissa vanhuksilla ei ole subjektiivista oikeutta palvelujen saamiseen. (Pukkila 2005: 59.)

8 8 Tulevien ikäihmisten ja heidän omaistensa odotukset ja vaatimukset palvelujen laadulle ja määrälle ovat todennäköisesti suuremmat kuin tämän päivän vanhusten. Perheiden ja sukulaisten antamaan tukeen perustuvan epävirallisen avun suhteellisen osuuden ennustetaan pienenevän. Perheiden koko on pienempi kuin aiemmin ja sukupolvien ketju yhteisasumisesta on katkennut. Lapset asuvat usein muilla paikkakunnilla. Talouden ja työllisyyden muutokset ovat lisänneet työikäisen väestön muuttoliikettä kaupunkeihin. Yhä useammat vanhukset asuvat yksin. Toisaalta ikäihmiset muuttavat yhä useammin kaupunkeihin lähemmäksi palveluita ja lapsiaan. Taloudellisen aseman paraneminen ja kulutustottumukset tekevä mahdolliseksi maksaa palveluista.( Pukkila 2005: 69, 70.) 4. MENETELMÄT JA MITTARIT Onnistuneen evaluoinnin perusteena on oikean menetelmän ja mittakaavan valinta. Eeva-hankkeeseen sopivin on monitahoarviointi, joka edustaa laadullista arviointitapaa. Tässä työssä monitahoarvioinnin tarkoituksena on toimia dementiaa sairastavien ja kotona asuvien turvapalveluiden kehittämisen apuvälineenä Avainryhmät ja kriteerien määrittely Monitahoarviointiin liittyvän lähestymistavan käyttö edellyttää ensinnäkin organisaation eri avainryhmien kartoittamista. Tämän jälkeen on mahdollista priorisoida avainryhmät sen mukaan, miten merkittävänä niiden arviointia pidetään. (Vartiainen 1994: 99.) Evaluointimme kunnat, ts. intressiryhmät, ovat pilottikuntien kotisairaanhoidon ja kotipalveluiden henkilökunta. Julkisten hyvinvointipalveluiden osalta avainryhmien valinta on siinä mielessä ongelmatonta, että melko helposti voidaan tunnistaa organisaation toimintakenttään kuuluvat keskeisimmät tahot (Vartiainen 1994: ). Monitahoarvionnin menetelmistä Eeva-hankkeeseen soveltuu sekä tavoite- että talouspainotteinen evaluointi kuin myös asiakastyytyväisyysanalyysit. Voidaan kysyä, onko tavoitteet saavutettu ja millä kustannuksin. Dementiaa sairastavan potilaan käsitys turvateknologiasta on hyvin subjektiivinen ja täten suuntaa antava mielipide. Evaluoinnin kriteereiksi määriteltiin kuntanäkökulmasta katsoen hyödyllisyys, laatu ja tulevaisuuden kehittäminen. Hyödyllisyysnäkökulma tarkoittaa hankkeen tuottamaa hyötyä kunnalle esimerkiksi

9 9 lisääntynyttä informaatiota turvateknologiasta tai kustannussäästöä laitoshoidossa. Myös omaisen omaa hyödyllisyysnäkökulmaa on esitetty erään omaishoitajan osalta. Toinen kriteerimme, laatunäkökulma, mitä hyvää ja mitä huonoa hankkeessa on ollut, soveltuu myös kunnan ja omaisen kohdalta tarkasteltavaksi. Kolmas kriteerimme koskee pelkästään kuntia. Miten ne aikovat tulevaisuudessa kehittää ja hyödyntää turvateknologiaa dementiapotilaiden hoidossa? 4.2. Tiedon kerääminen Olemme haastatelleet puhelimitse kaikkien kuuden kunnan hankeyhteyshenkilöt. Loppukysely tehtiin Eeva-hankkeen projektinvetäjän kautta saatujen kysymysten avulla, jonka toimitimme yhteyshenkilöille sähköpostilla etukäteen tutustuttaviksi (liite 2.). Puhelinhaastatteluissa sovellettiin teemahaastattelun menetelmää, jolloin kysymykset muodostivat teeman, mutta mahdolliset lisäkysymykset selvittivät todellista arjen käytäntöä. Lisäksi haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia, ei vain virkamiehen näkemystä, oli helpompi saada tällä tavoin esille. 5. KUNTATULOKSET Eeva-hankkeesta on tehty loppuraportti maaliskuussa 2006 (diaarinumero 2602/ ). Konkreettisten ja kustannussäästöjen esittäminen näin lyhyen ajan jälkeen hankkeen päättymisestä muodostui hieman ongelmalliseksi. Osassa kunnista jatkosuunnitelmat olivat täysin avoinna eikä pitkäkestoisia suunnitelmia dementiahoidosta oltu tehty Kriteereihin perustuvat tulokset Hyödyllisyys, jota mittasivat kysymykset 3 ja 4. Miten aiotte jatkossa hyödyntää turvaverkkomallia ja teknologiaa kunnassanne? Mitä ovat mielestänne suurimmat haasteet hankkeen tulosten hyödyntämisessä kunnassanne ja mitä kehittämisvälineitä työhönne tarvitsisitte? - kalenterimalli avainryhmille - kunnan talonmies voisi toimia teknologia-asiantuntijana - välineiden vuokrausta jatkossa

10 10 Haasteet: - aikaa pitäisi järjestyä, ettei henkilökunnan tarvitsisi tehdä kaikkea oman työn ohella, tämä on resurssikysymys - laitekoulutusta henkilökunnalla, vastuukysymysten selvittäminen, mahdollinen vastuuhenkilö - yhdyshenkilö/ tukihenkilö, muistihoitaja - kunnan pitäisi olla teknologiamyönteinen - apuvälinelainaamon perustaminen teknologialaitteiden vuokraamista varten - rahoitus muualta kuin kunnista, laiterahoitus - laitteet jäivät kunnille hankkeen loputtua, haasteena niiden käyttäminen tulevaisuudessa - motivoiminen ja asennemuutos Arvolauseke: - Eeva-hanke lisäsi teknologiatietoutta kunnissa ja jätti turvaverkkomallin kuntien käytettäväksi Laatu, jota mittasi kysymys 2. Mitä hankkeessa oli hyvää ja mitä huonoa? Hyvää: - hanke oli hyvä - ajantasaista tietoa uudesta teknologiasta - informaatio toimi Eeva-hankkeessa - tiedonsaanti oli ongelmatonta - vastuuta omaisille - hanke on tukenut kokonaisuuden eteenpäin viemistä niin hoitaja kuin asiakas tasolla - alun yhteispalaverit hyviä - vetäjät hyviä - avarsi teknologialaitteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia kotihoidossa Huonoa: - hanke loppui, ei pysyvä - miten toimitaan laitteiden kanssa tai kustannusten jakamisen kanssa hankkeen loppuessa - tulevaisuus on avoin - hanke kesti suhteellisen lyhyen ajan - liian vähän asiakkaita - eettiset kysymykset selvittämättä - teknologiapelkoa - motivoituminen ajoittain huonoa - henkilökohtainen asenne Arvolauseke: - terveysteknologian toiminnan varmistamiseksi kunnissa tulisi olla yhteyshenkilö

11 11 Tulevaisuuden kehittäminen, jota mittasivat kysymykset 1 ja 5. Mitä Eeva-hanke antoi kuntanne dementiatyöhön? Saatiinko turvaverkon rakentamisella lykättyä asiakkaiden laitoshoitoon siirtymistä? - malli turvaverkon luomiseen - lisätietoja uudesta teknologiasta - asiakkaiden laitoshoitoon siirtymistä saatiin lykättyä - neljä asiakasta välttyi laitoshoidosta - liian aikaista, ei osaa sanoa vielä Arvolauseke: - Eeva-hankkeen aikaansaamien vaikutusten ylläpitäminen vaatii jatkuvaa teknologiakoulutusta ja uusista apuvälineistä tiedottamista 5.2. Asiakasnäkökulma suhteessa kuntanäkökulmaan Omaisten ja muun sosiaalisen verkoston panos dementikon päivittäiseen hyvinvointiin on merkittävä, sillä kokonaisturvaan vaikuttaa myös fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Asiakkaan näkökulmasta katsoen olemme jakaneet tulokset tässäkin hyödyllisyyteen, laatuun ja tulevaisuuden kehittämiseen. Hyödyllisyys - laitteet ovat olleet hankkeen ajan asiakkaille ilmaisia ja hyödyllisiä - kalenterin ansiosta päällekkäiset kotikäynnit julkiselta taholta vähentyneet - jatkossa haasteena ostopalveluiden käyttö (laitteet, asennus, opastus ym.) - hanke tuonut turvallisuutta, tukea ja ihmisenarvoista elämää dementikolle sekä lomia omaisille Laatu - hanke koettu hyvänä - alkukartoitukset toivat laatua mukana olleille asiakkaille - räätälöityä toimintaa ja apuvälineet yksilöllisiä - sosiaalinen verkosto otettiin huomioon (omaiset, diakonit, vapaaehtoiset) - riittävä aika asiakkaalle

12 12 - yhteisökeskeinen ajattelumalli (kokonaisvaltainen ja perhekeskeinen) - laitteet hankkeen päätyttyä maksullisiksi? - kodinhoitajien asenne vaatii muokkausta Tulevaisuuden kehittäminen - kalenteria voi hyödyntää jatkossakin, vaikka hanke loppui - turvateknologiaa mahdollista ostaa tarpeen mukaan - asiakas on saanut laitteet ja palvelun laitteet on tullut tällöin hankituiksi - omaisille tietoa turvateknologiasta - turvaverkko lykkäsi laitoshoitoon siirtymistä 4 dementikolla 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET KUNNILLE Pilottikuntien näkökulmasta Eeva-hanke koettiin hyvin toteutettuna ja yhteistyö ongelmattomana. Parhaimpana hankkeen antina kunnat pitivät konkreettisen turvaverkkomallin muotoutumista sekä uuden teknologiatietouden lisääntymistä. Turvaverkkomallin luominen koettiin laadukkaaksi palveluksi niille asiakkaille ja heidän omaisilleen, jotka olivat hankkeessa mukana. Toisaalta terveysteknologiaan liittyvät eettiset näkökulmat nousivat mietittäviksi, sillä tekniikalla ei voida korvata ihmisten antamaa huolenpitoa. Myös vanhuksen yksilönsuoja ja hienotunteisuus toiminnoissa on otettava huomioon. Eeva-hankkeen kesto koettiin melko lyhyeksi ja sen loppuminen jätti moniin kuntiin kysymyksen siitä, miten terveysteknologiaa hyödynnetään jatkossa. Tässä suhteessa kunnat tosin erosivat toisistaan ja haastateltujen joukossa oli kuntia, joissa terveysteknologian käyttämistä oli jo suunniteltu hyvien kokemusten vuoksi. Kaikissa kunnissa turvalaitteiden hyödyntämiseen suhtauduttiin periaatteessa myönteisesti, mutta toiminnan jatkumiseen tarvittaisiin sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Haastatteluista nousi esille se, että terveysteknologian käyttöön ottaminen ja turvaverkkomallin hyödyntäminen vaatisivat tuki- tai yhdyshenkilön, joka huolehtisi turvaverkon muodostamisesta, teknologian toimimisesta, työntekijöiden jatkuvasta kouluttamisesta sekä omaisten tukemisesta. Kuntasuosituksiksi raportista nousivat terveysteknologian mukaan ottaminen kunnan vanhustyön strategioihin ja alueellisen terveysteknologiakeskuksen perustaminen. Näin kunnat voisivat suhteellisen edullisesti parantaa vanhusten kotona pärjäämistä ja lainata tarvitsemiaan apuvälineitä joustavasti. Apuvälinekeskus huolehtisi laitteiden huollosta ja laajemman käyttäjäkunnan ansiosta yksilöllisetkään laitekehittelyt eivät jäisi tarpeettomana käyttämättä. Kunnat voisivat myös tiivistää yhteistyötään ja

13 13 perustaa useamman kunnan yhteisen apuvälinelainaamon. Myös tuki- tai yhdyshenkilön saaminen kuntaan olisi suositeltavaa. Lisäksi kehitellyn turvaverkkomallin käyttäminen olisi suositeltavaa, sillä näin voitaisiin hyödyntää paremmin sukulaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten mahdollisuuksia avun antoon dementikolle. Mallin avulla voitaisiin lisäksi karsia palveluiden päällekkäisyyksiä. LÄHDELUETTELO Eeva-hanke. Saatavissa : ekoti-hanke. Saatavissa : Eloniemi - Sulkava, Ulla. Dementoituneen kotona asumisen tukeminen. Luento. Seinäjoki Hedberg, Merja, projektipäällikkö, tutkija. Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry. Haastattelu. Seinäjoki Hedberg, Merja. Eeva-hankkeen päätösseminaari Seinäjoki.

14 14 Pukkila, Tarmo ( 2005). Ikävallankumous. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia -sarjan julkaisu nro 58. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Salo, Hannu, teknologia-asiantuntija. LifeIT Oyj. Haastattelu. Seinäjoki Salo, Hannu. Dementiaa sairastavan itsenäisen suoriutumisen terveysteknologiaa Eeva-hankkeessa. Luento. Seinäjoki Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy. Vartiainen, Pirkko (1994). Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö. Acta Wasaensia. Hallintotiede 40. Vaasa: Vaasan yliopisto. LIITE 1. Kalenteri KLO Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Kotipalvelu Kotipalvelu Kotipalvelu Kotipalvelu Kotipalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja

15 illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan Seija soittaa Soile soittaa Sirkka soittaa Sirpa soittaa Simo soittaa Seppo soittaa Seppo soittaa Muuta Diakoni käy kerran kuussa Vapaaehtoista kävelykaveria etsitään LIITE 2. Loppukysely Eeva-hanke Loppukysely kuntien yhdyshenkilöille Nimi ja asema: Kunta: 1. Mitä Eeva-hanke antoi kuntanne dementiatyöhön? 2. Mikä hankkeessa oli hyvää ja mikä huonoa? 3. Miten aiotte tulevaisuudessa hyödyntää turvaverkkomallia ja teknologiaa kunnassanne?

16 16 4. Mitkä ovat mielestänne suurimmat haasteet hankkeen tulosten hyödyntämisessä kunnassanne ja mitä kehittämisvälineitä työhönne tarvitsisitte? 5. Saatiinko turvaverkon rakentamisella lykättyä asiakkaiden laitoshoitoon siirtymistä? Kiitos!

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Projektipäällikkö Merja Hedberg, EPTEK ry EPTEK ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 10.9.2007 Eeva-hanke Tavoite Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Yksilöllinen turvaverkko dementoituneille EEVA- hanke Loppuraportti

Yksilöllinen turvaverkko dementoituneille EEVA- hanke Loppuraportti Merja Hedberg, Hannu Salo, Sami Perälä Yksilöllinen turvaverkko dementoituneille EEVA- hanke Loppuraportti Diaarinumero 2602/3514-2004 Toteuttaja: Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry Koskenalantie

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Muistio Kotona asumista tukevat palvelut Aika: perjantai 19.2.2016 klo 9-13 Kokouspaikka: Kauhajoen kaupungintalo Läsnä: Hannele

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Eeva- hankkeen tulokset ja johtopäätökset

Eeva- hankkeen tulokset ja johtopäätökset Eeva- hankkeen tulokset ja johtopäätökset Hankkeen aikana vahvistui käsitys siitä, että dementoituneen kotona suoriutuminen on nähtävä ja kartoitettava kokonaisuutena: Mukaan tarkasteluun tulee ottaa sosiaalinen,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Viime kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI 2016 2018 Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Kaksi päätoimista työntekijää

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

MUUTOSINFO PALTAMO

MUUTOSINFO PALTAMO MUUTOSINFO PALTAMO 4.4.2017 Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL I&O kärkihanke, Kainuun muutosagentti eija.tolonen@kainuu.fi puh. 044 7101 669 Maakuntien muutosagentit Muutosagentin tehtävänä on mm.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN. Sote työvaliokunta

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN. Sote työvaliokunta IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Sote työvaliokunta 5.2.2016 Anna-Kaisa Pusa, koollekutsuja, Kuntayhtymän johtaja / Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kati Mäkelä, Ikäihmisten palvelujohtaja / Kuntayhtymä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 MIKKELIN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON KÄYTTÖÖN VANHUKSIIN KOHDISTUVASSA KALTOINKOHTELUSSA, VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot