VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA JULKISJOHTAMISEN LAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA JULKISJOHTAMISEN LAITOS"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA JULKISJOHTAMISEN LAITOS Marja-Liisa Ala-Luopa, Seija Hanka ja Anne Kamunen EEVA-HANKKEEN EVALUOINTIPROSESSI Pilottikuntien kokemuksia yksilöllisestä turvaverkosta SISÄLLYSLUETTELO Hallintotieteen/ Sosiaali- ja terveyshallinnon/ raportti Vaasan yliopisto Pirkko Vartiainen

2 2 sivu 1. JOHDANTO 3 2. MIKÄ ON EEVA-HANKE? Asiakasprosessi Terveysteknologian soveltaminen turvaverkossa 6 3. IKÄVALLANKUMOUS JA DEMENTIA Tilastototuuksia Palveluvastuu 7 4. MENETELMÄT JA MITTARIT Avainryhmät ja kriteerien määrittely Tiedon kerääminen 9 5. KUNTATULOKSET Kriteereihin perustuvat tulokset Asiakasnäkökulma suhteessa kuntanäkökulmaan JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET KUNNILLE 12 LÄHDELUETTELO 14 LIITTEET LIITE 1. Kalenteri 15 LIITE 2. Eeva-hankkeen loppukysely JOHDANTO

3 3 Tavoitteenamme on arvioida Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella toimineen Eeva-hankkeen merkitystä dementoituneiden vanhusten kotona selviytymisessä pilottikuntien näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, sillä vanhusväestön määrä ja sen myötä hoidontarve lisääntyvät tulevaisuudessa. Toisaalta nuoremman väestönosan muuttoliike opiskelun ja työn vuoksi kohdistuu kasvukeskuksiin. Yhä useammat vanhukset asuvat yksin ja voivat kokea turvattomuutta ilman tarveperusteista ja asianmukaista turvajärjestelmää. Kansantaloudellisesti asiaa tarkasteltaessa on todettava se, että vanhusten kotona asumista kannattaa tukea. Laitoshoito ja palveluasuminen ovat kunnan kannalta kalliimpia ja riittämättömiä vaihtoehtoja. Tutussa ympäristössä asuminen niin kauan kuin se on mahdollista omaa elämää halliten, on usein vanhuksen, myös dementoituneen, toiveiden mukainen ja ensisijainen asumismuoto. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite- ja toimintaohjelmassa todetaan ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena olevan kotona asumisen mahdollistaminen mahdollisimman pitkään (STM 2004: 20). Eeva hankkeen arvioinnin perustana on kuntanäkökulma. Selvitämme kuntakyselyiden avulla mitä hyötyä hankkeesta on ollut, minkälaisia tulevaisuuden kehittämishaasteita hanke on tuonut esille sekä kartoittaa hankkeen laadullisia vaikutuksia pilottikunnissa. 2. MIKÄ ON EEVA -HANKE? Eeva-hanke on syntynyt kuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri) alueilla järjestetystä ekoti-hankkeesta nousseiden tarpeiden pohjalta. ekoti-hanke kohdistui ikäihmisille ja sen tarkoituksena oli hyödyntää apuvälineitä ja teknologiaa kotona asumisessa. Tämän hankkeen pohjalta voitiin todeta se, että dementoituneilla vanhuksilla on sairautensa vuoksi erityistarpeita kotona pärjäämiseen liittyen. (http://www.kiinteistoliitto.fi/hankkeet2010/18/14/.) Eeva-hanke toteutettiin ajalla Sen tavoitteena oli luoda yksilöllinen turvaverkko 29 dementoituneelle kotona asuvalle vanhukselle ja heidän omaishoitajalleen. Tavoitteena oli yhdistää dementoituneen arjessa toimivat tahot kuten omaiset, kyläläiset, kotipalvelu ja

4 4 sairaanhoito, tekemään yhteistyötä yhteisen aikataulutuksen mukaisesti. Hankkeen käyttöön haluttiin kehittää kalenterimuotoinen (liite 1.) apuväline tukiverkon kattavuuden varmistamiseksi sekä luoda malli, jota voitaisiin soveltaa muihinkin asiakasryhmiin. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi soveltaa turva- ja kommunikaatioteknologiaa osaksi turvaverkkoa sekä opastaa eri tahoja toimimaan osana turvaverkossa. Kokonaisuudessaan tavoitteena oli yhdistää teknologia ja sosiaalinen verkosto niin, että dementiaa sairastava kykenisi turvallisesti asumaan tutussa kyläyhteisössään ja kodissaan. Tavoitteena oli myös omaishoitajien jaksamisen paraneminen turvaverkon kattaessa kaikki vuorokauden tunnit. (http://eptek.fi/index.php?p=hankkeet&hanke=6.) Eeva- hanke toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla Alajärven, Alavuden, Ilmajoen, Jurvan, Lapuan ja Seinäjoen (Peräseinäjoen alue) kunnissa. Hankkeen osarahoittajana toimi Alma-rahoitus, jonka vuoksi pilottikunniksi valikoituivat maaseutumaiset kunnat eri seutukunnista. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin euroa. Kuntien sijoittama kustannus laitteisiin asukasta kohden oli keskimäärin 700 euroa. Turvalaitteet jäivät kuntien käyttöön. (Hedberg & Salo ) Asiakasvalinnoissa kriteereinä olivat muun muassa asiakassuhde Seinäjoen keskussairaalan neurologian yksikköön, Alzheimer-tauti tai vaskulaarisen dementian ja Alzheimer-taudin sekamuoto sekä asuminen maaseudulla kyläyhteisössä yksin tai omaishoitajan kanssa. Myös kunnilla oli mahdollisuus osallistua asiakkaiden valintaan tarpeiden pohjalta. (Hedberg & Salo ) Hankkeen rahoittajina toimivat: - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (ALMA-ohjelma) - Dose Control Oy - Novartis Finland Oy - Seinäjoen rakennustarvike ja lukko Oy - Addoz Oy - Oy Domino Systems Ab - Videra Oy Hankkeen toteuttajina toimivat: - Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry (EPTEK) - Seinäjoen keskussairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikka - Pilottikunnat: Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Jurva, Lapua, Seinäjoki - LifeIT Oyj - E-P:n Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry - Ilmajoen Elektroniikka Oy

5 5 Muita hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: - Alzheimer -keskusliitto ry. - Finn-Medi tutkimus Oy - Järjestötalo - PrizzTech Oy - Tampereen teknillinen yliopisto - ICT-yrityksiä 2.1. Asiakasprosessi Eeva-hankkeen eräänä tavoitteena oli luoda dementiaa sairastavalle yksilöllinen turvaverkko turvatekniikan, sukulaisten, kyläläisten sekä kunnallisen kotipalvelun ja -sairaanhoidon avulla. Myös palveluyrityksillä, järjestöillä ja diakoniatyöllä oli mahdollisuus osallistua turvaverkon luomiseen. (Hedberg ) Hankkeen työntekijät tekivät jokaisen asiakkaan luokse viisi kotikäyntiä. Ensimmäisellä ja toisella kerralla kartoitettiin asiakkaan tilannetta muun muassa muistitesteillä. Myös sosiaalisen verkoston ja teknisten ratkaisujen kartoitus kuuluivat prosessin käynnistämisvaiheeseen. Kolmannella kerralla asiakkaan luokse kokoontuivat kutsuttuina kaikki turvaverkkoon osallistuvat tahot ja henkilöt. Heidän kesken sovittiin millä tavoin kukin osallistuu dementiaa sairastavan huolenpitoon ja laadittiin lukujärjestyksen tyyppinen kalenteri aikataulutuksineen. Tällä kerralla asennettiin myös käyttöönotettava teknologia ja annettiin opetusta sen käyttöön. Neljännellä kotikäynnillä testattiin turvaverkon toimintaa ja viimeisellä kerralla tehtiin samat testaukset kuin ensimmäisellä kerralla. (Hedberg ) 2.2. Terveysteknologian soveltaminen turvaverkossa Dementiaa sairastavan vanhuksen turvatekniikalta vaaditaan paljon. Laitteiden tulee olla melko huomaamattomia, äänettömiä eikä niissä saa palaa valoja, jotka voivat aiheuttaa turhia pelkoja

6 6 esimerkiksi tulipalosta. Kehoa lähellä olevien laitteiden tulee tuntua miellyttäviltä käyttää niin, ettei vanhus ota niitä pois. Terveysteknologian tulee olla myös eettisesti korkeatasoisia ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä yksilön vapautta tulee kunnioittaa. (Salo ) Eeva-hankkeessa käytettiin pääsääntöisesti jo kehitettyjä välineitä, mutta yritykset kehittelivät yksilöllisiä apuvälineitä tarpeen mukaan. Hankkeen teknologia voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Avustava teknologia käsittää sellaiset apuvälineet, jotka auttavat ja muistuttavat vanhusta päivittäisistä toiminnoista. Esimerkiksi lääkedosettimuistuttajat, puheäänenvahvistimet ja kuvavalintapuhelimet helpottavat kotona pärjäämistä sekä auttavat yhteydenotoissa. Vaaroja ennaltaehkäisevä teknologia edistää dementiaa sairastavan turvallisuutta. Liesivahti, ovihälyttimet ja palovaroittimet toimivat apuna vaaratilanteissa ja hälyttävät apua esimerkiksi turvapuhelimen välityksellä. Hätätilanteissa avunsaantimahdollisuuksia parantavat myös kaatumisvahdit, vuodehälyttimet, mattohälyttimet ja hälytysrannekkeet. Myös gsm-kamerat, tutkat, radiopuhelimet ja kulunvalvontajärjestelmät kuuluvat terveysteknologian laitteistoon. (Salo ) 3. IKÄVALLANKUMOUS JA DEMENTIA Länsimaita lähivuosikymmeninä kohtaavista haasteista mittavin on väestön ikääntyminen seurannaisvaikutuksineen. Ikääntymisen vaikutuksia tarkasteltaessa on kiinnitetty huomiota erityisesti eläkkeiden, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kasvaviin kustannuksiin. Ne ovat varmasti tärkeitä ikääntymiseen liittyviä huolenaiheita, mutta väestön ikääntymisellä on kuitenkin paljon laajemmat vaikutukset. Ikääntymisellä on vaikutuksensa käytännössä kaikille inhimillisen elämän osa-alueille. (Pukkila 2005: 78.) 3.1. Tilastototuuksia Tällä hetkellä Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä noin Vuonna vuotta täyttäneitä on enemmän eli noin henkeä. Toisaalta työikäisen väestön määrä pienenee samanaikaisesti noin hengellä. Suomessa vuonna 2002 vanhuuteen liittyvät menot olivat

7 7 Sosiaaliturvan suunta 2003-julkaisun mukaan noin 32 prosenttia kaikista sosiaalimenoista. Sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat vuonna 2002 lähes 25 prosenttia kaikista sosiaalimenoista ja 6,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. ( Pukkila 2005: 44, 60.) Väestön ikärakenteen vanheneminen tuo palvelujärjestelmälle kasvavia haasteita dementian muodossa. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairasti vuonna 2001 noin ihmistä. Lisäksi noin ihmistä sairasti lievää dementiaa. Joidenkin arvioiden mukaan kolmen vuosikymmenen kuluttua vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastaa noin ihmistä. Vanhusväestön kasvu lisää sairastavuutta, vaikka dementian ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut. Dementiaa sairastavien määrän lisääntyminen kasvattaa paljon avo- ja omaishoidon tarvetta ja sairauden edetessä myös laitoshoidon tarvetta. ( Pukkila 2005:68.) 3.2. Palveluvastuu Suomessa dementiapotilaita hoidetaan useammin laitoksissa kuin muissa EU-maissa. Dementiapotilaiden hoitamisesta koituu välittömiä kustannuksia noin 2 miljardia euroa ja kustannuksista 1,6 miljardia muodostuu laitoshoidosta. Tutkimukset osoittavat, että oikealla tuella kotihoitoa voidaan pitkittää jopa vuodella. Kun tuki kohdistetaan kaikkiin dementiapotilaisiin, säästetään yli 168 miljoonaa euroa vuodessa. ( Eloniemi-Sulkava ) Asuinolojen parantumisen myötä voidaan olettaa laitoshoidon tarpeen supistuvan tulevaisuudessa. Asuntojen parempi soveltuvuus vanhuksille ja apuvälineiden ja muun sosioteknologian hyödyntäminen voivat pidentää ja parantaa mahdollisuuksia kotona asumiseen. Tietotekniikan hyödyntäminen on jo alkanut esimerkiksi kauppa- ja asiointipalveluissa. ( Pukkila 2005:68.) Julkisten palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Kunta on velvollinen järjestämään vanhuspalvelut riittävässä laajuudessa ja kuntalaisten tarpeita vastaavalla tavalla. Vanhuspalvelujen laajuus on jätetty kunnan itsensä harkittavaksi. Kunnilta toivotaan tasa-arvoisuutta peruspalvelujen tarjoamisessa asukkaiden asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Toisin kuin joissakin kunnan tarjoamissa palveluissa, vanhuspalveluissa vanhuksilla ei ole subjektiivista oikeutta palvelujen saamiseen. (Pukkila 2005: 59.)

8 8 Tulevien ikäihmisten ja heidän omaistensa odotukset ja vaatimukset palvelujen laadulle ja määrälle ovat todennäköisesti suuremmat kuin tämän päivän vanhusten. Perheiden ja sukulaisten antamaan tukeen perustuvan epävirallisen avun suhteellisen osuuden ennustetaan pienenevän. Perheiden koko on pienempi kuin aiemmin ja sukupolvien ketju yhteisasumisesta on katkennut. Lapset asuvat usein muilla paikkakunnilla. Talouden ja työllisyyden muutokset ovat lisänneet työikäisen väestön muuttoliikettä kaupunkeihin. Yhä useammat vanhukset asuvat yksin. Toisaalta ikäihmiset muuttavat yhä useammin kaupunkeihin lähemmäksi palveluita ja lapsiaan. Taloudellisen aseman paraneminen ja kulutustottumukset tekevä mahdolliseksi maksaa palveluista.( Pukkila 2005: 69, 70.) 4. MENETELMÄT JA MITTARIT Onnistuneen evaluoinnin perusteena on oikean menetelmän ja mittakaavan valinta. Eeva-hankkeeseen sopivin on monitahoarviointi, joka edustaa laadullista arviointitapaa. Tässä työssä monitahoarvioinnin tarkoituksena on toimia dementiaa sairastavien ja kotona asuvien turvapalveluiden kehittämisen apuvälineenä Avainryhmät ja kriteerien määrittely Monitahoarviointiin liittyvän lähestymistavan käyttö edellyttää ensinnäkin organisaation eri avainryhmien kartoittamista. Tämän jälkeen on mahdollista priorisoida avainryhmät sen mukaan, miten merkittävänä niiden arviointia pidetään. (Vartiainen 1994: 99.) Evaluointimme kunnat, ts. intressiryhmät, ovat pilottikuntien kotisairaanhoidon ja kotipalveluiden henkilökunta. Julkisten hyvinvointipalveluiden osalta avainryhmien valinta on siinä mielessä ongelmatonta, että melko helposti voidaan tunnistaa organisaation toimintakenttään kuuluvat keskeisimmät tahot (Vartiainen 1994: ). Monitahoarvionnin menetelmistä Eeva-hankkeeseen soveltuu sekä tavoite- että talouspainotteinen evaluointi kuin myös asiakastyytyväisyysanalyysit. Voidaan kysyä, onko tavoitteet saavutettu ja millä kustannuksin. Dementiaa sairastavan potilaan käsitys turvateknologiasta on hyvin subjektiivinen ja täten suuntaa antava mielipide. Evaluoinnin kriteereiksi määriteltiin kuntanäkökulmasta katsoen hyödyllisyys, laatu ja tulevaisuuden kehittäminen. Hyödyllisyysnäkökulma tarkoittaa hankkeen tuottamaa hyötyä kunnalle esimerkiksi

9 9 lisääntynyttä informaatiota turvateknologiasta tai kustannussäästöä laitoshoidossa. Myös omaisen omaa hyödyllisyysnäkökulmaa on esitetty erään omaishoitajan osalta. Toinen kriteerimme, laatunäkökulma, mitä hyvää ja mitä huonoa hankkeessa on ollut, soveltuu myös kunnan ja omaisen kohdalta tarkasteltavaksi. Kolmas kriteerimme koskee pelkästään kuntia. Miten ne aikovat tulevaisuudessa kehittää ja hyödyntää turvateknologiaa dementiapotilaiden hoidossa? 4.2. Tiedon kerääminen Olemme haastatelleet puhelimitse kaikkien kuuden kunnan hankeyhteyshenkilöt. Loppukysely tehtiin Eeva-hankkeen projektinvetäjän kautta saatujen kysymysten avulla, jonka toimitimme yhteyshenkilöille sähköpostilla etukäteen tutustuttaviksi (liite 2.). Puhelinhaastatteluissa sovellettiin teemahaastattelun menetelmää, jolloin kysymykset muodostivat teeman, mutta mahdolliset lisäkysymykset selvittivät todellista arjen käytäntöä. Lisäksi haastateltavien henkilökohtaisia kokemuksia, ei vain virkamiehen näkemystä, oli helpompi saada tällä tavoin esille. 5. KUNTATULOKSET Eeva-hankkeesta on tehty loppuraportti maaliskuussa 2006 (diaarinumero 2602/ ). Konkreettisten ja kustannussäästöjen esittäminen näin lyhyen ajan jälkeen hankkeen päättymisestä muodostui hieman ongelmalliseksi. Osassa kunnista jatkosuunnitelmat olivat täysin avoinna eikä pitkäkestoisia suunnitelmia dementiahoidosta oltu tehty Kriteereihin perustuvat tulokset Hyödyllisyys, jota mittasivat kysymykset 3 ja 4. Miten aiotte jatkossa hyödyntää turvaverkkomallia ja teknologiaa kunnassanne? Mitä ovat mielestänne suurimmat haasteet hankkeen tulosten hyödyntämisessä kunnassanne ja mitä kehittämisvälineitä työhönne tarvitsisitte? - kalenterimalli avainryhmille - kunnan talonmies voisi toimia teknologia-asiantuntijana - välineiden vuokrausta jatkossa

10 10 Haasteet: - aikaa pitäisi järjestyä, ettei henkilökunnan tarvitsisi tehdä kaikkea oman työn ohella, tämä on resurssikysymys - laitekoulutusta henkilökunnalla, vastuukysymysten selvittäminen, mahdollinen vastuuhenkilö - yhdyshenkilö/ tukihenkilö, muistihoitaja - kunnan pitäisi olla teknologiamyönteinen - apuvälinelainaamon perustaminen teknologialaitteiden vuokraamista varten - rahoitus muualta kuin kunnista, laiterahoitus - laitteet jäivät kunnille hankkeen loputtua, haasteena niiden käyttäminen tulevaisuudessa - motivoiminen ja asennemuutos Arvolauseke: - Eeva-hanke lisäsi teknologiatietoutta kunnissa ja jätti turvaverkkomallin kuntien käytettäväksi Laatu, jota mittasi kysymys 2. Mitä hankkeessa oli hyvää ja mitä huonoa? Hyvää: - hanke oli hyvä - ajantasaista tietoa uudesta teknologiasta - informaatio toimi Eeva-hankkeessa - tiedonsaanti oli ongelmatonta - vastuuta omaisille - hanke on tukenut kokonaisuuden eteenpäin viemistä niin hoitaja kuin asiakas tasolla - alun yhteispalaverit hyviä - vetäjät hyviä - avarsi teknologialaitteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia kotihoidossa Huonoa: - hanke loppui, ei pysyvä - miten toimitaan laitteiden kanssa tai kustannusten jakamisen kanssa hankkeen loppuessa - tulevaisuus on avoin - hanke kesti suhteellisen lyhyen ajan - liian vähän asiakkaita - eettiset kysymykset selvittämättä - teknologiapelkoa - motivoituminen ajoittain huonoa - henkilökohtainen asenne Arvolauseke: - terveysteknologian toiminnan varmistamiseksi kunnissa tulisi olla yhteyshenkilö

11 11 Tulevaisuuden kehittäminen, jota mittasivat kysymykset 1 ja 5. Mitä Eeva-hanke antoi kuntanne dementiatyöhön? Saatiinko turvaverkon rakentamisella lykättyä asiakkaiden laitoshoitoon siirtymistä? - malli turvaverkon luomiseen - lisätietoja uudesta teknologiasta - asiakkaiden laitoshoitoon siirtymistä saatiin lykättyä - neljä asiakasta välttyi laitoshoidosta - liian aikaista, ei osaa sanoa vielä Arvolauseke: - Eeva-hankkeen aikaansaamien vaikutusten ylläpitäminen vaatii jatkuvaa teknologiakoulutusta ja uusista apuvälineistä tiedottamista 5.2. Asiakasnäkökulma suhteessa kuntanäkökulmaan Omaisten ja muun sosiaalisen verkoston panos dementikon päivittäiseen hyvinvointiin on merkittävä, sillä kokonaisturvaan vaikuttaa myös fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Asiakkaan näkökulmasta katsoen olemme jakaneet tulokset tässäkin hyödyllisyyteen, laatuun ja tulevaisuuden kehittämiseen. Hyödyllisyys - laitteet ovat olleet hankkeen ajan asiakkaille ilmaisia ja hyödyllisiä - kalenterin ansiosta päällekkäiset kotikäynnit julkiselta taholta vähentyneet - jatkossa haasteena ostopalveluiden käyttö (laitteet, asennus, opastus ym.) - hanke tuonut turvallisuutta, tukea ja ihmisenarvoista elämää dementikolle sekä lomia omaisille Laatu - hanke koettu hyvänä - alkukartoitukset toivat laatua mukana olleille asiakkaille - räätälöityä toimintaa ja apuvälineet yksilöllisiä - sosiaalinen verkosto otettiin huomioon (omaiset, diakonit, vapaaehtoiset) - riittävä aika asiakkaalle

12 12 - yhteisökeskeinen ajattelumalli (kokonaisvaltainen ja perhekeskeinen) - laitteet hankkeen päätyttyä maksullisiksi? - kodinhoitajien asenne vaatii muokkausta Tulevaisuuden kehittäminen - kalenteria voi hyödyntää jatkossakin, vaikka hanke loppui - turvateknologiaa mahdollista ostaa tarpeen mukaan - asiakas on saanut laitteet ja palvelun laitteet on tullut tällöin hankituiksi - omaisille tietoa turvateknologiasta - turvaverkko lykkäsi laitoshoitoon siirtymistä 4 dementikolla 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET KUNNILLE Pilottikuntien näkökulmasta Eeva-hanke koettiin hyvin toteutettuna ja yhteistyö ongelmattomana. Parhaimpana hankkeen antina kunnat pitivät konkreettisen turvaverkkomallin muotoutumista sekä uuden teknologiatietouden lisääntymistä. Turvaverkkomallin luominen koettiin laadukkaaksi palveluksi niille asiakkaille ja heidän omaisilleen, jotka olivat hankkeessa mukana. Toisaalta terveysteknologiaan liittyvät eettiset näkökulmat nousivat mietittäviksi, sillä tekniikalla ei voida korvata ihmisten antamaa huolenpitoa. Myös vanhuksen yksilönsuoja ja hienotunteisuus toiminnoissa on otettava huomioon. Eeva-hankkeen kesto koettiin melko lyhyeksi ja sen loppuminen jätti moniin kuntiin kysymyksen siitä, miten terveysteknologiaa hyödynnetään jatkossa. Tässä suhteessa kunnat tosin erosivat toisistaan ja haastateltujen joukossa oli kuntia, joissa terveysteknologian käyttämistä oli jo suunniteltu hyvien kokemusten vuoksi. Kaikissa kunnissa turvalaitteiden hyödyntämiseen suhtauduttiin periaatteessa myönteisesti, mutta toiminnan jatkumiseen tarvittaisiin sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Haastatteluista nousi esille se, että terveysteknologian käyttöön ottaminen ja turvaverkkomallin hyödyntäminen vaatisivat tuki- tai yhdyshenkilön, joka huolehtisi turvaverkon muodostamisesta, teknologian toimimisesta, työntekijöiden jatkuvasta kouluttamisesta sekä omaisten tukemisesta. Kuntasuosituksiksi raportista nousivat terveysteknologian mukaan ottaminen kunnan vanhustyön strategioihin ja alueellisen terveysteknologiakeskuksen perustaminen. Näin kunnat voisivat suhteellisen edullisesti parantaa vanhusten kotona pärjäämistä ja lainata tarvitsemiaan apuvälineitä joustavasti. Apuvälinekeskus huolehtisi laitteiden huollosta ja laajemman käyttäjäkunnan ansiosta yksilöllisetkään laitekehittelyt eivät jäisi tarpeettomana käyttämättä. Kunnat voisivat myös tiivistää yhteistyötään ja

13 13 perustaa useamman kunnan yhteisen apuvälinelainaamon. Myös tuki- tai yhdyshenkilön saaminen kuntaan olisi suositeltavaa. Lisäksi kehitellyn turvaverkkomallin käyttäminen olisi suositeltavaa, sillä näin voitaisiin hyödyntää paremmin sukulaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten mahdollisuuksia avun antoon dementikolle. Mallin avulla voitaisiin lisäksi karsia palveluiden päällekkäisyyksiä. LÄHDELUETTELO Eeva-hanke. Saatavissa : ekoti-hanke. Saatavissa : Eloniemi - Sulkava, Ulla. Dementoituneen kotona asumisen tukeminen. Luento. Seinäjoki Hedberg, Merja, projektipäällikkö, tutkija. Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry. Haastattelu. Seinäjoki Hedberg, Merja. Eeva-hankkeen päätösseminaari Seinäjoki.

14 14 Pukkila, Tarmo ( 2005). Ikävallankumous. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia -sarjan julkaisu nro 58. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Salo, Hannu, teknologia-asiantuntija. LifeIT Oyj. Haastattelu. Seinäjoki Salo, Hannu. Dementiaa sairastavan itsenäisen suoriutumisen terveysteknologiaa Eeva-hankkeessa. Luento. Seinäjoki Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy. Vartiainen, Pirkko (1994). Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö. Acta Wasaensia. Hallintotiede 40. Vaasa: Vaasan yliopisto. LIITE 1. Kalenteri KLO Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee 7.00 Terho käväisee Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Tuulikki Kotipalvelu Kotipalvelu Kotipalvelu Kotipalvelu Kotipalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Ruokapalvelu Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja Tuulikki käy iltapäivällä ja

15 illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan illalla useaan kertaan Seija soittaa Soile soittaa Sirkka soittaa Sirpa soittaa Simo soittaa Seppo soittaa Seppo soittaa Muuta Diakoni käy kerran kuussa Vapaaehtoista kävelykaveria etsitään LIITE 2. Loppukysely Eeva-hanke Loppukysely kuntien yhdyshenkilöille Nimi ja asema: Kunta: 1. Mitä Eeva-hanke antoi kuntanne dementiatyöhön? 2. Mikä hankkeessa oli hyvää ja mikä huonoa? 3. Miten aiotte tulevaisuudessa hyödyntää turvaverkkomallia ja teknologiaa kunnassanne?

16 16 4. Mitkä ovat mielestänne suurimmat haasteet hankkeen tulosten hyödyntämisessä kunnassanne ja mitä kehittämisvälineitä työhönne tarvitsisitte? 5. Saatiinko turvaverkon rakentamisella lykättyä asiakkaiden laitoshoitoon siirtymistä? Kiitos!

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa? Projektipäällikkö Merja Hedberg, EPTEK ry EPTEK ry:n 10-vuotis-juhlaseminaari 10.9.2007 Eeva-hanke Tavoite Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1

Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Etelä-Pohjanmaan Ikä-Sote - Kotona asumista tukevat palvelut työryhmä 1 Muistio Kotona asumista tukevat palvelut Aika: perjantai 19.2.2016 klo 9-13 Kokouspaikka: Kauhajoen kaupungintalo Läsnä: Hannele

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Sosiaali- ja terveysvaliokunta, Eduskunta 2.6.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN. Sote työvaliokunta

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN. Sote työvaliokunta IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Sote työvaliokunta 5.2.2016 Anna-Kaisa Pusa, koollekutsuja, Kuntayhtymän johtaja / Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kati Mäkelä, Ikäihmisten palvelujohtaja / Kuntayhtymä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus

Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Länsipohjan tuotantoalueen palveluprosessit ja asiakkaiden osallisuus Liisa Niiranen Länsipohjan tuotantoalue-integraatio 2 Länsipohjan tuotantoalue-valmistelu 3 4 Prosessien arviointikriteerit Ikäihmisten

Lisätiedot

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja VERKOSTOTYÖ koulutus Aika, paikka Kouluttaja Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketit 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostotyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö koulutuksen tavoite Koulutuksen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot