Yksilöllinen turvaverkko dementoituneille EEVA- hanke Loppuraportti

Transkriptio

1 Merja Hedberg, Hannu Salo, Sami Perälä Yksilöllinen turvaverkko dementoituneille EEVA- hanke Loppuraportti Diaarinumero 2602/ Toteuttaja: Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry Koskenalantie 16, Seinäjoki,

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Hankkeen tausta 5 3. Hankkeen tavoitteet 5 4. Kohderyhmä 7 5. Hankkeen tapa lähestyä asiakasta 8 6. Toteuttajatahot 9 7. Hankkeen toimenpiteet Opinnäytetyöt Hankkeen talous Eeva-hankkeen palveluprosessi Kotona asuvan dementoituneen turvaverkko Sosiaalinen verkosto osana turvaverkkoa Omaiset ja sukulaiset Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto Kolmas sektori Yksityinen sektori Terveysteknologian soveltaminen turvaverkossa Teknologiaprosessin vaiheet 30 A. Ongelmien kartoitus ja tekninen arviointi 32 B. Teknisten ratkaisujen suunnittelu ja kustannusarvion laadinta 32 C. Kaupungin/ kunnan päätös palvelusta tai teknisestä ratkaisusta 32 D. Palvelun tai teknisen ratkaisun hankinta 32 E. Palvelun järjestäminen tai teknisen ratkaisun vieminen asiakkaalle, opetus ja ohjaus 33 F. Itsenäisen suoriutumisen arviointi Hankkeessa käytetyt teknologiaratkaisut Erilaisten teknologiaratkaisujen arviointi Erilaisten teknologioiden soveltuvuus dementiaoireiselle Esimerkkejä teknologioista 44 A. Turvapuhelin lisälaitteineen 44 B. Kameravalvonta 45 C. Tracker- kulunvalvonta 48

3 D. Domino-kotilaite Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät teknologian soveltamisessa Dementian tuomia erityisvaatimuksia teknologian kehittäjille Asiakastapauksia Hankkeen tulokset ja johtopäätökset Jatkosuunnitelmat Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Lähteet 64 Liitteet

4 2 1. Johdanto Valtakunnallisesti ikäihmisten palvelujen kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisen kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Toimenpidesuosituksiin kuuluu luoda ja ylläpitää hyvinvoinnin kannalta tärkeitä sosiaalisia verkostoja ja tukea erityisesti dementoituneiden kotona asumista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.(sosiaali- ja terveysministeriö: 2003). Tämä on sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsottuna hyvä tavoite. Muistihäiriöt ja dementia ovat kasvava kansanterveydellinen ja sosiaalinen haaste. Dementoituneita on Suomessa tällä hetkellä Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastaa yli ja lievää dementiaa noin henkilöä. Vuosittain noin sairastuu dementoivaan sairauteen. Lisäksi 65-vuotiaista ja vanhemmista henkilöistä yli 30 % kärsii lievemmästä ikääntymiseen liittyvästä muistihäiriöstä. Muistihäiriöiden ja dementian esiintyvyys lisääntyy väestön ikärakenteen vanhetessa. Suomessa arvioidaan vuonna 2010 olevan jo lähes dementiapotilasta. (Viramo, Sulkava:2001). Vuonna 2020 lasketaan Suomessa olevan 1,2 miljoonaa yli 65 vuotiasta ja tällä hetkellä 65- vuotiaista dementoituneita on 7 %. Voidaan siis arvioida että vuonna 2020 on vähintään keskivaikean vaiheen dementoituvaa enemmän kuin nyt. Kotona asuu tällä hetkellä kaikista dementoituneista 50-60%. (Viramo ja Sulkava: 2001). Pelkästään keskivaikean ja vaikean dementian hoidon kustannukset 1995 olivat Suomessa noin 9,7 miljardia markkaa, josta avohoidon osuudeksi arvioidaan 1,9 miljardia markkaa. Luvuissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi omaishoitajien ansionmenetyksiä ja heidän usein ympärivuorokautisesti tekemänsä työn arvoa. Vaikean dementian hoidon kustannusten arvioidaan nousevan vuoteen 2010 mennessä jo yli 12 miljardiin markkaan. (Suomen lääkärilehti 29/98 vsk 51). Keskimäärin laitoshoito maksaa kuukaudessa euroa (Dementiabarometri: 2003). Dementoituneilla on muita suurempi riski päätyä pitkäaikaiseen laitostasoiseen hoitoon (Jagger et al. :2000) ja on todettu, että laitostasoisissa hoitopaikoissa 80-85%:lla selvä kognitiivinen heikentyminen tai dementia (Laurila ym. 2004, Noro ym. :2005). Lisäämällä dementoituneiden kotihoidon määrää saadaan siis aikaan huomattavia kustannussäästöjä. Kaiken tämän pohjana

5 3 täytyy kuitenkin olla laadukas, joustava ja inhimillinen palvelu ja hoiva, jota dementoituneelle kotiin tarjotaan. Alzheimer-keskusliiton tutkimuksen mukaan monia turvallisuusriskejä kuten vaeltelua ja eksymistä tai niiden pelkoa ei voida hallita yksittäisten kotisairaanhoidon käyntien avulla eikä tekniikkakaan yksin ilman ihmisen läsnäoloa ole ratkaisu ongelmaan. Lisäksi todetaan, että naapuruston, lähiympäristön ja perheenjäsenten ja vapaaehtoistyöntekijöiden voimavarat tulisi ottaa käyttöön hoitoketjussa. Alzheimer- keskusliiton omaisselvityksessä tuli ilmi, että kymmenesosa sairastuneen omaisista ilmoitti, ettei turvaverkossa ole heidän lisäkseen ketään muita. Kotona asuvien dementoituvien tarpeet kunnissa tulisi nähdä omana erilliskysymyksenään: Toistuva palveluohjaus, kuntouttava ote ja palvelujen lisääminen. (Tervonen: 2004). Ajatuksena hankkeessa oli, että muistihäiriö- ja dementiapotilaan arkisen kotona suoriutumisen apuna tulisi olla aukoton turvaverkkoa, johon kuuluu sekä ihmisen läsnäolo että sitä tukevat erilaiset kommunikaatio- ja turvavälineet. Yhteiskunnallisena ongelmana nähtiin se, että omaishoitajat uupuvat hoitotyöhönsä, yksin asuvat vanhukset joutuvat liian aikaisin laitoshoitoon. Kotona käyvät omaiset, läheiset, naapurit, kotipalvelu, kotisairaanhoito eivät ole tietoisia toistensa toiminnasta, jolloin sekä päällekkäisyyksiä että aukkoja syntyy. Tähän ongelman ratkaisemiseksi haluttiin tässä hankkeessa rakentaa turvaverkko, jossa omaishoitajan taakkaa helpotetaan, potilaan turvallisuutta parannetaan ja yhteistyötä koordinoidaan. Tällaista kokonaisverkkomallia ei ole vielä olemassa vaan kenttä on edelleen hajanainen. Palvelu- ja hoitoverkon toimijat liikkuvat asiakkaan arjen tasolla usein toisistaan tietämättä. Ikääntyvien kasvava ryhmä tulee jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän palveluja ja turvaa kotiin avohoidon lisääntyessä. Eläkkeiden tason noustessa korkeammin koulutettujen tullessa pikkuhiljaa eläkeikään, ikääntyvien maksukyky paranee ja palveluja tullaa ostamaan enemmän. Hajaasutusalueella ei tällä hetkellä ole dementoituneille päivätoimintaa ja välimatkatkin ovat pitkiä palvelujen ääreen. Kotitalousvähennyksen parannus mahdollistaa sen, että kotona teetetyn työn kustannukset saa osittain vähentää verotuksessa. Vuoden 2003 alusta alkaen saa vähentää 10 % itse palkasta, palkan sivukulut tai 60 % työkorvauksesta. Kotitalousvähennys lisää pienimuotoisten kotitaloudessa tarvittavien työsuoritusten kysyntää, kun hinta asiakkaalle on huomattavasti edullisempi.

6 4 Mahdollisuudet palveluyrittäjyyden kasvuun maaseudun kylissä ovat siis parantuneet ja parantuvat edelleen. Kun turvaverkolla pystytään estämään esim. eksyminen, kaatuminen, masennusoireet tai vaikka laitokseen joutumista viivyttämään muutamalla päivällä, tuottaa se yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Ikäihmiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, joten räätälöity palvelukonsepti asiakkaan parhaaksi tukee sekä kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään että ennaltaehkäisee kaikenlaisia onnettomuuksia joissa korkea ikä, muistamattomuus, dementia ja muut sairaudet ovat osallisina. Tarvitaan myös omaishoitajan työn helpottamiseen kehitettyjä keinoja, jolloin voidaan estää omaishoitajan uupumista ja potilaan laitoshoitoon siirtymistä. Dementia on aivoja vaurioittava oire, jota aiheuttaa useat neurologiset sairaudet. Yleisin näistä sairauksista on Alzheimerin tauti. Dementoituminen aiheuttaa mm. muistin vaurioitumista, laajaalaista älyllisten kykyjen heikkenemistä, kielellisiä häiriöitä, hahmottamisen häiriöt ja kätevyyden häiriöt. Dementiaa aiheuttavaan sairauden eteneminen jaetaan kolmeen vaikeusasteeseen, joiden avulla olemme tässä hankkeessa arvioineet dementoituvan kotona suoriutumisen ja teknologian käytön mahdollisuuksia. Niitä ovat lievä vaihe, jolloin dementoituva tarvitsee satunnaisesti apua itsenäiseen elämiseen. Keskivaikeassa vaiheessa sairastunut tarvitsee useimmissa arkitoimissa apua ja joutuu helposti vaaratilanteisiin. Vaikean vaiheen dementiassa sairastunut tarvitsee jo jatkuvaa ja säännöllistä apua. (Sulkava, Eloniemi, Erkinjuntti, Hervonen:1994). Dementoituvan turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa erityisesti seuraavat kolme oireryhmää. Kognitiivisia oireita ovat muistamattomuus, päättelykyvyn häiriöt ja arvostelukyvyn heikkeneminen. Toiminnallisin oireisiin taas kuuluvat erilaiset hahmotusvaikeudet ja liikesarjojen suorittamisen häiriöt kuten epävakaa ja kömpelö kävely. Lisäksi tähän ryhmään kuuluu puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöt. Psykologiset oireet liittyvät usein masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Ne voivat aiheuttaa myös fyysisiä riskejä aggressiivisten tunteenpurkausten tai harhaluulojen ja näkyjen osalta. Eräs tärkeä turvallisuutta heikentävä tekijä on myös dementoituneen sairaudentunnottomuus, jolloin hän ei tajua milloin on vaarassa. Uni-valverytmin häiriöt lisäävät öisin tapahtuvaa vaeltelua ja eksymisvaaraa. Hämäryys ja hiljaisuus voivat myös lisätä aistihäiriöitä. (Hurley A, Gauthoer M A ym.: 2004).

7 5 2. Hankkeen tausta Etelä-Pohjanmaalla Kuusiokuntien ekoti- hankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että teknologian hyväksikäyttö kotona suoriutumisen tukena kannattaa. Kuitenkin se on edelleen osittain ongelmallista. Ongelman muodostaa selkeästi muistipotilaat ja dementoitumisen vaikeusaste. Silloin jos asiakas itse pystyy hälyttämään jollakin tavalla apua tilanteeseensa, voidaan turvatekniikkaa laajasti käyttää, mutta jos hän ei kykene hälyttämään apua tai muista ottaa laitetta mukaan ulos tai lenkille ollaan ongelmien edessä. Erilaisia sekä aktiivi- että passiivihälytyksillä varustettuja turvalaitteita on kehitelty pääasiassa sisätiloihin. Teknologian yhdistäminen toimivaan sosiaaliseen verkostoon ja vaikkapa palveluyrityksen osaamiseen varmistaa myös teknologian toiminnan tehokkuuden. Olimme todenneet myös, että erityisesti teknologian soveltamisesta dementoituneiden kotihoitoon oli olemassa hyvin vähän käytännön tietoa. Kuntatasolla tunnettiin oikeastaan vain turvapuhelin ja joitakin muita yksittäisiä laitteita. Tieto tarvittiin siis lisää. Myös muilla aloilla jo käytössä olevia teknologioita ei oltu paljoakaan sovellettu kotihoitoon, vielä vähemmän sellaisen haasteellisen erikoisryhmän käyttöön kuin dementoituneet ovat. ekoti-hankkeessa todettiin, että dementoituneiden kohdalla pelkkä teknologian viesti kotiin ei ole toimiva ratkaisu. Tarvitaan tueksi laajempaa verkostoa. 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteet olivat: Luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla asuville dementoituneille ja heidän omaishoitajilleen Koota turvaverkko turvatekniikan tukemana omaisista, sukulaisista, ystävistä, naapureista, kyläläisistä, kuntien kotipalvelusta, palveluyrityksistä, järjestöistä, diakoniatyöstä, vapaaehtoisista ym. Yhdistää dementoituneen arjessa toimivat tahot tekemään yhteistyötä yhteisen aikataulutuksen mukaisesti Luoda kalenterimuotoinen apuväline koko turvaverkon avuksi Soveltaa turva- ja kommunikaatioteknologiaa osaksi turvaverkkoa Opastaa eri tahoja toimimaan osana turvaverkkoa

8 6 Rakentaa malli, jota voidaan soveltaa muihinkin erikoisryhmiin EEVA- hankkeen tavoite oli luoda yksilöllinen turvaverkko muistihäiriöistä kärsiville erityisesti haja-asutusalueella asuville henkilöille, jolloin hän voi pidempää turvallisesti asua omassa kodissaan ja omaishoitaja jaksaa kauemmin hoitaa läheistään kotona. Malli haluttiin sovittaa hankkeen aikana osaksi palvelujärjestelmää erityisesti alueella toimivien muistineuvoloiden kautta. Pidimme tärkeänä konkreettista jalkautumista dementoituneen ja hänen omaishoitajansa arkeen ja tutustua elämäntilanteeseen kotona. Tätä kautta haluttiin luoda toimiva malli, jossa kaikki 24 tuntia potilaan vuorokaudesta saadaan turvan piiriin. Tarkoituksena oli hyödyntää kaikki tahot osaksi turvaverkkoa. Turvaverkkomallia toivottiin voitavan jatkossa dementoituville kohdistetun pilotoinnin jälkeen laajentaa muihinkin asiakasryhmiin (ikääntyneet, vammaiset, muut sairausryhmät) ja näin luotaisiin maaseudun palveluyrityksille ruohonjuuritason toimintaverkko, jossa ne voisivat olla tarjoamassa palvelujaan osaksi turvaverkkoa. Hankkeen aikana pilotointiin osallistuvat yritykset tai yrittäjyydestä kiinnostuneet voisivat hankkia käytännön kokemusta asiakaskentästä ja luoda kontakteja. Tavoitteena oli luoda päiväkirjamuotoinen apuväline dementoituneen avuksi, jossa verkon jokainen jäsen on vapaaehtoisesti ja vastuullisesti mukana ja tietää tehtävänsä. Näin dementoituneen turvallisuus ja kotona suoriutuminen on kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti kartoitettu ja tuettu parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeessa haluttiin yhdistää julkiset (mm. kodinhoitaja ja kotisairaanhoitaja) ja ei-julkiset tahot (mm. omaiset, naapurit, postinkantaja, palveluyritykset, seurakunta, vapaaehtoistyöntekijät) tekemään koordinoitua yhteistyötä asiakkaan arjessa. Turvaverkon rakentamisessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Kokonaisuuteen kuuluvat myös turvallisuutta lisäävät apuvälineet. Asiat sovitaan kaikkien osapuolten kesken, jotka jollakin tavalla ovat mukana muistipotilaan hoitoketjussa. Tarkoituksena oli siis turvaverkon kaikkien näkökulmien toimivuuden varmistaminen yksittäisen muistihäiriöpotilaan kohdalla ja kotiympäristön turvallisuuden lisääminen erilaisilla turvaratkaisuilla. Eri tahojen opastaminen toimimaan osana turvaverkkoa oli myös hankkeen tärkeä tehtävä. Toiminnan jatkuvuudelle pilotoinnin jälkeenkin juuri perehdyttäminen oli ja on kriittinen asia.

9 7 Toinen jatkuvuuden kannalta oleellinen asia on se, kuka yksilöllistä turvaverkkotoimintaa pilotoinnin jälkeen koordinoi. Tämä on yksi kysymys, johon hankkeessa haettiin vastausta. Hankkeessa pyrittiin järjestämään kotona asuvan dementiapotilaan ja omaishoitajan avunsaanti siten, että se on koordinoitua ja mielekästä. Monet toimijat ovat jollakin tavalla avun tuojina, mutta eivät tiedä toistensa toiminnasta, jolloin päällekkäisyyttä ja voimavarojen tuhlausta tapahtui paljon. Lisäksi vuorokauden aikana saattoi olla useita tunteja, jolloin turva puuttuu kotona asuvalta dementoituneelta. Näitä aukkoja hankkeessa pyrittiin paikkaamaan. 4. Kohderyhmä Asiakkaita olivat 29 dementoitunutta ja heidän omaishoitajaansa Etelä-Pohjanmaan kuudessa kunnassa, joita olivat Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Jurva, Lapua ja Seinäjoki (Peräseinäjoen alue). Pyrimme mahdollisimman paljon valitsemaan maaseudulla kyläyhteisöissä yksin tai omaishoitajan kanssa asuvia dementoituneita mukaan hankkeeseen. Kriteerinä oli myös, että diagnoosi on Alzheimer-tauti tai vaskulaarisen dementian ja AT:n sekamuoto. Tästä poikettiin sen verran, että yksi asiakas sairasti frontaalidementiaa. Hänet haluttiin kuitenkin ottaa mukaan hänen nuorehkon ikänsä ja erityisen palvelutarpeensa takia. Kaikkein asiakkaiden tuli olla Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asiakkaita ja asiakkaiden kartoittamisessa auttoi Seinäjoen keskussairaalan neurologian poliklinikan kuntoutusohjaaja Minna Huhtamäki - Kuoppala. Hyvin tärkeässä roolissa asiakkaiden valinnassa olivat myös pilottikuntien yhdyshenkilöt, jotka valitsivat kriteerien puitteissa kaikkein eniten apua tarvitsevat henkilöt ja ottivat ensimmäiseksi yhteyttä näihin ehdokkaisiin. Hankkeeseen ei ollut vaikea sinänsä löytää asiakkaita ja useampikin olisi ollut halukas tulemaan mukaan. Ongelmaksi muodostui kuntien osittain hidas asiakasvalintaprosessi. Myös inhimillisiä erehdyksiä ja tiedon katkoksia tapahtui puolin ja toisin. Aktiivisuutta ja vastuunottoa olisi joiltakin osin kaivattu lisää. Ikähaarukka 54-vuotiaasta 90-vuotiaaseen ikäjakauman painottuessa kuitenkin ikävuoden välille. Mukana oli kaksi alle 65 vuotiasta asiakasta. Heistä kahdellatoista (12) oli lievän vaiheen dementia, keskivaikea dementia oli neljällätoista (14) ja vaikean vaiheen dementia kolmella (3) henkilöllä.

10 8 Asiakkaiden asumistapa jakautui seuraavasti: omakotitalossa asui kaksikymmentäviisi (25), rivitalossa kolme (3) ja kerrostalossa yksi (1). Heistä kolmetoista (13) asui yksin, kolme (3) asuu samassa talossa mutta eri taloudessa kuin omaishoitajansa. Puolison kanssa heistä asui seitsemän (7), pojan kanssa neljä (4), tyttären kanssa yksi (1) ja vävyn kanssa yksi (1). Yksi asiakas on hankkeen aikana siirtynyt palvelukotiin, yksi vanhainkotiin ja yksi on kuollut. 5. Hankkeen tapa lähestyä asiakasta Dementoituneen oman mielipiteen ja totuuden kuuleminen oli ensimmäinen tärkeä periaate hankkeeseen lähdettäessä. Hankkeessa lähestyttiin dementoituvaa asiakasta ihmisenä, joka on paljon muutakin kuin sairastunut. Otimme huomioon hänen koko eletyn elämänsä, joka tuli esiin kotikäyntien aikana heidän kertoessaan elämästään ja kokemuksistaan. Vaikeammin dementoituneiden kanssa kommunikointi oli erilaista: sanojen tilalle tuli kosketus ja myönteisen tunnelman luonti. Halusimme lähestyä dementoitunutta ja hänen lähipiiriään hienotunteisesti ja luoda lämmin ilmapiiri, joka helpottaisi turvaverkon luontia. Mehän menimme toisten ihmisten yksityiselle reviirille, heidän kotiinsa. Toinen pyrkimys oli nähdä dementoituneen turvallisuus kokonaisuutena, johon sisältyy psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi. Pyrimme kartoittamaan mielenkiinnon kohteet ja jäljellä olevat taidot. Tavoitteena oli turvaverkon luonnin ja dementoituneen aidon kuuntelemisen avulla luoda turvallisuutta ja antaa heille tuntee siitä, että he ovat edelleen arvokas osa yhteisöään. Lähtökohtana oli ajatus, että jokaisella dementoituneella on yksilöllinen oireyhtymä, erilaiset tarpeet ja asenteet. Nämä tekijät myös vaihtelevat sairauden eri vaiheissa. Hankkeen aikaan pyrimme myös tukemaan dementoituneen itsemääräämisoikeutta sillä dementia on yksilöllisyyttä uhkaava tauti, jossa taito toisensa jälkeen riisutaan pois kuten eräs omaishoitaja tilannetta hankkeessa kuvaili. Tämän takia sekä turvaverkon luonnissa että teknologian käytössä tulee dementoituneen omaa yksilöllisyyttä kunnioittaa ja itsemääräämistä tukea niin kauan kuin se on turvallisuuden kannalta mahdollista. Riippumattomuuden ja itsemääräämisoikeuden suhde on dementoituneen kohdalla haasteellinen. Tässäkin hankkeessa henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisen ja toisaalta turvallisuuden takaamisen ja heitteillejätön estäminen olivat moneen kertaan punnittavana sekä meidän

11 9 hanketyöntekijöiden keskusteluissa että sitten omaisen ja kunnan työntekijöiden kanssa keskustellessa. Totesimme, että turvallisuuden tulee olla ennen riippumattomuutta, jos dementoitunut aiheuttaa toiminnallaan itselleen tai muille vaaraa. Lähinnä nämä asiat liittyivät dementoituneiden käytösoireisiin, joihin kuuluu mm. levottomuus, harhailemaan lähtemisen tarve ja ahdistuneisuus. Myös harhanäyt aiheuttivat vaaratilanteita. Erityisesti kulunvalvonnassa jouduttiin pohtimaan seurannan eettisiä rajoja ja sopimaan tarkasti koska ja kuinka voidaan dementoitunutta esimerkiksi kuvallisesti seurata. 6. Toteuttajatahot Toteuttajat ja yhteistyökumppanit Etelä-Pohjanmaan Telelääketieteen Palvelukeskus ry, EPTEK : päätoteuttaja ja hallinnoija LifeIT Oyj: tekninen asiantuntemus Seinäjoen Keskussairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikka: asiakasvalinnat, neuvonta Pilottikunnat: Ilmajoki, Seinäjoki, Alajärvi, Alavus, Lapua ja Jurva E-P:n Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry: alku- ja lopputestaukset (Kehittämispäällikkö Maija Välimäki ja kuntoutusohjaaja Minna Huhtamäki - Kuoppala) Ilmajoen Elektroniikka oy: tekninen asiantuntemus ja innovointi erityisesti elektroniikka ja sähköpuolella Yhteistyökumppanit: Alzheimer-keskusliitto: tiedotusapu Suomen dementiahoitoyhdistys ry: tiedotusapu Etelä-Pohjanmaan Järjestötalo: vapaaehtoissektorin kartoitus Tampereen teknillinen yliopisto/dmi: tekniset erityiskysymykset FinnMedi Tutkimus Oy: yrityskontaktit PrizzTech Oy: yrityskontaktit ICT-yrityksiä: tuotteita hankkeeseen Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan maaseutuohjelma, ALMA

12 10 Oy Domino Systems Ab Dose Control Oy Novartis Finland Oy Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko oy Videra Oy Ohjausryhmä Hannele Suvanto/Ritva Rinta-Pukka, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Merja Hedberg, projektipäällikkö, EPTEK ry Petteri Jääskeläinen/Arto Lanamäki, toiminnanjohtaja, EPTEK ry Hannu Salo, teknologia-asiantuntija, SHO, LifeIT Oyj Keijo Koivisto, tulosalueyksikköjohtaja, Seinäjoen keskussairaala/ neurologia Minna Huhtamäki-Kuoppala, kuntoutusohjaaja, Seinäjoen keskussairaala/muistipoliklinikka Maija Välimäki, kehittämispäällikkö Etelä-Pohjanmaan muistihäiriö- ja dementiayhdistys ry Kari Mäkelä, terveydenhuollon tietotekniikan professori, TTY/DMI

13 11 Eeva-hankkeen yhteistyö- ja organisaatiokaavio TURVAVERKKO Kokoaminen ja hallinta Projektipäällikkö Merja Hedberg TURVAVERKKO Tekniset turvaratkaisut Tekninen asiantuntija Hannu Salo Lääketiede Hoitotyö Seinäjoen Keskussairaala Neurologian ja geriatrian poliklinikka - asiakasvalinta - asiantuntemus Toimenpiteet: - turvaverkon tekniset ratkaisut - ratkaisujen arviointi ja sovellus Kuntien muistineuvojat: Ilmajoki: Leena Huhtanen/ Reetta Kananoja Lapua: Pirkko Kuusisaari Alavus: Sari Haveri Alajärvi: Päivi Joensuu Peräseinäjoki: Helena Pohjasniemi Jurva: Leena Köykkä - turvaverkon kokoaminen/päivitys - kokonaisuudesta huolehtiminen - paikallistason tuntemus ja yhteyshenkilö Kohde ja tavoitteet: DEMENTOITUNUT/OMAISHOITAJA kotiolosuhteissa TURVAVERKKO TOIMINNASSA 24 TUNTIA Työntekijöinä hankkeessa toimivat : Projektipäällikkö Merja Hedberg Geronomi Maija Välimäki Kuntoutusohjaaja Minna Huhtamäki-Kuoppala Teknologia-asiantuntija Sami Perälä

14 12 Yrittäjä Jukka Mäkinen Avustamassa myös kolme EPTEK ry:ssä työskennellyttä harjoittelijaa, muutamalla kotikäynnillä mukana opiskelijat Tuija Varo ja Leonardo Forzoni Ostopalvelusopimuksella hankkeessa työskenteli puolipäiväisesti teknologia-asiantuntija Hannu Salo 7. Hankkeen toimenpiteet Hankkeen alkutiedotus toteutettiin laajasti paikallisille, maakunnallisille ja kansallisille medioille hankkeen alku- ja keskivaiheilla sekä artikkeleja kirjoitettiin keväällä 2005 erikoisjulkaisuihin. Hankkeen päättymisvaiheessa ostettiin tiedotuskampanjapalvelu tiedotuspalveluja tarjoavalta Tenho ky:ltä. Pidimme seminaariesityksen Eeva-hankkeesta Hyve-konferenssissa, joka on hyvinvointiteknologian tärkeimpiä vuosittaisia seminaareja. Helmikuussa 2005 valmistui hankkeen esite ja www-sivut. Maaliskuussa 2005 osallistuttiin posterilla Sairaanhoitajapäiville. Abstraksti julkaistiin seminaarijulkaisussa. Tietoa laitetiin hankkeesta erilaisiin portaaleihin ja yhdistysten nettisivuille. Asikasvalintatilanteessa kiersimme kuntakierroksilla kymmenessä eteläpohjalaisissa kunnassa, jossa esiteltiin hanketta ja uusinta teknologiaa kunnan toimijoille. Samalla sitoutettiin mukaan lähteviä kuutta kuntaa. Tämän kierroksen aikaa tapasimme noin 40 kuntien vanhustyössä mukana olevaa henkilöä. Hankkeen aikana kunkin kunnan kotikäyntien ollessa pääosin tehty järjestettiin yleisöluento ja henkilökunnan informointitilaisuudet kaikissa kunnissa. Vielä hankkeen päättyessä kävimme asikaskohtaisesti läpi asiat kotipalvelun kanssa kaikissa kunnissa. Samaan aikaan käytiin neuvotteluja myös yhteistyökumppanien kanssa työnjaosta ja heidän osallistumistavastaan. Yksityistä rahoitusta koskevia neuvotteluja käytiin kymmenen yrityksen kanssa, joista kuuden kanssa allekirjoitettiin sopimus (Dose Control Oy, Oy Domino Systems Ab, Novartis Finland Oy, Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko Oy).Teknologiaa testattiin LifeIT Oyj:n laboratoriossa ja neuvotteluja käytiin monien yritysten kanssa heidän tuotteittensa käytöstä hankkeessa. Addoz Oy:n kohdalla sovimme osallistumisesta hankkeen alkaessa, mutta koska heiltä ei rahasuoritusta tullut hankkeen aikana, heidät jätettiin hankkeesta pois syksyllä Tähän mennessä he olivat kuitenkin ehtineet saada runsaasti hyötyä hankeemme kautta.

15 13 Kotikäynnit aloitettiin keväällä 2005 Ilmajolla, Seinäjoella /Peräseinäjoella ja osaksi Lapualla ja Alavudella. Kuntien pitkittyneen päätöksenteon ja asiakasvalinnan takia Alajärven ja Jurvan kotikäynnit alkoivat vasta loppusyksystä, jolloin töitä kasautui paljon hankkeen loppuvaiheeseen. Lisäksi jo aikaisemmin läpikäydyillä asiakkailla tuli uusia tarpeita ja muutoksia, joihin piti reagoida. Viimeinen teknologian asennus tapahtui helmikuun 2006 loppupuolella henkilölle, jolla kulunvalvonta oli tullut yllättäen ainoaksi keinoksi selviytyä vielä kotihoidossa. Keskimäärin jokainen 29 asiakasta vaati noin viisi kotikäyntiä. Monille niitä kertyi enemmänkin. Osan kanssa oli myös paljon muunlaista sopimista ja neuvottelua sekä omaisten tukemista puhelimitse ja sähköpostilla. Keväällä 2005 EPTEK ry järjesti Ikääntyneiden turvallisuus ja teknologia- seminaarin, jonka aihepiiri kietoutui Eeva-hankkeen ympärille. Siihen osallistui 130 kuntien, tutkimustahojen ja asiantuntijoiden edustajaa. Helmikuussa 2006 järjestettiin Eeva-hankeen loppuseminaari, jossa 100 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista oli kuulemassa hankkeen tuloksia. Lista erilaisista tapahtumista, joissa hanketta on tuotu esiin: Syksy 2004 Hyve-konferenssissa Hämeenlinnassa Eeva-hankkeen esittely Kansanedustaja Paula Risikolle turvaverkon ja teknologian esittely Seinäjoen Keskussairaalan neurologien lääkärivierailulla hanke-esittely Kuntien rekrytointivaiheen kuntakierros 10 kuntaan (Jurva, Jalasjärvi, Teuva, Isojoki, Kauhajoki, Ilmajoki, Alavus, Peräseinäjoki, Alajärvi, Lapua), joissa turvaverkon ja teknologian esittely lähinnä sosiaali- ja vanhustyönjohtajille ja palveluohjaajille Lipoosuuspäivät Torikeskuksessa Seinäjoella, jossa koko päivän teknologiaesittelyä seinäjokiselle yleisölle Jyväskylän yliopiston gerontologian professoreille ja jatko-opiskelijoille hankkeen ja teknologioiden esittely Kevät 2005 Baltian matka, jossa mm. seminaari Tallinnassa, jossa esittelimme hankkeessa mukana olevaa teknologiaa Jurvan kunnanhallituksen kokouksessa hankkeen ja teknologian esittely Jurvassa rekrytointitilaisuus, jossa turvaverkko ja teknologiaesittely

16 14 Valtakunnallisilla Sairaanhoitajapäivillä esillä teknologiaa ja hankkeen posteri, seminaarijulkaisussa abstrakti Etelä-Pohjalaisten terveysmessujen standillä Areenassa terveysteknologiaesittelyä ja hanketietoutta Ikääntyneiden turvallisuus- ja teknologia seminaari, jossa rahoittajayrityksillä oli mahdollisuus näyttelyssä esitellä tuotteitaan. Hankkeen esittely ja laitekoulutus Ilmajoen kotipalvelulle Yleisötilaisuus Alavudella, jossa käytiin läpi hanke ja teknologiat Yleisötilaisuus Peräseinäjoella, jossa käytiin läpi hanke ja teknologiat AMK sosiaali- ja terveysala, vanhusten erikoisammattitutkinto, luennot ja teknologiaesittely Etelä-Pohjanmaan opisto, vanhustyön erikoistumisopinnot, luennot ja teknologiaesittely Seinäjoen keskussairaala, murtumien ehkäisypoliklinikalla luento asiakkaille, joilla ollut murtuma Alahärmä, eri kuntien edustajat Härmänmaalta, hanke- ja teknologiaesittely Kauhajoki, Sote yksikön koulutus, työelämävalmennus sos- ja terveydenhuollon työntekijöille, hanke- ja teknologiaesittely Tuija Varon Eeva-hankkeeseen liittyvän päättötyön esitys Mediwestissä Helsinki, Valtionkonttorin henkilökunta ja koko valtakunnan sotainvalidien kuntoutusohjaajat, teknologiaesittely Ähtäri, Veljeskoti, teknologiaesittelytilaisuus ikäihmisille ja sotainvalideille ym. Laihia, terveysteknologian esittely sos- ja terveyspuolen alan ammattilaisille Syksy 2005 Yleisötilaisuus Ilmajoella, jossa käytiin läpi hanke ja teknologiat Valtakunnallisilla dementiapäivillä esittelypöytä, jossa hankkeen posteri ja teknologiat esillä Kotona- seminaari Hämeenlinnassa, jossa hanke ja teknologiaesitys IKÄFoorumi- seminaari Espoossa, jossa esitelty hanketta ja teknologiaa Yleisötilaisuus Lapualla, jossa käytiin läpi hanke ja teknologiat Muistiyhdyshenkilökoulutus Seinäjoella, jossa hankkeen ja teknologioiden esittely ja teknologiapöytä Kokkolassa Keski-Pohjanmaan dementiatyöntekijöiden koulutuksessa kertomassa hankkeesta ja teknologoista Jurvan yleisöluento ja henkilökuntakoulutus, jossa teknologiat esillä

17 15 PHSP:n alueen muistiyhdyshenkilöiden tutustuminen Eeva-hankkeeseen ja teknologiaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille useita koulutuspäiviä terveysteknologiasta ja hankkeesta Perhe hoitotyön ytimessä - seminaarissa ( Tampereen perhehoitotieteen projektiryhmä), hankkeen esittely Telelääketieteen Professori Kari Mäkelä käyttänyt hankkeen teknologiaa esittelymateriaalina Tampereen Teknillisen yliopiston telelääketieteen peruskursseilla Lapua, Sote yksikön koulutus, työelämävalmennus sos- ja terveydenhuollon työntekijöille Alajärvi, Sote yksikön koulutus, työelämävalmennus sos- ja terveydenhuollon työntekijöille Seinäjoen Palvelualojen oppilaitoksen lähihoitajaryhmät, teknologiaesittelyt ja hankeesittely Kevät 2006 Lapualla, Jurvassa, Peräseinäjoella, Alavudella, Alajärven ja Ilmajoella toinen laitekoulutus ja hankkeen tulosten esittely Posteri esillä kansallisessa Telelääketieteen seminaarissa Loppuseminaari : Turvaverkko ja teknologia dementoituneen arjessa, hankkeen tulosten esittely, teknologiat esillä Turvaverkkokalenteri Kotiapuriin Eeva hankkeessa yhtenä rahoittajayrityksenä olleen Videra Oy:n kanssa jatkokehitettiin Kotiapuri nimistä tuotetta. Kotiapuri on markkinoilla oleva tuote, joka perustuu tietoliikenneverkon kautta otettavaan yhteyteen palvelun tarjoajan tai omaisten välillä. Laitteen avulla voi esimerkiksi tilata ateriapalvelusta ruokaa tai ottaa videoyhteys omaiseen, jolla on siihen tarvittava laitteisto. Uutena asiana Kotiapuriin kehittelimme turvakalenteria. Kotiapuria oli tarkoitus testata Eeva-hankkeessa. Sitä varten kartoitimme asiakkaat, joilla on tarvittava adsl yhteys. Tavoitteenamme oli saada Kotiapuri testiin, jossa olisimme nähneet, miten dementoitunut suhtautuu videopuheluihin ja onnistuuko keskustelu ko. laitteen avulla. Lisäksi Kotiapuriin saatava kalenteri olisi ollut helposti saatavilla ja näkyville tarkistuksia ja muutoksia varten. Kotiapurin testaaminen ei kuitenkaan onnistunut, koska tuotetta ei saatu testauskäyttöön. Tuotteen tämän hetkinen kehitysvaihe ei ole tiedossa.

18 16 8. Opinnäytetyöt Tuija Varo teki opinnäytetyönsä Eeva-hankkeessa aiheesta Millaisia ominaisuuksia tulee terveysteknologiavälineissä olla, että ne sopisivat dementoituneelle kotona asumisen tueksi. Työ liittyi ammattikorkeakoulutasoiseen johtajuuden erikoistumiskoulutukseen. Leonardo Forzoni oli italialainen insinööriopiskelija, joka teki osittain hankkeen ohjauksessa diplomityön Telecommunications technologies in home health care: Remote monitoring system for a person with dementia. Työ tehtiin Tampereen Teknillisen Yliopiston DMI yksikölle ja italialaiselle Universita degli studia di Firenze:lle. Forzoni käytti erästä hankkeen asiakastapausta pohjana työnsä kotimonitorointiosuudessa. Kirsti Väänänen käytti Eeva-hanketta ammattikorkeakoulutason opinnoissaan palveluohjaukseen liittyvässä päättötyössään. Hän oli erään asiakkaamme omainen ja käytti tätinsä turvaverkon luontia esimerkkinä työssään. Anne Kamunen opiskelee Vaasan yliopistossa sosiaali- ja terveyshallintoa ja tekee evaluointityön Eeva-hankkeesta. Tiedonkeruutapana on kunnan yhdyshenkilöiden ym. haastattelu. Näkökulman miten pilottikunnat ovat hankkeesta saaneet ja mitkä ovat jatkosuunnitelmat. Työn on tarkoitus valmistua huhtikuussa Mikko Kytöniemi teki Eeva-hankkeen puitteissa keväällä 2005 opinnäytetyön Seinäjoen ammattikoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön sosiaalialan koulutusohjelmaan. Aiheena oli Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan näkemyksiä ikääntyvien terveysteknologisista apuvälineistä Seinäjoella ja Kuusiokunnissa.

19 17 9. Hankkeen talous Hankkeen rahoituksesta 90% tuli alueellisesta maaseutuohjelma ALMA: sta ja 10% yksityisiltä lääke- ja teknologiayrityksiltä. Rahoitus Budjetti Toteutuma TE- keskus Yksityinen rahoitus Luontaissuoritus, muu Yhteensä Toteutuneet kustannukset (arvio) Kustannuslaji budjetti Toteuma erotus Palkka- ja sivukulut , , ,34 Ostopalvelut , , ,51 Matkakulut 7 916, ,87-565,07 Vuokrat , , ,42 Luontaissuoritukset ,00 Toimistokulut 6 519, , ,90 Muut kulut 3 035, , , , ,10

20 Eeva-hankkeen palveluprosessi Palveluprosessin eteneminen Eeva-hankkeessa: ASIAKKAAN TILANTEESEEN PEREHTYMINEN NEUVOTTELUT 1. KOTIKÄYNTI yksilöllinen teknisten ratkaisujen ja tämän hetkisen sosiaalisen turvaverkon kartoitus SUUNNITTELU teknisten ratkaisujen liittäminen osaksi turvaverkkoa, sosiaalisen turvaverkon toimijoiden etsiminen 2. KOTIKÄYNTI teknisten ratkaisujen toteutus kotiin, opetus ja ohjaus, sosiaalisen verkoston sitouttaminen TYYTYVÄINEN ASIAKAS JA TOIMIVA TURVAVERKKO TURVAVERKON KOKONAISUUDEN ORGANISOINTI TURVAVERKON TOIMINNAN ARVIOINTI / TEKNISTEN RATKAISUJEN ARVIOINTI TURVAVERKON TOIMINNAN SEURANTA 3. KOTIKÄYNTI turvaverkon teknisen puolen testaus sekä opetus / ohjaus, kokonaisverkoston toimivuuden testaus 1. Ensimmäinen kotikäynti Alkumittaukset: MMSE, GDS-FAST, CDR-luokitus, Neuropsykiatrinen haastattelu Alkumittaukset teki geronomi Maija Välimäki. 2. Toinen Kotikäynti Asiakkaan yksilöllinen sosiaalisen verkoston ja teknisten ratkaisujen kartoitus Ensimmäisen kotikäynnin tekivät Merja Hedberg ja Hannu Salo, jolloin perehdyttiin tarkasti useamman tunnin ajan perheen arkeen ja etsittiin mahdollisuuksia parantaa dementoituneen turvallisuutta. Käynnin aikana kartoitettiin olemassa oleva sosiaalinen

21 19 verkosto, mielenkiinnon kohteet ja teknologiatarpeet. Keskusteltiin ketä muita turvaverkkoon voitaisiin kutsua mukaan ja mitä palveluja tarvitaan. 3. Suunnittelu sosiaalisen turvaverkon toimijoiden etsiminen ja teknisten ratkaisujen suunnittelu Hedberg otti yhteyttä kaikkiin turvaverkon osapuoliin, neuvotteli osallistumisesta ja kutsui seuraavalle kotikäynnille. Joissakin tapauksissa omainen halusi hoitaa turvaverkon kutsumisen. Salo teki suunnitelman teknologiasta ja hankki hankintapäätökset kunnalta. 4. Kolmas kotikäynti sosiaalisen verkoston neuvottelut ja sitouttaminen, teknisten ratkaisujen toteutus, opetus ja ohjaus Koko turvaverkko osallistui mahdollisuuksien mukaan tapaamiseen, jossa sovittiin jokaisen roolit ja vastuut. Teknologiaa asennettiin ja käyttöä opetettiin koko turvaverkolle. 5. Turvaverkon kokonaisuuden organisointi Hedberg laati turvaverkkokalenterin keskustelujen pohjalta ja toimitti sen omaishoitajalle tarkistettavaksi. Sen jälkeen kalenteri jaettiin omaiselle, dementoituneelle ja kotipalveluun. 6. Neljäs kotikäynti Kokonaisturvaverkon toiminnan testaus Neljännellä käyntikerralla seurattiin, että teknologia ja turvaverkko toimii suunnitellusti. Tilanteiden muuttuessa tarvittiin monesti useampiakin käyntejä. 7. Viides kotikäynti: o Loppumittaukset: MMSE, GDS-FAST, CDR-luokitus, Neuropsykiatrinen haastattelu Loppukartoituksista pääosan tekivät Maija Välimäki. Mukana oli myös Merja Hedberg. Osassa käyntejä myös Minna Huhtamäki-Kuoppala. Käynneillä tehtiin vielä arviointia ja seurantaa. 8. Turvaverkon toiminnan seuranta ja arviointi Kotikäyntien aikana tapahtui jatkuvaa arviointi ja seurantaa havainnoinnin ja keskustelun muodossa. Hankkeen päättyessä tehtiin vielä kirjallinen kysely omaisille/dementoituneelle ja kunnan yhdyshenkilölle.

22 Kotona asuvan dementoituneen turvaverkko Hankkeen turvaverkko koostui dementoituneen yksilöllisesti rakennetusta sosiaalisesta verkostosta ja teknologiasta. Sosiaalisella verkostolla tässä hankkeessa tarkoitetaan niitä vuorovaikutussuhteita, joiden kautta yksilö ylläpitää sosiaalista identiteettiään. Se on dynaaminen kokonaisuus, jossa on aina vastavuoroisuutta. Turvaverkolla taas tarkoitetaan tässä hankkeessa jokapäiväisiä sosiaalisten suhteiden verkkoa, johon kuuluu ihmisten väliset kontaktit sekä puhelin ym. sähköisten viestimien kautta tapahtuvat yhteydenotot sekä turvallisuutta parantavat tekniset laitteet, jotka tuovat turvallisuuden tunnetta sekä potilaalle, omaisille, läheisille että hoitohenkilökunnalle. Turvaverkko huolehtii yksilön perustarpeista niin, että ne mahdollisimman hyvin tulevat päivittäin tyydytettyä. Malli turvaverkkokalenterista (liite) luotiin hankkeen aikana. Se tehtiin lukujärjestysmuotoon, jotta se olisi tutunomainen myös dementoituneelle ja helposti luettavissa. Kalenteri tehtiin räätälöidysti kaikille 29 asiakkaalle. Kalenterista tehtiin oma versio dementoituneelle ja oma versio omaisille sekä kotipalveluun. Kalenteriin on merkitty sekä sosiaalinen verkosto että käytetty teknologia. Eeva-hankkeessa turvaverkko muodostui viidestä eri kokonaisuudesta: Omaiset ja sukulaiset, julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, kolmas sektori, yksityinen sektori ja teknologia. Seuraavassa esitellään nämä viisi tahoa. Kaikki luettelossa olevat tahot ovat olleet jollakin tavalla mukana tämän hankkeen asiakkaiden turvaverkoissa Sosiaalinen verkosto osana turvaverkkoa Omaiset ja sukulaiset: puoliso lapset ja heidän puolisonsa lapsenlapset sisaret tai veljet sisaren ja veljen lapset muut sukulaiset

23 21 Tärkein turvaverkon osapuoli dementoituneelle on omaishoitaja tai muu läheisin ihminen. Tämän henkilön ei välttämättä tarvitse olla sukulainenkaan, mutta suurimmassa osassa tapauksia lähin ihminen on joku omaisista. Dementoituneelle on tärkeää, että lähipiirissä on joku uskottu henkilö. Useimmiten tämä henkilö on puoliso tai lapsi. Hankkeessamme on ollut mukana useita dementoituneita, joilla ei ole joko lainkaan omaa perhettä tai pariskunta on ollut lapseton ja puoliso kuollut. Näissä tapauksissa on aina löytynyt joku lähiomainen, hyvin usein sisaret ja veljet tai heidän lapsensa, joka on ollut uskottu henkilö. Omaisten rooli on turvaverkossa ja dementoituneen kotona suoriutumisessa avainasemassa. Hankkeen alusta lähtien omaishoitajan jaksamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota varsinkin puolisohoitajien kohdalla, jotka olivat suurimmaksi osaksi jo itsekkin iäkkäitä ja sairaita. Eräässä perheessä koko perhedynamiikka tuli ottaa erityisesti huomioon erityiskysymyksenä. Perheen isä oli sairastunut Alzheimerin tautiin ja omaishoitajana toimiva iäkäs vaimo sairasti sekä reumaa että syöpää. Perheessä asui myös kaksi yli 50-vuotiasta lasta, jotka kummatkin olivat kehitysvammaisia. Suurimman huomion hankkeessa sai tässä tapauksessa vaimo, jonka jaksamista erityisesti pyrittiin tukemaan kriisiytyneessä tilanteessa. Perheen sisällä voi usein olla myös ristiriitoja esimerkiksi lasten hoitoroolien takia. Yhdelle henkilölle kasaantuu paljon vastuuta ja muiden usein kaukana asuvien lasten rooli on jäänyt pienemmäksi. Tästä syntyi sekä syyttelyä että syyllisyydentunteita. Nämä tilanteet ja perhekeskustelut tulee hoitaa hienovaraisesti ja ehdottaa turvaverkko kalenterin muokkaamista kaikille tahoille sopivaksi. Kaukana asuvien omaisten syyllisyydentunnetta ja avuttomuutta voitiin lievittää esimerkiksi sovituilla soittovuoroilla. Eräässä perheessä, jossa sairastunut äiti asui yksin, seitsemän lasta soittavat vuoropäivin illalla ja tarkistavat että kaikki on hyvin ja samalla kyselevät päivän kuulumisia. Tässä perheessä myös viikonloput on jaettu niin, että joka viikonloppuna jonkun lapsen perhe on aina äidin luona viikonlopun vietossa. Tämä rouva sanoo olevansa rikas kun hänellä on 12 lastenlasta ja ne kaikki pitävät hänestä ja tulevat mielellään katsomaan häntä. Useaan otteeseen palautteessa on tullut esiin, että turvaverkon luonnin jälkeen voidaan todeta: On hyvä että joku ulkopuolinen ottaa ohjat käsiinsä. Perhe saattaa tarvita jotakin ulkopuolista tahoa, joka mahdollisimman tasaveroisena keskustelukumppanina pyrkii ohjaamaan tilannetta niin, että roolit saadaan sovittua ja vastuuta jaettua. Lisäksi hanke on herättänyt perheitä ja sukuja keskustelemaan dementoituneen tilanteesta ja lähentänyt perheen ja suvun jäseniä yhteisen asian äärellä. Aina on muistettava, että toisen kotiin meneminen ja siellä neuvojen antaminen vaatii

24 22 empaattista ja herkkää lähestymistapaa ja hyvin konkreettista, elämänläheistä näkökulmaa toimiakseen. Hankkeessa on koettu hyväksi, että hankkeen ihmiset tulevat kotiin eikä heidän tarvitse lähteä mihinkään. Dementoituneen kanssa kaikki tällainen ylimääräinen lähteminen ja tuleminen on työlästä ja aiheuttaa usein dementoituneessa levottomuutta. Usein pitkään omaistaan hoitaneella ihmisellä on ennakkoluuloja ulkoa ja ylhäältä tulevalle ohjaukselle. Eräässä tapauksessa naimatonta rouvaa hoitanut veli oli alussa hyvin kielteinen kaikelle avulle ja ajatteli, että saa kyllä siskonsa hoidettua yksinkin. Hän oli kuitenkin 80-vuotias ja kaipasi omaakin aikaa, joten halusimme sitä hänelle järjestää. Kun hän huomasi, että hänen panostaan kyllä arvostetaan, mutta häntä halutaan työtaakassa auttaa, hän suostui palveluyrityksen, kotipalvelun, ruokapalvelun ja teknologian tuloon mukaan turvaverkkoon. Lopulta hän sanoi olevansa kovasti iloinen että pääsi nyt viikonloppuna lähtemään myös ystävänsä luo kyläilemään. Omaiset ovat olleet hankkeessa kaikkein motivoituneimpia rakentamaan ja toteuttamaan turvaverkkoa. Se on ymmärrettävää, koska myös kotihoidon ongelmat koskettavat heitä eniten. Turvaverkon luonnin jälkeen eräs viiden kilometrin päässä asuva iäkäs rouva, joka oli kuormittunut sisarensa hoitamisesta huokaisi: Mitähän tästä olis tullu iliman Eeva-hanketta. Hänen osaltaan sisaren kylvettämisvastuu jäi pois, samoin sunnuntaiaamuinen lääkkeiden antaminen ja puuron keittäminen. Eräs omainen totesi, että turvaverkon kokoamisen jälkeen uskaltaa pyytää apua turvaverkolta kun asiasta on sovittu. Heidän kohdallaan ei sovittu mistään tietyistä päivistä tai kellonajoista, jolloin sukulaiset ja ystävät osallistuvat hoitoon ja hoivaan, vaan keskusteltiin siitä, että omaishoitajalla on oikeus tarvittaessa pyytää apua. Lisäksi eriteltiin hieman asioita missä kukakin voi olla avuksi. Tässä tapauksessa esimerkiksi uimahallissa käynnin yhteydessä omaishoitajarouva voi pyytää siskonsa miestä tulemaan mukaan sairastuneen miehensä saunakäynnille. Tämä ongelma on tullut esiin muissakin asiakastapauksissa, joissa pariskunta yhdessä käy uimassa. Joissakin tapauksissa turvaverkon luomiseen ei vielä ollut suurta tarvetta tai sekä omaiset että hankkeen työntekijät näkivät tarpeen, mutta dementoitunut itse ei halunnut ottaa apua vastaan. Syynä tähän on yleensä sairaudentunnottomuus, jolloin ei tiedosteta sairauden luonnetta eikä osata myöskään ennakoida tulevia asioita. Vastoin toisen tahtoa apua ei voida antaa. Näissä tapauksissa kuitenkin asiasta puhuminen lähipiirin ja sairastuneen kanssa herätti heidät varautumaan tulevaan

25 23 sairauden kehitykseen ja mahdollisiin vaaratilanteisiin. Toisaalta myös kannustimme dementoituvaa tekemään niitä asioita mitä vielä kykenee tekemään Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto Toinen osa-alue turvaverkossa on julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Sieltä mukana olivat jo vakiintuneet yhteistyötahot kotihoidossa eli kotisairaanhoito kotipalvelu ruokapalvelu muistihäiriöisten päivätoiminta Kunnan kotipalvelu ja kotisairaanhoito on keskeisessä roolissa dementoituneen turvaverkossa. Hankkeessamme yhdentoista (11) henkilön kotona kävi aloittaessamme kotipalvelu. Seitsemällätoista (17) ei ollut kotipalvelua. Neljän (4) henkilön (kolmessa perheessä) kohdalla aloitettiin hankkeen aikana kotipalvelu. Pilottikunnissa perushoiva toimii hyvin, mutta tiedonkulussa ja tiimityössä on jonkin verran parannettavaa. Vaikka järjestimme heille koulutuksia kunnassa, saattoi jossakin tapauksessa vasta ihan hankkeen loppupuolella kotipalvelulle kirkastua, että juuri hänen hoitamalleen rouvalle oli rakennettu turvaverkko. Olivat vain ihmetelleet, että onpa täällä omaiset ja ystävät aktivoituneet käymään ja osallistumaan hoivaan. Tieto oli jäänyt jonnekin hankkeen kuntayhdyshenkilön ja kotipalvelutyöntekijöiden välille. Monien kuntien kohdalla ongelmia aiheuttivat organisaation joustamattomuus eli se, ettei sektorirajojen yli kunnan sisällä tieto kulkenut kunnolla eikä esim. kotipalvelua selkeästi informoitu ja vastuutettu mukaan turvaverkkoon. Kotipalvelun kentällä toimivat työntekijät tunsivat olevansa usein irrallaan muusta turvaverkosta, koska tieto jäi monissa tapauksissa kunnassa vain hankkeen yhdyshenkilölle. Tähän pyrittiin vaikuttamaan koulutusten avulla, joihin kuitenkaan kaikki kotipalvelu työntekijät eivät päässeet. Motivoituminen hankkeeseen ei aina ollut paras mahdollinen. Osaksi tuli esiin myös, että työntekijät kokivat hankkeen ja sen työntekijöiden läsnäolon kotikäynnillä tai palautteen annon

26 24 arvosteluna heidän työtään kohtaan. Tällöin hämärtyi asiakkaan etu ja asiakaslähtöinen lähestymistapa ei onnistunut tältä osin. Kunnan työntekijä näki tilanteen dementoituneen kotona enemmänkin oman työsuorituksensa kautta kuin asiakaslähtöisesti. Toisaalta oli paljon myös hyvin joustavaa ja asiakasystävällistä kotipalvelua eri kunnissa, jota omaiset kiittelivät. Selvästi kunnissa tarvitaan asennetta katsoa annettua palvelua isompana kokonaisuutena, ylittää sektorirajoja ja ottaa selkeästi vastuu dementoituneista erikoisryhmänä. Onneksi kunnista löytyy myös isoa sydäntä ja halua ottaa uusia käytäntöjä vastaan ja kehittää myös dementiatyötä. Myös näkemystä koko perheen huomioonottamisesta dementoituneen hoidossa niin kotona kuin laitoksessa pitäisi vahvistaa. Muistihäiriöisten päivätoimintaa ei vielä kunnissa ole kovinkaan yleisesti ja monet niistä on tähän asti järjestetty hankepohjalta. Tässä hankkeessa kuitenkin niiden kuntien osata, joissa oli tarjota nimenomaan muistipotilaille tarkoitettua päivätoimintaa, vaikutukset olivat todella hyviä. Eräässä kunnassa viisi kuudesta asiakkaasta löysi kontakteja ja piristystä elämäänsä tästä viikottaisesta tilaisuudesta. Dementiaa sairastavat eivät jaksa yleensä osallistua kaikille ikäihmisille suunnattuihin päivätoimintoihin vaan palvelun pitää olla räätälöity heidän taitoihinsa nähden oikein. Eräs sairastunut sanoi päivätoiminnasta: Siellä on niin ihanaa kun siellä on sellaasia samanlaasia kuin minä. Ei tartte oriaalla. Eräs 53-vuotias jo vaikeaa dementiaa sairastava rouva asuu 20 kilometrin päässä taajamasta ja on pitkät ajat päivästä yksin kotona pojan ollessa töissä omassa yrityksessään. Saimme rouvalle sovittua kyydityksen päivätoimintaan joka tiistai ja hän piristyi silminnähden muiden seurasta ja mukavasta puuhailusta. Entisenä laulajana tämä rouva ilahtui erityisesti, kun päivätoiminnassa oli varauduttu hänen tuloonsa järjestämällä laulutuokio. Häntä pyydettiin myös esiintymään muille päivätoimintaan osallistuville. Lisäksi diakonin kanssa sovittiin, että hän kävisi aika ajoin rouvan luona kotona laulamassa tuttuja lauluja.

27 Kolmas sektori Kolmantena osa-alueena on kolmas sektori, joka tässä hankkeessa on hyvin laajasti nähty vapaaehtoisesti tai kutsumuspohjalta tehtynä työnä mukana oleva ryhmä toimijoita. Näitä ovat tässä hankkeessa olleet: naapurit ystävät kyläläiset seurakunnan diakonit SPR:n ystävänpalvelu Seurakunnan ystäväpalvelu eläkeyhdistykset muistihäiriö- ja dementiayhdistys kotimiespalvelu kalastusseura perinteenkerääjä Ystävät ovat tärkeässä roolissa turvaverkossa sikäli, kun heitä vielä iäkkäämmillä sairastuneilla on elossa. Heidän roolinsa oli pääasiassa olla tasavertaisina kumppaneina ja virkistyksen tuojina. Ystävien rooli on tärkeä nimenomaan vastapainona hoito- ja hoivasuhteisiin painottuvalle julkiselle puolella ja osaksi omaisillekin. Useinhan esim. suhteet lapsiin muuttuu sairauden edetessä hoivasuhteiksi, tietyllä tapaa alisteisiksi. Hankkeessa on mukana kahdestaan asuva pariskunta, joista mies on lievästi dementoitunut. Heillä on useita ystäväpariskuntia, joiden kanssa kävimme läpi pariskunnan tilannetta. Päädyimme siihen, että näitä ystäviä ei tule sitouteta aikatauluihin, jolloin spontaanisuus ja tasavertaisuus suhteesta katoaa. Sovimme vain, että yhteyttä pidetään aktiivisesti puolin ja toisin. Ystäväpiiri on myös omaishoitajalle tärkeä voimavara. Seurannassa ilmeni, että ystävät olivat alkaneet ottaa aktiivisemmin yhteyttä keskustelun jälkeen. Valtaosassa turvaverkkoja mukana oli myös naapureita, joita yhteistapaamisissa toisella käynti kerralla informoitiin naapurin tilanteesta ja dementiasta yleensä. Naapureille annettiin yhteisellä sopimuksella seurata varsinkin yksiasuvien dementoituneiden liikkeitä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että naapuri seuraa sammuvatko valot iltaisin kuten tavallista, syttyvätkö ne aamulla,

28 26 käykö naapuri postilaatikolla kuten yleensä, avautuvatko verhot aamulla. Myös monien kohdalla kehotettiin naapuria edelleen poikkeamaan kylässä, kuten aikaisemmin terveinä oli tavattu tehdä. Monet naapurit sanoivat, että he eivät oikein olleet tietäneet ovatko vielä tervetulleita kylään sairauden edetessä ja miten dementoituneeseen tulisi suhtautua. Turvaverkon rakentamisen jälkeen kyläilyt ovat lisääntyneet useiden asiakkaiden kohdalla ja naapuruston välit tiivistyneet. Ystäväpalvelulla on dementoituneiden kotona asuvien kohdalla suuri kysyntä. Hankkeessa on ollut mukana useamman tahon vapaaehtoisia, mutta lisää tarvittaisiin. Yksinäisyys on ikäihmisille, ja erityisesti turvallisuutta kaipaaville dementoituneille, iso ongelma. Tähän lievitystä on hankkeessa tuonut vapaaehtoiset ystävät, jotka ovat tulleet juttuseuraksi ja kävelyttämään. Näyttää kuitenkin siltä, että vapaaehtoistyö ei ole kaikissa kunnissa kovinkaan hyvin organisoitua. Toisaalta myös vapaaehtoisten ikääntyminen on tuonut omat ongelmansa vapaaehtoistoiminnalle. Joissakin kunnissa oli meneillään juuri vapaaehtoisten koulutus ja usea asiakas jäi odottamaan sieltä valmistuvia ystäviä. Hanke osoitti, että vapaaehtoiskoulutukseen tarvitaan asennemuokkausta ja tietoa dementiasta. Erään dementoituneen rouvan kohdalla löydettiin ensin hyvä vapaaehtoinen ystäväksi ja asiakas ehti jo kiintyä häneen. Muutaman kuukauden jälkeen vapaaehtoinen kuitenkin lopetti käynnit oman elämäntilanteensa takia ilmoittamatta asiasta asiakkaalle. Tilanne tuotti dementoituneelle pettymyksen, josta hän puhui pitkään. Uutta ystävää ei löytynyt, koska vapaaehtoiskoordinaattorin mielestä vapaaehtoiset vierastivat dementoituneita käytösoireisin liittyvän varkausepäilyn takia. Monet dementoituneehan kadottaessaan toistuvasti esineitä ja ymmärtämättä muistinsa huonontuneen, olettavat että tavaran on joku varastanut. Syytökset kohdistuvat silloin joskus myös vapaaehtoiseen. Tietynlainen ammatillisuus olisi tässä paikallaan. Mielikuvitusta ja asiakkaan mieltymysten tuntemusta tarvitaan turvaverkkoa kootessa. Pidempi ja rauhallinen keskustelu dementoituneen ja lähipiirin kanssa tuo esiin usein monenlaisia asioita, joita dementoitunut haluaisi vielä tehdä tai jolla tuetaan koko perheen hyvinvointia ja dementoituneen osallistumista. Kiireellä tehdyt kartoitukset eivät välttämättä anna kylliksi tietoa näistä asioista. Täytyy kunnioittaa dementoituneen hidastunutta itsensä ilmaisua ja rytmiä. Eräässä perheessä keskustelimme 62-vuotiaan sairastuneen ja hänen vaimonsa kanssa harrastuksista. Tuli esiin, että he ovat aina olleet innokkaita pilkkiöitä ja kalastajia. Nyt kuitenkaan he eivät enää uskalla mennä jäälle kahdestaan. Sovimme paikallisen kalastusseuran kanssa, että

29 27 sieltä tulee heille kalakaveri, joka lähtee mukaan tarvittaessa. Sama asiakas oli terveenä ollessaan ollut rekka-auton kuljettaja. Nyt miespuolinen taksiautoilija vie hänet joka viikko huoltoasemalle kahville ja katsomaan rekkoja. Eräällä asiakkaalla oli sotamuistot alkaneet nousta esiin ja hänellä oli tarve niistä puhua, koska ei ollut niistä aikaisemmin halunnut kertoa. Hankimme hänelle perinteestä kiinnostuneen kuuntelijan, joka tallensi perinnettä ja asiakas saattoi purkaa sydäntään. Seurakuntien diakoniatyö on ollut yhtä lukuun ottamatta kaikissa pilottikunnissa mielellään mukana turvaverkossa. Eräs diakoni totesi: Näin jopa syrjäytymisvaarassa olevia saatetaan yhteistyöllä löytää. Jos keskustelujen jälkeen dementoitunut on ollut halukas diakonien vierailuihin, on sovittu noin kerran kuukaudessa toistuvista käynneistä Yksityinen sektori hoivapalveluyrittäjä sotaveteraanisiivooja 4H yhdistys taksikuski postinkantaja kyläkauppias Yksityisen sektorin osapuolia hankkeessa olisi saanut olla enemmänkin. Syynä vähyyteen on lähinnä ikäihmisten ja omaisten maksuhaluttomuus yksityisistä palveluista. Kuntienkin kohdalla monia ongelmatilanteita olisi voitu ratkaista ostopalvelulla. Toisaalta eräässä kunnassa tehtiin kovasti työtä, jotta syrjäseuduilla asuvalle vaikeasti dementoituneelle asiakkaalle saatiin viikonloppuhoitoa yksityiseltä puolelta. Yksityisen hoivapalvelun etuina on nimenomaan joustavuus työajoissa ja tavoissa. Kunnan asukkaiden tasa-arvoa heikentävänä ongelmana hankkeessa koettiin syrjäkylien huono palvelutaso. Kotipalvelua ei ollut yleensä tarjolla iltaisin, öisin tai viikonloppuisin muuta kuin ihan keskuksen tuntumassa. Syrjäkylille palvelun saaminen vaati ison työn, jos onnistui aina sittenkään. Toisaalta eräälle asiakkaalle saatiin kotipalvelun käynti sunnuntaiaamuun 20 kilometrin päähän keskuksesta

30 28 resurssipulasta huolimatta. Ensin kunta antoi kielteisen vastauksen, mutta neuvottelujen jälkeen asia kuitenkin onnistui. Kunnilla on liian vähän henkilökuntaa, jotta avohoitoa voitaisiin tehokkaasti ja tasa-arvoisesti toteuttaa. Yksityinen hoivayrittäjä jakoi erään asiakkaan kohdalla hoivatyön kotipalvelun ja ruokapalvelun kanssa, jolloin kylvetykseen ja siivoamiseen saatiin joustavuutta, aikaa ja kuntouttavaa otetta. Lisäksi dementoitunut piti siitä, että kotiin tuli aina sama, tuttu henkilö. Uusi kotitalousvähennyslaki on lisännyt palvelujen suoraa ostoa jonkin verran erityisesti syksyn aikana kun puhuimme omaisille tästä mahdollisuudesta Terveysteknologian soveltaminen turvaverkossa Runsaan kymmenen viimeisen vuoden aikana on Euroopassa puhuttu käsitteestä geronteknologia, jonka tarkoituksena on kehittää teknologiaa ikääntyneille. Ikääntyvät huomioonottava esteetön suunnittelu on myös vakiintunut. Dementiaa sairastavien geronteknologia tuo sairauden luonteesta johtuen huomattavasti enemmän kehittämishaasteita. Dementoituneen ihmisen hyvän hoidon kulmakiviä ovat dementoivan sairauden selvittäminen, muiden sairauksien huolellinen hoitaminen sekä omaisten ja ammattilaisten hyvin sujuva yhteistyö. Teknologian soveltamisessa vaaditaan turvaverkon osapuolilta uudenlaista innovoivaa näkemystä asiakkaiden tarpeista ja vastaamisesta niihin. Paljon turvaavaa, auttavaa ja aktivoivaa teknologiaa on jo olemassa, mutta puuttuu tietämystä ja taitoa soveltaa sitä käytäntöön asiakkaan parhaaksi. Yksi hoidon kulmakivistä on, miten dementiaa sairastavan yksilölliset oikeudet toteutuvat. Siihen vaikuttaa suuresti se, mitkä ovat asenteemme ja miten suhtaudumme dementiaa sairastaviin ihmisiin. Teknologian soveltamisessa havaitaan myös monenlaista suhtautumista pessimismistä optimismiin. Teknologia tulee nähdä apuvälineenä joka täydentää turvaverkkoa; sen tehtävänä on luoda turvallisuutta kotona asumiseen ja ulkona liikkumiseen, ennaltaehkäistä vaaroja sekä auttaa yhteydenpidossa ja sosiaalisissa kontakteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta ja kaikilta asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon osallistuvilta vaaditaan perehtymistä dementoituneen erityispiirteisiin, jotta saadaan teknologia myös mahdollisimman hyvin käyttöön. Turvahälytysjärjestelmien valvoessa dementoitunutta, tilanteeseen liittyy yleensä jonkinasteinen yksityisyyden menetys. Dementiaa sairastavan tulee saada tietää mitä laite valvoo ja miten se

31 29 rekisteröi hänen toimintojaan. Dementiaa sairastavan tai hänen edustajansa tulee antaa suostumus erilaisten järjestelmien käyttöönotolle. Ratkaisua tehtäessä on punnittava, onko laitteen käyttäjälle lisääntyneenä turvallisuutena ja turvallisuuden tunteena tuoma hyöty yksityisyyden kaventumisen aiheuttamaa haittaa suurempi. Vaihtoehtona voi olla laitossijoitus, jolloin myös laitosasumisen aiheuttamat rajoitukset yksityisyydelle on otettava huomioon. Jos dementiaa sairastavan sairaus on edennyt niin pitkälle, että hänen suostumustaan ei voida saada ja teknologialla on välttämätöntä valvoa hänen turvallisuuttaan, voidaan valvontaa pitää oikeutettuna. Toisaalta jos valvontaa ei suoriteta, voidaan sitä pitää heitteillejättönä. Dementiaa sairastavan valvonnassa tasapainoillaan kahden ääripään eli yksityisyyden ja heitteillejätön välillä. Kotona asumisen merkitys asiakkaalle on monitahoinen kysymys. Seuraava kuva erittelee tekijöitä jotka vaikuttavat kotona asumisen mielekkyyteen. Kuva 1 Kotona asumisen merkityksen kokonaissisältö (mukaeltu, Hirvonen 1999) EEVA- hankkeen teknologiaprosessi vaatii vähintään kolme kotikäyntiä, tarvittaessa enemmänkin. Tarkka ja laaja tarpeen arviointi on lähtökohta sille, että hankitaan mahdollisimman hyvin asiakasta palvelevaa teknologiaa ja sitä myös jatkossa käytetään. Kaikkien turvaverkon osapuolten asennoitumisella on suuri merkitys sille hyväksytäänkö ja käytetäänkö jotakin ratkaisua asiakkaan parhaaksi. Teknologian toimivuus ja hyödyllisyys jonkin ongelman ratkaisemiseksi ovat avainasemassa valintoja ajatellen. Aivan liian paljon laitteen hinta vaikuttaa siihen valitaanko sitä vaikka ensimmäisenä valintakriteerinä tulisi olla toimivuus ja hyödyllisyys. Raha ratkaisee

32 30 sanonta hallitsee liikaa kuntien sosiaali- ja terveyspuolen terveysteknologiahankintoja. Jos teknologiaratkaisulla estetään yksi kaatuminen josta syntyy reisiluun kaulan murtuma tai kulunvalvonnalla parin tunnin kestävä etsintä helikoptereineen, ollaan päästy noin 15- kertaiseen säästöön yhden päivän aikana Teknologiaprosessin vaiheet Kokonaisvaltainen tarkastelu huomioi ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutukset apuvälineen käytössä. Ratkaisut apuvälineestä mahdollistavat ihmisen toimintaa joko itsenäisesti tai avustettuna. Tärkeätä apuvälineiden tarpeen arvioinnissa on käyttäjän, omaisten ja avustajien tieto arjen sujuvuudesta, avuntarpeesta ja toimintaympäristöstä. Avustaja voi olla muun muassa henkilökohtainen avustaja tai kotihoidon työntekijä. Hän avustaa apuvälineen tarvitsijaa monissa päivittäisissä askareissa. Apuvälineen tarpeen arvioinnissa avustaja tuo mukaan arvion arjen sujumisesta ja hänellä on keskeinen rooli apuvälineen käyttöönotossa, koska hän seuraa apuvälineen kokeilua ja avustaa sen käytössä. (Salminen 2003, Kanto-Ronkanen 2003). Seuraavassa kuvataan hankkeen teknologinen prosessi ja sen eteneminen. KOTIKÄYNTI HAASTATTELU ONGELMIEN KARTOITUS TEKNINEN ARVIOINTI ARVIOINTI ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN ARVIOINTI PALVELUN JÄRJESTÄMINEN TAI TEKNISEN RATKAISUN VIEMINEN ASIAKKAALLE / POTILAALLE, OPETUS JA OHJAUS PALVELUN TAI TEKNISTEN RATKAISUJEN SUUNNITTELU, KUSTANNUSARVIO PALVELUN TAI TEKNISEN RATKAISUN HANKKIMINEN KAUPUNGIN / KUNNAN PÄÄTÖS PALVELUSTA TAI TEKNISISTÄ RATKAISUISTA LOPPUTULOS ASIAKKAAN / POTILAAN KOTONA ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN PARANEE TURVALLISUUS LISÄÄNTYY ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN MAHDOLLISTUU ELÄMÄNLAATU PARANEE NIIN HENKISELLÄ KUIN FYYSISELLÄ TASOLLA Kuva 2 EEVA- hankkeen teknologiaprosessin eteneminen A. Ongelmien kartoitus ja tekninen arviointi Tarkka tarpeen arviointi tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tarpeiden arviointiin osallistuu dementiaa sairastava itse, omaiset, ystävät, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, joskus naapurit jne.

33 31 Teknologian kannalta tulee huomioida mm. seuraavia asioita: mikä on asiakkaan, omaishoitajan, omaisten ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten motivaatio teknologian käyttöön mikä on dementian aste ja millä tavalla oireet esim. muisti, harhailu, vuorokausirytmin epäsäännöllisyys, aggressiivisuus, omatoimisuuden määrä ym. vaikuttavat jokapäiväiseen elämään mitkä ovat asiakkaan asunto-olot; asunnon sijainti muusta yhteisöstä, esteettömyys liikkumista ajatellen, puhelin- ja sähköpistokkeiden sijainti, onko puulämmitystä, kulkumatkat asunnossa ja talousrakennuksissa millaiset langalliset tai langattomat viestiyhteydet asiakkaalla on ulkomaailmaan millainen on asiakkaan sosiaalinen ympäristö, matkat läheisiin naapureihin ja muihin ihmisiin mitä muita sairauksia dementian lisäksi asiakkaalla on jotka vaikeuttavat selviytymistä, esim. huimausta, sydänsairauksia jne. pystyykö asiakas itse aktiivisesti toimimaan apua pyytäessään vai tarvitaanko ns. passiivisia hälyttimiä tai kulunvalvontaa miten paljon ja kuinka laajalti kodin ulkopuolella asiakas liikkuu ja onko hänen kävelylenkkinsä joka päivä sama tarvitseeko asiakas liikkumiseen kaatumisia ennaltaehkäiseviä apuvälineitä, sekä sisätiloissa että ulkona liikuttaessa pystyykö asiakas suoriutumaan jokapäiväisistä elämisen toiminnoistaan vai tarvitaanko automatisointia helpottamaan toimintoja esim. hygienia aiheuttaako dementia tilanteita, joissa täytyy soveltaa vaaroja ennaltaehkäisevää teknologiaa kuten kulunvalvontaa, eksymisvaaran ehkäisyä tarvitaanko yhteydenpitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen teknisiä apuvälineitä millaisia mielipiteitä omaisilla, omaishoitajalla tai ammattihenkilökunnalla on asiakkaan tilanteesta sekä suunnitteilla olevasta teknologiaratkaisusta mitä muita tarpeita asiakkaalla on Tarpeiden arvioinnin jälkeen ne yksilöitiin ja asetettiin tärkeysjärjestykseen yhdessä asiakkaan ja omaisten sekä mukana olleiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteet huomioiden.

34 32 B. Teknisen ratkaisun suunnittelu ja kustannusarvion laadinta Dementiaa sairastavan henkilön tarpeiden kartoituksen jälkeen teknologia-asiantuntija etsi sopivia ratkaisuja ongelmiin. Jos tyydyttävää ratkaisua ei olemassa olevista kaupallisista tuotteista löytynyt, innovoitiin ratkaisua mukana olevan yrityksen kanssa ja rakennettiin toimiva teknologia asiakkaalle. Kustannusarvio laadittiin jokaiselle tuotteelle erikseen ja perusteltiin tuotteen tarpeellisuus. Kustannusarvio perusteluineen lähetettiin sovitulle kuntapäättäjälle, joka oli yleensä sosiaalipuolen asiantuntija esimiestasolta. Teknisessä ratkaisussa täytyy miettiä koko ratkaisun kokonaisuus eli esim. erilaisten turvahälytysten kohdalla täytyy hälytykseen osallistuvien toimia saumattomasti yhteen hälytyksestä avun paikalle tuloon asti. C. Kaupungin / kunnan päätös palvelusta tai teknisestä ratkaisusta Kaupungin tai asianomaisen kunnan asiantuntija päätti joko yksin tai työryhmässä hankinnoista ja palautti päätöksen kirjallisena LifeIT Oyj:n teknologia-asiantuntijalle. Kunnan sisällä päätökseen vaikuttivat monet seikat, esim. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietotaito teknologioista, asenteet ja motivaatio teknologian käyttöön. Joissakin kunnissa raha ratkaisi sen hankitaanko laitetta vai ei. Suurin osa välineistä on kunnan tai kaupungin omistamia, osa asiakkaan omia. Esimerkiksi liukkaan kelin kengät, matot ja erilainen kulutustavara katsottiin asiakkaan omaksi. Hankintapäätökseen vaikutti myös miten jonkin palvelun koko palveluprosessi toimii. Erilaisille hälytyksille tulee olla vastaanottaja ja hätätilanteessa sovittuna kuka menee auttamaan asiakasta. Joissakin tapauksissa kunnan ns. ei kiireellisten hälytysten vastaanottokeskus ei voinut ottaa vastaan hälytyksiä joko kännykän puuttumisen vuoksi tai erilaisten uusien hälytysten paljouden vuoksi. D. Palvelun tai teknisen ratkaisun hankinta Teknologiset ratkaisut hankittiin noin kolmeltakymmeneltä eri yritykseltä. Hankinnassa arvioitiin olemassa olevan teknologian soveltuvuutta asiakkaan ongelman ratkaisuun. Jos valmista ratkaisua ei löytynyt, rakennettiin sovellus yhdessä paikallisen teknologiayrityksen kanssa. Hankittu ratkaisu testattiin omassa laboratoriossa sekä laadittiin usein monisivuisesta manuaalista yksinkertaisempi ohje kaikille asianosaisille.

35 33 Joissakin teknologiaratkaisuissa täytyy yhdistää eri yritysten tuotteita toimivaksi paketiksi esim. lattiaturvan yhdistäminen turvapuhelimeen ajastuksen kanssa. Suurin osa välineistä tulee ohjelmoida joko ennakolta tai asiakkaan kotona sen mukaan miten hälytysten kierto ja ajastukset ym. on suunniteltu. Melko suuria ongelmia tuottaa eri yritysten tuotteiden yhdistäminen sekä se, että vanhempiin välineisiin ei voi yhdistää uusia tuotteita. Esimerkiksi vanhoihin turvapuhelimiin ei voi yhdistää uutta teknologiaa. E. Palvelun järjestäminen tai teknisen ratkaisun vieminen asiakkaalle, opetus ja ohjaus Kun palvelu ja ratkaisu oli hankittu ja testattu, se viettiin asiakkaan kotiin. Paikalle kutsuttiin kaikki ne, jotka olivat jollakin tavalla osallisina turvaverkossa. Kotiin asennettujen laitteiden käytönopetus ja -ohjaus muodostivat ajallisesti suuren osan toisesta kotikäynnistä. Ratkaisu asennettiin asiakkaan kotiin ja testattiin useampaan kertaan kaikki ne osapuolet, jotka jollakin tavalla olivat osallisina auttamisketjussa. Samoin käytiin läpi kunkin osapuolen hälytysten vastaanotto ja toiminta siitä eteenpäin. Samoin käytiin läpi eri laitteiden toimintaperiaatteet ja mahdolliset virhetoiminnot sekä annettiin kirjallinen materiaali ohjeista. Hälytysten ohjelmoinnissa suurimmassa osassa ensimmäisenä puhelinnumerona on kunnan turvapuheluiden vastaanottokeskus, mutta ensimmäisenä on myös omaisen numero, jota varmistaa kunnan vastaanottokeskus. Joissakin tapauksissa kaikki hälytykset menevät omaisille. Opetuksen ja ohjauksen sisältö eteni seuraavasti: Laitteen manuaalista tehtiin A4 kokoinen tiivistelmä tai merkattiin manuaaliin opetettavan asian ydinkohdat Ohjeet jaettiin opetustapahtumaan osallistujille ja demonstroitiin laitteen toiminta Opetustapahtumaan osallistujat harjoittelivat mahdollisia eteen tulevia tilanteita useaan kertaan esim. turvapuhelimeen vastaamista sekä erilaisten hälytystyyppien tunnistamista Myöhemmillä arviointikäynneillä ja puhelinsoitoilla arvioitiin teknisen ratkaisun toimivuutta Käytiin läpi laitteen testaamiseen ja huoltamiseen liittyviä kysymyksiä sekä informoitiin yhteydenotosta virhetilanteissa Kuva 3 Teknologian käyttöönotto, opetustilanteen eteneminen

36 34 Opetustilanne tulee viedä läpi mahdollisimman konkreettisella tasolla muutamia käytön kannalta kriittisiä kohtia painottaen, sillä muuten tärkeimmät asiat hukkuvat informaation paljouteen. Usein laitteiden manuaalit ovat monimutkaisia eivätkä sisällä aina oikeaa tietoa, jolloin laitteen käyttäminen voi olla todella ongelmallista. Dementiaa sairastavan kanssa tulee käydä jatkuvasti ja moneen kertaan läpi konkreettinen toiminta esim. miten soitetaan kuvavalintapuhelimella ja missä järjestyksessä edetään. Lääkkeenotto muistuttavasta lääkekiekosta käytiin myös läpi useampaan kertaan ja kiekon päälle laitettiin vielä ohjaavia merkintöjä kuten kun piippaa, paina tästä. KUN PIIPPAA PAINA TÄSTÄ NOSTA KANSI OTA LÄÄKE Kuva 4 Muistuttavan lääkekiekon ohjeistusta Jokaisessa kaupungissa ja kunnassa pidettiin koulutustilaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille olemassa olevista teknologioista dementiaa sairastavan auttamiseksi. Koulutustilaisuus pidettiin myös yleisötilaisuutena muissa kunnissa paitsi Alajärvellä. Joissakin tilanteissa pidettiin kotipalvelun- ja kotisairaanhoidon työntekijöille oma opetustilanne mm. muistuttavan lääkekiekon ohjelmoinnista, täyttämisestä ja käytöstä. Ammattihenkilökunta otti kukin vuorollaan kiekon kotiinsa harjoittelua varten ja jonka jälkeen se voitiin viedä asiakkaalle. F. Itsenäisen suoriutumisen arviointi Arviointia suoritettiin sekä haastattelemalla että havainnoimalla. Arvioivalla kotikäynnillä havainnoitiin sitä, kuinka asiakas osaa käyttää teknologiaa hyväkseen: Onnistuuko soittaminen kuvavalintapuhelimella, osaako hän hälyttää apua turvapuhelimen rannekkeella ja pyytää apua kaiutinpuhelinta käyttäen. Käynnillä myös haastateltiin dementiaa sairastavaa, hänen omaisiaan

37 35 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia selvittääksemme kuinka hyvin teknologia on toiminut kussakin tilanteessa. Huomiot kirjattiin kunkin asiakkaan raporttiin, joita olivat mm. seuraavat: kuvavalintapuhelimella soittaminen lisääntyi muistuttavan lääkekiekon ansiosta kaksia lääkkeitä ei otettu kerrallaan lääkedosettimuistuttajan ansiosta iltalääkkeet muistettiin ottaa, jotka aikaisemmin unohtuivat liesivahti katkaisi virran päälle jääneestä liedestä palovaroitin hälytti kun ruoka paloi pohjaan tässä hälytyksen eteneminen estettiin, kun ei ollut hätää kaide vuoteesta vessaan esti yöllä kaatumisen vessareissulla liikkuminen talvella ulkona lisääntyi liukkaan kelin turvakenkien ansiosta omainen seurasi tutkalla missä asiakas liikkuu vai onko hän kotona esim. yön tullen liiketunnistinvalot auttoivat yöllä liikkumisessa GSM kameravalvonta antoi tiedon että äiti on illalla sisällä eikä tarvinnut 100 kilometrin matkan takaa lähteä tarkistamaan asiaa GSM kameravalvonta ilmaisi että omainen kulkee liian vähissä vaatteissa talvipakkasessa ei tarvinnut vahtia lähteekö dementiaa sairastava kauemmas kotipihasta liiketunnistinvalot eivät sammuneet ja ne piti poistaa, eli asiakas ei omaksunut valojen toimintaa ylimääräiset johdot ja valo yöllä häiritsivät nukkumista, ne tuli peittää radiopuhelimet eivät soveltuneet asiakkaalle, koska samalla kanavalla oli paljon muitakin kunnan keskustassa muistuttavan lääkekiekon ääni häiritsi en minä tuollaista piippausta jaksa kuunnella

38 Hankkeessa käytetyt teknologiaratkaisut Hankkeessa asiakkaille toimitettiin yhteensä 133 teknologiaratkaisua. Erilaisia ratkaisuja oli yhteensä 33 kappaletta. Teknologiset ratkaisut hankkeessa käsitettiin laajana terminä, liesivahdeista suihkutilan mattoihin ulottuvalla skaalalla. Taulukko 1 Hankkeen aikana toimitetut teknologiaratkaisut VÄLINE kpl Liesivahti 16 Turvapuhelin 15 Puhelin kuvavalinnalla 14 Liiketunnistinvalo pieni 11 Liiketunnistinvalo suuri 9 Palovaroitin turvapuhelimeen 9 Muistuttava lääkekiekko 6 GSM kamera 5 Liukkaan kelin kengät (pari) 5 Suihkutuoli 4 Tukikahvat 4 Radiopuhelimet (pari) 3 Saver henkilöpaikannin (tutka) 3 Domino aluevalvonta 2 Soitonvahvistin puhelimeen 2 Matto suihkuun 2 Lattiaturva (hälyttävä matto) 2 Kaatumisvahti turvapuhelimeen 2 Lääkedosettimuistuttaja 2 Ovihälytin turvapuhelimeen 2 Liesi ½ 2 Ovihälytin kellolla 1 Vetonaruhälytin suihkuun 1 Vuodeturva 1 Puheen äänenvahvistin 1 Pyöräkelkka 1 Digiboxi 1 Liukkaan kelin kalossit (pari) 1 Liukkaan kelin kantapiikit (pari) 1 Liukkautta ehkäisevä matto ulkotila 1 Häkävaroitin 1 Tracker kulunvalvonta 1 Sänky (nosto/laskupumpulla) 1 Postilaatikon siirto 1 YHTEENSÄ 133

39 37 Seuraavassa erilaisten teknologiaratkaisujen erittelyä kuvina AUTTAJAT TURVAPUHELIN TURVAPUHELIN PALVELUKESKUS OMAINEN PALOVAROITIN VUODEHÄLYTIN KAATUMISVAHTI MATTOHÄLYTIN LIESIVAHTI OVIHÄLYTIN Kuva 5 Hankkeessa käytetty vaaroja ehkäisevä teknologia VALOT TUET KAATUMISEN ENNALTAEHKÄISY LIIKKUMINEN LIIKKUMINEN MATOT

40 38 Kuva 6 Hankkeessa käytetty vaaroja ehkäisevä teknologia MUISTUTTAVA LÄÄKEKIEKKO LÄÄKEDOSETTI LÄÄKEDOSETTIMUISTUTTAJA PUHEÄÄNENVAHVISTIN SOITONVAHVISTIN KUVAVALINTAPUHELIN DIGIBOXI + TV Kuva 7 Hankkeessa käytetty avustava teknologia RANNEKE TURVAPUHELIN DOMINOPALVELU ALUEVALVONTA GSM KAMERA KÄNNYKKÄ TUTKA / LÄHETIN KAATUMISVAHTI MATTOHÄLYTIN VUODEHÄLYTIN Aktivointiyksikkö Deaktivointiyksikkö ID Ranneyksikkö Hälytinyksikkö Tiedonsiirtoverkko ID Deaktivointiyksikkö Aktivointiyksikkö Valvomo Paikannusyksikkö KUVAVALINTAPUHELIN KULUNVALVONTA RADIOPUHELIMET Kuva 8 Hankkeessa käytetty hätätilanteiden teknologia

41 Erilaisten terveysteknologiaratkaisujen arviointia Terveysteknologisia ratkaisuja toimitettiin hankkeen aikana koteihin yhteensä 133 kappaletta. Seuraavassa taulukossa arvioidaan kunkin teknologiaratkaisun sopivuutta ja käyttökelpoisuutta dementiaa sairastavalle sekä tuodaan esille tilanteista, joissa välineen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Väline Perustelut milloin Perustelut milloin Muu arvio teknologia sopii hyvin teknologia ei sovellu Turvapuhelin + ranneke kun asiakas ymmärtää miksi ranneke on ranteessa pystyy painamaan ranneketta hätätilanteessa pitää ranneketta ranteessaan pystyy kommunikoimaan turvapuhelimen kautta kun asiakas ei tiedä mitä rannekkeella tehdään ei pysty painamaan ranneketta hätätilanteessa ei pidä ranneketta ranteessa dementian sairauden edetessä hyöty vähenee turvapuhelin välittää monia erilaisia hälytyksiä eteenpäin äänikortti mahdollistaa puheella ohjeet esim. tulipalossa Lattiaturva + turvapuhelin Vuodeturva + turvapuhelin Oviturva (magneetti) + hälytysvälitin + turvapuhelin kun asiakas ei saa yksin lähteä liikkeelle sängystään kun asiakas ei saa poistua asunnosta kenenkään tietämättä esim. yöllä, lattiaturva tuulikaapissa sopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas liian kauan poissa vuoteesta esim. kaatunut yöllä vessakäynnillä sopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas aukaissut oven väärään aikaan esim yöllä kun asiakas käy useamman kerran tuulikaapissa yöllä tai katsomassa ovesta ulos ym, jolloin tulee liikaa hälytyksiä jos johdot ja muut välineet aiheuttavat ahdistusta ja epäluuloa jos johdot ja muut välineet (esim valot pimeällä) aiheuttavat ahdistusta ja epäluuloa kun asiakas käy useamman kerran katsomassa ovesta ulos ym, jolloin tulee liikaa hälytyksiä laitteet eivät saa tuottaa ahdistusta eli johdot pois näkyvistä matto on huomaamaton tavallisen maton alla, muut välineet tulee saada pois näkyvistä langaton kytkentä turvapuhelimeen hyvä asia, samoin GSM hälytyksensiirto voidaan myös ohittaa esim. kotipalvelun käynti vuodeturva patjan alla huomaamaton, muut välineet tulee saada pois näkyvistä langaton kytkentä hyvä asia samoin GSM hälytyksensiirto kuka tahansa voi säätää vuoteesta poissaoloajan langattomuus hyvä asia hyvä kun päästään puheyhteyteen asiakkaan kanssa

42 40 Palovaroitin + turvapuhelin Dominopalvelu Tracker kulunvalvonta Aktivointiyksikkö Ranneyksikkö Paikannusyksikkö Deaktivointiyksikkö Hälytinyksikkö GSM turvakamera Saver henkilöpaikannus Kännykkä erilaisia lähettimiä erinomaisen hyvä jokaiselle dementiaa sairastavalle vähentämään mahdollisia todella suuria vahinkoja dementiaa sairastava ei useinkaan sisäistä sitä mitä palovaroittimen piippaus tarkoittaa hyvä kokonaisuus dementiaa sairastavan aluevalvontaan, kun halutaan hälytys kotilaitteelle säädetyn liikkumisrajan ylityksestä tai paluusta säädetylle alueelle, hälytysviive 1 min. saadaan tietoa yöllisestä vaeltelusta saadaan tieto dementiaa sairastavan poistumisesta asunnosta ja jos hän ei ole viiveen jälkeen palannut asuntoon viive hyvä ajatus, koska hälytys ei heti lähde jos käy esim. postilaatikolla sopii hyvin kaikille dementiaa sairastaville valvonta voidaan kohdistaa halutulle alueelle: esim. kaupustelijoiden seuraaminen sekä saadaan myös dementoituneen liikkumisesta tarkka tieto mihin suuntaan ja milloin hän on mennyt sekä onko hän sisällä tai ulkona soveltuu jos dementiaa sairastava hyväksyy lähettimen dementiaa sairastavalla on mukana lähetin ja jos hän joutuu eksyksiin ja lähetin on mukana hänet löydetään helposti lähettimiä on eri malleja, jotka asiakkaan tulee hyväksyä mukaan otettavaksi esim.avaimenperään, pyörään tai taskuun jos dementiaa sairastava hyväksyy kännykän mukaansa lenkille, vaikka ei osaisi sillä soittaakaan, apua saadaan nopeammin paikalle GSM tai GPS paikannuksen ansiosta kuvan Benefon Track kännykässä on hätänappi, jota voi painaa ja saadaan puhelu eteenpäin laitteet sinänsä ei aiheuta hämmennystä, mutta ylimääräiset johdot jonkin verran jos dementiaa sairastava liikkuu luvallisesti ja paljon säädetyn rajan ulkopuolella hälytysten määrä voi kasvaa huomattavasti jos halutaan tietää tarkasti onko dementiaa sairastava jäänyt esim. lukkojen taakse ulos, varmuutta ei saada jos halutaan tietää tarkasti onko dementiaa sairastava jäänyt esim. lukkojen taakse ulos, toiminta ei ole tältä osin varmaa ei sovellu asiakkaalle, joka ahdistuu nähdessään vieraan laitteen eli kameran kuvaavan häntä Yksityisyyden suoja huomioitava kameraa asennettaessa jos lähetintä ei saada dementiaa sairastavan matkaan, niin järjestelmää ei voida käyttää joku asiakas vieroksuu lähetintä, jos se laitetaan näkyvästi mukaan jos kännykkää ei saada dementiaa sairastavan matkaan hänen lähtiessä ulos joku asiakas vieroksuu kännykkää, jos se laitetaan hänen mukaansa ja hän ei osaa sillä ainakaan soittaa apu ei viivästy kun palohälytys lähtee välittömästi ohjelmoituun numeroon langattomuus hyvä asia hyvä kun päästään puheyhteyteen asiakkaan kanssa kelloranneke hyvä, dementiaa sairastava ei ihmettele miksi ranneke on ranteessa piipparihälytys samassa taloudessa asuvalle hyvä asia viiveen käyttäminen hyvä ajatus, jolloin ei tule turhia hälytyksiä kulkusuunnan määrittely hyvä asia toiminnan tulee saada varmaksi toimii hyvin sisätiloissa ja ulkona vielä 25:ssä pakkasasteessa. lähetin voidaan laittaa kiinni pyörään, rollaattoriin, taskuun jne. tulee huolehtia, että lähettimessä on virtaa nappilähetin on huomaamaton jonkun tulee huolehtia, että kännykässä on virtaa voidaan paikantaa tarkasti, vaikka asiakas ei tee aktiivisesti mitään hätätilanteessa

43 41 Radiopuhelin lyhyen kantaman (n.3km) hälytin ja kommunikointiväline, jonka hätänapista saadaan tieto hädästä eteenpäin radiopuhelimen hätänapilla helppo ilmoittaa, että on hätä jos radiopuhelinta ei saada dementiaa sairastavan matkaan jos dementiaa sairastava ei muista mitä puhelimella tehdään jonkun tulee huolehtia että radiopuhelimissa on virtaa Kaatumisvahti Kuvavalintapuhelin hälyttää ns. passiivisesti jos asiakas kaatuu, joten ei tarvitse itse välttämättä hälyttää mahdollisuus painaa kaatumisvahdin keskeltä hätänapista, jos on häätää helppo soittaa,kun nostaa luurin ja painaa kuvaa tai nimeä, eli puhelin on hyvä jos muistaa oikean soittojärjestyksen jos asiakas ei hyväksy kaatumisvahtia mukaansa vyölle tai yläkeholle esim. taskuun ei muista pitää kaatumisvahtia mukanaan jos asiakas ei muista soittojärjestystä, nosta luuri ja paina kuvaa, niin ei sovellu soittamiseen tulee pystyä laittamaan luurin paikalleen aivan pienestä kaatumisesta ei tule hälytystä automaattisesti, joten jos ei pääse ylös on itse hälytettävä apua luuri hiukan liian kevyt, ei aina mene paikalleen kun lopettaa soiton maahantuonnin ongelmia (saatavuus) Digiboxi digiboxin myötä katselumahdollisuudet lisääntyvät soveltuu asiakkaalle joka pystyy keskittymään TV:n katseluun ja jos joku laittaa TV:n päälle ja selaa kanavia, siihen ei mahdollisesti itse kykene jos asiakas ei jaksa keskittyä TV:n katseluun ei ole läheisiä jotka avaavat TV:n ja laittavat digiboxin päälle hiukan monimutkainen toimenpide osata käyttää TV:n kanavia hyväksi, tulisi hankkia yksinkertainen kaukosäädin Puheäänen vahvistin soveltuu asiakkaalle jolla huono kuulo ja keskustelusta toisen kanssa tai ryhmässä ei saa selvää jos osaa itse laittaa laitteen päälle tai on läheisiä jotka auttavat sopii kaikille dementiaa sairastaville jos ei ole läheisiä jotka laittavat laitteen päälle jos asiakas jostakin syystä vieroksuu laitetta eikä halua laittaa esim. luureja korviin helppo käyttää Puhelimen äänenvahvistin sopii kaikille dementiaa sairastaville ei vaadi asiakkaalta mitään kun on kerran säädetty soiton volyymi, äänen laatu ja äänen korkeus jos asiakas ei kuule vahvistusääntä säädöistä huolimatta saadaan monenlaisia ääniä, joita voidaan testata asiakkaan kanssa mikä hänelle parhaiten sopii

44 42 Lääkedosettimuistuttaja Muistuttava lääkekiekko sopii lievässä dementian vaiheessa, kun vielä muistaa mikä päivä on ja mikä kelloaika sekä ottaa oikeilla ajoilla lääkkeet dosetin oikeasta lokerosta sopii keskivaikeassakin dementian vaiheessa, kunhan pystyy piippauksen jälkeen painamaan muistuttajan keskeltä ja ottaa lääkkeet ei voi ottaa vääriä lääkkeitä jos ei muista mikä päivä ja kelloaika on ja ottaa vääriä lääkkeitä vääriin aikoihin ei pysty tarvittaessa kuittaamaan muistuttajaa tilanteessa, jossa lääkkeitä ottamatta jos ei pysty painamaan muistuttajan keskeltä ja ei osaa ottaa lääkkeitä tuottaa vaikeuksia jos ottaa lääkkeet ennen kuin muistuttaja piippaa. Sen piipatessa oikeana ottoaikana tulee nostaa vain dosettia, jolloin piippaus loppuu voidaan tarkasti seurata lääkkeiden ottamista ja ottamatta jättämistä voidaan yhdistää turvapuhelimeen Liiketunnistinvalo sopii erinomaisesti pienempiin huoneisiin esim. makuuhuone soveltuu hyvin yölliseen liikkumiseen, kun ei tarvitse hakea katkaisinta, jolloin saattaa kaatua jotkut asiakkaat yrittävät sammuttaa lampun kun se palaa, lamppu palaa tietysti silloin kun sen liiketunnistusalueella liikutaan. valot sammuvat minuutin kuluttua jos ei ole liikettä helppo laittaa sellaiseen paikkaan, jossa se toimii hyödyllisesti Liiketunnistinvalo sopii erinomaisesti suurempiin huoneisiin tai käytävään soveltuu hyvin yölliseen liikkumiseen, koska ei tarvitse hakea katkaisinta jolloin saattaa kaatua jotkut asiakkaat yrittävät sammuttaa lampun, kun se palaa, lamppu palaa tietysti silloin jos sen liiketunnistusalueella liikutaan. valot sammuvat säädetyn ajan kuluttua, jos ei ole liikettä ei muista että sammuu kun ei liiku oikeiden asetusten ohjelmointi voi tuottaa hankaluuksia, mutta kokeilemalla päästään hyvään lopputulokseen Erilaiset tuet soveltuu kaikille asiakkaille estää kaatumisia, jos asiakasta huimaa tai ei pääse suihkussa tai WC:ssä ylös jne. jos asiakasta huimaa, niin suihkussa voi istua suihkutuolilla jos tuet sellaisia, että niitä ei osata kääntää paikalleen ja pois helpottavat huomattavasti esim. suihkussa ja vessassa käymistä Liikkumisvälineet sopii kaikille niille, jotka liikkuvat ulkona ne jotka osaavat käyttää jarruja ym. sopii mäkisempäänkin maastoon jos asiakas ei enää liiku ulkona tai ei pysty käyttämään esim. jarrukahvoja jne. tuovat huomattavaa turvaa liikkumiseen

45 43 Erilaiset matot sopii kaikille dementiaa sairastaville, koska heidän liikkumisensa käy hankalammaksi ja kaatumisvaara kasvaa matot ehkäisevät liukastumista monissa paikoissa kuten suihkussa, portailla, liukkaassa eteisessä jne. tulee tarkkaan miettiä mikä matto mihinkin sopii esim. kumimatto ulkotiloihin ja jäiselle betonieteiselle jne. suihkuun omat matot matto tulee yleensä kiinnittää, jotta se ei luista eikä pääse liikkumaan jalan alla Liukkaan kelin kengät soveltuu parhaiten asiakkaalle, joka pystyy itse kääntämään piikit esiin ja sisään on avustaja joka piikit kääntää kengillä voi kävellä sekä sisällä että ulkona jos asiakas ei pysty tai ei muista itse kääntää piikkejä esiin ja pois ei ole avustajaa joka piikit kääntäisi kestävät lämpimät kengät, joista suuri hyöty liukkaalle kelille Liesivahti sopii kaikille asiakkaille, koska lieden käyttö ei muutu millään tavalla liesivahtia ei edes huomaa jos asiakas jostakin syystä vieroksuu hellan takana olevaa ylimääräistä laitetta jos asiakas keittää kuumalla liian kauan, jolloin liesi sammuu eikä osaa laittaa sitä uudelleen päälle erinomainen apu jossa asiakkaan ei tarvitse tietää teknologiasta mitään Erilaisten teknologioiden soveltuvuus dementiaoireiselle Terveysteknologian koko kirjo sopii dementian lievässä vaiheessa asiakkaan käyttöön. Siinä vaiheessa, kun asiakas ei tiedä miksi hänellä on ranneke ranteessa ja mitä sillä voi tehdä, on sitä turha ranteessa pitää. Tulee tarkkaan seurata sitä vaihetta kun asiakkaan aktiivisuus huononee niin paljon, että hän ei pysty hälyttämään tai muuten saamaan itselleen apua. Tällöin siirrytään osittain tai kokonaan passiivisen teknologian varaan. Dementian keskivaikean vaiheen alkupäässä asiakas voi vielä toimia johdonmukaisesti saadakseen itselleen apua hätätilanteessa. Jos asiakas on harjoitellut aikaisemmin jonkin välineen käyttöä, hän saa hyötyä välineestä huomattavasti enemmän kuin harjoittelemattomana. Passiivisesti toimivaa teknologiaa dementoituneen ei tarvitse välttämättä muistaa olevan käytössä, koska tällainen teknologia toimii taustalla ja aktivoituu vain, kun jokin säädetty raja ylitetään. Dementian vaikeassa

46 44 vaiheessa asiakas hyötyy sellaisesta teknologiasta, johon hänen ei tarvitse itse millään tavalla vaikuttaa. Tällöin hän on täysin valvonnan alla ja toisten ihmisten avun varassa Esimerkkejä teknologioista A. Turvapuhelin lisälaitteineen Turvapuhelimia hankkeessa oli kahta mallia, Attendo Systemsin Caresse sekä Miratellin Antenna AP2000 turvapuhelimet. Turvapuhelimet toimitettiin kunnista asiakkaan käyttöön ja hankkeessa ohjelmoitiin erilaiset lisälaitteet niihin. Caresse turvapuhelimia on kunnista Alavudella, Lapualla, Seinäjoella (Peräseinäjoen alue) ja Ilmajoella, Antenna turvapuhelimia on Alajärvellä ja Jurvassa. Turvapuhelimiin ohjelmoitiin seuraavia lisälaitteita: ranneke lattiaturva vuodeturva oviturva kaatumisvahti muistuttava lääkekiekko palovaroitin Erilaisten turvapuhelinten lisälaitteiden liittäminen ja toiminnan testaaminen on oma tärkeä prosessinsa. Laitteen ohjelmointi ja testaaminen ennen asiakkaalle vientiä on tärkeää, koska asiakkaan luona on toimittava kohtalaisen nopeasti. Siellä ei ole aikaa enää monta kertaa testata, koska turvaverkon jäsenet tulevat samassa tilanteessa myös kouluttaa ja opastaa laitteiden käyttöön. Ohjeet tulee olla myös valmiina sekä suunnitelma opetustapahtuman läpiviemiseen. Turvapuhelimet toimivat suhteellisen hyvin, joskin vanhoihin turvapuhelinmalleihin ei voida kaikkia lisälaitteita liittää. Molemmat turvapuhelinmerkit ohjelmoidaan aivan eri tavoilla ja niissä on hyvin erilaiset toimintamahdollisuudet tietojen välittämiseen. Caresse turvapuhelimen rajoituksena on se, että ei voida erotella useamman lisälaitteen hälytyksiä eri vastaanottajille. Antenna turvapuhelimen rajoituksena on, että joidenkin laitteiden esim. lattiaturvan kohdalla ei aukea puheyhteyttä asiakkaan ja hälytyksen vastaanottajan välille.

47 45 Lisälaitteista saadut kokemukset ovat olleet positiivisia, joskin uudet laitteet ja niissä olevat äänet ja ylimääräiset valot ovat aiheuttaneet myös ahdistusta; esim. vuodeturvan valo tai muistuttavan lääkekiekon ääni. B. Kameravalvonta Yhtenä osa-alueena Eeva-hankkeessa selvitettiin erilaisia kameravalvontaratkaisuja dementoituneen turvaksi. Kameravalvonta valittiin teknologiaksi niissä tapauksissa, joissa dementoituneen turvallisuus vaarantui vieraiden henkilöiden mm. kaupustelijoiden tullessa kutsumattomina vieraina dementoituneen kotiin. Toinen tärkeä käyttötarkoitus kameravalvonnalle oli dementoituneen erityisesti öiseen aikaan tapahtuva ulos lähtemisen tarkkailu. Mitä kameroita käytettiin? Eeva hankkeessa on testattu ja käytetty kolmea erilaisella tekniikalla toimivaa kameraa: Modeemi kamera, IP-kamera ja GSM-kamera. Modeemikamera Toimintaperiaatteena on, että kamera kytketään puhelinlinjaan, jonka avulla se lähettää reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa vastapuolen tietokoneeseen. Tietokone kytketään puhelinverkkoon modeemiyhteydellä. Kamerassa on liiketunnistin, jonka avulla se aloittaa kuvaamisen. Kamera aukaisee liikkeestä modeemiyhteyden vastapuolen tietokoneeseen ja alkaa lähettää kuvaa. Tietokoneesta voi myös soittaa kameraan, jolloin videokuvaa välittyy kamerasta tietokoneeseen. Modeemikameran suhteen ongelmaksi muodostui se, että se ei toiminut oikealla tavalla silloin, kun puhelinlinjaan oli kytketty myös normaali puhelin. Selvitimme onko systeemiin saatavilla haaroitinta, joka kääntäisi puhelun joko tietokoneelle tai kameralle tulevan signaalin mukaan. Kyseistä haaroitinta emme löytäneet. Modeemikamera on ajatukseltaan hyvä, mutta se on nykyiseen teknologiaan verrattuna vanhentunut. Kameran välittämä kuvan laatu oli nykivää, koska puhelinlinjan kapasiteetti ei riitä lähettämään hyvätasoista videokuvaa. Suurin ongelma oli kuitenkin se, että kamera ei toiminut, jos puhelin oli kytkettynä. Se olisi tarvinnut oman puhelinlinjan.

48 46 IP-Kamera (Sony PCS1) Eeva-hankkeen testeissä oli mukana myös kamera, joka toimi IP-verkossa. Kameraan sai yhteyden IP-numerolla internetin ylitse salasanan ja käyttäjätunnuksen avulla. Kamerassa oli myös liiketunnistin, jonka toimintaa emme hankkeessa testanneet. IP-kameran välittämä kuva on korkealaatuista, koska tietoverkon kapasiteetti riittää hyvin siirtämään liikkuvaa kuvaa. Kamerassa oli lisäksi mikrofoni, jolloin myös ääni liikkui toiseen suuntaan. Ääni ei yksistään vie kapasiteettia juuri ollenkaan, joten sekään ei ole ongelma kameran toiminnassa. IP-kameraa emme testanneet, koska asiakkailla, jotka kameraa tarvitsivat ei ollut adsl yhteyttä (Tietoverkko, johon kamera kytketään). Lisäksi löysimme markkinoilta sopivamman vaihtoehdon, GSM-kameran. GSM-kamera (Nokia PT1) GSM-kamera lähettää kuvan tai videonpätkän tekstiviestipyynnöllä tai liiketunnistimen avulla. Kuva tai videonpätkä välittyy vastaanottavaan multimedia matkapuhelimeen tai vaihtoehtoisesti sähköpostiin. GSM kamera käyttää joko MMS-viestejä tai GPRS -yhteyttä, joten kuva/video siirtyy datana. GSM liityntää valittaessa kannattaa hankkia liittymä sen mukaan miten paljon liittymää haluaa MMS tai GPRS tiedonsiirtoon käyttää. Kamera toimii verkkovirralla ja akulla. Akun kestävyys ei ole kovin pitkä. Liiketunnistimen saa toimimaan kahdella tavalla, Ensimmäisessä vaihtoehdossa se ottaa tietyn määrän kuvia/liike, jonka jälkeen tunnistin menee automaattisesti pois päältä. Toisessa vaihtoehdossa liiketunnistin on toimintakunnossa kunnes se etä- tai bluetooth- yhteydellä kytketään pois päältä. Kamera ottaa perusasetuksena vain yhden kuvan / liike, joten sen ohjelmoimisessa täytyy olla tarkka. Kameran saa ottamaan myös useita kuvia (MMS) peräkkäin tai kameran liikkuvaa videokuvaa (GPRS), mutta kuvien siirtokustannukset ovat verrannollisia kuvien määrään. Videokuvan välittäminen on kalliimpaa kuin yksittäisten kuvien välittäminen. GSM-kamera dementoituneen turvana Eeva-hankkeessa testatuista kameroista GSM-kamera sopii parhaiten dementoineen valvontaan. Hankkeessa asennettiin 5 GSM-kameraa. GSM-kameran käyttöönotossa tärkeintä on omaisten kokonaisvaltainen sitoutuminen opettelemaan kameran toimintaa. Kameran toimimiseen tarvitaan

49 47 oma SIM kortti kameraan sekä multimedia matkapuhelin, joka pystyy vastaanottamaan MMS ja GPRS dataa eli käytännössä kuvia ja videokuvaa. Kameran toimintaa ohjataan matkapuhelimella, jolloin kameran käyttäminen vaatii syventymistä sen käyttöjärjestelmään. Ennakkoon vaikeaksi ajateltu omaisten sitoutuminen sujui projektissa hyvin ja kaikki kameran käyttäjät oppivat kameran käyttöjärjestelmän helposti. He aloittivat myös nopeasti kameran monien ominaisuuksien käytön itsenäisesti. Eräässä tapauksista ongelmana oli se, että 78-vuotias keskivaikeasti dementoitunut yksin asuva rouva ei kuullut tai ymmärtänyt puhelimen soittoa katsellessaan illalla TV:tä. Kun poika ei saanut äitiään kiinni, syntyi pelko siitä, että äiti on jäänyt lukkojen taakse ulos, koska näin oli jo kerran käynyt. GSM-kamera asennettiin kuvaamaan televisiohuonetta ja nimenomaan tv: tuolia, koska dementoitunut katsoi usein tv:tä ja omainen pääsi kameran avulla tarkistamaan onko äiti kotona vaikka ei vastaakaan puhelimeen. Tässä tapauksessa kamera on toiminut pääosin hyvin ja puoltanut paikkaansa. Toimintakatkoksia on ollut, mutta ne liittyivät asiakkaan matkapuhelimen vaihtoon ja uusiin asetuksiin. Myös verkossa on ollut välillä ongelmia, koska joitakin kertoja kuva ei ole välittynyt heti, mutta myöhemmin testattuna laite on toiminut tai kuva on välittynyt viivästyneesti. Omainen asuu 80 kilometrin päässä ja on kameran avulla säästänyt monta matkaa tarkistamaan äitinsä vointia, kun hän on kameran avulla nähnyt äidin olevan turvallisesti kotona television ääressä. Eräässä toisessa tapauksessa kameran konfiguroimisessa oli aluksi ongelmia, jotka johtuivat vastanottavan matkapuhelimen puuttuneista MMS asetuksista. Vastaanottava matkapuhelin oli Samsung, jonka yhteensovittaminen Nokia GSM-kameran kanssa oli hankalampaa kuin Nokian matkapuhelimien. Hankaluuksia aiheutti lisäksi se, että kameraan liittyvissä kysymyksissä oli vaikeuksia löytää teknistä tukea. Nokialtakaan ei saatu tuotteeseen asiantuntevaa teknistä apua. Eräässä tapauksessa ongelmana oli dementoituneen liikkuminen ulos mahdollisesti yöaikaan sekä vierailijat / kaupustelijat, joiden käyntejä omaiset halusivat valvoa. Kamera asennettiin ulos kuistille niin, että se kuvaa sisälle tulijat ja ovesta ulos lähtijät. Kameraan asennettiin liiketunnistin, joka pidetään päällä omaisten toiveiden mukaan eli he asentavat liiketunnistimen itsenäisesti päälle ja pois.

50 48 Viidennen kamera-asiakkaan luona GSM-kamera asennettiin sisäeteiseen valvomaan dementoineen liikkumista ja seuraamaan ketä pyrkii sisään. Ongelman on ollut täälläkin kaupustelijat ja uskonnolliset ryhmät, jotka dementoitunut hyväuskoisesti päästä sisään. Myös kotiin lähtemistä ja sitä myötä esimerkiksi ulos lukkojen taakse jäämistä on alkanut esiintyä. Viidennessä kohteessa kameraa on toiminut hyvin kuten muuallakin. Omaiset asuvat tässä kohteessa samassa taloudessa dementoituneen kanssa ja kameraa ei käytetä niin paljon kuin muissa kohteissa. Se on käytössä silloin kun dementoitunut jää kotiin yksin, jolloin sisäänpyrkijöitä ja dementoituneen uloslähtemistä voidaan seurata. Käytettävyyden arviointia GSM kamera on toiminut hyvin dementoituneiden apuna. Omaiset ovat saaneet tarvittavan avun kaikissa 5 kohteessa, johon kamera on Eeva hankkeessa asennettu. Vaikka aluksi kameran käyttäminen tuntui vaikealta, omaiset ovat motivoituneet hyvin käyttämään kameraa. Alun vaikeuksien jälkeen GSM-kamera konfiguroiminen ja toiminta on helpottunut. Laitteet toimivat tilattavilla asetuksilla hyvin eli konfigurointi on varmentunut. Kamera on toimintavarma ja se toimii hyvin kaikissa kohteissa eikä ylimääräisiä käyntejä ole kameran toimimattomuuden vuoksi tarvinnut tehdä. Kameran pitäisi toimia 20 pakkasasteeseen saakka ja se on testiemme mukaan toiminut jopa 25 pakkasasteessa. C. Tracker kulunvalvonta Trasker kulunvalvontajärjestelmän avulla voidaan seurata dementoituneen liikkumista esimerkiksi ovesta ulos ja sisälle. Sen avulla nähdään myös suunta eli onko mennyt ulos vai tullut sisälle. Lisäksi järjestelmässä on viive, joka antaa mahdollisuuden käydä pihalla siten, että siitä ei heti tule hälytystä. Tracker järjestelmä asennettiin Eeva hankkeen dementoituneelle siten, että kahteen oveen tuli lähettimet, jotka valvovat kulkua. Keskuksena on hälytinyksikkö, jossa on SIM kortti. Hälytysyksikön avulla hälytysviestit sekä huoltoviestit välitetään ennalta ohjelmoituihin matkapuhelimiin. Lähettimet havaitsevat ohitse menevän rannekkeen, josta hälytinyksikkö lähettää tiedon omaisen kännykkään viiveajan kuluttua. Viiveaikaa voidaan säätää yhdestä viiteen minuuttiin saakka. Järjestelmä lähettää paluuviestin, jos käyttäjä on ollut pidempään ulkona ja

51 49 saapuu sisälle. Huoltoviestit järjestelmä lähettää aina, kun järjestelmän toiminnassa on ongelmia. Tavallisimpia huoltoviestejä on patterien loppumiseen sekä hälytinyksikön toimintaan liittyvät viestit. Dementoitunut, jolle kulunvalvontajärjestelmä asennettiin, oli jäänyt lukkojen taakse ulos kun ovi oli mennyt takana kiinni tai hän ei ollut saanut ovea auki. Laitetta hänelle suunniteltaessa oli tärkeä löytää järjestelmä, joka ilmoittaa onko asiakas ulkona vai sisällä. Tracker järjestelmän kaltaista seuranta/hälytyslaitetta emme löytäneet vertailuun ja siksi päätimme testata Trackeria. Erilaisia ovihälyttimiä on markkinoilla, mutta ne eivät osoita suuntaa vaan lähinnä sen, että ovesta kuljetaan. Tracker - järjestelmä toimiessaan kertoo omaiselle dementoituneen liikkumisen ulos ja sisälle. Jos paluuviestiä ei ala kuuluumaan, omainen tietää hakea apua. Eeva hankkeessa emme saaneet Tracker järjestelmää toimimaan kunnolla. Järjestelmän toiminnan kannalta haasteellista oli se, että asennetussa kohteessa oli kaksi ovea, joita piti valvoa samanaikaisesti. Useista testeistä ja toimittajan kahdesta käynnistä huolimatta järjestelmää ei saatu luotettavaksi vaikka se toikin omaisille turvallisuuden tunnetta. Useasti kävi niin, että ulosviesti toimi ja paluuviesti jäi tulematta vaikka dementoitunut oli saapunutkin sisälle. Tästä aiheutui useita turhia hätäkäyntejä omaisille katsomaan onko äiti kotona. Toisena selvänä puutteena/vikana on patterien kulutus. Rannekkeeseen, joka keskustelee verkkovirralla toimivien lähettimien kanssa pitää vaihtaa kaksi patteria 2-3 viikon välein. Jos ranneke jää käteen lähdettäessä lähettimien kantomatkan ulkopuolelle, patterit kuluvat nopeasti loppuun. Ranneke pitää siis ottaa pois ja jättää sisälle aina kun lähdetään pois pihapiiristä. Ajatuksena Tracker järjestelmä on hyvä ja käyttökelpoinen. Se miksi viestit ei lähteneet luotettavasti jäi epäselväksi, varsinkin kun testeissä kaikki näytti useasti toimivan hyvin. Luotettavuus on turvallisuuden parantajana kaikista tärkeintä ja laitteisiin pitää pystyä luottamaan, vaikka ne eivät aina 100% toimisikaan. D. Domino kotilaite Domino kotilaitteen toimintaperiaatteena on, että se hälyttää, jos käyttäjä liikkuu tietyn alueen ulkopuolelle. Aluetta voidaan säätää portaattomasti. Käytännössä dementoituneella pitää olla

52 50 Domino- ranneke, joka on kellon näköinen ja siten dementoituneelle mukavampi pitää ranteessa. Kun ranneke/dementoitunut siirtyy valvotun alueen ulkopuolelle laitteisto hälyttää minuutin kuluessa piippariin, jonka pitää olla myös valvotulla alueella tai ennalta ohjelmoituun matkapuhelimeen. Eeva hankkeessa asensimme kaksi Domino kotilaitetta. Ensimmäisessä tapauksessa dementoitunut asui puolisonsa kanssa omakotitalossa. Domino asennettiin siten, että se hälyttää piippariin, joka on puolisolla, jos dementoitunut poistuu pihapiiristä. Laitteisto on toiminut hyvin. Kyseinen dementoitunut ei ole vielä vaiheessa, että lähtisi harhailemaan pihapiirin ulkopuolelle, joten laitteistoa ei ole tarvittu tositilanteessa. Se on tuonut kuitenkin turvaa omaiselle ja liikkumavapautta dementoituneelle. Omaishoitaja on reumapotilas ja liikkuminen on vaivalloista. Nyt hänen ei koko ajan tarvitse olla varuillaan hoidettavansa sijainnista. Toisessa tapauksessa korvasimme Tracker systeemin Domino kotipäätelaitteella. Dominossa on myös toiminta, jossa se lähettää paluuviestin kun palaa takaisin kantoalueelle. Tässä tapauksessa viestit kulkevat dominopalvelimen kautta. Kotipäätelaite asennetaan puhelinverkkoon, jota pitkin se lähettää poistumis- ja saapumisviestit palvelimen kautta ennalta ohjelmoituun matkapuhelimeen tekstiviestinä. Domino kotipääte on toimiva systeemi. Laitteisto valvoo hyvin aluetta, jonka voi säätää portaattomasti. Alueeseen vaikuttaa erilaiset esteet, kuten talon rakenteet, jonka vuoksi tarkan rajan säätäminen on mahdotonta ja se voi aiheuttaa ongelmia myös turvallisuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät teknologian soveltamisessa Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan vastuu teknologian soveltamisessa on monitahoinen. Tarvitaan paljon erilaista tietoa teknologioista ja niiden käyttökelpoisuudesta dementiaa sairastavalle. Välineisiin tulee tutustua perinpohjaisesti ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä virhetilanteet toiminnan kannalta. Kaikkien teknologisten välineiden toimintaa tulee seurata ja testata toimintaa määrävälein. Ennen kuin välinettä asiakkaalle viedään, tulee tarkoin arvioida teknologian sopivuutta asiakkaalle ja perustella mihin tarkoitukseen välinettä käytetään esim.

53 51 parantaako se asiakkaan turvallisuutta, lisääkö se liikkumista vai auttaako väline sosiaalisiin kontakteihin. Aina tulee löytyä jokin peruste teknologian käyttöön, sillä muuten siitä ei saada toivottua tehokkuutta asiakkaalle. Turha tai toimimaton väline voi tuottaa hyvinkin negatiivisia tunteita niin asiakkaan, omaisten kuin ammattihenkilökunnankin mielissä. Jos väline ei toimikaan jossakin tilanteessa, se on syytä poistaa käytöstä mahdollisimman pian ja hankkia tilalle uusi tai järjestää asia muulla tavalla. Jos asiakas kaipaa sosiaalisia kontakteja, ei teknologialla pyritäkään niitä vähentämään. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee jatkuvasti seurata ja hankkia tietoa uusista välineistä ja ottaa selvää mistä välineitä voi hankkia ja hankkia niitä. Välineet on syytä aina testata ennen kuin ne viedään asiakkaalle. Tulee myös laatia selkeät ohjeet kirjallisina ja järjestää opetustilanteita opastusta ja neuvontaa varten. Opastus ja neuvonta ei saa jäädä yhteen kertaan, vaan sitä on jatkettava pieninä annoksina pitkään tai annettava vastuuta neuvonnasta omaisille ja muille turvaverkon jäsenille. Opetustilanne on hyödyllisintä viedä läpi kirjallisin ohjein, demonstraatioin ja yksilöllisellä harjoittelulla, arviointia unohtamatta. Positiivinen hyväksyvä arviointi kannustaa asiakasta, omaisia ja muita teknologian hyväksymiseen ja innostuneeseen käyttöön. EEVAhankkeessa opastusta ja neuvontaa toteutettiin sekä ryhmä- että yksilöopetuksena. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin sekä suurempi yleisötilaisuus että pienryhmäopetustilanne. Koko auttamisketjun tulee toimia saumattomasti yhteen. Jos dementiaa sairastava lähettää joko aktiivisen tai passiivisen hälytyksen, tulee sen vastaanottajan viipymättä vastata avunpyyntöön ja viedä tehtävä eteenpäin niin, että auttamisketju ei missään vaiheessa katkea tai aiheuta ylimääräistä viivettä. Eri kunnissa auttamisketjut ovat muodostuneet hyvin erilaisiksi. Hankkeessa lisääntyivät hälytykset jokaisessa kunnassa, eikä ketjuun kuuluvien opetus, testaus ja toiminta ollut aivan ongelmatonta. AVUN TARVITSIJA AUTTAMISPYYNNÖN VASTAANOTTAJA AUTTAJA Kuva 9 Auttamisketjun osat

54 52 Ongelmia muodostui auttamisketjussa mm. seuraavista asioista: hälytyksiä tuli liikaa henkilökunnan harteille palohälytystä turvapuhelimen kautta ei mielellään otettu turvapuhelinkeskukseen kunnalta puuttui kännykkä tekstiviestien vastaanottamiseen ns. hiljaista hälytystä ei voitu ottaa vastaan, koska puuttui hälyttäjän identifiointi hälytystä ei voitu ohjata päivällä toiseen paikkaan ja yöllä toiseen Muutama turvapuhelimen kautta tuleva hälytys ohjattiin vain omaiselle tai siten että ensimmäisenä oli omainen ja toisena vastaanottokeskus. Suurin osa hälytyksistä meni vastaanottokeskukseen. Kuvalliset viestit menivät kaikki omaisten kännykkään. Silloin jos omainen ottaa kaikki viestit vastaan eikä toisena puhelinnumerona ole ketään on omaisen sovitettava tällainen päivystys koskemaan 24 tuntia vuorokaudessa ja mietittävä tarkkaan jaksaako hän sitä tehdä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on mahdotonta ottaa jatkuvasti lisääntyviä hälytyksiä vastaan, koska terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhainkodissa voi olla yksi työntekijä ja 40 potilasta. Muun työn ohessa täytyy ottaa erilaisia hälytyksiä vastaan. Tulisi miettiä toimintojen keskittämistä laajemmalle alueelle esim. sairaanhoitopiirin tai pelastusalueen alueelle. Hankkeen aikana teknologia-asiantuntija huolehti asiakkaista teknisten ratkaisujen osalta. Kuntien tulee jatkossa huolehtia itsenäisesti tai ostopalveluna koko teknologinen kokonaisuus. Teknologian osuus kasvaa dementiaa sairastavien hoidossa ja huolenpidossa jatkuvasti. Myös ihmisten ikääntyminen tuo mukanaan lisääntyviä tarpeita. Teknologiset ratkaisut ovat monesti monimutkaisia ja vaativat jatkuvaa asioihin perehtymistä. Tulee vakavasti miettiä sitä annetaanko koko teknologinen sektori asiantuntijoiden hoitoon. Konsultoinnit tulee kunnan myös hoitaa ostopalveluna asiantuntijoilta Dementian tuomia erityisvaatimuksia teknologian kehittäjille Teknologian kehittäjien tulee ehdottomasti sisäistää dementoivien sairauksien oireet ja sairauden etenemisen erityislaatuisuuden ja nopean muuttumisen. Avainsanoja ovat: muistamisen ja mieleen painamisen heikkeneminen, ajan ja paikantajun hämärtyminen, eksymistaipumus, liikkumisen ja kommunikoinnin vaikeudet, päivittäisistä toiminnoista selviäminen, oma-aloitteisuuden vähentyminen sekä hätätilanteen havaitsemisen ongelmat. Teknologian tulee olla räätälöitävissä

55 53 asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaan oma aktiivinen toiminta teknologian käytössä vähenee tai voi puuttua kokonaan, joten ns. passiivista teknologiaa tarvitaan lisää. Laitteiden ei tarvitse tuoda ratkaisua kaikkiin mahdollisiin pulmiin eivätkä ne saa olla liian monimutkaisia. Hyvin yksinkertainen laite voi toimia todella tehokkaasti asiakkaan turvana, kuten esim. ovimagneetti kellolla. Teknologian kehittäjien on syytä tehdä tutustumismatkoja asiakkaiden erilaisiin koteihin, jolloin tiedetään millaiseen ympäristöön suunniteltavana oleva väline istutetaan. Myös välineen käyttöohjeet ja niistä laaditut tiivistelmät tulee olla suomen kielellä ja tärkeimmät kohdat korostaen. Joistakin ohjeista puuttui suomenkielinen teksti kokonaan ja aivan oleellisia tietoja laitteen toiminnasta. Kaikki välineet testattiin LifeIT Oyj:n omassa laboratoriossa ja ohjeita täydennettiin. Hankkeen kokemusten perusteella voidaan sanoa, että hyvillä ohjeilla, opetuksella ja ohjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, miten teknologia hyväksytään ja sitä käytetään asiakkaan parhaaksi. Yksikin negatiivinen kokemus on huono signaali ja vaikuttaa pitkään sekä asiakkaan, omaisten että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suhtautumisessa teknologiaan. Vain todellisen hyödyn kokeminen vie teknologian kehitystä eteenpäin. Useimmat tuotteet tulevat liian raakoina ja kypsymättöminä tuotteina kehittäjiltä asiakkaalle. Tuotetta tulee tarkemmin ja monipuolisemmin testata sen tulevassa ympäristössä ja niillä asiakkailla joille se on tarkoitettu. Testaus yrityksen oman väellä ei anna oikeaa kuvaa tuotteen käytettävyydestä dementiaa sairastavalle. Yhteenveto hankkeen aikana esiin tulleista ongelmakohdista: laitteiden hinta muodostui joillakin kunnilla ongelmaksi, syynä tiukat budjetit jotkut dementiaa sairastavat eivät tunne tarvitsevansa apua, vaikka ammattihenkilöt havaitsevat avun tarpeen (sairaudentunnottomuus) asenne uutta teknologiaa kohtaan vaatii muokkausta kaikkien osalta asiakas tarvitsee paljon ohjausta ja neuvontaa teknologian käytössä miten jatkossa asia hoidetaan kunnissa? kuka vastaa teknologioiden asennuksista, testauksista ja huollosta kunnissa? resurssipula - mihin hälytykset ohjataan ja onko välineitä hälytysten vastaanottoon? miten ratkaistaan eettiset kysymykset yksityisyyden suoja

56 54 Miten saadaan teknologia tehokkaaseen käyttöön: mitä paremmin ollaan selvillä asiakkaan tilanteesta hänen omassa asuinympäristössään, sen paremmin teknologia istuu hänen tarpeisiinsa asiakkaan, omaishoitajan sekä ammattilaisten motivaatio teknologian käyttöön on todella tärkeä asiakkaan ja turvaverkossa toimijoiden kanssa yhdessä suunniteltu ratkaisu auttaa parhaiten asiakasta itsenäisessä suoriutumisessa asiakkaan ja turvaverkon eri osapuolten opettaminen ja ohjaaminen teknologian käyttöön on yksi avainsanoista jos asiakas ja turvaverkon osapuolet ovat motivoituneet terveysteknologian käyttöön ja siitä on asiakkaalle hyötyä itsenäisessä suoriutumisessa omassa asuinympäristössään, niin hinta laatusuhdekin yleensä on oikea jokainen asiakas tulee ottaa yksilönä sairauden ilmenemismuotoineen, asenteineen, tapoineen ja ympäristöineen!! 12. Asiakastapauksia Rouva A Rouva A asuu yksin omakotitalossa pienen kaupungin laitamilla. Hän sairastaa lievän vaiheen Alzheimerin tautia. Rouva A on hyvin sosiaalinen ja keskustelutaitoinen. Hänellä on seitsemän lasta, jotka asuvat kaikki kaukana eri puolella Suomea. Rouva A kaipaa seuraa viikolla ja omaiset haluavat hänelle lisää turvaa ja seurantaa. Rouva kokee suurimmaksi ongelmakseen yksinäisyyden. Hankkeen alkaessa oli tapahtunut yksi eksymistapaus kauppamatkalla, ja hän selvästi pelkää lähteä yksin lenkille tai asioille. Hankkeen loppuvaiheessa rouvalle on tullut lähtemistä ulos yöaikaan hätääntyessään ja lääkkeiden oton yhteydessä ei aina muista onko jo ottanut lääkkeen. Rouvalle rakennettiin turvaverkko, jossa jokainen seitsemästä lapsesta saa oman soittovuoronsa viikottain. Lisäksi lasten perheet ovat vuoroviikoin rouvan luona viikonlopun. Tyttären ystävätär, rouvalle ottotytär käy kahdesti viikossa hoitamassa asioita ja seurustelemassa rouvan kanssa. Kyläkauppias tuo kerran viikossa ruuan, ystävätär hakee virsi-iltaan ja sotaveteraaninaisten iltaan. Tuttu siivooja käy kerran viikossa ja diakoni käy kerran kuukaudessa.

57 55 Hankkeen alkuvaiheessa rouva oli ostanut kaupustelijalta vessapaperia isoon ylihintaan. GSMkamera asennettiin viileään eteiseen, jolloin voidaan seurata ketä rouvan luona käy ja lähteekö hän yöllä ulos. Kaikki omaiset asuvat kaukana, joten etäseuranta esimerkiksi Helsingistä on helpottanut omaisia ja ilahduttaa myös sairastunutta. Hän toteaa: Se on jännä että ne näköö tuonne Helsinkiin kun mä meen portahille. Ei se mua vaivaa kunhan ei sitä kaikille huurella. Omaiset hallitsevat kameraa vuoroviikoin, jolloin he itsenäisesti muuttavat kameran viikottaista pääkäyttäjää. Lisäksi kamera ohjelmoidaan välillä lähettämään kuvat sähköpostiin. Omaiset pitävät siitä, että he kuulevat myös äänet. Muita asennettuja teknologioita olivat turvapuhelimeen liitettävä ranneke, jonka käytön rouva vielä ymmärsi ja turvapuhelimen kautta liitettävä langaton palohälytin. Vastaanottaja on tässä tapauksessa palolaitos. Turvapuhelimeen liitettiin myös suihkussa oleva langaton naruhälytin. Saunaan laitettiin kaide ja suihkuun seinään kiinnitettävä suihkutuoli. Hankkeen loppuvaiheessa rouvalle vietiin vielä elektroninen lääkemuistuttaja. Rouva B Rouva B asuu yksin ja hänen omaishoitajanaan toimii veli.he asuvat samassa talossa, mutta eri taloudessa. Totesimme jo 80-vuotiaalla omaishoitajalla olevan liian vähän omaa aikaa. Molempien ruokailu on yksipuolista ja rouvalta ruokailu unohtuu helposti. Saunottamisessa oli alkanut tulla ongelmia, koska rouva ei saunassa muista onko hän jo peseytynyt vaiko ei. Apuna tässä on ollut rouvan iäkäs sisko. Avustavat sukulaiset ovat kuitenkin itsekin vanhoja ja sairastelevat. Rakensimme turvaverkon, jossa kunnan ruokapalvelu käy kahdesti viikossa (laitaa ruuan lautaselle) ja palveluyrittäjä on yhden päivän rouvan kanssa, jolloin saunotaan, keitetään ruokaa ja siivotaan. Omaishoitaja laittaa aamiaisen ja antaa lääkkeet arkisin. Viikonloppuisin omaishoitajalle ja sisarelle annetaan vapaata ja kotipalvelu käy sunnuntaiaamuna hoitamassa aamutoimet. Siskon- ja veljentyttäret hoitavat rouvan viralliset asiat ja heille on omat soittovuorot viikon kuluessa. Naapureiden kanssa käytiin läpi rouvan tilanne ja kehotettu käymään edelleen kylässä. Sovittiin myös, että he voivat seurata varsinkin viikonloppuisin verhojen avautumista ja valojen sammumista ja syttymistä sekä vieraiden ihmisten liikkeitä pihassa. Raamattupiiriin sovittiin kuljetus ja sovittiin että diakoni käy kerran kuussa.

58 56 GSM kamera asennettiin ulos kuvaamaan dementoineen liikkumista ja vieraita viikonlopun ajaksi, jolloin omaishoitaja on lomalla. Rouva B päästää kaikki tulijat sisään, myös asiattomat vieraat. GSM-kameran lähettämä kuva on ohjattu sähköpostiin, mistä veljentytär voi halutessaan seurata dementoituneen liikkumista liiketunnistimen avulla. Kun rouvan luo vieras henkilö, veljentytär voi soittaa naapuriin, josta käydään tarkistamassa tilanne. Kamerasta on ollut hyötyä myös siinä, että omainen näki dementoituneen liikkumisen postilaatikolle vähäisissä vaatteissa ja vie sen seurauksena lämpimämmät vaatteet eteiseen helposti saataville. Kameraan on oltu niin tyytyväisiä, että omainen sanoo: Kameraa en anna pois! Lisäksi Rouva B:n kotiin on viety helppokäyttöinen puhelin ja äänenvahvistin. Hän on jo siinä sairauden vaiheessa, ettei enää aktivoitunut soittelemaan puhelimella, mutta vastaa kyllä uuteen puhelimeen vaikka vanhakin on jätetty paikoilleen. Liiketunnistinvalot, joita myös vietiin, ovat aiheuttaneet rouva C:lle hämmennystä, koska hän ei muista että ne sammuvat kun liike loppuu. Herra ja rouva C Herra ja rouva C ovat omakotitalossa asuva iäkäs pariskunta, joista molemmilla on Alzheimerin taudin diagnoosi, miehellä vaskulaarinen ja AT:n sekamuoto. Heidän päävastuullisena hoitajan on tytär ja tärkeässä roolissa myös tyttärentytär. Omaiset alkoivat olla kuitenkin melko uupuneita ja tyttären harteilla oli liian iso osa huolehtimisesta. Tyttärentytär joutui uupumisesta johtuvalle sairaslomalle. Vastuuta päätettiin jakaa kaikkien pariskunnan lasten kesken. Kotipalvelu käy nyt joka arkipäivä, ruokapalvelu kolmasti viikossa, sotaveteraanisiivoja joka toinen viikko ja diakoni kerran kuussa. Molemmille laitettiin turvapuhelinrannekkeet, koska vielä pystyvät painamaan hätätilanteessa painikkeesta ja puhumaan kaiutinpuhelimeen, kun kysytään mikä on hätänä. Turvapuhelin hoitaa myös tuulikaapissa olevan lattiaturvan hälytyksen eteenpäin viennin yöaikaan, kuten myös langallisen palovaroittimen viestin tulipalotilanteessa. Lattiturva on tuottanut selkeästi turvaa, kun on havaittu illalla myöhään asunnosta poistumista. Mies on välillä sekava ja lähdössä kotiin. Omaisten mielestä tosi hyvä, että sekavuustilanteessa tiedetään asunnosta poistuminen. Palovaroitin liitettiin langallisena makuuhuoneen oven kohdalle kattoon. Voidaan olettaa, että tulipalotilanteessa pariskunta ei ehdi asunnosta ulos ajoissa, eivätkä heti reagoi palovaroittimen

59 57 ääneen. Omainen saa tulipalotilanteessa vielä kaiutinpuhelimen kautta sanottua poistukaa äkkiä ulos jne. Pariskunnalle on asennettu myös liesivahti lieden päälle jäämistä ajatellen. Tälle pariskunnalle asennettiin myös GSM-kamera turvavälineeksi. Ongelmana oli dementoituneen pariskunnan liikkuminen ulos mahdollisesti yöaikaan sekä vierailijat / kaupustelijat, joiden käyntejä omaiset halusivat valvoa. Vessapaperia oli jo myyty ylihintaan. Kamera asennettiin ulos kuistille niin, että se kuvaa sisälle tulijat ja ovesta ulos lähtijät. Kameraan asennettiin liiketunnistin, joka pidetään päällä omaisten toiveiden mukaan eli he asentavat liiketunnistimen itsenäisesti päälle ja pois. Tälle pariskunnalle vaaroja ennaltaehkäisevä teknologia on todella tärkeätä, koska ilmenee sekavuutta ja eksymisvaara on ilmeistä. Samoin tulipaloja ennaltaehkäisevä ja tositilanteessa hälytyksen eteenpäinmeno tuovat suurta turvallisuutta. Omaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä ratkaisuihin. Rouva D Rouva D on 90-vuotias Alzheimerin keskivaikeaa vaihetta sairastava rouva, joka on ollut nuoruudestaan lähtien psyykkisesti sairas. Rouva asuu poikansa ja miniänsä kanssa 20 kilometrin päässä kuntakeskuksesta omakotitalossa. Miniä on virallinen omaishoitaja. Rouvan asema perheessä ei ole hyvä, koska miniän ja anopin välit ovat olleet vuosikymmeniä kireät. Miniä sanoo, että kyllä mä hyvän perushoidon annan mitä mä pystyn antamahan, mutta hellyyttä se ei saa multa koskaan. Rouvan yöllinen liikuskelu ja vaeltelu rasittaa perhettä, mutta toisaalta he eivät halua viedä rouvaa ehdottamallemme lyhytaikaishoitojaksolle, jossa unirytmiä voisi korjata. Syynä tähän on se, että sitten rouva valvoisi päivisin ja olisi työllistävämpi päivisin miniälle, joka hoitaa kotona kenneltarhaa. Myös rouvan sisään lukitseminen omaisten poissa ollessa tuli esiin hankkeen aikana. Omaiset eivät nähneet pitkien keskustelujenkaan jälkeen asiassa ongelmaa eivätkä suostuneet kunnan rahoittamana kulunvalvontaan. Rouva ei pääse ulos talosta esim. tulipalon syttyessä. Rouvalla ei ole muita kontakteja ihmisiin kuin poika ja miniä sekä puolen vuoden välein käyvä toinen tytär. Lähistöllä asuva kolmas lapsi tapaa rouvaa äitienpäivänä. Rouvan katsoo televisiota paljon. Koska omaiset eivät halunneet kotisairaanhoidon käyntejä tai muita sosiaalisia kontakteja,

60 58 järjestin diakonin käymään kerran kuussa juttelemassa rouvan kanssa. Tässä tapauksessa mielestämme rouvan paikka olisi kodin sijasta pienessä palveluyksikössä, jossa olisi sosiaalisia kontakteja ja virikkeitä. Teknologian käyttöön omaiset olivat päivällä käytettävää kulunvalvontaa lukuun ottamatta halukkaita. Heille vietiin liesivahti ja liiketunnistinvalot. Paikallinen elektroniikkayritys räätälöi heidän tarpeisiinsa ovivahtiin liitettävän kellon, joka soi yöaikaan, jos ulko-ovi avataan ja herättää omaishoitajan. Näin mahdollistettiin omaisten levollisempi uni. 13. Hankkeen tulokset ja johtopäätökset Hankkeen aikana vahvistui käsitys siitä, että dementoituneen kotona suoriutuminen on nähtävä ja kartoitettava kokonaisuutena: Mukaan tarkasteluun tulee ottaa sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi ja turvallisuus. Jos olisimme ottaneet huomion dementoituneen kohdalla vain hänen fyysisen turvallisuutensa, olisi tärkein asia eli yksinäisyys ja toisten ihmisten läheisyyden tarve ja sen tuoma turvallisuuden tunne, jäänyt kokonaan huomioimatta. Tällöin dementoituneen tilanne ei olisi juurikaan parantunut. Dementoituneen omaisten kohdalla myös heidän tukemisensa ja tiedon lisääminen dementoivasta sairaudesta auttoi heitä ja toi varmuutta myös heille tilanteen hallinnasta. Hoidosta päävastuussa oleva saa laajemman verkoston auttamaan vastuun jakamisessa. Sekä dementoituvan että omaisen mielipiteen kuunteleminen on tärkeää. Kuuntelemalla myös dementoituneen totuutta, vaikka se saattoi muiden totuudesta poiketakin, antoi lisäinformaatiota dementoituneen tilanteesta ja perhedynamiikasta. Hyvin moni omaisista totesi, että jo se että tuli kuulluksi ja hyväksytyksi auttoi paljon eteenpäin. Sai purkaa asioitaan. Erään omaishoitajatytär totesi, että hän on saanut lisää selkärankaa itselleen, kun hankkeen työntekijät ovat tukeneet hänen oikeuttaa vaatia palveluja. Dementoituneella säilyy kokemus itsemääräämisoikeudesta, kun hän saa osallistua keskusteluihin ja pohdintoihin eri vaihtoehdoista, dementian vaiheesta riippuen enemmän tai vähemmän. Olemme kuitenkin vaihtoehtojen esiintuonnin jälkeen auttaneet dementoitunutta ja hänen omaistaan tekemään päätöksiä. Dementoituneen kohdallahan useasta vaihtoehdosta valitseminen tai päättelykykyä ja arviointia vaativien asioiden hoitaminen ja päättäminen on vaikeaa ja aiheuttaa ahdistusta. Turvaverkolla on voitu lykätä laitoshoitoon joutumista useilla kuukausilla. Eräässä tapauksessa tilanne oli hankeen alussa keväällä 2005 kaaosmainen erityisesti eksymisvaaran takia.

61 59 Laitospaikkaa jo harkittiin. Tällä hetkellä asiakas asuu edelleen kotonaan ja voi paremmin. Kulunvalvonta ja ihmisten käyntien lisääminen ovat rauhoittaneet tilannetta. SAS-työryhmä päätti tyttären mielipiteeseen tukeutuen olla sijoittamatta rouvaa laitoshoitoon. Suurin osa asiakkaista on hankkeen avulla voinut lisätä kotona asumisensa aikaa. Kotona asuminen on miltei kaikkien Eevahankkeen asiakkaiden toiveena: En lähäre kotuani mihinkään! Vain yhdessä tapauksessa hankkeen kuluessa dementoituneen itsensä halu siirtyä palveluasumiseen on lisääntynyt. Hänen kohdallaan ihmisen läheisyyden tarve alkoi aiheuttaa masennusoireita. Hän ei pystynyt enää muistamaan, että joku oli juuri häntä käynyt katsomassa, vaan tunsi jatkuvaa yksinäisyydentunnetta. Hän sanoi: Kun ne panee oven kiinni perässään niin sitten se on se itku apuna. Se on se pitkä yksinäisyys. Se on synkkää. Tämänkin rouvan luona kotipalvelu kävi kolmasti päivässä ja lapsista jokaiselle sovittiin oma vierailupäivä. Lisäksi sovittiin joka illalle lasten soittovuorot. Päivätoiminnassa rouva myös oli mukana. Hankkeen päättymiseen mennessä rouvalle ei ole järjestynyt laitospaikkaa. Turvaverkolla voitiin poistaa käyntien päällekkäisyyksiä ja täytettyä turva-aukkoja dementoituvan arjessa. Jos neljällä lapsilla oli tapana käydä äidin luona viikonloppuna, sovimme että muutama heistä käy pääasiassa viikolla ja osa viikonloppuna. Näin useampi päivä viikossa on sellaisia, jolloin joku käy ja katsoo samalla, että kaikki on hyvin. Dementoituvalle hankkeen tapaamisista tuli tunne, että hänestä huolehditaan ja välitetään. Eräs rouva sanoi turvaverkon osapuolien ja teknologia asennuksen jälkeen että olipa eri fiilinki, munko takia ne kaikki oli täällä. Turvaverkon koettiin tuovan helpotusta omaisten taakkaan nimenmaan roolien selkiytymisen ja vastuun uudenlaisen jakautumisen takia. Yhteistyö ja kuulluksi tulemisen tunne lisäsi turvallisuuden tunnetta omaisissa ja dementoituneessa. Ulkoapäin tullut ohjaus on helpottanut roolien sopimista ja tuonut jämäkkyyttä dementoituneen kotihoitoon ja hoivaan erityisesti omaisten mielestä. Turvaverkko lisännyt yhteistyötä omaisten kesken ja teknologia on vähentänyt erityisesti omaisten huolta läheisistään. Hyötyä turvaverkon luonnista oli ennakoivassa mielessä lievän vaiheen dementoituneille ja sen hetkisen avuntarpeen takia keskivaikean ja vaikean vaiheen dementoituneille. Parhaiten turvaverkko palveli yksin kotona ja syrjemmällä asuvia dementoituneita.

62 60 Joissakin kunnissa dementiaa sairastavan henkilön tarkempaan diagnosointiin ja lääkitykseen ei vielä kiinnitetä kylliksi huomiota. Erään asiakkaan kohdalla keskivaikeassa vaiheessa oleva dementoitunut sai vasta hankkeen tuloksena lähetteen erikoissairaanhoitoon geriatrian poliklinikalle ja sai tätä kautta diagnoosin ja asianmukaisen muistilääkityksen. Omaiset olivat tästä hyvin tyytyväisiä. Terveyskeskuslääkäri ei ollut nähnyt tarpeelliseksi tehdä lähetettä muistitutkimuksiin. Omaisten suurimpia huolia erityisesti yksin asuvien dementoituneiden kohdalla ovat yksinäisyys ja eksymisvaara. Näitä ongelmia hankkeessa pystyttiin selvittämään sosiaalista verkostoa tiivistämällä ja kulunvalvontateknologiaa soveltamalla. Se on oikiasti mulle apu. On tuonut mielenrauhaa sanoi tytär isän pyörään laitettavasta tutkasta. Dementoitunut oli jo kerran pitkiä matkoja pyöräillessään eksynyt. Näyttää siltä että erityisesti vaeltelu- ja eksymisvaara nopeuttaa laitoshoitoon siirtymistä, sillä se on hyvin uuvuttavaa koko turvaverkolle ja aiheuttaa suurta huolta ja pelkoa omaisissa. Dementoitunut itse ei useinkaan enää pysty tajuamaan olevansa vaarassa. Hankkeessa erilaiset kulunvalvontalaitteet ovat tuoneet mahdollisuuden jatkaa kotona asumista. Dementoituneen sisään lukitseminen on selkeä turvallisuusriski ja eettinen kysymys. Tämä tuli hankkeen kolmen asiakkaan kohdalla esiin. Turvallisuuden takaamiseksi omaiset joutuvat lukitsemaan dementoituneen sisään lähtiessään pois esimerkiksi asioille. Eräs iäkäs omaishoitaja sanoi: Ottaa avain pois, ettei se saa ollenkaan sitä ovia (auki) kun ketään ei oo paikalla. Näissä tilanteissa kenellekään omaisista ei ollut tullut mieleen se riski, mikä syntyy jos omaisen poissaolon aikana syttyy vaikkapa tulipalo. Tällöinhän dementoitunut ei pääse asunnosta ulos. Dementoituneelle lukitseminen aiheutti ainakin yhdessä tapauksessa lisää turvattomuutta, kun hän tajusi, ettei pääse ulos silloin kun haluaa. Tällainen tilanne on myös itsemääräämisoikeudelle suuri uhka. Eettisestihän sisään lukitseminen on kestämätön tilanne. Toisaalta on hyvin inhimillistä, että omaiset laittavat dementoituneen turvallisuuden etusijalle näissä tilanteissa (eksymisvaara). Tällaisissa tilanteissa meiltä hanketyöntekijöiltä tarvittiin erityistä hienotunteisuutta tuodessamme esiin sisään lukitsemisen huonoja puolia. Kaikissa näissä tapauksissa ehdotimme kulunvalvontaa ongelman ratkaisuksi ja yhtä tapausta lukuun ottamatta omaiset ja dementoitunut suostuivat teknologian käyttöön. Nimenomaan näissä tapauksissa saatiin erinomaisia tuloksia teknologian soveltamisesta.

63 61 Dementiatyössä tarvitaan jatkossa yksilöllisesti räätälöityä turvaverkkoa ja joustava palveluohjausta, jossa jollakin on oltava dementoituneen tilanteesta kokonaisnäkemys ja vastuu. Tällainen taho voisi olla vaikka muistineuvolan muistineuvoja. Tulee olla resursseja laajaan ja syvälliseen tutustumiseen koko perheen tilanteeseen. Dementiahan on koko perheen sairaus. Palveluohjauksen jatkuvuus ja toistuvuus on varmistettava ja koko turvaverkon tulisi kokoontua tietyin väliajoin päivittämään tietoja ja motivoitumaan. Sairauden diagnosointivaiheessa annettu ohjaus ja neuvonta ei riitä. Omaiset kaipaavat tukea ja mahdollisuutta saada nopeastikin yhteys ennalta sovittuun tukihenkilöön. Tässä kuntien muistineuvolatoiminnan kehittäminen on avainasemassa. Resursseja on ohjattava laajasti nähtyyn palveluohjaukseen, joka käytännössä tarkoittaa dementoituvan arkeen tutustumista kokonaisvaltaisesti. Teknologian arvioinnissa, asennuksessa ja huollossa tarvitaan erityisresursseja, joiden hankinta kannattaa tarkoin suunnitella. Teknologian hallintaan tarvitaan erityisosaamista ja aikaresursseja. Kunnille tulisi olla selkeä näkemys dementiahoidosta erityiskysymyksenä ja selkeä visio sekä suunnitelma usealle vuodelle. Tällöin nähtäisiin myös teknologian merkitys kustannusten säästämisessä ja henkilöresurssien todellinen tarve tulevinakin vuosina. 14. Jatkosuunnitelmat Hankkeen tulosten juurruttaminen kuntakenttään vaatisi mielestämme jatkohanketta, jossa koulutuksellinen elementti olisi vahvasti mukana. Kuntatasolla kotipalvelussa tarvitaan asennemuokkausta ja käytännön tietoa turvaverkon luonnissa ja teknologian käytössä. Kuntiin tulisi luoda tapa, jolla erityisesti teknologiatietoutta pystyttäisiin päivittämään tietyin väliajoin. Myös pilottiasiakkaiden ja uusien turvaverkkoa tarvitsevien asiakkaiden tilanteen jatkuva seuranta ja teknologian huolto varmistettaisiin. Dementia on etenevä tauti, jolloin yksi teknologia sopii lievään vaiheeseen ja toinen keskivaikeaan vaiheeseen jne. Tätä etenemistä ja teknologiatarpeita tulisi voida seurata joko kunnan omilla resursseilla tai ostopalveluna. Teknologian soveltamiseen dementoituneen kotihoitoon tarvitaan erikoisasiantuntemusta. Toinen jatkohankeajatus liittyy kulunvalvonnan erityiskysymyksiin dementoituneen kohdalla: Milloin ja millaista vaeltelua esiintyy, mitä vaaroja siihen liittyy ja miten sitä voidaan ehkäistä

64 62 kulunvalvonnalla. Lisäksi tähän aihepiiriin liittyy sisään lukitsemisen turvallisuusriskit ja miten yleistä tällainen toiminta on. Tässä tapauksessa tulemme hakemaan tutkimuspainotteista hanketta. Jatkohankkeita olemme hakemassa mm. Kunnallisalan kehittämissäätiöltä ja työelämän kehittämisohjelma TYKES:istä. Hankkeen aineistosta ja aihepiiristä on tekeillä myös väitöskirjatyö. 15. Yhteenveto hankkeen tavoitteiden toteutumisesta Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli luoda yksilöllinen turvaverkko maaseudulla asuville dementoituneille ja heidän omaishoitajilleen. Hankkeen aikana onnistuttiin luomaan 29 dementoituneelle turvaverkko ja samalla tuettiin hänen lähipiiriään. Turvaverkon kokoaminen tiivisti suvun yhteydenpitoa myös keskenään sen lisäksi että dementoituneeseen pidettiin enemmän yhteyttä. Tämä tulos oli sellainen, jota ei hankkeen alussa osattu ottaa huomioon. Myös omaishoitajien tukeminen käytännön asioissa nousi keskeisemmäksi asiaksi kuin olisimme odottaneetkaan. Omaishoitajilla on suuri tarve saada konkreettisen tukea ja neuvoja esim. siitä miten selvitä erilaisista käytösoireiden aiheuttamista tilanteista. Toisena tavoitteena on turvaverkon rakentaminen laajasti eri tahoista; turvaverkko teknologian tukemana omaisista, sukulaisista, ystävistä, naapureista, kyläläisistä, kuntien kotipalvelusta, palveluyrityksistä, järjestöistä, diakoniatyöstä, vapaaehtoisista ym. Tässä tavoitteessa onnistuttiin myös hyvin. Kaikki nämä tahot ja monia muitakin tahoja oli mukana hyvin yksilöllisesti laadituissa turvaverkoissa. Asiakaslähtöisyyden ja kokonaisvaltaisuuden ajatus onnistuttiin toteuttamaan, kuten suunnittelimme. Hankkeen aikana sattui tapauksia, joissa turvaverkon olemassaolo ja käyttö pelasti dementoituneen hengen ja siirsi monen henkilön kohdalla laitoshoitoon siirtymistä. Kolmantena tavoitteena oli yhdistää dementoituneen arjessa toimivat tahot tekemään yhteistyötä yhteisen aikataulutuksen mukaisesti. Turvaverkon osapuolien sitouttaminen ei tuottanut ongelmia, mutta vastuun määrä ja sitoutuminen tiettyihin aikatauluihin vaihteli: ystävät, vapaaehtoiset ja mm. diakoni, eivät halunneet tai voineet sitoutua tiettyihin päiviin ja kellonaikoihin, jolloin ovat mukana turvaverkossa. He kuitenkin sitoutuivat olemaan mukana oman aikataulunsa mukaisesti ja heidän käyntinsä merkittiin kalenterin alaosaan. Julkisen puolen organisaatioissa tieto vastuista ei aina

65 63 mennyt arjen toimijoiden tasolle saakka. Palveluyrityksiä turvaverkkoon ei saatu odotusten mukaista määrää. Neljäntenä tavoitteena hankkeessa oli luoda kalenterimuotoinen apuväline koko turvaverkon avuksi, joka tehtiin manuaaliseen muotoon ja kehitettiin myös reaaliaikaista kalenteriversiota. Kalenteri otettiin pääosin käyttöön heti. Erityisen tärkeä se oli lähiomaisille. Osassa kuntia kalenterin jatkokäyttöä jäätiin miettimään ja joissakin kunnissa se otettiin heti osaksi palveluketjua. Viides tavoite oli soveltaa turva- ja kommunikaatioteknologiaa osaksi turvaverkkoa ja opastaan sen käytössä. Hankkeen aikana vietiin 33 erilaista tuotetta koteihin (yht. 133 laitetta) ja suurin osa laitteista soveltui hyvin nimenomaan osaksi turvaverkkoa. Laitteiden käytön opettelussa omaiset olivat motivoituneimpia, kuntien kotipalvelun henkilökunta osittain suhtautuivat teknologiaan varauksella, koska se lisäsi heidän työtään laitteiden käytön opetteluvaiheessa. Pidemmälle suuntautunutta hyötynäkökulmaa kunnissa oli enemmän johtavassa asemassa olevilla vanhustyön ammattilaisilla, mutta kaukonäköisyyttä kaivattaisin enemmän. Teknologian käytöllä, erityisesti kulunvalvonnalla, pystyttiin dementoituneiden laitoshoitoon siirtymistä pitkittämään useissa tapauksissa. Yhdessä kunnassa teknologian kokeilu jäi vähäisemmäksi kunnan rahoituksen ollessa puutteellista. Tavoitteena oli myös rakentaa malli, jota voidaan soveltaa muihinkin erikoisryhmiin. Turvaverkkomallin todettiin hankkeen aikana soveltuvan myös muille ryhmille. Useassa kunnassa mm. kotiutusvaiheen potilaille tullaan soveltamaan samaa turvaverkkomallia. Dementiatyön kehittäminen sai hankkeen innostamana monessa kunnassa sysäyksen eteenpäin: Muistineuvolatoimintaa aletaan käynnistää, vertaistukiryhmiä omaisille ja muistihäiriöisten päivätoimintaa aloitellaan. Teknologian käytön organisointi kotihoidossa on monessa kunnassa nyt mietinnässä.

66 LÄHTEET Hirvonen, R : Vanhuksen arki kotona. Teoksessa Laitinen-Junkkari, P (toim.). Moninainen vanhusten hoitotyö. Porvoo,WSOY Hurley Ann C, Gauthier Mary Ann, Horvath Kathy J, Harvey Rose, Smith Sally J, Trudeau Scott, Cipolloni P.B, Hendriks Ann, Duffy Mary: Promoting Safer Home Environments for Person with Alzheimer`s Disease. The Home safety/injury Model. Journal of Gerontological Nursing. Volume 30, number 6, June Jagger C, Andersen K, Breteler MM, et al, Neurologic Diseases in the Elderly Research Group. Prognosis with dementia in Europe: A collaborative study of population-based cohorts. Neurology. 2000; 54(11, suppl 5):S16-S20. Kanto-Ronkanen, A, Salminen, A-L: Apuvälinetarpeen arviointi ja käytön seuranta. Teoksessa Salminen, A-L (toim.). Apuvälinekirja. Helsinki, Kehitysvammaliitto Noro A: Asiakasrakenne pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kirjassa Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus, Stakes, Saarijärvi Salminen, A-L: Apuväline toimintaa edistämässä. Teoksessa Salminen, A-L (toim.). Apuvälinekirja. Helsinki: Kehitysvammaliitto Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003:20, Helsinki Sulkava R, Elonheimo U, Erkinjuntti T, Hervonen A: Dementia. Opas omaisille ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Kirjayhtymä, Jyväskylä Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä: Muistihäiriöt ja dementia. Suomen lääkärilehti 29/98 vsk 51. Tervonen S: Dementiabarometri Alzheimer-keskusliiton julkaisusarja, raportti 1/2005.

67 65 Tervonen S: Yksin kotona. Yksinasuvien dementoituvien ihmisten selviytymisestä ja tuen tarpeesta. Alzheimer-keskusliiton julkaisusarja, raportti 1/2004. Viramo P, Sulkava R: Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. kirjassa Erkinjuntti T, Rinne R jne (toim): Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim, Hämeenlinna Liitteet 1. Hankkeen esite 2. Asiakasraportit kunnittain 3. Eeva-seminaarien ohjelmat 4. Tiedotusraportti 5. Lehtiartikkelit 6. Hankkeeseen osallistuneet yritykset 7. Opinnäytetiivistelmät 8. Tutkimuslupa-lomake 9. Omaisen puheenvuoro loppuseminaarissa 10. Turvakalenteriesimerkit 11. Loppukyselylomake omaisille 12. Loppukyselylomake kunnan yhdyshenkilölle

68

69 Liite 1

70 Liite 2a EEVA- HANKE YKSILÖLLINEN TURVAVERKKO TILANNE LAPUA ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Lapua 1 nainen lievä, asuu yksin kaipaa seuraa ja juttukaveria viikolla omaiset haluavat lisää turvaa ja seurantaa yksi eksymistapaus kauppamatkalla pelkää lähteä yksin lenkille vimeaikoina tullut lähtemistä ulos hätääntyessään lääkkeiden otossa ongelmia: ei muista onko jo ottanut Seitsemän lasta käy vuoroviikonloppuisin perheineen ja ovat koko viikonlopun Jokaisella päivittäiset soittovuorot Palvelut: tuttu siivooja kerran viikossa, kauppias tuo ruokaa kerran vko diakoni käy kerran kk ottotyttö käy päivittäin ystävä hakee sotaveteraaninaisten illanviettoon ja virsi-iltaan hätätilanteessa ei osaa monimutkaisia toimintoja esim. soittaminen hätäkeskukseen Turvapuhelin+ ranneke voi nappia painamalla saada apua. tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä marjapensaisiin jne hätätilanteessa ei osaa monimutkaisia toimintoja hätätilanteessa ei osaa monimutkaisia toimintoja, suorittaa yksin perustarpeensa esim. pesut suorittaa yksin perustarpeensa esim. pesut suorittaa yksin perustarpeensa esim. pesut, huimausta ajoittain vieraita mm. kaupustelijoita käynyt ja myynyt tuotteita Palovaroitin turvapuhelimen kautta Suihku naruhälytin Pitkä kaide saunaan Suihkuistuin seinään GSM kamera hälyttää automaattisesti turvapuhelimen kautta apua. hälyttää narusta nykäisemällä turvapuhelimen kautta apua. estää kaatumista lauteille noustessa, lauteet suhteellisen korkeat estää kaatumista suihkussa peseytyessä, kun huimausta esiintynyt. voidaan joko välittömästi tai viiveellä nähdä ketä on käymässä tai käynyt, tarvittaessa ajastus kameralle kamera toimii liiketunnistimella vesi jäänyt valumaan yli äyräiden Raanavahti estetään vesivahinko. harkitaan hankintaa palovaroitin pakollinen, tarkistus kerran kuukaudessa Huom: ilmoita etukäteen kun testataan Hälytys: Palolaitos testaus kerran kuukaudessa narusta vetämällä että toimii HUOM: ilmoita ensi palolaitokselle että testaat ei erikoistoimenpiteitä onko pysynyt paikoillaan? omaiset kokeilevat että toimii ja ilmoittavat häiriöistä HUOM: Ei löytynyt sopivaa ratkaisua

71 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Lapua 2 mies, lievä/ keskivaikea, asuu yksin omaiset pelkäävät pitkillä pyörämatkoilla eksymistä vuorokausirytmi on erikoinen (ollut jo terveenäkin) ja siksi pitkiä aikoja aamuyöllä ilman seurantaa viimeaikoina alkanut muistella traumaattisia sotamuistoja sopiva mieshenkilö juttukaverina olisi tarpeen, koska ystäviä ei ole kotisairaanhoidon käynnit kerran kuussa tyttäret hoitavat vuoroviikoin naapurit seuraavat onko outoon aikaan lähdössä lenkille liikkumismahdollisuuden säilyttäminen, koska on tärkeä stressinpurkutapa (tutka) perinteenkerääjä haastattelemaan sotamuistoista vapaaehtoinen juttukaveriksi asiakas liikkuu erittäin pitkiä pyörälenkkejä ja on jo eksynyt ei muista ottaa lääkkeitä oikeaan aikaa ja oikeita lääkkeitä Tutka pyörään Elektroninen lääkedosetti tutka voi olla pyöräsasä koko ajan, ei atrvitse muuta kuin patteria vaihtaa välillä, eksymistilanteessa löydetään asiakas mukaanotettava ratkaisu ei onnistu, asiakas ei muista tai vastustaa kaikkea uutta. muistuttajasta saa vain oikean lääkkeen oikeaan aikaan tarkistaa että omaisilla patterinvaihto ja etsiminen onnistuu ja että asiakkaalle tulee lähetin mukaan lähettimessä ja hakulaitteessa patterit tarkistaa että dosetti toimii joskus ohjelmoida uudestaan jos lääkkeenottoajat muuttuu, kello väärässä ym. vaihtaa pattereita dosettiin muisti huonontunut aika paljon viime aikoina Liesivahti ehkäisee tapaturmia lieden käytön yhteydessä. tulee testata noin puolen vuoden välein soittaminen vaikeutunut esim. omaisille joita lähellä aika monta Puhelin kuvavalinnalla soittaminen helpompaa ja voisi lisääntyä, lähinnä omaisille harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen

72 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Lapua 3 mies, keskivaikea asiakas paljon yksin kotona, vaimo käy työssä ennen ollut intohimona kalastus, nyt jäänyt kokonaan ei enää omaa aloitekykyä paljonkaan jäljellä kalakaveri soittaa ja kysyy milloin lähdetään pilkille ystävien ja vaimon sukulaisten kanssa sovittu avun antamisesta ja Eskon mukaan ottamisesta puuhailuihin vaimon tarkistussoitot työpäivän aikana miten saada yhteys esim. vaimoon tai sukulaisiin jos tulee hätää muisti kovasti huonontunut, liesi voi jäädä päälle lenkkeilee paljon vaimon kanssa, liukkaalla kaatumisvaara Puhelin kuvavalinnalla Liesivahti YKE Liukkaan kelin turvakengät pystyy vielä soittamaan vaikka hätätilanteessa yhtä nappia painamalla ehkäisee tapaturmia lieden käytön yhteydessä ehkäisee kaatumista lenkeillä ym. harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen tulee testata noin puolen vuoden välein pysyykö piikit ja mekanismi kunnossa

73 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Lapua 4 nainen, keskivaikea asuu yksin, veli (omaishoitaja) asuu toisessa päässä taloa veljellä liian vähän omaa aikaa ruokailu yksipuolista ja se unohtuu helposti saunottamisessa ongelmia avustavat sukulaiset itsekin vanhoja ja sairastelevat yksinäisyys muistamattomuutta joka voi aiheuttaa vaaratilanteita lieden kanssa asiakkaan puhelut vähentyneet, kun ei enää pysty oikein pyörittää numeroita ei oikein kuulu puhelimen ääntä kun hänelle soitetaan Liesivahti (kellolla) oli jo asennettuna Puhelin kuvavalinnalla puhelimeen soiton äänenvahvistin veljelle ja sisarelle järjestetty la-su vapaaksi ruokapalvelu tuo ruokaa ja laittaa lautaselle palveluyrittäjä saunottaa, siivoaa ja laittaa ruokaa. Ottaa asiakkaan mukaan toimintaan. naapureiden kanssa menty läpi asiakkaan tilanne ja kehotettu käymään ja seuraamaan raamattupiiriin kuljetus sovittu soittovuorot sovittu diakonin käynti kerran kk ehkäisee tapaturmia lieden päälle jäädessä soitot omaisille voivat lisääntyä kuulee puhelimen äänen kun samalla katsoo TV:tä ym. testaus toimiiko harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen testaus joskus että asiakas kuulee ja äänenvahvistin toimii yöllä pimeässä liikkuminen hankalaa ulkoveranta betoninen ja hyvin liukas Liiketunnistinvalot iso ja pieni Kumimatto verannalle ehkäisee yöllä kaatumista kun ei tarvitse sytyttää ja sammuttaa valoja ehkäisee liukastumista testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika testaus että pysyy paikallaan asiakkaalla käy kaupustelijoita ym. ja hän päästää kaikki sisälle asiakas viikonloppuna yksin, kun veli lähtee omille reissuille GSMliiketunnistinkame ra kuva lähtee omaiselle liiketunnistimen havaittua liikettä jolla ehkäistään luvattomien vierailut ja samalla voidaan käyttää asiakkaan poistumisen seurantaan omaiset kokeilevat että toimii ja ilmoittavat häiriöistä

74 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Lapua 5 nainen, lievä asiakas asuu yksin kerrostalossa alimmassa kerroksessa ei koe itseään yksinäiseksi mutta lisääntynyt turvan tarve uskonto tärkeä asia siskontytär lähin ja lähes ainoa ihminen Sovittiin sisarentyttären varamiesjärjestelmä Kunnan palvelut ok (iltakäynti tärkeä turvallisuuden tunteelle!) Diakoni käy kerran kk Soittovuorot asiakas kaatuillut aikaisemmin ja satuttanut itseään, eikä oikein muista kaatumisia eikä myöskään oikein pääse ylös muisti huonontunut ja kun keittää puuroa ym. liesi voi jäädä päälle asiakas ei oikein tiedä mikä piippaa, kun palovaroitin huutaa omaiset kaukana, joten puhelimella soittaminen voisi vielä onnistua helpommalla tavalla Turvapuhelin + ranneke Liesivahti Palovaroitin turvapuhelimen kautta Äänikortti turvapuhelimeen Puhelin kuvavalinnalla voi hälyttää apua jos tapahtuu jotakin esim. kaatuilua asiakas pystyy vielä painamaan hälytyksen estää onnettomuudet liedellä palovaroitus menee automaattisesti turvapuhelimen kautta palolaitokselle äänikortti tulee olla turvapuhelimessa kun siihen kytketään palovaroitin yhteydenotto omaisiin onnistuu helpommin tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä kiikkuun jne. tulee testata noin puolen vuoden välein palovaroitin pakollinen, tarkistus kerran kuukaudessa Huom: ilmoita etukäteen kun testataan Hälytys: Palolaitos Ei erikoistoimenpiteitä harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen

75 Liite 2b EEVA- HANKE YKSILÖLLINEN TURVAVERKKO TILANNE ILMAJOKI ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Ilmajoki 1 nainen, vaikea, asuu yksin ongelmia palveluketjun toiminnassa omaisen ja kotipalvelu/intervallin välillä ei osaa mennä omatoimisesti nukkumaan, jolloin tarvitaan nukkumaan laittajaa omaishoitaja (tytär) uupunut omainen pelkää, että jää lukkojen taa ulos (on jo jäänyt) yhteisiä ja kahdenkeskisiä keskusteluja kotipalvelun ja sosiaalitoimen kanssa palvelujen järjestämisestä: iltakäyntien myöhentäminen onnistui, intervallihoidosta sopiminen onnistui, viikonloppuhoitojen sopiminen kaikkien osapuolten välillä onnistui ja rinkiin tuli mukaan myös palveluyrittäjä diakonin käynnit sovittu kaksi kunnan vetämää palveluohjausta järjestetty hätätilanteessa ei osaa itse toimia, mutta tarvitsee passiivisen hälytysmahdollisuuden palovaroittimeen turvapuhelin+ (ranneke) turvapuhelin välittää palovaroittimen hälytyksen testaus kerran kuukaudessa että turvapuhelin toimii painamalla joko rannekkeesta tai turvapuhelimen punaisesta napista asiakas jäänyt ulos muutaman kerran, eikä ole saanut ovea auki ei osaa itse hakea apua naapureilta ym. ei pysty toimimaan hätätilanteessa ei pysty numeroilla soittamaan muisti todella huono Tracker kulunvalvonta HUOM: VAIHDETTU Dominopalvelu, palvelimen kautta Palovaroitin turvapuhelimen kautta Puhelin kuvavalinta Liesivahti asiakas jäänyt muutaman kerran ulos, eikä ole saanut ovea auki ja kodinhoitaja ym. tullut käynnille ja päästänyt sisään. Asiakkaalle tulee olla passiiviset hälytykset koska ei pysty aktiivisesti hälyttämään. (Kulunvalvonta ilmoittaa tyttären kännykkään milloin on mennyt ulos ja tullut sisään. Ulosmenon viive 5 min.) aikaisemmin sattunut vaarallinen tulipalotilanne palovaroitin hälyttää automaattisesti vanhainkotiin voi vielä oppia soittamaan yksinkertaisella valinnalla esim. tyttärelle. Vanhempi numeropuhelin on vieressä niin että voi opiskella soittamaan uudella mutta vanhempi on myös turvana liesi voi jäädä päälle, kun vielä itse sitä käyttää (Tracker: tytär testaa aina silloin tällöin ja vaihtaa rannekkeen patterit) DOMINO: tytär saa tekstiviestin kännykkään kun on raja ylitetty, ku palaa valvonta-alueelle tulee tekstiviesti paluusta. On hyvä aina joskus testata ylittämällä valvonta-alue palovaroitin pakollinen, tarkistus kerra kuukaudessa painamalla palovaroittimessa olevaa nappia niin et hälytys lähtee Huom: ilmoita etukäteen vanhainkotii kun testataan Hälytys: vanhainkoti harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen tulee testata noin puolen vuoden välei

76 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Ilmajoki 2 nainen keskivaikea, asuu omaishoitajan kanssa omaishoitaja (poika) kaipaa omaa aikaa ja levollista mieltä kun lähtee pois kotoa asioille tarvitsee aktivointia liikkumiseen Sovittiin vapaaehtoisen käynneistä niin että poika pääsee välillä omille asioille ja joka vie rouvaa ulos kävelemään kotisairaanhoidon käynnit sovittu hätätilanteessa ei osaa itse toimia, mutta tarvitsee passiivisen hälytysmahdollisuuden asiakas kaatunut muutaman kerran sisällä, ei juuri ulkoile ei pysty itse hälyttämään apua hätätilanteessa esim. tulipalo Turvapuhelin+ ranneke (ei ranneketta käyttöön) Kaatumisvahti Palovaroitin (langallinen) turvapuhelimen kautta Puhekortti Asiakas siirtynyt palvelutaloon Asiakas siirtynyt palvelutaloon Asiakas siirtynyt palvelutaloon Asiakas siirtynyt palvelutaloon asiakas ei itse osaa painaa rannekkeesta, mutta turvapuhelin toimii kaatumisvahdin ja palovaroituksen välittäjänä asiakas kaatunut jonkun kerran ja hieman loukannut itseään, kulkee rollaattorilla sisällä ei käy juuri ulkona kaatumisvahti ilmoittaa ensin pojalle kaatumisen, toisena vanhainkotiin lähinnä tarvitaan jos poika ei ole kotona asiakas ei tiedä toimintaa normaalin palovaroittimen soidessa, joten hälytys menee turvapuhelimen kautta pojalle ja toisena vanhainkotiin puhekortti tulee olla jotta langallinen palovaroitin toimii testaus kerran kuukaudessa että turvapuhelin toimii painamalla joko rannekkeesta tai turvapuhelimen punaisesta napista palovaroitin pakollinen, tarkistus kerran kuukaudessa painamalla palovaroittimessa olevaa nappia niin että hälytys lähtee Huom: ilmoita etukäteen vanhainkotiin kun testataan Hälytys: 1. poika 2.vanhainkoti joskus testaaminen että toimii

77 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Ilmajoki 3 mies, lievä, asuu omaishoitajan kanssa sosiaalisena henkilönä kaipaa seuraa ikääntynyt puoliso-omaishoitaja on itsekin huonokuntoinen ja väsynyt siivousapua tarvittaisiin asiakkaan keuhkoahtaumataudin takia voi tulla hätätilanteita sekä asiakkaalle että omaishoitajalle kun huono kunto (ranneke omaishoitajalle) Turvapuhelin ja ranneke kokoonnuttiin kotipalvelun, pojan ja ystäväjoukon kanssa sopimaan käynneistä omaiset sitoutuivat aikatauluun ja ystävät lisäsivät vapaamuotoisia yhteydenottoja pariskunta ei halua maksaa palveluista voi hälyttää ja saada apua hätätilanteissa/ viety kunnasta testaus kerran kuukaudessa että turvapuhelin toimii kantavuuden testaus esim. kesällä marjapensaista jne. ei muista itse ottaa lääkkeitä oikealla aikaa, lähinnä unohtuu sumute Lääkedosetti muistuttaja asiakas ottaa sekä tbl lääkkeitä että sumutteita. Muistuttaja muistuttaa molemmissa tapauksissa kun on mahdollista että lähinnä sumutteet unohtuu ottaa ajallaan tarkkaileminen että toimii, jos lääkkeenottoajat muuttuu niin uusi ohjelmointi kello oikeaan kesä/talviaika

78 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Ilmajoki 4 nainen, lievä, asuu yksin harhaisuutta ja epäluuloisuutta vähän sosiaalisia suhteita kaipaa seuraa omaiset huolissaan turvallisuudesta ja pitkistä yksinoloajoista omaiset pelkäävät eksymistä pyöräillessä hankkeen aikana harhaisuus vähentynyt ja vointi parantunut talon vieressä vilkas valtatie, joka tulee ylittää esim. postinhakureissulla soittaminen puhelimella omaisille vähentynyt ei muista ottaa lääkkeitä oikealla aikaa ei muista ottaa lääkkeitä kun on ottanut ne muistuttajasta ennen hälytysääntä korjataan tämä elektronisella lääkedosetilla liikkuminen ulkona pimeällä puunhakureissulla turvatonta, esim. liukkailla keleillä voi kaatua muisti huonontunut, liesi voi jäädä päälle kun keittelee vielä Postilaatikon siirto Puhelin kuvavalinnalla Lääkedosettimuistuttaja vaihdettu elektroniseen lääkedosettiin Elektroninen lääkedosetti Ulkovalo liiketunnistimella (itse maksanut) Liesivahti sovittiin kotipalvelun, tyttären ja pojan, lastenlasten ja ystävien käynti- ja soittovuorot diakoni käy juttelemassa säännöllisesti, ei aluksi vapaaehtoista rouvan harhaisuuden takia naapuri seuraa aamuin ja illoin valojen sammumista ja syttymistä pyöräilyä yritetään vähentää, jos rouva suostuu siihen hankkeen aikana todettu harhaisuuden vähentyessä vapaaehtoisen ystävän tarpeen, sellaista etsitään asiakkaan on vaarallista mennä joka päivä valtatien yli postia hakemaan, joten laatikon siirto toiselle puolelle, kodin puolelle tietä vähentää vaaraa asiakkaan on helpompi soittaa tyttärelle ym. asiakkaalle jätettiin vain uusi puhelin ja käytön hän oppi hyvin lääkkeiden ottaminen unohtunut ajoittain, omaiset aina laskeneet lääkkeet jotka jäljellä muistuttaja sopinut hyvin ja oppinut käytön lääkkeet saa otettua vain oikeaan aikaan ja oikean lääkkeen lääkkeiden ottaminen sujunut hyvin ehkäisee ulkona pimeällä kaatumista. liesi voi jäädä päälle, kun vielä itse sitä käyttää harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen tarkkaileminen että toimii, jos lääkkeenottoajat muuttuu niin uusi ohjelmointi tarkkailu että dosetti toimii ja tarvittaessa ohjelmointi jos lääkkeenottoajat muuttuu kello oikeaan kesä/talviaika ei erikoistoimenpiteitä tulee testata noin puolen vuoden välein

79 Liite 2c EEVA- HANKE YKSILÖLLINEN TURVAVERKKO TILANNE ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alavus 1 nainen vaikea, asuu omaishoitajan kanssa ASIAKKAAN ONGELMAT Miten pärjää yksin kotona kun poika on töissä noin 3-4 tunnin pätkiä, saattaa lähteä etsimään omaishoitajaa omaishoitajalla ( poika) ajoittaisia kipuja ja lamauttavia päänsärkykohtauksia, tarvitsisi omaa aikaa pojalla ei ole resursseja ottaa selvää etuuksista ja palveluista kotipalvelu olisi tarpeen (siivousapu, pesuapu, ruuanlaitto) asiakas kaipaa seuraa ja turvaa perheellä on hyvin heikko turvaverkko asiakkaalla masentuneisuutta pojan ollessa työssä kodin ulkopuolella asiakas on yksin muisti huono, masentuneisuutta muistamattomuutta, voi lähteä ulos milloin tahansa, ollut eksymistapaus huimaus yöllä vessaan mennessä huimauksen vuoksi vaikea mennä vessaan vaikeuksia pysyä pystyssä suihkussa jne. muisti huono, kattilat kaatuvat lieden reunoilta helposti TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Turvapuhelin+ ranneke Ovivahti turvapuhelimen kautta Liiketunnistinvalo pieni Pitkä kaide sängystä vessaan sekä vessan sisälle että suihkutilaan kaide Liesivahti RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO Kotipalvelua yritettiin kerran viikossa erityisesti pesuavuksi ja ruuanlaittoon, mutta poika ei halunnut (raha?) Kotisairaanhoito käy kerran kuussa mittaaman verenpaineen Omaishoidontukihakemus on vireillä Vapaaehtoinen saatiin Martalle juttukaveriksi Intervallihoito aloitettu syyskuussa Eläkkeensaajan hoitotuen korotus vireille Diakonin vierailut kerran kuussa masennuslääkitys mietintään lääkärille TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO asiakas voi vielä osata hätätilanteessa painaa ranneketta motivaatio käyttöön parempi kun ensimmäinen hälytys menee pojalle, toinen vanhainkotiin. tarpeellinen lähinnä silloin kun poika on töissä kodin ulkopuolella, hän laittaa ovivahdin päälle ja tarvittaessa pois ehkäisee kaatumista lähinnä pimeällä ja yöaikaan. estää kaatumista vessaan mennessä sekä noustessa, pesut suihkussa onnistuu paremmin estää tulipaloja kun asiakas keittää liedellä vielä TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä kiikkuun jne. HÄLYTYS: 1. poika 2. vanhainkoti tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä kiikkuun jne. HÄLYTYS: 1. poika 2. vanhainkoti ei erikoistoimenpiteitä ei erikoistoimenpiteitä tulee testata noin puolen vuoden välein

80 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alavus 2 nainen keskivaikea, asuu yksin ASIAKKAAN ONGELMAT asuu hyvin yksinäisessä paikassa viikot kokonaan yksin pojan ollessa töissä Vaasassa ei ole sosiaalista verkostoa olemassa saattaa jäädä ulos lukkojen taakse poika hyvin huolissaan äidin turvallisuudesta muisti huonontunut viime aikoina, liesi jäänyt useita kertoja päälle TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Liesivahti RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO Kotipalvelu hankkeen aikan alkanut käydä diabeteksen takia 2 x päivässä Diakonin käynnit on aloitettu Poika haluaa tekniikkaa avuksi ei niinkään ihmisiä käymään Poika on kaikki viikonloput äidin luona/naisystävänsä luona TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO liesi jäänyt useita kertoja päälle, joten suuri vaara tulipaloon. TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tulee testata noin puolen vuoden välein muisti huonontunut viime aikoina, lämmittää puilla hellaa ja makuutilan pystymuuria jolloin häkävaara Häkävaroitin asiakas pitää hellassa ja pystymuurissa tulta, joten häkämahdollisuus suuri pattereiden vaihto tarvittaessa muisti huonontunut viime aikoina, saattaa jäädä ulos harhailemaan esim. illalla liikkuminen pimeällä vaaratekijä kaatumisen kannalta ei kuule tavallisen puhelimen ääntä, kun katsoo paljon televisiota illalla, poika joutunut 100 kilometrin päästä lähteä katsomaan kun äiti ei vastaa puhelimeen GSM kamera Liiketunnistivalot iso ja pieni Lankapuhelin soitonvahvistin poika on huolissaan lähinnä illalla, että onko äiti sisällä vai ulkona hän voi tarkistaa asian kuvallisesti. ehkäisee kaatumista vessaan mennessä, lähinnä pimeään aikaan asiakas ei kuule normaalia puhelimen ääntä, lähinnä katsoessaan tv:tä jolloin pojan soittaessa hän ei vastaa poika joutunut Vaasasta asti lähteä katsomaan, kun äiti ei vastaa puhelimeenkaan, mutta nyt kuulee puhelimen äänen ja vastaa siihen. omaiset kokeilevat että toimii ja ilmoittavat häiriöistä testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika testaus kerran kuukaudessa että toimii, tarvittaessa soittoäänen vaihto

81 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alavus 3 mies keskivaikea Alavus 4 nainen lievä asuvat yhdessä ASIAKKAAN ONGELMAT Molemmilla puolisoilla Alzheimerin tauti liikkumiseen tarvitaan aktivointia Elsa pelkää Juhon ajoittaisten harhojen takia Elsa huolestunut Juhon yöllisistä uloslähdöistä eikä nuku hyvin Hoidosta päävastuussa oleva tytär on uupumassa /uupunut muisti molemmilla huonontunut aivan viime aikoina muisti molemmilla huonontunut, ei osaa hätätilanteessa toimia esim. tulipalo vieraita mm. kaupustelijoita käynyt ja myynyt tuotteita soittaminen vaikeutunut normaalilla numeropuhelimella kaatumista tapahtunut harhailua ollut ja yö-päivärytmin sekoittumista kaatumista tapahtunut Juho ei anna soittaa kenellekään, jos hän on kaatunut kaatumista tapahtunut, saunassa korkeat astinlaudat TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Liesivahti Palovaroitin turvapuhelimeen GSM kamera Puhelin kuvavalinta Liiketunnistinvalot iso ja pieni Lattiaturva eteiseen Kaatumisvahti (Ei toteutunut) Kaiteet saunaan (Ei toteutunut) Itse hankkii RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO Lasten ja lastenlasten välille viikonloppuhoidon vastuu vuoroviikoille vapaaehtoinen ulkoiluapuun haussa diakonin käynnit kerran kuussa kotipalvelun, ruokapalvelun ja lasten käyntien yhteensovittaminen 4H- palveluja harkitaan liesi voi jäädä päälle, kun vielä jonkin verran sitä käytetään. jos sattuu tulipalo palovaroitin hälyttää apua automaattisesti, hälytys menee tyttärelle. voidaan joko välittömästi tai viiveellä nähdä ketä on käymässä tai käynyt, tarvittaessa ajastus kameralle kamera toimii liiketunnistimella. helpompi soittaa omaisille, kun vielä pystyy soittamaan. ehkäisee kaatumista lähinnä pimeään yöaikaan. ehkäisee yöllä harhailua ja lähtöä ulos klo 20:00-08:00 aikana jolloin hälytys ajastettu. ilmoittaa kaatumisen automaattisesti turvapuhelimen kautta. harkitaan hankintaa. ehkäisee kaatumista pesutiloissa ja saunassa. TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tulee testata noin puolen vuoden välein palovaroitin pakollinen, tarkistus kerran kuukaudessa Huom: ilmoita etukäteen kun testataan Hälytys: omaiselle omaiset kokeilevat että toimii ja ilmoittavat häiriöistä harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika testaus esim. kerran kuukaudessa että toimii ja hälyttää eteenpäin, kelloajan tarkistus Ei toteutunut Ei toteutunut

82 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alavus 5 nainen, lievä ASIAKKAAN ONGELMAT asiakas asuu kahdestaan omakotitalossa miehensä kanssa mies työskentelee yksin pihalla ja joskus verstaassa asiakkaalla voimakas tarve pitää puoliso kokoajan vierellään, puolisolla hyvin vähän omaa aikaa tytär käy viikottain mökillä käynnit vähentyneet keittelee vielä itse jotakin ja liesi voi huonon muistin vuoksi jäädä päälle TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Liesivahti RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO sovittiin omaishoitajan kuukausittaisesta vapaapäivästä, jolloin hän pääsee esim. mökille ja järjestettiin lapset kotimieheksi soittorinki lapsille, jolloin kysytään kuulumisia ja näin tuetaan myös omaishoitajaa ehkäisee tapaturmia jos liesi jää päälle TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tulee testata noin puolen vuoden välein soittaminen vaikeutunut normaalilla numeropuhelimella huimausta liikkeelle lähtiessä kun mies menee esim. ulos töihin vaimo on heti huutamassa takaisin, tarvitsisi jonkun hälyttimen jos sisällä tulee ongelmia ym. Puhelin kuvavalinta Liiketunnistinvalo iso Radiopuhelimet helpompi soittaa mm. tyttärelle, kun vielä pystyy soittamaan. ehkäisee kaatumista lähinnä pimeään yöaikaan. pystyy painamaan radiopuhelimen hätänappia jos hätää ja mies tietää tulla sisään, myös puhemahdollisuus jonka käyttö epävarmaa? harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika testaus välillä että hätänappi toimii harjoittelu aina kun on mahdollista että hätänappi toimii ja puhuminen onnistuu

83 Liite 2d EEVA- HANKE YKSILÖLLINEN TURVAVERKKO TILANNE JURVA ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Jurva 1 Nainen, lievä ASIAKKAAN ONGELMAT asiakas asuu yksin paritalossa jonka toisessa päässä asuu tytär miehineen asiakas ei juuri liiku ulkona huimausta ja kaatunut sisällä aikaisemmin ja maannut puoli yötä kylpyhuoneessa ennenkuin sai apua perheen sisällä erimielisyyksiä äidin hoidosta, omaishoitaja vaihtui kesken hankkeen asiakas hyvin herkkä ja masennukseen taipuva lapsenlapset hyvin tärkeitä ei missään nimessä halua pois kotoa asiakas haluaa hoivan tapahtuvan perhepiirissä Asiakkaalla reisiluun kaulan murtuma joulukuussa 2005 ja pitkähkö sairaalareissu hätätilanteessa ei saa apua esim. kaatuessa hätätilanteessa ei ehkä pysty hälyttämään apua esim. tulipalo TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Turvapuhelin+ ranneke Palovaroitin turvapuhelimen kautta RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO Kävimme pitkän keskutelun perhepiirissä Sovimme omaishoitajan lomien ajaksi tuurausringin muista omaisista sovimme päivän mittaan tapahtuvat käynnit kahden tyttären ja heidän lastensa kesken erityiseen rooliin nousee 14-vuotias lapsenlapsi, joka viihtyy paljon mummin luona, elokuvien katsomista Järjestää asiakkaalle äänikirjan lainausoikeuden näkövammaisille tarkoitetusta Celia-palvelusta TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO voi nappia painamalla saada apua jos kaatuu sisällä ja ulkonakin portailla hälyttää automaattisesti turvapuhelimen kautta apua. TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä pihalle Hälytys: 1. tytär I 2. tytär II 3. terveyskeskus palovaroitin pakollinen, tarkistus kerran kuukaudessa Huom: ilmoita etukäteen kun testataan Hälytys: terveyskeskus soittaminen vaikeutunut esim. omaisille joita lähellä aika monta yöllä liikkuminen vaikeata kun huimaa yöllä liikkuminen vaikeata kun huimaa pelkää kaatumista ulkona liukkaalla kulkiessa Puhelin kuvavalinnalla Pieni liiketunnistinvalo Iso liiketunnistinvalo liukkaan kelin kalossit soittaminen helpompaa ja voisi lisääntyä, lähinnä omaisille ehkäisee kaatumista yöllä ehkäisee yöllä pimeällä kaatumista ehkäisee kaatumista liukkaalla harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen ei erikoistoimenpiteitä testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika

84 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Jurva 2 Nainen, keskivaikea ASIAKKAAN ONGELMAT 90- vuotias leskirouva, asuu poikansa ja miniänsä kanssa samassa talossa, miniä omaishoitaja valvoo joskus öisin ja järjestelee paikkoja, käy ulko-ovella ei vielä lähtenyt yöllä mutta pelkoa lähtemisestä on omasta hygieniasta huolehtiminen huonoa keittelee liedellä, joskus joku ruoka käryää hyvin vähän sosiaalista virikettä tai juttuseuraa sisäänlukitsemista kun omaiset lähtevät asioille keittelee liedellä, joskus joku ruoka käryää liikkuu öisin ulko-ovellakin, pelkoa että lähtee ulos liikkuu paljon öisin yksin asiakas sairastaa diabetesta ja mennyt jonkun kerran sokkiin vesihanat jäävät auki esim. vessassa käydessä TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Liesivahti Ovimagneetti kellolla Pieni liiketunnistinvalo 2 kpl Korottuvaan ääneen reagoiva apuväline Ei löytynyt Raanavahti Ei hyväksytty RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO pitkätkätkään keskustelut omaisten kanssa eivät johtaneet siihen, että asiakas olisi päässyt ehdotetulle hoitojaksolle, jossa unirytmiä olisi korjattu ja lääkitystä tarkistettu myöskään sisällelukitsemisesta eivät olleet halukkaita luopumaan diakoni käy silloin tällöin juttelemassa asiakkaan kanssa muistihäiriöisten päivätoiminta olisi tarpeen, mutta sitä ei ole tarjolla TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO ehkäisee tapaturmia lieden käytön yhteydessä ehkäisee yöllä ulos lähtemisen ehkäisee yöllä kaatumista TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tulee testata noin puolen vuoden välein liesi ohjelmoitu: minimiaika jolloin sammuu 52 min toiminnan tarkistaminen Toiminta: päiväkäyttö vain ovikellona, yökäyttö magneetilla ei erikoistoimenpiteitä oman hygienian hoito ei onnistu esim. vc käynnillä WC:n alapesulaite Ei hyväksytty

85 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Jurva 3 Nainen, keskivaikea ASIAKKAAN ONGELMAT asiakas asuu tiiviissä kylöyhteisössä tyttären perheessä liikkuu ulkona kyläilemässä, pelkoa että kaatuu ulkona, on kaatunutkin yöllä vessassa liikkuminen, vaarana että kaatuu kulkukauppiaita käynyt ja tuputtavat tuotteita perheyhtys lämmin ja huolehtiva, on jonkin kerran ollut lähdössä kotiin ja jäänyt lukkojen taa ulos pelkää erilaisia valoja ja ääniä, juttelee tv:n henkilöille jos ulkona yksin liikkuessa tapahtuu kaatumista ym. miten saa apua soittaisi vielä omaisille jos se olisi helpompaa asiakkaalla käy kaupustelijoita ym. hankaluuksia kaupustelijoiden kanssa kun jää joskus yksin kotiin liukkaalla liikkuminen vaarallista kun aikaisemmin jo kaatunut yöllä pimeässä liikkuminen hankalaa TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Radiopuhelimet Puhelin kuvavalinnalla GSMliiketunnistinkamera Liukkaan kelin turvakengät Liiketunnistinvalot iso ja pieni RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO Omaishoitajan jaksamisesta on huolehdittava, joten hänelle suunniteltiin lomien ajaksi tuurausrinki ja kerrottiin erilaisista tuetuista lomista järjestettiin kunnan kanssa hänelle kuuluva kahden päivän loma kuukaudessa Järjestettiin käynti geriatrian polille, jossa asiakas sai diagnoosin ja asianmukaisen lääkityksen järjestettiin korotetun hoitotuen haku kotisairaanhoito kerran kuussa diakoni kerran kuussa TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO voi painaa radiopuhelimen hätänappia, jolloin sisällä tiedetään että on hätä, myös puhuminen mahdollista soitot omaisille voivat lisääntyä kuva lähtee omaiselle liiketunnistimen havaittua liikettä jolla ehkäistään luvattomien vierailut ja samalla voidaan käyttää asiakkaan poistumisen seurantaan ehkäisee kaatumista lenkeillä ym. ehkäisee yöllä kaatumista kun ei tarvitse sytyttää ja sammuttaa valoja TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tarkistaa että lataus onnistuu ja puhelimet kunnossa HUOM: kaikki muut kanavat poistettu käytöstä vain yksi jäljellä (kanava 1) ja lisätty hätänäppäin harjoitella soittamista pikavalintanumeroid en lisääminen ja poistaminen omaiset kokeilevat että toimii ja ilmoittavat häiriöistä pysyykö piikit ja mekanismi kunnossa testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika

86 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Jurva 4 Mies, keskivaikea asiakas asuu vaimonsa ja kahden kehitysvammaisen aikuisen lapsensa kanssa vaimo huono liikkumaan asiakas käy paljon verstaassaan pihan toisella puolella sekä liikkuu pihalla laajemminkin vaimon tilanne huono: uupumista, syöpähoidot, reuma vaimo jäänyt liiaksi kotiin, ei ystäviä kummallakaan hätätilanteessa vaimon on vaikea lähteä soittamaan normaalista puhelimesta apua hätätilanteessa ei ehkä vaimokaan pysty hälyttämään apua esim. tulipalo miten saada kaikki nopeasti pelastettua tulipalon sattuessa, kun vaimo huono liikkumaan ja kaksi liikuntarajoitteista lasta kotona eri huoneissa asiakas voi lähteä pihalta kauemmas ja vaimo ei sitä välttämättä huomaa eikä pääse paljoa sairautensa vuoksi seuraamaan kun mies menee esim. ulos verstaaseen vaimo voi kutsua syömään ym. ja jos asiakkaalla hätä hän voi painaa hätänappia verstaasta tai ulkoa asiakas liikkuu liukkaalla kelillä pihalla, kaatumisvaara Turvapuhelin+ ranneke vaimolle Palovaroitin turvapuhelimen kautta Domino kotilaite, jossa aluevalvonta (maksimi alue) Radiopuhelimet Haettu pois Liukkaan kelin turvakengät Keskustellaan vaimon kanssa ja tuetaan häntä lähtemään seurakunnan päivätoimintaan uudelleen mukaan Järjestellään vaimolle mahdollisuutta lähteä tuetulle lomalle (kotiin ympärivuorokautinen hoito) diakoni käy kerran kuussa vaimo voi nappia painamalla saada apua. hälyttää automaattisesti turvapuhelimen kautta apua. Asennettu maksimi (n: 60 m) valvonta-alue, jonka ylitettyä hälytys tulee kotipäätteelle ja vaimon piippariin. Verstaan sisältä ei hälytystä tule. Arviointia: toimii hyvin tässä tilanteessa, kun vaimo ei pääse esim. hakemaan miestään ulkoa jos poistumista pihasta tapahtuu, vaimolla sitten turvapuhelin jolla voi hälyttää apua. pystyy painamaan radiopuhelimen hätänappia jos hätää ja mies tietää tulla sisään, myös puhemahdollisuus jonka käyttö epävarmaa? Arviointia: tässä tilanteessa radiopuhelin ei toiminut, oli liikaa muita samalla kanavalla mm. lapsia ehkäisee kaatumista pihalla liikkuessa ym. tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä pihalla jne Hälytys: terveyskeskus palovaroitin pakollinen, tarkistus kerran kuukaudessa Huom: ilmoita etukäteen kun testataan Hälytys: terveyskeskus testaus esim. kerran kuukaudessa että laite hälyttää piippariin menemällä yli sallitun rajan (n m) vihreän valon tulee vilkkua kotipäätteen takana ja ranneke tulee olla aina ranteessa testaus välillä että hätänappi toimii harjoittelu aina kun on mahdollista että hätänappi toimii ja puhuminen onnistuu pysyykö piikit ja mekanismi kunnossa saako asiakas laitettua kenkiä jalkaan ja piikkejä esille

87 Liite 2e EEVA- HANKE YKSILÖLLINEN TURVAVERKKO TILANNE ALAJÄRVI ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alajärvi 1 mies, keskivaikea ASIAKKAAN ONGELMAT leskimies, asuu yksin omakotitalossa poika ja miniä omaishoitajina käyvät päivittäin jäänyt lukkojen taakse ulos useaan kertaan, paleltumisvaara omaiset uupuneet tilanteesta asiakas ei oikein muista otaa lääkkeitä oikein, joskus ottanut kahdet yhtä aikaa suihkussa vaikea käydä ja pukeminen huonoa TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO Omaishoitajana toimiva miniä ja poika käyvät useasti päivässä kotipalvelu ruoka tuodaan kievarista soittovuorot lapsille Veli käy aamulla katsomassa Naapuria informoitu dikoni käy kerran kk vapaaehtoista etsitään intervallijaksot aloitettu päivätoimintaa suositeltu TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO hätätilanteessa ei osaa monimutkaisia hälytystoimintoja esim. hätätilanteen sattuessa tai ulos jäädessä Turvapuhelin+ ranneke kaupungilta voi nappia painamalla saada apua, esim. jos jää lukkojen taakse ulos tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. postilaatikolle jne Hälytys: Ranneke: 1. Kaupunki Ovivalvonta: 1 poika 2. Kaupunki voi lähteä yöllä asunnosta, jäänyt jo ulos pari kertaa toisen kerran löydetty ojasta eikä päässyt ulos suorittaa avustettuna perustarpeensa esim. pesut, jossa kaatumisvaarakin lääkkeidenotossa hankaluuksia, voi ottaa useammatkin lääkkeet kerralla Turvapuhelin+ovi valvonta (magneettikytkin) Suihkutilan matto ja suihkujakkara Elektroninen lääkedosetti omaiset tietävät yöllä poistumisen, asiakkaan turva yöllä voi istua pesulla ja matto estää kaatumista pesulta noustessa miniä jakaa lääkkeet ja dosetista voi ottaa vain oikean lääkkeen oikeaan aikaan Hälytys: Ranneke: 1. Kaupunki Ovivalvonta: 1 poika 2. Kaupunki Testaus usein. Omaiset voivat ohjelmoida ajastinta ja laittaa kokonaan päälle ja pois ei erikoistoimenpiteitä tarkistaa että dosetti toimii tarvittaessa patterien vaihdot jos lääkkeenottoajat muuttuu, kello väärässä ym., niin uusi ohjelmointi

88 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alajärvi 2 nainen, lievä ASIAKKAAN ONGELMAT yksin asuva nainen rivitalossa muisti huonontunut, että ei muista aina ottaa lääkkeitä mennyt illalla myöhään ulos, luullut että häntä häiritään epäluuloinen (varastelua epäilee) voimakas halu toimia itsenäisesti lähimmät sukulaiset Lapualla hyvä ystävä Alajärvellä hätätilanteessa ei osaa monimutkaisia hälytystoimintoja esim. hätätilanteen sattuessa tai ulos jäädessä TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Turvapuhelin+ ranneke kaupungilta RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO ystävä tärkeänä tukena, virkistystoimintaa tuettu omahoitaja vaihtunut ja suhde tuntuu toimivan diakoni käy kerran kk lähipiiriä tuettu uudessa tilanteessa TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO voi nappia painamalla saada apua, esim. jos jää lukkojen taakse ulos TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. postilaatikolle jne Hälytys: kaupunki TK 2 ei muista ottaa lääkkeitä oikeaan aikaan liikkuminen liukkaalla kun lenkkeilee melko paljon yöllä liikkuminen pimeällä hankalaa Elektroninen lääkedosetti 1/06 Dosetti haettu pois 2/06 Jäänastat liitettäväksi kenkiin (itse maksaa) Liiketunnistinvalo pieni muistuttajasta saa vain oikean lääkkeen oikeaan aikaan asiakaas ei hyväksynyt dosettia, ei pidä dosetin piippauksesta estää kaatumista lenkillä liukkailla keleillä estää yöllä kaatumista esim. WC:n mennessä tarkistaa että dosetti toimii joskus ohjelmoida uudestaan jos lääkkeenottoajat muuttuu, kello väärässä ym. vaihtaa pattereita dosettiin ei erikoistoimenpiteitä

89 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alajärvi 3 nainen, keskivaikea ASIAKKAAN ONGELMAT asuu vävyn kanssa rivitalossa asiakas yksin kotona yöllä klo kun vävy töissä suree äskettäin kuollutta tytärtään omaishoitajalla liian vähän omaa aikaa TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO aloittanut intervallijaksot kehotettu osallistumaan muistihäiriöisten päivätoimintaa diakoni käy juttelemassa TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO asiakas saattaa lähteä ulos sillä aikaa kun vävy on työssä leipomossa, eli n. klo yöllä liikkuminen pimeällä hankalaa muisti kovasti huonontunut, liesi voi jäädä päälle kun keittelee kahvia ym. lenkkeilee vävyn kanssa, liukkaalla kaatumisvaara Lattiaturva eteiseen Liiketunnistinvalo pieni (maksanut itse) Liesivahti YKE Liukkaan kelin turvakengät (itse maksanut) ehkäisee yöllä harhailua ja lähtöä ulos klo 1:30-08:30 aikana jolloin hälytys ajastettu. estää yöllä kaatumista esim. WC:n mennessä ehkäisee tapaturmia lieden käytön yhteydessä ehkäisee kaatumista lenkeillä ym. testaus esim. kerran kuukaudessa että toimii ja hälyttää eteenpäin, kelloajan tarkistus HÄLYTYS: 1. vävy 2. TK 2 ei erikoistoimenpiteitä tulee testata noin puolen vuoden välein pysyykö piikit ja mekanismi kunnossa

90 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alajärvi 4 nainen, vaikea ASIAKKAAN ONGELMAT asuu poikansa kanssa omakotitalossa, aviomies silloin tällöin myös talossa ja jonkin aikaa muualla asiakas on pitkät päivät yksin ruokailut ja lääkkeenotot ym. eivät yksin onnistu ruoka yksipuolista ja ruokailujen välillä pitkiä välejä liikkuu päivittäin lähiympäristössä pyörällä tai potkukelkalla virikkeettömyyttä? 53- vuotias poika huolissaan omasta sairastumisvaarastaan harhaillut kerran pyörällä täysin huollettava muisti kovasti huonontunut, liesi voi jäädä päälle kun keittelee kahvia ym. ei muista ottaa lääkkeitä oikeaan aikaan ja voi ottaa kahdetkin lääkkeet kerralla, kun ei ole voinut oikein lukua pitää TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Mietitään uuden lieden hankintaa, jossa liesivahti olemassa Elektroninen lääkedosetti RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO kehotettu ottamaan kotipalvelun apua ainakin kerran viikossa (ruokailu) kehotettu osallistumaan muistihäiriöisten päivätoimintaan kehotettu ottamaan vapaaehtoisen apua diakoni käy lauluseurana kerran kuussa pojan kanssa keskusteltu sairaudesta TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO ehkäisee tapaturmia lieden käytön yhteydessä muistuttajasta saa vain oikean lääkkeen oikeaan aikaan poika voi olla varma että ei ota kaksia lääkkeitä kerralla TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tarkistaa että dosetti toimii joskus ohjelmoida uudestaan jos lääkkeenottoajat muuttuu, kello väärässä ym. vaihtaa pattereita dosettiin soittaminen vaikeutunut normaalilla numeropuhelimella jos hätä niin ei voi hälyttää apua, jos ei sitä helposti voi tehdä voi eksyä lenkeillään joita tekee aika pitkiäkin matkoja Puhelin kuvavalinta Tutka (Ei hyväksytty) helpompi soittaa omaisille, kun vielä pystyy soittamaan. pystyy soittamaan jos tulee hätää pystytään etsimään oikeasta suunnasta jos hukassa (Ei hyväksytty) harjoitella soittamista pikavalintanumeroide n lisääminen ja poistaminen

91 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Alajärvi 5 mies, keskivaikea? ASIAKKAAN ONGELMAT asuu yksin omakotitalossa, veli asuu naapurissa naimaton itse lämmittää valmisruuat rytmihäiriöitä ajoittain, joihin lääke vahva tarve itsenäisyyteen tekee pitkiä lenkkejä pyörällä ja autolla yöpyy joskus metsäkämpällä autollaan ajaa pitkiä matkojakin miten saa apua jos tulee esim. rytmihäiriöitä? liikkuu paljon talvellakin TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Hätäkännykkä satelliittipaikannu ksella (Ei hyväksytty) Liukkaan kelin turvakengät (Ei hyväksytty) RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO ei halua mitään apua veli ja hänen vaimonsa lähinaapureina seuraa ja hoitaa lääkkeiden jaon sisarentytär huolehtii erityisesti siivousapua hankittu TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO voi hälyttää apua mistä vaan ja tiedetään paikannuksella missä apua tarvitaan (Ei hyväksytty) estää liukkaalla kaatumisen (Ei hyväksytty) TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO

92 Liite 2f EEVA- HANKE YKSILÖLLINEN TURVAVERKKO TILANNE SEINÄJOKI ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Seinäjoki 1 mies, lievä, asuu puolison kanssa ASIAKKAAN ONGELMAT puoliso-omaishoitajan uupuminen vaarana, univaikeudet omainen ei ole voinut jatkaa rakasta maalausharrastusta yhteisen uimaharrastuksen jatkamisen vaarassa asiakkaan liikkuminen vähentynyt omaishoitajalla henkisen tuen tarve liikkuminen vähentynyt huomattavasti kaatumisvaara liikkuessa TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Pyöräkelkka (itse maksanut) RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO ystäväpiirin kartoitus palveluista tiedottaminen kotisairaanhoitajan vierailut siivousavun järjestäminen palveluyrittäjältä ystäväpariskunta mukaan Alavudelle uimaharrastuksen avuksi. Myöhemmin siirtyminen pjoen Koivukaareen uimaan projektipäällikön keskustelu-tuokiot omaishoitajan kanssa kehotus mennä mukaan päivätoimintaan diakonin käynnit olisi toivottavia? TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO asiakkaan liikkuminen on huomattavasti vähentynyt, pyöräkelkka lisää turvallista liikkumista TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO ei erikoistoimenpiteitä eksymisen mahdollisuus liikkuessa, vaimo ei uskalla työskennellä verstaassa yksin jos hoidettavalle tulee rintakipuja tai muuta muisti huonontunut viime aikoina melko paljon tarvetta olisi erilaisille virikkeille Radiopuhelimet Liesivahti Yke Digiboxi (TV) (itse maksanut) asiakas voi turvallisesti liikkua lähiympäristössä ja vaimo olla työssä verstaassa, kun on napin painalluksella hälytysmahdollisuus mahdollisuus on myös puhua vaimolle radiopuhelimella lieden päälle jääminen mahdollista voi katsella esim. historiaja luontodokumentteja joista pitää ym. tarkistaa että lataus onnistuu tarkistaa ja opettaa että soitto ja hälytys onnistuvat tulee testata noin puolen vuoden välein miten käyttö sujuu? toimiiko laite

93 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Seinäjoki 2 nainen lievä, asuu yksin ASIAKKAAN ONGELMAT päällekkäisyyksiä omaisten käynneissä ja erimielisyyttä käyntivuoroista yksinäisyyttä Omaishoitaja-tytär erittäin sitoutunut tehtäväänsä- liikaa? uupumus? ajoittain rintakipuja ja huimausta huimausta ja kaatumistaipumusta huimausta ja kaatumistaipumusta muisti huonontunut TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Turvapuhelin +ranneke Liiketunnistinvalot pieni+iso Tukikahva +wc rullateline Liesivahti RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO omaisten käyntivuorot ja soittovuorot joka päivälle sovittu kotipalvelun ja omaisten käyntivuorot sovitettu yhteen muistihäiriöisten päivätoimintaan osallistuminen aloitettu intervallijaksot naapuri katsoo sammuuko illalla valo ja syttyykö aamulla TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO pystyy vielä hälyttämään apua, jos jotakin itselle sattuu, rintakipuja ollut pieni valo makuuhuoneeseen ja suurempi olohuoneeseen, estävät kaatumista pimeällä, lähinnä yöllä vessaan mennessä pääsee ylös vessanpytyltä, jolloin ehkäistään kaatuminen lieden päälle jääminen mahdollista TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä marjapensaisiin jne. Arvio: valot eivät ole hyvä ratkaisu, asiakas ei pidä siitä että valot palaa vielä hetken sänkyyn mennessä, eikä voi sammuttaa testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika ei erikoistoimenpiteitä tulee testata noin puolen vuoden välein

94 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Seinäjoki 3 nainen keskivaikea asuu yksin ASIAKKAAN ONGELMAT yksinäisyys aiheuttaa turvattomuutta ja seurantarvetta tarvetta turvallisuuden takia lisätä seurantaa kaipaa ihmisiä ympärilleen huono kuulo vaikeuttaa kommunikointia tytär huolissaan äidin syömisestä Tytär toivoi vastuun jakoa perheen kesken kaatumisvaara pelottaa tytärtä erityisesti, kaatunut aikaisemmin ja saanut reisiluun kaulan murtuman TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO Rakennettu turvaverkko tyttären ja pojan käynneistä, toisen tyttären soitoista, kotipalvelusta, intervallista, ruokapalvelusta, vapaaehtoisesta ja ystävistä muistihäiriöisten päivätoimintaan osallistuminen kotipalvelu seuraa muiden iltakäyntiensä aikana onkovalot sammuneet turvaverkko osapuolelle annetaan tehtäväksi käydessään tarkistaa, että kaatumisvahti on taskussa TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO puhelimella soittaminen vaikeutunut Puhelin kuvavalinta Asiakas siirtynyt palvelutaloon pystyy ottamaan yhteyttä omaisiinsa kaatunut aik. ja saanut reisiluun kaulan murtuman Turvapuhelin +ranneke voi hälyttää apua kaatuessaan ym. kaatunut aik. ja saanut reisiluun kaulan murtuman Kaatumisvahti jos kaatuminen tapahtuu kaatumisvahti hälyttää apua automaattisesti hätätilanteessa ei osaa toimia oikein esim.tulipalo Palovaroitin jos sattuu tulipalo palovaroitin hälyttää apua automaattisesti muisti huonontunut Liesivahti lieden päällejääminen mahdollista

95 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Seinäjoki 4 nainen, keskivaikea, asuu yksin samassa talossa pojan perheen kanssa levottomuutta, joka purkautuu jatkuvana kyselynä ja touhuamisena masennusta ja itsemurhaajatuksia kaipaa seuraa ja virikkeitä omaishoitaja (poika) ja hänen perheensä uupuu erimielisyyksiä perheen kesken rouvan hoidosta raha-asioiden hoidon järjestämisessä vaikeuksia koska rouva murehtii rahojaan kokoajan masennusta ja itsemurhaajatuksia yksinäisyys vaivaa vaikeuksia muistaa ottaa lääkkeet oikealla aikaa Turvapuhelin + ranneke Elektroninen.lääke dosetti ja yhteys turvapuhelimeen pojan perheen kanssa keskustelua ja pohdiskelua käytösoireisiin liittyen masennukseen lääkitys aloitettu perheen muiden lasten kanssa sovittu vastuun jakamisesta ja käynneistä sekä puheluista ystävän avusta sovittu osallistuminen muistihäiriöisten päivätoimintaan aloitettu intervallihoito aloitettu pystyy vielä hätätilassa painamaan ranneketta, hälytys menee pojalle jolloin kynnys tekniikan käyttöön madaltuu, muuten tuottaisi vaikeuksia hyväksyä uutta tekniikkaa lääkkeitä jäänyt aikaisemmin ottamatta; lääkemuistuttaja hyvä apu ja osaa siitä opiskelun jälkeen ottaa lääkkeensä oikeaan aikaan. Jos lääke vielä tunnin lääkehälytyksen jälkeen ottamatta tieto menee pojalle kännykkään turvapuhelimen kautta tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä marjapensaisiin jne Hälytykset: 1) pojalle 2) Koivukaari tarkistaa että dosetti toimii joskus ohjelmoida uudestaan jos lääkkeenottoajat muuttuu, kello väärässä ym. vaihtaa pattereita dosettiin tarkistaa että hälyttää tunnin kuluttua turvapuhelimen kautta jos lääkettä ei ole otettu Hälytykset: 1) pojalle 2) Koivukaari vaikeuksia soittaa tavallisella numeropuhelimella Puhelin kuvavalinta puhelimella soittaminen yksinkertaista, joten soitot pojalle ja tyttärille lisääntyvät, kun tähän asti ollut enemmänkin vain hänelle päin harjoitella soittamista pikavalintanumeroiden lisääminen ja poistaminen yöllä liikkuminen vaikeampaa, esim. wc reissut liikkuu ulkona yli kilometrin matkoja, voi sattua jotakin muisti huonontunut Liiketunnistinvalot iso + pieni Tutka (pieni lähetin) Liesivahti Puhekortti yöllä liikkuminen turvallisempaa ja estää kaatumista liikkuu lenkeillään pidempiä matkoja ja saattaa eksyä, jolloin voisi painaa nappia ja tiedetään mistä hälytys tulee liesi voi jäädä päälle ruoanlaitossa ym puhekortti tulee olla turvapuhelimessa kun on lääkedosettimuistuttaja testaus että toimii, joskus auttaminen säädöissä, esim. palamisaika tarkistaa että on virtaa tulee testata noin puolen vuoden välein ei erikoistoimenpiteitä puhekortille eli äänikortille saneltu hälytyksiä

96 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE Seinäjoki 5 nainen keskivaikea, asuu yksin ASIAKKAAN ONGELMAT tytär hyvin huolissaan äidin yksinäisyydestä tyttärelle oli epäselvää ketkä omaisista käy vierailulla ja kuinka usein omaisten välillä erimielisyyksiä rouvan hoidosta ei paljoa soita omaisille, vaikeuksia löytää numeroita muisti huonontunut yksinäisyys vaivaa ei mahdollisesti osaa toimia jos tulee esim. tulipalo suihkun lattia liukas yksin peseytyessä kaatumisvaara TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ Puhelin kuvavalinta Liesivahti Turvapuhelin + ranneke ollut aikaisemmin Palovaroitin yhd. turvapuhelimeen Äänikortti Matot suihkuun +kahva RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO Kokoonnuttiin koko lähisuvun kesken asiakkaan luona ja sovittiin pojan perheen, tyttären, kotipalvelun ja ruokapalvelun kanssa käynneistä. Vapaaehtoinen käy seurustelemassa, lenkillä ja vie kirkkoon. osallistuminen muistihäiriöisten päivätoimintaan sovittiin että muistivihkoon merkitään käynnit TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO soittaminen lapsille helpompaa liesi voi jäädä päälle pystyy painamaan jos hätä tulee/ on valmiina palovaroitin pakollinen ja tämä hälyttää vanhainkotiin jos tilanne tosi äänikortti tulee olla turvapuhelimessa kun on palovaroitin turvapuhelimen kautta erikoismatot ehkäisevät liukastumista suihkussa kahva WC:ssä niin pääsee paremmin ylös TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO harjoitella soittamista pikavalintanumeroid en lisääminen ja poistaminen tulee testata noin puolen vuoden välein tarkistaa toiminta kerran kuukaudessa, joskus kantavuuden testaus esim. kesällä marjapensaisiin jne Hälytys: Koivukaari palovaroitin pakollinen, tarkistus kerran kuukaudessa Huom: ilmoita etukäteen kun testataan Hälytys: Koivukaari ei erikoistoimenpiteitä puhekortille eli äänikortille saneltu hälytyksiä ei erikoistoimenpiteitä

97 ASIAKAS/ DEMENTIAN ASTE ASIAKKAAN ONGELMAT TERVEYS TEKNOLOGIA TOIMITUSPÄIVÄ RAKENNETTU SOSIAALINEN VERKOSTO TEKNISTEN TOIMENPITEIDEN ARVIO TEKNOLOGIA VÄLINEEN HYÖDYLLISYYDEN ARVIOINTI, HUOLTO Seinäjoki 6 nainen keskivaikea, asuu yksin omaisten suurin huoli oli eksymisvaara metsäisellä alueella asiakkaan pelkona oli joutuminen pois kotoa levottomuus lisää tarvetta liikkua ulkona epäluulo kaikkea uutta kohtaan seuran tarve lisääntynyt hankkeen aikana. tämä kuormittaa omaisia. ulkona lenkillä käydessä eksynyt ja toimitettu ulkopuolisin avuin kotiin muisti huonontunut ja keittäessä hellalla kahvia ym. pelkona että liesi jää päälle omaisilla huoli että lähtee yöllä jonnekin, käy usein ulkona yölläkin ei kuule keskusteluja normaalilla puheella, kuulo huonontunut Tracker tutka Liesivahti Turvapuhelin jonka kautta vuodeturva Puhevahvistin ei halunneet kotipalvelua, mutta kotisairaanhoitaja käy lääkitystä korjattiin levottomuuden vähentämiseksi harkitsee muistihäiriöisten päivätoimintaan osallistumista diakonin käynnit olisivat toivottavia vapaaehtoinen eksymistilanteessa omaiset voivat etsiä välittömästi, jolloin säästetään aikaa alkuvaiheessa liesivahti ehkäisemään lieden päälle jäämisen ehkäisee yöllä sisällä tai ulkona viipymisen, vuodeturva hälyttää jos on liian kauan poissa vuoteesta, hälytys menee omaisille jolloin päästään nopeasti katsomaan tilanne auttaa normaalissa keskustelussa kuulemista tarkistaa että omaisilla lataaminen ja etsiminen onnistuu ja että asiakkaalle tulee lähetin mukaan lähetin ladataan ja hakulaitteessa patterit tulee testata noin puolen vuoden välein testata että laite kunnossa; vuodeturva oikein sängyssä, hälytyksen vastaanotin kunnossa eli valo palaa ja aika säädetty oikein katsoa että Combino toimii eli systeemin testaaminen, Combinon patterin vaihto tarvittaessa ajastimen toiminnan tarkistaminen (HUOM: erillinen ajastin) turvapuhelimen toiminnan tarkistaminen (turvapuhelin vain hälytyksen välittämistä varten) Hälytykset: menevät omaisille kokeilu että välineen laitto onnistuu ja äänen säätö on oikein

98 Liite 3a