KEITTIÖYRTIT KARILASSA AVOIMET OVET. Boreal Herb Center, Mikkeli -hankkeen suurkeittiöseminaari ja yrttitarhaan tutustuminen 25.8.

Transkriptio

1 KEITTIÖYRTIT KARILASSA AVOIMET OVET hankkeen suurkeittiöseminaari ja yrttitarhaan tutustuminen MTT Ympäristöntutkimus, Ekologinen tuotanto, Karila, Mikkeli 1

2 MTT Ekologinen tuotanto, Karila hanke TEEMA: keittiöyrtit KEITTIÖYRTIT KARILASSA AVOIMET OVET KE TAVOITE: tehdä tunnetuksi keittiöyrttejä ja lisätä niiden käyttöä tuoda esille alueen yrttiyrittäjiä KOHDERYHMÄ suurkeittiöt ja hankkeen osallistujat yrteistä kiinnostuneet kuluttajat OHJELMA A) Seminaari Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus ja koulutuskeskus, Mikkelin auditoriossa, Lönnrotinkatu 35, Mikkeli klo Tilaisuuden avaus: vanhempi tutkija Bertalan Galambosi, MTT Ekologinen tuotanto Yrttien käyttö suurkeittiössä: keittiömestari, kouluttaja Timo Leso, Mikkelin aikuiskoulutuskeskus Uusia makuelämyksiä yrteistä: Bertalan Galambosi Yrttejä ympäri vuoden: Famifarm Oy Kahvi ja yrttituotteiden näyttely Siirtyminen Karilaan B) Kenttäkierros MTT Ekologisen tuotannon, Karilan pelloilla, Karilantie 2 A, Mikkeli Tutustuminen Karilan yrttitarhaan: mm. karhunputki, rohtosamettikukka, mintut, rakuuna Hyvää kotimatkaa Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Osallistujat saavat seminaarimonisteen sekä kokoelman Ulla Lehtosen yrttireseptejä. Kahvi seminaarin yhteydessä omakustannushintaan. Yrttitarhakierrokselle sään vaatimat ulkovarusteet. Tilaisuuden järjestää MTT Ekologinen tuotanto/ projekti. Lisätietoja antaa Marjo Marttinen, puhelin: , tai sähköposti: marjo.marttinen@mtt.fi LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Keittiöyrttiteemaan liittyvä näyttely Mikkelin pääkirjaston alaaulassa

3 Keittiöyrtit Karilassa ja suurkeittiöissä Yrttien kulutuksen edistyminen Suomessa vanhempi tutkija Bertalan Galambosi Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ekologinen tuotanto, Karila, Mikkeli P , Sähköposti: Viimeisen vuosikymmenen aikana yhä useampi suomalainen on alkanut käyttää yrttejä. Yrttejä käytetään myös aikaisempaa monipuolisemmin. Yrttien kasvatus lisääntyy kotipuutarhoissa ja yleisö voi tutustua yrttien makuun, tuoksuun ja käyttömahdollisuuksiin yrttitarhoissa ympäri Suomen. Maahamme on perustettu lukuisia eri yrttikokoelmia, tarhoja ja näytemaita. Monet näistä ovat museoiden yhteydessä (Piikkiön Pukkilan kartano, Lohjan, Sammatin, Kajaanin ja Kotkan museoalueet) tai maatalous ja puutarhaoppilaitosten puutarhoissa (Hyvinkää, Mäntsälä, Lepaa, Tuorla). Upeita ja houkuttelevia yrttitarhoja on myös yksityisten yrittäjien puutarhoissa, kuten Tertin kartanossa Mikkelissä, Frantsilan yrttitilalla Hämeenkyrössä ja Gunnila Törnroosin Westersin tilalla Kemiössä. Koska ruukkuyrttien tuotantomenetelmät ovat hyvin kehittyneet, saamme Suomessakin tuoreita yrttejä ympäri vuoden. Uusimpien tilastojen mukaan v Suomessa tuotettiin yhteensä 11,8 miljoonaa yrttiruukkua. Tärkeimmät kasvit olivat tilli (4 milj. kpl) ja persilja (2,4 milj. kpl). Muita suosittuja yrttejä olivat mm. basilika, oregano, sitruunamelissa ja mintut (yhteensä 5,44 milj. kpl) (Anon, 2004). Ammattimainen yrttiviljely on lisääntynyt myös pellolla. Kun vuonna 1993 maassamme oli 1266 ha yrttipeltoa, niin vuonna 2003 sitä oli 8130 ha. Tilastojen sisältö on hieman yksitoikkoinen, sillä valtaosa viljelyalasta on koneiden avulla helposti viljeltävää kuminaa (7119 ha). Tuntuu siltä, että yrttikasvien tuotannon laajuus määräytyy markkinoinnin (kysyntä, hinta), koneellistamisen ja kannattavuuden kovien lakien mukaisesti. Nämä merkittävät tekijät ovat kohdallaan vain muutaman yrttilajin tuotannossa (kumina, ruukkuyrtit ja muutamat teollisesti jatkojalostettavat rohdosyrttilajit, kuten punahattu). Parhaiten menestyvät pienyritykset, joiden yrtit päätyvät suoraan puutarhasta vierailijoiden lautasille. Yrttien kasvattaminen ja käyttökokeilut ovat nykyajan muotiilmiö, jossa medialla on suuri merkitys. Huolenaiheet: Harrastajapuutarhurien ja kotiäitien yrttiaktiivisuudesta huolimatta asiantuntijoiden huomio kohdistuu muutamiin huolestuttaviin asioihin: Koululaisten kasvi ja yleinen luontotuntemus on heikkoa. Useissa peruskouluissa aloitetaankin vanhaan tapaan kasvien keruu ja herbariumin kokoaminen. Kuopion yliopiston selvityksen mukaan luonnonyrttien käyttö on melko vähäistä (Österman, 1998). Luonnonyrttejä ei tunneta eikä niitä olla totuttu käyttämään. Tuoreyrttien maineikas puolestapuhuja, puutarhurikokki Ursula Pelttari on syvästi huolissaan kouluruokailun maustamiskulttuurista. Hän toivoo, että ruokatottumusten kannalta ratkaisevassa vaiheessa annettaisiin nuorisolle nykyisen ketsuppikulttuurin sijaan monipuolisempia makuelämyksiä. 3

4 MMM:n luonnontuotealan teemaryhmä ja Arktiset Aromit ry ovat ryhtyneet laajoihin tiedotuskampanjoihin. Nämä tahot valmistavat myös opetusmateriaalia luonnon yrteistä (Sami Siilin luonnonretki, Suomalaiset luonnonyrtit opetuskalvoina tai videofilmeinä) (Tuoviset ym. 2002). Luonnonyrttien käytön ja viljelyn tiedottaja, ikiliikkuja Ulla Lehtonen aloitti v oman kampanjansa Varkauden Luonnonystävät ry:n avustuksella ja perusti Ullamummon yrttiklinikan, jonka tietoiskut on suunnattu lapsille. Avoimien ovien päätavoite on lisätä yrttien käyttöä Tarvitaan siis jatkuvaa ja aktiivista tiedottamista, että ruokailutottumukset muuttuisivat. Nykyisten tutkimusten valossa yrttien käytön lisäämiselle on riittävästi perusteita: Mausteyrttien merkitys ravinnossa on suuri, koska ne lisäävät ruoan aromipitoisuutta, parantavat ruokahalua, lisäävät mahanesteen eritystä ja edistävät suoliston toimintaa. Niiden on todettu myös estävän elimistölle haitallisia hapettumistapahtumia ja vähentävän haitallisia bakteereja. Mausteet ja yrtit yleensä parantavat aterioinnin esteettisyyttä ja nautinnollisuutta. Kun nuorille opetetaan makuelämyksiä, on suurkeittiöiden emäntien mauste ja yrttikasvien tietämyksellä ja taidolla suuri merkitys. Koska hankkeen päätavoitteet ovat yrttikasvien viljelyn, tuntemuksen ja kulutuksen edistäminen, tämän vuoden avoimien ovien päivä suunnataan suurkeittiöiden emännille. Avaamalla MTT:n Karilan tutkimusaseman ovet tarjoamme mahdollisuuden tutustua värikkäisiin ja tuoksuviin yrttipeltoihin. Haluamme antaa virikkeitä, ideoita ja vaikutteita yrttikasvien monipuolisuudesta, kauneudesta ja helppohoitoisuudesta. Aromikkaiden kasvien lehtien ja kukkien maistamisen ja haistamisen avulla toivomme herättävämme kiinnostusta tuttuihin ja uusiin yrttikasveihin. Ulla Lehtosen hienojen yrttireseptien avulla rohkaisemme ja helpotamme yrttien käyttöä. Vuoden 2004 avoimien ovien päivän avainsanat ovat tuoreyrtit ja uudet makuelämykset. Niiden myötä toivomme, että suurkeittiöt käyttäisivät runsaasti yrttejä ja asiakkaat, erityisesti nuoret, saisivat monipuolisia makuelämyksiä. Ovet ovat avoinna! Tervetuloa Karilaan!! Lähteet: Anon, Puutarhayritysrekisteri MMM Tietopalvelukeskus. Österman, S Luonnonyrttien ja mausteyrttien käyttö Suomessa. Väliraportti. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos. Kesäkuu s. Tuominen, M., Tuominen, L., Moisio, S Suomalaiset luonnonyrtit. Arktiset Aromit ry. 4

5 Yrttien käyttö suurkeittiössä SWOT hotelli ja ravintolaalan kouluttaja, keittiöpäällikkö Timo Leso Mikkelin aikuiskoulutuskeskus Puhelin: , Fax: Sähköposti: VAHVUUDET MAKU JA MAKUELÄMYKSET ULKONÄKÖ TERVEELLISYYS TRENDIKKYYS MONIPUOLISUUS SUOLAN VÄHENTÄMINEN TUOKSUT KOTIMAISUUS TUOREUS VIHREÄT ARVOT NÄYTETÄÄN, ETTÄ OSAAMISTA ON MAHDOLLISUUDET ASIAKASMÄÄRÄT LISÄÄNTYVÄT MODIFIOINTI RESEPTEILLE KÄYTÖN LISÄÄNTYESSÄ YRTTIEN LAATU PARANEE LAATUARVO RUOASSA NOUSEE HK:N MOTIVOINTI TYÖHÖNSÄ KASVAA YRTIT LÄÄKKEENÄ SUOMALAISEN YRTIN PUHTAUS KEHITETTÄVÄÄ RAAKAAINEKUSTANNUSTEN KOHOAMINEN TYÖVOIMAKUSTANNUSTEN KOHOAMINEN VARASTOINTITIETOUS RUOANVALMISTUSTIETOUS OSTOERÄT PAKASTEYRTIT UHAT MAKUASIOISSA PYSYTTÄVÄ LIIKE IDEASSA ASIAKASPALAUTTEEN YLLÄPITÄMINEN EI SAA OLLA ITSETARKOITUS KUSTANNUSTEN SEURANTA KUUKAUSITTAIN HÄVIKIN SEURANTAA YLLÄPIDETTÄVÄ TOIMITUSVARMUUDET TASALAATUISUUS YRTEILLÄ ANNOSOHJEET OPTIMAALISET YRTTIALLERGIAT 5

6 Uusia makuelämyksiä yrteistä vanhempi tutkija Bertalan Galambosi Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ekologinen tuotanto, Karila, Mikkeli P , Sähköposti: Maailman kuuluisin resepti Laita ripaus sitä, murunen tätä, hyppysellinen tuota, hämmennä, sekoita, lämmitä, odota, älä polta, anna jäähtyä, soita ystävällesi ja tarkista ohjeet, mausta oikein, viimeistele koristelulla, tarjoile nätisti ja nauti! Tähän reseptiin kiteytyy ruoanvalmistuksen problematiikka ja ratkaisu. Se on vain niin, että juoksijaksi tullaan juoksemalla ja kokiksi kokkaamalla. Makujen musiikkia Yrttitarhurin käden ulottuvilla on rikas valikoima erilaisia tuoksu, haju ja makuelämyksiä, ja jos tietää ja osaa käyttää niitä, kodin ruokapöytä muuttuu sinfoniaorkesterin lavaksi ja ruoan höyry soi makujen musiikkina. Amerikkalaisen yrttipuutarhurin mietteiden mukaan: Mausteyrtit ovat ruoan runoutta ja myös sen musiikkia. Ajattele chilin trumpetin ääntä, ruohosipulin pikkoloa, salvian häpeämätöntä pasuunaa. Vesikrassin kirpeä kirkkaus pyyhkäisee aisteja kuin harpun glissando, kanelin samettinen makeus on sordinolla soitettu torvi, muskotin rehevä karkeus bassoklarinetin syvä sointi. Mausteyrtit ovat puupuhaltimien hengenheimolaisia. Kristallinkirkas huilu muistuttaa väinönputkea, kimeä oboe sinappia, englannintorvi kuminaa ja orkesterin klovni, fagotti, piparjuurta. Konservatiiviset jouset liittyvät tavanomaisiin mausteisiin: persiljaan, laakerilehteen, sellerin, jopa salviaan; mutta alttoviulu on kuullut sahramista, sello sipuleista ja bassoviulu kurkumasta. Kaprikset soivat kilisten, kuin celestan puhdas kellosoitto. Lyömäsoittimissa mausteet ovat kuninkaita: korianterin siemenet pärisyttävät congarumpua, bassopatarummun ääni on mustapippuria, tenorirummun valkopippuria; mausteneilikat ovat symbaalien lyöntejä. Mikä valkosipuli on? Tuuba.. Kaiken kaikkien täyttä makujen sinfoniaa! Kirjoitti: Waverley Root ( The Herb Companion, 1994, Aug/Sept. s. 51) Löysi: Bertalan Galambosi Suomensi: Riitta Pellava, Puumala 6

7 Aromeja ja tuoksuja ympärillemme Maailma on hajuja täynnä. Kemia tuntee yli kolme miljoona erilaista yhdistettä, joista n yhdisteellä on oma hajunsa. Ainakin eri yhdisteen tiedetään aiheuttavan ihmiselle hajuaistimuksia. Haihtuvat öljyt ovat kemiallisesti monimutkaisia seoksia. Nykyään tunnetaan lähes 4000 kemialliselta rakenteeltaan erilaista komponenttia, joista kasviperäiset haihtuvat öljyt koostuvat. Esim. Mikkelissä viljeltyjen väinönputken juurista tislatusta öljystä analysoitiin yli 80 erilaisia komponenttia. Ruusuöljystä on tähän mennessä löydetty yli 240 erilaista yhdistettä. Moninaisuus johtuu siitäkin, että terpeenit ja myös muut aromaattiset yhdisteet esiintyvät eri muodoissa. Kasvien haihtuvien öljyjen määrään ja aromiaineiden koostumukseen vaikuttavat myös esimerkiksi kasvin kehitysvaihe ja vaihtelevat kasvu ja ilmastoolosuhteet. Eksyminen aromien maailmassa Vuonna 1989 Agusti Vidal, espanjalaisen parfyymiyhtiön asiantuntija (Luhta SA), on julkaisut aromiaineiden luokittelun, jota heidän yrityksessään käytetään parfyymiasiantuntijoiden koulutuksessa. Aromien, tuoksujen ja hajujen loputtomassa viidakossa aromikasvit ja aineet jaettiin perusominaisuuksiensa ja samankaltaisuuksien mukaisesti ns. aromiperheisiin. Samankaltaisuuden perusteella ne aromit tai aromiaineet, jotka aiheuttavat läheisiä aistinvaraisia impressioita, yhdistettiin yhteen aromiperheeseen. Näin saadut aromiperheet asetettiin sitten tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat teollisuudelle. Aromiperheestä kirjoittaja on muodostanut ns. Tuoksupallon, joka kuvaa helposti eri tuoksuperheiden määrää ja niiden tärkeyttä Vidalin systeemissä. Tuoksupallo B. Galambosin mukaan Pallo muodostuu kolme kerroksesta. Pallon ydinosassa sijaitsevat parfyymeissä eniten käytetyt, tärkeimmät tuoksut. Nämä tuoksuperheet ovat sitrustuoksut, kukkaistuoksut, yrttituoksut, puuntuoksut ja eläintuoksut. Pallon ydintä ympyröivät toiseksi tärkeimmät aromiperheet, joita ovat vanilja, anis, appelsiinikukka, sitruunaruoho, lehtivihreä, havupuu, hedelmä, mauste, aromaattiset ja aldehydimäiset tuoksut. Parfyymiteollisuus käyttää näitä tuoksuja, mutta edellisten aromiperheiden tuoksuihin verrattuna vähemmän. Pallon ulkokehällä sijaitsevat ne tuoksut, jotka eivät ole tärkeitä parfyymiteollisuudelle. Se ei kuitenkaan sulje pois niiden merkitystä meitä ympäröivissä maailmassa. Näitä ns. kolmannen luokan tuoksuperheitä ovat: mintun, kuminan, hunajan ja sokerin tuoksut, lääkkeenomaisten aineiden hajut, tupakan ja savun hajut, mullan sienten ja kalojen (tai meren) haju. Ulkokehälle sijoitin muutamia, parfyymiteollisuuden erittäin harvoin käyttäminä, mutta meitä ympäröivässä maailmassa hyvin tuttuja hajuja, esim. maidon tai sipulin haju, paahdettujen elintarvikkeiden haju tai Amarettoliköörin tai tortun tuttu karvasmantelin tuoksu. Minusta tämä luokittelu on ollut hyvin hyödyllinen. Se on toiminut kuin kompassi hämärässä maisemassa ja se on auttanut minua asettamaan kasvien aromit omille paikoilleen aromien loputtomassa 7

8 maailmassa. Sen avulla on ollut helpompi ymmärtää esim. minttujen tai kuminoiden tuoksujen sukulaisuutta, tai erotella makeiden yrttien aniksen makua tai tuoksua. Seuraavaksi haluan tutustuttaa lukijat tärkeimpiin tuoksu tai aromiperheisiin ja antaa niistä helposti tunnistettavia kasviesimerkkejä. Tohtori Vidalin alkuperäisestä, erittäin laajasta kasvivalikoimasta olen valinnut vain ne tuoksu tai kasviesimerkit, joita on helposti saatavissa tai viljeltävissä meidän puutarhassammekin. Aktiiviset yrttitarhurit ja kasvinkeräilijät ovat etulyönti asemassa! Esimerkkejä tärkeimmistä tuoksuperheestä ja niiden edustajista puutarhassamme : Sitrustuoksuaromiperhe Sitrushedelmien kuorista puristettu haihtuva öljy on maailman tärkeimpiä aromiöljyjä. Niitä tuotetaan eri puolilla maailmaa tuhansia tonneja. Mutta sitruunan aromi tai tuoksu voi olla hyvin yleinen tuoksu puutarhassammekin. Kaikkien rakastaman sitruunamelissan lisäksi yleistyy nopeasti sitruunabasilikan käyttö. Tuttu on myös kivikkopuutarhojen kaunis maanpeitekasvi, sitruunaajuruoho. Uutuuskasvien joukosta on mainittava sini tai valkokukkainen tuoksuampiaisyrtti, tai trooppisesta Afrikasta kotoisin oleva kaunis kasviuutuus, Satureja biflora (englanniksi lemon savory, sitruunakynteli) suomeksi suvikynteli. Makeiden tuoksujen ja aromien perhe Tämän perheen eri kasvitieteellisiin heimoihin kuuluvia lajeja yhdistää pääasiassa niiden öljyn makea pääkomponentti, anetoli tai metyylikavikoli. Aniksen ja fenkolin siemenissä, tähtianiksen hedelmissä tai fenkolin lehdissä ja mukuloissa on näitä yhdisteitä. Myös muut puutarhan tutut lajit, kuten ranskalainen rakuuna, maustekirveli ja saksankirveli sisältävät näitä makeita komponentteja. Tavallisen basilikan ( Sweet basil ) lisäksi hyvin monet lajikkeet, kuten pyhä basilika, sisältävät makeita yhdisteitä. Uutuusyrteistä on mainittava helposti viljeltävä ja hyvin makea samettikukkalaji, Meksikosta kotoisin oleva Tagetes lucida, rohtosamettikukka (ruotsiksi anisillo ). Vaikka makea aromi voi riippua toisenlaisistakin komponenteista, tähän samaan aromiperheeseen kuuluvat mm. lakritsikasvi ( Glychyrrhiza glabra ) ja nyt todella uutuuskasvi, stevia (Stevia rebaudiana). Lakritsikasvin juurten makeus tule saponiiniyhdisteistä ja stevian lehtien maku, joka on 300 kertaa sokeria makeampi, tule glykosiidikomponenteista. Minttumaisten aromien perhe Tuttu mintun tuoksu perustuu kahden aromiaineen, mentolin ja karvonin aistimiseen. Yhdisteet vaihtelevat eri lajeissa, mutta tyypillinen mintun maku tuntuu hyvin useissa aromikasvissa. Tämän aromiperheen pääryhmässä on tuttuja minttulajeja, kuten piparminttu, viherminttu, peltominttu, japaninminttu ja myös puolanminttu, karjalanminttu sekä vuoriminttu. Minttuperheeseen kuuluu alaryhmä, ns. kuminan tuoksuryhmä. Sukulaisuus pohjautuu vihermintun öljyn pääkomponenttiin, karvoniin. Karvonia esiintyy kuminan, tillin, ja intian tillin (Anethum sowa) haihtuvissa öljyissä ja niiden aistinvarainen vaikutelma voi olla hyvin samanlainen. 8

9 Maustemainen aromiperhe Tähän aromiperheeseen on yhdistetty niitä maustekasveja, joiden aistinvarainen päävaikutelma on juuri ns. maustemaisuus. Sitä on helppo kuvitella Kaukoidän mausteiden, kuten kanelin, mausteneilikan, kardemumman tai muskotin tai erilaisten pippureiden avulla. Puutarhassamme vastaavaa maustemaisuuden tunnetta antavat esim. kynteli tai joukko sarjakukkaisia kasvilajeja. Makuelämyksiä saadaan porkkanasta, selleristä, lipstikasta, persiljan juuresta tai lehdestä, mutta myös uutuuskasveista, kuten karhunjuuren tai rantaputken lehdistä tai juurista. Yrttimäiset tuoksut ja maut Tässä perheessä on lajeja, joita voi kuvata yrttimäisiksi. Ryhmä on kuitenkin hieman keinotekoinen, koska jokaisella yrtillä on oma tyypillinen makunsa ja tuoksunsa. Joukossa on niin ainutlaatuisia aromeja, että kuvailuun riittää kasvilajin nimi. Ryhmä koostuu hyvin tavallisesta yrttilajistostamme, kuten laventeli, rosmariini, maustemeirami, oregano, timjami tai mm. korianterin siemen. Erikoiset aromiryhmät Erikoisiin aromiperheisiin kuuluu suomalaisille hyvin rakas havupuiden aromiperhe. Siihen kuuluvat kaikki metsässämme kasvavat, tuoksuvat havupuulajit, kuten mänty, kuusi ja kataja. Erikoinen on myös sipulikasvien makuperhe. Siihen kuuluu valkosipulin eikyyneliä tuottava tuoksu (= haju!) ja kyynelkanavia ärsyttäviä sipulilajeja kuten kepasipuli. Mainittakoon myös purjon ja ruohosipulin hieno maku. Tähän perheeseen kuuluu myös ristikukkaisia maustekasveja, joiden maku on niin vahva, että se saa syöjälle vedet silmiin. Tutut sinapit, piparjuuret, retiisit ja krassit sisältävät samankaltaisia rikkipitoisia yhdisteitä kuin sipulikasvit, joten aistinvarainen vaikutelma suussamme ja silmissämme on myös samanlainen. Tietyille kasveille on tyypillistä luteen maku ja tuoksu. Maun tunnistaa helposti maistellessaan sellaista vadelmaa, jossa on vieraillut luteita. Luteiden inhottava tuoksu pohjautuu aldehydiyhdisteisiin, joita löytyy kasvikunnan monista tuotteista. Vihreän omenan erikoinen tuoksu johtuu näistä aldehydeistä, ja luteen tuoksu on voimakkaimmillaan korianterin tuoreissa lehdissä ja vihreissä hedelmissä. Mutta luteen makua on myös uutuusyrttimme perillan vihreälehtisissä muodossa. Makuasioista ei voi kiistellä! Edellä mainitut korianterin tai vihreän perillan lehdet ovat aasialaisen väestön lempimausteita. Mausteasioiden asiantuntijoiden mukaan suomalaisten maustamis ja kulutustottumuksessa on useita trendejä ja suuntauksia. Tärkeimpiä ovat kotimaisuus, terveellisyys, vähärasvaisuus, puhtaus, aitous, eettisyys, kätevyys, monipuolisuus, vaihtelevuus Yrttien käyttö antaa helppoja ja nopeita ratkaisuja sekä kotitalouksille että suurkeittiöille yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi! 9