TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- JUURRUTTAMISHANKE KESKI-SATAKUNNAN PILOTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- JUURRUTTAMISHANKE KESKI-SATAKUNNAN PILOTTI 1.10.2012 30.9.2013"

Transkriptio

1 TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- JUURRUTTAMISHANKE KESKI-SATAKUNNAN PILOTTI Kotihoidon yhteistyöprosessien kehittäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella Kaija Joensuu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. PILOTIN ETENEMINEN 3. PILOTIN TOIMINTAMUODOT juurruttamishankkeessa 3.1 Yleinen toiminta 3.2 Hanketoiminta Rajapintakäytäntöjen kehittäminen 4. PILOTIN VOIMAVARAT 5. TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI 6. POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LIITTEET I Kysymykset kotihoidon henkilökunnalle hankkeen alussa II Koulutusohjelma III Vastuutyöntekijän tehtävänkuvaus IV Muistio opintokäynnistä Helsinkiin, PegasosMukana käytännön kokemuksia V Kokemäen asiakasraadin muistio VI Vastuutyöntekijän tehtäväkuvan eteneminen Kokemäellä

3 JOHDANTO Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa , Kaste-hankkeen I vaiheessa Keski-Satakunnan kehittämistyön pääpaino oli kotiuttamistilanteiden selkeyttämisessä ja tehostamisessa ja tiedonkulkuun panostamisessa. Konkreettisia parannuksia haluttiin kotiutushoitajien toimintaedellytyksiin, työnjakoon ja tiedonkulkuun. Hoitoneuvottelujen mallintaminen oli tärkeä osa hanketta. Nyt, kun hankkeen I-vaiheen päättymisestä on lähes kaksi vuotta, hoitoneuvotteluja on pidetty runsaasti, paniikkikotiutukset ovat vähentyneet/loppuneet, pyöröovi-ilmiö on vähentynyt ja potilaiden keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on laskenut. Voidaan todeta, että kotiutushoitaja malli on vakiintunut täysin osaksi normaalia osastotyöskentelyä. Henkilökohtaisesti en voi ajatella, miten työt tehtäisiin, jos ei kotiutushoitajatoimintaa olisi. (osastonhoitaja Leena Puotila). Hankealueen kunnat ja kuntayhtymät sekä yhteistoiminta-alueet tarkastelivat syksyn 2011 aikana I-vaiheen tuotoksia ja mahdollisuuksiaan juurruttaa toimivia käytäntöjä Jatko-hankkeen tavoitteet ja toteutus perustuu kuntien juurruttamistehtäville sekä osin I vaiheessa kesken tai käynnistymättä jääneille tavoitteille. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa juurruttamishankkeen päätavoite on edelleen tukea ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Erityisen tärkeänä prosessien kehittämisessä muuttuvissa kunta- ja organisaatiorakenteissa on rajapintakäytäntöjen monipuolinen kehittäminen yhtenäisten toimintatapojen suuntaan vanhusasiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn että kustannustehokkuuden näkökulmasta. Sujuva asiakaslähtöinen toiminta tietojen välittäminen rajapinnoissa, hoitovastuista sopiminen, myös omaisten kanssa yhteistyössä, tehostettu kotihoito ja palvelujen tarjoaminen asiakkaan lähellä välttäen mahdollisuuksien mukaan lukuisia siirtelyjä yksiköstä toiseen on ensiarvoisen tärkeää ja varmistaa turvalliset kotiutumiset ja kotona asumisen. 2. PILOTIN ETENEMINEN Keski-Satakunnan pilotin päämääränä on ollut jatkaa Kaste-hankkeen I vaiheessa aloitettua kotihoidon rajapintakäytänteiden kehittämistä. Juurruttamishankkeen nimeksi tuli Kotihoidon yhteistyöprosessien kehittäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Juurruttamishankkeen keskeisenä tavoitteena oli kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyöprosessien ja tehtävänjaon kehittäminen ja selkeyttäminen, joilla turvataan ikäihmisten kotona asuminen, taataan saumaton ja ajantasainen tiedonsiirto ja tehostetaan kotihoidon vaikuttavuutta. Tavoitteena oli hyödyntää yhteistyöprosessien antamaa vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä saada selkeää taloudellista hyötyä moniammatillisesta yhteistyöstä. (tarkennettu pilotointisuunnitelma) Koska hankeaika oli lyhyt, projektityöntekijän piti melko nopeasti hahmottaa toimenpiteet, joilla olisi merkittävä vaikutus arjen työn sujumiseen ja vaikuttavuuteen. Kehitettäviksi asioiksi muodostuivat; sähköisen potilastietojärjestelmän käytön tehostaminen (kuntien kotipalvelutyöntekijät eivät kirjanneet käyntejään potilastietojärjestelmään) siirtyminen tehtäväkeskeisyydestä asiakaslähtöiseen ja kokonaisvaltaiseen toimintaan kotihoidon henkilöstön vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitojen parantaminen

4 Hankkeen alkuvaiheessa projektityöntekijä kävi jokaisella paikkakunnalla (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila) kotihoidon työntekijöiden kuukausipalaverissa esittelemässä tulevaa Kaste-hanketta ja teki työntekijöille ryhmähaastattelun, jossa työntekijöiltä pyydettiin näkemyksiä kotihoidon kehittämiseen, tehostamiseen ja vaikuttavuuden parantamiseen (kysymykset liite I). Kysymykset oli laadittu yhdessä kouluttajan, työnohjaaja, työyhteisö- ja johtajuuspedagogi Kirsti Ruohosen kanssa. Työntekijöiden vastausten ja projektisuunnitelman perusteella Kirsti Ruohonen laati kotihoidon työntekijöille suunnatun työyhteisökoulutuskokonaisuuden sisällön. Koulutuskertoja oli yhteensä neljä, kolme keväällä ja neljäs, yhteenvetotilaisuus syyskuussa (koulutuskokonaisuuden ohjelma liite II) Helmikuussa 2013 Kokemäen vanhuspalvelupäällikkö Kirsi-Marja Polo koulutti Kokemäen kotipalvelun työntekijöitä (kaksi ryhmää) rakenteiseen kirjaamiseen (teoria, mitä kirjataan, miten kirjataan), jonka jälkeen samat ryhmät kävivät Harjavallan terveyskeskuksen tietotuvalla Sari Rantalan johdolla harjoittelemassa sähköistä kirjaamista Pegasos potilastietojärjestelmään. Kaija Joensuu oli laatinut harjoitusta varten kuvitteellisen asiakastapauksen, jonka perusteella työntekijät harjoittelivat rakenteista kirjaamista. Kokemäen kotipalvelun työntekijät ryhtyivät kirjaamaan Pegasokseen alkaen. Harjavallan kotipalvelun työntekijät harjoittelivat uudelleen Pegasokseen kirjaamista (ensimmäinen harjoittelu tapahtui marraskuussa 2012) ja varsinainen sähköinen kirjaaminen alkoi Kaija Joensuu ryhtyi valmistelemaan kotihoidon vastuutyöntekijämalliin siirtymistä keväällä Kaija tapasi henkilökohtaisesti kotisairaanhoidon osastonhoitaja Tarja Kuvajan, Harjavallan tiimien vastuuhoitajat Eeva Rangin ja Minna Maarasen, Harjavallan avopalveluohjaaja Johanna Ruususen ja Kokemäen avopalvelupäällikkö Katja Lehtosen. Näiden keskustelujen perusteella lähdettiin tekemään kotihoidon vastuutyöntekijän tehtävänkuvausta, samalla tarkennettiin myös tiimivastaavien ja kotihoidon sairaanhoitajan tehtävänkuvauksia. (kotihoidon vastuutyöntekijän tehtävänkuvaus liite III) Huhtikuussa 2013 Kaija Joensuu järjesti Harjavallan terveyskeskuksen Tietotuvalla Pegasos-Mobiili version esittelytilaisuuden. Esittelyssä olivat mukana Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Eurajoen kotihoidon esimiehiä ja johtajia sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky:n johtaja, johtava hoitaja ja geriatri. Esittelytilaisuus oli hyvin havainnollinen ja tilaisuuden jälkeen osallistujilla oli kasvava kiinnostus Pegasosmobiili versiota kohtaan. Haluttiin tietää enemmän käyttäjien kokemuksista. Toukokuussa Kaija Joensuu kävi esittelemässä Nakkilan ja Harjavalan kotihoidon työntekijöille vastuutyöntekijämalliin siirtymisestä. Sovimme, että asiakkaiden jako työntekijöille tapahtuu heti kesälomien jälkeen (ei ollut järkevää jakaa vastuutyöntekijyyksiä juuri ennen lomien alkua, sillä loma-aikaan töitä tehdään poikkkeusjärjestelyin). Kaija Joensuu kävi Pieksämäellä tutustumassa Pegasos-mukana ohjelman käyttöön ja ryhtyi järjestämään opintokäyntiä Järvenpäähän (CGI:n suosittelema tutustumiskohde). Alustavasti suunnittelimme Järvenpään kotihoidon edustajien kanssa opintokäyntiä elokuun puolen välin tienoille. Elokuussa kävi kuitenkin ilmi, että Järvenpäällä ei ollut mahdollista ottaa vastaan opintokäyntivieraita, joten ryhdyttiin etsimään uutta käyntikohdetta Kaste-hankkeen ohjausryhmä, vahvistettuna kuntayhtymän johtajalla ja Eurajoen ja Luvian edustajilla, teki opintokäynnin Helsingin kaupungin läntiseen kotihoitoon Pegasosmobiili version käyttäjäkokemuksiin tutustumaan. (muistio Helsingin opintokäynnistä liite IV))

5 3. PILOTIN TOIMINTAMUODOT 3.1 Yleinen toiminta Projektityöntekijä Kaija Joensuu osallistui Satakunnan Sairaanhoitopiirin järjestämään koulutukseen Hyvä Vanhuus ja Prizztechin organisoimaan Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet. Tilaisuudessa organisaatiopsykologi Pekka Järvinen luennoi toimivan työyhteisön peruspilareista, työmotivaatiosta ja hyvän työilmapiirin edellytyksistä. Kesäkuussa 2013 projektityöntekijä osallistui Tampereella Vanhuspalvelulaki ja sen valvonta seminaariin. Neuvontapalveluiden ja Rajapintakäytäntöjen kehittäminen teemaryhmien yhteiskokouksia oli hankkeen aikana neljä. Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeen loppuseminaari pidettiin Satakunnan keskussairaalan auditoriossa klo Seminaarin yhteydessä oli myös Kaste-pilottien posterinäyttely. Kokemäellä kutsuttiin koolle ikäihmisten asiakasraati. Raati kokoontui Henrikinhovissa klo keskustelemaan ikäihmisten hyvinvoinnista. Tarkoituksena oli kuulla ikääntyviä kuntalaisia vanhuspalvelujen strategian päivittämiseksi. Raadin vetäjänä toimi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Raati oli samalla osa Kaste ohjelmasta rahoitettavaa Toimintakykyisenä ikääntyminen hanketta. Käytännön järjestelyistä vastasi Kokemäen vanhuspalvelupäällikkö, avopalvelupäällikkö ja kaksi osastonsihteeriä (muistio liite V). Keski-Satakunnan Toimintakykyisenä ikääntyminen-juurruttamishankkeen vertaisarviointitilaisuus oli Eurajoella Tilaisuudessa Eurajoen pilotin ja Keski-Satakunnan pilotin työntekijät ja ohjausryhmäläiset arvioivat etukäteen annetun aineiston mukaisesti toistensa pilotit ja keskustelivat mitä voimme oppia toistemme hankkeista. (vertaisarvionti liite VI) Keski-Satakunnan pilotin ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Pilotista on tehty hankekuvaus ja toimintamalli (Vastuutyöntekijä kotihoidossa) Innokylä portaaliin, Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalojen avoin innovaatioyhteisö, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja kehitystyöhön sekä kehitettyjen käytäntöjen levittämiseen ja soveltamiseen. Innokylässä toimijat voivat löytää toisensa ja kehittää yhdessä. 3.2 Hanketoiminta Rajapintakäytäntöjen kehittäminen Kehittämishankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät. Kehittämisen lopputuloksesta hyötyvät ennen kaikkea kotihoidon asiakkaat. Kotihoidossa, missä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa tuotetaan eri organisaatioista, toiminta on helposti tehtäväkeskeistä ja sirpaleista. Asiakkaiden hoidossa voi esiintyä katkoksia tiedon kulussa,

6 epäselvyyttä vastuunjaossa, hoidon suunnittelemattomuutta ja koordinoimattomuutta. Tästä syystä oli tärkeätä, että hankkeen kehittämiskohteena oli kotihoidon resurssien todellinen kohdentaminen, palvelujen oikea-aikaisuus sekä tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen. Kustannussäästöä voidaan saada aikaan muuttamalla/supistamalla/poistamalla kotihoidon perinteisiä itsestäänselvyyksiä ja innovoimalla ja toteuttamalla rohkeasti uusia toimintatapoja. Vastuutyöntekijän nimeäminen asiakkaille ja vastuutyöntekijän tehtävien määrittäminen selkeyttää työnjakoa, tuo ryhtyä ja vastuuta työhön ja mahdollistaa työntekijän osaamisen paremman huomioimisen. Työn selkeyttäminen myös lisää työntekijöiden työhyvinvointia. Vastuutyöntekijänä oleminen ei tarkoita sitä, että asiakkaan luona kävisi vain yksi ja sama hoitaja, vaan tiimin jokaisen työntekijän vastuulla on asiakkaan hoidon toteutuminen omalta osaltaan, vastuutyöntekijän tehtävänä on tietää ja tiedottaa ja koordinoida asiakkaan hoitoon liittyvät asiat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Vastuutyöntekijä myös ohjaa asiakasta palveluiden käytössä. Tiimin vastuuhoitaja valitsee asiakkaalle omahoitajan/vastuutyöntekijän asiakkaan hoitoisuuden ja henkilökunnan ammatillisten valmiuksien pohjalta. Omahoitaja/vastuutyöntekijä on asiakkaan asioissa asiantuntija ja tiedon välittäjä ja koordinoija. Omahoitajalle/vastuutyöntekijälle nimetään vastapari kotisairaanhoidon työntekijöistä. Kotisairaanhoidon vastapari toimii kotipalvelun työntekijän ammatillisena tukena. Vastuutyöntekijälle nimetään vastapari kotisairaanhoidon työntekijöistä. Kotisairaanhoidon vastapari toimii kotipalvelun työntekijän ammatillisena tukena. Kun kotihoidon asiakkaille on nimetty vastuutyöntekijät, asiakkaat saavat entistä kokonaisvaltaisempaa hoitoa/palvelua. Jokaisella asiakkaalla on työntekijä, joka on perehtynyt syvällisesti hänen tilanteeseensa ja joka reagoi nopeasti terveydentilan muutoksiin, päivittää PaHoSun, ja vastaa aktiivisesta yhteistyöstä muiden hoitoon osallistuvien sidosryhmien kanssa. Vastuutyöntekijöille annetaan aluksi pieniä tehtäviä ja päivämäärä mihin mennessä tehtävä on hoidettava (esim. asiakkaan henkilötietojen tarkistus ja niihin vastuutyöntekijän nimen lisääminen). Tämän jälkeen seuraava tehtävä ja uusi päivämäärä. Liitteenä esimerkki Kokemäen vastuutyöntekijän toimintamallin vakiinnuttamisesta kotihoidossa. (liite VII) Vastuutyöntekijäksi siirtyminen on kasvuprosessi. Vastuutyöntekijän ammatillinen kasvu on riippuvainen hänestä itsestään ja siitä miten hyvin hän sitoutuu toimimaan vastuutyöntekijänä. Asiakas hyötyy työntekijän kokonaisvaltaisemmasta työotteesta. Sähköisen kirjaamisen tehostaminen takaa hoidon paremman jatkuvuuden ja tiedon reaaliaikaisen hyödyntämisen sillä hoidon portaalla missä asiakas kulloinkin liikkuu. Pegasos potilastietojärjestelmän rakenteinen kirjaamismalli yhdessä palvelu ja hoitosuunnitelman kanssa ohjaavat työntekijää miettimään asiakkaan voimavaroja ja hoidon toteuttamista selkeästi ja järjestelmällisesti. Rakenteinen kirjaamismalli myös haastaa työntekijää jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen asiakaskohtaisessa hoitotyössä. Sähköisen potilastietojärjestelmän Mobiili-version PegasosMukana ohjelman käyttöön otto vastaa enemmän kuin hyvin juurruttamishankkeen kehittämistarpeisiin.

7 4. PILOTIN VOIMAVARAT Projektiin palkattiin väliseksi ajaksi osa-aikainen (50%) projektityöntekijä, terveydenhoitaja Kaija Joensuu. Hänen tehtävänsä oli hankkeen lopullisten tavoitteiden määrittäminen, projektin toteutus, arviointi ja tulosten raportointi. Projektityöntekijän tukena hankkeella oli ohjausryhmä; Leila Saarela vanhustyön johtaja Harjavalta, Marita Mäenpää vanhustyöjohtaja Nakkila, Kirsi-Marja Polo vanhuspalvelupäällikkö, Kokemäki, Katja Lehtonen avopalvelupäällikkö Kokemäki, Jaana Oksa/Ulla Pelto-Piri johtava hoitaja KSTHKY, Tarja Kuvaja osastonhoitaja KSTHKY kotisairaanhoito, Tuula Cornu projektijohtaja SatSHP. Kaija Joensuu toimi ohjausryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä. 5. TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI Vastuutyöntekijämalliin siirtyminen kotihoidossa ja sähköisen kirjaamisen edistyminen ovat hyvin konkreettisia asioita, jotka toteutuessaan näkyvät asiakkaiden parempana ja kokonaisvaltaisempana hoitona. Toiminnan muutoksen tulokset heijastuvat käytäntöön kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. Kirjaamisen tehostuminen on hyvä asia, mutta kirjaamisen ohella täytyy myös osata lukea ja hyödyntää muiden kollegojen/sidosryhmien kirjauksia. Yhtä lailla vastuutyöntekijäksi siirtyminen on tietynlainen kasvuprosessi, johon työntekijät kasvavat omaan tahtiinsa. Varmaa kuitenkin on, että vastuun lisääminen tuo ryhtiä työhön ja selkeyttää työnjakoa, mikä näkyy työntekijän motivoitumisena ja kokonaisvaltaisempana lähestymisenä asiakkaan asioiden hoidossa. Kotihoidon työntekijöiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantamiseen suunnattu koulutuskokonaisuus ei tavoittanut kaikkia työntekijöitä. Kotihoidon työntekijöille tehdystä kyselystä ja yhdestä koulutukseen liittyvästä kotitehtävästä nousi esiin seuraavat ongelmat; informaatio ei kulje, epäselvyys, asiakkaan olemassaolo unohtuu, omien taitojen ja työtehtävien ylitys, yhteistyön puuttuminen eri tahojen välillä. Kaikkia näitä osa-alueita työstettiin kotihoidon koulutuksissa, mutta osa koulutuksiin osallistuneista oli sitä mieltä, että he eivät tienneet mihin koulutuksilla pyrittiin tai mitä hyötyä koulutuksista oli. Näistä kriittisistä vastauksista voidaan ehkä tulkita jonkinlaista ulkoaohjattavuutta (ei välttämättä haluta itse työstää ongelmatilanteita). Koulutusten olisi ehkä pitänyt olla vieläkin konkreettisempia. Kotihoidon kehittäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella ei ole yksinkertaista. On terveydenhuollon kuntayhtymä ja kuusi kuntaa. Jokaisessa kunnassa on oma päätöksentekonsa ja talousarvionsa, jonka kanssa terveydenhuollon ky:n päätöksenteko ja talousarvio pitäisi saada toimimaan. Kuntien palvelustrategiat ovat kyllä samansuuntaisia, mutta esim. kotihoito (kotipalvelu + kotisairaanhoito) toimivat erillään (ainakin hallinnollisesti, osittain myös konkreettisesti). Kotihoitoa ja kotihoidon yhteistyötä, tiedonkulkua, toimintatapoja yms. olisi paljon helpompi kehittää, jos kotihoito olisi yksi yhtenäinen toimintakokonaisuus (yksi toimintasuunnitelma, yksi vanhuspalvelustrategia, yksi johto, motivoituneita lähiesimiehiä, yhteiset toimitilat). Lähi vuosina kuntaliitosten myötä nykytilanteeseen tulee varmasti muutoksia.

8 Hankkeen ohjausryhmätyöskentely oli onnistunutta. Ohjausryhmältä sai tukea sekä ryhmänä, että yksittäisiltä jäseniltä. 6. POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Vastuutyöntekijämallin vakiinnuttaminen kotihoidossa etenee hyvää vauhtia Nakkilassa ja Kokemäellä. Harjavallassa kotihoidon asiakkaille määritetään vastuutyöntekijät alkusyksyn 2013 aikana. Harjavallan kotihoidon tiimivastaavat yhdessä Harjavallan vanhustyön johtajan kanssa tekevät määrityksen yhdessä. Uusi vanhuspalvelulaki edellyttää, että paljon palveluja käyttäville asiakkaille on nimetty vastuutyöntekijä. Keski-Satakunnan terveydenhuollonkuntayhtymän ensi vuoden budjettiin on varattu määrärahaa PegasosMukana version hankintaan. Aikomuksena on, että ohjelmaversiota ei oteta kerralla käyttöön koko kuntayhtymän alueen kotihoidossa, vaan liikkeelle lähdetään sieltä, missä kiinnostus ja halukkuus ohjelman käyttöön on suurinta. Eurajoki ja Kokemäki ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. PegasosMukana ohjelman hyödyt Työntekijän kannalta työajan aloitus ja lopetus mobiilisovelluksen avulla asiakaskäynille voi lähteä suoraan kotoa ja työpäivä voi päättyä asiakkaan kotoa lähtiessä (työaikatunniste asiakkaan kotona) työaikaleimausten siirtyminen MDTitaniaan Pegasoksesta siirtyvien asiakaskäyntien kirjaaminen kosketusnäyttöpuhelimien avulla asiakkaan kotona, välitön työaika asiakkaan luona kasvaa, ei myöskään tarvitse jonottaa tietokoneelle työpisteessä kaikki tärkeä asiakastieto; osoite- ja sisäänpääsytiedot, puhelinnumerot, omaisten numerot, viimeisin päivitetty hoitokertomus, lääkitys- ja riskitiedot, viimeisimmät elintoimintomittaukset ovat työntekijän käytettävissä kotikäynnin aikana (ei tarvitse kirjoittaa muistilappuja, ei kaksoiskirjaamista) asiakaskäynnistä syntyy kiistatonta dataa (ei kohtuullinen arvio), laskutuksen peruste ja tilastointitiedot (kotikäynnin tilastoinnin alkuaika lähtee juoksemaan heti kun tunniste on luettu, sama pätee asunnosta poistumiseen, käynti lopetetaan lukemalla asiakkaan tunniste ennen poistumista asunnosta) töiden jakaminen kentällä työntekijöiden kesken (jos työntekijä ei pääsekään jatkamaan työntekoaan suunnitellusti, esim. asiakas on kaatunut) yhteydenpito kontaktilistan tai viestintä- osion avulla muihin työtovereihin helppoa ja nopeaa hoitajan oikeusturva lisääntyy (sitä mitä ei ole kirjattu tai tilastoitu, ei ole tehty) tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus työnjaossa Esimiehen näkökulmasta toiminnanohjausjärjestelmä johtaa taloudellisesti ja tehokkaasti toimintaa arjessa ja äkillisesti muuttuvissa tilanteissa nähdään reaaliaikaisesti yhdellä näytöllä suunniteltu ja toteutunut työ ja mahdolliset erot nähdään myös missä (kenen luona) työntekijä juuri nyt on, työntekijän turvallisuus helpottaa resurssien kohdistamisessa oikein (oikeidenmukainen ja tasapuolinen työnjako), välitön työaika asiakkaan luona kasvaa (voidaan määritellä etukäteen esim. 60%) reaaliaikainen raportointi on käytettävissä kiistatilanteet asiakkaan tai omaisten kanssa (onko käyty suunnitelman mukaisesti ja kuinka kauan oltu)

9 asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä asiakaslaskutus vastaavat toisiaan; suunnitelma versus toteuma (tarvittaessa korjataan PaHoSua) Titania työaikaleimaukset tulevat automaattisesti ohjelmasta (esimiehen ei tarvitse tehdä muutoksia manuaalisesti) työajan käytön tasainen jakautuminen päivälle (aamuruuhkat jäävät pois, iltapäivän tunteja on helpompi käyttää toiminnanohjauksen myötä hyväksi asiakastyössä) toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa, ettei tarvita erillisiä resurssikokouksia ja ajansäästö tästä viranhaltijan roolissa apuväline maksupäätösten teossa ja maksun tarkistuksessa Johdon näkökulmasta työ siirtyy toimistolta asiakkaan kotiin (työajan käyttö) raportoinnin hyödyntäminen muutosjohtamisessa (kiistaton data) aluemuutokset mahdollisuus vertailla reaaliaikaisesti työntekijä, tiimi, lähipalvelualue tai palvelualue tasolla mahdollistaa puuttumisen epäkohtiin tukea alueiden väliseen yhteistyöhön asiakasmaksutuotot lisääntyvät yhteneväinen raportointi, vertailtavuus tilastoja luottamushenkilöille Asiakkaan näkökulmasta työntekijöiden välitön työaika asiakkaan luona kasvaa turvallisuuden tunne kasvaa (hoitajilla ajantasainen tieto mukanaan, sähköinen ovien avaus, myös omaiset saavat halutessaan raporttia käynneistä ja käyntiajoista) sähköistä oven avausta voivat käyttää myös esim.sairaankuljetus, palolaitos, turvapäivystäjä, huoltomies, aterian jakaja asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää lasku saadun palvelun mukaisesti Kotihoidon käyntien tilastoinnit ja päivittäisen kirjaamiseen käytetty aika on tehty tähän mennessä työvuoron päättyessä toimistolla työasemakoneella ja tilastointien virheellisyys on saattanut lisääntyä tai tilastoinnit ovat jääneet pahimmassa tapauksessa tekemättä. Uuden järjestelmän avulla saadaan reaaliaikainen tilastointitieto asiakaskäynnistä. Lisäksi kirjaaminen hoituu asiakkaan voimassa olevan hoitokertomuksen kautta, joten virheet vähentyvät ja tulevat näkyväksi järjestelmässä saman tien. Kerrankin saadaan sellainen laite, joka ei ole erillinen, puhelin olisi joka tapauksessa mukana. Osalle muutos saattaa tuottaa ahdistusta, järjestelmä voidaan kokea vahtimiseksi. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan päinvastoin ohjelma on työntekijälle hyvä apu. Päätös mobiililaitteen käyttöönotosta on vasta alku, mutta hyvä alku tulevalle kehitykselle. Järjestelmän käyttöönottoa ja läpivientiä varten pitää perustaa mahdollisimman laaja-alainen työryhmä, joka valmistelee ja vie asiaa eteenpäin organisaatiossa. Toiminnan oleelliset työkalut, kosketusnäyttöpuhelimet kannattaa hankkia hyvissä ajoin, jotta käyttäjät saavat tutustua ja opetella laitteen käyttöä kunnolla jo ennen kuin ryhdytään käyttämään ohjelmaversiota.

10 Olen tyytyväinen PegasosMukana ohjelmaversion saamasta myönteisestä kiinnostuksesta ja siitä, että sen hankinta on ihan oikeasti lähtötelineissä. Sen käyttöönoton mukanaan tuomat hyödyt tulevat olemaan todella vaikuttavia kotihoidon kannalta.

11 Kysymykset: 1. Millä tavalla työtänne voi tehostaa? (mitä on tehostaminen, logistisesti rationaalisemmin, oikeita asioita oikeissa paikoissa, työprosessit) vastaa uudelleen 2. Millä tavoilla työnne vaikuttavuutta voi lisätä? (mitä vaikuttavuus on) 3. Miten työnne voi muodostaa asiakkaalle palvelukokonaisuuden? (mitä palvelukokonaisuus on?) Saattaa tuntua siltä, että pyöritän yhtä ja samaa, mutta 4. Mikä on kehittämisen tavoite/mitä teiltä odotetaan? (jos eivät tiedä tavoitetta, kerro) 5. Mitä tapahtuu, jos saavutatte tavoitteen? 6. Mitä tapahtuu jos ette saavuta tavoitetta? 7. Mitä jää tapahtumatta jos saavutatte tavoitteen? 8. Mitä jää tapahtumatta jos ette saavuta tavoitetta? 9. Mitä uudistuminen antaa? (saatte itse päättää) 10. Mitä uudistuminen ei anna? 11. Mitä hyötyä nykytilanteessa olisi siitä että asiat jäisivät ennalleen? 12. Mitä hyötyä nykytilanteessa, on siitä että asioita kehitetään? 13. KYSELE EPÄJÄRJESTYKSESSÄ

12 Yhteistyö, moniammatillinen verkostotyö ja hallinnonalojen yhteensovittaminen ovat julkisen hallinnon haasteita kustannustehokkuuden ja asiakaspalveluiden virtaviivaistamisen nimissä. Mihin Sinä asetut tässä muutoksessa? Mikä on ammattiryhmäsi rooli ja asema tulevaisuudessa? Mihin Sinä voit vaikuttaa ja mihin et? Tervetuloa Harjavalta -saliin klo alla oleviin koulutuspäiviin. Koulutuspäivät ja teemat: Johdanto. Yksilö yhteisössä Rajapinnat. Tiimit moniammatillisessa yhteisössä Työprosessit ja ongelmanratkaisu Prosessin yhteenveto. Koulutuspäivien väliin annetaan joitakin työtä tukevia välitehtäviä. Koulutus on osa KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeen Keski-Satakunnan pilottia. Kouluttajana toimii Kirsti Ruohonen, työnohjaaja, työyhteisö- ja johtajuuspedagogi. Kouluttaja on osallistunut useiden organisaatioiden muutos- ja yhdistymishankkeiden toteutukseen johtajana, sisäisenä konsulttina, kehittäjänä ja kouluttajana.

13 Kotihoidon vastuutyöntekijä Yksilövastuinen hoitotyö tarkoittaa hoitotyön järjestelyä siten, että jokaiselle asiakkaalle on nimetty vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä kantaa vastuun hoitotyöstä ja sen koordinoinnista asiakkaan hoitojakson ajan. Yksilövastuinen hoitotyö luo rakenteelliset mahdollisuudet vastuutyöntekijänä toimimiselle, mutta varsinainen sisältö tulee hoitofilosofiasta ja vastuutyöntekijän ammatillisesta kasvusta. Vastuutyöntekijän ammatillinen kasvu on riippuvainen hänestä itsestään ja siitä miten hyvin hän sitoutuu toimimaan vastuutyöntekijänä. Tiimivastaava valitsee asiakkaalle vastuutyöntekijän asiakkaan hoitoisuuden ja henkilökunnan ammatillisten valmiuksien pohjalta. Vastuutyöntekijä on asiakkaan asioissa asiantuntija, tiedon välittäjä ja koordinoija. Vastuutyöntekijälle nimetään vastapari kotisairaanhoidon työntekijöistä. Kotisairaanhoidon vastapari toimii kotipalvelun työntekijän ammatillisena tukena. Asiakkaan vastuutyöntekijä huolehtii siitä, että asiakkaalla on ajan tasalla oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma (Pahosu) huolehtii siitä, että Pahosu tarkistetaan tilanteen mukaan, tai vähintään kaksi kertaa vuodessa toimittaa Pegasoksesta tulostetun Pahosun asiakkaalle ja asiakkaan suostumuksella hoitoon sitoutuneelle omaiselle allekirjoitettavaksi huolehtii tuloselvityslomakkeen tositteineen kotihoidon laskutukseen kahden viikon sisällä palvelujen alkamisesta ja vuoden vaihtuessa huolehtii, että käyntimuutokset on kirjattu käyntimuutoslistalle seuraa ja arvioi asiakkaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja tiedottaa havainnoistaan muulle tiimille (tarvittaessa konsultoi omahoitajapariaan/tiimin sairaanhoitajaa) seuraa ja arvioi asiakkaan hoidon ja palvelujen tarvetta ja tekee tarvittavat muutokset hoitosuunnitelmaan tekee hoitoja huolenpitotyötä koskevia päätöksiä ammattinsa itsemääräämisoikeuden rajoissa huolehtii, että asiakkaalle on haettu tarvittavat tuet ja hakemukset (asumistuki, hoitotuki, kuljetuspalvelu yms. Tarvittaessa tekee/auttaa hakemusten tekemisessä/huolehtii, että joku tekee) huolehtii asiakkaan hoitotarvike- ja vaippatilauksista yhteistyössä tiimin kanssa huolehtii, että asiakkaalla on tarvittavat apuvälineet ja hän on saanut riittävän opastuksen niiden käyttöön on aktiivinen, pitää yhteyttä omaisiin ja kulloinkin tarvittaviin yhteistyötahoihin (jos asiakas joutuu vuodeosastolle on aktiivisesti yhteydessä hoitopaikkaan) järjestää yhdessä tiimin vastuuhoitajan kanssa asiakasta koskevat tarvittavat palaverit

14 osallistuu hoitopalavereihin sekä tiimin muihin palavereihin asiakkaan osalta on tarvittaessa asiakkaan mukana lääkärin vastaanotolla Tiimin jokaisen työntekijän vastuulla on asiakkaan hoidon toteutuminen omalta osaltaan, omahoitajan tehtävänä on koordinoida asiakkaan hoitoon liittyvät asiat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Jokaisen tiiminjäsenen vastuulla on; Tiedottaa asiakkaan tilanteessa tapahtuneet muutokset, sairaalaan joutuminen ym. seuraaville tahoille: tiimin muille jäsenille ohjaajille/esimiehille tarvittaviin listoihin ateriapalveluun/keskuskeitiölle/asteriakuljettajalle alueen sovitun käytännön mukaan päiväkeskukseen/päiväsairaalaan akuuteissa tilanteissa myös omaisille

15 Toimintakykyisenä ikääntyminen-juurruttamishanke Keski-Satakunnan pilotti Opintokäynti Muistio KOTIHOIDON YHTEISTYÖPROSESSIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA Muistio opintokäynnistä Helsingin kotihotoon PegasosMukana ohjelmaversion käyttäjäkokemuksiin tutustumista Aika: klo Paikka: Kivensilmänkuja 2, Helsinki Läsnä: Marita Mäenpää Katja Lehtonen Sini Kollani Tarja Kuvaja Ulla Pelto-Piri Sari Rantala Juhani Tiitinen Johanna Kivimäki Merja Santapere Katri Einmaa Kaija Joensuu Lähtö Helsinkiin tapahtui Harjavallan terveyskeskuksen edestä klo Myllypurossa tapaamista oli aikaistettu puolella tunnilla. Pirjo Väisänen kotihoitopäällikkö, Lounaisesta kotihoitoyksiköstä, Susanna Heiskanen ja Tarja Suominen esittelivät PegasosMukana ohjelmaversiota Keski-Satakunnan opintokäyntiläisille. Lähtötilanne Ongelma 1. Kotihoitotiimin työntekijät seuraavat työaikaansa manuaalisesti. 2. MD- Titania Työajan hallinta- ja seurantajärjestelmään tehdään muutokset ja poikkeukset käsin ja siihen menee kotihoidonohjaajan aikaa. 3. Asiakkaan luona vietettävää aikaa eli kotihoitokäynnin kestoa ei tiedetä tarkalleen vaan se perustuu arvioon. 4. Resurssien kohdistaminen kesken työpäivän on hankalaa nykyisillä välineillä. 5. Kotihoidon kokonaistuottavuutta on vaikea seurata ja kehittää, koska välitöntä työaikaa ja Ratkaisu 1. Toiminnanohjausjärjestelmällä seurataan automaattisesti työaikaa. 2. MD- Titaniaan saadaan työvuoron alku- ja loppuajat leimaustiedoista asiakkaan kotona. 3. Asiakkaan luona vietettävä aika eli kotihoitokäynnin kesto tiedetään täsmällisesti. 4. Ohjaaja voi kohdistaa työntekijöiden käynnit joustavasti äkillisissä muutostilanteissa. 5. Välittömän työajan kesto ja kotihoitokäynnin sisältö on tiedossa. Kotihoidon

16 kotihoitokäynnin sisältöä ei pystytä seuraamaan systemaattisesti. 6. Kotihoitokäynnin tilastointi vie aikaa, koska sitä varten täytyy käydä toimistolla. Tilastoinnin virheet voivat lisääntyä. 7. Kotihoidon sijaisten tekemien käyntien tilastointimerkinnät jäävät tiimin vakituisten työntekijöiden tai kotihoidon aluesihteerien tehtäväksi. 8. Kotihoitokäynnin sisällön kirjaaminen vie aikaa, koska sitä varten täytyy käydä toimistolla ja jonottaa vuoroaan tietokoneelle. Kaksoiskirjaaminen (kirjataan ensin asiakkaan kotona muistilapulle ja sitten toimistolla uudelleen). 9. Kiistatilanteissa ei ole mahdollista antaa näyttöä asiakkaalle siitä, että kotihoitokäynti olisi kestänyt suunnitelmassa sovitun ajan. Työtä, jota ei ole kirjattu, ei ole tehty. 10. Muutokset asiakkaan kotihoitopalvelun laskussa vaativat toimistotyötä, palvelu- ja hoitosuunnitelmaa joudutaan muuttamaan ja tekemään esim. laskutuksen estoja Pegasos - asiakastietojärjestelmään Opintokäynti Muistio kokonaistuottavuutta voidaan lisätä, koska toimintaa voidaan suunnitella ja kohdistaa tarkemmin. 6. Kotihoitokäynnin tilastointi tehdään kotihoitokäynnin aikana uutta tekniikkaa käyttäen ja merkintä tilastoituu suoraan kotihoidon Pegasos - asiakastietojärjestelmään. Tilastotietojen laatu paranee ja yhtenäistyy. 7. Sijaiset voivat itse tehdä tilastointimerkintänsä suoraan järjestelmään ilman, että heille on annettava laajoja oikeuksia kotihoidon Pegasos - asiakastietojärjestelmään 8. Kotihoitokäynnin sisällön kirjaaminen tapahtuu kotihoitokäynnin aikana uutta tekniikkaa käyttäen systemaattisen kirjaamisen koodien avulla. Käynti kirjataan toimistolla vain kotihoitokäynnillä tapahtuneista poikkeamista kirjattaessa ja noin kerran viikossa kirjataan yhteenvetoa asiakkaan voinnista (rakenteinen kirjaaminen). 9. Asiakkaalle (ja hänen omaisilleen) saadaan järjestelmästä dokumentti kotihoitokäyntien ajankohdista, määrästä ja kestosta. 10. Muutokset asiakkaan kotihoitopalvelun laskussa vaativat vähemmän toimistotyötä ja osa muutoksista välittyy automaattisesti asiakkaan laskutustietoihin. Pegasos-Mukana ohjelman hyödyt Työntekijän kannalta työajan aloitus ja lopetus mobiilisovelluksen avulla asiakaskäynille voi lähteä suoraan kotoa ja työpäivä voi päättyä asiakkaan kotoa lähtiessä (työaikatunniste asiakkaan kotona) työaikaleimausten siirtyminen MDTitaniaan Pegasoksesta siirtyvien asiakaskäyntien kirjaaminen kosketusnäyttöpuhelimien avulla asiakkaan kotona, välitön työaika asiakkaan luona kasvaa, ei myöskään tarvitse jonottaa tietokoneelle työpisteessä kaikki tärkeä asiakastieto; osoite- ja sisäänpääsytiedot, puhelinnumerot, omaisten numerot, viimeisin päivitetty hoitokertomus, lääkitys- ja riskitiedot, viimeisimmät elintoimintomittaukset ovat työntekijän käytettävissä kotikäynnin aikana (ei tarvitse kirjoittaa muistilappuja, ei kaksoiskirjaamista) asiakaskäynnistä syntyy kiistatonta dataa (ei kohtuullinen arvio), laskutuksen peruste ja tilastointitiedot (kotikäynnin tilastoinnin alkuaika lähtee juoksemaan heti kun tunniste on luettu, sama pätee asunnosta poistumiseen, käynti lopetetaan lukemalla asiakkaan tunniste ennen poistumista asunnosta)

17 Opintokäynti Muistio töiden jakaminen kentällä työntekijöiden kesken (jos työntekijä ei pääsekään jatkamaan työntekoaan suunnitellusti, esim. asiakas on kaatunut) yhteydenpito kontaktilistan tai viestintä- osion avulla muihin työtovereihin helppoa ja nopeaa hoitajan oikeusturva lisääntyy (sitä mitä ei ole kirjattu tai tilastoitu, ei ole tehty) tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus työnjaossa Esimiehen näkökulmasta toiminnanohjausjärjestelmä johtaa taloudellisesti ja tehokkaasti toimintaa arjessa ja äkillisesti muuttuvissa tilanteissa nähdään reaaliaikaisesti yhdellä näytöllä suunniteltu ja toteutunut työ ja mahdolliset erot nähdään myös missä (kenen luona) työntekijä juuri nyt on, työntekijän turvallisuus helpottaa resurssien kohdistamisessa oikein (oikeidenmukainen ja tasapuolinen työnjako), välitön työaika asiakkaan luona kasvaa (voidaan määritellä etukäteen esim. 60%) reaaliaikainen raportointi on käytettävissä kiistatilanteet asiakkaan tai omaisten kanssa (onko käyty suunnitelman mukaisesti ja kuinka kauan oltu) asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä asiakaslaskutus vastaavat toisiaan; suunnitelma versus toteuma (tarvittaessa korjataan PaHoSua) Titania työaikaleimaukset tulevat automaattisesti ohjelmasta (esimiehen ei tarvitse tehdä muutoksia manuaalisesti) työajan käytön tasainen jakautuminen päivälle (aamuruuhkat jäävät pois, iltapäivän tunteja on helpompi käyttää toiminnanohjauksen myötä hyväksi asiakastyössä) toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa, ettei tarvita erillisiä resurssikokouksia ja ajansäästö tästä viranhaltijan roolissa apuväline maksupäätösten teossa ja maksun tarkistuksessa Johdon näkökulmasta Työ siirtyy toimistolta asiakkaan kotiin (työajan käyttö) raportoinnin hyödyntäminen muutosjohtamisessa (kiistaton data) aluemuutokset mahdollisuus vertailla reaaliaikaisesti työntekijä, tiimi, lähipalvelualue tai palvelualue tasolla mahdollistaa puuttumisen epäkohtiin tukea alueiden väliseen yhteistyöhön asiakasmaksutuotot lisääntyneet yhteneväinen raportointi, vertailtavuus tilastoja luottamushenkilöille Asiakkaan näkökulmasta työntekijöiden välitön työaika asiakkaan luona kasvaa turvallisuuden tunne kasvaa (hoitajilla ajantasainen tieto mukanaan, sähköinen ovien avaus, myös omaiset saavat halutessaan raporttia käynneistä ja käyntiajoista) sähköistä oven avausta voivat käyttää myös sairaankuljetus, palolaitos, turvapäivystäjä, huoltomies, aterian jakaja asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää lasku saadun palvelun mukaisesti

18 Opintokäynti Muistio Puhelimet ovat kosketusnäyttöpuhelimia, joissa on NFC-teknologiaa hyödyntävä ominaisuus eli puhelin lukee Rfid-tunnisteita. Kaupungin henkilökunnalla henkilöstökortissa on Rfid-tunniste, jota käytetään tunnisteena, kun työntekijä kirjautuu mobiiliin. Asiakkaan kotiin liimattava tarra on myös Rfid-tunnisteella varustettu. Kotikäynnin tilastoinnin alkuaika lähtee juoksemaan heti kun tunniste on luettu. Sama pätee asunnosta poistumiseen, käynti lopetetaan lukemalla asiakkaan tunniste ennen poistumista asunnosta. Kotihoidon tiimit suunnittelevat Excel-ohjelmalla asiakaskäynnit viikoittain. Tiimin hoitajat resursoivat kaikki käynnit Pegasoksessa. Mobiilissa ei näy töitä, jos työtä ei ole tehty. Suunnittelutyö tehdään alkuviikosta, jotta esimies voi tietokoneelta nopeasti katsoa, miten suunnitelmat ovat jakaantuneet kunkin päivän ja eri hoitajien kesken. Samalla on helpompi arvioida mahdollisesti tarvittavan sijaistyövoiman hankinta, jos töitä ei saada tasattua muiden samassa rakennuksessa toimivien tiimien kesken. Välitön asiakastyö näkyy työntekijälle kännykässä päiväkohtaisesti. Välilliset työmääräykset löytyvät työpaikan tietokoneelta. Tärkeimpänä etuna PegasosMukana ohjelmassa on sen reaaliaikaisuus. Heti tehty kirjaus on tarkempi kuin esimerkiksi jälkikäteen kiireessä tehty. Järjestelmän avulla hoitajan oikeusturva lisääntyy ja samoin potilasturvallisuus. Sitä mitä ei ole kirjattu tai tilastoitu, ei ole tehty. Joskus on kiistaa siitä, onko kotikäynti ollut sovitun mittainen. On ollut vaikea antaa dokumenttia näistä tilanteista. Nyt järjestelmästä saadaan asiakkaan osalta saman tien toteumaraportti, jossa näkyy suunnitelma ja toteuma rinnakkain tehtyjen käyntien osalta. Esimerkiksi muistisairaan potilaan kohdalla kotihoidon ohjaaja voi tarvittaessa nopeasti katsoa järjestelmästä ja kertoa omaiselle, että hoitaja on hoitanut kotikäynnin. Tämä tieto saadaan kellonajan tarkkuudella. Työntekijän asiakaskäynti voi venähtää esimerkiksi asiakkaan sairaalaan lähettämisen vuoksi. Tällöin voidaan käydä katsomassa mobiililla työkaverin aloittamattomia työmääräyksiä ja arvioida voisiko hän ottaa hoitaakseen oman seuraavan asiakaskäynnin. Jos työkaverille sopii, hän voi puhelimella siirtää itselleen kollegan asiakkaita. Näin voidaan lennossa auttaa kaveria ja kaikki tarvittava tieto on korvaavalla hoitajalla mobiilissa. Järjestelmä on myös oiva johtamiseen työkalu. Yleisesti puhutaan töiden tasapuolisesta jakautumisesta ja resurssien kohdistamisesta oikein. Järjestelmän avulla pystytään muuttuvien tilanteiden tai aluetasausten suunnittelussa käyttämään järjestelmästä tuotettua dataa hyväksi. Missä paine on suurin, sinne apukäsiä riittävästi. Kotihoidon arkeen kuuluu muuttuvia tekijöitä, esimerkiksi äkilliset työntekijöiden sairastumiset ja uusien asiakkaiden kotiutumiset hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Muuttuviin tilanteisiin on aikaisemmin ollut vaikea kohdistaa resursseja. Nyt kotihoidon ohjaajalla on selainsovellus omalla työasemalla auki työpäivän ajan ja hän pystyy seuraamaan yhden näytön avulla miten omien työntekijöiden työt etenevät. Järjestelmään on laitettu myös näkymä samassa rakennuksessa toimivan toisen lähipalvelualueen töihin. Jos esimies tuuraa kollegaansa, hän pystyy katsomaan samalla näytöllä koko talon töiden etenemistä. Aikaisemmin on ollut monimutkaista kerätä tietoa ja saada kokonaiskuvaa tilanteesta. Suunnitelman ja toteuman vertailu asiakaskäyntien osalta on kotihoidolle tärkeä asia. Asiakas maksaa tietystä palvelusta. Tulevaisuuden tavoitteena on, että asiakaslaskutus voitaisiin saada toteumien perusteella. Kotihoidossa työaikaa on seurattu tähän mennessä manuaalisesti. Esimerkiksi työvuorosuunnitelmaan lähiesimies on joutunut tekemään muutokset ja toteumat käsin. Tämä

19 Opintokäynti Muistio lohkaisee työajasta ison osan. PegasosMukana-järjestelmän avulla työajan toteumia voidaan nyt seurata helposti, kun työntekijä aloittaa ja lopettaa työaikansa työpisteellä leimattavan tunnisteen kautta. Kotihoidon käyntien tilastoinnit ja päivittäisen kirjaamiseen käytetty aika on tehty tähän mennessä työvuoron päättyessä toimistolla työasemakoneella ja tilastointien virheellisyys on saattanut lisääntyä tai tilastoinnit ovat jääneet pahimmassa tapauksessa tekemättä. Nyt järjestelmän avulla saadaan reaaliaikainen tilastointitieto asiakaskäynnistä. Lisäksi kirjaaminen hoituu asiakkaan voimassa olevan hoitokertomuksen kautta, joten virheet vähentyvät ja tulevat näkyväksi järjestelmässä saman tien. Kerrankin saadaan sellainen laite, joka ei ole erillinen, puhelin olisi joka tapauksessa mukana. Toisille muutos on tuottanut ahdistusta, järjestelmä on koettu vahtimiseksi. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kosketusnäyttöpuhelinten käyttö on ollut osalle työntekijöistä uusi asia. Näytön kanssa sinuiksi tuleminen on vienyt aikaa. PegasosMukanasovellus puhelimessa on kuitenkin yksinkertainen käyttää. Kun puhelimen kanssa vaan tekee ja värkkää, sitä ei enää koe hankalaksi. Moni on kokenut mobiilikirjaamisen helpottavana. Kaksituntisessa koulutuksessa käytetään työntekijän omaa työkännykkää. Koulutus annetaan kaikille vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa oleville kenttätyöntekijöille. Selainsovelluskoulutusta on annettu kotihoidon ohjaajille ja tiimin vetäjille.

20 Yhteenveto asiakasraadista Ikäihmisten asiakasraati Kokemäellä Kokemäen perusturvalautakunnan päätöksellä kutsuttiin koolle ikäihmisten asiakasraati. Raati kokoontui Henrikinhovissa klo keskustelemaan ikäihmisten hyvinvoinnista. Perusturvalautakunnan tarkoituksena oli kuulla ikääntyviä kuntalaisia vanhuspalvelujen strategian päivittämiseksi. Raadin vetäjänä toimi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Raati oli samalla osa Kaste ohjelmasta rahoitettavaa Toimintakykyisenä ikääntyminen hanketta. Käytännön järjestelyistä vastasi Kokemäen vanhuspalvelupäällikkö, avopalvelupäällikkö ja kaksi osastonsihteeriä. Ilmoittautuneita raatilaisia oli 35, iältään vuotta. Seitsemälle ilmoittautuneelle tuli este, joten osallistujia oli 28. Raadin ohjelmassa oli iltapäivällä viranhaltijoiden ja päättäjien sekä raadin vuoropuhelu. Paikalla oli 17 päättäjää tai viranhaltijaa. Raatilaisten aamupäivän keskusteluissa oli kirjattu muistiin kysymyksiä, joihin he toivoivat vastauksia. Raatilaiset saivat myös ottaa kantaa esimerkiksi senioriasuntojen rakentamiseen kaupunginjohtajan pyynnöstä. Asiakasraatiin osallistuneet saavat tämän yhteenvedon postitse kotiin ja samalla he saavat arviointilomakkeen, jonka heidän toivotaan täyttävän ja palauttavan. SOSIAALIALAN SILLANRAKENTAJA HÄMEENLINNA Sorsanpolku 2 B, Hämeenlinna TAMPERE Åkerlundinkatu 2 A, Tampere PORI Yrjönkatu 15 A, Pori

Ikäihmisten asiakasraati 14.8.2013 Kokemäellä

Ikäihmisten asiakasraati 14.8.2013 Kokemäellä Yhteenveto asiakasraadista Ikäihmisten asiakasraati 14.8.2013 Kokemäellä Kokemäen perusturvalautakunnan päätöksellä kutsuttiin koolle ikäihmisten asiakasraati. Raati kokoontui Henrikinhovissa14.8.2013

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI JA 16.9.2015 LÄHTÖTILANNE JA TAVOITTEET VASTUUHOITAJUUS KÄYTÖSSÄ, MUTTA TOIMINTAMALLIT TIIMEISSÄ ERILAISET TAVOITTEET TOIMINTAMALLIN YHDENMUKAISTAMINEN TYÖNKUVAN SELKIYTYMINEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki projektipäällikkö Paulina Koivuniemi ja projektityöntekijä Terttu Teppo

Rovaniemen kaupunki projektipäällikkö Paulina Koivuniemi ja projektityöntekijä Terttu Teppo Case: Tiera mobiilikotihoito Rovaniemen kaupunki projektipäällikkö Paulina Koivuniemi ja projektityöntekijä Terttu Teppo Suuri pinta ala Rovaniemi 31.12.2012 Väestö 60 877 asukasta pinta-ala 8 017,2 km

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Ruuhkahuippujen purkaminen. Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu

Ruuhkahuippujen purkaminen. Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Ruuhkahuippujen purkaminen Järvenpään kotihoito Kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Järvenpään kaupunki Tiina Palmu 16.9.2015 Järvenpään kaupungin kotihoito tavoitteena on asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Tukiryhmän kokous. Tukiryhmä. Muistio YHTEISVOIMIN KOTONA. Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Tukiryhmän kokous. Tukiryhmä. Muistio YHTEISVOIMIN KOTONA. Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Tukiryhmä Muistio YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymän kehittämisosio Tukiryhmän kokous Aika: ke

Lisätiedot

Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila

Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila 1. Tarkennetut tavoitteet Hankkeessa luotavien toimintamallien avulla

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN JOHDANTO Hanko, Inkoo, Siuntio, Lohja, PTKY Karviainen, Järvenpää ja Hyvinkää ovat mukana Kaste osaohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä. Kunnat muodostavat toiminnallisen

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Oheismateriaali yhtymähallitus 11.12.2012 Hyvinkää toimii Etelä-Suomen Kaste/Kotona on kokonainen elämä hankkeen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta

SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta Hyvinvointiteknologiaohjaaja Mika Mitikka 28.11.2012 Me olemme Eksote Hoitajan näkökulma? Pertti Jarla SÄTKY sähköinen kotihoito SÄTKY

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Kaupunki ja vanhaintuki Kotipalveluohjaajat Kodinhoitajat Kotiavustajat Lähihoitajat Kotipalvelun asiakkaat Vanhusten

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4 1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot