TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- JUURRUTTAMISHANKE KESKI-SATAKUNNAN PILOTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- JUURRUTTAMISHANKE KESKI-SATAKUNNAN PILOTTI 1.10.2012 30.9.2013"

Transkriptio

1 TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- JUURRUTTAMISHANKE KESKI-SATAKUNNAN PILOTTI Kotihoidon yhteistyöprosessien kehittäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella Kaija Joensuu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. PILOTIN ETENEMINEN 3. PILOTIN TOIMINTAMUODOT juurruttamishankkeessa 3.1 Yleinen toiminta 3.2 Hanketoiminta Rajapintakäytäntöjen kehittäminen 4. PILOTIN VOIMAVARAT 5. TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI 6. POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LIITTEET I Kysymykset kotihoidon henkilökunnalle hankkeen alussa II Koulutusohjelma III Vastuutyöntekijän tehtävänkuvaus IV Muistio opintokäynnistä Helsinkiin, PegasosMukana käytännön kokemuksia V Kokemäen asiakasraadin muistio VI Vastuutyöntekijän tehtäväkuvan eteneminen Kokemäellä

3 JOHDANTO Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa , Kaste-hankkeen I vaiheessa Keski-Satakunnan kehittämistyön pääpaino oli kotiuttamistilanteiden selkeyttämisessä ja tehostamisessa ja tiedonkulkuun panostamisessa. Konkreettisia parannuksia haluttiin kotiutushoitajien toimintaedellytyksiin, työnjakoon ja tiedonkulkuun. Hoitoneuvottelujen mallintaminen oli tärkeä osa hanketta. Nyt, kun hankkeen I-vaiheen päättymisestä on lähes kaksi vuotta, hoitoneuvotteluja on pidetty runsaasti, paniikkikotiutukset ovat vähentyneet/loppuneet, pyöröovi-ilmiö on vähentynyt ja potilaiden keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla on laskenut. Voidaan todeta, että kotiutushoitaja malli on vakiintunut täysin osaksi normaalia osastotyöskentelyä. Henkilökohtaisesti en voi ajatella, miten työt tehtäisiin, jos ei kotiutushoitajatoimintaa olisi. (osastonhoitaja Leena Puotila). Hankealueen kunnat ja kuntayhtymät sekä yhteistoiminta-alueet tarkastelivat syksyn 2011 aikana I-vaiheen tuotoksia ja mahdollisuuksiaan juurruttaa toimivia käytäntöjä Jatko-hankkeen tavoitteet ja toteutus perustuu kuntien juurruttamistehtäville sekä osin I vaiheessa kesken tai käynnistymättä jääneille tavoitteille. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa juurruttamishankkeen päätavoite on edelleen tukea ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Erityisen tärkeänä prosessien kehittämisessä muuttuvissa kunta- ja organisaatiorakenteissa on rajapintakäytäntöjen monipuolinen kehittäminen yhtenäisten toimintatapojen suuntaan vanhusasiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn että kustannustehokkuuden näkökulmasta. Sujuva asiakaslähtöinen toiminta tietojen välittäminen rajapinnoissa, hoitovastuista sopiminen, myös omaisten kanssa yhteistyössä, tehostettu kotihoito ja palvelujen tarjoaminen asiakkaan lähellä välttäen mahdollisuuksien mukaan lukuisia siirtelyjä yksiköstä toiseen on ensiarvoisen tärkeää ja varmistaa turvalliset kotiutumiset ja kotona asumisen. 2. PILOTIN ETENEMINEN Keski-Satakunnan pilotin päämääränä on ollut jatkaa Kaste-hankkeen I vaiheessa aloitettua kotihoidon rajapintakäytänteiden kehittämistä. Juurruttamishankkeen nimeksi tuli Kotihoidon yhteistyöprosessien kehittäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Juurruttamishankkeen keskeisenä tavoitteena oli kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyöprosessien ja tehtävänjaon kehittäminen ja selkeyttäminen, joilla turvataan ikäihmisten kotona asuminen, taataan saumaton ja ajantasainen tiedonsiirto ja tehostetaan kotihoidon vaikuttavuutta. Tavoitteena oli hyödyntää yhteistyöprosessien antamaa vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä saada selkeää taloudellista hyötyä moniammatillisesta yhteistyöstä. (tarkennettu pilotointisuunnitelma) Koska hankeaika oli lyhyt, projektityöntekijän piti melko nopeasti hahmottaa toimenpiteet, joilla olisi merkittävä vaikutus arjen työn sujumiseen ja vaikuttavuuteen. Kehitettäviksi asioiksi muodostuivat; sähköisen potilastietojärjestelmän käytön tehostaminen (kuntien kotipalvelutyöntekijät eivät kirjanneet käyntejään potilastietojärjestelmään) siirtyminen tehtäväkeskeisyydestä asiakaslähtöiseen ja kokonaisvaltaiseen toimintaan kotihoidon henkilöstön vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitojen parantaminen

4 Hankkeen alkuvaiheessa projektityöntekijä kävi jokaisella paikkakunnalla (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila) kotihoidon työntekijöiden kuukausipalaverissa esittelemässä tulevaa Kaste-hanketta ja teki työntekijöille ryhmähaastattelun, jossa työntekijöiltä pyydettiin näkemyksiä kotihoidon kehittämiseen, tehostamiseen ja vaikuttavuuden parantamiseen (kysymykset liite I). Kysymykset oli laadittu yhdessä kouluttajan, työnohjaaja, työyhteisö- ja johtajuuspedagogi Kirsti Ruohosen kanssa. Työntekijöiden vastausten ja projektisuunnitelman perusteella Kirsti Ruohonen laati kotihoidon työntekijöille suunnatun työyhteisökoulutuskokonaisuuden sisällön. Koulutuskertoja oli yhteensä neljä, kolme keväällä ja neljäs, yhteenvetotilaisuus syyskuussa (koulutuskokonaisuuden ohjelma liite II) Helmikuussa 2013 Kokemäen vanhuspalvelupäällikkö Kirsi-Marja Polo koulutti Kokemäen kotipalvelun työntekijöitä (kaksi ryhmää) rakenteiseen kirjaamiseen (teoria, mitä kirjataan, miten kirjataan), jonka jälkeen samat ryhmät kävivät Harjavallan terveyskeskuksen tietotuvalla Sari Rantalan johdolla harjoittelemassa sähköistä kirjaamista Pegasos potilastietojärjestelmään. Kaija Joensuu oli laatinut harjoitusta varten kuvitteellisen asiakastapauksen, jonka perusteella työntekijät harjoittelivat rakenteista kirjaamista. Kokemäen kotipalvelun työntekijät ryhtyivät kirjaamaan Pegasokseen alkaen. Harjavallan kotipalvelun työntekijät harjoittelivat uudelleen Pegasokseen kirjaamista (ensimmäinen harjoittelu tapahtui marraskuussa 2012) ja varsinainen sähköinen kirjaaminen alkoi Kaija Joensuu ryhtyi valmistelemaan kotihoidon vastuutyöntekijämalliin siirtymistä keväällä Kaija tapasi henkilökohtaisesti kotisairaanhoidon osastonhoitaja Tarja Kuvajan, Harjavallan tiimien vastuuhoitajat Eeva Rangin ja Minna Maarasen, Harjavallan avopalveluohjaaja Johanna Ruususen ja Kokemäen avopalvelupäällikkö Katja Lehtosen. Näiden keskustelujen perusteella lähdettiin tekemään kotihoidon vastuutyöntekijän tehtävänkuvausta, samalla tarkennettiin myös tiimivastaavien ja kotihoidon sairaanhoitajan tehtävänkuvauksia. (kotihoidon vastuutyöntekijän tehtävänkuvaus liite III) Huhtikuussa 2013 Kaija Joensuu järjesti Harjavallan terveyskeskuksen Tietotuvalla Pegasos-Mobiili version esittelytilaisuuden. Esittelyssä olivat mukana Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Eurajoen kotihoidon esimiehiä ja johtajia sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky:n johtaja, johtava hoitaja ja geriatri. Esittelytilaisuus oli hyvin havainnollinen ja tilaisuuden jälkeen osallistujilla oli kasvava kiinnostus Pegasosmobiili versiota kohtaan. Haluttiin tietää enemmän käyttäjien kokemuksista. Toukokuussa Kaija Joensuu kävi esittelemässä Nakkilan ja Harjavalan kotihoidon työntekijöille vastuutyöntekijämalliin siirtymisestä. Sovimme, että asiakkaiden jako työntekijöille tapahtuu heti kesälomien jälkeen (ei ollut järkevää jakaa vastuutyöntekijyyksiä juuri ennen lomien alkua, sillä loma-aikaan töitä tehdään poikkkeusjärjestelyin). Kaija Joensuu kävi Pieksämäellä tutustumassa Pegasos-mukana ohjelman käyttöön ja ryhtyi järjestämään opintokäyntiä Järvenpäähän (CGI:n suosittelema tutustumiskohde). Alustavasti suunnittelimme Järvenpään kotihoidon edustajien kanssa opintokäyntiä elokuun puolen välin tienoille. Elokuussa kävi kuitenkin ilmi, että Järvenpäällä ei ollut mahdollista ottaa vastaan opintokäyntivieraita, joten ryhdyttiin etsimään uutta käyntikohdetta Kaste-hankkeen ohjausryhmä, vahvistettuna kuntayhtymän johtajalla ja Eurajoen ja Luvian edustajilla, teki opintokäynnin Helsingin kaupungin läntiseen kotihoitoon Pegasosmobiili version käyttäjäkokemuksiin tutustumaan. (muistio Helsingin opintokäynnistä liite IV))

5 3. PILOTIN TOIMINTAMUODOT 3.1 Yleinen toiminta Projektityöntekijä Kaija Joensuu osallistui Satakunnan Sairaanhoitopiirin järjestämään koulutukseen Hyvä Vanhuus ja Prizztechin organisoimaan Toimiva työyhteisö ja ihmisten johtamisen haasteet. Tilaisuudessa organisaatiopsykologi Pekka Järvinen luennoi toimivan työyhteisön peruspilareista, työmotivaatiosta ja hyvän työilmapiirin edellytyksistä. Kesäkuussa 2013 projektityöntekijä osallistui Tampereella Vanhuspalvelulaki ja sen valvonta seminaariin. Neuvontapalveluiden ja Rajapintakäytäntöjen kehittäminen teemaryhmien yhteiskokouksia oli hankkeen aikana neljä. Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeen loppuseminaari pidettiin Satakunnan keskussairaalan auditoriossa klo Seminaarin yhteydessä oli myös Kaste-pilottien posterinäyttely. Kokemäellä kutsuttiin koolle ikäihmisten asiakasraati. Raati kokoontui Henrikinhovissa klo keskustelemaan ikäihmisten hyvinvoinnista. Tarkoituksena oli kuulla ikääntyviä kuntalaisia vanhuspalvelujen strategian päivittämiseksi. Raadin vetäjänä toimi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Raati oli samalla osa Kaste ohjelmasta rahoitettavaa Toimintakykyisenä ikääntyminen hanketta. Käytännön järjestelyistä vastasi Kokemäen vanhuspalvelupäällikkö, avopalvelupäällikkö ja kaksi osastonsihteeriä (muistio liite V). Keski-Satakunnan Toimintakykyisenä ikääntyminen-juurruttamishankkeen vertaisarviointitilaisuus oli Eurajoella Tilaisuudessa Eurajoen pilotin ja Keski-Satakunnan pilotin työntekijät ja ohjausryhmäläiset arvioivat etukäteen annetun aineiston mukaisesti toistensa pilotit ja keskustelivat mitä voimme oppia toistemme hankkeista. (vertaisarvionti liite VI) Keski-Satakunnan pilotin ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Pilotista on tehty hankekuvaus ja toimintamalli (Vastuutyöntekijä kotihoidossa) Innokylä portaaliin, Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalojen avoin innovaatioyhteisö, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja kehitystyöhön sekä kehitettyjen käytäntöjen levittämiseen ja soveltamiseen. Innokylässä toimijat voivat löytää toisensa ja kehittää yhdessä. 3.2 Hanketoiminta Rajapintakäytäntöjen kehittäminen Kehittämishankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät. Kehittämisen lopputuloksesta hyötyvät ennen kaikkea kotihoidon asiakkaat. Kotihoidossa, missä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa tuotetaan eri organisaatioista, toiminta on helposti tehtäväkeskeistä ja sirpaleista. Asiakkaiden hoidossa voi esiintyä katkoksia tiedon kulussa,

6 epäselvyyttä vastuunjaossa, hoidon suunnittelemattomuutta ja koordinoimattomuutta. Tästä syystä oli tärkeätä, että hankkeen kehittämiskohteena oli kotihoidon resurssien todellinen kohdentaminen, palvelujen oikea-aikaisuus sekä tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen. Kustannussäästöä voidaan saada aikaan muuttamalla/supistamalla/poistamalla kotihoidon perinteisiä itsestäänselvyyksiä ja innovoimalla ja toteuttamalla rohkeasti uusia toimintatapoja. Vastuutyöntekijän nimeäminen asiakkaille ja vastuutyöntekijän tehtävien määrittäminen selkeyttää työnjakoa, tuo ryhtyä ja vastuuta työhön ja mahdollistaa työntekijän osaamisen paremman huomioimisen. Työn selkeyttäminen myös lisää työntekijöiden työhyvinvointia. Vastuutyöntekijänä oleminen ei tarkoita sitä, että asiakkaan luona kävisi vain yksi ja sama hoitaja, vaan tiimin jokaisen työntekijän vastuulla on asiakkaan hoidon toteutuminen omalta osaltaan, vastuutyöntekijän tehtävänä on tietää ja tiedottaa ja koordinoida asiakkaan hoitoon liittyvät asiat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Vastuutyöntekijä myös ohjaa asiakasta palveluiden käytössä. Tiimin vastuuhoitaja valitsee asiakkaalle omahoitajan/vastuutyöntekijän asiakkaan hoitoisuuden ja henkilökunnan ammatillisten valmiuksien pohjalta. Omahoitaja/vastuutyöntekijä on asiakkaan asioissa asiantuntija ja tiedon välittäjä ja koordinoija. Omahoitajalle/vastuutyöntekijälle nimetään vastapari kotisairaanhoidon työntekijöistä. Kotisairaanhoidon vastapari toimii kotipalvelun työntekijän ammatillisena tukena. Vastuutyöntekijälle nimetään vastapari kotisairaanhoidon työntekijöistä. Kotisairaanhoidon vastapari toimii kotipalvelun työntekijän ammatillisena tukena. Kun kotihoidon asiakkaille on nimetty vastuutyöntekijät, asiakkaat saavat entistä kokonaisvaltaisempaa hoitoa/palvelua. Jokaisella asiakkaalla on työntekijä, joka on perehtynyt syvällisesti hänen tilanteeseensa ja joka reagoi nopeasti terveydentilan muutoksiin, päivittää PaHoSun, ja vastaa aktiivisesta yhteistyöstä muiden hoitoon osallistuvien sidosryhmien kanssa. Vastuutyöntekijöille annetaan aluksi pieniä tehtäviä ja päivämäärä mihin mennessä tehtävä on hoidettava (esim. asiakkaan henkilötietojen tarkistus ja niihin vastuutyöntekijän nimen lisääminen). Tämän jälkeen seuraava tehtävä ja uusi päivämäärä. Liitteenä esimerkki Kokemäen vastuutyöntekijän toimintamallin vakiinnuttamisesta kotihoidossa. (liite VII) Vastuutyöntekijäksi siirtyminen on kasvuprosessi. Vastuutyöntekijän ammatillinen kasvu on riippuvainen hänestä itsestään ja siitä miten hyvin hän sitoutuu toimimaan vastuutyöntekijänä. Asiakas hyötyy työntekijän kokonaisvaltaisemmasta työotteesta. Sähköisen kirjaamisen tehostaminen takaa hoidon paremman jatkuvuuden ja tiedon reaaliaikaisen hyödyntämisen sillä hoidon portaalla missä asiakas kulloinkin liikkuu. Pegasos potilastietojärjestelmän rakenteinen kirjaamismalli yhdessä palvelu ja hoitosuunnitelman kanssa ohjaavat työntekijää miettimään asiakkaan voimavaroja ja hoidon toteuttamista selkeästi ja järjestelmällisesti. Rakenteinen kirjaamismalli myös haastaa työntekijää jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen asiakaskohtaisessa hoitotyössä. Sähköisen potilastietojärjestelmän Mobiili-version PegasosMukana ohjelman käyttöön otto vastaa enemmän kuin hyvin juurruttamishankkeen kehittämistarpeisiin.

7 4. PILOTIN VOIMAVARAT Projektiin palkattiin väliseksi ajaksi osa-aikainen (50%) projektityöntekijä, terveydenhoitaja Kaija Joensuu. Hänen tehtävänsä oli hankkeen lopullisten tavoitteiden määrittäminen, projektin toteutus, arviointi ja tulosten raportointi. Projektityöntekijän tukena hankkeella oli ohjausryhmä; Leila Saarela vanhustyön johtaja Harjavalta, Marita Mäenpää vanhustyöjohtaja Nakkila, Kirsi-Marja Polo vanhuspalvelupäällikkö, Kokemäki, Katja Lehtonen avopalvelupäällikkö Kokemäki, Jaana Oksa/Ulla Pelto-Piri johtava hoitaja KSTHKY, Tarja Kuvaja osastonhoitaja KSTHKY kotisairaanhoito, Tuula Cornu projektijohtaja SatSHP. Kaija Joensuu toimi ohjausryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä. 5. TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI Vastuutyöntekijämalliin siirtyminen kotihoidossa ja sähköisen kirjaamisen edistyminen ovat hyvin konkreettisia asioita, jotka toteutuessaan näkyvät asiakkaiden parempana ja kokonaisvaltaisempana hoitona. Toiminnan muutoksen tulokset heijastuvat käytäntöön kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. Kirjaamisen tehostuminen on hyvä asia, mutta kirjaamisen ohella täytyy myös osata lukea ja hyödyntää muiden kollegojen/sidosryhmien kirjauksia. Yhtä lailla vastuutyöntekijäksi siirtyminen on tietynlainen kasvuprosessi, johon työntekijät kasvavat omaan tahtiinsa. Varmaa kuitenkin on, että vastuun lisääminen tuo ryhtiä työhön ja selkeyttää työnjakoa, mikä näkyy työntekijän motivoitumisena ja kokonaisvaltaisempana lähestymisenä asiakkaan asioiden hoidossa. Kotihoidon työntekijöiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantamiseen suunnattu koulutuskokonaisuus ei tavoittanut kaikkia työntekijöitä. Kotihoidon työntekijöille tehdystä kyselystä ja yhdestä koulutukseen liittyvästä kotitehtävästä nousi esiin seuraavat ongelmat; informaatio ei kulje, epäselvyys, asiakkaan olemassaolo unohtuu, omien taitojen ja työtehtävien ylitys, yhteistyön puuttuminen eri tahojen välillä. Kaikkia näitä osa-alueita työstettiin kotihoidon koulutuksissa, mutta osa koulutuksiin osallistuneista oli sitä mieltä, että he eivät tienneet mihin koulutuksilla pyrittiin tai mitä hyötyä koulutuksista oli. Näistä kriittisistä vastauksista voidaan ehkä tulkita jonkinlaista ulkoaohjattavuutta (ei välttämättä haluta itse työstää ongelmatilanteita). Koulutusten olisi ehkä pitänyt olla vieläkin konkreettisempia. Kotihoidon kehittäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella ei ole yksinkertaista. On terveydenhuollon kuntayhtymä ja kuusi kuntaa. Jokaisessa kunnassa on oma päätöksentekonsa ja talousarvionsa, jonka kanssa terveydenhuollon ky:n päätöksenteko ja talousarvio pitäisi saada toimimaan. Kuntien palvelustrategiat ovat kyllä samansuuntaisia, mutta esim. kotihoito (kotipalvelu + kotisairaanhoito) toimivat erillään (ainakin hallinnollisesti, osittain myös konkreettisesti). Kotihoitoa ja kotihoidon yhteistyötä, tiedonkulkua, toimintatapoja yms. olisi paljon helpompi kehittää, jos kotihoito olisi yksi yhtenäinen toimintakokonaisuus (yksi toimintasuunnitelma, yksi vanhuspalvelustrategia, yksi johto, motivoituneita lähiesimiehiä, yhteiset toimitilat). Lähi vuosina kuntaliitosten myötä nykytilanteeseen tulee varmasti muutoksia.

8 Hankkeen ohjausryhmätyöskentely oli onnistunutta. Ohjausryhmältä sai tukea sekä ryhmänä, että yksittäisiltä jäseniltä. 6. POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Vastuutyöntekijämallin vakiinnuttaminen kotihoidossa etenee hyvää vauhtia Nakkilassa ja Kokemäellä. Harjavallassa kotihoidon asiakkaille määritetään vastuutyöntekijät alkusyksyn 2013 aikana. Harjavallan kotihoidon tiimivastaavat yhdessä Harjavallan vanhustyön johtajan kanssa tekevät määrityksen yhdessä. Uusi vanhuspalvelulaki edellyttää, että paljon palveluja käyttäville asiakkaille on nimetty vastuutyöntekijä. Keski-Satakunnan terveydenhuollonkuntayhtymän ensi vuoden budjettiin on varattu määrärahaa PegasosMukana version hankintaan. Aikomuksena on, että ohjelmaversiota ei oteta kerralla käyttöön koko kuntayhtymän alueen kotihoidossa, vaan liikkeelle lähdetään sieltä, missä kiinnostus ja halukkuus ohjelman käyttöön on suurinta. Eurajoki ja Kokemäki ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. PegasosMukana ohjelman hyödyt Työntekijän kannalta työajan aloitus ja lopetus mobiilisovelluksen avulla asiakaskäynille voi lähteä suoraan kotoa ja työpäivä voi päättyä asiakkaan kotoa lähtiessä (työaikatunniste asiakkaan kotona) työaikaleimausten siirtyminen MDTitaniaan Pegasoksesta siirtyvien asiakaskäyntien kirjaaminen kosketusnäyttöpuhelimien avulla asiakkaan kotona, välitön työaika asiakkaan luona kasvaa, ei myöskään tarvitse jonottaa tietokoneelle työpisteessä kaikki tärkeä asiakastieto; osoite- ja sisäänpääsytiedot, puhelinnumerot, omaisten numerot, viimeisin päivitetty hoitokertomus, lääkitys- ja riskitiedot, viimeisimmät elintoimintomittaukset ovat työntekijän käytettävissä kotikäynnin aikana (ei tarvitse kirjoittaa muistilappuja, ei kaksoiskirjaamista) asiakaskäynnistä syntyy kiistatonta dataa (ei kohtuullinen arvio), laskutuksen peruste ja tilastointitiedot (kotikäynnin tilastoinnin alkuaika lähtee juoksemaan heti kun tunniste on luettu, sama pätee asunnosta poistumiseen, käynti lopetetaan lukemalla asiakkaan tunniste ennen poistumista asunnosta) töiden jakaminen kentällä työntekijöiden kesken (jos työntekijä ei pääsekään jatkamaan työntekoaan suunnitellusti, esim. asiakas on kaatunut) yhteydenpito kontaktilistan tai viestintä- osion avulla muihin työtovereihin helppoa ja nopeaa hoitajan oikeusturva lisääntyy (sitä mitä ei ole kirjattu tai tilastoitu, ei ole tehty) tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus työnjaossa Esimiehen näkökulmasta toiminnanohjausjärjestelmä johtaa taloudellisesti ja tehokkaasti toimintaa arjessa ja äkillisesti muuttuvissa tilanteissa nähdään reaaliaikaisesti yhdellä näytöllä suunniteltu ja toteutunut työ ja mahdolliset erot nähdään myös missä (kenen luona) työntekijä juuri nyt on, työntekijän turvallisuus helpottaa resurssien kohdistamisessa oikein (oikeidenmukainen ja tasapuolinen työnjako), välitön työaika asiakkaan luona kasvaa (voidaan määritellä etukäteen esim. 60%) reaaliaikainen raportointi on käytettävissä kiistatilanteet asiakkaan tai omaisten kanssa (onko käyty suunnitelman mukaisesti ja kuinka kauan oltu)

9 asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä asiakaslaskutus vastaavat toisiaan; suunnitelma versus toteuma (tarvittaessa korjataan PaHoSua) Titania työaikaleimaukset tulevat automaattisesti ohjelmasta (esimiehen ei tarvitse tehdä muutoksia manuaalisesti) työajan käytön tasainen jakautuminen päivälle (aamuruuhkat jäävät pois, iltapäivän tunteja on helpompi käyttää toiminnanohjauksen myötä hyväksi asiakastyössä) toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa, ettei tarvita erillisiä resurssikokouksia ja ajansäästö tästä viranhaltijan roolissa apuväline maksupäätösten teossa ja maksun tarkistuksessa Johdon näkökulmasta työ siirtyy toimistolta asiakkaan kotiin (työajan käyttö) raportoinnin hyödyntäminen muutosjohtamisessa (kiistaton data) aluemuutokset mahdollisuus vertailla reaaliaikaisesti työntekijä, tiimi, lähipalvelualue tai palvelualue tasolla mahdollistaa puuttumisen epäkohtiin tukea alueiden väliseen yhteistyöhön asiakasmaksutuotot lisääntyvät yhteneväinen raportointi, vertailtavuus tilastoja luottamushenkilöille Asiakkaan näkökulmasta työntekijöiden välitön työaika asiakkaan luona kasvaa turvallisuuden tunne kasvaa (hoitajilla ajantasainen tieto mukanaan, sähköinen ovien avaus, myös omaiset saavat halutessaan raporttia käynneistä ja käyntiajoista) sähköistä oven avausta voivat käyttää myös esim.sairaankuljetus, palolaitos, turvapäivystäjä, huoltomies, aterian jakaja asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää lasku saadun palvelun mukaisesti Kotihoidon käyntien tilastoinnit ja päivittäisen kirjaamiseen käytetty aika on tehty tähän mennessä työvuoron päättyessä toimistolla työasemakoneella ja tilastointien virheellisyys on saattanut lisääntyä tai tilastoinnit ovat jääneet pahimmassa tapauksessa tekemättä. Uuden järjestelmän avulla saadaan reaaliaikainen tilastointitieto asiakaskäynnistä. Lisäksi kirjaaminen hoituu asiakkaan voimassa olevan hoitokertomuksen kautta, joten virheet vähentyvät ja tulevat näkyväksi järjestelmässä saman tien. Kerrankin saadaan sellainen laite, joka ei ole erillinen, puhelin olisi joka tapauksessa mukana. Osalle muutos saattaa tuottaa ahdistusta, järjestelmä voidaan kokea vahtimiseksi. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan päinvastoin ohjelma on työntekijälle hyvä apu. Päätös mobiililaitteen käyttöönotosta on vasta alku, mutta hyvä alku tulevalle kehitykselle. Järjestelmän käyttöönottoa ja läpivientiä varten pitää perustaa mahdollisimman laaja-alainen työryhmä, joka valmistelee ja vie asiaa eteenpäin organisaatiossa. Toiminnan oleelliset työkalut, kosketusnäyttöpuhelimet kannattaa hankkia hyvissä ajoin, jotta käyttäjät saavat tutustua ja opetella laitteen käyttöä kunnolla jo ennen kuin ryhdytään käyttämään ohjelmaversiota.

10 Olen tyytyväinen PegasosMukana ohjelmaversion saamasta myönteisestä kiinnostuksesta ja siitä, että sen hankinta on ihan oikeasti lähtötelineissä. Sen käyttöönoton mukanaan tuomat hyödyt tulevat olemaan todella vaikuttavia kotihoidon kannalta.

11 Kysymykset: 1. Millä tavalla työtänne voi tehostaa? (mitä on tehostaminen, logistisesti rationaalisemmin, oikeita asioita oikeissa paikoissa, työprosessit) vastaa uudelleen 2. Millä tavoilla työnne vaikuttavuutta voi lisätä? (mitä vaikuttavuus on) 3. Miten työnne voi muodostaa asiakkaalle palvelukokonaisuuden? (mitä palvelukokonaisuus on?) Saattaa tuntua siltä, että pyöritän yhtä ja samaa, mutta 4. Mikä on kehittämisen tavoite/mitä teiltä odotetaan? (jos eivät tiedä tavoitetta, kerro) 5. Mitä tapahtuu, jos saavutatte tavoitteen? 6. Mitä tapahtuu jos ette saavuta tavoitetta? 7. Mitä jää tapahtumatta jos saavutatte tavoitteen? 8. Mitä jää tapahtumatta jos ette saavuta tavoitetta? 9. Mitä uudistuminen antaa? (saatte itse päättää) 10. Mitä uudistuminen ei anna? 11. Mitä hyötyä nykytilanteessa olisi siitä että asiat jäisivät ennalleen? 12. Mitä hyötyä nykytilanteessa, on siitä että asioita kehitetään? 13. KYSELE EPÄJÄRJESTYKSESSÄ

12 Yhteistyö, moniammatillinen verkostotyö ja hallinnonalojen yhteensovittaminen ovat julkisen hallinnon haasteita kustannustehokkuuden ja asiakaspalveluiden virtaviivaistamisen nimissä. Mihin Sinä asetut tässä muutoksessa? Mikä on ammattiryhmäsi rooli ja asema tulevaisuudessa? Mihin Sinä voit vaikuttaa ja mihin et? Tervetuloa Harjavalta -saliin klo alla oleviin koulutuspäiviin. Koulutuspäivät ja teemat: Johdanto. Yksilö yhteisössä Rajapinnat. Tiimit moniammatillisessa yhteisössä Työprosessit ja ongelmanratkaisu Prosessin yhteenveto. Koulutuspäivien väliin annetaan joitakin työtä tukevia välitehtäviä. Koulutus on osa KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeen Keski-Satakunnan pilottia. Kouluttajana toimii Kirsti Ruohonen, työnohjaaja, työyhteisö- ja johtajuuspedagogi. Kouluttaja on osallistunut useiden organisaatioiden muutos- ja yhdistymishankkeiden toteutukseen johtajana, sisäisenä konsulttina, kehittäjänä ja kouluttajana.

13 Kotihoidon vastuutyöntekijä Yksilövastuinen hoitotyö tarkoittaa hoitotyön järjestelyä siten, että jokaiselle asiakkaalle on nimetty vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä kantaa vastuun hoitotyöstä ja sen koordinoinnista asiakkaan hoitojakson ajan. Yksilövastuinen hoitotyö luo rakenteelliset mahdollisuudet vastuutyöntekijänä toimimiselle, mutta varsinainen sisältö tulee hoitofilosofiasta ja vastuutyöntekijän ammatillisesta kasvusta. Vastuutyöntekijän ammatillinen kasvu on riippuvainen hänestä itsestään ja siitä miten hyvin hän sitoutuu toimimaan vastuutyöntekijänä. Tiimivastaava valitsee asiakkaalle vastuutyöntekijän asiakkaan hoitoisuuden ja henkilökunnan ammatillisten valmiuksien pohjalta. Vastuutyöntekijä on asiakkaan asioissa asiantuntija, tiedon välittäjä ja koordinoija. Vastuutyöntekijälle nimetään vastapari kotisairaanhoidon työntekijöistä. Kotisairaanhoidon vastapari toimii kotipalvelun työntekijän ammatillisena tukena. Asiakkaan vastuutyöntekijä huolehtii siitä, että asiakkaalla on ajan tasalla oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma (Pahosu) huolehtii siitä, että Pahosu tarkistetaan tilanteen mukaan, tai vähintään kaksi kertaa vuodessa toimittaa Pegasoksesta tulostetun Pahosun asiakkaalle ja asiakkaan suostumuksella hoitoon sitoutuneelle omaiselle allekirjoitettavaksi huolehtii tuloselvityslomakkeen tositteineen kotihoidon laskutukseen kahden viikon sisällä palvelujen alkamisesta ja vuoden vaihtuessa huolehtii, että käyntimuutokset on kirjattu käyntimuutoslistalle seuraa ja arvioi asiakkaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja tiedottaa havainnoistaan muulle tiimille (tarvittaessa konsultoi omahoitajapariaan/tiimin sairaanhoitajaa) seuraa ja arvioi asiakkaan hoidon ja palvelujen tarvetta ja tekee tarvittavat muutokset hoitosuunnitelmaan tekee hoitoja huolenpitotyötä koskevia päätöksiä ammattinsa itsemääräämisoikeuden rajoissa huolehtii, että asiakkaalle on haettu tarvittavat tuet ja hakemukset (asumistuki, hoitotuki, kuljetuspalvelu yms. Tarvittaessa tekee/auttaa hakemusten tekemisessä/huolehtii, että joku tekee) huolehtii asiakkaan hoitotarvike- ja vaippatilauksista yhteistyössä tiimin kanssa huolehtii, että asiakkaalla on tarvittavat apuvälineet ja hän on saanut riittävän opastuksen niiden käyttöön on aktiivinen, pitää yhteyttä omaisiin ja kulloinkin tarvittaviin yhteistyötahoihin (jos asiakas joutuu vuodeosastolle on aktiivisesti yhteydessä hoitopaikkaan) järjestää yhdessä tiimin vastuuhoitajan kanssa asiakasta koskevat tarvittavat palaverit

14 osallistuu hoitopalavereihin sekä tiimin muihin palavereihin asiakkaan osalta on tarvittaessa asiakkaan mukana lääkärin vastaanotolla Tiimin jokaisen työntekijän vastuulla on asiakkaan hoidon toteutuminen omalta osaltaan, omahoitajan tehtävänä on koordinoida asiakkaan hoitoon liittyvät asiat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Jokaisen tiiminjäsenen vastuulla on; Tiedottaa asiakkaan tilanteessa tapahtuneet muutokset, sairaalaan joutuminen ym. seuraaville tahoille: tiimin muille jäsenille ohjaajille/esimiehille tarvittaviin listoihin ateriapalveluun/keskuskeitiölle/asteriakuljettajalle alueen sovitun käytännön mukaan päiväkeskukseen/päiväsairaalaan akuuteissa tilanteissa myös omaisille

15 Toimintakykyisenä ikääntyminen-juurruttamishanke Keski-Satakunnan pilotti Opintokäynti Muistio KOTIHOIDON YHTEISTYÖPROSESSIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA Muistio opintokäynnistä Helsingin kotihotoon PegasosMukana ohjelmaversion käyttäjäkokemuksiin tutustumista Aika: klo Paikka: Kivensilmänkuja 2, Helsinki Läsnä: Marita Mäenpää Katja Lehtonen Sini Kollani Tarja Kuvaja Ulla Pelto-Piri Sari Rantala Juhani Tiitinen Johanna Kivimäki Merja Santapere Katri Einmaa Kaija Joensuu Lähtö Helsinkiin tapahtui Harjavallan terveyskeskuksen edestä klo Myllypurossa tapaamista oli aikaistettu puolella tunnilla. Pirjo Väisänen kotihoitopäällikkö, Lounaisesta kotihoitoyksiköstä, Susanna Heiskanen ja Tarja Suominen esittelivät PegasosMukana ohjelmaversiota Keski-Satakunnan opintokäyntiläisille. Lähtötilanne Ongelma 1. Kotihoitotiimin työntekijät seuraavat työaikaansa manuaalisesti. 2. MD- Titania Työajan hallinta- ja seurantajärjestelmään tehdään muutokset ja poikkeukset käsin ja siihen menee kotihoidonohjaajan aikaa. 3. Asiakkaan luona vietettävää aikaa eli kotihoitokäynnin kestoa ei tiedetä tarkalleen vaan se perustuu arvioon. 4. Resurssien kohdistaminen kesken työpäivän on hankalaa nykyisillä välineillä. 5. Kotihoidon kokonaistuottavuutta on vaikea seurata ja kehittää, koska välitöntä työaikaa ja Ratkaisu 1. Toiminnanohjausjärjestelmällä seurataan automaattisesti työaikaa. 2. MD- Titaniaan saadaan työvuoron alku- ja loppuajat leimaustiedoista asiakkaan kotona. 3. Asiakkaan luona vietettävä aika eli kotihoitokäynnin kesto tiedetään täsmällisesti. 4. Ohjaaja voi kohdistaa työntekijöiden käynnit joustavasti äkillisissä muutostilanteissa. 5. Välittömän työajan kesto ja kotihoitokäynnin sisältö on tiedossa. Kotihoidon

16 kotihoitokäynnin sisältöä ei pystytä seuraamaan systemaattisesti. 6. Kotihoitokäynnin tilastointi vie aikaa, koska sitä varten täytyy käydä toimistolla. Tilastoinnin virheet voivat lisääntyä. 7. Kotihoidon sijaisten tekemien käyntien tilastointimerkinnät jäävät tiimin vakituisten työntekijöiden tai kotihoidon aluesihteerien tehtäväksi. 8. Kotihoitokäynnin sisällön kirjaaminen vie aikaa, koska sitä varten täytyy käydä toimistolla ja jonottaa vuoroaan tietokoneelle. Kaksoiskirjaaminen (kirjataan ensin asiakkaan kotona muistilapulle ja sitten toimistolla uudelleen). 9. Kiistatilanteissa ei ole mahdollista antaa näyttöä asiakkaalle siitä, että kotihoitokäynti olisi kestänyt suunnitelmassa sovitun ajan. Työtä, jota ei ole kirjattu, ei ole tehty. 10. Muutokset asiakkaan kotihoitopalvelun laskussa vaativat toimistotyötä, palvelu- ja hoitosuunnitelmaa joudutaan muuttamaan ja tekemään esim. laskutuksen estoja Pegasos - asiakastietojärjestelmään Opintokäynti Muistio kokonaistuottavuutta voidaan lisätä, koska toimintaa voidaan suunnitella ja kohdistaa tarkemmin. 6. Kotihoitokäynnin tilastointi tehdään kotihoitokäynnin aikana uutta tekniikkaa käyttäen ja merkintä tilastoituu suoraan kotihoidon Pegasos - asiakastietojärjestelmään. Tilastotietojen laatu paranee ja yhtenäistyy. 7. Sijaiset voivat itse tehdä tilastointimerkintänsä suoraan järjestelmään ilman, että heille on annettava laajoja oikeuksia kotihoidon Pegasos - asiakastietojärjestelmään 8. Kotihoitokäynnin sisällön kirjaaminen tapahtuu kotihoitokäynnin aikana uutta tekniikkaa käyttäen systemaattisen kirjaamisen koodien avulla. Käynti kirjataan toimistolla vain kotihoitokäynnillä tapahtuneista poikkeamista kirjattaessa ja noin kerran viikossa kirjataan yhteenvetoa asiakkaan voinnista (rakenteinen kirjaaminen). 9. Asiakkaalle (ja hänen omaisilleen) saadaan järjestelmästä dokumentti kotihoitokäyntien ajankohdista, määrästä ja kestosta. 10. Muutokset asiakkaan kotihoitopalvelun laskussa vaativat vähemmän toimistotyötä ja osa muutoksista välittyy automaattisesti asiakkaan laskutustietoihin. Pegasos-Mukana ohjelman hyödyt Työntekijän kannalta työajan aloitus ja lopetus mobiilisovelluksen avulla asiakaskäynille voi lähteä suoraan kotoa ja työpäivä voi päättyä asiakkaan kotoa lähtiessä (työaikatunniste asiakkaan kotona) työaikaleimausten siirtyminen MDTitaniaan Pegasoksesta siirtyvien asiakaskäyntien kirjaaminen kosketusnäyttöpuhelimien avulla asiakkaan kotona, välitön työaika asiakkaan luona kasvaa, ei myöskään tarvitse jonottaa tietokoneelle työpisteessä kaikki tärkeä asiakastieto; osoite- ja sisäänpääsytiedot, puhelinnumerot, omaisten numerot, viimeisin päivitetty hoitokertomus, lääkitys- ja riskitiedot, viimeisimmät elintoimintomittaukset ovat työntekijän käytettävissä kotikäynnin aikana (ei tarvitse kirjoittaa muistilappuja, ei kaksoiskirjaamista) asiakaskäynnistä syntyy kiistatonta dataa (ei kohtuullinen arvio), laskutuksen peruste ja tilastointitiedot (kotikäynnin tilastoinnin alkuaika lähtee juoksemaan heti kun tunniste on luettu, sama pätee asunnosta poistumiseen, käynti lopetetaan lukemalla asiakkaan tunniste ennen poistumista asunnosta)

17 Opintokäynti Muistio töiden jakaminen kentällä työntekijöiden kesken (jos työntekijä ei pääsekään jatkamaan työntekoaan suunnitellusti, esim. asiakas on kaatunut) yhteydenpito kontaktilistan tai viestintä- osion avulla muihin työtovereihin helppoa ja nopeaa hoitajan oikeusturva lisääntyy (sitä mitä ei ole kirjattu tai tilastoitu, ei ole tehty) tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus työnjaossa Esimiehen näkökulmasta toiminnanohjausjärjestelmä johtaa taloudellisesti ja tehokkaasti toimintaa arjessa ja äkillisesti muuttuvissa tilanteissa nähdään reaaliaikaisesti yhdellä näytöllä suunniteltu ja toteutunut työ ja mahdolliset erot nähdään myös missä (kenen luona) työntekijä juuri nyt on, työntekijän turvallisuus helpottaa resurssien kohdistamisessa oikein (oikeidenmukainen ja tasapuolinen työnjako), välitön työaika asiakkaan luona kasvaa (voidaan määritellä etukäteen esim. 60%) reaaliaikainen raportointi on käytettävissä kiistatilanteet asiakkaan tai omaisten kanssa (onko käyty suunnitelman mukaisesti ja kuinka kauan oltu) asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä asiakaslaskutus vastaavat toisiaan; suunnitelma versus toteuma (tarvittaessa korjataan PaHoSua) Titania työaikaleimaukset tulevat automaattisesti ohjelmasta (esimiehen ei tarvitse tehdä muutoksia manuaalisesti) työajan käytön tasainen jakautuminen päivälle (aamuruuhkat jäävät pois, iltapäivän tunteja on helpompi käyttää toiminnanohjauksen myötä hyväksi asiakastyössä) toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa, ettei tarvita erillisiä resurssikokouksia ja ajansäästö tästä viranhaltijan roolissa apuväline maksupäätösten teossa ja maksun tarkistuksessa Johdon näkökulmasta Työ siirtyy toimistolta asiakkaan kotiin (työajan käyttö) raportoinnin hyödyntäminen muutosjohtamisessa (kiistaton data) aluemuutokset mahdollisuus vertailla reaaliaikaisesti työntekijä, tiimi, lähipalvelualue tai palvelualue tasolla mahdollistaa puuttumisen epäkohtiin tukea alueiden väliseen yhteistyöhön asiakasmaksutuotot lisääntyneet yhteneväinen raportointi, vertailtavuus tilastoja luottamushenkilöille Asiakkaan näkökulmasta työntekijöiden välitön työaika asiakkaan luona kasvaa turvallisuuden tunne kasvaa (hoitajilla ajantasainen tieto mukanaan, sähköinen ovien avaus, myös omaiset saavat halutessaan raporttia käynneistä ja käyntiajoista) sähköistä oven avausta voivat käyttää myös sairaankuljetus, palolaitos, turvapäivystäjä, huoltomies, aterian jakaja asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää lasku saadun palvelun mukaisesti

18 Opintokäynti Muistio Puhelimet ovat kosketusnäyttöpuhelimia, joissa on NFC-teknologiaa hyödyntävä ominaisuus eli puhelin lukee Rfid-tunnisteita. Kaupungin henkilökunnalla henkilöstökortissa on Rfid-tunniste, jota käytetään tunnisteena, kun työntekijä kirjautuu mobiiliin. Asiakkaan kotiin liimattava tarra on myös Rfid-tunnisteella varustettu. Kotikäynnin tilastoinnin alkuaika lähtee juoksemaan heti kun tunniste on luettu. Sama pätee asunnosta poistumiseen, käynti lopetetaan lukemalla asiakkaan tunniste ennen poistumista asunnosta. Kotihoidon tiimit suunnittelevat Excel-ohjelmalla asiakaskäynnit viikoittain. Tiimin hoitajat resursoivat kaikki käynnit Pegasoksessa. Mobiilissa ei näy töitä, jos työtä ei ole tehty. Suunnittelutyö tehdään alkuviikosta, jotta esimies voi tietokoneelta nopeasti katsoa, miten suunnitelmat ovat jakaantuneet kunkin päivän ja eri hoitajien kesken. Samalla on helpompi arvioida mahdollisesti tarvittavan sijaistyövoiman hankinta, jos töitä ei saada tasattua muiden samassa rakennuksessa toimivien tiimien kesken. Välitön asiakastyö näkyy työntekijälle kännykässä päiväkohtaisesti. Välilliset työmääräykset löytyvät työpaikan tietokoneelta. Tärkeimpänä etuna PegasosMukana ohjelmassa on sen reaaliaikaisuus. Heti tehty kirjaus on tarkempi kuin esimerkiksi jälkikäteen kiireessä tehty. Järjestelmän avulla hoitajan oikeusturva lisääntyy ja samoin potilasturvallisuus. Sitä mitä ei ole kirjattu tai tilastoitu, ei ole tehty. Joskus on kiistaa siitä, onko kotikäynti ollut sovitun mittainen. On ollut vaikea antaa dokumenttia näistä tilanteista. Nyt järjestelmästä saadaan asiakkaan osalta saman tien toteumaraportti, jossa näkyy suunnitelma ja toteuma rinnakkain tehtyjen käyntien osalta. Esimerkiksi muistisairaan potilaan kohdalla kotihoidon ohjaaja voi tarvittaessa nopeasti katsoa järjestelmästä ja kertoa omaiselle, että hoitaja on hoitanut kotikäynnin. Tämä tieto saadaan kellonajan tarkkuudella. Työntekijän asiakaskäynti voi venähtää esimerkiksi asiakkaan sairaalaan lähettämisen vuoksi. Tällöin voidaan käydä katsomassa mobiililla työkaverin aloittamattomia työmääräyksiä ja arvioida voisiko hän ottaa hoitaakseen oman seuraavan asiakaskäynnin. Jos työkaverille sopii, hän voi puhelimella siirtää itselleen kollegan asiakkaita. Näin voidaan lennossa auttaa kaveria ja kaikki tarvittava tieto on korvaavalla hoitajalla mobiilissa. Järjestelmä on myös oiva johtamiseen työkalu. Yleisesti puhutaan töiden tasapuolisesta jakautumisesta ja resurssien kohdistamisesta oikein. Järjestelmän avulla pystytään muuttuvien tilanteiden tai aluetasausten suunnittelussa käyttämään järjestelmästä tuotettua dataa hyväksi. Missä paine on suurin, sinne apukäsiä riittävästi. Kotihoidon arkeen kuuluu muuttuvia tekijöitä, esimerkiksi äkilliset työntekijöiden sairastumiset ja uusien asiakkaiden kotiutumiset hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Muuttuviin tilanteisiin on aikaisemmin ollut vaikea kohdistaa resursseja. Nyt kotihoidon ohjaajalla on selainsovellus omalla työasemalla auki työpäivän ajan ja hän pystyy seuraamaan yhden näytön avulla miten omien työntekijöiden työt etenevät. Järjestelmään on laitettu myös näkymä samassa rakennuksessa toimivan toisen lähipalvelualueen töihin. Jos esimies tuuraa kollegaansa, hän pystyy katsomaan samalla näytöllä koko talon töiden etenemistä. Aikaisemmin on ollut monimutkaista kerätä tietoa ja saada kokonaiskuvaa tilanteesta. Suunnitelman ja toteuman vertailu asiakaskäyntien osalta on kotihoidolle tärkeä asia. Asiakas maksaa tietystä palvelusta. Tulevaisuuden tavoitteena on, että asiakaslaskutus voitaisiin saada toteumien perusteella. Kotihoidossa työaikaa on seurattu tähän mennessä manuaalisesti. Esimerkiksi työvuorosuunnitelmaan lähiesimies on joutunut tekemään muutokset ja toteumat käsin. Tämä

19 Opintokäynti Muistio lohkaisee työajasta ison osan. PegasosMukana-järjestelmän avulla työajan toteumia voidaan nyt seurata helposti, kun työntekijä aloittaa ja lopettaa työaikansa työpisteellä leimattavan tunnisteen kautta. Kotihoidon käyntien tilastoinnit ja päivittäisen kirjaamiseen käytetty aika on tehty tähän mennessä työvuoron päättyessä toimistolla työasemakoneella ja tilastointien virheellisyys on saattanut lisääntyä tai tilastoinnit ovat jääneet pahimmassa tapauksessa tekemättä. Nyt järjestelmän avulla saadaan reaaliaikainen tilastointitieto asiakaskäynnistä. Lisäksi kirjaaminen hoituu asiakkaan voimassa olevan hoitokertomuksen kautta, joten virheet vähentyvät ja tulevat näkyväksi järjestelmässä saman tien. Kerrankin saadaan sellainen laite, joka ei ole erillinen, puhelin olisi joka tapauksessa mukana. Toisille muutos on tuottanut ahdistusta, järjestelmä on koettu vahtimiseksi. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kosketusnäyttöpuhelinten käyttö on ollut osalle työntekijöistä uusi asia. Näytön kanssa sinuiksi tuleminen on vienyt aikaa. PegasosMukanasovellus puhelimessa on kuitenkin yksinkertainen käyttää. Kun puhelimen kanssa vaan tekee ja värkkää, sitä ei enää koe hankalaksi. Moni on kokenut mobiilikirjaamisen helpottavana. Kaksituntisessa koulutuksessa käytetään työntekijän omaa työkännykkää. Koulutus annetaan kaikille vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa oleville kenttätyöntekijöille. Selainsovelluskoulutusta on annettu kotihoidon ohjaajille ja tiimin vetäjille.

20 Yhteenveto asiakasraadista Ikäihmisten asiakasraati Kokemäellä Kokemäen perusturvalautakunnan päätöksellä kutsuttiin koolle ikäihmisten asiakasraati. Raati kokoontui Henrikinhovissa klo keskustelemaan ikäihmisten hyvinvoinnista. Perusturvalautakunnan tarkoituksena oli kuulla ikääntyviä kuntalaisia vanhuspalvelujen strategian päivittämiseksi. Raadin vetäjänä toimi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Raati oli samalla osa Kaste ohjelmasta rahoitettavaa Toimintakykyisenä ikääntyminen hanketta. Käytännön järjestelyistä vastasi Kokemäen vanhuspalvelupäällikkö, avopalvelupäällikkö ja kaksi osastonsihteeriä. Ilmoittautuneita raatilaisia oli 35, iältään vuotta. Seitsemälle ilmoittautuneelle tuli este, joten osallistujia oli 28. Raadin ohjelmassa oli iltapäivällä viranhaltijoiden ja päättäjien sekä raadin vuoropuhelu. Paikalla oli 17 päättäjää tai viranhaltijaa. Raatilaisten aamupäivän keskusteluissa oli kirjattu muistiin kysymyksiä, joihin he toivoivat vastauksia. Raatilaiset saivat myös ottaa kantaa esimerkiksi senioriasuntojen rakentamiseen kaupunginjohtajan pyynnöstä. Asiakasraatiin osallistuneet saavat tämän yhteenvedon postitse kotiin ja samalla he saavat arviointilomakkeen, jonka heidän toivotaan täyttävän ja palauttavan. SOSIAALIALAN SILLANRAKENTAJA HÄMEENLINNA Sorsanpolku 2 B, Hämeenlinna TAMPERE Åkerlundinkatu 2 A, Tampere PORI Yrjönkatu 15 A, Pori

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IV KOKOUS Aika: to 12.12.2013 klo 12.00 16.00 Paikka: Jämsä, Sairaalantie 11, auditorio Asialista 1. Kokouksen avaus 2.

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke)

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Hankkeen osapuolet: Liedon kunta Uusikaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki toimii hankkeen hallinnoivana osapuolena Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Vanhusneuvosto AIKA 13.05.2015 kello 09:00-11:06 PAIKKA Kartanonmäki ruokasalin kabinetti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot