keskiviikko klo (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "keskiviikko 6.5.2015 klo 9.00 11.39 (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen."

Transkriptio

1 Muistio 9/ (4) D130/ /2014 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka keskiviikko klo (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Pj. avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on sovitusti julkaistu wwwsivuilla. Päätös: Muistio hyväksyttiin muutoksitta. 3 Palvelupaketit - tapa sopia siitä, mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa. Eero Vaissi, vanhempi neuvonantaja Sitrasta esittelee palvelupakettien hyödyntämismahdollisuuksia sotea uudistettaessa. Käydään keskustelua aiheesta alustuksen pohjalta. Päätös: Eero Vaissi jatkoi vuoden alussa kuullun Eveliina Huurteen Sitran kehittelemien palvelupakettien esittelyä tuomalla esille mahdollisuuden osallistua kehittämistyön pilotointiin valtakunnallisesti toteutuvan 5-6 alueen joukkueessa Sitran rahoituksella mahdollisesti jo syksystä 2015 alkaen. Palvelupaketti (liitteet 1-2) on mahdollinen työkalu, rahoitukseen ja allokointiin uudistuvassa sotessa. Ohjausmekanismeja tarvitaan riippumatta soteuudistuksen aikatauluista sotesektorin rahoitusvajeen hallitsemiseksi. Sitran ajattelussa jatkossa on luontevaa olla kaksi eri tahoa: järjestäjä ja tuottaja, jos nykytilaan halutaan muutosta. Ostojen hallintaan sekä yksityisesti tai julkisesti tuotetun vertailuun tarvitaan myös työväline. Nykyinen erillisyys pth, ersh ja sostyön välillä ei toimi, tarvitaan integraatiota. Myös kansallisesti sovittu malli on tarpeen, erityisesti vertailtavuuden tiimoilta. Palvelupakettikehittämisen tilanne on vielä kesken: ideat tervetulleita. Voisiko Pohjois-Savo toimia pilottina tulisi ratkaista ja millä osa-alueella. Keskustelussa pilotointi koettiin kiinnostavaksi erityisesti perheiden, lasten ja nuorten palveluissa niiden nykyisen hajanaisuuden tiimoilta. Myös ikääntyvien palveluja kehittävät toimijat olisi- Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi

2 Muistio 9/ (4) D130/ /2014 vat kiinnostuneita pilotoinnista. Pilotointi tarkoittaisi kohdealueella tehtäviä palvelutuotannon ja ohjauksen muutoksia raportoinnin lisäksi. Keskustelua pilotoinnista ja sen kohteesta jatketaan seuraavassa kokouksessa. Eero Vaissi informoi Helsingissä olevasta Change Day 2015 tilaisuudesta (liite 3). 4 Sote-järjestelmien ja raportoinnin kehityskuva ja kehittämistarpeet Pohjois-Savon sote-toimijoilla Edellisissä kokouksissa käytyjen SOTE-järjestelmäkehitykseen liittyvien keskustelujen pohjalta sovittiin asiaan liittyvistä puheevuoroista kokoukseen seuraavasti: Kuullaan yhteisesitys Leila Pekkasen, Eija Peltosen ja Tuomo Pekkarisen toimesta. Leila ja Eija alustavat näkemyksiä raportoinnin kehittämiseksi toiminnan tarpeiden pohjalta ja Tuomo kertoo Pohjois-Savon sote-raportoinnin kehitysnäkymiin peilaten alueen teknisistä valmiuksista liittyä osaksi valtakunnallisesti eteneviä ratkaisuja. Päätös: Eija ja Leila nostivat esille toiminnan tarpeita raportoinnille (liitteet 4-5). Nykyisellään ei yhtenäistä tai vertailtavaa tietoa käytettävissä, ainakaan helposti ja reaaliaikaisesti. Eriytyessä tuottaja ja järjestäjä tietoa tarvitaan mm. palvelusta sopimiseen. Eri toimijat kehittävät toisistaan tietämättä. Tietoa tuotetaan, mutta osin ei sitäkään edes kyetä itse hyödyntämään. Tiedolla johtamisessa on eri tasoja, erilaisia käyttötarpeita ohjauksen avuksi. Yhdessä tekemällä säästyisi aikaa, resursseja ja euroja sekä lisäksi se edesauttaisi yhtenäistämään toimintatapoja. Tuomo ja Pertti kertoivat sujuvana jatkumona teknisellä osa-alueella tarvittavan parannusta yhtenäiseen kieleen ja toimintamallien kuntoon saattamiseen ja siten SOTE Data saataisiin eheäksi. Nykytila on seurausta erillisten organisaatioiden omien lähtökohtien pohjalta rakentuvista raportointikäytänteistä. Ehdotus jatkotyölle olisi ryhtyä osana PoSoTea hetimiten jatkamaan raportoinnin kehittämistä kahdella ryhmällä: toinen tekniseen ja toinen substanssisisältöön pureutuen. Ehdotus tukee hyvin Eero Vaissin tarjousta pilotoinnista osana Sitran palvelupakettimallia, mikäli siihen halutaan ryhtyä. 5 PoSoTe ryhmien yhteiskokouksen evästys jatkotoimiksi Kaikkien PoSoTe työryhmien yhteiskokous pidettiin hotelli Scandicissa Kuopiossa. Käydään keskustelua yhteiskokouksen evästyksestä ja PoSoTen jatkotoimista yhteiskokouksessa sovitulla tavalla. Päätös: Hyvä kokous ja työryhmien panos yllättävänkin hyvin tavoitteet täyttävä. Ei aikaa varsinaiselle yhteiselle keskustelulle, joka ei tässä vaiheessa olisi ollut välttämättä Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi

3 Muistio 9/ (4) D130/ /2014 muutenkaan asioita enempää edistävää. Odotetaan uuden hallituksen päätöksiä ja maakuntahallituksen keskusteluista tulevia jatko-ohjeita. 6 Seuraava kokous klo Maakuntasali - Pilotointi Sitran palvelupakettien osalta. Kokousta klo ei isolla ryhmällä pidetä. 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös: Kokous päättyi klo Markku Tervahauta puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi

4 Muistio 9/ (4) D130/ /2014 Osanottajaluettelo: Läsnä: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. (-) Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio (x) Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon sote, 1. vpj. (x) Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (x) Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj. (x) Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus (-) Miettunen Risto, johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Penttinen Jorma, joht.ylil., Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri (x) Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri (x) Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (x) Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (x) Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti (-) Halmemies Sirpa, johtava sosiaalityöntekijä, Lapinlahti (x) Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi (x) Korhonen Mikko, johtava lääkäri, Siilinjärvi (x) Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu (x) Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara (-) Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion seutu (x) Antikainen Mari, hoivajohtaja, Kuopio (x) Markkanen Marja-Leena, avopalvelupäällikkö, Sisä-Savon seutu (-) Satuli Kaija, vakuutussihteeri, Rautalampi (x) Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta (-) Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus ( ) Ylä-Savon seutu? ( ) Ylä-Savon seutu? Läsnä muut: (- ) Leena Setälä, palvelualuejohtaja KYS (x ) Seija Kärkkäinen, hyvinvointijohtaja, Ylä-Savon sote (- ) Anna-Liisa Väyrynen, sosiaalityöntekijä, Rautavaara (- ) Minna Kaija-Kortelainen, Siilinjärvi (- ) Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, KYS (- ) Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio (x ) Tarja Hoffrén, palvelupäällikkö, Kuopio ( x) Arja Eeva, Suonenjoki (x ) Anne Mikkonen, Ylä-Savon sote (x ) Kirsi Laitinen, Varkaus (x ) Merja Ylönen, hoivajohtaja, Kuopio (x ) Päivi Tikkanen, Kuopio (- ) Kati Kantanen, Siilinjärvi (x ) Minna Hiltunen, Lapinlahti (- ) Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvät työryhmästä (- ) Laura Nyyssönen, henkilöstön edustaja Perheiden, lasten ja nuorten työryhmästä (- ) Päivi Luostarinen, henkilöstön edustaja Yleispalvelujen työryhmästä (x ) Raija Voutilainen, hankepäällikkö PSSHP (x ) Tarja Miettinen, hankejohtaja PoSoTe / sihteeri (x ) Tuomo Pekkarinen, tietohallintojohtaja PSSHP saapuu klo (x ) Eero Vaissi, vanhempi neuvonantaja SITRA (x) Pertti Markkanen, Istekki Oy Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi

5 Palvelupaketit Tapa sopia siitä mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa Kuopio

6 Sote-uudistus tulee? Monikanavarahoitus - 5 vaihtoehtoa Hallintomalli- maakuntamalli vai joku muu Tuottajaorganisaatio Tuotteistaminen Digitalisaatio Työkalu ohjaamiseen ja rahoittamiseen = palvelupaketit Palvelupaketit ovat palvelutuotannon ohjaamisen, budjetoinnin ja tulosohjauksen työkalu ja järjestämispäätöksen konkretisointi. STM tai vastaava valtakunnallinen taho Järjestämistaho (järjestämisvastuu) palvelupakettia TUOTTAMISVASTUU (tuottamisvastuu) Yksityiset Oma tuotanto Kolmas sektori 2

7 PALVELUPAKETIT Tapa sopia siitä mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa Palvelupaketeissa on: integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto asiakaslähtöisiksi, ohjattaviksi kokonaisuuksiksi. KELA-rahoituksen piirissä olevat palvelut integroituvat myös paketteihin. kansallisesti sovittu rakenne,sisältö, kustannuslaskentamalli, laatu ja vaikuttavuusmittarit rakenne, joissa mukana ovat ennaltaehkäisevät ja omahoitoa tukevat tuotteet korjaavien palvelujen ohella. Pakettien rakenne on myös organisaatio- ja tuottajariippumaton rakenne, joka mahdollistaa järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen läpinäkyvästi kokonaisuuksina Palvelupaketit Tilaajan ja tuottajan välinen työkalu Hoitoketjut/Asiakasprosessit Tuottajan työkalu

8 PALVELUPAKETIT Tapa sopia siitä mitä julkisilla varoilla tehdään ja mitä se maksaa Palvelupaketeilla: määritellään mitä julkisilla varoilla tehdään ( tilaaja/järjestäjä) ja tuottajat saavat ymmärrettävän tilauksen, josta ovat kokonaisuutena vastuussa tulosohjauksen työkalu. Myös kuntakohtaiset pakettikohtaiset tiedot saadaan vertailukelpoisesti saadaan kannustavat elementit mukaan niin tuottajille kuin kunnillekin saadaan vertaisarvioinnin avulla saadaan kehitettävät ja tehostettavat palvelut esiin ja niiden muutosjohtamisen tulokset seurattavaksi - optimointivarat realisoituvat => tehostuminen toteutuu. asiakkaan valinnanvapauden taso voidaan määrittää alueellisessa tuottajamallissa on mahdollisuus organisoida palvelupaketin tavoitteet täyttävä tuotanto tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. alihankkijat, kolmas sektori, omaiset, palvelusetelit). Tilaajan kanssa sopimuksen tehnyt tuottaja on kuitenkin vastuussa kokonaisuudesta. Palvelupaketit Tilaajan ja tuottajan välinen työkalu Hoitoketjut/Asiakasprosessit Tuottajan työkalu

9 Taustaselvityksiä Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Case Oulu Tutkimustietoa päätöksenteon tueksi Case Kainuu ja Keski-Suomi Eksoten kanssa menossa palvelupakettien laskentaprosessi 5

10 Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali, tutkimus julkaistu 9.4 Optimointivara sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksilla Useita selvityksiä tehty, viimeksi professori Teemu Malmin raportti (Aalto yliopisto) Ongelmia : vaikea löytää yhtä indeksiä, jolla vakioidaan uskottavasti väestön todellisesta tarpeesta johtuvat erot niin, että ei peitetä rakenteellisista /toiminnallisista tekijöistä johtuvia muuttujia keskiarvoistaminen peittää tehokkaat ja heikot palvelut (tehokas vanhustenhuolto- tehoton erikoissairaanhoito) ei löydä/konkretisoi optimoitavia palveluja Optimointi palvelupaketeittain Ensimmäinen laskelma ja raportti valmistui maaliskuun lopussa (Kuntamaisema Oy:n aineisto) Raportissa : Selvitettiin voidaanko löytää pakettikohtaisia indeksejä, joilla väestön todellisesta tarpeesta johtuvat tekijät saadaan eroteltua rakenteellisista/ toiminnallisista syitä saadaan pakettikohtaiset optimointivarat saadaan esiin pakettikohtaiset kustannusten korkeutta selittävät tekijät ja muutosjohtamisen kohteet Ongelmia: nykyinen valtakunnallinen tiedonkeräysjärjestelmä ei tue pakettikohtaista ajattelua

11 PALVELUPAKETIT SUHTEESSA ASIAKASPOLKUIHIN/HOITOKETJUIHIN TUOTTAJAN ROOLI (ei kunnittain) Asiakaspolku /hoitoketju Tapa millä johdetaan ja ohjataan tuotantoa Yksilötasoisesti kertyvä tieto Suun terveyd enhuolt o TUOTANNON SOPIMISEN ROOLI Palvelupaketit (koko alue ja kunnittain) Tapa sopia siitä, mitä julkisilla varoilla tehdään - ja mitä se maksaa Resurssien kotipesä Mielent erveysja päihde Lasten, nuorte n ja perheid en Aikuissosiaali työ Hoito - ja hoiva palvel ut Somaat tinen kuntou tus Työttömät Vamma isten palvelut Työtervey s Tervey denhuollon vastaa notto Vaativa erikoiss airaanh oito Päihdeongelmainen nuori /häiriökäyttäytyjä Tietyt diagnoosiryhmät/drg ryhmät Muut sosiaalisen häiriön ryhmät Sote yhteiset asiakaspolut Yksilö ja sotu Päivystys Ensihoito T u o t a n t o o r g a n i s a a t i o Molempia näkökulmia tarvitaan palvelupaketit painottuvat järjestämiseen ja asiakaspolut tuotantoalueen sisäiseen kehittämiseen. Molempia pitää myös pystyä vertailemaan Kolmas näkökulma on tuottajien tulosyksiköt /ostopalveluyksiköt 7 Palvelupakettien kustannukset yhteensä ovat yhtä kuin alueen (esim Eksooten) TA, osavuosikatsaus tai tilinpäätös)

12 PALVELUPAKETTIEN RAKENNE JA HINNOITTELU Palvelupaketti (esimerkiksi Mielenterveys- ja päihdepalvelut) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Toiminta (Mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevät palvelut) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Toiminta (Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Toiminta (Terapiat) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Palvelu (aikuispsykiatrian avohoito ) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Palvelu (kotikuntoutus) Kokonaiskustannus ja /kohdeväestö Tuote ( Hoidettu asiakas ) /asiakas/vuosi Tuote ( Potilaskäynti ) /käynti Vain kustannuslasken nan apuväline Palvelupakettien hinnoittelu toteutetaan niin, että jokaiselle tasolle saadaan (tuote, palvelu,toiminta,paketti) tuottaja/aluekohtainen hinta. Toiminta- ja palvelupakettitasolle saadaan myös kuntakohtainen kokonaiskustannus Nykyiset suorite painotteiset kustannusajurit (DRG-hinnoittelu, suoritepohjaiset hinnoittelut) muuttuvat uudessa mallissa suurempien kokonaisuuksien tilauksiksi ( hoidettu asiakas/potilas, koko toiminto, koko tuotepaketti). DRG ja PDRG ja muut suoriteperusteiset tuotteet voivat toimia tuotteistuksen pohjana, mutta ei järjetämisen/ tilaamisen työkaluna. 8

13 Hoivan palvelupaketti Yhdistetty tietokanta: Kulut kunnittain ikaryhma Palvelupaketti (Kaikki) Hoito ja Hoiva Riviotsikot Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Imatra Muu kunta #PUUTTUU! Kaikki yhteensä Kotihoito Sosiaalityö Päiväkeskus Säännöllinen kotihoito Tukipalvelut Tilapäinen kotihoito Omaishoidon tuki Rahaetuus Palvelutarpeen arvio Vanhusten ennaltaehkäisevät palvelut Neuvonta- ja ohjaus Päivätoimintakeskukset Ympärivuorokautinen hoito Pitkäaikaislaitoshoito Tehostettu palveluasuminen (sis kotikuntoutuksen ja psykogeriatrisen kotihoidon) Kaikki yhteensä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

14 Kustannus / hoitopäivä Vuodeosastokustannus / asukas ERIKOISSAIRAANHOITO/SISÄTAUDIT SISÄTAUDIT - YKSIKKÖHINNAT AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS 900 Outokumpu 2012 Kemi Liperi 2012 Kontiolahti 2012 Joensuu 2012 Lieksa 2012 Raisio 2012 Mikkeli 2012 Kempele 2012 Imatra 2012 Kallio 2012 Oulunkaari Outokumpu 2012 Ylä-Savo 2012 Joensuu Lieksa Iisalmi 2012 Oulunkaari 2012 Hanko 2012 Liperi 2012 RAS 2012 Imatra 2012 Raahe 2012 Mikkeli 2012 Sastamala 2012 Kallio 2012 Raasepori Tuusula 2012 Raasepori Naantali Hanko 2012 Lieto 2012 Kerava Inkoo Rusko Naantali 2012 Kontiolahti 2012 Kerava 2012 Inkoo 2012 Kempele Raisio Tuusula 2012 Rusko 2012 Ylä-Savo 2012 Iisalmi 2012 Kemi 2012 Sastamala 2012 RAS 2012 Raahe Lieto Kustannus / avohoitokäynti Avohoidonkustannus / asukas

15 VASTAANOTTOPALVELUT AVOPALVELUIDEN ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET ESH (avo) Yksityiset lääkäripalvelut Väestövastuu Inkoon Vo-tiedot puuttuvat Kunta Väestövastuu ESH Yksityiset Raasepori Hanko Inkoo

16 PALVELUPAKETIT Palvelupaketit 1. Suun terveydenhuollon palvelupaketti 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 3. Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti 4. Aikuissosiaalityön palvelupaketti 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelupaketti 7. Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti 8. Työterveys 9. Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti(uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) 10. vastaanottopalvelujen palvelupaketti 11. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti 12. Päivystys 13. Ensihoito 14. Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) 15. Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Tarkentuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. 12

17 PALVELUPAKETIT MISSÄ MENNÄÄN? Kalvo on luonnos tapaamiseen 10.4 stm Ajatuksia jatkosta Pakettien määrä - Kelarahoitus mukaan? Pakettien sisältö - keskustelu jatkuu vielä Palvelupaketit 1. Suun terveydenhuollon palvelupaketti 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 3. Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti 4. Aikuissosiaalityön palvelupaketti 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelupaketti 7. Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti 8. Työterveys 9. Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti(uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) 10. Terveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelupaketti 11. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti 12. Päivystys 13. Ensihoito 14. Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) 15. Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. Pakettien kustannuslaskenta suhteessa tuotteistamiseen (esim. PDRG) Palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Manuaalin teko Pilotointi 13

18 Suun terveydenhuollon palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Hoitoon pääsykriteerit Hoidontarpeen arvio Hoidontarpeen arvio Yksinkertainen Perustason hammashoito vuotiaat Perustason hammashoito 18vuotiaat ja yli Vaativa Suun terveyden edistäminen ja seuranta Hammaslääkäripalvelu Suuhygienistipalvelu Kiireellinen hoito päiväaikaan Terveysneuvonta ja terveystarkastukset hoidettu asiakas luokitus esim. ODRG:n kanssa Suun terveyden edistäminen Terveysneuvonta ja ja seuranta terveystarkastukset Hammaslääkäripalvelu Hoidettu asiakas, jonka luokitus esim. ODRG:n suuhygienistipalvelu kautta Kiireellinen hoito päiväaikaan Käynti Käynti Käynti Käynti Erikoishammashoito Oikomishoito hoidettu asiakas Käynti (määritelty kriteereillä) Protetiikka/implantit Hoidettu asiakas( Käynti määrittely mitä otetaan mukaan) Erikoissairaanhoidon hoidettu asiakas ja käynti Käynti erikoishammashoito (yhtenäiset suun terveydenhuollon kriteerit 2013/31* kuuluu alueellisesti keskitettäviin palveluihin ) Linjaukset Nykyinen KELA- korvausmalli puretaan ja tilalle tulee tarve- ja ikäperusteinen korvausmalli (etukäteen määritellyt kriteerit,esim ODRG, minkä mukaan määräytyy korvaustaso) Korvaus suoritetaan yhden tilin kautta (nykymallin kuntien ja Kelan korvaukset ohjataan kaikki tuonne yhdelle tilille) Tuottamisvastuualue vastaa ensisijaisesti lasten- ja nuorten suunterveydenhuollon ennaltaehkäisevän työn onnistumisesta, aikuiset valitsevat tuottajansa itse. Asiakkaan omavastuuosuus on sama sekä yksityisellä, että julkisella PALVELUSETELIMALLI Aikuisille tulee oikeus palveluseteliin (edellyttää muutoksen palvelusetelilainsäädäntöön jotta myös julkinen voi vastaanottaa setelin). Mallissa kaksi tasoa 1. Yksinkertaisen hoidon taso (valvonta raportoinnilla) 2. Vaativan hoidon taso, jossa palvelutarpeen arvio alueella Edellyttää myös hintojen harmonisointia. Yksityinen, joka tulee palveluseteli järjestelmän piiriin, ei voi määritellä hintojaan itsenäisesti vaan hinnat määritellään aluetasolla (alueellinen/kansallinen tariffi). Asiakkaan omavastuuosuus on sama sekä yksityisellä, että julkisella YKSITYISEN TUOTTAJAN ALUELLINEN VASTUU Yksityinen tuottaja ottaa vastuun jostain alueesta kokonaisuutena MUUTA Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys kuuluu päivystyksen palvelupakettiin Erikoishammasteknikon palveluja ei ole mukana Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja lasten, nuorten ja perheiden palveluun

19 Esimerkki: Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti TOIMINTA (TASO 1) PALVELU (TASO 2) TUOTE (TASO 3) ALATUOTE (TASO 4) Hoidon ja palvelun tarpeen arvio Mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevät palvelut nämä asiat fyysisesti kuuluvat myös osin toteutettavaksi lähinnä terveyskeskuksen vastaanottopalveluissa (eli terveyskeskuslääkäri ja terveydenhoitaja), aikuissosiaalityössä, neuvoloissa (äitiys-lasten jne.), koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa jne. Mielenterveys- ja päihdetyön avohoito Lapset puheeksi Perheinterventio Ympärivuorokautinen ohjanta- ja neuvontapuhelinpalvelu Psykiatrinen kriisiapu päivystyksen tukena Arviointiskaalat: BDI, Audit, MDQ, BAI, ym. Ehkäisevä päihdetyö verkostojen kanssa Motivoiva haastattelu Päihdekäyttöä ehkäisevät osastojaksot Nettiterapia Aikuispsykiatrinen avohoito Akuuttityöryhmä Terveysaseman psykiatrien tiimi Kotikuntoutus Kuntouttava ryhmätoiminta Työ- ja toimintakyvynarvio Päihdetyön avohoito Ikäihmisten päihdehoito Päihdekäytön avokatkaisu Päihdetyön kotikuntoutus Korvaushoito Perhekuntoutus (huume- ja päihdeasiakkaat) suorite hoidettu asiakas suorite Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketin linjaukset ks. seuraavat kaksi diaa Terapiat Yksilöpsykoterapia Pari- ja perheterapia Ryhmäterapia Depressiokoulu Psykoedukaatio hoidettu asiakas suorite Päiväkeskus- ja työtoiminta Vertaistukikeskustoiminta Kuntouttava työtoiminta hoidettu asiakas suorite Mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelut Ympärivuorokautinen kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava tuettu asumispalvelu Itsenäisen asumisen tuki hoidettu asiakas/ paikka hoitopäivä Mielenterveys- ja päihdelaitoshoito Psykiatrinen hoitosolu/osasto Psykoosien hoitosolu/osasto Vierihoitosolu/osasto Riippuvuuksien hoitosolu (selviämishoitoasema) /osasto Selviämisasema hoidettu asiakas/ paikka hoitopäivä

20 Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Linjaukset Peruspalvelujen mielenterveys- ja päihdetyö kuuluu vastaanottopalvelun ja aikuissosiaalityön palvelupakettiin. Jos kysymys on siitä, että ratkaisulla pyritään tukemaan mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja hoitoa osana terveyskeskusten toimintaa ja sosiaalihuollon mielenterveystyötä, se kuulostaa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-suunnitelma) mukaiselta. Mieli-suunnitelma ei tue erillisten perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköiden perustamista, koska ne eristävät mielenterveys- ja päihdetyön muusta terveydenhuollosta. Mieli-suunnitelma linjaa, että perustason mielenterveystyö tapahtuu tavallisen terveyskeskustoiminnan osana ja sosiaalipalvelujen osalta tavallisen sosiaalihuollon yleispalveluina: Sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja vastaavissa peruspalveluissa tulee tunnistaa:mielenterveyshäiriöt ja päihdeongelmat, antaa varhaista tukea ja hoitaa pääosa. Häiriöiden yleisyyden vuoksi on välttämätöntä, että jokainen terveyskeskuslääkäri ja hoitaja sekä sosiaalityöntekijä tunnistaa ja hoitaa näitä häiriöitä samassa määrin kuin muita kansanterveysongelmia.lisäksi perustasolla tulee : hoitaa osa masennus- ja ahdistushäiriöistä sekä päihdeongelmista, huolehtia peruskatkaisuhoidosta osa pitkäaikaista skitsofreniaa sairastavista kuuluu hoitaa perusterveydenhuollossa Samalla olisi mielenterveystyön kokonaisuuden kannalta välttämätöntä, että perustason työ pystyttäisiin tilastoimaan osana mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta. Rajapinta ja palvelujen integroiminen asiakkaan kannalta pitäisi kuvata. Ja palvelupaketti pitäisi ehkä tosiaan nimetä täsmällisemmin aikuispsykiatrian ja päihdehuollon palvelupaketiksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelut integroitu toimintatasollakin Ikäihmisten psykogeriatrien työryhmä on Hoito- ja hoivapalveluissa Psykiatrinen tiimi toimii jalkautettuna terveysasemalla (sisältää depressiohoidon), tukee perustason työntekijöitä Aikuisten psykiatrinen erikoissairaanhoito tilataan tässä paketissa Selviämisasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentilaa tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin. Päivystysyksikön yhteydessä (päivystyksen palvelupaketissa) olevan selviämishoitoyksikön, jossa hoitohenkilökunta on osin psykiatrisen koulutuksen saaneita ja somaattista puolta hoidetaan yhtä intensiivisesti kuin muillakin potilailla, on osoitettu rauhoittavan päivystyspisteen ilmapiiriä ja varmistavan hoidon toteutumisen. Raskaana olevin päihdepalvelut niin avohoito kuin laitoskuntoutus Jatkossa pääasiassa terveyskeskuksissa ja A-klinikoilla, kuten nykyäänkin. Samanlainen hoidon porrastus kuin muissakin mt- ja päihdepalveluissa eli vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat päihdeäidit hoidetaan päihdepsykiatrialla yliopistosairaaloissa kuten nykyisinkin, vähemmän vaativia mutta erityistason palvelujen tarpeessa olevia on mm. keskussairaaloissa ja päihdehuollon laitoksissa ja jatkot, mm. kuntoutus esim. erityisensikodeissa. Integraatio muihin paketteihin Terveydenhuollon vastaanottopalveluihin vahva integraatio *ks seuraava slide Terveysaseman jalkautuva psykiatri täältä samoin kuin psykogeriatrinen hoitotiimi Mittarit : Kustannusmittarit Latumittarit Vaikuttavuus mittarit Tavoitteet Mietittävä tavoitteet Pohdittavaa Miten varmistetaan että MT potilaan somaattinen hoito tulee kunnolla hoidettua Oikeupsykiatria tuleeko mukaan??? Kuuluuko korvaushoito tänne vai vastaanottoon 16

21 Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Näkemys, jota tulee huomioida Voidaanko paketin alarakenteet rakentaa niin että huomioida tietyt keskeiset suuret potilasryhmät, joiden ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja tukipalvelut ovat perustavan laatuisesti erilaisia. Näillä paketeille tulisi rakentaa toisistaan eriävät arvo-mittarit ja insentiivit. 4 keskeistä toisistaan eriävää potilasryhmää ovat ainakin 1. Psykoosipotilaat (potentiaalisesti laitostavat häiriöt) Skitsofrenia ja sen sukuiset, vaativat oman johtamisen, hoidot (usein elinikäiset) ja sosiaaliset tukipalvelut -> insentiivinä on esimerkiksi mahdollisimman moni omaan kotiin häiriöillä hyvin geneettinen tausta ja ennaltaehkäisy vaikeaa, varhainen tunnistaminen sen sijaan on keskeistä 2. Mielialahäiriöpotilaat (eläköiviä mutta harvemmin laitostavia häiriöitä) Masennus ja sen sukuiset, joille hoidot erilaisia (usein muutamassa kuukaudessa läpikäytyjä), terapiapalvelut keskeisiä, omanlaisensa sosiaaliset tukipalvelut insentiivinä on esimerkiksi mahdollisimman moni töihin. Ennaltaehkäisyyn paljon mahdollisuuksia, alkuvaiheessa kolmas sektori, ja sitten työterveyshuolto ja tk avainroolissa. Sekä 3)vanhusten että 4) nuorten palveluiden osalta on selkeä hyöty kuulumisesta mielenterveyspakettiin, mutta sidokset oman ikäkauden muihin tyypillisiin palveluihin ovat erilaiset kuin aikuisten peruspalveluissa. Nuorilla mielenterveysongelmat ovat useimmiten ainoat ongelmat, ja somatiikan tulee kulkea sen ehdoilla. Vanhuksilla mielenterveysongelmat eivät koskaan ole ainoat ongelmat ja siksi nivoutuminen geriatriaan täysin keskeistä. Insentiivit ovat erilaisia kuin perus-aikuisilla, ja rakennettava palvelujärjestelmä tukipalveluineen taas hyvin erilainen. Kullakin ryhmällä on oma ennaltaehkäisynsä, omat insentiivit / keskeiset arvo-tavoitteet, sekä hallinta erilaisista sosiaalisista tukipalveluista. Ulkoa ostettavia komponentteja ovat mm. määrämittaiset terapiat (kohtalainen menoerä) sekä asumispalvelut (aivan keskeinen menoerä laitostavien häiriöiden osalta). Kolmannen sektorin osalta elämäntilannekohtaiset masennusta ennaltaehkäisevät ryhmät ja toisaalta kroonisia potilaita päivärytmittävät toimintakeskukset ovat ulkoa tulevia tukipalveluita, jotka siis suuntautuvat täysin erilailla eri potilasryhmiin. Näitä ei voi ostaa tai kilpailuttaa tai koordinoida muut kuin näiden häiriöiden huippuosaajat. Tätä olemme tehneet jo esim. Mielenterveystalo.fi -valtakunnalliseksi laajentuneessa portaalissa. Muiden kuin erikoissairaanhoidon ostamana / koordinoimana tai menee rahaa hukkaan. TÄMÄ ON HUS:n näkemystä!!!! Luonnos/Sitra

22 Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Hoidon ja huollon tarpeen arvio ja palveluohjaus Palvelutarpeen arvio Ohjaus ohjaamo -malli 16 v Hoidettu asiakas Ennaltaehkäisevät palvelut äitiysneuvola Raskaudenajan terveysseuranta ja neuvonta Hoidettu asiakas lastenneuvola Alle kouluikäisten terveysseuranta ja neuvonta kouluterveydenhuolto Kouluikäisten terveysseuranta ja neuvonta Opiskeluterveydenhuolto (ehkäisevä osuus) Opiskelijoiden terveysseuranta ja neuvonta Perhesuunnittelu Seksuaaliterveydenhoito Ennaltaehkäisevät sosiaalihuollon palvelut Matalan kynnyksen yksiköt Hoidettu asiakas Ennaltaehkäisevä perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Avohoito ja huolto Lasten ja nuorten perustason lääkärinvastaanotto RATKAISTAVA MITEN Ks seuraava sivu (sairaudenhoito) Ehkäisevä lastensuojelutyö (peruspalvelu) Vanhemmuuden tukeminen (perhevalmentaja) Vertaisryhmätoiminta Loma- ja virkistystoiminta Tukihenkilö tai -perhetyö Hoidettu asiakas? Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus Elämänhallinnan tukeminen ja ohjaus (Omatyöntekijä ) Hoidettu asiakas Lastensuojelun sosiaalityö Elämänhallinnan tukeminen ja ohjaus (Omatyöntekijä ) Hoidettu asiakas Lapsen ja vanhemman tapaamisen valvonta Valvonta Hoidettu asiakas Lastensuojelun avohuolto Kasvatus ja perheneuvolat Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palvelut Lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito Lastentautien poliklinikat Opiskeluterveydenhuolto Toimeentulon ja asumisen turvaaminen Lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittäminen Lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut Tehostettu perhetyö Lastensuojelun kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvonta (arviointi, tutkimus, hoito, kuntoutus ja asiantuntija apu), pikkulapsityö 0-3 v, perheasiain sovittelu, asiantuntija avusteinen huoltoriitojen sovittelu Sosiaalinen kuntoutus (etsivä sosiaalityö) Nuorten päihdeavohoito somaattinen terveydenhoito ja sairaanhoito Päihde ja mielenterveyshoito Suun terveydenhuolto (järjestetäänkö kuitenkin suun terveydenhuollossa?) Seksuaaliterveydenhuolto Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Jälkihuolto Lapsen ja nuoren tukeminen sijoituksen jälkeen Hoidettu asiakas Opiskeluhuolto (koulu,oppilaitos) Kuraattoritoiminta Psykologitoiminta Perhe- ja laitoshoito Lyhytaikaiset avohuollon tukitoimena tehdyt sijoitukset perhehoito ammatilliset perhekodit Pitkäaikainen sijoitus laitoshoito Päihteillä vaikeasti oireilevien laitoshoito Lastenpsykiatrian osastot Nuorisopsykiatrian osastot Lastentautien osastot (lasten tehohoito) Hoidettu asiakas Hoitopäivä Hoitopäivä Hoitopäivä Hoitopäivä Hoitopäivä Hoitopäivä 18

23 Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketin linjauksia Linjaukset Lasten ja nuorten palvelut käsittävät sekä 0-18 vuotiainen että 18+ ikäisten nuorten palvelut. Hyvin tärkeää on huolehtia siitä, että siirtyminen perhepalveluista aikuisten palveluihin sujuisi saattaen ja hyvin, sillä se on keskeisimpiä kohtia joissa nykyään nuoret tippuvat hoidon ulkopuolelle tai hoito epäonnistuu. Hoito katkeaa väärässä kohtaa kun organisaatiot ulkoistavat heti kun voivat vaikka hoidon kannalta ajankohta olisi väärä Toiminta tasoja ovat ennaltaehkäisevät palvelut, avohoito- ja huolto sekä perhe- ja laitoshoito, jotta varmistetaan palvelujen integroitumisen toiminnan sisälläkin Lasten ja nuorten psykiatria tilataan kokonaisuudessaan tässä Lasten ja nuorten somaattinen erikoissairaanhoito on kokonaisuudessaan tässä Opiskeluterveydenhuollon osalta ratkaistava miten suunterveydenhuolto otetaan mukaan Lapsiperheiden kotihoitoon on esitetty kolmea tuotetta : 1. Ennaltaehkäisevä perhetyö = lapsiperheiden kotipalvelu 2. Lastensuojelun perhetyö 3. Tehostettu perhetyö Integraatio muihin paketteihin Aikuissosiaalityöllä on primaari palvelutarpeenarviontehtävä sosiaalipalveluissa ja ohjaus sitä kautta perhepalveluihin Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota Pohdittavaa: Lasten ja nuorten perustason lääkärinvastaanotto (sairaudenhoito) ratkaistava: 1. Hoidetaanko kuten nyt terveysaseman kautta ja osana vastaanottotoimintaa 2. Hoidetaanko kuten opiskeluterveydenhuolto on toteutettu eli lastenneuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon sisällytetään myös sairaanhoito 3. Hoidetaanko omana lasten ja nuorten lääkärivastaanottona (terveysasemana) Mitä on kasvatus- ja perheneuvola palveluina. Tällä hetkellä kirjo on laaja Suomessa ja uusi lainsäädäntökään ei selkeytä sitä Mitä on perhekeskustyö? Onko se vaan enemmän tapa kerätä palvelut samojen seinien sisälle Järjestöjen työn näkyminen? Mihin kuuluu nuoren asumisvalmennus Opiskeluhuolto (psykologit, kuraattorit ja oppilashuoltotyöryhmät) miten otetaan mukaan,linjattava kaikilla alueilla samanlaiseksi Nuorisotoimi, nuorisolaki antaa luvan etsivälle nuorisotyölle? 19

24 Aikuissosiaalityön palvelupaketti (Vaihtoehtoinen nimi Perussosiaalityön palvelupaketti? ) Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Lähipalvelutarpeen arvio Ohjaus erityispalveluhin Aikuissosiaalityön Elämäntilanteen kartoitus Suorite ennaltaehkäisevät palvelut Yhteisösosiaalityö (aluetoiminta) Lapset puheeksi Perheinterventio Neuvonta ja ohjaus hyvinvointiin (laki) Sosiaalityö Omatyöntekijä Hoidettu asiakas Vastaanotot Kotikäynnit Suoravastaanotto terveysasemallla Sosiaalinen asuminen Tukiasuminen Hoidettu asiakas Hoitopäivä Tukihenkilötoiminta Toimeentulotuki Perusttt Asiakasperhe Täydentävä ttt Ehkäisevä ttt Maahanmuuttopalvelut Tulkkipalvelu Hoidettu asiakas Neuvonta Kotoutus, terveystarkastukset Välitystili Hoidettu asiakas Sosiaalinen luototus Kuntouttava työtoiminta Työhön kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus (sosiaalihuoltolakiluonnos) Elatustuki Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Aktivointisuunnitelman laadinta Työtoiminnan toteuttaminen Asiakaskohtainen selvittely työvoimahallinnon kanssa 1)sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas suorite Hoidettu asiakas suorite Hoidettu asiakas suorite Linjaukset Sosiaalinen kuntoutus on tässä palvelupaketissa vaikka osin kuuluu lasten ja nuorten ja perheiden palveluun? Integraatio muihin paketteihin Integraatio terveydenhuollon työttömien palveluun (eläkeselvittelyt) ja työvoimahallintoon Aikuissosiaalityö tarjoaa sosiaalityöntekijän suoravastaanoton terveysasemalla Kuntouttavan työtoiminnan ja työikäisten kuntoutuksen integraatio Aikuissosiaalityöllä on primaari palvelutarpeen arvion tehtävä sosiaalipalveluissa ja ohjaus perhepalveluihin tai muihin eritysipalveluihin Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota Pohdittavaa Sosiaali- ja potilasasiamies sote alueelle??? Kenen hoitovastuulla asunnoton päihdeasukas, jolle hankintaan asunto???

25 Hoito- ja hoivapalvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Palvelutarpeen arvio Palvelukriteerit Vanhusten ennaltaehkäisevät palvelut Päivätoimintakeskukset Neuvonta- ja ohjaus Ryhmät (kolmannen sektorin tuottamat palvelut ) Kuntosalit suorite Omaishoidon tuki Rahaetuus Hoidettu asiakas Tukiluokat Omaishoitajan tukimuodot Suorite Kotihoito Tilapäinen kotihoito Hoidettu asiakas Käynti Tukipalvelut suorite Hoitopäivä Säännöllinen kotihoito Perhehoito Ympärivuorokautinen hoito Lyhytaikahoito (muu kuin sairaalaosasto) Kuntoutus- ja akuuttiosastohoito (lähisairaalahoito) ESH:N vuodeosastohoito Asunnonmuutostyöt Kotikuntoutus Sosiaalityö Psykogeriatrinen kotihoito (ikäihmisten työryhmä) Ikäihmisten päihdehoito Päiväkeskus Tehostettu asumispalvelu (sis kotikuntoutuksen ja psykogeriatrisen kotihoidon) Pitkäaikaislaitoshoito Kuntoutusvuodeosastohoito Perustason akuuttivuodeosastohoito Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoitopäivä Hoitopäivä Hoitojakso ( Hoitopäivä Hoidettu asiakas ) Linjauksia Palvelupaketti sisältää ikäihmiset ja sairauden takia funktionaaliselta iältään vastaavat asiakkaat Kuntoutus ja akuuttiosastohoito (lähisairaala) muodostuu nykyisistä terveyskeskuksen akuuttiosastoista, pienten sairaaloiden sisätautien ja kirurgian osastoista keskittämällä terveyskeskuksen akuuttihoito-osastoja nykyisestään Geriatrinen päivystys on päivystyspaketissa Integraatio muihin paketteihin Kotikuntoutus ja sosiaalityö koordinoidaan kuntoutuksen palvelupaketista ja on saatavissa heti kotiutuksen yhteydessä Psykogeriatrinen kotihoito koordinoidaan taas mielenterveys- ja päihdepalveluista Tavoite ohjaus; oma tuotanto keskittyy lapsiin ja nuoriin, sekä ennaltaehkäisyyn. Yksityinen tuotanto työikäisiin Vastaavasti Ikäihmisten päihdehoito tulee mielenterveys- ja päihdepalveluista Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta? Tavoite Varmistaa vanhuksen mahdollisimman pitkä kotona asuminen Varmistaa sairaalasta mahdollisimman nopea kotiin kuntoutuminen Pohdittavaa Mihin kohtiin tarvitaan palvelukriteereitä TÄSSÄ IKÄIHMISTEN POLIKLIININEN HOITO JÄTETTY AVOVASTAANOTTOPAKETTIIN Kotihoidon luokituksen uudistaminen Mitä sosiaalinen kuntoutus on vanhustenhuollossa Kotihoidon punaisella merkityt palvelut tilataanko tässä paketissa vai ko. asian omassa paketissa. (ison volyymin palvelu vosi olla tätä kautta) 21

26 Vammaisten palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Palvelutarpeen arvio Kriteerit Sosiaalityö ja palveluohjaus Vammaisten palvelut sosiaalihuoltolaki Vaikeavammaisten palvelut vammaispalvelulaki Yleinen tiedotus Palvelusuunnitelma Erityishuolto-ohjelma Palvelukohtaiset päätökset kuljetuspalvelut Hoidettu asiakas suorite Muut vammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut Vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut Hoidettu asiakas Henkilökohtainen avustaja Tilapäishoito Kotihoito Päivätoiminta Kuljetuspalvelut Asunnon muutostyöt Koneet, laitteet,apuvälineet suorite Sopeutumisvalmennus Hoidettu asiakas suorite Hoidettu asiakas Linjauksia Palvelutarpeen arvioon valtakunnallisen kriteeristön tarkastelu Palvelupaketti sisältää kolmenlaisen vammaiset, vaikeavammaiset ja kehitysvammaiset Integraatio muihin paketteihin Kuntoutus jalkautuu vammaisen kotiin tai palveluasumiseen kuntoutuksen palveluista Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta? Tavoite Varmistaa vammaisen mahdollisimman itsenäinen elämä Pohdittavaa Palvelutarpeen arvion monikirjava nimikkeistö lainsäädännössä Palveluasuminen Hoidettu asiakas hoitopäivä Kehitysvammahuolto Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Vammaisten työtoiminta Työhön kuntoutus Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat toimet Päivä - ja työtoiminta Aamu- ja iltapäivähoito Hoidettu asiakas Kotiin annettavat palvelut (itsenäisen asumisen tuki) Työ- ja päivätoiminta Työhön kuntoutus Kuntoutus ja apuvälineiden järjestäminen (mietittävä) Työtoiminta Päivätoiminta Työhön valmennus toimintapäivä suorite Hoidettu asiakas /suorite Hoidettu asiakas/toimintapäivä Kehitysvammaisten palveluasuminen Perhehoito Kehitysvammaisten laitoshoito Ohjattu asuminen Autettu asuminen Tuettu asuminen Hoidettu asiakas/hoitopäivä Hoidettu asiakas /hoitopäivä Hoidettu asiakas/hoitopäivä

27 Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote alatuote Kuntoutustarpeen arvio ja ohjaus Ikäryhmittäiset ja osin toimintakykypohjaiset toimintamllit Koti/avokuntoutus lapsille ja nuorille Hoidettu asiakas Koti/avokuntoutus työikäisille Kotikuntoutus ikäihmisille Laitoskuntoutus Veteraanikuntoutus Terapiat Koulutus ja tuki muulle henkilökunnalle Sähköiset kuntoutuspelit Apuvälineet (lainaus,korjaus,huolto) Vaativa kuntoutus Terapiat Koulutus ja tuki muulle henkilökunnalle Sähköiset kuntoutuspelit Apuvälineet (lainaus,korjaus,huolto) Fysioterapeutin suoravastaanotto terveysasemalla Vaativa kuntoutus Terapiat (pääosin kotona) Koulutus ja tuki muulle henkilökunnalle Sähköiset kuntoutuspelit Apuvälineet (lainaus,korjaus,huolto) Kodin muutostyöt Lähisairaalan (Kuntoutus- ja akuuttiosasto)kuntoutus ESH:n vuodeosastojen tuki Vaativan kuntoutuksen osastot TERAPIAT: Fysioterapia toimintaterapia puheterapia Neuropsykologine n kuntoutus TERAPIAT: fysioterapia toimintaterapia puheterapia Neuropsykologine n kuntoutus TERAPIAT: fysioterapia toimintaterapia puheterapia Neuropsykologine n kuntoutus Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Hoidettu asiakas Linjauksia: Kuntoutus on keskitetty palvelupaketti, jossa tapahtuu asiantuntijoiden tekemänä kuntoutustarpeen arvio Kuntoutustarpeen arvio yhtenäistetään ikäryhmäkohtaisesti osassa myös vammaisuuden mukaan (nykyisessä lainsäädännössä erittäin kirjava nimikkeistö) Kotiutuksen yhteyteen välitön kuntoutustarpeen arvio ja seuranta Ainoastaan vaativan kuntoutuksen osastoilla on oma henkilökunta Kuntoutus luokitellaan ikäihmisten (geriatrinen), lasten ja nuorten kuntoutus ja työikäisten kuntoutukseen Vaikeavammaisten kuntoutus jää pois lainsäädännöstä ja sen korvaa toimintakykyyn liittyvä vaativakuntoutus Rahoituksen uudistaminen siirtäisi myös Kelan terapiat ja muut Kelan kustantamat kuntoutuspalvelut tämän palvelupaketin kautta toteutettavaksi samalla jaolla. Kuntoutustarpeen arviot tehtäisiin myös silloin täällä. Mielenterveyspotilaiden kuntoutus kuuluu mielenterveys- ja päihdepalvelupakettiin Kuntoutus ja akuuttiosastohoito (lähisairaala) muodostuu nykyisistä terveyskeskuksen akuuttiosastoista, pienten sairaaloiden sisätautien ja kirurgian osastoista sekä keskittämällä terveyskeskuksen akuuttihoitoosastoja nykyisestään Sosiaalinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutus eivät kuulu tähän Pohdittavaa Vaikeavammaisten apuvälineet tulee vielä tarkentaa (tässä mallissa samalla tavalla kuin vaativa kuntoutus) Avo - ja kotikuntous voitaisiin korvata termillä arjen ympäristössä tapahtuva kuntoutus Pitääkö vaativan kuntoutuksen sisältö avata? KUNTOSALIT Integraatio muihin paketteihin Kuntoutus jalkautuu kotiin tai palveluasumiseen tai lähisairaalan vuodeosastolle tai erikoissairaanhoidon vuodeosastolle Terveydenhoitolaki määrittelee lääkinnällisen kuntoutuksen nyt 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; Mittarit : 1 kuukauden sisällä kotiutuneet millä osastolla tahansa Kotiutuksen jälkeen sairaalaan palanneet?? Tavoitteet Ikäiihmiset: Maksimoida ikäihmisten kotona asuminen Lapset ja nuoret Maksimoida itsenäisesti pärjäävien aikuisten määrä Työikäiset : maksimoida työkuntoisten määrä Vaikeavammaiset :maksimoida vaikeavammaisten toimintakyky 23

28 Vastaanottopalvelujen palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Hoitoonpääsykriteerit Ennaltaehkäisevät palvelut Terveysasemapalvelu Konsultatiivisen ja lyhyen hoidon erikoissairaanhoidon vastaanotot Omahoidon terveysvalmentaja It-linkit Kunnan liikuntatoimi, Personal Trainer-palvelut Terveysneuvontapäivät Terveyskioskit Hoidon tarpeen arvio Lääkärivastaanotto Lääkäripalvelut muille Hoitajavastaanotto Psykiatrinen tiimi Fysioterapeutin vastaanotto Sosiaalityöntekijän vastaanotto Jalkautuvat erikoislääkäripalvelut (oppiva ryhmäkonsultaatio toiminta) Muu erityispalvelu Työttömien palvelut Sisätaudit Diabetes Gastroenterologia iifektiotaudit Neurologia Keuhkosairaudet lastentaudit synnytys ja naistentaudit kardiologia korvataudit Puhelinkonsultaatio Sähköinen konsultaatio Ajanvarausvastaanottokäynti Kiireellinen hoitokäynti Kutsuntatarkastukset Kotihoitokäynti Palveluasuminen käynti Neuvolakäynti ajanvarausvastaanottokäynti kiireellinen hoitokäynti Psykiatrisen hoitaja (sis depressio) Psykiatri Fysioterapeutin vastaanottokäynti Sosiaalityöntekijän käynti Ortopedi Fysiatri Geriatri Muu jalkautuva erikoislääkäritoiminta? Ravitsemusterapia, Psykologi jalkojen hoito Kuulontutkija Silmänpohjatutkimus Tartuntatautien valvonta Mammografia seulonta Skopiat Lääkärin vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Työfysioterapeutti Työpsykologi puhelinkonsultaatio Käynti hoitajalla Käynti lääkärillä ryhmäkäynti Tämä paketti on se, minkä asiakas valitsee valitessaan terveysasemansa terveydenhuoltolain perusteella Linjaukset Terveysasemapalveluun tulee sisältyä taulukossa olevat palvelut Terveysasemalle fysioterapeutin palvelut tulevat kuntoutuksen palvelupaketista, sosiaalityöntekijän palvelut tulevat aikuissosiaalityön palvelupaketista, jalkautuvat erikoislääkäripalvelut ovat samaa palvelupakettia Työttömille rakennetaan oma palvelumuoto Konsultatiivisen ja lyhyen hoidon erikoissairaanhoidon vastaanotto eriytetään muusta erikoissairaanhoidosta vastaanottopalvelujen palvelupakettiin Kiireellinen hoito järjestyy tämän palvelupaketin kautta, mutta päivystys on oma palvelupaketti Silmätaudit ja gynekologia vaativat erityisesti hoitoonpääsy kriteereiden tarkennuksen Psykiatrisen tiimin pääasiallinen rooli tukea muuta terveysaseman henkilöstöä Integraatio muihin paketteihin Terveysasemapalveluun kuuluu lääkäripalvelu kotihoidolle, palveluasumiselle ja neuvoloihin Työttömien palveluilla integraatio aikuissosiaalityöhön ja työvoimahallintoon Terveysasemapalvelulla on primaari palvelutarpeen arvion tehtävä erityispalveluihin Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta terveistä elinvuosista??? Tavoitteet Tarjota Pohdittavaa Hoidettu potilas on tuote ja esim. pdrg luokitus voi olla pohjana, suoritteet vain kustannuslaskennan apuväline 24

29 Työterveyshuolto Toiminta Palvelu Tuote Lakisääteinen työterveyshuolto Muu sairaanhoito- ja terveyspalvelu työterveyshuoltona Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi ja toimenpide-ehdotusten tekeminen Työkykyarviot (kuntoutusarviot) Työperäisten haittojen selvittely Vajaakuntoisen työntekijän työkyvyn tukeminen HR toiminnan tukeminen (työkykyjohtaminen) Siirtyy vastaanottopalveluihin Työterveyslääkärin vastaanotto Työterveyshoitajan vastaanotto Työfysioterapeutin vastaanotto Työpsykologin vastaanotto Työpaikkaselvitykset Työkykyarviot Uusia linjaukset Työterveyshuoltoon jää vain nykyisen lainsäädännön työnantajan järjestettäväksi säädetty työterveyshuolto (työkykyä tukeva toiminta ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy), jota vahvistetaan ennaltaehkäisyn ja työnantajan HR-toimintaa tukevaan suuntaan Työterveyshuoltolaissa oleva maininta Työnantaja voi 12 :ssä tarkoitettujen palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja jää pois ja nämä palvelut tuotetaan vastaanottopalvelujen palvelupaketissa Työterveyshuollon järjestelmän piirin kuuluisivat ns. pätkätyöläiset sekä työttömäksi jääneet tietyn siirtymäajan Selvitetään tulisiko rahoitus hoitaa työeläkejärjestelmän kautta ja tulisiko työnantajan osuutta rahoituksessa vähentää Integraatio Työterveydenhuollolla vahva integraatiopinta työsuojeluun Vahva rajapinta työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen Mittarit : Maksetaan tuloksellisesta toiminnasta? Miten kannustetaan kun säästöt tulevat työeläkekassoille ja työtapaturmavakuutuksen maksajille Pohdittavaa Miten kuntoutusarviot linkkaantuvat kuntoutuksen palvelupakettiin? MUUT VAIHTOEHDOT: Työterveyshuolto nykyisellään omassa paketissa Työterveyshuolto vastaanottopalvelupaketin sisällä (jolloin työikäisten vastaanottopalvelupaketti ) NYKYISEN LAIN LINJAUKSIA Nykyisen työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Määritelmiä työterveyshuollolla työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä; 2) työkykyä ylläpitävällä toiminnalla yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä; Työnantajan järjestettäväksi 4 :ssä säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa; 2) työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet; 3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta; 4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys; 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen; 5 a) sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 5 a :ssä tarkoitetun, työntekijän työkyvyn arviointia ja työssä jatkamismahdollisuuksia koskevan lausunnon laatiminen; lausuntoon on sisällytettävä työterveyshuollon arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä työnantajan yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa tekemä selvitys työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä; ( /20) 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa; 7) osallistuminen työturvallisuuslain 46 :ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen; ( /752) 8) omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa osana tässä laissa määriteltyjä työterveyshuollon tehtäviin kuuluvia työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, 25 joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen; sekä 9) työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.

30 Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Osaamiskeskukset Anestesia, leikkaussali- ja tehotoimintojen osaamiskeskus Lastensairauksien osaamiskeskus Psykiatrian osaamiskeskus Pään alueen sairauksien osaamiskeskus Hoidettu potilas DRG luokitus Käynti Hoitojakso Hoitopäivä Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus Tulehdussairauksien osaamiskeskus Vatsa- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus Sisätaudit Neurokeskus aistisairaudet Syöpäkeskus Linjaukset Kansallisesti ohjatut osaamiskeskukset: Tuottamisvastuualueet erikoistuvat tiettyihin osaamiskokonaisuuksiin (vrt. Tanskan malli, kansallisesti ohjataan mihin mikäkin sairaala ns. erikoistuu) Vaativan erikoistason hoidossa hyödynnetään myös yksityissektorin osaamista ja resursseja (esim. laitteet) Vaativan erikoissairaanhoidon rakenne riippuu siitä miten tuotantovastuualueet ja erikoissairaanhoito päätetään hallinnollisesti Integraatio muihin paketteihin Vastaanottopalveluihin ja päivystykseen TIMO: Jääkö vaativaan vielä jotain psykiatriaa? Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota Alueelliset tulevaisuuden investoinnit Diagnostiikkakeskus Pohdittavaa: Hoitoketjuajattelun kytkeminen? Esim Sydämen vajaatoimintapotilaan vaikuttavampi hoito (PSHP) 26

31 Silmäsairauksien palvelupaketti Linjaukset Optikot mukana laajemmin kuin nyt Toiminta Palvelu Tuote Optikkotoiminta Arvio Silmälasit Optikon seuranta Siilmänpohjakuvaukset Silmänpaineseuranta Ajoterveys Muu terveydenhuoltohenkilön Silmänpohjakuvaukset palvelut Silmänpaineseuranta Silmälääkäripalvelut Arviokäynti Hoitokäynti Jatkohoitolähete operaatioon Silmäleikkaustoiminta Alatuote Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä päivystykseen Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota Pohdittavaa Mitkä hoitoketjut Diabetes, glaukoona, kaihi, Ikärappeutuma, koululaiset Lähete optikolle? Optikon lähete? 27

32 Ensihoidon palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Perustason yksikkö Hoitotason yksikkö Ensihoitolääkäriyksikkö (auto tai/ja kopteri) A-tehtävä (peruselintoimintojen vakava häiriö tai ilmeinen uhka sellaisesta). Tehtävälle ajetaan hälytysajona. B-tehtävä (peruselintoimintojen häiriötä ei voida sulkea pois). Tehtävälle ajetaan hälytysajona. C-tehtävä (peruselintoimintojen vähäinen häiriö tai muu syy, jonka vuoksi tilanne on vähintäänkin tarkastatteva paikan päällä). Tehtävälle ajetaan normaaliajona. Valmius Alatuote Suorite Linjaukset On useimmiten järjestetty aluepelastuslaitoksen toimesta ja tuotantovastuualueen ja aluepelastuslaitosten kunnat voivat olla eritävät Tulee sisältää myös kriisitilanteissa valmiuden Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä päivystykseen Ensivastetoiminta Siirtokuljetus D-tehtävä (päivystysluonteinen kiireetön ensihoitotehtävä tai aikatilaustehtävä). Tehtävälle ajetaan normaaliajona. Valmius Suorite Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota Vastuulääkäripalvelu Kenttäjohtamistoiminta 24/7 Terveydenhuollon operatiivisen tilanteen johtaminen alueella Valmius Pohdittavaa Onko tulipalvelupaketti 28

33 Päivystyksen palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Perustason yleislääkäripäivystys (vain erikoisalueilla) Lääkärivastaanotto Hoitajavastaanotto Keskitetty yhteispäivystys Osa-aikainen (voi olla osa-aikainen esim. 8-22) Perustason 24/7 (sis. edellä mainitun perustason ) Vaativan tason 24/7 Käynti Perustasonlääkärivastaanotto Hoitajavastaanotto perustason erikoislääkäri (kirurgia,sisätaudit) Perustasonlääkärivastaanotto Hoitajavastaanotto Geriatrinen päivystysmalli Keskussairaala tasoinen erikoislääkäripäivystys Päihde- ja mielenterveyshoitaja vastaanotto (psykiatriakonsultaatio) Seurantaosasto/mahdollisuus seurantaan Selviämishoitoasema/-yksikkö Sosiaalipäivystys Hammaslääkäripäivystys Perustasonlääkärivastaanotto Hoitajavastaanotto Geriatrinen päivystysmalli Kaikki päivystävät erikoisalat vastaanotto Päihde- ja mielenterveyshoitaja vastaanotto (psykiatriakonsultaatio) Seurantaosasto/mahdollisuus seurantaan Sosiaalipäivystys Hammaslääkäripäivysys Käynti Käynti Nopeankäynnin potilas Monioireinen potilas Hätätilapotilas Nopeankäynnin potilas Monioireinen potilas Hätätilapotilas Linjaukset Kiireellinen hoito hoidetaan vastaanotoilla ja mahdollisilla iltavastaanotoilla terveysasemilla, joiden tulee toimia niin että päivystykseen ohjautuu vain päivystyspotilaita Päivystysyksikön yhteydessä olevan selviämishoitoasema/-yksikön, jossa hoitohenkilökunta on osin psykiatrisen koulutuksen saaneita ja somaattista puolta hoidetaan yhtä intensiivisesti kuin muillakin potilailla, on osoitettu rauhoittavan päivystyspisteen ilmapiiriä ja varmistavan hoidon toteutumisen Integraatio muihin paketteihin Vastaaanottopalveluhin ja vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä ensihoitoon Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota Pohdittavaa 29

34 Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Kalliiden monipalvelujen Henkilökohtainen käyttäjien palveluohjaus palveluohjaaja Linjaukset Jokaiseen palvelupakettiin kuuluu paketin sisäinen palvelun tai hoidon tarpeen arvio ja palveluohjaus Monikäyttäjä, joka syystä tai toisesta käyttää usean palvelupaketin toimintoja nimetään palveluohjaaja Määriteltävä kriteerit, koska tarve laukeaa Pysyykö kustannukset alkuperäisessä paketissa vai kerätäänkö kustannukset tänne? On enemmänkin uusi tuote kuin itse palvelupaketti. Näiden asiakkaiden käyttämät resurssit kuuluvat muihin paketteihin, lukuun ottamatta palveluohjausta. Integraatio muihin paketteihin Kaikkiin palvelupaketteihin Mittarit : Miten maksetaan tuloksellisesta toiminnasta?? Tavoitteet Tarjota Pohdittavaa Onko pitkään työttömänä ollut tässä Onko v nuori päide/mielenterveysongelmainen tässä Liputusjärjestelmä (Tajua mut) 30

35 Omahoidon palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Käyttöliittymät Digitaaliset omahoitoja seurantapalvelut Itsepalvelutoiminnot Duodecim Duodecim Kansalaisen terveyskirjasto Palveluneuvonta Nettiterapia Valinnaisuus tulevaisuudessa Tuottajahinta sidotaan Pohdintaa n 31

36 Lääkehuoltopaketti lääkekulutuksesta 90 % (lääkepakkausten määrä) avohuollossa ja kustannuksissa mitattuna n. 75 % rahoituskysymykset: avohuollon lääkkeet (Kela-korvaukset), julkisessa terveydenhuollossa käytettävät ns. sairaalalääkkeet (asiakasmaksut), rokotteet (asiakasmaksu/maksuton) ja tartuntatautilain mukainen lääkehuolto (maksuton) lääkehuollon erilaiset jakelujärjestelmät ja niiden vaikutus kustannuksiin (avohuollon lääkkeissä jakelukustannukset sisältyy lääkkeen hintaan, kun julkisen terveydenhuollon lääkkeissä otettu huomioon vain hankintahinta) lääkkeiden saatavuuden turvaaminen myös syrjäseuduilla (kattava apteekkiverkosto) lääkkeiden hankinta ja hinnoittelu erilainen eri järjestelmissä avohuollon lääkkeissä kansallinen ohjaus (korvausjärjestelmä) sekä korvattavuus- ja hintasääntely (kustannustenhallinta) HTA-arviointi uusissa avohuollon lääkkeissä (kansallinen taso) toimeenpanon osalta otettava huomioon, miten palvelupaketissa lääkekustannus otettaisiin huomioon ja olisiko kaikki lääkkeet samassa asemassa (ei eritasoisia omavastuuosuuksia), avohuollon apteekit käsittelevät yli 50 milj. lääkemääräystä/v. apteekkien ja kelan välille on rakennettu tietojärjestelmä, joka päivittää asiakkaan ostot reaaliaikaisesti ja kelan tietojärjestelmät päivittävät lääkeostojen kertymän (alkuomavastuu, lääkekatto) vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen (asiakkaiden tarpeiden mukainen ja riittävän kattava lääkevalikoima) arvioitava palvelupaketin ulkopuolelle jäävä lääkehoito; jakelu, hankinta, rahoitus mahdollisten muutosten kustannusvaikutukset arvioitava 32

37 PALVELUPAKETIT MISSÄ MENNÄÄN? Kalvo on luonnos tapaamiseen 10.4 stm Ajatuksia jatkosta Pakettien määrä - Kelarahoitus mukaan? Pakettien sisältö - keskustelu jatkuu vielä - Miten terveysasematoiminta jakautuu Palvelupaketit 1. Suun terveydenhuollon palvelupaketti 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 3. Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti 4. Aikuissosiaalityön palvelupaketti 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelupaketti 7. Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti 8. Työterveys 9. Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti(uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) 10. Terveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelupaketti 11. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti 12. Päivystys 13. Ensihoito 14. Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) 15. Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. Pakettien kustannuslaskenta suhteessa tuotteistamiseen (esim. PDRG) Palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Manuaalin teko Pilotointi 33

38 Hoivan palvelupaketti Yhdistetty tietokanta: Kulut kunnittain ikaryhma Palvelupaketti (Kaikki) Hoito ja Hoiva Riviotsikot Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Imatra Muu kunta #PUUTTUU! Kaikki yhteensä Kotihoito Sosiaalityö Päiväkeskus Säännöllinen kotihoito Tukipalvelut Tilapäinen kotihoito Omaishoidon tuki Rahaetuus Palvelutarpeen arvio Vanhusten ennaltaehkäisevät palvelut Neuvonta- ja ohjaus Päivätoimintakeskukset Ympärivuorokautinen hoito Pitkäaikaislaitoshoito Tehostettu palveluasuminen (sis kotikuntoutuksen ja psykogeriatrisen kotihoidon) Kaikki yhteensä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

39 Palvelupaketeista asiakkaan palveluksi = hoito- tai palveluketjuksi Palvelupaketit 1. Suun terveydenhuollon palvelupaketti 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 3. Lasten ja nuorten ja perheiden palvelupaketti 4. Aikuissosiaalityön palvelupaketti 5. Hoito- ja hoivapalvelut 6. Vammaisten palvelupaketti 7. Somaattisen kuntoutuksen palvelupaketti 8. Työterveys 9. Integraation edistämistä tukeva palvelupaketti (uusi tuote eli monen palvelupaketin käyttäjien palveluohjaus) 10. Terveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelupaketti 11. Vaativan erikoissairaanhoidon palvelupaketti 12. Päivystys 13. Ensihoito 14. Lääkehuoltopalvelupaketti (sisältö puuttuu vielä) 15. Matkapalvelupaketti (sisältö puutuu vielä) Tukipalvelupaketit 16. IT-palvelujen tukipaketti 17. Hankintojen tukipalvelut 18. Omahoidon tukipaketti 18. Hyvinvoinnin edistämisen tukipaketti Pakettien määrä Pakettien sisältö Rajaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja kehittämistoiminta tarkennettava Tukipalvelupaketit järjestäjä (sote alue) tarjoaa kaikille tuottajille suoraan. Keskitetysti järjestetty palvelu tukee alueen kaikkien tuottajien palvelutuotantoa. Hallintomalli Palvelutarpeen arvioprosessi Tuotteistaminen hoito- tai palveluketjut AHV -potilas Nuori mielenterveyspotilas Palvelupaketit ovat varasto, josta palveluohjaus käyttää resursseja asiakkaille Palvelupaketit, hoitoketjut ja tuotteistaminen ovat kolme ulottuvuutta, joita kaikkia tarvitaan! Mikään ei ole tosiaan poissulkeva. Näkymät: 1. Järjestäminen tuottaminen 2. Ketjut 3. Tuotteistaminen 4. Organisaatio 5. digitalisaatio Työtön Lonkkapotilas Jne Jne Jne Jne Ennaltaehkäisevä työmiten kuvataan (paketin sisälläkoko sote yhteiset-kunta) 35

40 Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali

41 Yhteenveto 2VÄL

42 Palvelupaketit tekevät kuntien palvelutuotannosta vertailukelpoisia Sitran ehdottama palvelupakettimalli on tapa siirtää rahaa tilaajan ja tuottajan välillä, mutta se myös luo kehikon, jonka mukaan kustannukset ja suoritteet raportoidaan läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus paranevat merkittävästi Tässä selvityksessä palvelupaketit on määritelty Kuntamaisema-tietokannan jaottelun mukaisesti Palvelupaketit on laskettu yhdenmukaisin perustein kaikille kunnille - Samat palvelut aina samaan pakettiin riippumatta kunnan organisaatiorakenteesta Palvelupaketit on pyritty määrittelemään niin, että niiden välillä on vaikea osaoptimoida - Vaikea madaltaa yhden paketin kustannuksia siirtämällä asiakkaat toisen palvelupaketin piiriin, esimerkiksi kaikki hoito- ja hoivapalvelut (ESH:a lukuunottamatta) ovat yhdessä paketissa ja aikuisten psykososiaaliset palvelut (sisältäen psykiatrisen ESH:n) muodostavat toisen paketin Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kunta 1 Kunta 2 Sosiaali-ja vanhuspalvelut Kaikki kunnat Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhoito Vanhuspalvelut Esimerkki palvelupakettien muodostamisesta 3

43 Selvityksen tavoitteena oli palvelupakettiajattelun konkretisointi sekä taloudellisen potentiaalin arviointi Tämän selvityksen tavoitteet: - Jaotella kuntien kustannukset palvelupakettiajattelun mukaisesti ja arvioida pakettien kustannuksia per asukas - Arvioida sote-kustannusten taloudellista potentiaalia koko maan tasolla vertaamalla alueiden kustannuksia keskenään sekä 1) sote-kokonaiskustannusten tasolla että 2) palvelupaketeittain Kokonaiskustannuksille sekä palvelupakettien kustannuksille määritetään tavoitetaso, joka huomioi kohdeväestön tarpeet - Tässä selvityksessä käytetyt väestön tarpeita huomioivat muuttujat ovat suuntaa antavia eikä niitä tule käyttää sellaisenaan ilman jatkoselvityksiä Aineistona käytettiin sekä SotkaNetistä saatuja kuntien sote-kokonaiskustannuksia että Kuntamaisema-tietokannassa olevien kuntien ja kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden tilinpäätöstietoja Paketin 1 kustannus Paketin 2 kustannus Paketin 3 kustannus Paketin 4 kustannus Paketin 5 kustannus Paketin 6 kustannus 1 Kunta 1 Kunta 2 2 Paketin 1 kustannus Paketin 2 kustannus Paketin 3 kustannus Paketin 4 kustannus Paketin 5 kustannus Paketin 6 kustannus Sote-kokonaiskustannus Sote-kokonaiskustannus Taloudellista potentiaalia arvioitiin sekä sotekokonaiskustannusten tasolla (1) että palvelupakettitasolla (2) 4

44 Hoito ja hoiva /asukas Koko maan sote-palveluiden taloudellista potentiaalia voidaan laskea vertailemalla eri alueiden kustannustasoja keskenään Huomioidaan väestön palvelutarpeen vaikutus kustannuksiin Etsitään parhaiten sote- kokonaiskustannuksia tai palvelupaketin kustannuksia selittävä väestöä kuvaava muuttuja. Muuttuja(t) vaihtelee paketeittain Pystytään laskemaan keskimääräinen kustannustaso väestön palvelutarve huomioiden Lasketaan aluekohtainen taloudellinen potentiaali verrattuna nykyiseen keskimääräiseen kustannustasoon Alueiden, jotka ovat keskimääräisen kustannuksen yläpuolella (punainen alue kuvaajassa), oletetaan pääsevän keskimääräiselle kustannustasolle, jossa palvelutarve on huomioitu Taloudellinen potentiaali on nykyisen kustannuksen ja keskimääräisen kustannustason erotus Keskimääräitä kustannustasoa edullisemmin palvelunsa tuottavilla alueilla (vihreä alue) ei taloudellista potentiaalia Lasketaan taloudelliset potentiaalit yhteen ja suhteutetaan koko maan kustannustasoon Kerrotaan alueen asukaskohtainen taloudellinen potentiaali alueen väestöllä alueen taloudellinen potentiaali Summataan eri alueiden taloudelliset potentiaalit yhteen koko tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali Suhteutetaan tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali koko maan tasoon Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 3 Alue 1 Taloudellinen potentiaali / asukas 170 /as väestö Taloudellinen potentiaali yhteensä Alue ,4 M Alue n x x x M Yhteensä x x 3,4 + x M Esimerkki potentiaalin laskemisesta 2 Yksittäinen tarkasteltu alue 5

45 Taloudellinen potentiaali on suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin kokonaiskustannusten tasolla Pakettitasolla tehty laskelma tuottaa suuremman taloudellisen potentiaalin, koska ero alueiden välillä ovat suuremmat kuin kokonaiskustannuksessa - Kukin alue voi tuottaa osan palveluista keskimääräistä edullisemmin ja osan keskimääräistä kalliimmin Lopputuloksena kokonaiskustannus on lähellä eri alueiden keskikustannusta, mikä ei indikoi taloudellista potentiaalia - Palvelupakettikohtaisesti tarkasteltaessa edullisesti tuotetut palvelut eivät kompensoi kalliilla tuotettujen palveluiden kustannustasoa (kts. kuva) Palvelupakettikohtaiset laskelmat on tehty bruttokustannuksilla ja kokonaiskustannuksilla tehdyt laskelmat nettokustannuksilla. - Nettokustannuksilla laskettu taloudellinen potentiaali on skaalattu bruttokustannusten tasolle - Ero brutto- ja nettokustannuksissa selittyy palveluiden käyttäjien maksamilla asiakasmaksuilla, joiden suuruus ei vaihtele suuresti alueiden välillä tulosten skaalaaminen ei aiheuta merkittäviä vääristymiä Taloudellisen potentiaalin realisoituminen edellyttää kalliilla sote-palvelunsa tuottavien pääsemistä keskimääräiselle kustannustasolle - Kustannustasossa huomioitu väestön palvelutarve Taloudellisen potentiaalin realisoiminen on osin tehtävissä ilman hallinnollisia muutoksia, mutta palvelupakettikohtaiset tuotannon integraatiot ja palvelukokonaisuuden johtaminen tehostavat muutoksen toteuttamista. Aikuissosiaalityö Aikuispsykososiaaliset Erikoissairaanhoito Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanotto YHTEENSÄ Alueen palvelupaketin potentiaali Taloudellinen potentiaali, M Esimerkki yksittäisen alueen taloudellisen potentiaalin laskemisesta Palvelupakettikohtaisesti käytetään vain taloudellista potentiaalia sisältävien pakettien summaa (punaisella alueella keskiarvoon) Kokonaiskustannuksissa vertaillaan pakettien yhteissummaa, jossa edullisesti tuotetut palvelut laskevat kunnan kokonaiskustannusta 6

46 Taloudellinen potentiaali on suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin kokonaiskustannusten tasolla Taloudellinen potentiaali riippuu siitä, mitä mallia* laskelmissa on käytetty Kuntien sote-palveluiden kokonaiskustannusten tasolla tehtyjen ylhäältä alas -laskelmien tuottama arvio koko maan taloudelliselle potentiaalille bruttokustannuksissa liikkuu välillä M - Vuoden 2013 bruttokustannuksista 2,9-4,3 % - Eri mallien antamien potentiaalien keskiarvo 780 M Palvelupakettien tasolla alhaalta ylös tehtyjen laskelmien indikoima potentiaali bruttokustannuksissa vaihtelee välillä M - Asukaskohtainen taloudellinen potentiaali tutkitulla alueella keskimäärin 168 euroa per henkilö, mikä vastaa 4,8 % alueen kokonaisbruttokustannuksista - Potentiaalien vaihteluväli vuoden 2013 bruttokustannuksiin suhteutettuna 4,1-5,4 % - Eri mallien antamien taloudellisten potentiaalien keskiarvo noin 1,1 mrd - Analyysissä mukana olevat alueet ovat suhteellisen edustava otos Suomen kunnista Laskelmissa oletettu keskimääräistä kalliimmalla palvelut tuotettavien alueiden pääsevän keskimääräiselle tasolle - Keskimääräistä tasoa on lisäksi joka kunnan kohdalla korjattu demografisilla tekijöillä ja sairastavuudella 23,0 22,5 22,0 21,5 21,0 20,5 20,0 Kokonaiskustannuksilla laskettu Palvelupakettikustannuksilla laskettu 2013 bruttokustannus Koko maan sote-kustannustaso eri malleilla laskettuna, miljardia euroa Kustannustaso pienimmän potentiaalin mallissa Kustannustaso mallien keskiarvopotentiaalilla Kustannustaso suurimman potentiaalin mallissa *Eri malleilla viitataan erilaisilla väestön ominaisuuksia kuvaavilla indikaattoreilla saatuihin potentiaaleihin 7

47 Taloudellisesta potentiaalista (1,1 mrd )* suuri osa on hoidossa ja hoivassa sekä erikoissairaanhoidossa Hoito ja hoiva sekä erikoissairaanhoito ovat myös kustannuksiltaan kaksi suurinta erää Koko taloudellisesta potentiaalista 26 % hoidossa ja hoivassa - Hoidon ja hoivan osuus koko sote-kustannuksista oli tarkastellulla alueella 27 % Toiseksi eniten taloudellista potentiaalia erikoissairaanhoidossa 22 % osuudella - Erikoissairaanhoidon osuus koko sote-kustannuksista oli tarkastellulla alueella 30 % - Erikoissairaanhoidon taloudellinen potentiaali suhteessa palvelupaketin kustannusten suuruuteen keskimääräistä pienempi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M 26 % = 284 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Perhepalvelut Kuntoutus Hoito ja hoiva Suhteellisesti eniten taloudellista potentiaalia aikuispsykososiaalisissa palveluissa - Aikuispsykososiaalisten palvelujen osuus kustannuksista vain 7 %, mutta osuus kokonaispotentiaalista jopa 15 % - Mielenterveys- ja päihdepalvelujen painopisteet vaihtelevat huomattavasti eri alueiden välillä, mikä aiheuttaa suuria eroja kustannustasoon 40 % 30 % 20 % 10 % 22 % = 240 M 8 % = 86 M 15 % = 168 M ESH Aikuissosiaalityö Aikuispsykososiaaliset 0 % Säästöpotentiaali Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista sekä potentiaali koko maan tasolla *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 8

48 Palvelupakettikohtainen analyysi 2VÄL

49 Aikuispsykososiaaliset /as Aikuispsykososiaaliset palvelut Syitä alueiden välisiin eroihin Mielenterveysasumispalveluiden runsaskäyttö ja asumispalveluiden kuntouttavan työn vaihteleva taso Vaihteleva psykiatrisen laitoshoidon sairastavuudesta riippumaton käyttö Laitos- ja asumispalveluiden integraatio avopalveluiden kanssa Painotuksen siirtäminen laitoshoidosta ja palveluasumisesta riittävään avohoitoon ja kotona asumisen tukeen. 100 % 90 % 80 % 70 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun työkyvyttömyysindeksiin 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % % = 240 M ESH % % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 10

50 Aikuissosiaalityö /as Aikuissosiaalityö Syitä alueiden välisiin eroihin Toimeentulotuen myöntämiskriteereissä on eroaja Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat eri tavalla käytössä 100 % 90 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M Vastaanotto Vammaispalvelut Aktivointitoiminta eritasoista eri alueilla Kriteerien yhtenäistäminen ja työttömien aktivointiprosessin kehittäminen ja integroiminen kunnan työtoimintaan ja työvoimahallintoon 80 % 70 % 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % 30 % 22 % = 240 M ESH % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Yksinhuoltajien osuus perheistä, % 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 11

51 Erikoissairaanhoito /as Erikoissairaanhoito Syitä alueiden välisiin eroihin Sairaalaverkon pirstaleisuus ja pienet sairaalat näyttävät johtavan korkeampaan palvelukäyttöön suhteessa väestöön, mikä johtaa korkeampiin kustannuksiin Vuodeosastokapasiteetin määrä suhteessa väestöön vaihtelee Siirtyminen tehokkuuden kannalta riittävän volyymin tuottaviin sairaalayksiköihin 100 % 90 % 80 % 70 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % % = 240 M ESH % % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 12

52 Hoito ja hoiva /as Hoito ja hoiva Syitä alueiden välisiin eroihin Palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon (ympärivuorokautinen hoito) peittävyyden suuret alueelliset vaihtelut Erot palveluasumisen yksikköhinnoissa Akuuttivuodeosastojen jaksojen kesto ja kuntouttavan työotteen toteutuminen Toimivan palveluohjauksen ja tehokkaan kotihoidon mahdollistama ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden lasku 100 % 90 % 80 % 70 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % % = 240 M ESH % % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 13

53 Kuntoutus /as Kuntoutus Syitä alueiden välisiin eroihin Kuntoutukseen pääsyn kriteerien vaihtelu alueittain Kuntoutuksen hajanaisuus ja koordinoimattomuus, kustannuksia vaikea saada esiin Kuntoutuksen uudelleen organisointi ja rahoituksen yksinkertaistaminen 100 % 90 % 80 % 70 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan sepelvaltimotautiindeksiin 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % % = 240 M ESH % % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 14

54 Perhepalvelut /as Perhepalvelut Syitä alueiden välisiin eroihin Kodin ulkopuolelle sijoitusten määrän vaihtelut Kilpailutilanteen myötä laitoshoidon ja perhekotien yksikköhinnat vaihtelevat 100 % 90 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M Vastaanotto Vammaispalvelut Rekrytoinnin aktiivisuuden tuomat erot perhehoidon osuuteen sijoituksista Palvelutarpeen arvion ja palveluohjauksen toimivuudessa eroja Perhehoidon rekrytoinnin ja tuen kehittäminen Perhekotien ja laitoshoidon kilpailutilanteen kautta kehittäminen 80 % 70 % 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Avohoidon ja -huollon palvelujen integrointi Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % 30 % 22 % = 240 M ESH % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Yksinhuoltajien osuus perheistä, % 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 15

55 Suun terveydenhuolto /as Suun terveydenhuolto (Kuntien ja Kelan maksamat kustannukset) Syitä alueiden välisiin eroihin Yksityisen suun terveydenhuollon osuus vaihtelee kuntien välillä Tehokkaimpien tuotantomuotojen implementoinnin taso vaihtelee kilpailullisen asetelman lisääminen uudistamalla rahoitusmalli ja hoitoonpääsykriteerien tasalaatuistaminen 100 % 90 % 80 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terv.huolto Perhepalvelut 70 % 2 % = 23 M Kuntoutus Kustannustaso suhteessa ikävakioituun lääkekorvausoikeusindeksiin 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % 30 % 22 % = 240 M ESH % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 16

56 Vammaispalvelut /as Vammaispalvelut Syitä alueiden välisiin eroihin Kehitysvammapalveluissa palveluasumisen yksikköhinnat vaihtelevat Vammaispalvelut perustuvat subjektiivisiin oikeuksiin ja kunnan harkintaan; palveluiden myöntämisperusteet vaihtelevat kuntien välillä Toimivan palvelutarpeenarvion ja ohjauksen avulla tasalaatuisemmat alueelliset päätökset Palveluasumisen tehostaminen rakenteellisesti ja yksikköhinnoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä olevien osuuteen väestöstä 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % 30 % 22 % = 240 M ESH % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / as 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 17

57 Vastaanotto /as Vastaanottopalvelut Syitä alueiden välisiin eroihin Harvaan asutuilla alueilla lääkäripula nostaa henkilöstökustannuksia erityisesti lääkärivastaanotoilla Yksikköjen tehokkuuksissa eroja Vaikuttavuus erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa vaihtelee kunnittain Toimintamallin kehittäminen ja integrointi erikoislääkäripalveluihin nykyistä paremmin 100 % 90 % 80 % 70 % 8 % = 88 M 8 % = 82 M 3 % = 38 M 7 % = 78 M 2 % = 23 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terv.huolto Perhepalvelut Kuntoutus Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan lääkekorvausoikeusindeksiin 60 % 26 % = 284 M Hoito ja hoiva % % 30 % 22 % = 240 M ESH % 8 % = 86 M Aikuissosiaalityö Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton 10 % 0 % 15 % = 168 M Taloudellinen potentiaali* Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle 18

58 Hoito ja hoiva /asukas Vertaamalla keskimääräisen kustannustason sijaan 5./20 edullisimpaan alueeseen on taloudellinen potentiaali 2,7 mrd Asettamalla tavoiteltu kustannustaso keskimääräistä alemmas parhaan 25 prosentin eli 5. edullisimman alueen kohdalle, saadaan taloudelliseksi potentiaaliksi 2,7 mrd - Edullisimmin palvelunsa tuottava 25 % alueista tuottaa jo palvelunsa tällä tavoitetasolla tai edullisemmin Palvelupakettien osuudet taloudellisesta potentiaalista eivät muutu merkittävästi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 7 % = 196 M 8 % = 212 M 4 % = 106 M 9 % = 229 M 2 % = 61 M 25 % = 665 M Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Perhepalvelut Kuntoutus 40 % Hoito ja hoiva 30 % 23 % = 625 M ESH Aikuissosiaalityö % 9 % = 243 M Aikuispsykososiaaliset /as % 0 % 13 % = 353 M Säästöpotentiaali Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % 13 Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista sek palvelupaketin potentiaali koko maan tasolla 19

59 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta 2VÄL

60 Palvelupakettikohtaisessa laskennassa käytetään hyväksi Maisema-järjestelmän palvelupakettien kustannustietoja 1) Lähtötiedot 2) Väestön ominaisuuksien vaikutus kustannustasoon 3) Tavoitekustannustason määrittäminen Kustannustiedot: 19 alueelta sosiaalija terveystoimen bruttokustannukset jaettuna yhdenmukaisesti 9 eri palvelupakettikokonaisuudelle* Väestöön liittyvät tunnusluvut: mm. väestön ikärakenteeseen, sairastavuuteen sekä vammaispalveluihin liittyviä tunnuslukuja Etsitään parhaiten yksittäisen palvelupaketin kustannuksia (~palvelun tarvetta) selittävät alueiden väestöön liittyvät tunnusluvut Selvitetään, kuinka paljon väestön ominaisuudet vaikuttavat kustannustasoon Lasketaan jokaiselle alueelle tavoitekustannustasot eri palvelupaketeille Tavoitekustannustasoksi on määritelty regressiofunktio, jossa selittävänä muuttujana ovat väestöön liittyvät tunnusluvut 4) palvelupaketin potentiaali koko alueella 5) Kokonaispotentiaali Palvelupakettikohtainen potentiaali on nykyisen kustannustason ja tavoitekustannustason erotus Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta alempi, Summataan palvelupakettikohtaiset taloudelliset potentiaalit yhteen Pohditaan, kuinka hyvin tulokset ovat yleistettävissä koko maan tasolla ei laskennallista potentiaalia ole *Kustannuksiin lisätty suun terveydenhuollon osalta myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset 21

61 Kuntamaiseman tietokanta yhdenmukaistaa kuntien kirjavat tilinpäätöstiedot Perustuu kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tilinpäätöksen mukaisiin tietoihin. Kuntien käyttötalouden tilinpäätökset viedään sellaisenaan Kuntamaiseman tietokantaan, jossa ne jaetaan ennalta tehtyjen määrittelyjen mukaan yksittäisten kuntien organisaatiorakenteista poikkeaville palvelupaketeille. Tämä määrittelytyö on tehty yhdessä kunnan kanssa. Talousdata kerätään kustannuspaikoittain tai tarvittaessa toiminnoittain tilitasolla (sekä sisäiset että ulkoiset tilit). Kukin kustannuspaikka on kytketty Maiseman palvelupakettiin ja siellä tarkemmin yksittäisiin palveluihin. Kustannuspaikka on tarvittaessa jaettu vielä tarkemmin esim. suoritteiden perusteella eri palveluille, mikäli kirjanpidon tarkkuus ei ole ollut riittävä. Talousdatasta on poistettu yhteistoiminta-alueiden kuntaosuudet, sekä mahdollisesti muu palveluiden ristikkäiskäytöstä aiheutunut sisäinen laskutus. Hallinnon osuus on vyörytetty palvelupaketeille niiden bruttokustannusten suhteessa, mikäli sitä ei ole kirjanpidossa sisäisesti laskutettu Erikoissairaanhoidon kustannukset on saatu sairaanhoitopiirien kuntalaskutustiedoista, ja ne on täsmäytetty kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjanpitoon. 22

62 Tutkitun alueen väestöpohja vastaa noin 14 % koko maan väestöstä - Osa alueista on yksittäisiä kuntia ja osa koostuu useammasta kunnasta Laskelmissa käytetyt alueet Asukasluku Alueiden määrä Keskikustannus / as > < Yhteensä

63 Palvelupaketeittain asukaskohtaisissa kustannuksissa huomattavaa hajontaa Maisema-järjestelmän palvelupaketit Palvelupaketti Aikuispsykososiaaliset palvelut Kustannus, /as Palvelupaketin hinta, /as* Min. Max. Ka Min. Max. Ka Sisältää Mielenterveys- ja päihdepalvelut sisältäen psykiatrisen erikoissairaanhoidon Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, työllistämistoiminta ym. sosiaalityö Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito ilman psykiatrian palveluita Hoito & hoiva Omaishoidon tuki, Kotihoito, Päiväkeskukset, tehostettu palveluasuminen, vanhusten laitoshoito, perusterveydenhuollon vuodeosasto Kuntoutus Terapia- ja kuntoutusasiakkaat, lääkinnällinen kuntoutus ja veteraanikuntoutus Perhepalvelut Lastensuojelu, perheneuvola Suun terveydenhuolto** Perustason suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vaikea- ja kehitysvammaisten palvelut Vastaanotto Perustason vastaanottopalvelut sisältäen neuvolat, tutkimukset ja sairaankuljetuksen *Laskettu ensisijaisella regressiomallilla **Kustannuksiin lisätty myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset 24

64 Aikuispsykososiaaliset /as Aikuispsykososiaaliset palvelut Selittävät muuttujat Malli Muuttujat yhtälö 1 x = Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu 2 x = THL mielenterveysindeksi, ikävakioimaton y = 1,53x + 46,9 Selitysaste (R²) 0,49 y = 1,89x + 7,99 0,45 Yhteenveto Mielenterveys- ja päihdepalveluista koostuvien psykososiaalisten palveluiden kustannuksia selittävät parhaiten Kelan työkyvyttömyysindeksi ja THL.n mielenterveysindeksi Malli 2 antaa pienimmän potentiaalin (21 /asukas), joka vastaa 8,8 % alueiden keskikustannuksesta 3 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 4 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = 2,01x + 0,40 0,44 y = 2,71x - 67,2 0,38 Malli 3 antaa korkeimman potentiaalin (30 /asukas), joka vastaa 12,5 % maisemakuntien keskikustannuksesta Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun työkyvyttömyysindeksiin Potentiaali keskimäärin per asukas, Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu ,4 30,1 26,4 21,0 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 25

65 Aikuissosiaalityö /as Aikuissosiaalityö Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x 1 = Yksinhuoltajien osuus perheistä x 2 = vuotiaat / väestö 2 x 1 = Yksin asujien osuus väestöstä x 2 = vuotiaat / väestö 3 x 1 = työttömät, % työvoimasta x 2 = vuotiaat / väestö y = 9,39x 1 + 8,76x y = 13,5x ,7x y = 16,2x ,0x Selitysaste (R²) 0,67 0,62 0,60 Yhteenveto Suurimmaksi osaksi toimeentulotuesta ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta koostuvaa aikuissosiaalityötä selittää parhaiten yksinhuoltajien osuuden perheistä ja aikuisten väestöosuuden yhdistelmä Selitysaste monimuuttujamalleilla on huomattavasti korkeampi kuin yksittäisillä muuttujilla Potentiaali mallilla 1 on 11 euroa asukasta kohden, mikä vastaa 5,4 % keskikustannuksista Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä Yksinhuoltajien osuus perheistä, % Potentiaali keskimäärin per asukas, ,2 6 13,1 11, Malli 1 Malli 2 Malli 3 26

66 Erikoissairaanhoito /as Erikoissairaanhoito Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä 2 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 3 x = Kelan kuolleisuusindeksi, ikävakioimaton 4 X = THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 46,0x Selitysaste (R²) 0,55 y = 4,41x ,55 y = 3,79x ,53 y = 5,24x ,42 Yhteenveto Erikoissairaanhoidon kustannuksia parhaiten kuvaa yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä Myös Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi ja kuolleisuusindeksi selittävät erikoissairaanhoidon kustannuksia varsin hyvin johtuen niiden sidonnaisuudesta vanhusten osuuteen Laskennallinen potentiaali on mallista riippuen vain 3,1-3,8 % erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä Potentiaali keskimäärin per asukas, Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 38,6 36,3 32,8 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 27

67 Hoito & hoiva /as Hoito ja hoiva Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä Selitysaste (R²) y = 101x + 61,4 0,79 2 x = Kelan kuolleisuusindeksi y = 8,18x ,75 3 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 8,85x - 12,2 0,66 4 x = THL sote-tarvekerroin y = 19,8x ,65 Yhteenveto Hoidon ja hoivan palveluita käyttävät lähinnä vanhukset viimeisinä elinvuosinaan Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä ja muut vanhusten suhteelliseen väestöosuuteen linkittyvät muuttujat antavat korkean selitysasteen Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 4,3 5,1 % hoidon ja hoivan kokonaiskustannuksista Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen Potentiaali keskimäärin per asukas, Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 46,0 42,9 39,6 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 28

68 Kuntoutus /as Kuntoutus Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Sepelvaltimotautiindeksi, ikävakioimaton 2 x = Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu 3 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 4 Poikkeama eri alueiden kustannuksen keskiarvosta y = 0,32x + 10,0 Selitysaste (R²) 0,39 y = 0,36x + 3,17 0,33 y = 0,69x - 29,2 0,30 y = 45 Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan sepelvaltimotauti-indeksiin Yhteenveto Logiikaltaan aukotonta kuntoutuksen kustannuksia korkealla selitysasteella selittävää muuttujaa ei löytynyt. Kuntoutuksen sisältö ja laajuus todennäköisesti vaihtelevat varsin paljon alueittain Neljänneksi malliksi otettu mukaan alueiden asukaskohtaisen kustannuksen keskiarvo, 45 euroa per asukas Potentiaali vastaa laskentatavasta riippuen 7,6-10,9 % kokonaiskustannuksista Potentiaali keskimäärin per asukas, Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 4,3 3,0 3,5 3,6 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 29

69 Perhepalvelut /as Perhepalvelut Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Yksinhuoltajien osuus perheistä y = 4,04x + 72,5 Selitysaste (R²) 0,34 2 x = Lasten osuus väestöstä y = -7,93x ,31 - Työttömät, % työvoimasta y = 4,94x ,11 Yhteenveto Suurimmaksi osaksi lastensuojelun kustannuksista koostuvien perhepalveluiden kustannuksia selittävät lähinnä yksinhuoltajien osuus perheistä ja lasten osuus väestöstä Kenties yllättävästi suuri lasten osuus väestöstä indikoi pieniä asukaskohtaisia kustannuksia Muilla muuttujilla ei päästy järkeviin selitysasteisiin Potentiaali 4,9-7,5 % perhepalveluiden kokonaiskustannuksista Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä Yksinhuoltajien osuus perheistä, % Potentiaali keskimäärin per asukas, ,5 6 9, Malli 1 Malli 2 30

70 Suun terveydenhuolto /as Suun terveydenhuolto Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Kela lääkekorvausoikeusindeks i, ikävakioitu 2 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioitu 3 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = -3,65x Selitysaste (R²) 0,82 y = -2,72x ,67 y = -2, ,51 Yhteenveto Sairastavuuteen liittyvät ikävakioidut indeksit selittävät suun terveydenhuollon kustannuksia korkeilla selitysasteilla Sairastavuuteen liittyvien tunnuslukujen ja suun terveydenhuollon kustannusten korrelaatio on negatiivinen terveet ihmiset käyttävät enemmän suun terveydenhuoltoa Suun terveydenhuollon kustannuksia ei todennäköisesti aja aito palvelutarve vaan asiakkaiden terveyskäyttäytyminen Potentiaalin osuus suun terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on hyvin pieni, 1,8-3,5 % Kustannustaso suhteessa ikävakioituun lääkekorvausoikeusindeksiin Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu Potentiaali keskimäärin per asukas, ,4 3 6,3 2 3,8 1 0 Malli 1 Malli 2 Malli 3 31

71 Vammaispalvelut /as Vammaispalvelut Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Kehitysvammaisten asumispalveluissa* / as 2 x = Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / as 3 x = Kelan kuolleisuusindeksi, ikävakioimaton 4 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä Selitysaste (R²) y = 5,09x ,47 y = 0,249x ,41 y = 1,65x ,64 y = 18,0x ,53 Yhteenveto Vammaispalveluiden kustannuksissa käytetty ensisijaisesti palvelujen piirissä olevien vammaisten määriä Suurin osa kustannuksista kertyy kehitysvammaisten asumispalveluista Hieman yllättäen myös toisiinsa vahvasti liittyvät kuolleisuusindeksi ja yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä selittävät hyvin vammaispalveluiden kustannuksia Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 3,8 4,3 % kokonaiskustannuksista Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä olevien osuuteen väestöstä Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / as Potentiaali keskimäärin per asukas, ,4 6 12,4 12,6 11, Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Kehitysvammaisten asumispalvelut sisältää laitoshoidon sekä tuetun, autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat. 32

72 Vastaanotto /as Vastaanottopalvelut Selittävät muuttujat Malli Muuttujat Yhtälö 1 x = Kela lääkekorvausoikeusindeks i, ikävakioimaton 2 x = Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton 3 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 4 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 2,18x + 86,1 Selitysaste (R²) 0,42 y = 1,62x ,35 y = 1,25x ,33 y = 1,69x ,33 Yhteenveto Vastaanottopalveluiden kustannuksia parhaiten kuvaavat ikävakioimattomat sairastavuuteen liittyvät indeksit Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuilla ja mielenterveyspotilailla on monesti kroonisia ongelmia, jotka kuormittavat perusterveydenhuollon vastaanottoja Eri mallien antama potentiaali vastaa 3,4 6,4 % vastaanottopalveluiden kokonaiskustannuksista Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan lääkekorvausoikeusindeksiin Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton potentiaali keskimäärin per asukas, ,5 17,0 6 10,9 11, Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 33

73 Tarkasteltujen alueiden taloudellinen potentiaali yhteensä 132 m, joka vastaa 4,8 % kokonaiskustannuksista Koko maan tasolla 4,8 % tarkoittaa 1,1 mrd potentiaalia sote-kustannuksissa Potentiaali / asukas eri malleilla Väestöpohja yhteensä Palvelupaketti Avg min max Kustannus Potentiaali* ( ) Potentiaali* (%) Aikuispsykososiaaliset 25,98 21,04 30, ,8 % Aikuissosiaalityö 13,24 11,39 15, ,3 % ESH 37,02 32,80 40, ,5 % Hoito ja hoiva 43,92 39,61 47, ,7 % Kuntoutus 3,58 2,99 4, ,1 % Perhepalvelut 11,99 9,49 14, ,2 % Suun terveydenhuolto 5,85 3,80 7, ,8 % Vammaispalvelut 12,67 11,24 14, ,3 % Vastaanotto 13,60 10,87 16, ,2 % Yhteensä 167,86 143,24 190, ,8 % *Potentiaali laskettu eri mallien antamien potentiaalien keskiarvolla 34

74 Tarkasteltujen alueiden ikäjakauma on lähellä koko maan keskiarvoa Toisaalta sairastavuus on koko maata korkeammalla tasolla Palvelupakettien asukaskohtainen tavoitekustannustaso ja keskimääräinen taloudellinen potentiaali, euroa / asukas Aikuispsykososiaaliset palvelut ESH 888 Hoito ja hoiva 4 36 Kuntoutus Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanotto Potentiaali palvelupaketin kustannuksista Potentiaali koko maan tasolla 10,8 % 6,3 % 3,5 % 4,7 % 9,1 % 6,2 % 2,8 % 4,3 % 4,2 % 168 M 86 M 240 M 284 M 23 M 78 M 38 M 82 M 88 M Tavoitekustannustaso Säästöpotentiaali 35

75 Tarkasteltujen alueiden ikäjakauma on lähellä koko maan keskiarvoa - Toisaalta sairastavuus on koko maata korkeammalla tasolla Indikaattori Tutkitut alueet (n = 20 väestö = ) Väestöllä painotettu keskiarvo Koko maa (n = 320 väestö = ) Väestöllä painotettu keskiarvo Keskihajonta Keskihajonta 0-17v osuus väestöstä, % 21,0 3,4 19,8 4, v osuus väestöstä, % 59,9 2,8 60,9 3,0 75v- osuus väestöstä, % 8,6 2,4 8,5 3,2 Työttömät työvoimasta, % 12,5 3,3 11,3 3,8 KELA sairastavuusindeksi, ikävakioitu 108,4 12,6 100,0 16,9 KELA Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 108,8 24,4 100,0 33,8 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 110,2 14,0 100,0 18,6 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 110,3 18,1 100,0 24,5 KELA kuolleisuusindeksi, ikävakioitu 98,6 8,2 100,0 13,5 KELA kuolleisuusindeksi, vakioimaton 98,5 28,1 100,0 38,8 THL Tarvekerroin sosiaalitoimella 105,2 10,8 100,0 12,9 Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / as 22,8 7,9 20,4 18,6 Henkilökohtaisen avunasiakkaita vuoden aikana / as 336,6 150,3 279,1 168,6 Sote-nettokustannukset / asukas Koko maassa vain Helsinki on merkittävästi tarkasteltujen alueiden väestöltään suurinta aluetta Oulua suurempi kaupunki 20 % Suomalaisista asuu tarkasteltavista alueista pienintä (Lieksa) pienemmissä kunnissa Tarkasteltavan alueen ikärakenne on lähellä Suomen keskiarvoa Sairastavuus tarkastelluilla alueilla on kuitenkin koko maata korkeampi Koko maan osalta indikaattorien keskihajontoja nostavat erityisesti pienimmät kunnat, joiden painoarvo taloudellista potentiaalia arvioidessa on kuitenkin hyvin pieni 36

76 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla 2VÄL

77 Kokonaiskustannuksissa aineistona voidaan käyttää lähes kaikkien Suomen kuntien tietoja 1) Lähtötiedot 2) Väestön ominaisuuksien vaikutus kustannustasoon 3) Tavoitekustannustason määrittäminen Kustannustiedot: 279 kunnasta koko sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuodelta 2012 (SotkaNetistä bruttomenojen ja myyntituottojen erotus) Väestöön liittyvät tunnusluvut: Väestön ikärakenteeseen, sairastavuuteen tai muihin ominaisuuksiin liittyviä indikaattoreita Etsitään parhaiten kokonaiskustannuksia selittävät alueiden väestöön liittyvät tunnusluvut Selvitetään, kuinka paljon väestön ominaisuudet vaikuttavat kustannustasoon Lasketaan jokaiselle alueelle sotepalveluiden tavoitekustannustaso Tavoitekustannustasoksi on määritelty regressiofunktio, jossa selittävänä muuttujana ovat väestöön liittyvät tunnusluvut 4) Potentiaali koko maassa Käytetyt kustannustiedot Kuntakohtainen potentiaali on nykyisen Tarkastellut kunnat* Koko maa kustannustason ja tavoitekustannustason erotus Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta Väestö Min alempi, ei laskennallista potentiaalia ole Koko maan potentiaali on kuntakohtaisten potentiaalien summa Nettokustannus 2012 ( /as) Avg Max *Ahvenanmaan ja Kainuun kunnat on jätetty pois puuttuvien tai systemaattisesti virheellisten kustannustietojen takia. Näiden lisäksi on poistettu 13 kuntaa, joiden nettokustannukset ovat selvästi virheellisiä 38

78 Yhteenveto regressiomalleista: Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi selittää parhaiten Selitettävänä muuttujana asukaskohtaiset sote-nettokustannukset 2012 Malli Yhtälö Muuttujat Selitysaste (adjusted R 2 ) 1 y = 15,3x x = Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,72 2 y = 107,5x ,2x ,6x x 1 = 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x 2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi x 3 = työttömyysprosentti 3 y = 107,7x ,7x x 1 = 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x 2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi 4 y = 122,1x ,3x x 1 = 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x 2 = THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi 5 y = 35,7x 1-717,6 X 1 = THL:n terveyden- ja sosiaalihuollon tarvekerroin 0,63 6 y = 18,4x x = THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,53 0,71 0,70 0,68 Parhaiten nettokustannuksia selittävät muuttujat eri malleihin on etsitty ajamalla useita regressioita eri muuttujilla ja hakemalla paras selitysaste (adjusted R²) Regressiomalleissa käytetyt muuttujat ovat tilastollisesti merkitseviä 39

79 Valtakunnan tason taloudellinen potentiaali eri malleilla vaihtelee merkittävästi Oletetaan ennustetun kustannustason yläpuolella olevien kuntien pääsevän mallin ennusteeseen Koko maan tason taloudellinen potentiaali koko maan nettokustannuksista, M Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Malli 5 Malli 6 40

80 Esimerkkejä taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1-5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali Suurimman potentiaalin kunnat Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, M Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 41

81 Esimerkkejä taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1-5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali Suurimman potentiaalin kunnat Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, % kunnan sote-kokonaisnettokustannuksista 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 13% 13% 4% 8% 8% 9% 8% 10% 2% 5% 0% Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 42

82 Liitteet 2VÄL

83 Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Yhden muuttujan regressiot: ikärakenne, tarvevakiokertoimet ja työttömyysprosentti Työttömyysprosentti selittää huonosti eroja sote-nettokustannuksissa Kunnan yli 74 vuotiaat suhteessa kunnan Kunnan yli 79 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun väkilukuun (2012) y = 14389x ,9 (2012) y = 21201x ,5 R² = 0,6037 R² = 0, ,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,12 0,14 Kunnan yli 74 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) Kunnan yli 79 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet 2012 y = 87,88x ,7 y = 3571x - 717, R² = 0,2433 R² = 0, ,5 1 1,5 Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet Työttömyysprosentti, Työttömyysprosentti

84 Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Kuntakohtaiset SOTEnettokustannukset asukasta kohden, euroa (2012) Yhden muuttujan regressiot: THL:n ja Kelan sairastavuusindeksit, ikävaoituna ja vakiomatta Ikävakioimattomat selittävät nettokustannuksia paremmin THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) 0 y = 19,174x ,7 R² = 0, THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010) y = 18,414x ,1 R² = 0, THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010) KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2012) y = 26,46x + 299,27 R² = 0, KELAn sairastavuusindeksi, vakioitu (2012) KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2012) y = 15,256x R² = 0, KELAn sairastavuusindeksi, vakioimaton (2012) 45

85 Sairastavuusindeksit ja THL:n tarvekerroin on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin - Eri käyttötarkoituksen myötä laskentatavat poikkeavat merkittävästi KELAn sairastavuusindeksi THL:n sairastavuusindeksi THL:n sosiaali ja terveydenhuollon tarvekerroin Laskennassa käytetyt muuttujat Kuolleisuus Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä Lääke- tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Syöpäindeksi Sepelvaltimotauti-indeksi Aivoverisuonitauti-indeksi TULE-indeksi Mielenterveysindeksi Tapaturmaindeksi Dementiaindeksi 12 tautiluokitusta 9 ikäryhmäluokitusta 5 sosioekonomista luokitusta Laskentatapa Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo Muuta indeksiluvusta Lähde ja lisätietoja Tarkoitettu ensisijaisesti sairastavuuden vertailuun Vain kolmella painottamattomalla muuttujalla selvästi karkein indeksiluku Ei ikärajausta Muuttujat on painotettu niiden vaikutuksella kuolleisuuteen, työkyvyttömyyteen, elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin Pienten alueiden riittävän tapausmäärän varmistamiseksi lasketaan kolmen vuoden keskiarvona Tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi Seitsemällä painotetulla muuttujalla Kelan indeksiä sofistikoituneempi indeksiluku Indeksiin lasketaan vain alle 80-vuotioaiden sairastaminen Estimoitu luokitukseen kuuluvan henkilön kustannukset terveyden, vanhusten- ja sosiaalihuollossa Alueen tarvekerroin saadaan kertomalla kustannuksia kuvaavat kertoimet yleisyydellä kunnassa, laskemalla painot yhteen ja jakamalla alueen väestöllä Selittää mahdollisimman hyvin yksilötason kustannuksia, mutta sopii samalla käytettäväksi valtionosuuskriteerien laadinnassa. Saatavilla kertoimet terveys- ja vanhuspalveluille sekä koko sote-palveluille sisältäen myös muut sosiaalipalvelut https://www.julkari.fi/handle/10024/ *http://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-japalvelujarjestelma/talous/tilastoja/terveyden-ja-vanhustenhuollontarvevakioidut-menot Indeksiluku: Indeksoitu luku kertoo tarkasteltavan alueen tason suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). THL:n tarvekertoimessa maan keskiarvo = 1 Ikävakiointi: Ikävakionnilla eliminoidaan alueellisesti poikkeavien ikärakenteiden vaikutus indeksiin. Ikävakiointi voidaan tehdä suoralla tai epäsuoralla menetelmällä. Lähteet: Kela; THL 46

86 Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi

87 Mikä on Change Day Suomi? Change Day on työkalu kohti parempia palveluita. Change Day tuo asiakkaan äänen kuuluville henkilöstön kautta. Change Day on työkalu henkilöstölle oman työn kehittämiseen. Change Dayssä henkilöstö on aktiivinen muutoksen tekijä. Sitra Varpu Valkeinen

88 Change Day Sitra yhdessä THL:n, Sosten ja STM:n kanssa on tuomassa Iso-Britanniasta alkanutta Change Day konseptia Suomeen. Konsepti on levinnyt Briteistä reippaasti, muista pohjoismaista Ruotsissa tämä otettiin käyttöön viime vuonna. Lyhyesti isossa kuvassa Change Day on työkalu kohti parempia palveluita, joka tuo asiakkaan äänen kuuluville henkilöstön kautta. Change Day on työkalu nimenomaan johdolle ja henkilöstölle oman työn ja oman yksikön työn kehittämiseen ja Change Dayssä henkilöstö on aktiivinen muutoksen tekijä. Konkreettisesti jokainen tekee oman lupauksen työyhteisössään näkyvästi /jättää kädenjäljen kohti parempia palveluita. Esimerkiksi minä voin luvata asiakkaan näkökulmasta, etten enää koskaan jätä terveydenhuollon aikoja käyttämättä peruuttamatta tai ammattilaisen näkökulmasta lupaan kysyä jokaiselta vastaanotolta lähtevältä asiakkaalta lopuksi, että onko vielä jotain missä voin auttaa? Pienistä asioista syntyy yhdessä suurta. Mikä parasta, Change Dayssa raha ei liiku lukuun ottamatta pieniä materiaalikustannuksia. Change Day julkaistaan tällä viikolla Jyväskylässä Terve-Sospäivillä ja järjestämme kesäkuussa Change Day kick off-työpajan, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman moni taho lähtemään Change Dayhin mukaan ja kertoa tarkemmin, miten se tapahtuu. Sitra Kirsi Suomalainen

89 Kutsu Aika: Torstai klo. 10:00-13:00 Paikka: Sitra, Itämerentori 2, Helsinki Mikä? Change Day Suomi järjestetään ensimmäistä kertaa ensi syksynä - tule kuulemaan mistä on kyse! Kenelle? Tilaisuus on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjille ja esimiehille Syksyllä 2015 ensi kertaa vietettävä Change Day Suomi.Kansainvälisesti levinnyt Change Day on työkalu, jolla sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten ja asiakkaiden parhaat käytännöt, teot ja muutosideat kootaan yhteiseen noutopöytään kaikkien asiakkaiden hyödyksi. Kutsumme Sinut Change Day -tilaisuuteen, jonka tavoitteena on antaa konkreettisia eväitä siihen, miten Change Day toimii työkaluna sinun organisaatiossa ja mitä muutostarkoitusta Change Day voi organisaatiossanne palvella. Näillä eväillä voit lähteä kansalliseen huipentuvaan Change Dayhin mukaan parempien palveluiden ja asiakaslähtöisyyden puolesta. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään mennessä sähköpostiosoitteeseen: Sitra Kirsi Suomalainen

90 Change Day:n eteneminen kansalliseksi Kokonaiskonseptin laadinta kevään aikana ja Change Dayn jatkuvuuden mahdollistaminen Tavoitteena konsepti, jonka jokainen halukas voi toteuttaa helposti, ja joka innostaa tekemään lupauksia sitoutuen sekä jakamaan ja innostamaan eteenpäin lisäten asiakkaan keskiössä olemista! Nettisivut, slogan ja logo Konseptin 1. versio valmis Käsikirja Change Daysta TerveSos Kansallisen CD:n julkaisu ALUSTAVA: CHANGE DAY SUOMI Innokylä-alusta Sparraava ohjausryhmä: STM, Soste, THL, Kuntaliitto, Sitra, kunnat Forssa ja Tampere PSHP Työhyvinvointitori Eksote-työpaja Eksote pilotti Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Sotepol Sostetalk 10/15 Kuntamarkkinat 9/15 Viestin vieminen ja koko sote-alan mukaan innostaminen sekä juurruttaminen (vuosi 2015) Tapahtumapäivä, joka kokoaa päättäjiä, kehittäjiä ja järjestöjä yhteen Työpajoja alueellisesti? Alustava Change Day tapahtuma Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Heinä Syys Marras Joulu Kansallisen Change Day päivän tapahtumat ympäri Suomea (päivän tai viikon mittaisina) 4

91 Raportoinnin kehittäminen toiminnan tarpeiden pohjalta Eija Peltonen

92 Tiedolla johtaminen Sote - palveluissa haasteena on lisääntyvän kysynnän ja käytettävissä olevan rahoituksen tasapainottaminen. Kun uutta palvelurakennetta ja verkostoa suunnitellaan, tarvitaan tietoa eri mallien tuottavuusvaikutuksista sekä niiden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa tarvitaan myös tietoa satsausten pitkän aikavalin vaikutuksista hyvinvointiin ja kustannuksiin. Sote palveluihin liittyviä tietoja pitää kerätä, yhdistää ja analysoida hallintorajoiusta ja organisaatiorakenteista riippumatta. Ongelmana tällä hetkellä on tiedon vertailtavuus ja jalostaminen. Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 2

93 Jalostettu tieto: Tietojohtamisen malli - Sitra Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen kysynnän ennustaminen Hyvinvointi-indikaattorit ja asiakasanalyysi 1) ennaltaehkäisy: ikä, tautiryhmät ja palvelujen käyttö, 2) operatiivinen toiminta: palvelujen käyttö ja kustannukset, 3) vaikuttavuus: asiakasryhmien seuranta ja ennustaminen Arvioidaan nykyisillä resursseilla tuotettujen palvelujen laatu, kohdentuminen ja vaikuttavuus Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 3

94 Palvelujen käytön ennustettavuus Palvelusopimus Tietojohtamisen mallissa tulevaisuuden palvelut ja niiden tarve määritellään organisaation palveluiden tuottamina suoritteina. Suoritekustannusten avulla ennuste esitetään rahassa. Kysyntäennusteen pohjana toimii joko väestön ja ikäjakauman kehitys tai palvelukohtaisen asiakasmäärän kehitys. Tulevaisuuden palveluiden tarve johdetaan organisaation nykyisestä palvelutuotannosta suhteuttamalla se väestöennusteeseen tai ennustettuun asiakasmäärään. Mallin avulla voidaan ennustaa tuotteistettujen palveluiden kysyntää (Osa palveluhierarkiaa) ep015 4

95 SOTE ICT tietovarasto ja liittymät( moduulit?) raportoinnin osana AVOHILMO HILMO Sisäinen ja ulkoinen laadun arviointi Henkilöstö voimavarat: Poissaolot Nettotyöpanos Koulutus ja kehittämishankkeet Mitoitus, ennakointi Palvelut: Palvelujen laatu Saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen hinta ja kustannukset (palvelupaketit, tuotteet, hinnoittelu) vrt. palvelusopimus Palvelusopimus Järjestäjä- tuottaja Palveluprosessit Palvelujen kohde ja käyttö Kustannukset Asiakas-, potilastyytyväisyys ja turvallisuus sekä elämänlaatu Toimintakyky Potilaiden hoitoisuus Talous: Toiminnan ohjaus ja seuranta (ajankäyttö, suoritteet jne.) Asiakaslaskutus Palkkahallinto pdrg DRG ICF RAFAELA RAI RAVA ep015 5

96 Palveluväylä mitä se on? Siinä on avoimet tietovarastot ja integraatioalusta, joka mahdollistaa prosessiintegraatiot ep015 6

97 Raportointinäkymät Kolmelle tasolle (HR, johtaminen, talous, toiminta) ep015 7

98 Tj Leila Pekkanen

99 Tiedolla johtamisen erityispiirteitä Kuntien Tiedolla johtaminen kohdistuu lähinnä palveluihin Kunnallisten palvelujen erityspiirteet vaikuttavat tietomäärittelyihin Palvelujen erityspiirteitä ovat mm: Palvelun tuottaminen ja palvelun käyttö tapahtuu usein samanaikaisesti [ei voida tehdä varastoon eikä itse kohdetta [palvelua] voi mitata kuin välillisesti jälkikäteen, vrt tavaratuotanto] Palvelutuote [hyödyke] on usein aineeton, joten sen saaminen kiinni mitattavaksi on vaikeaa Asiakas [palvelun kohde] osallistuu usein hyvinkin merkittävästi palvelun tuottamiseen [siis asiakas panostaa merkittävästi itse] Tuotosten [suoritteiden] ja vaikuttavuuden välinen suhde voi vaihdella hyvinkin merkittävästi, siis tarkoittaa että näiden välinen korrelaatio vaihtelee ja voi olla hyvinkin pieni Laadun merkitys on erilainen kuin fyysisissä tuotteissa [vaihtelut, merkitys ] Edellä kuvatut erityispiirteet vaikuttavat olennaisesti palvelujen mittaamiseen. Lähde: Tiedolla johtamisen käsikirja JulkICT

100 Kunnallisten palvelujen erityispiirteet mittaamisen kannalta Kunnallisiin palveluihin liittyen päätöksiä tekee moni taho Merkittävien osapuolien moninaisuus [asiakas, asiakkaan lähipiiri, kunta, valtio, palvelun tuottajat, kuntalaiset] Kunkin osapuolen roolit ja tavoitteet poikkeavat voimakkaasti toisistaan Ohjaus ei tapahdu juuri [kysynnän ja tarjonnan normaalilla lainalaisuudella] markkinoiden kautta, vaan yhteiskunnallisissa palveluissa merkittävä ohjaava tekijä on yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus. Resurssirajoitteet muodostaa pääasiassa verotulot ja budjeteissa palveluille ohjatut resurssit [ei liiketaloudellinen tulokanta] Päätöksenteko tapahtuu osittain demokraattisesti [poliittinen] päätöksenteon ylätasolla Julkinen ohjaus tarvitsee enemmän [ja toisenlaista] tietoa kuin markkinaehtoisessa toimintaympäristössä

101 Raportointi ohjauksen välineenä Ohjauksen ja johtamisen kannalta julkisrahoitteista palvelutoimintaa voi tarkastella organisaatiorakenteen kautta eri hierarkiatasoilla palvelujen kautta eri hierarkiatasoilla asiakkaiden kautta eri tasoilla aikaan sidottuna, eri aikajaksoilta, eri laskenta- / tarkastelujaksoilta oman ja ulkoisen tuotannon osalta / tuottajittain ydin-, tuki- ja hallintotoimintaan eroteltuna johtamisen ja toiminnan ohjauksen eri rooleissa ja tasoilla (valtuustotasolta aina tiimin / yksittäisen työntekijän tasolle)

102 Johtamiseen tarvittavan tiedon tasot Kuka tarvitsee Luottamushenkilöt Ylin johto Luottamushenkilöt (lautakunnat) Toimialajohto (välijohto) Strateginen taso Toimiala taso Mitä tarvitsee Strateginen ja poikkihallinnollinen yhdistelmätieto Toimialakohtainen kokoava tieto ja poikkihallinnollinen yhteistyö Operatiiviset yksiköt, esimiehet Operatiivinen taso Operatiiviset toimialakohtaiset ja yksikkökohtaiset tiedot

103 Kuka tarvitsee ja mitä tietoa? Palvelutoiminnassa on useita osapuolia, esim: Palvelun käyttäjä [osarahoittaja] asiakas Palvelun järjestäjä, palvelun omistaja [osarahoittaja] Palvelun tuottaja Palvelun maksaja, rahoittaja, ohjaaja = valtiovalta Elinkeinoelämä

104 Näkymät

105 Raportointijärjestelmän luominen Lähtökohtaisesti tarvittava tieto on jo olemassa tai se voidaan tuottaa olemassa oleviin järjestelmiin / järjestelmistä Määriteltävä: 1. Kuka tarvitsee ja mitä tietoa halutaan käyttöön Tietotarpeet eri tasoilla erilaiset (Strateginen, toimialat, operatiivinen taso) 2. Keinot, millä tieto tuotetaan Tietovarastot / lähdejärjestelmät / raportointijärjestelmät /

106 Näin se homma etenee

107 Esimerkkejä Teemmekö oikeita asioita Esim. kohdennetut palvelut eri käyttäjäryhmille (suurkuluttajat) oikeaan aikaan Ennalta ehkäisevää palvelua vai korjaavaa palvelua? Jonotetaanko vai olisiko joku muu palvelumalli? oikeassa paikassa Lääkärissä, hoitajalla vai sosiaalisen tuen piirissä Useimmiten asiakkaan palvelutarve ei rajoitu pelkästään esim. lääkärin vastaanottopalveluun, vaan asiointi voi ulottua erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja psykososiaalisen palvelun piiriin Voimme vastata kysymyksiin vain, jos meillä on toiminnasta oikeaa analysoitua tietoa, joka perusteella voimme tehdä palveluohjausta, voimme arvioida vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta

108 Miksi tekisimme yhdessä? Toiminnan kehittämisen tarpeet ovat yhteisiä Toiminnan kehittäminen edellyttää oikeaa ja ajantasaista tietoa Ajantasainen tieto vaatii raportointia Ajantasainen raportointi edellyttää toimivaa raportointijärjestelmää ja luotettavia tiedonlähteitä Luotettava tieto edellyttää yhdenmukaisia, sovittuja toimintamalleja Yhdessä tekemällä säästämme aikaa, resursseja ja euroja!

109 Raportoinnin kehittäminen toiminnan tarpeiden pohjalta Eija Peltonen

110 Tiedolla johtaminen Sote - palveluissa haasteena on lisääntyvän kysynnän ja käytettävissä olevan rahoituksen tasapainottaminen. Kun uutta palvelurakennetta ja verkostoa suunnitellaan, tarvitaan tietoa eri mallien tuottavuusvaikutuksista sekä niiden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa tarvitaan myös tietoa satsausten pitkän aikavalin vaikutuksista hyvinvointiin ja kustannuksiin. Sote palveluihin liittyviä tietoja pitää kerätä, yhdistää ja analysoida hallintorajoiusta ja organisaatiorakenteista riippumatta. Ongelmana tällä hetkellä on tiedon vertailtavuus ja jalostaminen. Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 2

111 Jalostettu tieto: Tietojohtamisen malli - Sitra Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen kysynnän ennustaminen Hyvinvointi-indikaattorit ja asiakasanalyysi 1) ennaltaehkäisy: ikä, tautiryhmät ja palvelujen käyttö, 2) operatiivinen toiminta: palvelujen käyttö ja kustannukset, 3) vaikuttavuus: asiakasryhmien seuranta ja ennustaminen Arvioidaan nykyisillä resursseilla tuotettujen palvelujen laatu, kohdentuminen ja vaikuttavuus Lähde: Sitran selvityksiä 92 Huomisen Sote 4 /2015 ep015 3

112 Palvelujen käytön ennustettavuus Palvelusopimus Tietojohtamisen mallissa tulevaisuuden palvelut ja niiden tarve määritellään organisaation palveluiden tuottamina suoritteina. Suoritekustannusten avulla ennuste esitetään rahassa. Kysyntäennusteen pohjana toimii joko väestön ja ikäjakauman kehitys tai palvelukohtaisen asiakasmäärän kehitys. Tulevaisuuden palveluiden tarve johdetaan organisaation nykyisestä palvelutuotannosta suhteuttamalla se väestöennusteeseen tai ennustettuun asiakasmäärään. Mallin avulla voidaan ennustaa tuotteistettujen palveluiden kysyntää (Osa palveluhierarkiaa) ep015 4

113 SOTE ICT tietovarasto ja liittymät( moduulit?) raportoinnin osana AVOHILMO HILMO Sisäinen ja ulkoinen laadun arviointi Henkilöstö voimavarat: Poissaolot Nettotyöpanos Koulutus ja kehittämishankkeet Mitoitus, ennakointi Palvelut: Palvelujen laatu Saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen hinta ja kustannukset (palvelupaketit, tuotteet, hinnoittelu) vrt. palvelusopimus Palvelusopimus Järjestäjä- tuottaja Palveluprosessit Palvelujen kohde ja käyttö Kustannukset Asiakas-, potilastyytyväisyys ja turvallisuus sekä elämänlaatu Toimintakyky Potilaiden hoitoisuus Talous: Toiminnan ohjaus ja seuranta (ajankäyttö, suoritteet jne.) Asiakaslaskutus Palkkahallinto pdrg DRG ICF RAFAELA RAI RAVA ep015 5

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen. Esityslista 15/2016 1 (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

torstai 16.4.2015 klo 9.07 11.45 (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

torstai 16.4.2015 klo 9.07 11.45 (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen. Muistio 8/2015 1 (4) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka torstai 16.4.2015 klo 9.07 11.45 (kahvit tarjolla klo 8.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu KUOPIO Myös LYNC. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu KUOPIO Myös LYNC. Puheenjohtaja avaa kokouksen. Esityslista 11/2015 1 (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika torstai 1.10.2015 klo 11.30 14.00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu KUOPIO Myös LYNC 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

perjantai 13.2.2015 klo 13.30-16.00 (kahvit tarjolla klo 13.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

perjantai 13.2.2015 klo 13.30-16.00 (kahvit tarjolla klo 13.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen. Muistio 5/2015 1 (4) 13.2.2015 D130/00.04.01.02/2014 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai 13.2.2015 klo 13.30-16.00 (kahvit tarjolla klo 13.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO

Lisätiedot

Kohti huomisen rahoitusmallia 15.1.2015

Kohti huomisen rahoitusmallia 15.1.2015 Kohti huomisen rahoitusmallia 15.1.2015 Projektina sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus 2014-2016 Asiakas on kuningas Change Day Case: Sydämen vajaatoimintapotilaan vaikuttavampi hoito Faktatiedon tuottaminen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu / osa 2 versio 2106 Mikkeli Ristiina Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Kuntavertailu: Perhepalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Perhepalveluihin kuuluvat ehkäisevä

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä 5000 Lautakunta 5010 Hallinto 5020 Lakkautettu sosiaalitoimi 5030 Lakkautettu terveystoimi 5040 Hellin purkusopimus 5050 Potilas- ja sosiaaliasiamies 5060 Ympäristöterveydenhuolto 5070 Rääkkylä lask (jako

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,

Lisätiedot

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut ja palveluverkko Riitta Pylvänen hankesuunnittelija 8.6.2015 Määrittely tehty seuraavan aineiston pohjalta Kuntalaisillat ja niistä saatu palaute Henkilöstölle järjestetyt workshopit kuntakierroksella

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

TALOUSARVIORAKENNE 2014

TALOUSARVIORAKENNE 2014 TALOUSARVIORAKENNE 2014 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20.5.2014 Toimielin 50 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava ylilääkäri 500 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Talousjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Polvijärvi 2012 Joensuu 2012 Kontiolahti 2012 Okuli 2012 JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4 1 1 4 5 1 1 6 1 0 4 1

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Loppuraportti Liite 2 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

TALOUSARVIORAKENNE JA TILINKÄYTTÄJÄT 2014

TALOUSARVIORAKENNE JA TILINKÄYTTÄJÄT 2014 TALOUSARVIORAKENNE JA TILINKÄYTTÄJÄT 2014 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toimielin 50 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava ylilääkäri 500 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Talousjohtaja

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

ICT kartan muuttuminen. Kuntatalo/Senaattorit

ICT kartan muuttuminen. Kuntatalo/Senaattorit ICT kartan muuttuminen Kuntatalo/Senaattorit Antti Larsio 26.11.2014 Sisältö SOTE muutos Rakenteet Rahoitus ICT muutosajurit Odotukset ICT:lle ICT kartan muuttuminen Kriittiset menestystekijät Antti Larsio

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Siiliset-yhteistoiminta-alue Siiliset-yhteistoiminta-alue Yhteensä 31.350 asukasta -Maaningalla 3.850 -Nilsiässä 6.500 -Siilinjärvellä 21.000 22.2.2011 /Reijo Ruostila PERUSTURVA- LAUTAKUNTA -Kuntien yhteinen ltk -Tilaajaryhmä -Perusturvajohtaja

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Rahalla ohjaaminen terveydenhuollossa

Rahalla ohjaaminen terveydenhuollossa Rahalla ohjaaminen terveydenhuollossa mahdollisuudet ja haasteet Eveliina Huurre Rahalla ohjaaminen terveydenhuollossa 1. Missä rahaa on ja mitä sillä saa 2. Sosiaali-ja terveydenhuollon taloudellisia

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 3.11.2010 AvoHILMO_tavoitteet / Pirjo Tuomola 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot