Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Hallinnollinen arkkitehtuuri VIKING MIP 2004: Traffic Management Architecture Administrative Architecture

Transkriptio

1 hallinnan arkkitehtuuri VIKING MIP 2004: Traffic Management Architecture Administrative Architecture Versio

2

3 hallinnan arkkitehtuuri Tiehallinto Helsinki 2005

4 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Telefaksi S-posti Tiehallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 hallinnan arkkitehtuuri.. Helsinki Tiehallinto TIIVISTELMÄ hallinta on laaja kokonaisuus, joka tarvitsee jäsennellyn kokonaiskuvauksen suunnittelun, kehittämisen ja investointipäätösten tueksi. Tällaista kuvausta kutsutaan arkkitehtuuriksi. hallinnan arkkitehtuuri on työväline, jonka avulla kuvataan, miten Tiehallinto toteuttaa liikenteen hallinnan eri toimintoja. Arkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen hallinnan nyky- ja tavoitetila eri näkökulmista. Arkkitehtuuri kuvaa myös kehitystarpeet, joilla liikenteen hallintaa kehitetään tavoitetilan 2007 mukaiseksi. Hallinnollisen arkkitehtuurin tarkoituksena on kuvata liikenteen hallinnan toteuttamisessa tarvittavat hallinnolliset ratkaisut. toimii yhteenvetona, josta nähdään kokonaiskuva olemassa olevista sopimuksista tai toimintamalleista. Lisäksi tavoitteena on, että hallinnollinen arkkitehtuuri toimii paikkana, jossa ylläpidetään kokonaiskuvaa eri toimintoihin liittyvien hallinnollisten ratkaisujen kehittämistarpeista. hallinnan hallinnollisen arkkitehtuurin kuvaus pohjautuu toiminnallisen arkkitehtuurin kuvauksiin. Kustakin toiminnallisesta kuvauksesta on tunnistettu ja kuvattu siihen liittyvät hallinnolliset ratkaisut. Toimintokohtaisten luetteloiden perusteella nousee esiin neljä erityyppistä hallinnollisten ratkaisuiden ryhmää: 1. Sopimukset esimerkiksi laite- ja järjestelmätoimittajien, yhteistyökumppaneiden ja palveluntuottajien kanssa. 2. Ohjeistukset, jotka liittyvät mm. liikenteen hallinnan laitteiden ja järjestelmien rakentamiseen ja kunnossapitoon, seurantatiedon keruuseen, suunnitteluun, liikennekeskuksen toimintaan ja tiedonjakeluun. 3. Periaatteet palveluiden tuottamiseen. 4. hallinnan toimintojen laatumallit, jotka käsittävät mm. ohjeistus-, sopimus- ja dokumentointivaatimuksia. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) - rahoitusta.

6

7 hallinnan arkkitehtuuri.. [Traffic management architecture. Administrative architecture]. Helsinki Finnish Road Administration. ABSTRACT Traffic management is a large area that needs a structured description of its content to support planning, development and investment decisions. This kind of description is called architecture. Traffic management architecture is a tool to describe how Finnish national road administration carries out different traffic management functions. The aim of the architecture is to illustrate the present and objective state of the traffic management from different viewpoints. The architecture also describes the development needs to realise the objective state. The goal of the administrative architecture is to describe the administrative solutions that are needed in traffic management. The administrative architecture works as a summary to give an overall picture about existing agreements and operating models. Further the goal is that the administrative architecture is a place where the overall picture of the administrative development needs of various functions will be maintained. Traffic management administrative architecture is based on the descriptions presented in the functional architecture. In each functional description several administrative solutions were identified and described. Based on those lists, following groups of administrative solutions were found: 1. Contracts with equipment and system provider, partners and service providers. 2. Directions concerning the construction and maintain of traffic management equipment and systems, gathering follow-up data, planning, traffic management center and data delivery. 3. Principles of service providing. 4. The quality models of traffic management, including instruction-, contract and documentation requirements. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport.

8 ESIPUHE Tiehallinto käynnisti syksyllä 2003 hankkeen hallinnan arkkitehtuurin ja kehittämissuunnitelman tekemiseksi. Arkkitehtuuri on väline, jolla kuvataan, miten liikenteen hallintaa toteutetaan ja kehitettään. Arkkitehtuuri kuvaa liikenteen hallinnan toteutusta eri näkökulmista. Toiminnallinen arkkitehtuuri kuvaa miten liikenteen ohjaus, tiedotus, tiedon jakelu ja häiriönhallinta sekä muu tienpidon tuki toteutetaan toimintoketjuina. Samalla on määritelty tärkeimmät näihin toimintoihin liittyvät kehitystarpeet. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa liikenteen palveluiden näkökulmasta käytettävien järjestelmien toiminnallisuuden ja yhteydet. Arkkitehtuurissa on kuvattu erikseen nykyiset tietojärjestelmät ja tavoitteellinen järjestelmäarkkitehtuuri. kuvaa, miten liikenteen hallintaa hallinnoidaan ja millaisiin sopimuksiin toiminta perustuu. toimii myös yhteenvetona toimintaohjeista ja sopimuksista, jotka ovat olemassa tai joita jatkossa tarvitaan. hallinnan arkkitehtuuri -hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Kari Hiltunen, Jyri Mustonen, Raimo Kangaskoski ja Maritta Polvinen Tiehallinnosta, Kristian Appel ja Jari Oinas Traficonista sekä Osmo Hanhinen ja Jukka Lähesmaa SysOpenista. Tiehallinnon liikenteen hallinnan arkkitehtuuriryhmään kuuluvat Maritta Polvinen, Pekka Nurminen, Kimmo Toivonen, Kristiina Laakso ja Juuso Kummala. Konsulttityöstä vastasivat Jukka Lähesmaa, Anna Salovaara ja Juha Levo SysOpenista sekä Jari Oinas ja Tomi Ristola Traficonista. Hallinnollisen arkkitehtuurin pohdintaan osallistui lisäksi Jorma Helin Tiehallinnosta. Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

9 hallinnan arkkitehtuuri 7 hallinnan arkkitehtuuri ja kehittämissuunnitelma Kokonaisuus hallinta on laaja kokonaisuus, joka tarvitsee jäsennellyn kokonaiskuvauksen suunnittelun, kehittämisen ja investointipäätösten tueksi. Tällaista kuvausta kutsutaan arkkitehtuuriksi. hallinnan arkkitehtuuri ja kehittämissuunnitelma on työväline, jonka avulla kuvataan, miten Tiehallinto toteuttaa liikenteen hallinnan eri toimintoja. Arkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen hallinnan nyky- ja tavoitetila eri näkökulmista. Arkkitehtuuri kuvaa myös kehitystarpeet, joilla liikenteen hallintaa kehitetään tavoitetilan 2007 mukaiseksi. Tiehallinnon liikenteen hallinnan arkkitehtuuri koostuu seuraavan kuvan mukaisista osista. toiminnallinen arkkitehtuuri järjestelmäarkkitehtuuri hallinnollinen arkkitehtuuri tietoarkkitehtuuri kehitystarvelista käyttö- ja ylläpitosuunnitelma Toiminnallinen arkkitehtuuri kuvaa toimintoketjuna liikenteen hallinnan toiminnot ja toimintojen väliset yhteydet. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa liikenteen hallinnan toimintojen toteuttamisessa käytettävät tietojärjestelmäpalvelut ja yhteydet. listaa sopimukset ja ohjeet, joita toiminnassa tarvitaan. Tietoarkkitehtuuri kuvaa käsiteltävät tiedot ja käsitteet. Tietoarkkitehtuuri tehdään eri hankkeessa. lista kuvaa yhteenvetona toiminnan kehitystarpeet eri näkökulmista. Käyttö- ja ylläpitosuunnitelma määrittelee miten arkkitehtuuria ylläpidetään ja käytetään liikenteen hallinnan kokonaissuunnittelussa ja hankkeiden lähtökohtana. hallinnan arkkitehtuuri laadittiin kaksivaiheisena hankkeena. Ensimmäinen toiminnalliseen arkkitehtuuriin keskittyvä vaihe päättyi keväällä Toinen arkkitehtuurin eri osat ja käyttö- ja ylläpitosuunnitelman viimeistelevä vaihe valmistui vuoden 2005 alussa. Arkkitehtuurin käyttöön vieminen alkoi vaiheen 2 aikana. hallinnan tietoarkkitehtuuri tehdään erikseen osana koko Tiehallinnon tietoarkkitehtuurin kehittämishanketta ja kehittämissuunnitelmaa ylläpidetään eliike-hankkeessa.

10 8 hallinnan arkkitehtuuri hallinnan arkkitehtuurin lähtökohtana ovat olleet sekä Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri (TelemArk) että Euroopan ITS puitearkkitehtuuri (KAREN). Arkkitehtuurin hyödyt Arkkitehtuuri on tärkeä koska se luo yhteisen pohjan, jonka perusteella toimintaa voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti se edesauttaa eri toimintojen ja osajärjestelmien välisen yhteentoimivuuden toteuttamista se mahdollistaa standardisoidut rajapinnat osajärjestelmien välillä ja sen myötä avoimet markkinat palveluille ja laitteille se takaa loppukäyttäjien saaman tiedon yhdenmukaisuuden; se sallii tarkoituksenmukaisen teknisen riippumattomuuden ja tekee uusien teknologioiden yhdistämisen helpoksi Arkkitehtuuri tarjoaa järjestelmällisen menetelmän ottaa huomioon eri osapuolten vaatimukset ja tavoitteet. Toimintojen ja järjestelmien yhteentoimivuus parantaa huomattavasti niiden käyttömahdollisuuksia. Teknisten näkökohtien lisäksi yhteentoimivuuteen kuuluvat myös organisatoriset näkökohdat. Arkkitehtuurin avulla käyttöön otettavat järjestelmät voidaan suunnitella johdonmukaisella tavalla, yhdistyy onnistuneesti muihin palveluihin, toimivat toivotulla tavalla, täyttävät käyttäjien odotukset ja on helppo hallinnoida, ylläpitää ja laajentaa.

11 hallinnan arkkitehtuuri 9 VERSIOHISTORIA versio pvm muutos laatija Kommentoitu ja korjattu versio, vaihe 2B A. Salovaara

12 10 hallinnan arkkitehtuuri Sisältö 1 TAVOITTEET 11 2 TARKISTUSLISTA HALLINNOLLISISTA RATKAISUISTA 11 3 TOTEUTUS 12 4 TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT Yleistä Muuttuvien opasteiden ohjaus Tunneleiden ja siltojen ohjaus ohjaus liikennevaloin Tiedotus tiestä ja liikenteestä Tiedostus säästä ja kelistä Häiriönhallinta 24 5 YHTEENVETO 27

13 hallinnan arkkitehtuuri TAVOITTEET 11 1 TAVOITTEET Hallinnollisen arkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen hallinnan toteuttamisessa tarvittavat hallinnolliset ratkaisut. toimii yhteenvetona, josta nähdään kokonaiskuva olemassa olevista sopimuksista tai toimintamalleista. Lisäksi tavoitteena on, että hallinnollinen arkkitehtuuri toimii paikkana, jossa ylläpidetään kokonaiskuvaa eri toimintoihin liittyvien hallinnollisten ratkaisujen kehittämistarpeista. on liikenteen hallinnan arkkitehtuurin eri osista kevein. Se on sisällysluettelo ja muistilista olemassa olevista tai tarvittavista ratkaisuista. Tällä perusteella arkkitehtuurissa pelkästään nimetään olemassa olevat tai tarvittavat ratkaisut, kuvataan niiden sisältö ja kehittämistarve hyvin pelkistetysti. Varsinaiset hallinnolliset ratkaisut tehdään ja niitä kuvaavat dokumentit ylläpidetään muualla. 2 TARKISTUSLISTA HALLINNOLLISISTA RATKAISUISTA hallinnan toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja käyttöön liittyviä hallinnollisia ratkaisuja ovat mm.: toimintojen suunnittelua koskevat kirjalliset ohjeet kirjatut periaatteet ja toimintamallit suunnitteluun ja käyttöön toimintojen suorittamista koskevat kirjalliset ohjeet tietojen laatua kuvaavat dokumentit ja ohjeet toiminnan laatujärjestelmän kirjalliset dokumentit palvelun tuottamista koskevat sopimukset sopimukset ja ohjeet liikenteen hallintaa koskevien järjestelmien, sovellusten ja laitteiden valvonnasta, ylläpidosta ja huollosta sopimukset yhteistyökumppaneiden kanssa (tiedon vaihdosta, yhteisesti hoidettavista tehtävistä (roolit ja vastuut) ja palveluiden tarjoamisesta) kirjatut periaatteet liikenteen hallinnan tietojen luovuttamisesta kolmansille osapuolille mm. maksuista, oikeuksista ja vastuista Hallinnolliseen arkkitehtuuriin eivät yleisesti kuulu arkkitehtuurin lähtökohtana olevat ylemmän tason päätökset tai linjaukset. Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä asioista, jotka eivät kuulu hallinnollisen arkkitehtuurin rajaukseen: linjaukset Tiehallinnon tehtävistä ja liikenteen palveluista, liikenteen hallinnan strategia rajanveto toimintojen omaan tuottamisen ja palveluina ostamisen välillä. Jatkossa hallinnollisessa arkkitehtuurissa pitäisi kuitenkin olla

14 12 hallinnan arkkitehtuuri TOTEUTUS tästä rajanvedosta seuraavat arkkitehtuuritason hallinnolliset ratkaisut palveluina ostettavien toimintojen vaatimista sopimuksista ja ohjeista. sopimukset koko Tiehallintoa koskevan It-infrastruktuurin ylläpitämisestä talouteen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset hallinnollisia ratkaisuja eivät myöskään ole erilaiset järjestelmien toimintaa kuvaavat dokumentit Tiehallintotasoiset järjestelmien tilaamista koskevat asiakirjat ja ohjeet periaatteet, miten tiehallinnon sisäinen vastuunjako eri liikenteen hallinnan toiminnoista tulisi määritellä 3 TOTEUTUS Hallinnollisen arkkitehtuurin keskeiset ratkaisut ja niiden kehitystarpeet on listattu työpajassa liikenteen hallinnan arkkitehtuuriryhmän ja konsulttien kesken. Tämän perusteella laadittua luonnosraporttia käsiteltiin ja täydennettiin arkkitehtuuriryhmän kokouksissa. 4 TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT 4.1 Yleistä hallinnan hallinnollisen arkkitehtuurin kuvaus pohjautuu toiminnallisen arkkitehtuurin kuvauksiin. Toimintokaavioissa esitetään paikat, joihin liittyy jokin hallinnollinen ratkaisu. Lisäksi kuhunkin ratkaisuun liittyvät asiat kuvataan lyhyesti. Kuvaus kertoo ratkaisun nykytilan. Ratkaisun kehitystarve osassa kuvataan onko kyse kokonaan uudesta ratkaisusta tai liittyykö nykyiseen ratkaisuun joitakin jatkokehitystä vaativia osia. Mikäli kehitystarve sarake on tyhjä, on nykytilan ratkaisu tyydyttävä myös toiminnallisen arkkitehtuurin tavoitetilassa., kelin ja muiden olosuhteiden seurantaan liittyvät kaikki ratkaisut on käsitelty ainoastaan muuttuvien opasteiden ohjaus luvussa (4.2).

15 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT Muuttuvien opasteiden ohjaus 1.2 Muuttuvat opasteet Muut osatoiminnot (M) Järjestelmän hallinta (T) Häiriön hallinta (T) Tiedotus (T) Tunneleiden ja siltojen ohjaus (M) valvonta HY022A Liikennekeskus Tiehallinto hallinta SY020B B D Seurantatietojen Tilanteen luotettavuuden SY020A seuraaminen seuraaminen (TS001) (S020) SY019 SY006A SY018B SY009 Seurantatietojen SY015A automaattinen SY006A tarkistus (S019) A SY018C SY015B SY006B Kunnossapidon Sää ja Kuvien toimenpidetiedon kelitiedon (S009) (S018) (S006) SY008 SY001 9 TSY001 TSY001 MOY001B Tilanteen arviointi ja ennustaminen (A004) AY001 AY002 Kelin AY mallinnus 001/2 mallinnus (A001) (A002) 8 AY004 SY016A MOY001C Opasteiden ohjaus käsin (MO002) TSOY005 OY002 Ohjaussuositusten AY009B laskenta (A005) Analysoidun AY005 tiedon (A009) AY009A SY015A B Ajantasaisen historiatiedon SY016B liikennetiedon SY014 (S016) (S015) A SY012 Liikennehistoriatiedon keruu Liikennetiedon (S014) reaaliaikainen keruu (S012) C MOY001C 10 Rajoituksen esitys Opasteiden (MO005) ohjaus MOY001A MOY005 (MO001) Olosuhteiden Ohjaus- ja mukainen MOY001D tilatiedon liikkuminen paikallinen (K003) (MO004) MOY004 Ohjaus- ja tilatiedon keskitetty (TS002) TSY002A D Liikenne- ja kelikuvien (S008) SY0017 SY005 Sään ja kelin pistemäinen seuranta (S001) SY003 SY004 SY007 SY0011 pisteseuranta (S010) SY0010 tieosa seuranta (S010) SY010 6 Sääpalvelun ja liikennetiedon tuottaja Sääennusteiden (S003) Tutka- ja satellittikuvien toimitus (S004) Liikennesääennusteiden (S007) 3 tieosa seuranta (S011) Urakoitsija Kunnossapidon toimenpidetiedon (S017) Kelitilanne- ja lyhyen aikavälin ennustetietojen (S005) 1 Ilmoittaminen ohjauksen muutos tarpeesta (MO003) MOY003 C Taulukko 1. Muuttuvien opasteiden ohjauksen hallinnolliset ratkaisut Kuvaus 1 Urakoitsijoiden velvollisuudet tiedon tuottamiseen hoidon urakoitsijasopimuksissa Hoidon alueurakkasopimuksissa määritetään mm. kunnossapitotiedon ja kelitilannetiedon tuottamisesta 2 Tiesää-laatukäsikirja Kuvaus Laatukäsikirja määrittää mm. tiesääasemien ja kelinseurantapisteiden asennusohjeet, NT-tiedonkeruun ja suosituslaskennan, tietosisällöt, tietojen laatuvaatimukset ja huolto-ohjeita. Lisäksi käsikirjassa kuvataan liikennetietojen keruu NT-tiedonkeruulla. 3 Liikennesääennusteiden tuottamisesta koskevat sopimukset Kuvaus Sopimukset liikennesääennusteiden tuottajien kanssa määrittävät mm. tuotettava tiedot, tiedonvälitystavat, vastuukysymykset, tietojen hyödyntämisen ehdot, ehdot tietojen luovuttamisesta 3. osapuolelle 4 Huoltosopimukset tiesääasemien ja kelikameroiden huollosta Kuvaus Tiepiirillä on sopimukset yhden tai useamman urakotisijan kanssa tiesääasemien ja kelikameroiden huollosta. Sopimuksissa määritetään mm. vasteajat. Sopimusten sisältöä on mahdollisesti tarkennettava valvonta- ja hallintapalvelun käyttöönottamisen myötä koskien mm. vioista havaitsemista ja ilmoittamista ja vikailmoituksiin reagoinnista. 5 Sopimus tiesäätietojen luovuttamisesta Tieliikelaitoksen kanssa

16 14 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT Kuvaus Sopimuksessa on määritelty millä ehdoilla Tieliikelaitos voi hyödyntää ja käyttää tiesäätietoja. Tiesäätietojen luovuttamisen ehdot 3. osapuolelle on tarkoin määritetty Tiehallinnon ja säätietojen tuottajan välisessä sopimuksessa. 6 seurantapisteiden rakentamisen ohjeistus Kuvaus LAM pisteiden asentamisesta on olemassa ohjeistus. Pisteiden sijoittamisesta tieverkolle päätetään tiepiireissä harkinnan mukaan. Valtakunnallinen yleissuunnitelma (VALTALIISE) on olemassa mutta sen soveltamista koskeva ohjeistus puuttuu. Tieosaseurantaa on toteutettu pilottihankkeina ja ohjeistus puuttuu. Tarvitaan ohjeistus seurantapisteiden sijoittamisesta tieverkolle ja vanhojen tilastoseurannassa olevien pisteiden uusimisesta ajantasaseurantaan. Lisäksi tarvitaan ohjeistus tieosaseurannan käytöstä, ratkaisumallit hyväksyttävistä ratkaisuista sekä ohjeistus ylläpidosta. 7 LAM historiatiedon keruuta koskeva ohjeistus Kuvaus Tiedonkeruuta ja tietokantoja on kuvattu useissa dokumenteissa eikä kattavaa ohjeistusta ole? Tarvitaan kattava ohjeistus koskien mm. tiedonkeruuta, tietojen latausta tietokantaan, ohjelman ja laitteiden ylläpitoa 8 Suosituslaskennan ja ohjausjärjestelmän toimintaperiaatedokumentit Kuvaus Kuvaus Järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä syntyy suuri määrä erilaisia dokumentteja (selostuksia, käyttöohjeita, laiteluetteloita) ja piirustuksia, joiden avulla kuvataan järjestelmä rakenne ja toiminta eri tilanteissa. Kuvausten tarkkuustaso vaihtelee järjestelmittäin. Tehtyjen muutosten päivitys dokumentteihin vaihtelee hyvin paljon. Dokumenttien ylläpitovastuu on tiepiireillä. Tarvitaan ohjeistus mm. järjestelmärakenteen ja toiminnan kuvausten sekä käyttöohjeiden laatimista varten, jotta saataisiin eri järjestelmien dokumenteille tietty vähimmäistaso. Valvonta- ja hallintapalvelun käyttöönottamisen myötä on tarpeen tarkistaa mm. vikatilanteisiin ja päivittämiseen liittyvää toimintaa. Suosituslaskennan kehittämisen yhteydessä laaditaan ohjeet sen käytöstä ohjausjärjestelmien apuna. 9 Sopimus ohjausjärjestelmien käytöstä ja seuraamisesta liikennekeskuksen kanssa Liikennekeskuksessa seurataan ja valvotaan ohjausjärjestelmien toimintaa. Tiehallinnon ja Liikennekeskuksen välisessä sopimuksessa on määritetty päivystäjän tehtävät ohjausjärjestelmien käyttöön liittyen. Tällä hetkellä tilanteen arviointi ja merkkien ohjaus tapahtuu liikennekeskuksen päivystäjän henkilökohtaisten arvioiden ja järjestelmäkohtaiset ohjeiden perusteella. hallinnan ja liikennekeskuksen välinen sopimusta pitää tarkistaa valvonta- ja hallintapalvelun käyttöönottamisen myötä koskien mm. teknisistä ja toiminnallisista vioista havaitsemista ja ilmoittamista. Ohjeistus kaipaa selkiyttämistä mm. miten yleisimmissä poikkeustilanteissa eri järjestelmien merkkejä ohjataan. 10 Urakoitsijoiden velvollisuudet tienvarsilaitteiden huoltoon ja kunnossapitoon eri sopimuksissa Kuvaus Laitteiden pesut on määritetty hoidon alueurakoissa. Laitteiden teknisestä kunnossapidosta on useita sopimuksia eri urakoitsijoiden kanssa (tiepiirien vastuulla). Urakoitsijoiden sopimuksiin sisältyy tietylle ajanjaksolle myönnetty nopeusrajoituspäätös huoltotöiden yhteydessä asetettavia nopeusrajoituksia varten. Valvonta- ja hallintapalvelun käyttöönottamisen myötä on tarpeen tarkistaa vikojen korjaukseen liittyviä tehtäviä.

17 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT Sovellusten ylläpitosopimukset Kuvaus On olemassa useita järjestelmien, osajärjestelmien ja sovellusten ylläpitosopimuksia eri palveluntuottajien kanssa. Tarvitaan säännöllisesti ylläpidettävä lista voimassa olevista ylläpitosopimuksista. 12 Suunnittelua koskeva ohjeistus Kuvaus Tekeillä on ohjeistus, jossa selkiytetään liikenteenhallinnan suunnittelua tiensuunnitteluprosessissa 4.3 Tunneleiden ja siltojen ohjaus Tunneleiden ja siltojen ohjausta koskevat samat hallinnolliset ratkaisut kuin muuttuvien opasteiden ohjauksesta on luvussa 4.3 esitetty koskien tiesää-, keli- ja liikennetiedon tuottamista ohjausjärjestelmää varten (kohdat 2-7 taulukossa 1) keskitettyä liikenteen mallinnusta ja ohjaussuositusten laskentaa (kohta 8 taulukossa 1) tienvarsilaitteiden huoltoa ja kunnossapitoa sekä sovellusten ylläpitoa (kohdat 10 ja 11 taulukossa 1) Näiden lisäksi tunneleiden ja siltojen ohjausta koskee viisi omaa hallinnollista ratkaisua, jotka on esitetty seuraavassa kuvassa ja taulukossa 2.

18 16 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT 1.3 Tunnelien ja siltojen ohjaus Muut prosessit Liikennekeskus Tiehallinto - hallinta Tilanteen seuranta ja käyttäjäkomentojen hallinta SY009 (L) Seuranta tiedot SY006A AY001 AY005 Ohjaussuositusten laskenta (A005) Kelin mallinnus (A001) Sää- ja kelitiedon (S006) AY004 AY001/2 AY002 SY015A (T) Tie- ja liikennetiedotus TSY001 Tilanteen seuraaminen (TS001) Tilanteen arviointi Tilanteen arviointi ja ennustaminen (A004) mallinnus (A002) 1 Analysoidun tiedon (A009) Ajantasaisen liikennetiedon (S015) 4 AY003 SY012 TSOY003B Häiriöiden arviointi (A003) AY009B 3 TSY001 TSY002B Ohjaus- ja tilatiedon keskitetty (TS002) (T) Häiriönhallinta HY022A Ohjausehdotusten hyväksyntä ja ohjaus käsin (TSO004) TSO004 Ohjauspäätösten tekeminen ja priorisointi (TSO003) TSOY001 TSOY002 TSY003D Häiriö-, ohjaus- ja tilatietojen (TSO006) TSOY006 (T) Liittymien ja väylien ohjaus liikennevaloin TSOY003C Tunnelin / sillan tilan seuranta (TSO002) TSOY003A Opasteiden ohjaus (MO001) MOY001A Opasteen esitys (MO005) MOY005 valvonta (poliisi) TSOY003E Ohjaustilan valinta (TSO005) TSOY005 Valaistuksen ohjaus (TSO009) TSOY009 Valaistuksen toteutus (TSO010) TSOY010 Ohjausten toteutus Ohjausten priorisointi ja valinta Teknisten laitteiden ohjaus (TSO007) TSOY007 Teknisten laitteiden toiminta (TSO008) TSOY SY001 Sään ja kelin pisteseuranta (S001) SY011 tieosaseuranta (S011) Liikennetiedon reaaliaikainen keruu (S012) SY0010 pisteseuranta (S010) Tieympäristön tilan seuranta (TSO001) Liikenne-, tie- ja ympäristöolojen seuranta Olosuhteiden ja ohjauksen mukainen liikkuminen (K003ja4) Käyttökohteet Tehtävien hoitaminen tiellä (K007) Taulukko 2. Tunneleiden ja siltojen ohjauksen hallinnolliset ratkaisut Kuvaus 1 Periaatteet automaattisesti tuotettujen liikennehäiriötietojen käytöstä päivystäjän toiminnan apuvälineenä Tunneleissa käytetään häiriöidenhavaintojärjestelmiä, jotka tuottavat automaattisesti tietoja liikennehäiriöistä. Järjestelmät ovat apuna liikennekeskuksen päivystäjälle tunnelin toiminnan seuraamisessa ja tilanteen arvioinnissa. Lisäksi osa ohjaustoimenpiteistä käynnistyy häiriöilmoituksesta. Tarvitaan päivystäjää varten ohjeistus automaattisesti tuotettujen häiriötietojen varmentamisesta käytöstä ja mitä vastuukysymyksiä tietojen käyttämisestä 2 Yhteistyösopimus Hätäkeskuksen, poliisin ja pelastustoimen kanssa suunnittelusta ja pelastuksesta Monet tunneleiden suunnitteluratkaisut ja tekniset järjestelyt edellyttävät pelastusviranomaisten hyväksyntää. Lisäksi pelastustoimen kanssa on tarpeen pitää säännöllisesti pelastusharjoituksia, johon osallistuu myös poliisi. Jatkossa tulisi selvittää tarve ja mahdollisuudet yhteiseen sopimukseen kaikkien liikennehäiriön viranomaisosapuolien välillä. Yhteinen sopimus voisi olla erillisiä sopimuksia parempi, koska eri osapuolien kesken sovitut toimintamallit vaikuttavat toisiinsa (vrt. häiriönhallinta). Tunnelidirektiivi ja tunnelien suunnitteluohje antavat ohjeistusta näihin. (2004/54/EY EUROOPAN LAAJUISEN TIEVERKON TUNNELIEN Kuvaus

19 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT 17 Kuvaus TURVALLISUUTTA KOSKEVISTA VÄHIMMÄISVAATIMUKSISTA) 3 Sopimukset kuuluvuudesta tunneleissa radio- ja puhelinoperaattoreiden kanssa Radion kautta annettavien liikennetiedotteiden perille meno ja matkapuhelimen kuuluvuus tulee varmistaa myös tunneleissa. Sopimuksia ei ole. Neuvottelut mm. radiokanavien kuuluvuuden varmistamiseksi on käyty tapauskohtaisesti ja ratkaisut vaihtelevat tunnelista toiseen. Jatkossa tulisi selvittää mahdollisuudet puitesopimukseen (mm. kustannusjakoperiaatteet) valtakunnallisten radiokanavaoperaattoreiden sekä matkapuhelinoperaattoreiden kanssa. 4 Suunnittelua koskeva ohjeistus Kuvaus Tunneleiden ja siltojen ohjausjärjestelmien suunnittelua ohjaavat tiesuunnitteluohjeiden lisäksi järjestelmään sisältyviä erikoislaitteita (liikennevalot, puomit, muuttuvat opasteet) koskevat suunnitteluohjeet ja määräykset. Tekeillä on tunneleiden suunnittelua koskeva ohjeistus, jossa on kuvattu myös liikenteenhallinnan minimivaatimukset. 4.4 ohjaus liikennevaloin Liikennevalo-ohjausta koskevat samat hallinnolliset ratkaisut kuin muuttuvien opasteiden ohjauksesta on luvussa 4.3 esitetty siltä osin, mikä koskee tiesää-, keli- ja liikennetiedon tuottamista ohjausjärjestelmää varten (kohdat 2-7 taulukossa 1). Liikennevalo-ohjauksen omat hallinnolliset ratkaisut on esitetty seuraavassa kuvassa ja taulukossa 3.

20 18 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT 1.1 Liittymien ja verkon ohjaus liikennevaloin Muut toiminnot Liikennekeskus Asiakaspalaute (M) Ohjauspyynnön tekeminen LOY013 LOMY001 Ohjauspyyntöjen (LO013) APY001 Ohjauspyynnön vastaanotto ja käsittely (LO004) Asiakaspalautteen vastaanotto ja kirjaus Häiriönhallinta HY022a 4 Tilanteen seuraaminen (TS001) AY009a APY002 Muuttuvien opasteiden ohjaus A TSY001 HY022a TSOY003C LOY004 Tunnelien ja siltojen ohjaus B 5 TSOY003C AY009b Laitteiden kunnossapito Toimenpiteiden kirjaus ja (LO016) LOY016 Ohjausten priorisointi ja valinta (LO014) LOY014 LOY015 Ohjauksen tilan ja toiminnan seuranta (LO015) A LOY011a 2 LOY011b autom. valvonta (poliisi) LOY011c 3 6 Tiehallinto hallinta SY006a Sää- ja kelitiedon (S006) SY001 Kelin mallinnus (A001) SY006a Sään ja kelin pisteseuranta (S001) Ohjaussuositusten laskenta (A005) AY001 AY004 Tilanteen arviointi ja ennustaminen (A004) Ajantasaisen liikennetiedon (S015) SY013 AY002 SY010 pisteseuranta (S010) SY015a SY010 AY005 mallinnus (A002) Liikennetiedon ajantasainen keruu (S013) LOY012 LOY005c pisteseuranta katuverkolla (S010) Analysoidun tiedon (A009) C LOY010b LIVA-liik.tiedon alueellinen (LO012) B Liikennetiedon välitys muihin järj. (LO009) C Alueellisten ohjausten ylläpito, priorisointi ja määritys (LO010) LOY006c Paikallisen ohj. ylläpito, priorisointi ja määritys (LO006) LOY007 LOY010a LOY006b LOY006a LOY005a LOY005b Ohjaus- ja tilatietojen (LO011) (L) Ohjaus- ja tilatietojen keskitetty (TS002) Liik. tiedon paikallinen (LO007) Paikallisen ohjauksen toteutus (LO008) mittaus LIVAliittymässä (LO005) 2 7 LOY008b LYO008 Bussi Hälytysajoneuvo Häl. ajon. kuljettaja Ohjauspyynnön lähettäminen (LO002) LOY001 Paikan määrittäminen (LO001) Ajoneuvo LOY002a LOY002b Ohjauspyynnön vastaanotto ja välitys (LO003) Pelastuslaitos LOY003 1 Ohjauksen mukainen liikkuminen Hälytysajoneuvojen kulun turvaaminen Taulukko 3. Liikennevalo-ohjauksen hallinnolliset ratkaisut 1 Hälytysajoneuvojen pakko-ohjausten hoito Kuvaus Hälytysajoneuvojen pakko-ohjausten käynnistäminen ajoneuvossa olevilla laitteilla on kokeiluvaiheessa useamman toimijan (Tiehallinto, kunnat, pelastustoimi) yhteistyönä. Selvitettävä, onko tarpeen ja voitaisiinko laatia ohjeistus hälytysajoneuvojen pakko-ohjausten käytöstä, mikäli ohjauksia hallitaan VIRVElaitteiden tai muulla tavalla hälytysajoneuvoista käynnistämällä. 2 Tienvarsilaitteiden huolto ja kunnossapitosopimukset Kuvaus Liittymässä olevien laitteiden teknisestä kunnossapidosta on useita sopimuksia eri urakoitsijoiden kanssa (tiepiirien vastuulla). Sopimuksissa määritetään kohteiden ja vasteaikojen lisäksi mm. milloin liittymän valot voidaan huoltotöiden takia laittaa pois toiminnasta ja millaisissa huoltotöistä on ilmoitettava etukäteen. Valvonta- ja hallintapalvelun käyttöönottamisen myötä on tarpeen tarkistaa vikojen korjaukseen liittyviä tehtäviä. 3 Ohjelmistojen ja sovellusten ylläpitosopimukset

21 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT 19 Kuvaus Liikennevalojen laitetoimittajien kanssa on sopimuksia käyttö- ja valvontajärjestelmien sekä ohjauskojeiden ohjelmiston ja sovellusten päivityksistä. Sopimukset ovat yleensä järjestelmäkohtaisia. 4 Ohjeet ohjauspyyntöjen vastaanottamisesta ja käsittelystä Kuvaus Tiehallinto vastaanottaa erilaisia liikennevaloihin liittyviä ohjauspyyntöjä tienkäyttäjiltä, tien hoidon urakoitsijoilta, ammattiliikenteeltä, ja laitteiden kunnossapitäjiltä. Tarvitaan yhtenäiset ohjeet liikennevalojen ohjauspyyntöjen käsittelyyn. 5 Ohjeet liikennevalojen kauko-ohjauksesta liikennekeskuksesta Kuvaus Liikennekeskuksen päivystäjillä on mahdollisuus käyttö- ja valvontajärjestelmän kautta suorittaa tiettyjä ohjaustoimenpiteitä kuten valita käytettävä valo-ohjelma (esim. huonolla kelillä päivystäjä voi asettaa liukkaan kelin ohjelma päälle), ohjata valot keltavilkulle tai pimeäksi. Tarvitaan liikennekeskuksen päivystäjää varten yhtenäiset ohjeet liikennevalojen kauko-ohjausten suorittamiseksi. 6 Yhteistyösopimukset kuntien kanssa Kuvaus Liikennevalojen käyttö- ja valvontajärjestelmät ovat yleensä yhteisiä kuntien kanssa. Järjestelmän käyttöä, ylläpitoa ja näihin liittyvät kustannusjakoasiat on sovittu kuntien kanssa tehdyissä (piirikohtaisia) sopimuksissa. 7 Suunnittelua koskeva ohjeistus Kuvaus Liikennevalojen suunnittelua ohjaavat tiesuunnitteluohjeiden lisäksi laitteiden ja ajoitusten suunnittelua koskevat ohjeet (TYLT laatuvaatimukset ja LIVASU 95 suunnitteluohje). Hankintaan liittyvät Tiehallinnon yleiset hankintaohjeet. LIVASU ohjeen päivitys 4.5 Tiedotus tiestä ja liikenteestä

22 20 hallinnan arkkitehtuuri TOIMINTOKOHTAISET RATKAISUT 2.1 Tiedotus tiestä ja liikenteestä Muut toiminnot Tiehallinto hallinta Liikennekeskus Tiehallinto hallinta 2 1 TMY001 SY019 (M) Järjestelmän hallinta SY020A Seurantatietojen luotettavuuden seuraaminen (S020) Tietojen varmistaminen, muokkaaminen ja täydentäminen (A008) A HY022A AY001 Sää ja kelitiedon (S006) SY001 AY007A Tilanteen arviointi ja ennustaminen (A004) Kelin mallinnus (A001) Sään ja kelin pisteseuranta (S001) AY 001/2 Seurantatiedon automaattinen tarkistus (S019) SY006B (T) Liikennevalojen ohjaus SY020A SY015B TSO 003B Tiedotus tiedon (A007) AY004 mallinnus (A002) SY016B SY013 Liikennetiedon ajantasainen keruu (S013) (T) Siltojen ja tunneleiden ohjaus Tilanteen seuraaminen (TS001) SY015A SY015A AY009A AY007B Ajantasainen liikennetiedon (S015) MO001B TSY001 TY002B Analysoidun tiedon (A009) SY016A historiatiedon (S016) SY014 Liikennehistoriatiedon keruu (S014) (T) Muuttuvien opasteiden ohjaus HY022A 3 SY009 Tiedotuspalvelujen valvonta ja käsin (T003) AY009B Kuvien (S009) SY008 TY003 Automaattinen tiedotuspalvelujen (T002) SY009 (T) Häiriön hallinta TMY001 MO001C TY 006 TY 002A HY022A A Tiedotus tietojen (T006) Tiedon jakelu (T005) SY009 (T) Tiedotus säästä ja kelistä TY001 Tiedon jakelun hallinta (T004) TY005B TY005B TY004 TY005A TY007 4 TY005A TY007 Tiedon esitys tiehallinnon palveluissa (T007) Tiedon esitys PPP palveluissa (T008) Muiden tahojen tiedotuspalvelujen (K006) Kuljetusten suunnittelu ja hallinta (K003) 5 TY007 Matkan suunnittelu ja liikkuminen (K001ja3) 7 6 TY008 TMY002 SY011 tieosaseuranta (S011) SY 011 SY010 pisteseuranta (S010) Liikenne- ja kelikuvien (S008) 8 Palvelun tuottaja tieosaseuranta (S011) Lautta-aikataulujen tiedotuspalveluiden (T001) 9 Muut tiehallinnon prosessit (M) Ajantasaisen tietiedon (M) Asiakasrekisterin ylläpito Taulukko 4. Tiedotuksen tiestä ja liikenteestä hallinnolliset ratkaisut 1 Automaattisen häiriöherätteen käyttöön liittyvä ohjeistus Kuvaus ja kelin mallinnuksesta ja tilanteen arviointi- ja ennustamissovelluksesta saadaan automaattinen häiriöheräte liikennekeskukselle. ja kelin mallinnuksesta ja tilanteen arviointi- ja ennustamissovelluksesta tuotetaan automaattinen häiriöheräte liikennekeskukselle. Tarvitaan määrittelyt ja ohjeet herätteen käyttämiseen sekä raja-arvot herätteen antamiselle. Lisäksi tarvitaan toimintaohjeet liikennekeskuspäivystäjälle eri raja-arvojen ylittyessä. 2 Sopimus liikennetilanteen seuraamisesta liikennekeskuksen kanssa Kuvaus Liikennekeskuksessa seurataan liikennetilannetta sekä valvotaan automaattista tilanteen seurantaa. Lisäksi liikennekeskus tuottaa tiedotustie-