Kasvintuotanto kannattaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvintuotanto kannattaa"

Transkriptio

1 Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh

2 Havaintokoetoiminta prosessina Mitä opittiin? Löytyikö ratkaisuja? Ongelma/kehittämisen tarve viljelyssä Esim. lajiketestaukset, lannoitus, kasvinsuojelu, viljelykierrot Oppiminen / ratkaisut Eri vaihtoehtojen pohtiminen yhdessä; viljelijät, tutkimus, neuvonta Pienryhmäkokoontumiset, puhelin- ja sähkö- postikeskustelut Viljelytyöt, havainnot, mittaukset, analyysit, tulosten dokumentointi Havaintokokeiden toteutus -> tulokset -> johtopäätökset Havaintokokeiden sisällöstä päättäminen -> havaintokoesuunnitelma Tilat, lohkot, käsittelyt, koelohkon kartta, suunnitelma havainnoista ja mittauksista, työnjaosta päättäminen

3 Havaintokokeen toteutus Kenttäkartta Härkäpapu koealue P 55 kpl/m² 70 kpl/m² 100 m Talo 30 m 30 m Havaintokokeen mittaus ja merkitseminen pellolle Konevarasto Lato Pihaan menevä tie Lato Esimerkki kenttäkartasta

4 Havaintokokeet Yhteensä 17 havaintokoetta 4 eri tilalla Mikkeli, Rantasalmi, Joroinen (2 tilaa) 1) Punahomeen torjuntakoe kauralla Vuosina kahdella tilalla, yhteensä 6 koetta 2) Kevätvehnän typpitasokoe Koe vuosina 2011 ja 2013 samalla tilalla 3) Kevätvehnän lajikekoe Koe vuosina samalla tilalla 4) Ohran laontorjuntakoe Koe vuosina samalla tilalla 5) Kauran laontorjuntakoe Yksi koe vuonna ) Puna-apilan esikasvivaikutus kauralla Yksi koe vuonna ) Härkäpavun esikasvivaikutus ohralla Yksi koe vuonna ) Härkäpavun kylvötiheyskoe Yksi koe vuonna 2013

5 Punahomeen torjuntakoe kauralla KANNATTAAKO ERILLINEN PUNAHOMERUISKUTUS? Käsittelyt: 1) Ruiskuttamaton 2) Normaali tautiruiskutus (Zenit, Acanto Prima, Tilt, Stratego) 3) Normaali tautiruiskutus + erillinen punahomeruiskutus (Prosaro, Proline) 4) Pelkkä punahomeruiskutus Lajikkeina kokeissa oli Akseli ja Peppi Yksi käsittelyala oli ruiskun puomin leveys lohkon päästä päähän Ruiskutusaikataulusta päätti viljelijä

6 Punahomeen torjuntakoe kauralla Yhteenvetona kolmen vuoden tuloksista: Punahometta aiheuttavia Fusarium-sienen eri lajeja oli sadossa kaikissa käsittelyissä Tauti- ja punahomeruiskutukset eivät vähentäneet Fusariumin määrää jyvissä ruiskuttamattomaan verrattuna Yleisimpiä olivat F. culmorum, F. graminearum, F. avenaceum F. culmorum ja F. graminearum ovat hometoksiinin (DON) muodostajia T-2 ja HT-2 toksiinin muodostajaa (F. langsethiae) oli hyvin vähän Jyvissä voi esiintyä punahometta, mutta ei välttämättä toksiineja Jyvissä voi olla runsaasti toksiineja, vaikka punahomeoireet ovat vaikeasti havaittavia Kokeidemme jyvistä ei määritetty toksiineja (siemenviljaa)

7 Punahomeen torjuntakoe kauralla

8 Punahomeen torjuntakoe kauralla

9 Pohdintaa punahometorjunnasta Fusarium-sienen esiintyminen ja kasvu viljoilla näyttäisi riippuvan enemmän kasvukauden aikaisista sääoloista kuin torjuntaruiskutuksista Kannattaako erillinen punahomeruiskutus? Fusarium-sienet lisääntyvät viljoilla nopeasti elokuun aikana Sadonkorjuun viivästyminen sateiden vuoksi lisää Fusarium- saastuntaa ja mykotoksiiniriskiä DON-muodostaja F. graminearum oli yleisin; merkitys suuri elintarvike- ja rehuntuotannossa Viljelytoimenpiteet, jotka edesauttavat pellolla kasvijätteiden hajoamista vähentävät punahomeriskiä Kostea ja lämmin sää kukinta-aikaan sekä sateinen sää sadonkorjuuaikaan lisäävät punahomeriskiä Punahomeen aiheuttamien hometoksiinien ennustemallia on jo käytetty Tavoitteena viljelijäsovellukset ennustemallista

10 Aikainen kauralajike Riski (0-100) että DON-pitoisuus korjatussa viljassa > 500 ppb Aikainen kylvöaika Normaali kylvöaika Myöhäinen kylvöaika

11 Kevätvehnän typpitasokoe KANNATTAAKO TYPPILANNOITUKSEN JAKAMINEN KEVÄTVEHNÄLLÄ? Typpilannoituskäsittelyt vuonna 2011: 1) 110 kg N/ha kylvön yhteydessä 2) 60 kg N/ha kylvön yhteydessä + 50 kg N/ha Lajike Quarna Typpilannoituskäsittelyt vuonna 2013: 1) 110 kg N/ha kylvön yhteydessä 2) 88 kg N/ha kylvön yhteydessä 3) 66 kg N/ha kylvön yhteydessä Kuva: T. Tontti - Lajike Anniina

12 Lisätypen vaikutus satoon Lisätypen annon ajankohta Oletettu vaikutus Korrenkasvuvaihe ja sitä ennen Lippulehtivaihe Tähkälle tulo Lisää ja ylläpitää jyvien lukumäärää Jyvien lukumäärä ja paino Jyvien paino 1-2 viikkoa tähkälle tulon jälkeen Valkuainen ja sakoluku Lähde: TEHO: typpilannoituksen tarkentaminen

13 Kevätvehnän typpitasokoe Mitä välineitä viljelijällä on käytettävissä arvioitaessa lisätyppitarvetta? 1) Miinusruutu (vähennetty N-lannoitus) tai plusruutu (N-ylilannoitus): perustuu kasvuston värin muutoksen tarkkailuun 2) KEG-värikortit (omat eri viljalajeille): kasvuston värin vertailu korttien avulla 3) Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen maasta 4) Lehtivihreämittaus (SPAD-mittari): mittaus kasvin tietyllä kasvuasteella 5) Green seeker: perustuu lehtivihreän heijastumiseen kasvustossa 6) Kasvimassan mittaus

14 Lehtivihreämittaukset (SPAD-arvo) Pyritään arvioimaan typen riittävyyttä viljakasvuston eri kasvuvaiheissa Viljakasveille on määritelty kahdessa eri kasvuasteessa olevat kriittiset SPAD-arvot ja optimi SPAD-arvot Kasvuaste: 9-10 = lippulehti täysmittainen, tähkä ei näkyvissä 10.5 = tähkä kokonaan ulkona tupesta Kuva: T. Tontti

15 Lehtivihreämittaukset (SPAD-arvo) 2011 Kevätvehnän lannoituskoe Kasvu -aste* 9.6. SPAD SPAD Kasvuaste** Kasvuaste*** 6.7. SPAD 1) N 110 kg/ha 3 51, , ,8 Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 2) N kg/ha 3 48, , Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 Lannoitusikkuna 3 46, , Kriittinen/optimiarvo 42/46 45/46 Lehtivihreämittausten perusteella kasvustossa ei ollut typpivajausta SPAD-arvon kohottamiseen yhdellä yksiköllä tarvitaan noin 4 kg typpeä /ha Lannoitusikkunan ja muun mitattavan alueen SPAD-lukujen optimiero on: ohra 4 kaura 3 vehnä 2

16 Nitraattityppituloksia (typpilaukku) 2011 Kevätvehnän typpilannoituskoe Näytteenottosyvyys cm ) N 110 kg/ha ) N kg/ha * Lannoitusikkuna * Typpilisä 50 kg/ha annettu

17 Kevätvehnän typpitasokoe Satotiedot N-lannoitus Sato, kg/ha Tjp, g Hlp, kg Sakoluku Raakavalk. % Itävyys-% V. 2011, lajike Quarna N 110 kg/ha ,0 79, ,6 97,0 N kg/ha* ,3 78, ,8 96,5 V. 2013, lajike Anniina N 110 kg/ha ,4 80, ,5 92,5 N 88 kg/ha ,8 80, ,0 91,0 N 66 kg/ha ,1 79, ,5 89,0 * Lisätyppi annettu 8.7. Kuva: T. Tontti

18 Kevätvehnän typpitasokoe Pohdintaa typpilannoituksen jakamisesta Lajike vaikuttaa: aikaisilla lajikkeilla (esim.anniina) saadaan vähäisempi hyöty kuin myöhäisillä lajikkeilla Esikasvi ja maalaji vaikuttavat: jos maassa runsaasti orgaanista ainesta -> kylvön yhteydessä annettu typpi riittää Lisätyppi annettava riittävän ajoissa, jos halutaan vaikuttaa sadon määrään Lisätyppi annetaan tähkimisvaiheessa, kun halutaan lisätä valkuaispitoisuutta Yksinkertaisin menetelmä kasvuston lisätypen tarpeen määrittämiseen on miinusruutu (vähennetty N-lannoitus) Kuva: T. Tontti

19 Kevätvehnän lajikekoe Anniina vs. Quarna ja Wellamo Lajikeominaisuuksia MTT:n virallisten lajikekokeiden mukaan: Anniina Kasvuaika 97,1 pv Hlp 79,7 kg Valk-% 15,0 Pituus 78 cm Quarna Kasvuaika 100,2 pv Hlp 79,7 kg Valk.-% 15,0 Pituus 74 cm Kuva: T. Tontti Wellamo Kasvuaika 102,0 pv Hlp 80,1 kg Valk.-% 13,5 Pituus 82 cm

20 Kevätvehnän lajikekoe Keskiarvosatotiedot vuosilta Lajike Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Sakoluku Valkuais-% Itävyys-% Anniina ,6 94,5 Quarna ,8 77, ,1 89 Wellamo ,9 77, ,4 94 Kylvötiheys kaikilla lajikkeilla v siementä/m 2 ja v siementä/m 2 Typpilannoitustaso 110 kg/ha Sademäärät (mm) koelohkoilla kylvöstä korjuuseen 2011/2012: toukok. 42/21, kesäk. 71/98, heinäk. 133/149, elok. 58/71, syysk. -/43 Vuonna 2012: Orastiheys kpl/m 2 : Anniina 420, Quarna 393, Wellamo 345 Tähkien Kuva: T. Tontti lukumäärä/m 2 : Anniina 585, Quarna 828, Wellamo 885

21 Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Kannattaako kasvunsääteiden käyttö ja millä ainemäärällä? Ohran laontorjunta , lajike Einar 1) Ei laontorjuntaa 2) Laontorjunta puolella ainemäärällä, Terpal 0,4 l/ha 3) Laontorjunta tilalla normaalisti käytettävällä ainemäärällä, Terpal 0,8 l/ha Kauran laontorjunta 2013, lajike Akseli 1) Ei laontorjuntaa 2) Laontorjunta puolella ainemäärällä, Moddus 0,15 l/ha 3) Laontorjunta tilalla normaalisti käytettävällä ainemäärällä, Moddus 0,3 l/ha Kuva: T. Tontti

22 Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Ohran tulokset koevuosien keskiarvoina Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Pituus, cm Itävyys-% Ei laontorjuntaa ,3 61,0 75,0 94 Terpal 0,4 l/ha ,3 62,1 76,3 91 Terpal 0,8 l/ha ,2 61,9 70,3 88 Lakoa ei esiintynyt kasvustossa yhtenäkään koevuonna missään käsittelyssä Ainoastaan vuonna 2013 saatiin kasvunsäädekäsittelyillä sadonlisää kg/ha ruiskuttamattomaan verrattuna Terpal 0,4 l/ha antoi parhaan hehtaarisadon kaikkina koevuosina Terpal 0,8 l/ha-käsittelyssä esiintyi sadossa vihreitä jyviä (jälkiversontaa?) Kuva: T. Tontti Einar-lajike on lujakortinen, virallisissa lajikekokeissa lako-% 7 -> laontorjuntakäsittely harkiten

23 Ohran ja kauran laontorjuntakokeet Kauran tulokset vuodelta 2013 Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Pituus, cm Itävyys-% Ei laontorjuntaa ,7 55,5 92,4 79 Moddus 0,15 l/ha ,4 55,1 85,2 82 Moddus 0,3 l/ha ,2 55,3 70,2 87 Lakoa ei esiintynyt missään käsittelyssä Korjuun viivästyessä käsittelemätön kasvusto ränsistyi eniten, täyden annoksen saanut vähiten Käsittelyillä oli selkeä vaikutus kasvuston pituuteen Akseli on lujakortinen lajike, virallisissa lajikekokeissa lako-% 17 Kasvunsääteiden käyttö harkitaan lajikkeen, viljelyyn satsattujen panosten ja Kuva: T. Tontti vallitsevien kasvuolojen mukaan Rutiininomaista kasvunsääteiden käyttöä tulisi välttää talous-, ympäristö- ja terveyssyistä

24 Palkokasvien esikasvivaikutus Mikä on viljojen typpilannoitustarve palkokasvien jälkeen? Härkäpavun esikasvivaikutus ohralla (Einar) Käsittelyt: 1) Kaura esikasvina, N 90 kg/ha (verranne) 2) Härkäpapu esikasvina, N 60 kg/ha 3) Härkäpapu esikasvina, N 90 kg/ha Puna-apilan esikasvivaikutus kauralla (Akseli) Käsittelyt: 1) Puna-apila esikasvina, ei lannoitusta 2) Puna-apila esikasvina, lannoitus VISU:n mukaan, N 66 kg/ha

25 Palkokasvien esikasvivaikutus Ohran (Einar) satotiedot 2011 Käsittely Sato, kg/ha Sadon sl Tjp, g Hlp, kg Itävyys-% Kaura esikasvina, N 90 kg/ha ,8 62,1 96 Härkäpapu esikasvina, N 60 kg/ha ,8 62,8 96 Härkäpapu esikasvina, N 90 kg/ha ,5 63,4 95,5 Kauran (Akseli) satotiedot 2012 Käsittely Sato, kg/ha Tjp, g Hlp, kg Itävyys, % Kasvuston kork. cm Puna-apila esikasvina, ei lannoitusta ,7 53,6 68,5 75 Puna-apila esikasvina, lannoitus VISU:n mukaan, N 66 kg/ha ,6 52,1 78,5 95

26 Palkokasvien esikasvivaikutus Yleensä edeltävä palkokasvi korvaa vain osan väkilannoitetypestä Taloudellisista ja ympäristösyistä voi olla järkevää vähentää palkokasvin jälkeen lannoitetypen määrää Palkokasvien esikasviarvoon vaikuttavia tekijöitä: Yksi- vai monivuotinen Kasvilaji Peltoon jäävän massan määrä (maanpäällinen ja juuristomassa) Palkokasvin muokkausajankohta Palkokasvien ja biologisen typensidonnan merkityksestä viljelyssä fossiilisen energian säästäjänä löytyy lisätietoa julkaisusta: MTT Raportti 76,

27 Härkäpavun kylvötiheyskoe Lajike: Kontu Käsittely Sato, kg/ha Oraita/m 2 Palkoja/kasvi Siemeniä/kasvi Siemeniä/palko Hlp, kg Tjp, g Kylvötiheys 55 kpl/m ,7 309,0 Kylvötiheys 70 kpl/m ,4 298,0 Käsittely Kuiva-aine % Raakavalk. g/kg ka Raakakuitu g/kg ka Raakarasva g/kg ka Tuhka g/kg ka Typettömät uuteaineet g/kg ka Kylvötiheys 55 kpl/m Kylvötiheys 70 kpl/m Satotaso keskimääräinen/hyvä Eri kylvötiheyksillä ei saatu eroja satokomponentteihin Taimitiheydet korkeat kylvötiheyteen verrattuna Rehuarvot yleistä tasoa, paitsi raakarasva hieman alakantissa

28 Kiitos viljelijöille havaintokoetoimintaan osallistumisesta!

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Havaintokoetoiminta Loppuraportti Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Mikkeli 31.3.2014 Yhteenveto havaintokoetoiminnan tuloksista Vilja- ja palkokasvipienryhmässä toteutettiin

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke

Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Tuloksia ja laatua kasvituotantoon-hanke Havaintokoetoiminta Loppuraportti Riitta Savikurki ja Arja Nykänen ProAgria Etelä-Savo Päivi Kurki ja Kari Narinen MTT Mikkeli 31.12.2014 Yhteenveto havaintokoetoiminnan

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Miten hometoksiinit hallintaan?

Miten hometoksiinit hallintaan? Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä 25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio Kauran hometoksiinit Monipuolinen kaura -seminaari, Raisio -konserni, Raisio Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Viljojen käyttö teollisuudessa 2016 Kuva: Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Hometoksiinit hallintaan!

Hometoksiinit hallintaan! Vilja- ja öljykasvipäivä Hämeenlinnassa 16.02.2012, Hämeen ammattikorkeakoulu Hometoksiinit hallintaan! Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Tauno Koivisto ja Päivi Parikka, MTT Yhteistyötahot: MMM, VYR, Evira,

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Viljan hygieeninen laatu

Viljan hygieeninen laatu Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Hometoksiinit hallintaan

Hometoksiinit hallintaan Viljelijäseminaari 26.1.2017, Huittinen järjestäjänä Vilja-alan yhteistyöryhmä Hometoksiinit hallintaan Tutkija Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Viljojen Fusarium

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kauran kasvinsuojelu

Kauran kasvinsuojelu ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljalajikkeet ja tautitorjunta Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF

KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF 13.11.2014 SÄÄILMIÖ EL NINO JA LA NINA, KIMMO RUOSTEENOJA - Lämpimällä merellä nousevia ilmavirtauksia, kylmässä meressä laskevia ilmavirtauksia. Virtauksien muutokset ohjaavat sadepilviä. o Normaalitilanteessa

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Mikä viljalajike luomuun?

Mikä viljalajike luomuun? Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?

Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa? Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa? Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen Arja Mustonen TuIsNa-hanke 1 Päivi Parikka

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot