Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi"

Transkriptio

1 Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) Tarja Hietaranta, MTT Piikkiö Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Lajikekokeiden taustaa Mansikan lajikekokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuosina , sekä Ruukkiin vuonna Tavoitteena oli löytää uusia, satoisia, talven- ja taudinkestäviä mansikkalajikkeita Pohjois-Suomeen. Lisää mansikkalajikkeita istutettiin Sotkamoon ja Ruukkiin myös vuonna Mansikan lajikekokeet olivat osa MTT Sotkamon koordinoimaa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen hanketta, joka rahoitettiin EU:n maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELYkeskusten kautta. Lajikekokeiden lajikkeet vaihtelivat hieman pakkakunnittain, riippuen saatavilla olleista taimimääristä istutusvuonna. Vuonna 2008 istutetut taimet olivat kotimaisia paakkutaimia ja toimittajana oli Puutarha Tahvoset. Vuoden 2009 taimista osa oli mikrolisättyjä paakkutaimia MTT Piikkiöstä ja osa Marja-Suomen Taimituotannon toimittamia paljasjuurisia, hollantilaisia taimia. Vuonna 2010 istutetut taimet olivat paljasjuurisia, hollantilaisia taimia ja toimittajana oli Marja-Suomen Taimituotanto. Mukana lajikekokeissa olivat: vanhat, tunnetut viljelylajikkeet Polka, Honeoye, Senga Sengana, Jonsok, Korona ja Bounty; MTT:n uusimmat jalosteet Valotar, Suvetar, Kaunotar ja Kulkuri, sekä ulkomaisista lajikkeista Kent, Frida, Hannibal, Babette, Salsa, Sonata, Flair, St Jean d Orleans, Iris, Blink, Gudleif, Nisga a, Rumba ja Stolo. Lajikekokeissa oli mukana myös ulkomaisia numerolajikkeita, joiden menestys oli heikko. Mansikat oli istutettu 33 cm taimivälillä paririviin. Penkkien katteena oli musta mansikkamuovi. Kastelut ja lannoitukset annettiin tihkukasteluna. Kasvukauden lannoituksissa käytettiin Ferticare Kombi 2 kastelulannoitetta. Kastelurajana pidettiin tensiometrilukemaa -150 hpa. Koetta perustettaessa maan ravinnetasot nostettiin viljavuusanalyysin tasolle hyvä. Kuva 1. Mansikan lajikekokeet, Sotkamo (Kati Hoppula)

2 Valotar talvenkestävin Mansikan talvenkestävyyttä seurattiin Sotkamossa ja Rovaniemellä kolmen talven ajan ja Ruukissa kahden talven ajan. Talvenkestävyys arvioitiin taimen elinvoimaisuudesta aikaisin keväällä, heti taimien kasvuunlähdön jälkeen (Taulukot 1-3). Talvi koetteli ankarimmin mansikkalajikkeiden talvenkestävyyttä. Talvivaurioita havaittiin enemmän keväällä 2011 kuin muina vuosina ja satotasot laskivat kaikilla paikkakunnilla. Rovaniemellä satotasojen romahdus vuonna 2011 oli pahempi kuin muualla, mutta se saattoi johtua osittain myös myyräkannan räjähdysmäisestä lisääntymisestä vuosina Talvivaurioita ja myyrätuhoja oli vaikea erotella toisistaan keväällä Myyrät tuhosivat massiivisena esiintymänä osan koekentän marjasadosta jo raakilevaiheessa. Talvehtimisen vaikutusta vuoden 2011 satotasoon ei pystytty siksi Rovaniemellä arvioimaan luotettavasti. Kuva 2. Mansikoiden talvivaurioita ja myyrätuhoja Rovaniemellä keväällä (Kati Hoppula) Talvenkestävin lajike kaikilla paikkakunnilla oli Valotar. Rovaniemellä hyvin talvehti aluksi myös Jonsok. Talvi aiheutti Rovaniemellä kuitenkin kaikille muille paitsi Valotar-lajikkeelle pahoja vaurioita. Valotar oli ainoa, joka talvehti Rovaniemellä kohtalaisesti. Vanhat, tunnetut viljelylajikkeet ja uudet kotimaiset lajikkeet talvehtivat Sotkamossa ja Ruukissa hyvin. Herkimpiä talvivaurioille olivat Kaunotar ja Bounty, jotka talvehtivat hyvin Sotkamossa, mutta kärsivät Ruukissa jo jonkin verran talvivaurioita. Honeoye talvehti Sotkamossa ja Ruukissa hyvin, mutta Rovaniemellä huonosti. Ulkomaisista lajikkeista Kent, Frida, Hannibal ja Babette talvehtivat Sotkamossa ja Ruukissa kohtalaisesti, mutta Rovaniemellä huonosti. Salsa ja Sonata talvehtivat Ruukissa vaihtelevasti, mutta Sotkamossa ja Rovaniemellä huonosti. Lajikekokeen heikoin talvehtija oli Flair. Se kärsi vakavia talvivaurioita jo ensimmäisenä talvena ja taimikuolleisuus oli runsasta. 2

3 Vuonna 2010 istutetut, ulkomaiset lajikkeet selvisivät ensimmäisestä talvesta heikosti. Blink talvehti kohtalaisesti Sotkamossa, mutta Ruukissa sen talvenkesto oli huono. Iris ja Nisga a talvehtivat kohtalaisesti Ruukissa, mutta Sotkamossa huonosti. Rumba, Gudleif ja Stolo talvehtivat erittäin heikosti. Taulukko 1. Mansikkalajikkeiden talvenkestävyys Rovaniemellä (Rov) ja Sotkamossa (Sot) vuosina , sekä Ruukissa (Ruuk) vuosina Talvehtimisasteikko A= erinomainen, B= hyvä, C= kohtalainen, D= huono Lajike Rov Sot Rov Ruuk Sot Rov Ruuk Sot Valotar A A B A A C B A Jonsok A A B A A D B A Korona A A C - B D - A Polka A A C B A D B B Senga Sengana A A C A A D B B Suvetar A A C A A D B B Honeoye A A D A B D B B Kaunotar A A C B B D C B Kulkuri A A D B B D B B Bounty A A D B B D C B Taulukko 2. Mansikkalajikkeiden talvenkestävyys Rovaniemellä, Ruukissa ja Sotkamossa vuosina Talvehtimisasteikko A= erinomainen, B= hyvä, C= kohtalainen, D= huono Lajike Rovan. Ruukki Sotkamo Rovan. Ruukki Sotkamo Frida C B A D B C St Jean d Orleans C D C D C C Kent A A A D C C Hannibal B B A D B C Babette A C A D C C Sonata D D C D A C Salsa D C D D A D Flair D D D D D D Taulukko 3. Mansikkalajikkeiden talvenkestävyys Ruukissa ja Sotkamossa vuonna Talvehtimisasteikko A= erinomainen, B= hyvä, C= kohtalainen, D= huono Lajike Ruukki Sotkamo Blink D C Iris C D Nisga a C D Gudleif D D Rumba - D Stolo D D 3

4 Polka, Frida ja Kent satoisimmat, Valotar hyvää keskitasoa Satoisimmat lajikkeet olivat Kent, norjalainen uutuus Frida, sekä Polka (Taulukot 4-5). Kent ja Frida olivat keskimäärin Polka-lajikkeen veroisia satotasoltaan, mutta Polka oli talvenkestävämpi. Polka oli sadoltaan tasaisen hyvä, eikä vuosien välillä ollut suurta vaihtelua. Rovaniemellä Polka tuotti keskimäärin hieman pienemmän sadon kuin Kent, mutta Polka oli sadoltaan tasaisempi. Ulkomaisilla uutuuslajikkeilla satotasot romahtivat huomattavasti toisen talven jälkeen. Talvivaurioiden määrä viittaisi melko heikkoon talvenkestävyyteen. Kent ja Frida tuottivat ensimmäisenä vuonna hyvän sadon, mutta toisena vuonna satotasot olivat Sotkamossa ja Ruukissa keskinkertaisia. Kent oli hieman Frida-lajiketta satoisampi, mutta satoerot tasoittuivat toisena vuonna. Kent oli ulkonäöltään kirkkaan punainen, kaunis ja sopusuhtainen, mutta se oli maultaan hyvin mieto. Marjat olivat suuremmat kuin Polka-lajikkeella. Frida oli hyvin suurimarjainen, erittäin tumma ja makea. Kuva 3. Frida-, Babette-, Kent- ja Hannibal-lajikkeiden satoa, Sotkamossa (Kati Hoppula) MTT:n uusista jalosteista lupaavin oli Valotar. Valotar oli marjaltaan keskikokoinen ja kauniin pyöreä. Väritykseltään sen marjat olivat heleän punaisia ja selvästi muita lajikkeita vaaleampia. Valotar oli maultaan hyvä, mutta ei yhtä makea kuin Frida. Valotar tuotti keskitasoisen ja tasaisen sadon kaikkina koevuosina. Rovaniemellä Valotar tuotti Polka-lajiketta vähemmän satoa, mutta se oli kuitenkin Jonsok-lajiketta satoisampi. MTT:n jalosteista myös Suvetar oli keskisatoinen ja hyvä maultaan. Sen marjat olivat tummanpunaisia ja suurempia kuin Valotar-lajikkeella. Suvetar oli kuitenkin satotasoltaan ja talvenkestävyydeltään Valotarlajiketta heikompi. 4

5 Kuva 4. Valotar-, Polka- ja Suvetar-lajikkeen satoa, Sotkamo (Kati Hoppula) MTT:n jalosteista suurimarjaisin oli Kulkuri. Kulkuri-lajikkeen marjat olivat suuremmat kuin Polka-lajikkeella, tummanpunaiset, muodoltaan hieman muhkuraiset ja maultaan happamahkot. Kulkuri tuotti Sotkamossa satoa hitaammin kuin Valotar, mutta paransi satotulostaan vuosittain. Vuonna 2011 Kulkuri oli Sotkamon satoisin lajike. Keskisato jäi kuitenkin Polka-lajiketta heikommaksi. Ruukissa Kulkuri ja Valotar olivat sadoiltaan samanveroisia, keskinkertaisia, mutta varmoja. Rovaniemellä Kulkuri tuotti heikon sadon. Tiukassa istuva kanta ja hapan maku vähensivät kuitenkin Kulkuri-lajikkeen houkuttelevuutta. Kokeen pienimarjaisimpiin kuuluva Kaunotar oli MTT:n jalosteista heikkosatoisin. Sillä oli nimensä mukaisesti kauniit kiiltävänpunaiset ja pienet marjat. Marjat olivat hyvänmakuisia ja aromikkaita. Kaunotarlajikkeen sato oli kuitenkin selvästi keskitasoa heikompaa ja talvivaurioiden riski oli suurempi kuin muilla MTT:n jalosteilla. Kuva 5. Vasemmalla Kulkuri- ja oikealla Kaunotar-lajikkeen satoa, Sotkamo (Kati Hoppula) Sotkamossa tasaisen keskinkertaista satoa tuottivat myös Korona, Senga Sengana ja Bounty. Honeoye tuotti ensimmäisenä vuonna hyvän sadon, mutta satotaso heikkeni seuraavina vuosina. Korona oli suurimarjainen ja satoisa, mutta marjat olivat pehmeitä ja helposti kolhiintuvia. Bounty oli hyvänmakuinen, mutta sen talvenkestävyys oli muita huonompi. Ruukissa Bounty ja Honeoye menestyivät heikommin kuin Sotkamossa. Jonsok tuotti keskinkertaisen sadon Sotkamossa, mutta Ruukissa ja Rovaniemellä sen sato oli melko heikko. 5

6 Norjalaiset Hannibal ja Babette tuottivat ensimmäisenä vuonna hyvän sadon kaikilla koepaikoilla, myös Rovaniemellä. Toisena vuonna niiden satotaso jäi kuitenkin heikoksi. Babette oli hyvin tumma ja suuri, mutta marjat olivat mauttomia. Hannibal oli kirkkaan punainen, muodoltaan epätasainen ja hapan. Talvenkestävyydeltään Hannibal oli hieman parempi kuin Babette, mutta satotasoissa ei ollut suurta eroa. Suurimarjaiset Salsa ja Sonata olivat onnistuneen talvehtimisen jälkeen Ruukin satoisimpia lajikkeita. Salsa oli jonkin verran Sonata-lajiketta satoisampi. Sotkamossa Salsa ja Sonata tuottivat heikon sadon. Rovaniemellä Sonata tuotti hyvin heikosti satoa, mutta Salsa tuotti paikalliseen satotasoon nähden kohtalaisen sadon. Ulkomaisista lajikkeista heikosti satoa Pohjois-Suomessa tuottivat Flair, St Jean d Orleans, Blink, Nisga a, Stolo, Iris, Gudleif ja Rumba (Taulukko 6). Lisäksi kokeissa oli vielä nimeämättömiä ulkomaisia numerojalosteita, jotka menestyivät heikosti. St Jean d Orleans tuotti jonkin verran satoa, mutta sen marjat kehittyivät huonosti ja niiden maku ja väritys oli outo. Kuva 6. Iris-, Blink- ja Nisga a-lajikkeiden satoa, Sotkamo (Kati Hoppula) Taulukko 4. Mansikkalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen sato (g/taimi) Sotkamossa ja Rovaniemellä vuosina ja Ruukissa vuosina Sotkamo Rovaniemi Ruukki Lajike g/marja g/taimi g/marja g/taimi g/marja g/taimi Polka 8, , ,4 414 Korona 10, , Valotar 8, , ,8 336 Senga Sengana 8, , ,3 343 Bounty 7, , ,1 381 Honeoye 12, , ,0 388 Jonsok 8, , ,8 241 Suvetar 10, , ,0 331 Kulkuri 10, ,0 90 7,8 370 Kaunotar 7, , ,

7 Taulukko 5. Mansikkalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen sato (g/taimi) Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa vuosina Sotkamo Rovaniemi Ruukki Lajike g/marja g/taimi g/marja g/taimi g/marja g/taimi Kent 9, , ,2 489 Frida 11, , ,4 441 Hannibal 8, , ,1 343 Babette 13, , ,0 314 St Jean d' Orleans 9, , ,8 228 Salsa 12, , ,4 581 Sonata 8, , ,8 446 Flair 9,5 13 7, ,4 89 Taulukko 6. Vuonna 2010 istutettujen mansikkalajikkeiden keskimääräinen satotaso (g/taimi) Ruukissa ja Sotkamossa vuonna g/taimi Lajike Ruukki Sotkamo Blink Nisga a Stolo Iris Rumba - 36 Gudleif Lajikkeiden taudinkestävyys Mansikan lajikekokeiden härmää torjuttiin varsinaisesti vain ensimmäisenä vuonna Sotkamossa, jolloin käytettiin Topas-valmistetta. Muina vuosina Sotkamossa ja Ruukissa härmää torjuttiin vain harmaahomeen ohessa. Ensimmäisessä harmaahomeruiskutuksessa käytettiin myös härmäntorjuntaan soveltuvaa Frupicavalmistetta suurimmalla käyttöväkevyydellään. Rovaniemellä härmää ei torjuttu kemiallisesti. Kevyestä torjuntaohjelmasta huolimatta runsaita härmäoireita ei lajikekokeissa havaittu (Taulukot 7-12). Jonkin verran muita enemmän härmäoireita näkyi lehdissä Frida- ja Korona-lajikkeilla, mutta marjasadossa härmää tavattiin Ruukissa ja Sotkamossa vain satunnaisesti. Rovaniemellä härmää ei torjuttu kemiallisesti ja härmän määrä marjasadossa lisääntyi tasaisesti. Eniten härmäisiä marjojan oli lajikkeilla Bounty ja Polka. Kaunotar-, Valotar-, Frida- ja Kent-lajikkeilla oli hieman muita enemmän härmäisiä marjoja. isten marjojen määrä Rovaniemellä jäi kuitenkin vähäiseksi. Harmaahometta torjuttiin, kukinnan alussa ja lopussa, mutta sadon nopea kypsymistahti vähensi jonakin vuonna ruiskutusmäärät yhteen. Sotkamossa torjunta-aineena oli ensimmäisenä vuonna Switch ja kahtena muuna vuonna Frupica ja Teldor. Ruukissa torjunta-aineina olivat Frupica ja Teldor. Rovaniemellä harmaahometta vastaan ruiskutettiin vain vuonna Käytetyt aineet olivat Teldor ja Switch. Sotkamossa ja Ruukissa harmaahomeen määrä vaihteli vuodesta riippuen. Rovaniemellä harmaahometta ei esiintynyt kuin vähän, vaikka torjuntaruiskutuksia ei tehty joka vuosi. Valotar, Frida, Kaunotar ja Kulkuri eivät olleet erityisen herkkiä homeelle. Hyvin homeenherkkiä lajikkeita olivat Senga Sengana, Sonata, Salsa, St Jean d Orleans ja Suvetar. Runsashomeisena vuonna keskimäärin muita herkemmin homehtuivat myös Jonsok, Korona ja Polka. 7

8 Taulukko 7. Vuonna 2008 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Sotkamossa vuosina Sotkamo Lajike Bounty 4,9 5,7 0 14,6 6,7 0 1,9 11,1 1,5 Honeyoe 0,6 4,8 0,02 2,0 4,2 0 0,0 6,0 0 Jonsok 2,0 19,4 0 9,7 8,2 0 0,8 11,4 0,4 Kaunotar 2,6 11,8 0 9,8 4,9 0 1,6 6,4 0,3 Korona 0,5 14,0 0 6,1 4,8 0 0,3 14,7 0,4 Kulkuri 1,5 10,7 0 1,8 3,2 0 0,1 8,3 0,3 Polka 1,2 11,1 0 8,3 6,5 0 0,8 16,1 0,1 Senga Sengana 1,3 26,1 0 8,1 10,5 0 0,3 17,7 0,7 Suvetar 0,6 20,2 0,2 3,0 12,8 0 0,3 11,9 2,2 Valotar 4,0 6,6 0 9,5 7,7 0 1,0 9,9 0,2 Taulukko 8. Vuonna 2009 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Sotkamossa vuosina Sotkamo Lajike Babette 1,1 3,9 0 0,3 3,9 0 Flair 0,1 1, ,9 0 Frida 0,8 4,3 0 0,1 7,1 0,8 Hannibal 1,9 4,9 0 0,3 4,6 0,5 Kent 1,9 4,1 0 0,6 7,9 0,5 Salsa 0,9 22,7 0 0,7 3,4 0 Sonata 1,5 23, ,8 0 St Jean d'orleans 0,7 44, ,9 0 Taulukko 9. Vuonna 2009 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Ruukissa vuosina Ruukki Lajike Babette 2,2 2,2 0,02 1,2 3,9 0,2 Bounty 7,2 3,2 0 11,3 3,7 0,3 Flair 2,5 2,1 0 1,0 2,5 0 Frida 1,7 3,9 0 1,2 4,0 0,02 Hannibal 3,5 2,1 0 4,2 2,7 0,1 Honeoye 1,7 1,3 0 1,5 1,4 0 Jonsok 15,8 3,4 0 12,0 2,7 0,01 Kaunotar 12,2 0,6 0 8,3 0,9 0,05 Kent 1,9 6,2 0 3,4 7,9 0,2 Kulkuri 1,9 4,8 0,05 2,4 8,7 0,03 Polka 2,7 7,3 0 2,1 5,6 0,3 Senga Sengana 2,8 10,0 0 3,8 10,1 0,1 St Jean d Orleans 1,6 15,7 0,6 0,7 21,4 1,2 Suvetar 2,7 7,3 0 3,6 7,6 0,04 Valotar 6,6 2,1 0 7,0 5,7 0 8

9 Taulukko 10. Vuonna 2010 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Ruukissa ja Sotkamossa vuonna Ruukki Sotkamo Lajike Blink 2,5 1, ,9 0 Gudleif 2,6 3,3 0, Iris 2,2 5,7 0,01 0,1 0,1 0 Nisga'a 1,4 3,7 0,01 0,2 0,3 0 Rumba Stolo 3,5 8,4 4,9 0,2 4,5 0 Taulukko 11. Vuonna 2008 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Rovaniemellä vuosina Rovaniemi Lajike Bounty 8,0 4,2 0 1,6 1,8 3,2 2,8 0,2 8,3 Honeyoe 1,7 5,5 0 0,2 0,3 0,9 0,6 0,4 2,7 Jonsok 12,5 16,6 0 2,8 0,7 0,8 5,8 0,6 3,5 Kaunotar 11,0 4,7 0 3,0 1,3 0,5 8,9 0,1 6,1 Korona 5,1 5,9 0 1,2 0,7 1,2 3,8 1,1 2,5 Kulkuri 6,0 1,5 0 0,5 4,7 1,3 1,2 0,4 4,3 Polka 7,0 8,2 0 1,0 3,9 2,3 1,4 1,2 8,2 Senga Sengana 7,1 9,3 0 1,4 2,3 0,7 3,0 1,8 2,6 Suvetar 3,4 6,6 0 0,6 0,7 0 2,4 0,9 2,9 Valotar 9,4 2,4 0 2,3 0,6 1,4 4,0 0,3 6,1 Taulukko 12. Vuonna 2009 istutettujen mansikkalajikkeiden pienten, homeisten ja härmäisten marjojen keskimääräinen osuus kokonaissadosta () Rovaniemellä vuosina Rovaniemi Lajike Babette 0,5 1,3 0,5 0,3 2,3 2,2 Flair 0,9 0,7 2,0 0,2 0,7 2,1 Frida 0,6 2,7 0,3 0,9 0,4 4,8 Hannibal 1,2 1,2 0,3 0,8 0,6 1,3 Honeoye 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 2,1 Kent 1,2 5,2 0,2 2,4 2,3 4,4 Polka 2,1 2,3 1,0 2,0 0,7 3,3 Salsa 0,5 6,7 0,6 0,2 3,1 1,7 Sonata 1,1 2,9 1,6 1,4 0,5 2,7 St Jean d Orleans 0,1 11,9 0,2 0,1 7,0 1,2 9

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen RUMBAA POLKAA JIVEÄ

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Taa Hietaranta Mansikan lajikeseurantakokeet vuosina 1995-1996 Cf. Maatalouden Nl, tutkimuskeskus Hietaranta Maatalouden 1/itkinmskeskus, Pitutarbatuotanuon

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI

Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä...4 1 Seuranta käytännössä...5 1.1 Taimet...5 1.2 Marjatilat...7

Lisätiedot

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä Opinnäytetyö Kevät 2014 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT 4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT Marjakasvit Marjakasvimme myydään pääasiassa astiataimina 3 litran ruukussa. Joidenkin tuotteiden astian myyntikoko on 2 litraa. Keväällä on saatavana herukoista ja vadelmista

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010 MATKARAPORTTI Marjanviljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen päärahoitus

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Vadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti

Vadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti Vadelman lajikeseuranta 27 21 Loppuraportti Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 21 1 1. Tiivistelmä...3 2. Seurannan toteutus...4 2.1. Taimet...4 2.2. Marjatilat...4 2.3. Olosuhteet...5 3. Versojen pituus...9

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Moskovskoje Zimneje (Moskovan Talvi) 1/2 Risteytys: Wealthy X Antonovka Obuknovennaja Jalostettu Moskovan

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

MANSIKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN LAPVÄÄRTTIIN

MANSIKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN LAPVÄÄRTTIIN MANSIKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN LAPVÄÄRTTIIN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2013 Oma Allekirjoituksesi Hanna Klåvus TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa: Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä

Lisätiedot

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö

Lisätiedot

Mansikkalajikkeiden jalostaminen

Mansikkalajikkeiden jalostaminen MTT:n selvityksiä 36 Mansikkalajikkeiden jalostaminen Tarja Hietaranta ja Risto Tahvonen Kasvintuotanto MTT:n selvityksiä 36 26 s., 2 liitettä Mansikkalajikkeiden jalostaminen Loppuraportti Tarja Hietaranta

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Aape (Venäläinen nimi ei tiedossa) Valkovenäläinen risteytys, Lobo X Prima Venäjällä ilmeisesti numerolajike

Lisätiedot

Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja

Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje, V (VI), kesä (Peltosalmen imelä) Venäläistä alkuperää. Ehdottomasti talvenkestävimpiä kesälajikkeitamme. Hedelmä keskikokoinen, usein pitkulainen, kypsänä keltainen ja

Lisätiedot

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä

Lisätiedot

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Marjanviljelyn koetilan tuloksia 2012-2014. Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke 2011-2014. Raportti koetilan tuloksista 2012-2014

Marjanviljelyn koetilan tuloksia 2012-2014. Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke 2011-2014. Raportti koetilan tuloksista 2012-2014 Sisä-Savon seutuyhtymä MARJAOSAAMISKESKUS Marjanviljelyn koetilan tuloksia 2012-2014 Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke 2011-2014 Raportti koetilan tuloksista 2012-2014 Jari Känninen 12.12.2014

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009 MATKARAPORTTI Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Liite 1.6.2009 66. vuosikerta Numero 2 Sivut 8-9 Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Petri Manssila, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaakko Martikainen Tutkijat Eeva-Maria Tuhkanen (vas.) ja Sirkka

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn Suonenjoki 14.11.2013 Matias Rönnqvist Berner Oy Tarpeenmukainen kasvinsuojelu ei ole oireenmukainen kasvinsuojelu! Asetus integroidun torjunnan periaatteista 1. Kasvintuhoojien

Lisätiedot

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Mansikan lajikekokeet käytännön viljelmillä

Mansikan lajikekokeet käytännön viljelmillä MTT:n selvityksiä 26 Mansikan lajikekokeet käytännön viljelmillä Ville Matala ja Tuomo Tuovinen Kasvintuotanto MTT:n selvityksiä 26 33 s. Mansikan lajikekokeet käytännön viljelmillä Kokeiden perustaminen

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla

Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla Juho Hautsalo 1), Kati Hoppula 2), Anu Räty 2), Kalle Hoppula 2), Janne Ylijoki 2) ja Mauritz Vestberg 1) 1) Luke Laukaa, Antinniementie 1,

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi IMELÄKIRSIKAT FANAL I-II Saksa Melko voimakaskasvuinen puu. Leveä ja melko tiivis latvus, hieman riippuvat oksat. Aikainen ja runsas sato. Hedelmä keskisuuri, litteänpyöreä ja tumma violetinpunainen. Malto

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

Mansikka. maistuu. Tietoa mansikasta kotitalouksille

Mansikka. maistuu. Tietoa mansikasta kotitalouksille Mansikka maistuu Tietoa mansikasta kotitalouksille Monipuolisesti terveellinen mansikka Mansikka sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita sekä terveyttä edistäviä polyfenoliyhdisteitä. Mansikassa

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 marja.suonenjoki@ssmy.inet.fi Mennyttä kesää muistellen Talvi piti pitkään otettaan - Terminen

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

MARJAKASVIT homeenkestävä AU 14,50 KAUNOTAR' FinE 10kpl boxi pyöreä,keskikok.,miellyttävän makea,marjan laatu hyvä AU 14,50

MARJAKASVIT homeenkestävä AU 14,50 KAUNOTAR' FinE 10kpl boxi pyöreä,keskikok.,miellyttävän makea,marjan laatu hyvä AU 14,50 MARJAKASVIT 2017 Loppumisvarauksella.Uusien erien tullessa AU=aurinkoinen PV=puolivarjo V=varjo hinnat saattavat muuttua. X-NIMEN JÄLJESSÄ ON VÄHÄN VARASTOSSA Kasvin nimi ja lajike tietoja vyöhyke hinta

Lisätiedot

Sanna Kukkonen Marjatta Uosukainen Hannu Tiainen Mansikan viljely turpeenotosta vapautuneella

Sanna Kukkonen Marjatta Uosukainen Hannu Tiainen Mansikan viljely turpeenotosta vapautuneella Sanna Kukkonen Marjatta Uosukainen Hannu Tiainen Mansikan viljely turpeenotosta vapautuneella suopohjalla Sanna Kukkonen, Marjatta Uosukainen ja Hannu Tiainen Maatalouden tutkimuskeskus, Laukaan tutkimus-

Lisätiedot

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy Opintomatkaraportti Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007 Laatinut Markku Levy Tutkimus ja neuvonta Norjassa BioForsk: Kisen tutkimusasema Johtaja Arnfinn Nes arnfinn.nes@bioforsk.no www.bioforsk.no

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus

Lisätiedot

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot