IMI-kestävät rypsilajikkeet

Transkriptio

1 IMI-kestävät rypsilajikkeet Unto Tulisalo ja Kati Lassi Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos

2 kehittäjänä BASF Ag Lähde: rikkakasvien torjuntaan käytetään tiettyjä imidatsolinoniherbisidejä käytettävät kasvilajikkeet ovat kestäviä IMI-herbisideille kilpailee maailmalla GMO herbisidiresistenttien lajikkeiden kanssa tavoitteena saada menetelmä viljelijöiden käyttöön myös Suomessa, rypsin osalta jo vuonna 2010

3 Imidatsolinoni-herbisidit (IMI-) toiminta perustuu asetolaktaattisyntetaasi-entsyymin (ALS) toiminnan ehkäisyyn, jolloin haarautuvien aminohappojen muodostus lakkaa kasvissa ja kasvi kuolee tulivat markkinoille maailmalla 1980-luvulla kosketusvaikutteisia, taimivaiheessa ruiskutettavia valmisteita alhaiset käyttömäärät (grammoja/ha) hajoavat maassa nopeasti alhainen myrkyllisyys nisäkkäille hyvä teho useisiin leveälehtisiin rikkakasveihin ja yksisirkkaisiin heiniin

4 IMI-tutkimus Suomessa IMI-kestävyyttä rypsillä ja rapsilla on tutkittu Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksen rypsityöryhmän toimesta vuodesta 2001 lähtien Vuosina rypsityöryhmä ja MTT Jokioinen testasivat pelto-olosuhteissa imidatsolinoni-valmisteen (tehoaine imazamox) tehoa rikkakasveihin ja sen käyttömääriä kanadalaisilla CLEARFIELD -lajikkeella valmisteen teho rikkoihin todettiin hyväksi kestävyyden jalostaminen suomalaiseen rypsin ja rapsin linjaaineistoon aloitettiin vuonna 2002 tämän jälkeen useita suomalaisia CLEARFIELD -linjoja on ollut kasvihuone sekä peltokokeissa ensimmäinen suomalainen CLEARFIELD - rypsilajike on lähellä kaupallistamista (haettu lajikelistalle 2009)

5 IMI-kestävät rypsi ja rapsi IMI-kestävyyden jalostus on tehty hyödyntäen mutageneesiä ja perinteisen kasvinjalostuksen menetelmiä kyse ei siis ole geenimuunnelluista viljelykasveista!

6 Kenttäkokeiden tuloksia: Jalostetut suomalaiset CLEARFIELD- rypsit ja rapsit ovat kestäneet hyvin herbisidi-käsittelyn jopa selvästi suositusta suuremmilla käyttömäärillä Käyttömääräksi valikoitunut 1 litra valmistetta/ha (40 g tehoainetta/ha) Viikissä järjestetyissä kokeissa satotaso on ollut yli 3000 kg/ha, jalostustyö on aloitettu parhailla linjoilla Valmisteen teho on hyvä öljykasvipeltojen ongelmallisimpiin rikkakasveihin, kuten jauhosavikkaan pihatähtimöön peltomataraan

7 Satotuloksia kesän 2006 herbisidikokeesta Sato (kg/ha) IMI IMI-käsittely IMI IMI203 + IMI-käsittely IMI IMI4001ybB + IMIkäsittely IMI4001ybB 4001ybB 0 IMI4003 ja IMI4001ybB ovat IMI-kestäviä rypsilinjoja, 4003 ja 4001ybB näiden ei-imikestäviä alkuperäislinjoja. IMI203 on IMI-kestävä rapsilinja ja 203 tämän ei IMIkestävä alkuperäislinja. IMI-käsittely: (40 g imazamox/ha)

8 Satotuloksia kesän 2007 herbisidikokeesta Sato (kg/ha) Käsittelemätön IMI 20 g ai/ha IMI 30 g ai/ha IMI 40 g ai/ha IMI 60 g ai/ha Kokeessa tutkittiin eri mm. IMI-herbisidin eri käyttömäärien vaikutusta satoon.

9 Satotuloksia kesän 2007 rypsin ja rapsin herbisidikokeesta Sato (kg/ha) IMI4003, ei IMIkäsittelyä IMI g ai/ha IMI g ai/ha IMI g ai/ha IMI203, ei IMIkäsittelyä IMI g ai/ha IMI g ai/ha IMI g ai/ha Rapsi oli kokeissa hieman rypsiä satoisampi, molemmat linjat kestivät IMIkäsittelyn hyvin suositusta suuremmilla käyttömäärillä.

10 Koetuloksia MTT:n virallisista lajikekokeista kesältä 2008 Koepaikka: Maaninka KOEP_ SATO KUK KUK KLO- VUOSI LYH LAJNIMI kg/ha ALKU KESTO LAKO PITUUS TSP VALK OLJY RO 2008 MAA1 Valo ,81 21,6 45, MAA1 SW Petita ,75 19,9 48, MAA1 Bor ,93 20,3 47, MAA1 Bor ,74 20,7 48, MAA1 Bor ,56 21,1 46, MAA1 Viikki ,64 20,9 46, MAA1 IMI ,45 21,0 45, MAA1 Eos ,97 21,3 48, MAA1 Apollo ,75 20,6 46,5 28 Koepaikka: Pernaja KOEP_ SATO KUK KASVU KLO- VUOSI LYH LAJNIMI kg/ha KESTO AIKA LAKO PITUUS TSP VALK OLJY RO 2008 PER1 Valo ,22 22,8 44, PER1 SW Petita ,23 22,6 46, PER1 Bor ,12 23,0 45, PER1 Bor ,16 23,2 45, PER1 Bor ,19 24,4 43, PER1 Viikki ,09 23,8 42, PER1 IMI ,05 24,4 43,2 4

11 Käsittelemätön kaista Käsitelty kaista (IMI 2l/ha)

12 Rikkakasvien torjunta öljykasveilla Suomessa ONGELMALLISTA: käytettävissä olevia valmisteita on tarjolla vähän (Butisan S, Butisan Top ja Devrinol 450 EC) ja niiden tehokkuus vaihtelee kasvuolosuhteiden mukaan käytetyimmät trifluraliinia sisältävät valmisteet (Super Treflan, Trifulon 480) poistuivat käytöstä rikkakasvien torjunta on tärkeää, koska ne pienentävät sadon määrää heikentävät sadon laatua hankaloittavat puintia toimivia ja tehokkaita ratkaisuja rikkakasvien torjuntaan tarvitaan todella! CLEARFIELD- viljelymenetelmä on yksi varteenotettavista vaihtoehdoista