VUOSIKERTOMUS LUHANGAN. Osuuspankki. .qfrysbs+ Saammehan palkita Sinuakin OP-bonuksilla?

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS LUHANGAN Osuuspankki.qFrysbs+ Saammehan palkita Sinuakin OP-bonuksilla?

2 1(17) LUHANGAN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Viime vuodesta kohonnut korkotaso paransi korkokatetta, vaikka korot kääntyivät laskuun vuoden loppua kohti. Luhangan Osuuspankin liikevoitto heikkeni edellisvuodesta. Loppuvuonna lisääntynyt sijoitusympäristön epävarmuus heikensi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat. Talletuskanta kasvoi hieman ja luottokanta jatkoi kasvua. Vakavaraisuussuhde parani johtuen osittain siirtymisestä sisäisten luottoluokituksen menetelmään luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 71,6 65,4 6,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,3 5,6-2,2 Vakavaraisuussuhde, % 37,5 27,2 10,3 Henkilöstö keskimäärin 9 8 Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Luhangan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi.

3 2 Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta. Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luotonkysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Sen sijaan talletukset lisääntyivät varsin vahvasti. Matalat korot ovat tukeneet asunto- ja muiden luottojen hienoista kasvua. Talletuskannassa oli myös pientä lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Osakekurssien kehityksessä tapahtui laskua ja se vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikauden aikana päivitettiin ajan tasalle turvajärjestelmiä Tammijärven ja Toivakan konttoreissa OP-Pohjola ryhmän ohjeistuksen mukaisesti. Osuuspankki myi joulukuussa Luhangan kunnassa sijaitsevan entisen kauppakiinteistö Risterin. Tammijärven toimitilakiinteistössä olevan asunnon sisätilojen remontointi on aloitettu. Joutsan Palvelukeskuksessa sijaitsevaan osakehuoneistoon on tehty osittainen sisätilaremontti. Toimitusjohtaja Pekka Pietilän omasta pyynnöstä hänen työvelvoitteensa toimitusjohtajan tehtävässä päättyi Toimitusjohtajan sijaisena ja vt. toimitusjohtajana on toiminut Marja Paakkinen. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alussa Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Luhangan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Luhangan Osuuspankin uuden toimitusjohtajan hakumenettely on valintavaiheessa. Luhangan Osuuspankki ottaa käyttöön tammikuussa 2012 Op Kontakti puhelinjärjestelmän, mikä tulee käyttöön koko OP-Pohjola ryhmässä vuoden 2013 loppuun mennessä.

4 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Muutos, % 2009 Tuotot Korkokate ,4 981 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,3 34 Palkkiotuotot, netto ,8 116 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,8 18 Liiketoiminnan muut tuotot ,3 22 Yhteensä ,2 209 Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,8 408 Muut hallintokulut ,4 314 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,9 25 Liiketoiminnan muut kulut ,6 121 Kulut yhteensä ,5 868 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,5 60 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) ,5 262 Korkokate kasvoi edellisvuoden tasosta 164 tuhatta euroa eli tuhanteen euroon.tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Sen sijaan palkkiotuottoja kertyi edellisvuoden tahtiin. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot pysyivät ennallaan. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat, kun luotto- ja takauskannasta kirjattiin aiempaa enemmän saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Hallintokulut kasvoivat johtuen henkilöstökulujen kasvusta. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ovat pienentyneet, johtuen siitä, että kaikki tilat eivät ole olleet vuokrattuna vuoden 2011 aikana. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyi vuonna 2010 Kiinteistö Oy Keitaanhelmen osakkeiden myynti. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP- Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin OP-bonusten rahana maksu päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjolaryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista.

5 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Muutos, % Talletuksista 5 5-4,5 Luotonannosta ,4 Maksuliikkeestä ,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,3 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä Takauksista ,7 Vakuutusten välityksestä ,2 Muut ,8 Yhteensä ,3 OP-bonukset ,9 Palkkiotuotot yhteensä ,5 Palkkiokulut Palkkiotuotot, netto ,8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,4 Vähennykset ,6 Arvonalentumisten nettomäärä ,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet ,8 856 Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (38 981) Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Op Asuntoluottopankki Oyj:n (OPAn) myöntämiä, pankin välittämiä asuntoluottoja oli 881 tuhatta euroa.

6 5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,8 Nollakorkoiset saamiset ,6 Yhteensä ,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 1,1 0 1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,30 1,35 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,73 0,85 Käypä arvo Nettotuotto, % 4,23 5,64 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 2,0 2,2 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia ei tilikauden lopussa ollut. Tilikauden aikana ei myyty omassa käytössä olevia kiinteistöjä ja oman käytön kiinteistöhankintoja ei ole tehty. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Vuokrattavista tiloista yli puolet oli vuodenvaihteessa vuokrattuna.

7 6 Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistö, entinen kauppakiinteistö Risteri, kirjanpitoarvoltaan 43 tuhatta euroa. Myyntihinta oli 22.5 tuhatta euroa, myyntitappiota syntyi 20.5 tuhatta euroa. Tilikauden aikana sijoituskiinteistöhankintoja ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (2.615). Osakkeiden ja osuuksien määrää lisääntyi 197,7 tuhatta euroa Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat Pohjolan A-sarjan ja K-sarjan osakkeet. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 54,8 tuhatta euroa oli 24,1 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien työasemalaitteiden ja turvajärjestelmien sekä asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit Säästämistilit ,8 Sijoittamistilit ,5 Valuuttatalletukset ,5 Yhteensä ,3 Muut velat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,3 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, lisääntyivät 349,5 tuhanteen euroon (0,5). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä debentuureja, kuten ei vuotta aiemminkaan. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi tuhanteen euroon (3.654). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 89 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2010 yhteensä 68,7 tuhatta euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,4 prosenttia tuhanteen euroon (5442).

8 7 Poistoeron varausta on lisätty 0,3 tuhannella eurolla, koska EVL poistot tehdään täysimääräisinä ja ne ovat määrältään suuremmat kuin suunnitelmanmukaiset poistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 35,9 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvut on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat 0 46 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista Omat varat yhteensä Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 128 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa asti.

9 8 Omien varojen vaatimus 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut Vähittäisvastuut Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0 69 Muut erät 0 78 IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB -vastuut (PD) 281 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 Yritysvastuut 1) 281 IRB-vastuut (PD, LGD, CF) 642 Vähittäisvastuut 2) 642 Kiinteistövakuudelliset 508 Muut 135 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset 79 PD/LGD-menetelmä 79 Yksinkertainen menetelmä 0 Pääomasijoitukset 0 Pörssilistatut sijoitukset 0 Muut 0 Muut erät 80 Luottoriski yhteensä Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) 0 Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 37,5 27,2 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 37,5 27 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 11,6 12,8 *syyskuussa 2011 (laskettu standardimenetelmän mukaan) Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia.

10 9 Omien varojen määrä ylittää lakisääteisen omien varojen ehdottoman vähimmäismäärän (5000 tuhatta euroa). vähennyserien jälkeen. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti.

11 10 Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,3 5,6 3,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,8 0,5 Omavaraisuusaste, % 15,1 14,9 14,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 71,6 65,4 72,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen.

12 11 Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 25 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista ei ollut. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,0 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa merkittäviä tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 1,06 prosenttia luotto- ja takauskannasta.

13 12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin.

14 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 60 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 4,23 prosenttia eli hieman edellisvuotista matalampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kolme sivukonttoria, Toivakassa, Luhangan kirkonkylässä ja Leivonmäellä. Pääkonttorissa ja Luhangan kirkonkylässä on Internetasiakaspääte ja Toivakan kirkonkylässä (ei pankin yhteydessä) rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin suomalaisten pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP-Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 18 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta jäsenhankinnasta. Henkilöstö Pankin henkilöstöön ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: Konttorinhoitaja Riitta Iikkanen-Huuskola, rahoitusneuvojat Riitta Nieminen ja Terhi Tukiainen, sijoitusneuvoja Anne Lerkkanen, asiakasneuvojat Sari Rantala ja Pirjo Lehtinen (määräaikainen saakka), Enni Raittinen (määräaikainen saakka). Konttoreiden siivoojana on toiminut Katri Viinikainen. Toimitusjohtajana on toiminut Pekka Pietilä saakka. Toimitusjohtajan sijaisena lähtien ja vt. toimitusjohtajana lähtien on toiminut Marja Paakkinen.

15 14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Luhangan Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 15 osuuspankin jäsentä. Osuuskunnan ylimääräinen kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 14 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 18 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 24. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.

16 15 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 5 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 21. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

17 16 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Valvanne Jaakko ( ) Luhanka Vilkman Heikki ( ) Luhanka Kärnä Pasi ( ) Luhanka Jutila Elvi ( ) Luhanka Toivonen Marja ( ) Luhanka Nyholm Ari ( ) Äänekoski Hytönen Kirsi-Maria( ) Jlä Tuominen Erkki ( ) Luhanka Mäkinen Kari ( ) Toivakka Reinikainen Urpo ( ) Toivakka Riutta-aho Heikki ( ) Luhanka *Pietiläinen Tuula ( ) Joutsa saakka Ikonen Raimo ( ) Luhanka Poikonen Timo ( ) Jyväskylä Koikkalainen Heidi ( ) Toivakka Hujanen Pekka ( ) Joutsa Tuomaala Jouko ( ) Hankasalmi *Järvinen Tenho ( ) Luhanka Tarhonen Osmo ( ) Luhanka Rämö Tapio ( ) Luhanka Puttonen Matti ( ) Toivakka Väänänen Leena ( ) Luhanka Paakkinen Kari ( ) Luhanka Laine Tuomo ( ) Luhanka *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Ammatti Kotipaikka Synt.vuosi Hall.alk. Vaari Aarre ( ) maanvilj. Luhanka Varapuheenjohtaja Heinonen Tauno ( ) autonkulj. Luhanka Muut jäsenet Weijo Hilkka ( ) maatal.yritt. Luhanka ) Tarhanen Esko ( )taksiaut. Joutsa )Pietiläinen Tuul ( )toimistovirk. Joutsa Taskinen Jukka ( ) toimitusjoht. Joutsa Mönkölä Timo ( ) autonkulj. Luhanka Toimitusjohtaja Tilintarkastajat 1) saakka 2) alkaen Pietilä Pekka LitM,59v, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi vuonna 1978 Paakkinen Marja, vt. toimitusjohtaja, 56v, pankin palvelukseen vuonna Osuuskunnan kokouksen valitsemina vuoden 2011 tilintarkastajina ovat toimineet Pertti Keskinen, KHT ja varalla Johanna Gråsten, KHT.

18 17 Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Kyösti Myller suoritti osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut Kyösti Myller, sisäinen tarkastus suoritettu Tarkastusvaliokunnan tarkastajina ovat toimineet Tuula Pietiläinen ja Tenho Järvinen ja esimiesvalvonnan on suorittanut vt. toimitusjohtaja Marja Paakkinen. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi ja talouden kehitys on jäämässä heikoksi. Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystä lisäämällä markkinoiden likviditeettiä. Euribor-korot ovat poikkeuksellisen matalalla. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto linjasi syyskuussa 2011 strategisena liiketoimintalinjauksena, että OP-Pohjolaryhmän toiminta perustuu jatkossakin kilpailuetua luovaan vahvaan vakavaraisuuteen. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,89 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,53 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,0 prosenttia eli yhteensä ,15 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,38 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

19 LUHANGAN OSUUSPANKKI JÄSENIÄ ASIAKKAITA HALLINTOHENKILÖITA HENKILOKUNTAA M UUTA H EN Kr LÖKU NTÄA (S TVUTOT M r ) TOIMIPAIKKOJA TASE YLEISÖN TALLETUKSET LUOTOT YLEISÖLLE OMA PAÄOMA Milj. euroa 45,4 37,2 50,4 5,9 LUHANKA, TAMM IJARVI, TOIVAKKA, LEIVONMAKI