TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2010

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2010 LÄNSI-SUOMEN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-2 Toimintakertomuksen sisällysluettelo 3-23 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet

2 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 Avainlukuja... 3 OP-Pohjola-ryhmä... 3 Toimintaympäristö... 3 Olennaiset tapahtumat tilikaudella... 4 Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana... 4 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen... 4 Osuuspankin tulos... 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset... 6 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä... 6 Antolainauksen kehitys... 6 Kiinteistöomistukset... 7 Omassa käytössä olevat kiinteistöt... 7 Sijoituskiinteistöt... 7 Muun sijoitustoiminnan kehitys... 8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille... 8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys... 8 Oma pääoma ja varaukset... 8 Omat varat ja vakavaraisuus... 9 Yhteisvastuu ja yhteisturva Talletus- ja sijoitussuoja Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Markkinariskit Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Jäsenistö Edustajisto Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoelinten jäsenet Edustajisto Edustajiston jäsenet Hallintoneuvosto... 19

3 2 Hallitus Toimitusjohtaja Johtoryhmän kokoonpano Tilintarkastajat Muu tarkastustoiminta Tulevaisuuden näkymät Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä... 23

4 3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Länsi-Suomen Osuuspankin liikevoitto aleni edellisvuodesta. Pankin tulos säilyi kuitenkin hyvänä finanssitalouden kokonaiskehitys huomioiden. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti korkokatetta, mutta yhteenlasketut tuotot kasvoivat merkittävästi palkkiotuottojen ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Arvonalentumiset saamisista ja järjestämättömät saamiset kasvoivat viidenneksen. Talletus- ja luottokannan kasvu oli ripeätä. Vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, milj. euroa 12,5 16,2-22,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,1 63,2 4,9 % -yks Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,5 5,4-0,9 %-yks Vakavaraisuussuhde, % 24,0 23,6 0,4 % -yks Henkilöstö keskimäärin, lukumäärä Jäsenet, lukumäärä OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Länsi-Suomen Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna 2011.

5 4 Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua. Positiivinen kehitys näkyi myös Satakunnan alueella. Satakunnan metsä-, kemian- ja teknologiateollisuuden liikevaihdon ja viennin arvon kohoaminen alkoi alkukeväästä. Vahva nousija oli myös metallien jalostus. Telakoiden ja metallituotteiden valmistuksessa ei ole vielä selviä nousun merkkejä, elintarviketeollisuuden pitkäaikainen kasvuputki näyttäisi myös pysähtyneen. Rakentamisen liikevaihto oli laskussa viime vuonna, mutta loppuvuoden kehittämispäätökset enteilevät sille selvää kasvua vuodelle Kotitalouksien usko talouteen palautui ja palvelualojen toipuminen alkoi toden teolla. Satakunnassa työllisyys kohentui myös loppuvuodesta, mikä enteilee talouden jatkuvaa piristymistä, elleivät ulkoiset maailmantalouden, ml. Euroopan alueen finanssivaikeudet tuo uusia häiriöitä taloustilanteeseen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Länsi-Suomen Osuuspankin hallitus vahvisti syyskuussa 2010 uuden asiakkuusstrategian pääpiirteet ja samalla suoritettiin uuden toimintatavan edellyttämä konttoreiden uudelleen profilointi. Tarkastelun tuloksena kaksi konttoria päätettiin yhdistää: OP-Cittari Mikkola yhdistetään BePOP konttoriin Porissa ja Äyhönjärven konttori Kauppakadun konttoriin Raumalla. OP-Pohjola-ryhmä nimesi Länsi-Suomen Osuuspankin aluepankiksi kesäkuussa. Aluepankin tehtävänä on toimia alueellisena yrityspankkina, joka kykenee tarjoamaan maakunnan yrityksille vaativat pankki- ja vakuutuspalvelut yhteistyössä maakunnan muiden osuuspankkien ja Pohjolan pankki- ja vakuutustoiminnan kanssa. Aluepankki aloittaa toimintansa noudattaen sille määriteltyä OP-Pohjola ryhmän kokonaiskonseptia, johon kuuluu myös Pohjola Pankin alueella olevien suurasiakkaiden palveleminen paikallisesti. Tätä varten pankki solmi yhteistyösopimuksen Pohjola Pankki Oyj:n kanssa joulukuussa Sopimus mahdollistaa suurten yhteisten asiakasyhtiöiden asiakasvastuullisten henkilöiden nimeämisen paikallistasolle aluepankkiin. Uudistuksiin liittyen aluepankkiin nimettiin kaksi asiakkuusjohtajaa ja pankin kokonaisriskienhallinnan koordinointiin perustettiin uusi riskienhallintapäällikön toimi. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankilla ei ole konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Konttoriprofiloinnin lisäksi Länsi-Suomen Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.

6 5 Tulosanalyysi Muutos, % 2008 Milj. euroa Tuotot Korkokate 22,4 31,4-28,7 40,3 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 7,2 2,5 194,9 3,2 Palkkiotuotot, netto 9,6 8,3 15,2 6,4 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 1,4 2,1-31,9-3,5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,06 0,02 199,2-0,006 Suojauslaskennan nettotulos 0,0 0,0 0,0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 1,2 1,1 10,3 1,3 Liiketoiminnan muut tuotot 1,4 1,6-13,1 1,5 Yhteensä 20,9 15,6 34,4 8,9 Tuotot yhteensä 43,3 46,9-7,8 49,1 Kulut Henkilöstökulut 12,9 13,3-2,7 12,6 Muut hallintokulut 9,6 9,8-2,1 9,7 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 1,6 1,6-1,0 1,4 Liiketoiminnan muut kulut 5,4 5,0 7,9 4,6 Kulut yhteensä 29,5 29,7-0,6 28,3 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1,3 1,1 20,6 0,4 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0,0 0,0 0,0 Liikevoitto (-tappio) 12,5 16,2-22,7 20,4 Liikevoittoon vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen ja palkkiotuottojen kasvu. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjola-ryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Arvopaperikatteen muutos oli hyvää tasoa, mutta ei yltänyt edellisvuoden vastaavaan kasvuun. Edellisvuoden nousu johtui pääasiassa siitä, että vuoden 2008 aikana koettiin poikkeuksellinen suuri kurssilasku ja sen jälkeen kurssien nopea nousu. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot kasvoivat kiinteistöjen myyntien johdosta. Hallintokulujen pienenemiseen vaikuttivat kulusäästöt niin henkilöstökuluissa kuin muissakin kuluissa. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OPbonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OP-bonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % Milj. euroa Talletuksista 0,2 0,2-2,9 Luotonannosta 2,7 2,5 10,8 Maksuliikkeestä 4,4 4,1 5,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 2,2 1,5 44,3 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1,4 1,1 33,3 Takauksista 0,2 0,2 18,9 Vakuutusten välityksestä 3,8 3,6 4,8 Muut 2,0 2,1-5,6 Yhteensä 16,9 15,3 10,7 OP-bonukset -5,9-5,6 6,7 Palkkiotuotot yhteensä 11,0 9,7 12,9 Palkkiokulut 1,4 1,4-0,7 Palkkiotuotot, netto 9,6 8,3 15,2

7 6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta, pysyen kuitenkin taseeseen suhteutettuna samalla tasolla. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Tuhat euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,7 Vähennykset ,2 Arvonalentumisten nettomäärä ,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,1 0,0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Muutos, % Tase , Luotot * , Saamistodistukset ,6 20 Osakkeet ja osuudet ,6 52 Talletukset , Oma pääoma ,0 184 Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,0 128 * Luotot eivät sisällä OP-Asuntoluottopankki Oyj:n luottoja Taseen kasvu oli 6.1 prosenttia. Luottojen ja talletusten kasvu oli vahvaa, molempien kasvu ylitti 5,0 prosenttia. Osakkeiden ja osuuksien arvo kasvoi 3.6 prosenttia. Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 478 miljoonaa euroa eli 82 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 1554 miljoonaa euroa (1475). Yritysluotot kasvoivat 12,1 prosenttia ja asuntoluotot, joihin on laskettu OP-Asuntoluottopankki Oyj:n luotot, kasvoivat 7,3 prosenttia. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 5,7 4,8 18,8 Nollakorkoiset saamiset 0,03 0,01 213,1 Yhteensä 5,7 4,8 19,2 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,3

8 7 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 28,4 27,5 Prosenttia taseesta 1,6 1,6 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 11,6 14,5 Prosenttia taseesta 0,6 0,9 Käypä arvo 17,5 18,9 Nettotuotto, % 11,8 9,7 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 40,1 42,0 yhteensä Prosenttia taseesta 2,2 2,5 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 2,2 prosenttia taseesta (2,5). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat edellä mainittujen tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus näistä tiloista on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin siirrettiin yhteensä 0,8 miljoonan euron edestä aikaisemmin sijoitusomaisuuteen kirjattua omaisuutta; henkilökunnan käyttöön otetut vuokra-asunnot sekä pankin edustuskäyttöön otettu Villa Räpsöö. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 2 miljoonaa euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 89 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 889 tuhatta euroa.

9 8 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 92 miljoonaa euroa (83). Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi suotuisan kurssikehityksen johdosta. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 39 miljoonaa euroa (41) oli 1,3 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit ,0 Säästämistilit ,4 Sijoittamistilit ,8 Valuuttatalletukset ,4 Yhteensä ,0 Muut velat ,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 21,2 miljoonaan euroon (0,4). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemat debentuurilainat, säilyivät samalla tasolla 0,8 miljoonaa euroa (0,8). Pankilla ei ole pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 0,7 prosenttia 10,8 miljoonaan euroon (10,7). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 6,3 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaan 4,5 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,0 prosenttia 202,7 miljoonaan euroon (193,0). Poistoeroa kasvatettiin 0,5 miljoonaa euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 2,6 miljoonaa euroa.

10 9 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat Milj. euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 0 0 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat 7 6 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 7 6 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä Ensisijaisiin omiin varoihin ei sisälly pääomalainoja. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 250,0 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 202,7 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 47,3 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä. Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet sekä suunniteltu voitonjako ,78 euroa. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aik. Pohjola Capital Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista.

11 10 Omien varojen vaatimus Milj. euroa Omien varojen vaatimus Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuu Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät Luottoriski yhteensä Markkinariski 0 0 Operatiivinen riski Yhteensä Vakavaraisuus Milj. euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 24,0 23,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 23,4 23,0 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista.

12 11 Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,5 5,4 7,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,8 1,0 Omavaraisuusaste, % 13,9 14,0 13,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,1 63,2 57,6 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

13 12 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa.

14 13 Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Pankilla ei myöskään ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylittäisi 10 prosenttia pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakasriskikokonaisuuden asiakasriskit (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 21,3 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,07 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskit Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti.

15 14 Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 2,2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa sijoituskiinteistöistä oli 92 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 11,8 prosenttia eli edellisvuotista (9,7) korkeampi. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli hallintokonttorin lisäksi kaksikymmentäyksi konttoria. Lähes kaikissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Vuoden lopussa 94 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö kokonaisuudessaan lisääntyi edelleen. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 7,1 prosenttia. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 1798 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.

16 15 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Länsi-Suomen Osuuspankissa on käytössä normaalin palkanmaksun rinnalla kannustepalkkiot. Kannustepalkkiojärjestelmällä tarkoitetaan henkilöstön erityispalkitsemista ennalta sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tulospalkkiot ovat osa pankin strategisen ohjauksen välinettä, niiden saamista ei ole suoraan kytketty tavoitteiden saavuttamiseen, vaan aikaansaatuun tulokseen, sen tasoon ja muutokseen. Palkitsemisen tavoitteena on tukea koko työyhteisön toiminnan suuntaamista tulokselliseen ja mielekkääseen suuntaan johtamiskäytäntöä ja työmotivaatiota edistämällä kohden asiakassuuntautunutta toimintatapaa. Palkkiojärjestelmä muodostuu sekä ryhmä- että yksilöpalkkioista ja siinä ovat mukana kaikki pankkiin työsuhteessa olevat esimiehet ja toimihenkilöt. Palkkionsaajan on oltava työsuhteessa palkkion maksuhetkellä. Palkkiot maksetaan aina työssäoloajan ja toimipaikan suhteessa. Palkkioiden saajien lukumäärää ei ole päätetty etukäteen, vaan kaikilla järjestelmässä mukana olevilla on palkkioihin mahdollisuus. Henkilöstö Vakituinen henkilökunta oli 245 henkilöä. Uusia vakituisia työsuhteita solmittiin 13 kappaletta ja päättyneitä vakituisia työsuhteita oli 20 kappaletta. Päättyneistä työsuhteista 12 oli eläkkeelle jääneitä. Määräaikaisia työsuhteita oli 28 kappaletta. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Länsi-Suomen Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 40 ja enintään 60 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 60. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle edelliseltä tilikaudelta, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen.

17 16 Hallintoneuvosto Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 20 ja enintään 50 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 39. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema vähintään 2 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmistelevat toimikunnat. Edustajistossa tapahtuvia valintoja valmistelevaan toimikuntaan kuuluu 10 jäsentä ja hallintoneuvostossa tapahtuvia valintoja valmistelevaan toimikuntaan 6 jäsentä. Edustajiston valmistelevan toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin edustajistoa sen henkilövalintojen tekemisessä ja hallintoneuvoston valmistelevan toimikunnan tarkoituksena on avustaa hallintoneuvostoa henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunnat tekevät edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunnat valmistelevat esitykset valitsemiensa hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista.

18 17 Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5 10 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 9. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 17. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja voi halutessaan jäädä täydelle eläkkeelle (60 %) sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 62 vuotta. Toimitusjohtajan noudattama irtisanomisaika on 3 kuukautta siirryttäessä tehtävästä toiseen OP-Pohjola-ryhmän sisällä ja 6 kuukautta, mikäli hän siirtyy OP- Pohjola-ryhmän ulkopuoliseen tehtävään. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää edustajisto. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle on maksettu vuosipalkkiota 650 euroa kuukaudessa ja kokouspalkkiota puheenjohtajalle sekä jäsenille 275 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset on maksettu hallintoneuvoston jäsenille verohallituksen verovapaista matkakustannuksista antaman päätöksen mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallituksen puheenjohtajalle on maksettu palkkiota euroa kuukaudessa. Muille jäsenille on maksettu 300 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi sekä puheenjohtajalle että jäsenille on maksettu kokouspalkkiota 300 euroa kokoukselta. Päivärahat ja matkakulujen korvaukset on maksettu verohallituksen verovapaista matkakustannuksista antaman päätöksen mukaisesti. Erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia hallitustyöskentelystä ei ole maksettu pankin toimitusjohtajalle eikä toimitusjohtajan sijaiselle.

19 18 Hallintoelinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2010 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 35,0. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2014 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Aalto-Setälä Reko, varatuomari, Pori Ahlqvist Esa, lakimies, Ulvila Ahorinta Keijo, erityisopettaja, Rauma Aitonurmi Jouko, pääluottamusmies, Rauma Elo Mikko, fil. lis., Pori Heilimä Janne, yrittäjä, Pori Heinäaho Tuulikki, yrittäjä, Pomarkku, Heljakka Helena, perushoitaja, Pori Huhtanen Tapio, everstiluutnantti, evp., Pori Härmäläinen Ilkka, asianajaja, varatuomari, Pori Jaakkola Lea, eläinlääkäri, Kankaanpää Jalonen Ari, paloesimies, Pori Jalonen Keijo, hautaustoimistovirkailija, Pyhäranta Jokinen-Anttila Leena, sairaanhoitaja, Ulvila Jokisuo Risto, muurari, Pori Joutsenlahti Anssi, rovasti, Kankaanpää Joutsenlahti Juha, rikoskomisario, Pori Kaartinen Marjatta, rovasti, Pori Kaltiokumpu Oiva, komisario, kansanedustaja, Pori Kangasniemi Jyrki, varatuomari, Pori Karlsson Leena, lähihoitaja, Rauma Katila Kari, maanviljelijä, pehtoori, Eura Kivelä Antero, työsuojeluvaltuutettu, Pori Korpela Simo, lehtori, Pori Koskela Matti, aluepäällikkö, Ulvila Kähkönen Kari, rehtori, Kankaanpää Laitinen-Pesola Jaana, terveydenhuollon maisteri, puheenjohtaja, Pori Levonen Jyrki, pääluottamusmies, Pori Mäkelä Pekka, katsastusaseman päällikkö, Kankaanpää Mäki Pirjo, työvoimaneuvoja, Pori Mäkinen Paula, terveydenhoitaja, Ulvila Numminen Seppo, kihlakunnan ulosottomies, Rauma Nurmela Jouni, toimitsija, Rauma Paala Antti, maanviljelijä, Ulvila Pajukoski Jari, ahtaaja, Pori Pohjus Eija, yrittäjä, Siikainen Rauhanen Juha, toimitusjohtaja, Ulvila Ruponen Susanna, dokumentaatioassistentti, Rauma Sallila Jarmo, yrittäjä, Eurajoki Sallinen Kari, toimitusjohtaja, Rauma Salmi Ahti, kunnallisneuvos, Pori Salminen Aimo, palotarkastaja, eläkk., Rauma Salo Tuija, terveyskeskuslääkäri, Rauma Salonen Marita, kotipalvelun ohjaaja, Rauma Selkämö Hanna, kirjanpitäjä, Rauma Siivonen Reijo, diakoni, Rauma

20 19 Tallila Juha-Matti, luokanopettaja, Rauma Tiira Hannes, tietokirjailija, teol. maist., Pori Tuominen Ritva, yrittäjä, sairaanhoitaja, Eurajoki Träskelin Kalevi, insinööri, Pori Tähtivuori Jari, paperityöntekijä, Rauma Uusitalo Kalle, luokanopettaja, rehtori, Rauma Vaahtera Juha, rikosylikonstaapeli, Pori Walli Helvi, lehtori, Pori Wallin Maija, tilitoimistoyrittäjä, Pori Vannemaa Heli, terveydenhoitaja, Pori Vastamäki-Ahola Anne, hanketyöntekijä, Merikarvia Vastavirta Åke, sähköasentaja, Rauma Vehanen Hanna, maatalousyrittäjä, SH, Kodisjoki Välimäki Pekka, makkaratyömies, Pori Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Kallio Reijo, ( ), VTM, kansanedustaja, Rauma Varapuheenjohtaja Kilkku Pentti P., ( ), lääket. ja kir. tri, Pori Muut jäsenet Anttila Esa J., ( ), rehtori, pääluottamusmies, Pori Autio Erkki, ( ), yrittäjä, Kankaanpää Blue Riitta, ( ), KTM, projektipäällikkö, Pori * Haaslahti Mikko, ( ), maanviljelijä, Rauma Hannus Kari, ( ), dipl. ins., apulaiskaupunginjohtaja, Pori Hautamäki Liisa, ( ), laskentapäällikkö, Kankaanpää Heinimaa Jyrki, ( ), varatuomari, varatoimitusjohtaja, Rauma, asti Heino Vesa, ( ), työnopettaja, teknisen työn ohjaaja, Rauma Hietaoja Tapio, ( ), suunnitteluagrologi, Kankaanpää Huhtanen Markku, ( ), kirjanpitäjä, Kankaanpää * Hämäläinen Jorma, ( ), maanviljelijä, Ulvila, asti Kaitila Margit, ( ), merkantti, emäntä, Pyhäranta Kangas Jarmo, ( ), upseeri, Kankaanpää Kankaanpää Tapani, ( ), kaivinkoneurakoitsija, Ulvila Kolha Pirkko, ( ), agrologi, emäntä, Rauma Korvala Sari, ( ), maanviljelijä, Kankaanpää Lahti Päivi, ( ), talouspäällikkö, Eurajoki Lehtihalme Päivikki, ( ), tuotantoassistentti, Eurajoki Lempinen Martti, ( ), pääluottamusmies, Eurajoki * Mattila Ilkka, ( ), maatalousyrittäjä, Pori Mokka Janne, ( ), diplomi-insinööri, toimistopäällikkö, Rauma, asti Oksman Jarmo, ( ), ETM, toimitusjohtaja, Pori Palonen Markku, ( ), vastaava aluetoimitsija, Eurajoki Peltomo Pirkko, ( ), kunnallisneuvos, Pori Piirto Antti, ( ), DI, vanhempi asiantuntija, Rauma Pitkälä Esa, ( ), linja-autonkuljettaja, Pori, asti Päivike Pekka, ( ), opistoupseeri, Kankaanpää Raittila Erkki, ( ), HuK, lehtori, Rauma, asti Ranta Aila, ( ), yo, markkinointisihteeri, Rauma Sainio Sirkka, ( ), yo-merkonomi, hallintojohtaja, Noormarkku Sirkkilä Tapio, ( ), teknikko, Rauma Starck Erja, ( ), koordinoiva pääluottamusmies, Rauma Suoranta Seppo, ( ), maaseutuyrittäjä, Kankaanpää Suvanto Mari, ( ), FT, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Rauma Syyrakki Antti, ( ), teknikko, ryhmäpäällikkö, Eurajoki

21 20 Tenho Kosti, ( ), maanviljelijä, Ulvila Träskelin Ilkka, ( ), rakennusinsinööri, toimitusjohtaja, Pori Uusitalo Tapio, ( ), fysioterapeutti, Pomarkku Uusi-Uola Hannu, ( ), maanviljelijä, Eurajoki Wahlman Esa J., ( ), toiminnanjohtaja, Pori Varjonen Lassi, ( ), ortopedi, osaston ylilääkäri, Rauma Vertainen-Hiironen Anne, ( ), terveystieteiden maisteri, osastonhoitaja Rauma *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Suoramaa Juhani , rakennusinsinööri, toimitusjohtaja, rakennusneuvos, Rauma - Rakennustoimisto M. Suoramaa Oy:n toimitusjohtaja hallituksen jäsen OP-Pohjola-ryhmän hallintoneuvoston ja työvaliokunnan jäsen 2007-, Talonrakennusteollisuuden hallituksen jäsen ja piirihallituksen puheenjohtaja 1990-, EK:n aluejohtokunnan jäsen ja vpj Varapuheenjohtaja Karra Esko , lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri, Pori - Porin perusturvakeskus, terveyspalveluiden johtaja hallituksen jäsen Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön hallituksen jäsen Muut jäsenet Heikkilä Jukka , maatalousyrittäjä, Eurajoki - maatalousyrittäjä hallituksen jäsen Eurajoen Puhelin Osk hallituksen puheenjohtaja 1999-, Mhy Länsimetsä ry:n hallituksen puheenjohtaja 2002-, Länsi-Suomen Osuuspankin Eurajoen konttorin paikallisjohtokunnan puheenjohtaja 2006-, Finnetliiton valtuuskunnan jäsen 2001-, Vuojoen Kartano Oy:n hallituksen jäsen Hookana Heli , KTT, professori, yksikön johtaja, Pori - TuKKK:n opetus-ja tutkimusviroissa hallituksen jäsen Tilitoimisto Satakunnan Yritystili Oy:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja , Satamaito-osuuskunnan hallituksen asiantuntijajäsen 2006-, Satakunnan kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan jäsen 2000-, Liikesivistysrahaston Satakunnan aluetoimikunnan jäsen 2003-, Suomen Ekonomiliiton koulutuspoliittisen toimikunnan jäsen ja Suomen Ekonomiliiton hallituksen jäsen ja koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja , Porin Seudun Osakesäästäjien hallituksen jäsen 2000-, Teknologiakeskus Prizztech Oy:n neuvottelukunnan jäsen Hällfors Terttu , lääketieteen lisensiaatti., terveyskeskuslääkäri, Ulvila - Ulvilan terveyskeskuksen terveyskeskuslääkäri hallituksen jäsen Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön hallintoneuvoston jäsen ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Jukkola Seppo , metsänhoitaja, metsäneuvos, Pori