TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi MÄNTSÄLÄN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-21 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 88 Hallituksen allekirjoitus 88 Hallintoneuvoston lausunto 88 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1(21) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Mäntsälän Osuuspankin liikevoitto pieneni edellisvuodesta. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta ja luottokanta kasvoivat edelleen. Vakavaraisuussuhde heikkeni hieman verrattuna edelliseen vuoteen johtuen luottokannan kasvun aiheuttamasta sekä vakavaraisuusuudistuksen siirtymäsäännösten tuomasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Asiakasmäärä ja omistajajäsenten määrä jatkoi tasaista kasvuaan huolimatta Mäntsälän asukasluvun pieneksi jääneestä kasvusta ja taantumasta. Pankin henkilöstön määrä väheni hieman. Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,8 71,5 3,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,7 4,2-1,5 Vakavaraisuussuhde, % 30,1 30,7-0,6 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Mäntsälän Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Mäntsälän Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä

3 2 2 lisääntyivät. Suomessa asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. en yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan ja se on voimassa vuosina vero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä tuhatta euroa. Mäntsälän Osuuspankin osuus pankkiverosta oli 79 tuhatta euroa. Mäntsälän asukasluvun kasvu jäi viime vuonna useita aikaisempia vuosia pienemmäksi. Tähän vaikutti taantuman lisäksi se, että uusia asuntoja valmistui aiempaa vähemmän. Väkiluvun kasvu oli vain 46 henkeä ja mäntsäläläisiä oli vuoden lopussa Taantuma näkyi myös Mäntsälän työllisyydessä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyysaste oli 6,6 prosenttia. Vastaavasti koko Uudenmaan työttömyysaste oli 9,6 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 5,6 prosenttia ja 7,5 prosenttia, joten suhteellisesti työttömyys paheni Mäntsälässä muuta maakuntaa vähemmän. Koko valtakunnan työttömyysaste oli 12,6 %. Asuntokauppamäärä Mäntsälässä pysyi kuitenkin viime vuonna vuoden 2012 tasolla. Tähän vaikutti se, että asuntokauppamäärä väheni huomattavasti jo vuonna Omakotitalojen kauppamäärä aleni hieman edelleen, mutta vastaavasti rakentamisvaiheessa olevien kerros- ja rivitaloasuntojen kauppa piti kauppamäärän edellisvuoden tasolla. Mäntsälän OP-Kiinteistökeskus Oy:n tekemien kauppojen määrä sitä vastoin nousi johtuen työn alla olevien uudistuotantokohteiden saamisesta myyntiin. Mäntsälässä asuntojen hintataso pysyi kerros- ja rivitaloissa edellisvuoden tasolla. Omakotitalojen keskihinta sitä vastoin laski yli kaksitoista prosenttia omakotitalojen kauppamäärän laskiessa hieman. en erilaisten jakelutiestrategioiden sekä muuttuvan asiakaskäyttäytymisen vuoksi Danske Bank päätti lopettaa Mäntsälän konttorinsa ja yhdisti sen Järvenpään konttoriin. Konttori sulki ovensa syyskuun lopussa. Mäntsälän keskustaan kaavoitettiin vuoden aikana huomattava määrä rakennusoikeutta kerrostalohankkeille. Tässä on mukana myös Mäntsälän Osuuspankin omistaman Kiinteistöosakeyhtiö Mäntsälän Keskustie 3:n uusi kaava, joka mahdollistaa ns. Amizzan tontille kahden kerrostalon rakentamisen. Kaava sisältää noin neliömetriä rakennusoikeutta ja se mahdollistaa noin 65 asunnon rakentamisen ydinkeskustaan. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Edustajiston vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Mäntsälän Osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Edustajiston kooksi hallintoneuvosto vahvisti 25 jäsentä. Ehdokkaina vaaleissa oli yhteensä 63 omistajajäsentä. Vaalien äänestysprosentiksi tuli 29 prosenttia. Mäntsälän Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella.

4 3 3 rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Mäntsälän Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä Kiinteistöosakeyhtiö Mäntsälän Pankinkulma, Kiinteistöosakeyhtiö Mäntsälän Keskustie 3 ja Mäntsälän OP- Kiinteistökeskus Oy. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi Kiinteistöosakeyhtiö Mäntsälän Pankinkulman tilinpäätös Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Mäntsälän Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Mäntsälän Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,5 560 Palkkiotuotot, netto ,6 862 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,4 10 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,9 - Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,5-69 Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut , Muut hallintokulut ,2 883 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,2 62 Liiketoiminnan muut kulut ,6 594 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,4 158 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) , Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat vertailukautta pienemmät johtuen vähäisemmiksi jääneistä osingoista. Palkkiotuotot kasvoivat hieman. Kulut olivat vertailukautta alhaisemmat pankkiverosta huolimatta. Tähän vaikutti hallinto- ja kiinteistökulujen vähentyminen. Myös liiketoiminnan muut kulut olisivat alentuneet ilman pankkiveron vaikutusta. Taantuman seurauksena arvonalentumiset luotoista olivat vertailukautta suuremmat.

5 4 4 Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Muutos, % Talletuksista ,5 Luotonannosta ,2 Maksuliikkeestä ,7 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,4 Takauksista Vakuutusten välityksestä ,2 Muut ,8 Yhteensä OP-bonukset Palkkiotuotot yhteensä ,9 Palkkiokulut ,2 Palkkiotuotot, netto ,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,5 Vähennykset ,9 Arvonalentumisten nettomäärä ,4 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset ,3 105 Osakkeet ja osuudet , Talletukset Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,

6 5 5 Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana tuhatta euroa. Vuoden lopussa OPAn taseessa oli tuhatta euroa Mäntsälän Osuuspankin asiakkaiden asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,7 Nollakorkoiset saamiset ,4 Yhteensä ,2 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,1 0,5-0,4 Järjestämättömien luottojen määrä aleni edellisvuodesta ja niiden määrä pysyi koko vuoden ajan alhaisella tasolla. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,3 1,4 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,5 0,5 Käypä arvo Nettotuotto, % -7,9-0,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 1,8 1,9 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Huono sijoituskiinteistöjen nettotuotto johtuu pankin omistaman Kiinteistö Oy Mäntsälän Keskustie 3 kehittämishankkeesta. Kiinteistöyhtiön omistamalle tontille on laadittu uusi kaava ja yhtiön rakennus on ollut huonolla vuokrausasteella käytännössä täyden vuokrausasteen kuluilla odottamassa rakentamishankkeen käynnistymistä. Nyt rakennus on tyhjä vuokralaisista ja kulutaso on pieni. Kohteelle haetaan rakennuslupaa. Pankin omistamien muiden sijoituskiinteistöjen tuotto on 7,4 prosenttia. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa 1 Suluissa vertailuluku

7 6 6 olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 721 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 821 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Kiinteistö Oy Mäntsälän Keskustie 3 on käsitelty kehittämiskohteena. Sijoituskiinteistöjä ei ole hankittu eikä myyty vuoden aikana. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä, olivat tuhatta euroa (14 711). Osakkeiden ja osuuksien määrää oli tuhatta euroa (8 115). Kasvu johtui pääasiassa Pohjola Pankin osakekurssin noususta. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 129 tuhatta euroa oli 23 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit ,4 Säästämistilit ,3 Sijoittamistilit ,1 Valuuttatalletukset ,4 Yhteensä Muut velat ,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, vähenivät tuhanteen euroon (6 895). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

8 7 7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma väheni 2,4 prosenttia tuhanteen euroon (4 344). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 557 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä ,99 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,5 prosenttia tuhanteen euroon (20 712). Luottotappiovarausta kasvatettiin 137 tuhatta euroa tuhanteen euroon. Luottotappiovaraus on lakimääräisessä enimmäismäärässään. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa Ensisijaiset omat varat Oma pääoma Käyvän arvon rahasto Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla Palautettavat osuuspääomat Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - -

9 8 8 Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Rahoitustoiminnan asiakasriskejä kattava omien varojen määrä on tuhatta euroa. Tässä ei ole vähennetty omista varoista vakavaraisuuslaskennan arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämää. Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 2 Yritysvastuut Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) Vähittäisvastuut 2) Kiinteistövakuudelliset Muut Oman pääoman ehtoiset sijoitukset PD/LGD-menetelmä Yksinkertainen menetelmä Pääomasijoitukset Pörssilistatut sijoitukset - - Muut 4 4 Muut erät Luottoriski yhteensä Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) Yhteensä

10 9 9 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 30,1 30,7 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 29,1 30,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 4 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Mäntsälän Osuuspankin konsernin liikevoitto pieneni ja oli 782 tuhatta euroa (1 169). n tase oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). n vakavaraisuussuhde oli 28,9 prosenttia (30,7). Omat varat olivat tuhatta euroa (23 088), josta ensisijaiset omat varat tuhatta euroa (23 643). n omien varojen vaatimus oli yhteensä tuhatta euroa (6 020) ja se koostui seuraavasti: luottoriski tuhatta euroa (4 494), selvitysriski 0 tuhatta euroa (0), markkinariski 0 tuhatta euroa (0) ja operatiivinen riski 532 tuhatta euroa (551), muut omien varojen vaatimukset tuhatta euroa (964). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 2,7 prosenttia (4,2 ja 4,3), koko pääoman tuotto (ROA) 0,4 prosenttia (0,6 ja 0,6), omavaraisuusaste 14,6 prosenttia (14,3 ja 14,5) ja kulujen suhde tuottoihin 74,8 prosenttia (71,5 ja 67,7). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli

11 10 10 puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Mäntsälän Osuuspankin talletussuojarahastomaksu oli 74 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,7 4,2 4,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,6 0,6 Omavaraisuusaste, % 14,6 14,3 14,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,8 71,5 67,7 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

12 11 11 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm.

13 12 12 tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Pankin viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 42,3 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 25,8 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu.

14 13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. liiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,3 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 20,6 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli -7,9 prosenttia. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu

15 14 14 analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Mäntsälän Osuuspankin palveluverkko muodostuu yhdestä konttorista, yhdestä laskunmaksuautomaatista sekä verkkopalveluista ja yhteyskeskustoiminnasta puhelinpalveluineen. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. myy omalla henkilökunnallaan Pohjolan henkilöasiakasvakuutuksia. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2013 aikana. Vuoden lopussa jo yli 96 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internetpalveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin, tapahtumamäärät siellä kasvoivat yli seitsemän prosenttia. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat yhä merkittävämmän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelin- ja verkkoneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 95 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Mäntsälän Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Mäntsälän Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Mäntsälän Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön.

16 15 15 Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Mäntsälän Osuuspankin henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 26, joka määrä on yhden vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kaikki työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous ja edustajisto Mäntsälän Osuuspankki teki osuuskunnan kokouksessa päätöksen siirtyä edustajistopohjaiseen hallintomalliin. Osuuspankin jäsenten päätösvaltaa käytti osuuskunnan kokous siihen saakka kunnes edustajisto oli ensimmäisen kerran valittu. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 72 osuuspankin jäsentä. Sääntömuutoksen jälkeen Mäntsälän Osuuspankin ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudestaan valitsema edustajisto, johon kuuluu vähintään 20 ja enintään 30 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Mäntsälän Osuuspankin ensimmäiset edustajistovaalit järjestettiin ja edustajistoon valittiin 25 edustajaa. Ensimmäinen edustajiston kokous on maaliskuussa Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni.

17 16 16 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 21. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun.

18 17 17 Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 29. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Nimi Aalto Jussi Allonen Ilkka Havula Tapio Heikkilä Jussi Hynninen Eija Inkinen Juha Janhunen Tomi Koski Päivi Kuisma Outi Leino Paavo Leino Timo Mannerkivi Hannele Manninen Marjaana Niinimäki Markku Nikula Antti Peltola Riikka Rautasuo Olli Riihinen Juha Saarinen Rauno Salo Esa Seppälä Minna Suni-Saarinen Johanna Suvanto Sirpa Wallenius Satu Virpiaro Matti Ammatti maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä, sähköasentaja erityisluokanopettaja fysioterapeutti, maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä dosentti, tekniikan tohtori kieltenopettaja maatalousyrittäjä eläkeläinen logistiikkasuunnittelija luokanopettaja opetusneuvos urheiluvalmentaja maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä maatalousyrittäjä, sairaanhoitaja ylikonstaapeli yrittäjä R&D Manager luokanopettaja suuhygienisti maatalousyrittäjä tuoteasiantuntija pelastusylitarkastaja Edustajiston jokaisen jäsenen kotipaikka on Mäntsälä.

19 18 18 Hallintoneuvosto Nimi Ammatti Toimikausi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Tarmo Kämppi johtaja Maija Vidqvist yrittäjä Rauni Ahola yrittäjä Sari Auramo luokanopettaja Tomi Brusila* maatalousyrittäjä Minna Fagerström** opettaja Merja Hietala päiväkodinjohtaja Matti Koivisto huonekalumyyjä Päivi Laalo** pastori Jarmo Mäkeläinen yrittäjä Marja-Leena Mäkipää* maatalousyrittäjä Ilpo Niininen puutarhuri Terttu Palhomaa lehtori Jarkko Palmgren silmälääkäri Markus Ranne kauppias Sami Saarinen yrittäjä Petri Salmi rakennusinsinööri Sampo Seppälä maatalousyrittäjä Timo Seppälä yrittäjä Raimo Tyyskä yrittäjä Kari Virolainen yrittäjä Rauni Aholaa ja Sami Saarista lukuun ottamatta kaikkien muiden hallintoneuvoston jäsenten kotipaikka on Mäntsälä. Aholan kotipaikka on Hausjärvi ja Saarisen Helsinki. *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen ** Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan varajäsen Hallintoneuvoston edellinen varapuheenjohtaja talous- ja hallintojohtaja Hannu Laurila valittiin hallintoneuvoston kokouksessa osuuspankin hallituksen jäseneksi. Hallitus Puheenjohtaja Teuvo Mäkinen Syntymävuosi: 1949 Hallituksen jäseneksi: 1988 Koulutus ja ammatti: FM, rehtori, eläkkeellä Keskeinen työkokemus: Mäntsälän kunnallinen keskikoulu ja lukio, lehtori Mäntsälän lukio, rehtori Keskeiset luottamustehtävät: Mäntsälän OP-Kiinteistökeskus Oy, hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Markku Kyytsönen Syntymävuosi: 1958

20 19 19 Hallituksen jäseneksi: 2012 Koulutus ja ammatti: DI, yrittäjä Keskeinen työkokemus: Teknillinen Korkeakoulu, tutkimusinsinööri Oy Wärtsilä Ab/Valmet Paperikoneet Oy/Metso Paper Oyj tuotekehitys-, myynti-, osastopäällikkötehtävät Oma maatilayritys Oma yritystoiminta Keskeiset luottamustehtävät: Etelä-Suomen OP-liitto ry, hallituksen jäsen Muut jäsenet Heikki Kananen, toimitusjohtaja, tiedot jäljempänä Markku Laine Hannu Laurila Syntymävuosi: 1959 Hallituksen jäseneksi: 1998 Koulutus ja ammatti: agrologi, maatalousyrittäjä Keskeinen työkokemus: oma maatilayritys 1984 Keskeiset luottamustehtävät: LSO-osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen Syntymävuosi: 1963 Hallituksen jäseneksi: 2013 Koulutus ja ammatti: HTM, talous- ja hallintojohtaja Keskeinen työkokemus: Porin kaupungin vesilaitos, suunnitteluinsinööri 1986 Oy Gronvall Ab: tuotepäällikkö tekninen myyjä Hämeen lääninhallitus, erikoissuunnittelija Hyvinkään kaupunki: sisäinen tarkastaja apulaiskaupunginkamreeri vs. apulaiskaupunginkamreeri Mäntsälän kunta, kunnankamreeri Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä: talousjohtaja talous- ja hallintojohtaja Keskeiset luottamustehtävät: Ammatillisen koulutuksen talouspäälliköt ry puheenjohtaja Markku Saalo Syntymävuosi: 1958 Hallituksen jäseneksi: 1989 Koulutus ja ammatti: yo, maatalousyrittäjä Keskeinen työkokemus: oma maatilayritys 1985 Keskeiset luottamustehtävät: Metsänhoitoyhdistys Uusimaa ry, hallitus Maria Sairanen Syntymävuosi:1965 Hallituksen jäseneksi: 2003 Koulutus ja ammatti: merkonomi, talouspäällikkö

21 20 20 Keskeinen työkokemus: Mäntsälän seurakunta, kirjanpitäjä Mäntsälän seurakunta, talouspäällikkö Vantaan seurakuntayhtymä, vs. talouspäällikkö Mäntsälän seurakunta, talouspäällikkö 2012 Jokaisen hallituksen jäsenen kotipaikka on Mäntsälä. Hallituksen pitkäaikainen jäsen Hannu Heikkilä jäi ikäpykälän vuoksi pois hallituksesta hallintoneuvoston kokouksessa. Toimitusjohtaja Heikki Kananen, Syntymävuosi: 1961 Koulutus: MMM, emba Pankin palvelukseen: 1998 Keskeinen työkokemus: OKL:n esimiesharjoittelu Suonenjoen Osuuspankki, pankinjohtaja Suonenjoen Osuuspankki, toimitusjohtaja Mäntsälän Osuuspankki, toimitusjohtaja 1998 Mäntsälän OP-Kiinteistökeskus Oy, hallituksen jäsen 1998 Johtoryhmän kokoonpano Toimitusjohtaja Heikki Kananen: tiedot edellä Hallintojohtaja Mirja Kokko: Syntymävuosi: 1958 Koulutus: OTK, varatuomari, LL.M Pankin palvelukseen: 1984 Keskeinen työkokemus: Mäntsälän Osuuspankki, lakimies 1984 Mäntsälän OP-Kiinteistökeskus Oy: hallituksen jäsen 1999 liiketoimintajohtaja Myyntijohtaja Christina Siljander: Syntymävuosi: 1956 Koulutus: merkonomi Pankin palvelukseen: 1982 Keskeinen työkokemus: Mäntsälän Osuuspankki, sijoitusasiantuntija Mäntsälän Osuuspankki, varallisuudenhoitopäällikkö Mäntsälän Osuuspankki, myyntijohtaja 2008 Johtoryhmän jäsenten kotipaikka on Mäntsälä. Tilintarkastajat Mäntsälän Osuuspankin tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Havukainen.

22 21 21 Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Tuija Seppälä suoritti Mäntsälän Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan arvion viikon 34 aikana. Tarkastuskertomus käsiteltiin pankin hallituksessa Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Mäntsälän Osuuspankin tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa pankin rahoitustoiminnan kehittyminen. Todennäköistä on, että kasvu ei tule olemaan vuonna 2014 suurta. Työllisyyden heikentymisen ja taantuman pitkittymisen vuoksi toimialueen talouden kehitys jää heikoksi. Tämä voi johtaa myös luottojen arvonalentumisten kasvuun. Heikko kysyntätilanne ja matala korkotaso edelleen rasittavat pankin tulosta. Pankin vakavaraisuus säilyy edelleen vahvana sääntelystä tulevasta paineesta huolimatta. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä n jakokelpoinen ylijäämä oli ,46 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,32 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,71 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,75 prosenttia eli yhteensä ,02 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,69 euroa siirretään käyttörahastoon.

23 JUR Juridinen 9210 OP-Pohjola Osk " 1(3) MÄNTSÄLÄN OP KONSERNIN TULOSLASKELMA JA TASE 12 / / 2012 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA ### KORKOTUOTOT , ,67 ### KORKOKULUT , ,35 ### KORKOKATE , ,32 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA , ,81 ### PALKKIOTUOTOT , ,13 ### PALKKIOKULUT , ,48 ### ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT 9 363, ,52 ### Arvopaperikaupan nettotuotot 7 769,58 149,94 ### Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 593, ,58 ### MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT 6, ,83 ### SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS ### SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT , ,71 ### LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT , ,15 HALLINTOKULUT , ,46 ### Henkilöstökulut , ,57 ### Palkat ja palkkiot , ,03 ### Henkilösivukulut , ,54 ### Eläkekulut , ,79 Muut henkilösivukulut , ,75 ### Muut hallintokulut , ,89 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA ### POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ , ,00 ### LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , ,46 ### ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA , ,96 ### MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT ### OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA ### LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,61 ### TULOVEROT , ,60 ### Tilikauden verot , ,35 ### Aikaisempien tilikausien verot 1 134, ,09 ### Laskennallinen vero , ,16 ### VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (-TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,01 ### VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (-TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN , ,01 ### MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT ### TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,01

24 JUR Juridinen 9210 OP-Pohjola Osk " 2(3) KONSERNIN TULOSLASKELMA JA TASE 12 / / 2012 TASE VASTAAVAA ### KÄTEISET VARAT , ,86 ### KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET ### Valtion velkasitoumukset ### Muut ### SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA , ,13 ### Vaadittaessa maksettavat , ,38 ### Muut , ,75 ### SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ , ,82 ### Vaadittaessa maksettavat ### Muut , ,82 ### SAAMISTODISTUKSET , ,38 Julkisyhteisöiltä Muilta , ,38 ### OSAKKEET JA OSUUDET , ,53 ### OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ ### OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ 1 706, ,10 ### JOHDANNAISSOPIMUKSET , ,12 ### AINEETTOMAT HYÖDYKKEET ### liikearvo ### Muut pitkävaikutteiset menot ### AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,35 ### Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,65 ### Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet , ,01 Muut aineelliset hyödykkeet , ,69 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET ### MUUT VARAT , ,75 ### SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT , ,10 ### LASKENNALLISET VEROSAAMISET ### VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,14

25 JUR Juridinen 9210 OP-Pohjola Osk " 3(3) KONSERNIN TULOSLASKELMA JA TASE 12 / / 2012 VASTATTAVAA ### VIERAS PÄÄOMA , ,12 ### VELAT LUOTTOLAITOKSILLE ,69 ### Keskuspankeille ### Luottolaitoksille ,69 ### Vaadittaessa maksettavat ,69 ### Muut ### VELAT YLEISÖLLE JA JULKISYHTEISÖILLE , ,97 ### Talletukset , ,08 ### Vaadittaessa maksettavat , ,87 ### Muut , ,21 ### Muut velat , ,89 ### Vaadittaessa maksettavat 12,51 12,51 ### Muut , ,38 ### YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT ### Joukkovelkakirjalainat ### Muut ### JOHDANNAISSOPIMUKSET JA MUUT KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT VELAT , ,56 ### MUUT VELAT , ,46 ### Muut velat , ,46 ### Pakolliset varaukset , ,00 ### SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT , ,76 ### VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUS KUIN MUILLA VELOILLA ### Pääomalainat Muut ### LASKENNALLISET VEROVELAT , , KONSERNIRESERVI ### OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖN OSUUS , ,02 ### Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , , Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto ### Muut sidotut rahastot , ,27 ### Vararahasto , ,57 ### Käyvän arvon rahasto , ,70 ### Käypään arvoon arvostamisesta, saamistodistukset 2 406,94 ### Käypään arvoon arvostamisesta muista , ,72 ### Rahavirran suojausrahasto , ,53 ### Laskennalliset verot /rahavirran suojaus , ,04 ### Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston saamistodistuksista -589,70 ### Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston muista , ,75 Yhtiöjärjestyksen / sääntöjen mukaiset rahastot Muut rahastot ### Vapaat rahastot , ,11 Muut rahastot , ,11 ### Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,28 ### Tilikauden voitto tai tappio , ,01 ### Vähemmistön osuus pääomasta ### VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,14 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET ### ASIAKKAAN PUOLESTA KOLMANNEN HYVÄKSI ANNETUT SITOUMUKSET , ,10 Takaukset ja pantit , ,10 ### ASIAKKAAN HYVÄKSI ANNETUT PERUUTTAMATTOMAT SITOUMUKSET , ,09 Muut , ,09 ### TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,19

26 25 MÄNTSÄLÄN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA Korkotuotot ,18 Korkokulut ,85 KORKOKATE ,33 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,61 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Muista yrityksistä ,61 Palkkiotuotot ,43 Palkkiokulut ,47 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 9 363,03 Arvopaperikaupan nettotuotot 7 769,58 Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 593,45 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 6,50 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,50 Liiketoiminnan muut tuotot ,81 Hallintokulut ,56 Henkilöstökulut ,50 Palkat ja palkkiot ,22 Henkilösivukulut ,28 Eläkekulut ,23 Muut henkilösivukulut ,05 Muut hallintokulut ,06 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,90 Liiketoiminnan muut kulut ,90 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista ,26 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) ,12 Tilinpäätössiirrot ,45 Tuloverot ,96 Tilikauden verot ,94 Aikaisempien tilikausien verot ,25 Laskennallinen vero ,27 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , , , , , , , , ,52 149, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,09-331, ,51 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,51

27 26 MÄNTSÄLÄN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,86 Saamiset luottolaitoksilta , ,13 Vaadittaessa maksettavat , ,38 Muut , ,75 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,82 Muut , ,82 Saamistodistukset , ,38 Muilta , ,38 Osakkeet ja osuudet , ,53 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 1 706, ,10 Johdannaissopimukset , ,12 Aineelliset hyödykkeet , ,93 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,67 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,57 Muut aineelliset hyödykkeet , ,69 Muut varat , ,35 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,10 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,32 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille ,69 Luottolaitoksille ,69 Vaadittaessa maksettavat ,69 Muut Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,87 Talletukset , ,98 Vaadittaessa maksettavat , ,77 Muut , ,21 Muut velat , ,89 Vaadittaessa maksettavat 12,51 12,51 Muut , ,38 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,56 Muut velat , ,46 Muut velat , ,46 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,76 Laskennalliset verovelat , ,56 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,90 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,20 Vapaaehtoiset varaukset , ,20 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,35 Muut sidotut rahastot , ,27 Vararahasto , ,57 Käyvän arvon rahasto , ,70 Vapaat rahastot , ,11 Muut rahastot , ,11 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,98 Tilikauden voitto (tappio) , ,51 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,22 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,32 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,10 Takaukset ja pantit , ,10 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,09 Muut , ,09 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,19

28 27 MÄNTSÄLÄN OP KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto , ,01 Kauden voittoon tehdyt oikaisut , ,28 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) , ,67 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,78 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,60 Leasingkohteet Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet , ,24 Johdannaissopimukset Sijoituskiinteistöt 345, Muut varat , ,39 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) , ,39 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,69 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,81 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Muut velat , ,89 Maksetut tuloverot 77, ,17 Saadut osingot , ,81 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,99 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,66 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset ,00 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,66 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset Osuus- ja osakepääoma, lisäykset Osuus- ja osakepääoma, vähennykset Maksetut osingot ja osuuspääoman korot , ,84 Maksetut bonukset omistajajäsenille , ,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,84 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) , ,49 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA , ,73 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA , ,24 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,49 Saadut korot , ,87 Maksetut korot , ,24

29 28 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Erät joihin ei liity maksutapahtumaa Kaupankäynnin käyvän arvon muutos Valuuttatoiminnan realisoitumaton nettotulos Sijoitusomaisuuden käyvän arvon muutos ,03 Poistot, poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos , ,56 Saamisten arvonalentumiset , ,86 Muut , , , ,28 Erät, jotka esitetään muualla kuin liiketoiminnan rahavirrassa Myyntivoitot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus ,00 Myyntitappiot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus Maksetut bonukset omistajajäsenille , , , ,00 Oikaisut yhteensä , ,28 Rahavarat Käteiset varat , ,86 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,38 Rahavarat yhteensä , ,24

30 MÄNTSÄLÄN OSUUSPANKKI 29 R A H O I T U S L A S K E L M A LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA RahaKauden voitto , ,51 RahaKauden voittoon tehdyt oikaisut , ,29 RahaLIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) , ,06 RahaKeskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset RahaSaamiset luottolaitoksilta , ,78 RahaSaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,60 RahaLeasingkohteet RahaSaamistodistukset RahaOsakkeet ja osuudet , ,24 RahaJohdannaissopimukset RahaSijoituskiinteistöt RahaMuut varat , RahaLIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) , ,25 RahaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,69 RahaVelat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,77 RahaJohdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat RahaMuut velat , ,79 RahaMaksetut tuloverot 77, ,17 RahaSaadut osingot , ,81 RahaA. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,01 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset RahaTytär- ja osakkuusyritysten hankinnat RahaTytär- ja osakkuusyritysten myynnit RahaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,66 RahaAineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset ,00 RahaB. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,66 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset RahaOsuus- ja osakepääoma, lisäykset RahaOsuus- ja osakepääoma, vähennykset RahaMaksetut osingot ja osuuspääoman korot , ,84 RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille , ,00 RahaC. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,84 RahaD. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN -0,04 0,02 RahaRAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) , ,49 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA , ,73 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA , ,24 RahaRAHAVAROJEN MUUTOS , ,49 RahaSaadut korot , ,24 RahaMaksetut korot , ,24 Kauden voittoon tehdyt oikaisut

31 30 Erät joihin ei liity maksutapahtumaa RahaKaupankäynnin käyvän arvon muutos RahaValuuttatoiminnan realisoitumaton nettotulos 0,04-0,02 RahaSijoitusomaisuuden käyvän arvon muutos ,03 RahaPoistot, poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos , ,46 RahaSaamisten arvonalentumiset , ,86 RahaMuut , , , ,29 RahaErät, jotka esitetään muualla kuin liiketoiminnan rahavirrassa RahaMyyntivoitot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus ,00 RahaMyyntitappiot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille , , , ,00 RahaOikaisut yhteensä , ,29 RahaRahavarat RahaKäteiset varat , ,86 RahaVaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,38 RahaRahavarat yhteensä , ,24

32 31 OSUUSPANKIN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET YLEISTÄ Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että OP-Pohjola-ryhmän yhdistelty tilinpäätös on laadittava keskusyhteisö OP-Pohjola osk:n ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Ryhmän oman pääoman muodostavat osuuspankkien omat pääomat ja Pohjola Oyj:n omasta pääomasta se osa, joka on muiden kuin yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen omistuksessa. Edellä mainitun periaatteen mukaan OP-Pohjola-ryhmälle on muodostettu ns. laskentatekninen emoyhtiö. LASKENTATEKNINEN EMOYHTIÖ OP-Pohjola-ryhmän yhdistelyä varten OP-Pohjola osk, sen jäsenosuuspankit sekä Pohjola Oyj konsolidoidaan laskentatekniseksi emoyhtiöksi. Laskentateknisen emoyhtiön keskinäinen omistus, sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen voitonjako ja sisäiset katteet eliminoidaan. OP-Pohjola osk:n ja jäsenosuuspankkien omistamat Pohjola Oyj:n osakkeet eliminoidaan hankintamenetelmästä poiketen osakkeiden nimellisarvon osalta Pohjola Oyj:n osakepääomaa vastaan ja nimellisarvon ylittävältä tai alittavalta osalta osakkeita omistavan ryhmään kuuluvan yhtiön arvostuskäytännöstä riippuen joko käyvän arvon rahastosta tai edellisten tilikausien tuloksesta. IFRS-tilinpäätöksessä OP-Pohjola-ryhmän osake- ja osuuspääoma muodostuu OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolisten osakkaiden sijoituksista Pohjola Oyj:n osakepääomaan sekä osuuspankkien jäsenten sellaisista osuusmaksuista, joita pankilla on ehdoton oikeus kieltäytyä lunastamasta. LAATIMISPERUSTA Osuuspankin tilinpäätös laaditaan ja esitetään luottolaitostoiminnasta annetun lain, valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan asetuksen, kirjanpitolain ja Finanssivalvonnan rahoitussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk antaa lisäksi ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi ja tilinpäätöksen laatimiseksi. Jäljempänä kuvatut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat yhteneväiset kaikille OP-Pohjola osk:n jäsenosuuspankeille. Kuitenkaan jäsenosuuspankilla ei välttämättä ole kaikkia laatimisperiaatteissa lueteltuja eriä. YHDISTELYPERIAATTEET tilinpäätöksen laajuus Osuuspankin konsernin muodostaa emo-osuuspankki ja sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Tytäryritysten tilinpäätökset yhdistellään hankintamenetelmällä. Osakkuusyritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa prosenttia yrityksen äänivallasta, tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa. Merkitykseltään vähäiset tytär- ja osakkuusyritykset jätetään yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen. Tällaisia ovat tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on vähemmän kuin yksi prosentti emoyrityksen taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa. Jos konsernin tällaisen tytär- tai osakkuusyrityksen taseen loppusumma laskettuna yhteen muiden sellaisten konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyritysten taseiden loppusummien kanssa on vähintään viisi prosenttia konsernitaseen loppusummasta, yhdistellään se konsernitilinpäätökseen.

33 32 Tilikauden aikana hankitut tytär- ja osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien. Tilikauden aikana myydyt tytär- ja osakkuusyritykset yhdistellään myyntihetkeen asti. Konsolidointi Tytäryritysten hankintamenot eliminoidaan hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Tytäryritysten hankintahetken omaan pääomaan luetaan myös laskennallisella verovelalla vähennetty kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset niissä tytäryrityksissä, jotka on hankittu vuonna 1998 tai sen jälkeen. Hankintahetken oman pääoman määrän ylittävä tai alittava osuus hankintamenosta esitetään taseessa konserniliikearvona tai konsernireservinä siltä osin kuin niitä ei ole kohdistettu omaisuus- tai velkaerien lisäykseksi tai vähennykseksi. liikearvo poistetaan pääsääntöisesti viiden vuoden kuluessa suunnitelman mukaan. tilinpäätöstä laadittaessa eliminoidaan konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet, sisäinen voitonjako sekä keskinäiset saamiset ja velat. Vähemmistön osuus erotetaan tuloksesta ja omasta pääomasta ja esitetään omana eränään tuloslaskelmassa ja taseessa omassa pääomassa. Vähemmistön osuus tytäryhtiön kiinteistöistä esitetään muissa kiinteistöissä. Osakkuusyrityksistä konsernituloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus näiden yritysten tilikauden voitosta tai tappiosta ja esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rivillä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta. Tuloksessa huomioidaan myös osakkuusyritysten poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos laskennallisella verovelalla vähennettynä. taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin edellisen tilikauden tulokseen ja tilikauden tulokseen lisätään tai vähennetään konsernin osuus hankinnan jälkeisistä muutoksista nettovarallisuudesta. in kuuluva kiinteistöyhtiö voi jättää erillistilinpäätöksessään tekemättä suunnitelman mukaiset poistot. tilinpäätöksessä poistot oikaistaan suunnitelman mukaisiksi. RAHOITUSINSTRUMENTIT Luokittelu ja kirjaaminen Rahoitusinstrumentit luokitellaan neljään ryhmään: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat ja -velat on hankittu. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat voivat jakaantua kahteen alaryhmään, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat sekä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja velat. Rahoitusvarojen kirjaamisperusteena käytetään kaupantekopäivää. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin on lakannut. Saamisen hankintamenoksi kirjataan käypä arvo, joka pääsääntöisesti on se määrä, joka siitä on hankintahetkellä maksettu. Hankintamenoon sisällytetään transaktiomenot, jotka kohdistuvat lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen transaktiomenot kirjataan kuluksi hankintahetkellä. Käyvän arvon määräytyminen Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin.

34 Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan sekä ovat yhdenmukaisia rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa käytettävien hyväksyttyjen taloudellisten metodiikkojen kanssa. Arvostusmenetelminä käytetään viimeaikaisten toteutuneiden markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää, sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen eri hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritelty: täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot (taso 1) käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista) (taso 2) käyvät arvot on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin (taso 3). Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin luokitellaan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, jotka on hankittu tarkoituksena hyötyä lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä käsitellään myös kaikki johdannaissopimukset, paitsi tehokkaaseen suojaussuhteeseen määritetyt johdannaiset ja takaussopimusjohdannaiset. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat Tilinpäätökseen voidaan tietyin edellytyksin merkitä käypään arvoon myös muita tietyt ehdot täyttäviä rahoitusvaroja ja velkoja, jos päätös näiden erien pysyvästä käypään arvoon merkitsemisestä tehdään tällaista erää ensimmäistä kertaa kirjanpitoon merkittäessä. Osuuspankissa tähän erään voidaan merkitä vain sellainen rahoitusvaroihin kuuluva instrumentti, johon liittyy yksi tai useampi sellainen kytketty johdannainen, joka kirjanpidossa muutoin pitäisi esittää erillään tästä instrumentista ja arvostaa käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja velat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntitulokset kirjataan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Osuuspankilla ei ole tähän erään luokiteltuja rahoitusvelkoja. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka on hankittu aikomuksella ja kyvyllä pitää eräpäivään saakka. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Myöhemmin ne arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Joukkovelkakirjalainojen nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus jaksotetaan korkotuotoksi sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Vastaerä kirjataan arvopaperin kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten arvonalentumista tarkastellaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin lainojen ja saamisten arvonalentumista. Saamistodistuksen arvonalentumisena kirjataan sen kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotus. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. 33

35 34 Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään pidettäviin rahoitusvaroihin kuuluvan joukkovelkakirjan arvo on alentunut, kirjataan arvonalentumistappio tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka ovat osuuspankin myöntämiä luottoja ja niihin rinnastettavia rahoitussopimuksia sekä noteeraamattomia saamistodistuksia. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Jos lainan tai saamisen arvo on tilinpäätöspäivänä arvonalentumisen johdosta alhaisempi kuin jaksotettu hankintameno, arvostetaan se arvonalentumistappiolla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon. Lainoista ja muista saamisista kirjataan saamiskohtaisia ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Arvonalentuminen kirjataan silloin, kun on saatu objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Saamisen arvo on alentunut, jos sen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo vakuus huomioon otettuna ovat pienemmät kuin luoton pääoman ja maksamattomien korkojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo. Tulevat rahavirrat diskontataan lainan alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, diskonttauskorkona käytetään tarkasteluhetken sopimuksen mukaista korkoa. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus on lainan kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotus. Arvon alentumisen arviointiprosessi on kaksivaiheinen. Arvonalentumista arvioidaan saamiskohtaisesti yksittäin merkittävistä lainoista ja saamisista. Jos lainoja ja muita saamisia ei tarkastella saamiskohtaisesti, ne tulevat saamisryhmäkohtaisen arvonalennuslaskennan piiriin. Ryhmäkohtaisena arvonalentumisena kirjataan syntyneet mutta ei vielä raportoidut tappiot, joita ei vielä voida kohdistaa tietylle asiakaslainalle. Ryhmäkohtainen arvonalentuminen perustuu taloudellisen pääomavaateen laskennassa käytettävään tilastolliseen malliin. Mallissa saamiset ryhmitellään luottoriskiominaisuuksiltaan samankaltaisiin ryhmiin rating-luokittain. Ryhmäkohtaisen arvonalentuminen lasketaan rating-luokittain odotetun tappion perusteella, jonka lisäksi laskennassa huomioidaan vakuuksien diskontatut nykyarvot sekä aikaisempi keskimääräinen tappiokehitys. Jos luoton maksusuunnitelmaa muutetaan, muutoksen syy ja vakavuusaste luokitellaan sisäisellä asteikolla. Osa maksusuunnitelmien muutoksista tehdään asiakassuhteiden hoidon perusteella eivätkä ne johdu asiakkaan maksukyvyn heikkenemisestä. Nämä muutokset eivät vaikuta arvonalentumisen kirjaamiseen. Joissakin tapauksissa asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen annetaan myönnytys lainaehtoihin esim. lyhennysvapaa rajoitetuksi ajaksi tai muu luoton uudelleenjärjestely, jolla pyritään turvaamaan asiakkaan maksukyky ja rajoittamaan vastuiden luottoriskiä. Maksusuunnitelman muutokset, jotka johtuvat asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä vaikuttavat yhdessä muiden kriteerien kanssa asiakkaan luottoluokitusta heikentävästi ja siten lisäävät ryhmäkohtaisen arvonalennuksen määrää. Korkeimman vakavuusasteen maksusuunnitelman muutoksella on vaikutus myös luoton ohjautumiseen saamiskohtaisen arvonalentumistestauksen piiriin. Maksusuunnitelmien muutosten kehitystä raportoidaan säännöllisesti johdolle asiakkaiden maksukykyä ennakoivana mittarina. Arvonalentumiset kirjataan luottojen tase-erän vähennykseksi ja tuloslaskelmassa erään Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisen johdosta saatu vakuutuskorvaus kirjataan arvonalentumistappioiden oikaisuksi. Arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen koron tulouttamista jatketaan arvonalennetulle määrälle. Laina poistetaan taseesta, kun kaikki perintätoimet on suoritettu loppuun, tai taseesta poiskirjaamisesta on tehty muutoin erillinen päätös. Taseesta poiskirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan saamisten arvonalentumisten oikaisuiksi. Mikäli on saatu objektiivista näyttöä arvonalentumisen testauksessa aiemmin mukana olleen asiakkaan maksukyvyn palautumisesta, arvonalentumisen määrä arvioidaan uudelleen ja maksukyvyn parantumisesta aiheutuneet muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestämättömällä saamisella tarkoitetaan saamista, jonka korko, pääoma tai sen osa on ollut erääntyneenä ja maksamattomana 90 päivää. Annettuun takaukseen perustuva saaminen merkitään järjestämättömäksi, kun takaukseen perustuva maksu suoritetaan.

36 35 Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, joita ei sisällytetä edellä mainittuihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa saamistodistuksista, pitkäaikaisista osakesijoituksista ja muista toiminnalle välttämättömistä osakkeista ja osuuksista. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan ostohetkellä taseeseen hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavilla transaktiomenoilla. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan taseessa käypään arvoon. Silloin kun käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet sekä muut noteeraamattomat osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintamenoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman Käyvän arvon rahastoon, josta ne kirjataan tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, kun omaisuuserä myydään, saamistodistus erääntyy tai sen arvon on todettu alentuneen. Samaan tuloslaskelman erään kirjataan myös näiden rahoitusvarojen myyntitulokset. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kohdalla objektiiviseksi näytöksi katsotaan saamistodistusten osalta esimerkiksi liikkeeseenlaskijan luottoriskiluokituksen huomattava negatiivinen muutos tai oman pääoman ehtoisen instrumentin osalta sen käyvän arvon merkittävä tai pitkäaikainen aleneminen alle sen hankintamenon. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen rahoitusvarojen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti todeta liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat luokkaan sisällytetään muut kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvelat. Velka merkitään taseeseen arvoon, joka siitä on hankintahetkellä saatu. Velan nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Vastaerä kirjataan velan kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pitkäaikaissäästämissopimukset Pitkäaikaissäästämislain (PS-lain) mukaisella sidotulla ja verotuetulla eläkesäästämissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka ehtojen mukaan säästövarat ovat nostettavissa vasta, kun säästövaroihin oikeutettu saavuttaa määrätyn iän tai kun muu ehdoissa mainittu säästövaroihin oikeutetun elämäntilanteeseen liittyvä erityinen nostoperuste täyttyy. Säästämistilille talletetut rahat palveluntarjoajan on sijoitettava säästämissopimuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa määriteltyihin kohteisiin siltä osin kuin niitä ei ole sovittu jätettäväksi säästämistilille. Osuuspankit, jotka tarjoavat PS-palveluja, vastaanottavat asiakkaan suorittamat maksut tarkoitusta varten avatulle talletussuojan piiriin kuuluvalle säästämistilille. Jos säästövarat jätetään säästämistilille tai sijoitetaan osuuspankin tarjoamalle muulle talletustilille, merkitään säästövarat pankin taseessa talletusvelkoihin. Jos säästövarat sijoitetaan sopimuksen mukaisesti muihin sijoituskohteisiin, kirjataan sijoitetut varat pois säästämistililtä ja pankki kirjaa ne taseen ulkopuoliseen säästämissopimuskohtaiseen reskontraan. Säästövarojen sijoittamisesta saadut korot, osingot ja muut tuotot sekä sijoituskohteiden ja niihin liittyvien oikeuksien luovutuksesta ja pääoman takaisinmaksusta kertyvät varat kirjataan taseessa olevalle säästämistilille, jollei varoja välittömästi sijoiteta uudelleen. Säästämissopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti säästämistiliä veloittaen. Arvopapereiden osto- ja myyntisopimukset Molempia osapuolia velvoittavin takaisinmyyntiehdoin ostettujen arvopapereiden ostohinta merkitään taseeseen saamiseksi vastapuolen mukaan määräytyvään tase-erään. Ostohinnan ja takaisinmyyntihinnan erotus jaksotetaan korkotuotoksi sopimuksen voimassaoloajalle. Molempia osapuolia velvoittavin takaisinostoehdoin myytyjen arvopapereiden myyntihinta kirjataan rahoitusvelaksi vastapuolen mukaan määräytyvään tase-erään. Myyntihinnan ja takaisinostohinnan erotus jaksotetaan korkokuluksi sopimuksen voimassaoloajalle. Takaisinostovelvollisuuksin myydyt arvopaperit sisällytetään alkuperäiseen tase-erään luovutuksesta huolimatta.

37 36 Johdannaissopimukset Osuuspankki tekee johdannaissopimuksia suojaustarkoituksessa joko taloudellisina suojina tai kirjanpidollisen suojauslaskennan säännöin. Sopimusvastapuolena on aina Pohjola Oyj. Suojauksessa käytetään korkojohdannaisia. Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän voiton tai tappion kirjaaminen riippuu siitä, onko johdannainen määritelty suojaustarkoitukseen ja minkä luonteista erää se suojaa. Johdannaissopimuksista taseeseen merkityt positiiviset arvonmuutokset kirjataan taseen vastaavaa -puolen erään Johdannaissopimukset ja negatiiviset taseen vastattavaa -puolen erään Johdannaissopimukset. Koronvaihtosopimusten vaihdettavat korot jaksotetaan ajan kulumisen perusteella taseen siirtosaamisiin ja siirtovelkoihin sekä vastaerät nettona tuloslaskelman korkoihin. Taloudelliset suojat Taloudellisessa suojaamisessa suojataan tiettyä tase-erää, positiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Koska suojauksen tehokkuutta ei ole tarkoituksenmukaista todentaa suojauslaskennan säännöillä, suojaustapaa kutsutaan muutoin suojaavaksi. Taloudellisessa suojauksessa johdannaissopimuksen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvopaperikaupan nettotuottoihin. Enimmäis- ja vähimmäiskorkoehtoisten yritysluottojen korkoriski suojataan luottokohtaisesti ostamalla sovitulle korkoputkiehdolle vastakkaismerkkinen johdannaispari. Kytketyt ja niitä kattavat korkokatto- ja lattiajohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Arvostustulos kirjataan korkoihin. Suojauslaskenta Suojauslaskenta tarkoittaa tehokkaaksi todennetun suojaussuhteen kirjanpidollista laskentakäytäntöä, jossa suojaavan instrumentin käyvän arvon muutokset kumoavat suojatun kohteen käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kokonaan tai osittain. Suojauslaskenta käsittää korkoriskin suojauksen soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Osuuspankeilla voi olla suojauslaskennan piirissä sekä rahoitusvaroja että rahoitusvelkoja, kuten lainat ja saamiset ryhmään sisältyvä yksittäinen luotto tai luottokanta, myytävissä olevien arvostusryhmään kuuluva saamistodistus sekä muiden rahoitusvelkojen yksilöity määräaikaistalletuserä tai liikkeeseen laskettu emissio. Osuuspankit käyttävät korkosuojaukseen sekä perinteisiä koronvaihtosopimuksia että OTC swap-johdannaisia. Vastapuolena on aina Pohjola Oyj. Suojaukseen käytettyjen johdannaisten ja suojauksen kohteet yksilöidään suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan suojaussuunnitelma ja suojauksen tavoitteet. Lisäksi jokaisena tilinpäätöspäivänä osoitetaan suojauksen tehokkuus. Käyvän arvon suojauslaskenta Käyvän arvon suojausta sovelletaan kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskiltä suojautumiseen. Suojaavan johdannaisinstrumentin ja suojattavan kohteen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan suojauslaskennan nettotuottoihin. Rahavirran suojauslaskenta Euribor sidonnaisen luottokannan tulevien korkovirtojen korkomuutosta suojaavat koronvaihtosopimukset, jotka on dokumentoitu rahavirtaa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksessa tehokkaita, kuuluvat rahavirran suojauslaskennan piiriin. Koronvaihtosopimus on sopimus, jossa sopimusosapuolet sitoutuvat määräajaksi maksamaan toisilleen sopimuksen euromääräiseen laskennalliseen pääomaan perustuvaa korkoa. Koronvaihtosopimuksen laskennallinen pääoma on koronvaihtosopimuksen kohde-etuuden nimellisarvo. Rahavirran suojauksessa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevaa korkovirtaa vaihdetaan koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon.

38 Koronvaihtosopimuksista jaksotettavat siirtyvät korot kirjataan suoriteperusteisesti. Korkokertymät esitetään taseen siirtosaamisissa tai siirtoveloissa riippuen siitä onko kyseessä laskennallinen pääomasaatava vai pääomavelka. Molempien vastaerä kirjataan nettona korkokatteen Korkotuotot johdannaissopimuksista erään. Nettokorko on joko korkotuotto tai korkotuoton oikaisu. Rahoitusjohdannaisena käytettävät koronvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon sopimuskohtaisesti. Käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon laskennallisella verovelalla vähennettynä. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauslaskenta lopetetaan ennenaikaisesti vain jos suojattavaa lainakantaa ei enää ole. Tilinpäätöserien netottaminen Tuloslaskelmassa ilmoitetaan tuotto- ja kuluerät erikseen niitä toisistaan vähentämättä, jollei tuoton ja kulun yhdistäminen yhdeksi eräksi ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Milloin osuuspankilla on saaminen siltä, jolle pankki itse on velkaa, esitetään saaminen ja velka taseessa erikseen, jollei pankilla ole lakisääteistä oikeutta kuittaamiseen ja jollei pankki aio käyttää oikeuttaan kuittaukseen. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaan rahan määräinen omaisuus, velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttamisesta Suomen rahaksi syntyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelman erään Valuuttatoiminnan nettotuotot. OSAKKEET JA OSUUDEET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ JA SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ Osakkeet ja osuudet sekä muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset omistusyhteysyrityksiin sekä samaan konserniin kuuluviin yrityksiin merkitään hankintamenoon, tai jos erän arvon todetaan tilinpäätöspäivänä arvonalentumisen johdosta olevan alempi kuin hankintameno, arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kirjanpitolain 5 luvun 5 a :n mukaiset aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen oikeuksien ja varojen hankintameno aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Myös mahdollisesti aktivoidut muut pitkävaikutteiset menot poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alun perin hankintamenoon. Jos aineettoman hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alhaisempi kuin sen poistamaton hankintameno, kirjataan erotus arvonalennuksena kuluksi. Aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. AINEELLISET HYÖDYKKEET Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen, omaisuuden arvonnousujen tai molempien hankkimiseksi. Sijoituskiinteistöiksi luetaan myös sellaiset kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat vuokrattavien tilojen hallintaan sekä maksamatta jääneen saamisen sijaan tulevat kiinteistöt. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa vuokrataan ja oman käytön osuus on vähäinen (alle viisi prosenttia pinta-alasta), luokitellaan se sijoituskiinteistöksi. Jos osa tavallisen kiinteistöyhtiön omistamista tiloista on sijoituskäytössä ja oman käytön osuus on vähäinen (alle viisi prosenttia kiinteistöyhtiön omistamien tilojen pinta-alasta), luokitellaan osakkeet sijoituskiinteistöiksi. Rakennukset merkitään taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet sekä maa-, vesi- ja metsäalueet merkitään hankintamenoon. Kiinteistöihin voi 37

39 38 kohdistua arvonkorotuksia, joiden vastaerä on kirjattu arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Kiinteistöjen perusparannusmenot aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaisin poistoin kuluksi. Mikäli sijoituskiinteistön todennäköinen luovutushinta on pysyvästi alempi kuin kirjanpitoarvo, kirjanpitoarvon ja todennäköisen luovutushinnan erotus poistetaan sinä tilikautena, jolloin arvonalennus todetaan. Sijoituskiinteistöiksi luokiteltujen liike-, toimisto- ja teollisuustilojen käypä arvo määritellään pääasiassa suoraan pääomitukseen perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä käytetään 5,5 prosenttia. Maa-, vesi- ja metsäalueiden sekä asuntojen käypä arvo arvioidaan pääasiassa kauppahintamenetelmällä. Arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden pysyvyyteen ja olennaisuuteen. Sijoituskiinteistöjen tuotot, kulut, myyntivoitot ja tappiot, suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Sijoituskiinteistöksi rakennettavat uudet kiinteistöt (tai kiinteistöyhteisöosakkeet) kirjataan ennen valmistumista IAS 40-standardin mukaisesti keskeneräiseksi käyttöomaisuushyödykkeeksi sijoituskiinteistöjen ryhmään ja otetaan huomioon sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittelyssä jo ennen valmistumista. Muut kiinteistöt Muilla kiinteistöillä tarkoitetaan omassa käytössä olevia kiinteistöjä, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi luetaan myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on yli viisi prosenttia pinta-alasta. Tavallisen kiinteistöyhtiön osakkeet luetaan omassa käytössä oleviksi, jos yhtiön omistamista tiloista yli viisi prosenttia on omassa käytössä. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoa määritettäessä otetaan lähtökohdaksi hyödykkeen arvo varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Rakennukset merkitään taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet sekä maa-, vesi- ja metsäalueet merkitään hankintamenoon. Kiinteistöihin voi kohdistua arvonkorotuksia, joiden vastaerä on kirjattu arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Kiinteistöjen perusparannusmenot aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaisin poistoin kuluksi. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tuotot ja myyntivoitot kirjataan tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot sekä kulut ja myyntitappiot tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. tilinpäätöksessä vähemmistön osuus tytäryhtiön kiinteistöistä esitetään muissa kiinteistöissä ja niihin kohdistuvat tuotot esitetään tuloslaskelman erässä Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut erässä Liiketoiminnan muut kulut. Arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät Arvonkorotuksia voidaan tehdä maa-alueisiin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin, joiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotusten kohteena olevien maa-alueiden ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden arvot perustuvat arviokirjoihin. Taseesta pois kirjaaminen Sijoituskiinteistö tai omassa käytössä oleva kiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se luovutetaan tai kun kiinteistö poistetaan pysyvästi käytöstä eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon ja kirjataan vaikutusaikaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Jos hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alhaisempi kuin sen poistamaton hankintameno, kirjataan erotus arvonalennuksena kuluksi.

40 39 Hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Maa-alueista ja kiinteistöyhteisöjen osakkeista ei tehdä poistoja. Poistojen tekeminen aloitetaan sen jälkeen kun kohde on hankittu tai kun se on valmistunut ja otettu käyttöön. Taloudelliset vaikutusajat ovat pääsääntöisesti seuraavat: Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet vuotta 3 6 vuotta 3 10 vuotta VUOKRASOPIMUKSET Vuokrasopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi liiketoimen tosiasiallisen sisällön mukaan. Vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus, mikäli se siirtää vuokralle ottajalle olennaisilta osin omistamiselle ominaiset riskit ja edut. Muutoin se on muu vuokrasopimus. Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen syntymisajankohtana. Rahoitusleasingsopimuksin tai muulla vuokrasopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet esitetään aineellisissa hyödykkeissä, ja vuokratuotot kirjataan tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot. Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot kirjataan tuloslaskelman erään Sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Rahoitusleasingsopimuksin vuokralle otettuja hyödykkeitä ei merkitä taseeseen. Vuokrat merkitään kuluksi tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. PAKOLLISET VARAUKSET Tuotoista vähennetään velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, kun ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, niiden toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä, niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja perustuvat lakiin ja sitoumukseen sivullista kohtaan. Kun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, merkitään se taseen pakollisiin varauksiin enintään sen todennäköiseen määrään. Jos määrä ja toteutumisajankohta on tiedossa, merkitään se siirtovelaksi. PÄÄOMALAINAT Pääomalaina merkitään omaksi eräkseen taseen erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Vakavaraisuuslaskelmassa pääomalainat luetaan ensisijaisiin omiin varoihin. Pääomalainalle saadaan maksaa korkoa voitonjakokelpoisten varojen puitteissa. TILINPÄÄTÖSSIIRROT yritysten erillistilinpäätöksissä taseen tilinpäätössiirtojen kertymän poistoero sisältää tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertyneen erotuksen. Vapaaehtoiset varaukset sisältää tehdyt vapaaehtoiset tilinpäätössiirrot, jotka ovat verolain sallimia tilinpäätössiirtoja. Tällainen on mm. elinkeinoverolain talletuspankeille sallima luottotappiovaraus. Lain mukaan talletuspankki saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on enintään 0,6 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten yhteismäärä saa olla enintään 5 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen sekä vapaaehtoisten varausten lisäykset ja vähennykset merkitään tuloslaskelman tilinpäätössiirtoihin. Tuloslaskelmassa ja taseessa tilinpäätössiirrot sisältävät myös laskennallisen verovelan. Vapaaehtoisten varausten määrä ja niiden muutos eivät kuvaa osuuspankin ennakoituja riskejä.

41 taseessa vapaaehtoiset varaukset jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. tuloslaskelmassa niiden muutos merkitään jaettuna laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. TYÖSUHDE-ETUUDET Eläke-etuudet Työntekijöiden lakisääteinen eläketurva hoidetaan OP- Eläkekassassa ja lisäeläketurva OP- Eläkesäätiössä. Eläkesäätiö on suljettu uusilta työntekijöiltä lukien. Eläkevastuut on kokonaisuudessaan katettu. Henkilöstörahasto Osuuspankki voi kuulua OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Rahastolle maksetaan voittopalkkiota ennalta sovittujen periaatteiden mukaan riippuen OP-Pohjola-ryhmän tavoitteiden saavuttamisesta. Rahastoon maksettavat voittopalkkioerät kirjataan tuloslaskelman erään Palkat ja palkkiot, vastaerä kirjataan siirtovelaksi, kunnes se maksetaan. Osakeperusteiset työsuhde-etuudet OP-Pohjola-ryhmän osakeperusteinen palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Palkkioiden enimmäismäärät on kaikissa järjestelmissä rajattu. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Pitkän aikavälin johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvat osuuspankeissa toimivat johtajat ja erikseen määritellyt avaintehtävissä toimivat henkilöt, jotka yhtiön hallitus on nimennyt. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto päättää järjestelmän OP-Pohjola ryhmätasoiset ansaintamittarit ja niille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen Järjestelmä koostuu peräkkäisistä kolmen vuoden pituisista ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Ansaintajakson palkkio maksetaan lykkäysajan jälkeen kolmessa yhtä suuressa erässä kesäkuun loppuun mennessä vuosina Järjestelmän alussa on määrätty tavoitepalkkio eli palkkion maksimimäärä Pohjola Oyj:n A osakkeiden lukumääränä. Tavoitepalkkio maksetaan osittain rahana (ennakonpidätyksen osuus) ja osakkeina. Palkkion käypää arvoa jaksotetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluessa. Palkkio kirjataan tuloslaskelman erään Palkat ja palkkiot ja vastaerä siirtovelaksi, kunnes se maksetaan. Palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa n:o Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua yritykselle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), lykätään palkkioiden maksua tietyissä olosuhteissa kolmelle vuodelle. Lykkäystilanteessa tarkastellaan sekä pitkän- että lyhyen aikavälin palkkioita kokonaisuutena, jolloin myös lyhyen aikavälin ohjelmassa maksetaan aina puolet palkkiosta rahana ja puolet Pohjola Oyj:n osakkeina. TULOVEROT Tuloslaskelman tuloverot muodostuvat verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroista ja laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Laskennallinen verovelka lasketaan ja merkitään taseeseen kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista jaksotuseroista ja muista väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen lasketaan ja merkitään taseeseen kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä vähennyskelpoisista jaksotuseroista ja muista väliaikaisista eroista ja verotuksessa vahvistetuista tappioista, jos on todennäköistä, että vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ja verotukselliset tappiot voidaan verotettavan tulon kertymisen ansioista hyödyntää. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan sen säädetyn verokannan mukaan, jonka ennakoidaan olevan voimassa väliaikaisen eron purkautuessa. Mikäli laskennallinen vero aiheutuu tase-eristä, joiden muutokset eivät 40

42 41 vaikuta tuloslaskelmaan, kirjataan erään liittyvän laskennallisen verovelan tai -saamisen muutos omaan pääomaan. Tuloverojen jakautuminen varsinaisesta ja muusta toiminnasta johtuviin veroihin esitetään liitetiedoissa. n tuloslaskelmaan merkittävä laskennallisen veron muutos muodostuu tilinpäätössiirtoihin, yhdistelytoimenpiteisiin ja konserniyritysten omiin tuloslaskelmiin perustuvista eristä. TULOUTUSPERIAATTEET Palkkiotuotot ja -kulut palveluista kirjataan palvelun suorittamisen yhteydessä. Sellaisista kertamaksullisista palkkioista, jotka koskevat useita vuosia ja joita mahdollisesti joudutaan palauttamaan myöhemmin, tuloutetaan vain tilikaudelle kuuluva osuus. Osingot tuloutetaan pääsääntöisesti silloin kun osinkoa jakavan yhtiön yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingon jaosta. Korollisten omaisuus- ja velkaerien korkotuotot ja -kulut kirjataan suoriteperusteisesti. Luottojen viivästyskorot tuloutetaan maksuperusteisesti. Saamisen hankintamenon ja sen nimellisarvon välinen ero jaksotetaan korkotuottoihin ja velasta saadun määrän ja sen nimellisarvon erotus korkokuluihin. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Taseen ulkopuolisina sitoumuksina käsitellään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia, joita ovat mm. takaukset ja erilaiset takuusitoumukset, sekä asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia, joita ovat mm. sitovat lisäluottojärjestelyt, luottolupaukset, käyttämättömät luottolimiitit ja arvopapereiden merkintäsitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset merkitään taseen ulkopuolisiksi sitoumuksiksi sen määräisinä, mitä takaus kulloinkin enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset merkitään sen määräisinä, mitä niiden perusteella enintään voidaan joutua maksamaan. PANKKIVERO Osuuspankkeja koskee Laki väliaikaisesta pankkiverosta, jonka mukaan se maksaa vuosittain pankkiveroa 0,125 % riskipainotetuista eristä. Vero koskee suomalaista talletuspankkia, joka harjoittaa talletuspankkitoimintaa verovuoden alkaessa. Osuuspankit jaksottavat pankkiveron tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin kalenterivuoden aikana.

43 MÄNTSÄLÄN OP TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISTA Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1 Korkotuotot 2 Korkokulut 3 Leasingtoiminnan nettotuotot 4 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 5 Palkkiotuotot ja -kulut 6 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 7 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 8 Suojauslaskennan nettotulos 9 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 10 Liiketoiminnan muut tuotot 11 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 12 Liiketoiminnan muut kulut 13 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista 14 Tuloverot 15 Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut Tasetta koskevat liitetiedot 16 Saamiset luottolaitoksilta 17 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 18 Leasingkohteet 19 Saamistodistukset 20 Osakkeet ja osuudet 21 Johdannaissopimukset 22 Aineettomat hyödykkeet 23 Aineelliset hyödykkeet 24 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana 25 Muut varat 26 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 27 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 28 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 29 Muut velat 30 Pakolliset varaukset 31 Siirtovelat ja saadut ennakot 32 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 33 Oma pääoma 34 Sidottu ja vapaa oma pääoma sekä jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät 35 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma a Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät b Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käypien arvojen hierarkia Muut liitetiedot 37 Vakuudeksi annettu omaisuus Eläkevastuut 39 Leasingvuokra- ja muut vuokravastuut 40 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 41 Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä 42 Henkilöstö ja toimielinten jäsenet sekä lähipiiri 43 Omistukset muissa yrityksissä tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen tai jälkeen emoyrityksen tilikautta 45 Notariaattitoiminta 46 Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevat ja irtisanotut osuusmaksut Pitkäaikaissäästämispalvelu

44 43 MÄNTSÄLÄN OP Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , , , ,86 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,74 Saamistodistuksista , , , ,04 Johdannaissopimuksista , , , ,00 josta rahavirran suojaus ,56 940, ,56 940,55 Muut korkotuotot 74,98 69,81 74,99 69,81 Yhteensä , , , ,45 josta arvonalentuneista saamisista kirjatut korkotuotot 642,96 642,96 2. Korkokulut Veloista luottolaitoksille , , , ,17 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,99 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista Johdannaissopimuksista ja muista kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä veloista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut korkokulut 41,85 0,19 41,85 0,19 Yhteensä , , , ,35 yrityksiltä ja osakkuusyrityksiltä saadut korkotuotot ja niille suoritetut korkokulut Tytäryrityksiltä Tytäryrityksiltä Osakkuusyrityksiltä Osakkuusyrityksiltä Korkotuotot , ,78 Korkokulut 3. Leasingtoiminnan nettotuotot Vuokratuotot Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Leasingomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (netto) Palkkiotuotot Muut tuotot Muut kulut Yhteensä 4. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevista , , , ,81 Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Omistusyhteysyrityksiltä Yhteensä , , , ,81

45 44 MÄNTSÄLÄN OP Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , , , ,66 Talletuksista , , , ,64 Maksuliikenteestä , , , ,26 Rahastoista , , , ,00 Omaisuudenhoidosta , , , ,76 Lainopillisista tehtävistä , , , ,53 Arvopaperinvälityksestä , , , ,40 Arvopapereiden liikkeeseen laskusta 3 922, , , ,13 Vakuutusten välityksestä , , , ,66 Takauksista 7 223, , , ,09 Muut , , , ,00 Yhteensä , , , ,13 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , , , ,59 Muut , , , ,89 Yhteensä , , , ,48 6. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan myyntivoitot ja -tappiot Saamistodistuksista * 149,94 149,94 Osakkeista ja osuuksista Muut Yhteensä 149,94 149,94 Arvopaperikaupan käyvän arvon muutoksesta johtuvat Saamistodistuksista * Osakkeista ja osuuksista Muista Yhteensä Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä 149,94 149,94 Johdannaisten nettotuotot -5-5 Nettotuotot jaksotettavaan hankintamenoon arvostettavista 7 819, ,58 Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 593, , , ,58 Kaikki yhteensä 9 363, , , ,52 7. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Saamistodistuksista Myyntivoitot ja -tappiot Arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset Käyvän arvon rahastosta tilikaudelle siirretty Yhteensä Osakkeista ja osuuksista Myyntivoitot ja -tappiot 6,50-17,20 6,50-17,20 Arvonalentumistappiot Käyvän arvon rahastosta tilikaudelle siirretty 5 652, ,03 Yhteensä 6, ,83 6, ,83 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä 6, ,83 6, ,83

46 45 MÄNTSÄLÄN OP Suojauslaskennan nettotulos Suojausinstrumenttien nettotulos , , , ,12 Suojauskohteiden nettotulos , , , ,12 Yhteensä 9. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokra- ja osinkotuotot , , , ,30 Muut tuotot Myyntivoitot Vuokrakulut Suunnitelman mukaiset poistot , ,56-345, Myyntitappiot Arvonalentumiset ja niiden peruutukset Muut kulut , , , ,08 Yhteensä , , , , Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevista kiinteistöistä , , , ,80 Myyntivoitot omassa käytössä olevista kiinteistöistä Fuusiovoitot Muut , , , ,69 Yhteensä , , , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,71 Arvonalentumiset Yhteensä , , , , Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , , , ,47 Kulut omassa käytössä olevista kiinteistöistä , , , ,60 Myyntitappiot omassa käytössä olevista kiinteistöistä Fuusiotappiot Muut , , , ,35 Yhteensä , , , ,42

47 MÄNTSÄLÄN OP Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamiskohtaiset arvonalentumistappiot brutto Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot brutto Vähennykset Tuloslaskelmaan kirjattu Saamisista luottolaitoksilta Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,27 Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä Muista Yhteensä , , , ,27 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Eräpäivään asti pidettävistä saamistodistuksista osakkeista ja -osuuksista Omistusyhteysyritysosakkeista ja -osuuksista Muista Yhteensä Arvonalentumistappiot yhteensä , , , ,27 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamiskohtaiset arvonalentumistappiot brutto Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot brutto Vähennykset Tuloslaskelmaan kirjattu Saamisista luottolaitoksilta Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,26 Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä Muista Yhteensä , , , ,26 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Eräpäivään asti pidettävistä saamistodistuksista osakkeista ja -osuuksista Omistusyhteysyritysosakkeista ja -osuuksista Muista Yhteensä Arvonalentumistappiot yhteensä , , , , Tuloverot Varsinaisesta toiminnasta ja muusta toiminnasta johtuvat tilikauden tuloverot Tuloverot varsinaisesta toiminnasta , , , ,44 Tuloverot muusta kuin varsinaisesta toiminnasta Tuloverot yhteensä , , , ,44 tuloslaskelmaan merkitty laskennallisen verovelan muutos muodostuu seuraavista eristä: Tilinpäätössiirtoihin perustuvat ,39 Yhdistelytoimenpiteisiin perustuvat yritysten omiin tuloslaskelmiin perustuvat ,27 Yhteensä ,12

48 47 MÄNTSÄLÄN OP Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot Muun kuin varsinaisen toiminnan kulut

49 MÄNTSÄLÄN OP Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Talletukset , , , ,38 Muut Yhteensä , , , ,38 Muut kuin vaadittaessa maksettavat Keskuspankeilta Luottolaitoksilta Talletukset , , , ,75 Muut Yhteensä , , , ,75 Saamiset luottolaitoksilta yhteensä , , , ,13 josta huonommalla etuoikeudella olevat saamiset 17. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Luotonanto ja takaussaamiset sektoreittain Yritykset , , , ,32 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt , ,60 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt , , , ,46 Kotitaloudet , , , ,18 Ulkomaat Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset , , , ,74 Yhteensä , , , ,82 josta huonommalla etuoikeudella olevat saamiset Tase-erään sisältyy luottoja euroa, joille ei tulouteta korkoa. Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumiset Arvonalentumiset tilikauden alussa , , , ,02 + Tilikaudella kirjatut saamiskohtaiset arvonalentumiset , , , ,54 +/- Tilikaudella kirjatut ryhmäkohtaiset arvonalentumiset , , , ,32 - Tilikaudella peruutetut saamiskohtaiset arvonalentumiset -266,97-266,97 - Tilikaudella kirjatut tot.arvonalentumistappiot, joista on aikaisemmin tehty saamiskohtainen arvonalentuminen Arvonalentumiset tilikauden lopussa , , , , , , , , Leasingkohteet Ennakkomaksut Koneet ja kalusto Kiinteä omaisuus ja rakennukset Muu omaisuus Yhteensä

50 MÄNTSÄLÄN OP Saamistodistukset Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ja muut saamistodistukset Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat Yhteensä Josta huonommalla etuoikeudella Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat Eräpäivään asti pidettävät , ,70 Yhteensä , ,70 Muut saamistodistukset Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat Muut saamistodistukset Yhteensä Josta huonommalla etuoikeudella Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat Eräpäivään asti pidettävät , ,70 Yhteensä , ,70 Julkisesti noteeratut ja muut saamistodistukset Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat Eräpäivään asti pidettävät , ,70 Yhteensä , ,70 Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat Eräpäivään asti pidettävät , ,70 Yhteensä , ,70

51 MÄNTSÄLÄN OP Saamistodistukset vaadetyypeittäin Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Yhteensä Julkisyhteisöiltä Eräpäivään asti pidettävät Valtion velkasitoumukset Kuntatodistukset Valtion joukkovelkakirjalainat Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Valtion velkasitoumukset Kuntatodistukset Valtion joukkovelkakirjalainat Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat Myytävissä olevat Valtion velkasitoumukset Kuntatodistukset Valtion joukkovelkakirjalainat Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat Muilta , , ,38 Eräpäivään asti pidettävät , , ,70 en sijoitustodistukset Yritystodistukset en joukkovelkakirjat Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat , , ,70 Muut joukkovelkakirjat Muut Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat en sijoitustodistukset Yritystodistukset en joukkovelkakirjat Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat Muut joukkovelkakirjat Muut Myytävissä olevat ,68 en sijoitustodistukset Yritystodistukset en joukkovelkakirjat Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat Muut joukkovelkakirjat ,68 Muut Yhteensä , , ,38 Taseeseen sisältyy saamistodistuksia euroa, joille ei tulouteta korkoa.

52 MÄNTSÄLÄN OP Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Yhteensä Julkisyhteisöiltä Eräpäivään asti pidettävät Valtion velkasitoumukset Kuntatodistukset Valtion joukkovelkakirjalainat Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Valtion velkasitoumukset Kuntatodistukset Valtion joukkovelkakirjalainat Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat Myytävissä olevat Valtion velkasitoumukset Kuntatodistukset Valtion joukkovelkakirjalainat Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat Muilta , , ,38 Eräpäivään asti pidettävät , , ,70 en sijoitustodistukset Yritystodistukset en joukkovelkakirjat Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat , , ,70 Muut joukkovelkakirjat Muut Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat en sijoitustodistukset Yritystodistukset en joukkovelkakirjat Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat Muut joukkovelkakirjat Muut Myytävissä olevat ,68 en sijoitustodistukset Yritystodistukset en joukkovelkakirjat Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat Muut joukkovelkakirjat ,68 Muut Yhteensä , , ,38 Taseeseen sisältyy saamistodistuksia euroa, joille ei tulouteta korkoa.

53 MÄNTSÄLÄN OP Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä joista luottolaitoksissa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat , , , ,62 Omistusyhteysyritysosakkeet Tytäryritysosakkeet 1 706, ,10 Yhteensä , , , ,62 Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä joista luottolaitoksissa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat , , , ,62 Omistusyhteysyritysosakkeet Tytäryritysosakkeet 1 706, ,10 Yhteensä , , , ,62 Muut kuin julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon. Osakkeet ja osuudet sektoreittain Yritykset ja asuntoyhteisöt , , , ,10 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , , , ,53 Julkisyhteisöt Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet Ulkomaiset yhteisöt Yhteensä , , , , Johdannaissopimukset Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,98 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,78 josta rahavirran suojaus ,78 Muut swap -sopimukset , ,98 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä , ,98

54 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,96 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,54 Muut swap -sopimukset , , ,42 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä

55 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,98 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,78 josta rahavirran suojaus ,78 Muut swap -sopimukset , ,98 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä , ,98

56 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,96 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,54 Muut swap sopimukset , , ,42 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä

57 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,56 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , , ,56 josta rahavirran suojaus ,53 Muut swap -sopimukset , ,96 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä , ,56

58 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,11 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,26 Muut swap -sopimukset , , ,85 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä

59 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,56 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , , ,56 josta rahavirran suojaus ,53 Muut swap -sopimukset , ,96 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä , ,56

60 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,11 Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,26 Muut swap sopimukset , , ,85 Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Johdannaiset yhteensä

61 MÄNTSÄLÄN OP Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Muut johdannaiset Termiinisopimukset Optiosopimukset Ostetut Asetetut Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. 22. Aineettomat hyödykkeet ATK-menot Muut kehittämismenot Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Osakkuusyrityksistä johtuva konserniliikearvo ja konsernireservi Osakkuusyrityksistä johtuvan konserniliikearvon vielä poistamatta oleva määrä euroa Osakkuusyrityksistä johtuvan konsernireservin vielä tulouttamatta oleva määrä euroa Osakkuusyrityksistä johtuvaa konserniliikearvoa ja konsernireserviä ei ole kirjattu taseeseen.

62 MÄNTSÄLÄN OP Aineelliset hyödykkeet Omassa Sijoituskiinteistöt Kiinteistöomistukset käytössä olevat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet , ,94 Rakennukset , , Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , Yhteensä , , Omassa Sijoituskiinteistöt Kiinteistöomistukset käytössä olevat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet ,64 Rakennukset Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , Yhteensä , , Sijoituskiinteistöjen käypä arvo perustuu niiden markkina-arvoon. Merkittävissä kohteissa käyvän arvon perusteena on käytetty riippumattoman asiantuntijan antamaa arviota. Muiden kohteiden arvot perustuvat joko johdon omiin arvioihin tai tuottoarvomenetelmään, jona käytetään suoran pääomituksen arviointimenetelmää perustuen kohteen nettotuottoon ja markkinatuottovaatimuksiin huomioiden kohteen sijainti, kunto ja käyttötarkoitus. Liike-, toimisto- ja teollisuustilojen käypä arvo on määritetty pääasiassa tuottoarvomenetelmällä. Asuntojen ja maa-alueiden käypä arvo on määritetty pääasiassa kauppahintamenetelmällä. 24. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat Sijoitus- Omassa käytössä Muut aineelliset hyödykkeet kiinteistöt olevat kiinteistöt hyödykkeet Hankintameno tilikauden alussa 7 250, , , ,22 + lisäykset tilikautena 3 472,90 - vähennykset tilikautena +/- siirrot erien välillä - tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,90 -/+ tilikauden arvonalennukset ja niiden peruutukset + vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot ja arvonalennukset - kertyneet poistot tilikauden alussa , , , ,53 - kertyneet arvonalennukset tilikauden alussa ,79 + kertyneet arvonkorotukset tilikauden alussa ,81 +/- tilikauden arvonkorotukset ja niiden peruutukset = Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , , ,69 Aineettomat Sijoitus- Omassa käytössä Muut aineelliset hyödykkeet kiinteistöt olevat kiinteistöt hyödykkeet Hankintameno tilikauden alussa 7 250, , , ,22 + lisäykset tilikautena 3 472,90 - vähennykset tilikautena +/- siirrot erien välillä - tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -345, , ,90 -/+ tilikauden arvonalennukset ja niiden peruutukset + vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot ja arvonalennukset tilikauden alussa - kertyneet poistot tilikauden alussa , , , ,53 - kertyneet arvonalennukset tilikauden alussa ,79 + kertyneet arvonkorotukset tilikauden alussa ,81 +/- tilikauden arvonkorotukset ja niiden peruutukset = Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , , ,69

63 MÄNTSÄLÄN OP Muut varat Arvopapereiden myyntisaamiset Maksujenvälityssaamiset 143,32 143,32 Muut , , , ,35 Yhteensä , , , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot Korkosaamiset , , , ,43 Maksetut korkoennakot Yhteensä , , , ,43 Muut Muut maksetut ennakkomaksut 9 685, , , ,68 Muut siirtosaamiset , , , ,99 Yhteensä , , , ,67 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä , , , , Laskennalliset verosaamiset ja -velat Jaksotuseroista Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat Tilinpäätössiirtoihin perustuvat ,73 Yhdistelytoimenpiteisiin perustuvat yritysten omiin taseisiin perustuvat Laskennalliset verosaamiset ,32 Laskennalliset verovelat 8 695,66 Netto , ,66 Muista väliaikaisista eroista Yhdistelytoimenpiteisiin perustuvat yritysten omiin taseisiin perustuvat Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat ,10 Netto , ,10 Yhteensä , ,83 taseessa kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Omaan pääomaan siirretty osuus on ,92 euroa. Laskennallisiin verosaamisiin sisältyy verotuksessa vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista yhteensä euroa. Muista väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset ja -velat perustuvat oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjatuista myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostustuloksista kirjatuista laskennallisista verosaamisista ja -veloista. Arvonkorotukset Taseeseen sisältyy kiinteistöistä tehtyjä arvonkorotuksia ,81 Arvonkorotukset eivät ole veronalaisia. Jos arvonkorotuksen kohteet myytäisiin, arvonkorotukset realisoituisivat myyntivoitoksi, josta tuloveron määrä olisi 4 440,16

64 MÄNTSÄLÄN OP Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat Netto Jaksotuseroista , , ,66 Muista väliaikaisista eroista , ,10 Yhteensä , , ,44 Laskennallisiin verosaamisiin sisältyy verotuksessa vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista yhteensä euroa. Muista väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset ja -velat perustuvat oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjatuista myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostustuloksista ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten arvostustuloksista kirjatuista laskennallisista verosaamisista ja -veloista. Arvonkorotukset Taseeseen sisältyy kiinteistöistä tehtyjä arvonkorotuksia ,81 Arvonkorotukset eivät ole veronalaisia. Jos arvonkorotuksen kohteet myytäisiin, arvonkorotukset realisoituisivat myyntivoitoksi, josta tuloveron määrä olisi 4 440,16 Tilinpäätössiirtojen kertymä Tasearvo Lask. verovelka Netto Poistoero Vapaaehtoiset varaukset , , ,92 Yhteensä , , ,92 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on merkitty taseeseen laskennallisella verolla vähentämättömään määrään. Omien varojen laskelmassa poistoero ja vapaaehtoiset varaukset laskennallisella verolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Laskennalliset verot on laskettu voimaan tulevan verokannan mukaan

65 64 MÄNTSÄLÄN OP Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Sijoitustodistukset Joukkovelkakirjalainat Muut Yhteensä Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Sijoitustodistukset Joukkovelkakirjalainat Muut Yhteensä 29. Muut velat Arvopapereiden ostovelat Maksujenvälitysvelat , , , ,10 Muut , , , ,36 Yhteensä , , , , Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Verovaraukset Takausvastuut Vuokravastuut Muut Yhteensä Varaukset , ,00 + varausten lisäys - käytetyt varaukset - peruutukset Varaukset , ,00 Eläkevaraukset Verovaraukset Takausvastuut Vuokravastuut Muut Yhteensä Varaukset , ,00 + varausten lisäys - käytetyt varaukset - peruutukset Varaukset , ,00

66 65 MÄNTSÄLÄN OP Siirtovelat ja saadut ennakot Korot Korkovelat , , , ,30 Saadut korkoennakot 817,96 509,67 817,96 509,67 Yhteensä , , , ,97 Muut Muut saadut ennakkomaksut 2 124, , , ,40 Muut siirtovelat , , , ,39 Yhteensä , , , ,79 Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä , , , , Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Pääomalainat Muut Yhteensä Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Pääomalainat Muut Yhteensä

67 66 MÄNTSÄLÄN OP Oma pääoma Oma pääoma tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Oma pääoma tilikauden lopussa Oma pääoma ja vähemmistön osuus yhteensä , , , , ,70 Osuuspääoma , ,35 Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Muut sidotut rahastot , , , ,97 Vararahasto , ,57 Käyvän arvon rahasto , , , ,40 Sääntöjen mukaiset rahastot Muut rahastot Vapaat rahastot , , ,63 Edellisten tilikausien voitto tai tappio , , ,78 Tilikauden voitto tai tappio , ,97 Vähemmistön osuus pääomasta Käyvän arvon rahaston muutokset Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tuloslaskelmaan Tilikauden alussa siirretty päättyessä Saamistodistukset 1 817,24 108, ,23 77,32 Osakkeet ja osuudet , , ,58 Muut , , , ,82 Rahavirran suojaus , , ,78 laskennalliset verot , , ,96 Yhteensä , , ,98 77, ,40 Oma pääoma tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Oma pääoma tilikauden lopussa Oma pääoma yhteensä , , , , ,64 Osuuspääoma , ,35 Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Muut sidotut rahastot , , , ,97 Vararahasto , ,57 Käyvän arvon rahasto , , , ,40 Sääntöjen mukaiset rahastot Muut rahastot Vapaat rahastot , , ,63 Edellisten tilikausien voitto tai tappio , , ,98 Tilikauden voitto tai tappio , ,71

68 67 MÄNTSÄLÄN OP Käyvän arvon rahaston muutokset Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tuloslaskelmaan Tilikauden alussa siirretty päättyessä Saamistodistukset 1 817,24 108, ,23 77,32 Osakkeet ja osuudet , , ,58 Muut , , , ,82 Rahavirran suojaus , , ,78 laskennalliset verot , , ,96 Yhteensä , , ,98 77, , Sidottu ja vapaa oma pääoma sekä jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät Oma pääoma Sidottu oma pääoma , ,32 Vapaa oma pääoma , ,32 Oma pääoma yhteensä , ,64 Voitonjakokelpoiset varat Vapaa oma pääoma , ,32 - muut jakokelvottomat erät , Voitonjakokelpoiset varat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Jäljellä oleva juoksuaika alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , , ,37 Saamistodistukset ,70 Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , , ,08 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut kuin määräaikaiset talletukset sisältyvät maturiteettiluokkaan "alle 3 kk". Jäljellä oleva juoksuaika alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , , ,37 Saamistodistukset ,70 Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , , ,08 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut kuin määräaikaiset talletukset sisältyvät maturiteettiluokkaan "alle 3 kk".

69 68 MÄNTSÄLÄN OP a. Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä Saamiset luottolaitoksilta , , ,74 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,55 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ja muut saamistodistukset Johdannaissopimukset , , , ,77 Muu omaisuus , , ,52 Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,76 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,98 Muut velat , , ,84 n saamiset osakkuusyrityksiltä ja velat osakkuusyrityksille Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä Tytäryrityksiltä Josta Osakkuusyrityksiltä Saamiset luottolaitoksilta , , , Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,55 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ja muut saamistodistukset Johdannaissopimukset , , , ,78 Muu omaisuus , , ,24 Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,62 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , ,85 Muut velat , , ,12

70 69 MÄNTSÄLÄN OP b.Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käypien arvojen hierarkia Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,65 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,74 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,55 Saamistodistukset , , , ,50 Osakkeet ja osuudet , , , ,64 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 1 706, , , ,10 Johdannaissopimukset , , , ,78 Yhteensä , , , ,96 Rahoitusvelat Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,62 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , , ,98 Yhteensä , , , ,60 Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet , ,00 Johdannaiset (positiiviset käyvät arvot) , ,78 Johdannaiset (negatiiviset käyvät arvot) , ,98 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet , ,00 Johdannaiset (positiiviset käyvät arvot) , ,78 Johdannaiset (negatiiviset käyvät arvot) , ,98

71 MÄNTSÄLÄN OP Vakuudeksi annettu omaisuus Omien velkojen puolesta annetut vakuudet Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissop. ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Muut velat Huonommalla etuoikeudella olevat velat Yhteensä Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhtiön puolesta annetut Muiden puolesta annetut joista lähipiiriin kuuluvalle johdolle Annetut vakuudet yhteensä Omien velkojen puolesta annetut vakuudet Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissop. ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Muut velat Huonommalla etuoikeudella olevat velat Yhteensä Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhtiön puolesta annetut Muiden puolesta annetut joista lähipiiriin kuuluvalle johdolle Annetut vakuudet yhteensä 38. Eläkevastuut Eläkesitoumuksista johtuva suora vastuu Osuus eläkesäätiön eläkevastuun ja muiden velkojen ylikatteesta Pankin henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP-Eläkekassan kautta ja lisäeläketurva OP-Eläkesäätiön ja OP - Henkivakuutuksen kautta. 39. Leasingvuokra- ja muut vuokravastuut Yhden vuoden kuluessa maksettavat Yli vuoden kuluessa ja enintään 5 vuoden kuluessa maksettavat Yli 5 vuoden kuluessa maksettavat Yhteensä Sopimusten olennaiset irtisanomis- ja lunastusehdot

72 MÄNTSÄLÄN OP Taseen ulkopuoliset sitoumukset Tytäryritysten puolesta Osakkuusyritysten puolesta Muiden puolesta Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset , ,89 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit , ,19 Muut Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , , , ,70 Arvopapereiden takaisinostositoumukset Muut , ,70 josta luottolupaukset , ,14 Tytäryritysten puolesta Osakkuusyritysten puolesta Muiden puolesta Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset , ,91 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit , ,20 Muut Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , , , ,71 Arvopapereiden takaisinostositoumukset Muut , ,71 josta luottolupaukset , , Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä on velvollinen tarkistamaan vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään alv-vähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee 10 vuoden tarkistusjakson aikana. Viimeiset tarkistusvuodet ovat kiinteistöinvestoinnin valmistumisajankohdasta riippuen. 42. Henkilöstö ja toimielinten jäsenet sekä lähipiiri Henkilöstön lukumäärä keskimäärin v Keskimääräinen lkm Muutos tilikauden aikana Keskimääräinen lkm Muutos tilikauden aikana Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 25-1 Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 0 0 Määräaikainen henkilöstö 0 0 Yhteensä

73 MÄNTSÄLÄN OP Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot Toimielinten jäsenten palkat ja palkkiot v Hallintoneuvoston jäsenet 9 20 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa josta toimitusjohtaja Heikki Kanaselle maksetut palkat ja palkkiot sekä luontoisedut ,00 Osuuskunnan kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 45 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajalle 45 euroa vuodessa ja kaikille jäsenille 16 euroa kokouspalkkiota kokoukselta. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 80 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajalle 2 00 euroa vuodessa ja kaikille hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 27 euroa kokoukselta. Pankin toimitusjohtajalle ei makseta hallitustyöskentelystä erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia. Toimitusjohtajan vanhuuseläkeikä on 64 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Toimitusjohtajan noudattama irtisanomisaika on 3 tai 6 kuukautta ja työnantajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta, jolloin hänelle irtisanomisajan palkan lisäksi suoritetaan korvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava korvaus. Johdon pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluva(t) toimitusjohtaja (ja muu johto) saavat osittain Pohjola Pankin osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson päätyttyä. Tilintarkastajille maksetut palkkiot toimeksiantoryhmittäin v Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastuksesta 6 436, ,21 Tilintarkastuslain 1 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot 658,38 658,38 Veroneuvonta Muut palvelut 2 050, ,40 Yhteensä 9 144, ,99 Toimielinten jäsenten saamat luotot, takaukset ja vakuudet Rahalainat 1.1. Lisäykset Vähennykset Rahalainat Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset Hallintoneuvoston jäsenet , , , ,40 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , , , ,44 Yhteensä , , , , ,84 Ilmoitetut luvut sisältävät luotot ja takaukset, jotka luottolaitos tai sen konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluva yritys on antanut luottolaitoksen hallinto- ja valvontaelinten jäsenille. Toimielinten jäsenten antamat henkilötakaukset sisältyvät myös rahalainat erään. Rahalainojen pääasialliset korkoehdot ja muut ehdot Hallinto- ja valvontaelinten jäsenten luottoehdoissa noudatetaan normaaleja pankin luottoehtoja. Lainat on sidottu yleisesti käytössä oleviin viitekorkoihin. Lainoja lyhennetään sovitun lyhennyssuunnitelman mukaisesti ja niillä on normaalit vakuudet.

74 MÄNTSÄLÄN OP Eläkesitoumukset Hallintoneuvoston jäsenet Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Aikaisemmin toimielimiin kuuluneiden henkilöiden eläkesitoumukset Hallintoneuvoston jäsenet Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Lähipiiri Hallinto- Osakkuus- Omistus henkilöt yritys Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä ,59 Arvonalentumistappiot 1.1. Arvonalentumistappioiden muutos tilikaudella Arvonalentumistappiot Saamistodistukset Arvonalentumistappiot 1.1. Arvonalentumistappioiden muutos tilikaudella Arvonalentumistappiot Osakkeet ja osuudet Arvonalentumistappiot 1.1. Arvonalentumistappioiden muutos tilikaudella Arvonalentumistappiot Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset ,26 Osuuspankin lähipiiriin kuuluvat pankin hallintoneuvoston jäsenet, hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä näiden aviopuolisot tai avioliitonomaisessa suhteessa olevat henkilöt ja alaikäiset lapset. Lähipiiriin kuuluvat myös yhteisöt ja säätiöt, joissa edellä mainituilla henkilöillä on yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Lisäksi lähipiiriin kuuluu se, jolla omistuksen nojalla on vähintään 20 prosenttia osuuspankin osuuksista tai omistuksen, optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjalainan nojalla on tai voi olla vastaava omistus tai äänivalta pankin konserniin kuuluvassa yhteisössä, jollei omistuksen kohteena olevan yhtiön merkitys koko konsernin kannalta ole vähäinen. Näiden yritysten edellisessä kappaleessa mainitut vastaavat henkilöt kuuluvat samoin lähipiiriin. Lähipiiriin kuuluu myös osuuspankin konsernitilinpäätökseen yhdistelty osakkuusyhtiö. Osuuspankin kanssa yhteisen määräysvallan alaiset yhteisöt kuuluvat myös osuuspankin lähipiiriin (sisaryritykset).

75 MÄNTSÄLÄN OP Omistukset muissa yrityksissä Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Tytäryritykset, jotka yhdistellään konsernitilinpäätökseen Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Mäntsälän Pankinkulma 10 % , ,58 Kotipaikka: Mäntsälä Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Omistusosuus, % Tytäryritykset, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen vähäisen merkityksen johdosta Yrityksen nimi: Mäntsälän OP-Kiinteistökeskus Oy 10 % Kotipaikka: Mäntsälä Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Mäntsälän Keskustie 3 10 % Kotipaikka: Mäntsälä Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Omistusosuus, % Osakkuusyritykset, jotka yhdistellään konsernitilinpäätökseen Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio

76 MÄNTSÄLÄN OP Omistusosuus, % Osakkuusyritykset, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen vähäisen merkityksen johdosta Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio tilinpäätökseen yhdistellyt yhteisyritykset Yrityksen nimi ja kotipaikka Selostus yhteisestä vaikutusvallasta ja henkilöstö keskimäärin Yritykset, joissa luottolaitoksella on rajoittamaton vastuu Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto:

77 MÄNTSÄLÄN OP tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen tai jälkeen emoyrityksen tilikautta 45. Notariaattitoiminta Osuuspankki tarjoaa arvopaperivälitystä sekä säilytys- ja hoitopalvelua samoin kuin muita asiakkaan omaisuuden hoitoon liittyviä palveluja, kuten lainhuudatus- ja kiinnitysasiat, yhteisöjen perustamiset ja uudelleenjärjestelyt, saatavien perimistehtävät, asiakkaan omaisuuden säilytys, perunkirjoitus- ja pesänselvitystoimet, asiakkaan oikeudellinen neuvonta omaisuuden hoitoon ja varojen sijoittamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi pankki tarjoaa toimeksiantoon perustuvia omaisuuden hoitoon liittyviä liikeyritysten, kiinteistö- ja asunto-osakeyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien ostoa ja myyntiä, sekä kiinteistöjen ja asuntojen vuokrausta. 46. Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevat ja irtisanotut osuusmaksut Jäsenten lukumäärä Maksamatta olevat osuusmaksut 30 Irtisanotut osuusmaksut Irtisanotut lisäosuusmaksut Irtisanotun osuuspääoman takaisinmaksun edellytykset ja ajankohta Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 10 luvun 1 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti sekä lisäosuusmaksut osuuskuntalain 11 luvun 9 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Irtisanotut osuusmaksut palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys päättyi. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana sitä koskeva vaatimus on esitetty. 47. Pitkäaikaissäästämispalvelu OP-eläkesäästön eläketili 1 588,19 Määräaikais- tai muulle talletustilille tehdyt sijoitukset Osuuspankin taseessa olevat sijoitukset yhteensä 1 588,19 Taseen ulkopuoliset sijoitukset, sijoitusrahastot, osakkeet, jvk-lainat (sis. myyntisaamiset/ostovelat) ,40 OP-eläkesäästön eläketililtä veloitetut sopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot 55,99 Tilikauden aikana säästämistililtä maksetut eläkkeet

78 77 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA OP-POHJOLA-RYHMÄN SAP tositelajit ja tositenumerosarjat Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu TOISTUVA TOSITE X MALLITOSITE X KAUDEN PÄÄTÖS, lopullinen SA KAUDEN PÄÄTÖSTOS, purettavat SB ENNAKKOKIRJAUS, lopullinen SC ENNAKKOKIRJAUS, purettavat SD PÄIVITTÄISTOSITE SE ED.KUUKAUDEN KORJAUKSET/AURUM SF AGIOARVOSTUS MANUAALINEN SH SALDONSIIRTO, PURETTAVA (taseen väärän merkkisten saldojen siirto) SS ARVONLISÄVERON KORJAUS SV LOMAPALKKAVARAUS SL HENKILÖSIVUKULUT SM IFRS-OVY JA -OPHV -saldonsiirto SI GE-PALKKIOVARAUS GK TULOSPALKK. JAKSOTUS GM VEROJAKSOTUS, PURETT. GO TALL.SUOJARAH. JAKS. GQ RYHMÄKOHT.ARVONALENT GX Tosite: VLORZ01 VEROJAKSOTUS,LOPULL. GY PÄIVITT.TOS./OKO PKL SO ALV-VELOITUS GZ ALV-SIIRTO ST SOS.KULUVELAN SIIRTO SR SIJ.OM. PÄIVITT./VAR SP SIJ.OM TP PURETT/VAR SQ LOMAP.VARAUS/KUSTP.S GF SOS.KULUVELAN SIIRTO lopullinen SY KIINTEISTÖSIJ. PÄIV. SZ KIINTEISTÖSIJ. PURET SX ELIMINOINTI BALTIA purettava MB ELIMINOINTI BALTIA ei-purettava RC PUH.KULUJEN ALV-OIK. HD SALDONSIIRTO, EI-PURETTAVA SJ KÄYTTÖOMAISUUS AA RABUCH00 **) KÄYTTÖOMAISUUS POISTOT AF RAPERB00 **) KÄYTTÖOMAISUUS VARASTOSALDOK AG LASKU e-flow/sap eliminoitavat LF LASKU MANUAALINEN eliminoitavat LM HYVITYSLASKU MANUAALINEN eliminoitavat HM LASKUN PERUUTUS AUTOMAATTINEN LP LASKUN MANUAALINEN MAKSU KA AUTOMAATTISET MAKSUT KZ LASKU E-Flow/SAP ei eliminoitavat LG LASKU MANUAALINEN ei eliminoitavat LN HYVITYSLASKU MANUAALINEN ei eliminoitavat HN MYYNTILASKU MANUAALINEN eliminoitavat DR HYVITYSLASKU MANUAALINEN eliminoitavat DG MYYNTILASKUN PERUUTUS DA HYVITYSLAS.MR Ei ELIM. DH HYVITYSLASKUTUS eliminoitavat DI LASKUN MAKSU DZ HYVITYSLASKUTUS ei eliminoitavat DJ MYYNTILASKU MANUAALINEN ei eliminoitavat DS

79 78 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu MYYNTILASKUTUS eliminoitavat DT MYYNTILASKUTUS ei eliminoitavat DU TASAUS MT MATKALASKU /MATKAMIES FA KONEKIELISET TILIOTETAPAHTUMAT FB LUOTTORESKONTRA/KOTIPANKKI FC JAHA/KOTIPANKKI FD IFACTOR /OPR FE IFACTOR /OPR JAKSOTUS FF, FG SOPRI /OPR FH SOPRI /OPR JAKSOTUS FI,FJ LUOTTOTILI /OPR FK LEASONG OR /OPR FL VARAINHANKINTA /OPR FM VARAINHANKINTA /OPR JAKSOTUS FN, FO DISKONTATUT OSAMAKSUT /OPR FP DISKONTATUT OSAM. /OPR JAKSOTUS FQ, FR OIKEUDELLINEN PERINTÄ /OPR FS OSAMAKSULEASING (VIEW21) /OPR FT VIEW 21/JAKSOTUKSET ET VIEW 21/AGIO EU SRJ-TAPAHTUMAT FU AIRAS-PALKKIOT/AURUM FV TYÖNANTAJAN ST-MAKSU FX DIME/SIJ.RAHASTOT GR OPUSCAPITA/OKO GU ANALYSTE IE MYYNTILASKU/KIPINÄ DB LASKUN MANUMAKS/OPKK DY TEM MATKALASKUT MK VIRO MANU PÄIVITT. JS VIRO MANU TP PYSYVÄ JV VIRO MANU TP PERUUT. JX LATVIA MANU PÄIVITT. JT LATVIA MANU TP PYS. JY LATVIA MANU TP PER. JZ LIETTUA MANU PÄIVITT JU LIETTUA MANU TP PYS. KB LIETTUA MANU TP PER. KC LOMAPALKAT, OSTOLASKU LL LOMAPALKAT, MYYNTILASKU DL JAKSOTUSAJO, SAPin man. jaksotus -toiminto MA ACQUIRING-PALKKIOT, OR KY ACQUIRING-PALKKIOT, MR DE AGIOARVOSTUS SG ACQUIRING KQ CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITT. TASEEN ULKOP. RH CAL KK-VAIHTEEN VIENNIT RG CAL KK-VAIHTEEN VIENNIT RG CAL KK-VAIHTEEN TASEEN ULKOP. RI LISÄOSUUSPÄÄOMA HB BONUSKERTYMÄ/CLEARING, OR LK BONUSKERTYMÄ/CLEARING, MR DK PERINNÄN LIITTYMÄ HC ENTRA EN TEKNINEN FD EI ELIM. Z

80 79 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu KASSAKP. LIITT./OPHV NA HK KORVAUS KKP./OPHV NB OIVA KON./OPHV NC TUOTTOTURVA KON/OPHV ND LAINATURVA KON./OPHV NE HENKILÖV.KORV K/OPHV NF RYHMÄVAK. KON./OPHV NG IF RYHMÄELÄK K./OPHV NH MOOTTORIAJ. KON/OPHV NI VAHINKOVAK. KON/OPHV NJ HENKILÖVAK. KON/OPHV NK TAPATURMA KON./OPHV NL KIINT.VUOKRAT K/OPHV NM VSM KON./OPHV NN MITTATURVA KON./OPHV NO LÄHTEVÄ RAHA L./OPHV NP TULEVA RAHA L./OPHV NQ TKV KON./OPHV NR HK KORVAUS KON./OPHV NS AULI KON./OPHV NT RATTI KON./OPHV NU RAKENNUSVIRHE K/OPHV NV SULKA KON./OPHV NX MATKAVAKUUTUS K/OPHV NY KASKO KON./OPHV OA ESINEVAK.YKS. K/OPHV OB TAKAUSVAKUUTUS/OPHV OC SULKAN EPÄV.VAH/OPHV OD RESK.SAATAVAL.L/OPHV OE YT KORVAUS KKP./OPHV OF PERUUTUS/OPHV LIITT. NZ PLA-tositelajit Kirjanpitotosite AB Täsmäytyspääkirja AC Käyttöom.konversio AK Käyttöom.kirj: netto AN Ratti Kkp. C VSM Kkp. C HK Korvaus Muis. DC EK Korvaus Muis. DD Manuaalipal. Muis. DM Auli Muis. E Oiva Muis. E Ratti Muis. E Tuottoturva Muis. E Mittaturva Muis. E Ryhmävakuutus Muis. E Rakennusvirhe Muis. E IF Ryhmäeläke Muis. E Ulkoinen numero EX Ratti Muis. F VSM Muis. F IF Ilm. eläke Muis. F As.miesp.m.liit.jaks H Sonet.vak.pal.jaks.l H Asiamiehet HA Palkansaajat HE Hallintohenkilöt HH Tilapäispalkkionsaaj HT

81 80 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu Investointityönumero IP Toimittajat - hyvit. KG Kiint.hall.järj.liit KH Toimittajat - netto KN Kiint.osakejärj KO Tilien ylläpito KP Toimittajat - lasku KR Kiint.sähkönl.liitt KS Laskut, IP,ulkopuoli LB Laji/toimintoj.kirj. LT ML-tilitys ML Regressilask. Kon. MQ JV-Simmer Kon.(tulev MS Ratti Kon. N IF ilm. eläk Kon. N EU Korvaus Kkp. OG Henkivak.korvau Kkp. OH Tapaturma Kkp. OI MA korvaus Kkp. OJ Takaus.korvaus Kkp. OK Sulkan epäv.vah. Kkp OL TKV Muis. OM Moottoriajon. Muis. ON Sulka Muis. OO Matkavakuutus Muis. OP Vahinkovakuutus Muis OQ Henkilövakuutus Muis OR Tapaturma Muis. OS Kasko Muis. OT Ratti maksusop. Muis OU Esinevak.yks. Muis. OV Takausvakuutus Muis. OW Sulkan epäv.vah Muis OX Regressilask. Muis. OY Tuleva raha Muis. OZ Palkk. as.m.liitt.ja P MA korvaus Muis. PB Sulkan epäv.vah Muis PC Henkivak.korvau Muis PD Tapaturma Muis. PF Takaus.korvaus. Muis PG YT Korvaus Muis. PH JV-Simmer Muistio PI MA korvaus Kon. PJ Tapaturma Kon. PL Takaus,korvaus Kon. PM YT Korvaus Kon. PN JV-Simmer Kon.(lähte PO ATK-palv.vel.liitt PP Hinnanmuutos PR EU Korvaus Kon. PS EK Korvaus Kon. PT Päätetapahtum.liitt PU ATK-palv.vel. levyti PW Systeemipalv.vel.lii PX Työasemaveloitukset PY S-laskutus, Elisa PZ Sulkan epäv.vah. Kon QA EK Korvaus Kkp. QB Cross-company korot QC EU korvaus muis. QD Hyvitys - nettosuor. RA

82 81 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu Ostolasku RE Lask.vast.otto netto RN Laskun siirto RV SIJ/KTÖ JAKO SK Jälkikirjaustosite SU Tiedonsiirto UE Maksukirjaus ZP täsmäytys ZR Maksu per shekki ZS Maksuselvitys ZV INV.TILAUSTEN PURKU QE Tuottoturva man. peruut Lainaturva man. peruut Mittaturva man. peruut Auli man. peruut ryhmävak man. peruut Rak.virhevak. man. peruut Oiva man. peruut Sulka evl man. peruut 1P Sulka man. peruut 1C Matkavak. man. peruut 1D Vahinkovak. man. peruut 1E M.ajoneuvovak. man. peruut 1A Henkilövak. man. peruut 1F Tapaturmavak. man. peruut 1G Kaskovak. man. peruut 1I Ratti man. peruut Ratti maksusop. man peruut 1J Esinevak. yks. man. peruut 1M Takausvak. man. peruut 1N EK Korvaus man. peruut Ratti 2 man. peruut 1B Takaus korv. man peruut 1H JV-Simmer man peruut 1K JV-Simmer muist m pe 1S Korkki TA QF Korkki YT QG Korkki EU QH Korkki EK QI Korkki YA QJ Korkki MK QK Korkki manuaalitosite QL MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF JÄSENLUOTTOVAKUUTUS TA HVRKR0H 050 ASUNTOSÄÄSTÖPALKKIOT TB ELÄKEKASSA TC ELÄKEKASSA TC OP-LUOTOT TD ALV-MAKSUT TE TOSITEMUUNTO TG ULTRA VALUUTANVAIHTO TX ZVS-MAKSUT/OKO TH

83 82 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu 614 ZVS-MAKSUT/OKO TH PSE/PE-MAKSUT/OKO TZ PSE/PE-MAKSUT/OKO TZ FORSE TI SDD SEPA SUORAVELOITUS RB AQUARIUS/OKO GP VIEW/PÄIVITYKSET TJ DPS/OPTO-TAPAHTUMAT RZ SEKKILUNASTUKSET (USKI) TK SEKKILUNASTUKSET (USKI) TK PANKKITAKAUKSET TL OKOBANKEN TM OKOBANKEN TM REMBURSSIT JA PERITTÄVÄT TN REMBURSSIT JA PERITTÄVÄT TN DPS PÄIVITTÄISET KU DPS TASEEN ULKOPUOL. KV LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP ULKOMAISET SEKKILUNASTUKSET TU ULKOMAISET SEKKILUNASTUKSET TU ULKOMAISET SEKKILUNASTUKSET TU MATKASHEKIT TQ Ultra/ Henki Aquarius VIRO KF BANKGIRO TV RPM (Rahanpesun estämisen keskeytyskirjaukset) KX RPM/EUR RM VALUUTTAPÄÄKASSA TR SETELIKAUPAT TR VALUUTTAPÄÄKASSA TR VALUUTTAPÄÄKASSA TR BOND/REPO PÄIVITTÄISET TS BOND ARVOSTUKSET XV TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TYÖASEMATOSITTEET TY USKI ULKOM SHEKKIEN LUNASTUS BQ LÄHTEVÄ CLEARING (AAMU) VB

84 83 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu Prepaid rsk-tapahtumat KJ OTTOLAINAUS BA OT003/OTORP OTTOLAINAUS BA ANTOLAINAUS BD AMR OVY:N LUOTTOVAKUUTUKSET EJ OVY:N KORVAUS&VARAUS GE ABASEC/OPSTOCK GL PANKKITAKAUS BF ATRR MTL TAPAHTUMAT / MAKSULIIKE VA LÄHETETYT ATK-VÄLITYKSET BG MGKR2005, MGKR SAAPUNEET ATK-VÄLITYKSET BH MGKR SELVITETTÄVÄT ATK-VÄLITYKSET BI MGKR PÄÄKIRJATAPAHTUMAT BJ MGKR SAAPUNEET PIKASIIRROT BK MGR SAAPUVA CLEARING ALKAEN (AAMU) VE POPS BRUTTOCLEARING ALKAEN VF LÄHETETYT ATK-VÄLITYKSET / OKO EK AGIOT /VALUUTTAKASSA VG ERIKOISLAINAT CG ERIKOISLAINAT CG VALUUTTAKIRJANPITO EE MV29K VALUUTTAKASSA ALKAEN EE OTALPKT ANTOLAINAUS /ALPER BP AUTOMAATTIKIRJAUS / ALPER ALKAEN BP USKI ULKOM SHEKKIEN LUNASTUS BQ op:t, 7880: USLR CLEARING (YÖ) VH CLEARING (YÖ) VI MATKAVALUUTTA BL MAVRMTIK MATKAV. (MAVA) VIERAAT SEKIT JA MATKASEKIT BL MATKAVALUUTTA/AGIO BM MAVRATIK AGIOT (MAVA) BM OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OP:N TILIT OKOSSA BS PR OPICS (KK-VAIHDE PYSYVÄT KIRJAUKSET) VK / VL SAAPUNEET ATK-VÄLITYKSET / OKO EL PÄÄKIRJATAPAHTUMAT / OKO EM PERINTÄ- JA KORVAUSJÄRJESTELMÄ (PKJ) OVY EQ PANKKIKOHTAISET VAKUUTUKSET (PKV) OVY ER PANKKIKOHTAISET VAKUUTUKSET (PKV) OVR ES RAHAHUOLTO EG LUNASTETUT OKON SEKIT BV MGKR LUNASTETUT OKON SEKIT BV WINRESK EO KAPULA PÄIVITT./OKO GS KAPULA ARVOSTUS/OKO GT ASLA/SIIRTYVÄT/OHMO GD ASLA VM ASLA / SIIRTYVÄT VN / VO ASLA/OHMO GC UTU/PALKKIOT IF POPS/LUNASTAMATTOMAT SEKIT YLI 10V IG PKJ JÄLKIPER. SUORIT IH

85 84 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu ELE PÄIVITTÄISET VIENNIT JA ELE TAUP VIENNIT JB ELE PERUUTETTAVAT TILINPÄÄTÖSVIENNIT JC KIRJAUSYHTEENVETO/RAHAHUOLTO VP PLATINAJÄRJESTELMÄ BW BJER KIRJAUSYHTEENVETO/RAHAHUOLTO (UUSI) VQ CLARITY, sisäinen ICT työ (ei peruutettava) RD DEVON, VR DEVON, VS DEVON, VT DEVON, VU PALKAT BY ***) LOMAPALKKAVELAT GV ***) Banksyst päivittäiset JD Banksyst taseen ulkopuoliset (jos tarvitaan) JI TRADING TERMIINIEN ARVOSTUSTULOS (EI PERUVX RJ PÄIVITTÄISET JF RJ SIIRTYVÄT JG Banksyst kk/tp-päätös JE VALUUTTATILIT BZ VALUUTTAOTTOLAINAUS BZ VALUUTTATILIT / AGIOT CA DARRAGI/OVARP VALUUTTAOTTOLAINAUS /AGIOT CA VALUUTTATILIT/SIIRTYVÄ KORKO CB,CC DARRASK/OVARP VALUUTTAOTTOLAINAUS/SIIRTYVÄT ERÄT CB / CC LÄHTEVÄT ULKOMAAN MAKSUT CD LUMR BLV PÄIVITTÄISET JM BLV TILINP. PYSYVÄ JN BLV TP PERUUTETTAVA JO BLT PÄIVITTÄISET JP BLT TILINP. PYSYVÄ JQ BLT TP PERUUTETTAVA JR SÄILYTYSPALKKIOT CE SÄILYTYSPALKKIOLAKUTUS ALKAEN (KESÄ.- JA JOULUK) CE ARVOPAPREIDEN MYYNTIPALKKIOT CF JVK.MERKINTÄ/ARVOPAPEREIDEN VÄL.PALKKIOT CF BOND/JVK/EI KÄYTÖSSÄ VZ BOND/S. KOROT. PÄIV./EI KÄYTÖSSÄ UC BOND/ARV. KK. L./EI KÄYTÖSSÄ UD BOND/HINTAERO PÄIV./EI KÄYTÖSSÄ UF Prepaid maksutapahtumat KK REPO NORMAALIKIRJAUKSET/EI KÄYTÖSSÄ YA MAKSULIIKETILIN KATESIIRTO EC OKO/PR KATESIIRTO OTTO/OPTO YB BOND/ARVOPÄIVÄKIRJAUKSET YC SIJOITUSRESKONTRA/OVC GJ KORJAUSTOSITELAJI CH HALTIA VUOKRASAAMISET EH YIT-VUOKRAT EH KORVA/PÄIVITTÄISET CJ KORVA/HINTAEROT CJ KORVA-TAPAHTUMAT CJ KORVA PÄIVITTÄISET CJ KIINTEISTÖRESKONTRA / UUSI CI OKO:N LAINAT CM OKO:N LAINAT OP:LLE CM REPO ARVOPÄIVÄKIRJAUKSET/EI KÄYTÖSSÄ YK HALTIA VASTIKERESKONTRA EF HALTIA VASTEKESUORITUKSET EI

86 85 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu MAKSULIIKE /ASLA CN ALARKP01 JA ASLA/OHMO GA VILU/KOTIPANKKI GG OKO:N KIRJAUSYHTEENVETO / OPTO YN OTTOLAINAUS/SIIR.KOR.PERUUTUS BC OT003/ OTORP OTTOLAINAUS / SIIRTYVÄT ERÄT YO / YP ETUKÄTEEN MAKS.KOROT/TILINP. BE,ED AMR LOAN IQ/OKO GN ANTO AGIO KIRJAUKSET JA PENNINPYÖRISTYKSET YQ YPA LAINAT YR YPA LAINAT SIIRTYVÄT YS / YT KESKUSPANKKIPALVELUOSASTON LAINAT (RO) YU RO SIIRTYVÄT YV / YW PERINTÄANTOLAINAUS (PA) YX PA SIIRTYVÄT YY / YZ OTTOLAINAUS /SIIRTYVÄ KORKO BB OT YA-JS S. KORK. PER. UK ALS:N HOITOPALKKIOT BN,BO AMR RO-JS S. KORK. PER. UG PA-JS S. KORK. PER. UH RO/AGIOKIRJAUKSET UI PA/AGIOKIRJAUKSET UJ ALS-JOLLA CAP PÄIVITTÄISET JJ OPTO / SIIRTYVÄ KORKO BT,BU PR YA VIRO AGIOT RP YA VIRO PÄIVITTÄISET RJ YA VIRO SIIRTYVÄT RO YA VIRO AA-PERUUTUUKSET RU ANTOLAINAUS /Okopankki EY,EZ YA LATVIA AGIOT RR YA LATVIA PÄIVITTÄISET RK YA LATVIA SIIRTYVÄT RQ YA LATVIA AA-PERUUTUKSET RX PLATINAJÄRJESTELMÄ/SIIRTYVÄ BX,BR BJER YA LIETTUA AGIOT RT YA LIETTUA PÄIVITTÄISET RL YA LIETTUA SIIRTYVÄT RS YA LIETTUA AA-PERUUTUKSET RY ALS/PREEMIOT JA ARV. GH ALS/JOHD.ARV.PER. GI KORVA-TAPAHTUMAT/SIIRT. KORKO CK,CL KORVA OSAKKEET /SIIRTYVÄT CK,CL KORVA RM/ARVOSTUKSET CK KORVA RM/ARVOST.PER. CL OKO:N LAINOJEN SIIRTYVÄT CV OKO:N LAINAT OP:LLE / SIIRTYVÄT CV / CY MAKSULIIKE /ASLA /SIIRTYVÄ KORKO CO,CP ALARKP06 JA SSP:N KAUPPAHINNAN JAKSOTUS CQ,CZ ASLA/OHMO/SIIRTYVÄT GB OKOPANKIN TASESIIRROT / OL XA OKOPANKIN TASESIIRROT /ALS XB OKOPANKIN TASESIIRRTO / VALUUTTAKASSA XC OKOPANKIN TASESIIRROT / DA XD ACR3B1/ACR3B ATK-LASKUTUS OPK /JP CS PREPAID TILITYKSET KT OPTON KONEKIELISET SIIRT.KOROT XE / XF TERMIINI / H TAI TR XG ALS-JOLLA CAP TILINPÄÄTÖS JK FRA PÄÄOMAT XH ATK-LASKUTUS / OKO YL

87 86 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu SRJ-PALKKIONPALAUTUSJAKSOTUS/OP- RAHASTO IA SRJ- PALKKIONPALAUTUSJAKSOTUS/SAAJAYHTIÖT IB OMISTAJAJÄSENREKISTERI CT JRER TALLETUSSIIRROT YM PÄÄOMAKONVERSIOT Z PÄÄOMAKONVERSIOT Z PANKKITAKAUKSET XI PTKR PANKKITAKAUSET / AGIOT XJ HENKIVAKUUTUS HV ARVOSTUSKONVERSIO/PURKU Z ARVOSTUSKONVERSIO/PURKU Z ARVOSTUSKONVERSIO/UUDET Z ARVOSTUSKONVERSIO/UUDET Z CPICS (TASEEN ULKOPUOLISET) XL SALDONSIIRTO Z SALDONSIIRROT Z TERMIINIT PISTE-EROT SIIRT. XM / XN EURO Z EURO Z ALS-JOLLA CAP TASEEN ULKOPUOLISET JL TERMIINIT PISTE-EROT XO / XP LJR ANTOLAINAUS MC TERMIINIT / AGIOT XQ TERMIINIT / AGIOT PALAUTUS XR LJR OPA-SIIRROT MX LJR ERIKOISLAINAT MD FRA ARVOSTUKSET XS / XT LJR EFEKT.KORON HINTAERO ME LJR EFEKT.KORON HINTAERO PERUUTUS MF LJR ETUKÄTEEN MAKS.KOROT TP MG LJR ETUKÄTEEN MAKS.KOROT TP PERUUTUS MH LJR ERIK.LAINOJEN SIIRT. HOITOPALKKIOT MI LJR ERIK.LAINOJEN SIIRT. HOITOPALKKIOT PERUMJ LJR-JOLLA CAP PÄIVITTÄISET MM LJR-JOLLA CAP ARVOSTUKSET MN LJR-JOLLA CAP TASEEN ULKOPUOLISET MO LJR-KALA PREEMIOT JA ARVOSTUKSET MP LJR-KALA ARVOSTUSTEN PERUUTUS MR LJR ARVONALENTUMISET MU LJR ARVONALENTUMISET PERUUTUS MV AGIOT/ULKOMAANRESKONTRAT XU JORE TILINPÄÄTÖS KD JORE TASEEN ULKOP. KE CHF-TP-VIENNIT KL CHF-TAUP-VIENNIT KM ULKOM.SIIRTYVIEN KORKOJEN AUTOMAATTIKIRJAUS XX VALUUTTALUOTTO XY PERUUTUS / KUMPPANIKOODIT PK E-FLOW PERUUTUS EP YLEINEN PERUUTUSTOSITE PE SAPin tositepäiväkirja, kuukausipääkirja ja SAPin Ostovelka- ja myyntisaamistilien pääkirja *) on arkistoitu LEA -arkistointijärjestelmään. Tositteet on joko laadittu konekielisenä tai tulostettu paperille ja ne säilytetään kansiossa tai arkistoituna **)REA-arkistointijärjestelmään ***) Raportit arkistoitu marraskuusta 2006 lähtien Aditron earkistossa Rinnakkaisissa sovellustositenumeroissa lyhyemmät sovellustositenumerot ovat peräisin

88 87 Sovellus- Tosite- Numerosarja tosite ') Nimi laji alku loppu Intime-kirjanpitojärjestelmästä, pidemmät FMS-kirjanpitojärjestelmästä. Jatkossa yksi sovellustositenumero kaikkien yritysten käyttöön (SAP kaikilla käytössä).

89 88