TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2011

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2011 Osuuspankin nimi ILOMANTSIN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 62 Hallituksen allekirjoitus 62 Hallintoneuvoston lausunto 62 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ilomantsin Osuuspankin liikevoitto heikkeni edellisvuodesta. Vuoden alkupuolen edellistä vuotta korkeampi korkotaso paransi koko vuoden korkokatetta, vaikka korot kääntyivätkin laskuun vuoden loppua kohti. Loppuvuonna lisääntynyt sijoitusympäristön epävarmuus heikensi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat hieman. Talletuskannan kasvu voimistui vuoden toisella puoliskolla. Myös luottokanta jatkoi tasaista kasvuaan. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,5 56,4 12 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 6,8-3,2 Vakavaraisuussuhde, % Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Ilomantsin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Ilomantsin Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi talouden ilmapiiriä olennaisesti. Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi. Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta.

3 2 2 Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luottojen kysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Sen sijaan talletukset lisääntyivät varsin vahvasti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tammikuun lopulla Kivilahden konttorin toiminnot yhdistettiin Ilomantsin Osuuspankkiin. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alussa Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Ilomantsin Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Muutos, % 2009 Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,2 171 Palkkiotuotot, netto ,8 341 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,4 0 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,2 284 Liiketoiminnan muut tuotot ,9 114 Yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,6 610 Muut hallintokulut ,7 613 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,9 420 Liiketoiminnan muut kulut ,9 313 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,9 277 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) ,

4 3 3 Korkokate kasvoi hieman edellisvuoden tasosta, mutta tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Sen sijaan palkkiotuottoja kertyi edellisvuoden tahtiin. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot laskivat voimakkaasti. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat, kun luotto- ja takauskannasta kirjattiin aiempaa enemmän saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Hallintokulujen osalta henkilöstökulut kasvoivat 7,6 prosenttia ja vastaavasti muut hallintokulut pienenivät 10,7 prosenttia edellisestä vuodesta, jolloin hallintokuluihin vaikutti pankin 100-vuotis juhlavuodelta aiheutuneet kulut. Lisäksi poistojen määrä pieneni edellisestä vuodesta. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin OP-bonusten rahana maksu päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Muutos, % Talletuksista ,6 Luotonannosta ,6 Maksuliikkeestä ,7 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,5 Takauksista Vakuutusten välityksestä ,6 Muut Yhteensä ,2 OP-bonukset ,6 Palkkiotuotot yhteensä Palkkiokulut ,8 Palkkiotuotot, netto ,8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,7 Vähennykset Arvonalentumisten nettomäärä ,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu seuraavassa taulukossa.

5 4 4 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset Luottojen kysyntä jatkui kohtuullisen vilkkaana koko vuoden ja luottokanta kasvoi 6,7 prosenttia vuoden 2011 aikana. Talletuksen kasvu ajoittui loppuvuoteen, joten vuoden aikana erääntyneet joukkovelkakirjalainat ja muista sijoituksista vapautuneet varat käytettiin luottojen kysyntään. Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntoluottojen osuus myönnetyistä luotoista on tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luottokannan kasvu jatkui hyvällä tasolla. Luottokannasta kotitalouksille myönnettyjen luottojen osuus on n. 78 prosenttia, yritysluottojen osuus 15 prosenttia ja muu n.7 prosenttia. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,1 Nollakorkoiset saamiset ,2 Yhteensä ,0 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,2 0,2 Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,74 1,95 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,15 1,28 Käypä arvo Nettotuotto, % 5,56 5,26 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 2,89 3,23 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Lisäksi pankilla on sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä, joihin sitoutunut pääoma on 902 tuhatta euroa (945). Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 4,0 prosenttia taseesta (4,26). 1 Suluissa vertailuluku

6 5 5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousun vuoksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 8,8 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 894 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 73 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (3 340). Sijoitukset Op-talletuksiin ovat kasvaneet. Osakkeiden ja osuuksien määrä tuhatta euroa, kasvua tuhatta euroa. Kasvua on etenkin sijoituksissa sijoitusrahastoihin, Op-Pohjola osk:n lisäosuuksiin ja Pohjolan A-sarjan osakkeisiin. Kotimaisten saamistodistusten arvo vuoden 2011 lopussa on tuhatta euroa. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit Säästämistilit ,1 Sijoittamistilit ,1 Valuuttatalletukset 7 7 3,4 Yhteensä ,3 Muut velat ,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,2 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

7 6 6 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 3,7 prosenttia tuhanteen euroon (4.859). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 347 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2010 yhteensä ,69 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 1,2 prosenttia tuhanteen euroon (16.613). Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvut on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista Omat varat yhteensä Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 2 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja rahoituslaitoksiin sekä arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä. Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa asti.

8 7 7 Omien varojen vaatimus 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut Vähittäisvastuut Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB -vastuut (PD) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 Yritysvastuut 1) 954 IRB-vastuut (PD, LGD, CF) 623 Vähittäisvastuut 2) 623 Kiinteistövakuudelliset 481 Muut 142 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset PD/LGD-menetelmä 768 Yksinkertainen menetelmä Pääomasijoitukset 38 Pörssilistatut sijoitukset 15 Muut 1699 Muut erät 242 Luottoriski yhteensä Markkinariski 3) Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) 0 Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 27,55 29 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 27,55 27,5 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 11,6 12,8 *syyskuussa 2011 (laskettu standardimenetelmän mukaan) Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia.

9 8 8 Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

10 9 9 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 6,8 6,1 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,7 1,3 1,2 Omavaraisuusaste, % 18,3 19,5 19,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 68,5 56,4 56 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää.

11 10 10 Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 36,6 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 29,5 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioita ei pankille tullut. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,39 prosenttia luotto- ja takauskannasta.

12 11 11 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Ilomantsin Osuuspankki harjoittaa vähäistä kiinteistöliiketoimintaa, jonka tarkoituksena on pankin liiketoiminnan tukeminen. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 4,0 prosenttia taseen loppusummasta.

13 12 12 Vuokrattavissa olevista tiloista oli 80 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,53 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla on konttori Ilomantsissa. Ilomantsin Osuuspankissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto-käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin suomalaisten pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP-Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Jäsenistö Uusia jäseniä pankkiin liittyi vuoden aikana 173 henkilöä. Nettomääräisesti lisäys 105 jäsentä ja jäsenmäärä vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki

14 13 13 Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 15 henkilöä. Eronen Pirjo asiakasneuvoja Härkönen Maija sijoitusneuvoja Ikonen Kerttu rahoitusneuvoja Kainulainen Tanja asiakasneuvoja Kallinen Hilkka sijoitusneuvoja Karhapää Riitta rahoitusneuvoja Karvinen Liisa asiakasneuvoja (opintovapaan sijainen) Kuivalainen Heli rahoitusneuvoja (opintovapaalla ) Louhelainen Teija rahoitusneuvoja Rouhiainen Armi asiakasneuvoja Räty Saara asiakasneuvoja (äitiyslomalla ja vanhempain lomalla koko vuoden) Räty Sanna-Mari asiakasneuvoja Tahvanainen Raija toimitusjohtaja Turunen Antti rahoituspäällikkö Vainikainen Helvi asiakasneuvoja (eläkkeelle ) Karttunen Soile pankkilakimies ( ostopalveluna 2 pv/viikko) Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Ilomantsin Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 15 ja enintään 25 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 20. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi vähintään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka on vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni.

15 14 14 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 12 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 3 jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen

16 15 15 yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 17. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 45,12 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Ehrukainen Hannu terveydenhoitaja Marjovaara Haaranen Arto maanviljelijä Sonkaja Härkönen Tapio maanviljelijä Tyrjänsaari Jeskanen Veli yrittäjä Ilomantsi Lampropoulos Ioannis kirkkoherra Ilomantsi Lyhykäinen Heikki yrittäjä Ilomantsi Mertanen Petri rajavartija Ilomantsi Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Ilomantsi Puhakka Olli tullitarkastaja/eläkeläinen Sonkaja Puhakka Ulla-Maija emäntä Tokrajärvi Purmonen Minna yrittäjä Lehtovaara Puruskainen Kauko yrittäjä Hattu Rimpiläinen Juha yrittäjä Ilomantsi Rimpiläinen Pauli eläkeläinen Ilomantsi Rämänen Pirjo liikuntasihteeri Joensuu Surakka Jouko hirsityöntekijä Ilomantsi Tahvanainen Olli maanviljelijä Huhus Tiittanen Hannu sähköasentaja Ilomantsi Turunen Kari Voitto laitosmies Ilomantsi Turunen Kari myymäläpäällikkö Ilomantsi

17 16 16 Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Harri Turunen yrittäjä Ilomantsi ( ) Varapuheenjohtaja Eila Piippo* maatalousyrittäjä Ilomantsi ( ) Muut jäsenet Hyttinen Sirpa 4 H-toiminnanjohtaja Ilomantsi ( ) Ikonen Kyösti* maanviljelijä Tyrjänsaari ( ) Karhapää Jarmo yrittäjä Ilomantsi ( ) Lappalainen Markku kunnanjohtaja Ilomantsi ( ) Mustonen Martti maanviljelijä Haukivaara ( ) Möller Sirpa* yrittäjä Ilomantsi ( ) Pitkänen Päivi opettaja Ilomantsi ( ) Potkonen Kai* Ilomantsi (2009 päättynyt 2011) Purmonen Petri yrittäjä Joensuu ( ) Sorola Tarja työfysioterapeutti Ilomantsi ( ) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Maksimainen Teuvo 1948 maanviljelijä/yrittäjä Hattu 1993 Varapuheenjohtaja Laatikainen Pirjo 1957 yrittäjä Lehtovaara 1995 Muut jäsenet Hassinen Esa 1959 yrittäjä Ilomantsi 2002 Immonen Antti 1968 opettaja Ilomantsi 2010 Korhonen Pekka 1957 mittamies Ilomantsi 1995 Toimitusjohtaja Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 55 vuotta, tullut pankin palvelukseen v ja toimitusjohtajaksi v Johtoryhmän kokoonpano Tahvanainen Raija, merkonomi, ikä 55 vuotta, tullut pankin palvelukseen v ja toimitusjohtajaksi v Turunen Antti, metsänhoitaja, ikä 36 vuotta, tullut pankin palvelukseen rahoituspäälliköksi 05/2010 Tilintarkastajat Edustajiston kokouksen valitsemana vuoden 2011 tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche Oy, vastaavana tarkastajanaan, KHT-tilintarkastaja Juho Himanen.

18 17 17 Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Seppo Pietiläinen ja Jarmo Wacklin suorittivat osuuspankin tarkastuksen 5.ja Osuuspankin sisäisenä tarkastajana ovat toimineet tarkastaja Jarmo Wacklin sekä toimitusjohtaja Raija Tahvanainen ja rahoituspäällikkö Antti Turunen. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi ja talouden kehitys on jäämässä heikoksi. Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystä lisäämällä markkinoiden likviditeettiä. Euribor-korot ovat poikkeuksellisen matalalla. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto linjasi syyskuussa 2011 strategisena liiketoimintalinjauksena, että OP-Pohjolaryhmän toiminta perustuu jatkossakin kilpailuetua luovaan vahvaan vakavaraisuuteen. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Ilomantsin Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,57 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,13 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä ,51 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,62 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

19 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI (2) 18 Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,96 Korkokulut , ,54 K o r k o k a t e , ,42 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,88 Muista yrityksistä , ,88 Palkkiotuotot , ,71 Palkkiokulut , ,69 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,10 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,98 Valuuttatoiminnan nettotuotot 250, ,12 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,34 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,16 Liiketoiminnan muut tuotot , ,97 Hallintokulut , ,22 Henkilöstökulut , ,90 Palkat ja palkkiot , ,48 Henkilösivukulut , ,42 Eläkekulut , ,40 Muut henkilösivukulut , ,02 Muut hallintokulut , ,32 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,41 Liiketoiminnan muut kulut , ,93 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,09 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,24 Tilinpäätössiirrot , ,07 Tuloverot , ,98 Tilikauden verot , ,79 Aikaisempien tilikausien verot 209,58 539,89 Laskennallinen vero , ,70 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,19 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,19

20 ILOMANTSIN OSUUSPANKKI (1) 19 OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,83 Saamiset luottolaitoksilta , ,13 Vaadittaessa maksettavat , ,48 Muut , ,65 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,51 Muut , ,51 Saamistodistukset , ,19 Muilta , ,19 Osakkeet ja osuudet , ,44 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 6 899, ,72 Johdannaissopimukset 814, ,45 Aineelliset hyödykkeet , ,99 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,20 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,77 Muut aineelliset hyödykkeet , ,02 Muut varat , ,04 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 0,00 500,00 Luottolaitoksille 0,00 500,00 Vaadittaessa maksettavat 0,00 500,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,69 Talletukset , ,06 Vaadittaessa maksettavat , ,70 Muut , ,36 Muut velat , ,63 Vaadittaessa maksettavat 19,25 19,25 Muut , ,38 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 731, ,33 Muut velat , ,91 Muut velat , ,91 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,99 Laskennalliset verovelat , ,50 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,42 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,43 Poistoero , ,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,43 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,00 Muut sidotut rahastot , ,77 Vararahasto , ,03 Käyvän arvon rahasto , ,74 Vapaat rahastot , ,90 Muut rahastot , ,90 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,04 Tilikauden voitto (tappio) , ,19 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,08 Takaukset ja pantit , ,08 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,00 Muut , ,00 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,08