HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(16)

Transkriptio

1 1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tuupovaaran Osuuspankin liikevoitto pieneni edellisvuotisesta, säilyen kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Korkokate kääntyi laskuun korkotason alenemisen myötä. Muut tuotot yhteensä pysyivät edellisvuoden tasolla, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan tuotot kasvoivat sijoitusmarkkinoiden elpymisen ansioista. Arvonalentumiset saamisista ja järjestämättömät saamiset pysyivät alhaisella tasolla. Kulut säilyivät edellisen vuoden tasolla. Talletuskannan kasvu hidastui viime vuodesta, kun alhaisen korkotason ja sijoitusmarkkinoiden elpymisen takia talletuksia siirrettiin muihin säästö- ja sijoituskohteisiin. Myös luottokannan kasvu hidastui. Vakavaraisuus säilyi erinomaisella tasolla. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 67 61,2 5,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,5 5,8-1,3 Vakavaraisuussuhde, % 32,9 35-2,1 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Tuupovaaran Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Keskus osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OPK:n jäsenluottolaitos. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Suomen talouden lasku taittui ja kasvun käynnistymisestä saatiin viitteitä loppuvuodesta. Talouden elpymiseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä julkiset tukitoimet vaikuttivat voimakkaasti maailmantalouden vakautumiseen alkuvuoden pudotuksen jälkeen. Kotitalouksien odotukset talouden kehityksestä vahvistuivat vuoden loppua kohti, mutta kasvava työttömyys lisää epävarmuutta. Luottokannan kasvu hidastui alkuvuonna selvästi niin yritysten kuin kotitalouksien osalta. Asuntojen hintojen lasku pysähtyi keväällä ja hinnat kääntyivät nousuun. Kotitalouksien nostamat luottomäärät olivat kuitenkin edellisvuotta pienemmät. Uusien luottojen keskimarginaalit kasvoivat verrattuna edellisvuoteen. Teollisuuden investointien ei odoteta lähtevän vielä kasvuun, mikä heijastuu luottojen kysyntään. Rahoitusmarkkinat elpyivät luottamuksen palautuessa markkinoille ja korkotaso painui poikkeuksellisen matalalle tasolle. Sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat sekä nettomerkintöjen

2 2 kasvun että rahastojen arvonnousun myötä. Osakemarkkinat nousivat voimakkaasti vuoden loppua kohti, mutta kurssit olivat kuitenkin vielä alemmalla tasolla kuin ennen laskusuhdannetta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OPK:n hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa OP-Pohjola-ryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat määrittävän liiketoimintastrategian. Ryhmän perustehtävä, arvot, päämäärä ja asiakaslupaus säilyivät ennallaan. Pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen on strategian keskeisin liiketoiminnallinen kulmakivi ja kasvun lähde. Myös osuuspankki päivitti laatimaansa strategiaa. Tuupovaaran Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tuupovaaran Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2009 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % euroa Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,6 95 Palkkiotuotot, netto ,2 190 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,6-10 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,6 59 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,5 83 Liiketoiminnan muut tuotot ,8 6 Yhteensä ,4 423 Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,6 356 Muut hallintokulut ,6 369 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,6 47 Liiketoiminnan muut kulut ,4 89 Kulut yhteensä ,9 863 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,7 0 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) ,7 645 Liikevoiton supistumiseen vaikuttivat erityisesti korkokatteen lasku. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista pienenivät. Jo ennakoitavissa olleen rahoituskatteen supistumisen johdosta kulutasoon kiinnitettiin erityistä huomiota tilikauden aikana. Henkilöstökulut ja muut hallintokulut pystyttiin pitämään edellisen vuoden tasolla.

3 3 Palkkiot luotonannosta kasvoivat kuluneena vuonna kun taas palkkiot vakuutusten välityksestä heikkenivät. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Muutoin palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % 1000 euroa Talletuksista 4 3 4,3 Luotonannosta ,9 Maksuliikkeestä ,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,3 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,1 Takauksista ,3 Vakuutusten välityksestä ,1 Muut ,3 Yhteensä ,5 OP-bonukset Palkkiotuotot yhteensä ,3 Palkkiokulut ,1 Palkkiotuotot, netto ,2 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot vähenivät edellisvuodesta, ja ovat edelleen erittäin alhaisella tasolla. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä Vähennykset ,3 Arvonalentumisten nettomäärä ,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % -0,1 0,1-0,2 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2009 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase Luotot , Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,

4 4 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (28 929). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui hieman viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tuupovaaran Osuuspankki ei ole siirtänyt myöntämiään asuntoluottoja OPA:lle. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,6 Nollakorkoiset saamiset 3 0 Yhteensä ,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0,3-0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,1 1,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Käypä arvo Nettotuotto, % 2,6 4,1 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 1,4 1,5 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana ei myyty eikä ostettu kiinteistöjä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeita myytiin kirjanpitoarvoltaan 12 tuhatta euroa. Kiinteistöyhteisöjä ei hankittu. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei ole kirjattu arvonalennuksia. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin.

5 5 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 41 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 145 tuhatta euroa. Asuntojen ja maa-alueiden arvostuksen perustana ovat olleet Aune Parviaisen kuluneen tilikauden aikana laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Sijoituskiinteistöihin ei tilikauden päättyessä sisälly arvonkorotuksia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (9 380). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 20 tuhatta euroa oli 15 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa vähennyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien työasemalaitteiden ja asiakaspalvelutilojen kalustojen poistoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit ,1 Säästämistilit Sijoittamistilit ,7 Valuuttatalletukset 0 0 Yhteensä ,7 Muut velat ,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Tuupovaaran Osuuspankilla ei ole velkoja luottolaitoksille eikä pankin liikkeeseen laskemia joukkovelkakirja- eikä debentuurilainoja. Pankilla ei ole pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

6 6 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 2,0 prosenttia 220 tuhanteen euroon (215). Osuuspääoma muodostuu omistajajäsenten sijoituksista osuuspääomaan 220 tuhatta euroa. Lisäosuuspääomasijoituksia ei ole. Osuuspankki maksoi osuuspääoman korkoja vuodelta 2008 yhteensä 19 tuhatta euroa. Osuusmakun määrä säilytettiin edelleen sadassa eurossa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 4,4 prosenttia tuhanteen euroon (5 963). Poistoeroa vähennettiin 19 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja pienemmät elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 186 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Vakavaraisuuslaskennassa on siirrytty vuoden 2008 alusta lähtien Basel II:n mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan. Ensivaiheessa luottoriskin pääomavaade lasketaan nk. standardimenetelmällä. Myös markkinariskien osalta jatketaan standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä luottoriskien sisäisten luottoluokitusten menetelmän ja operatiivisten riskien standardimenetelmän käyttöön vuoden 2010 aikaina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot vuoden 2009 tilinpäätöksessään. OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus laskettuna Basel II:n mukaan ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 2 4 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyviä pääomalainoja ei ole. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (1 163). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. suunniteltu voitonjako (19).

7 7 Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaade Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja 0 0 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuu Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät Luottoriski yhteensä Markkinariski 0 0 Operatiivinen riski Yhteensä Vakavaraisuus euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 32,9 35 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 31,7 34,1 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,3 12,6 *syyskuussa 2009 Vakavaraisuussuhdeluku pieneni edellisestä vuodesta. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OPK, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 220 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista.

8 8 Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että osuuspankkilaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2009 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,5 5,8 7,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,7 0,9 1,2 Omavaraisuusaste, % 15,9 15,6 16,3 Kulujen suhde tuottoihin, % 67 61,2 57,2 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

9 9 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Keskus osk:n (OPK) jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OPK:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Mikäli valvontaraja rikkoutuu, pankki tekee toimintasuunnitelman, josta ilmenee miten ja millä aikajänteellä pankin tilanne tulee palautumaan asetetun valvontarajan puitteisiin. Pankissa ei ole ylittyneitä valvontarajoja. Luottoriskit Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OPK:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskitilanteesta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. OP-Pohjola-ryhmässä mitattavissa olevat riskit rajoitetaan riski- ja valvontajärjestelmällä, joka ohjaa toimintaa osuuspankeissa. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OPK:n tuottaman riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan laskentamallin avulla. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä

10 10 toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan luottoprosessin yhteydessä asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä jatkuvana toimintana seurannan, arvioinnin ja korjaavien toimenpiteiden kautta. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö (OVY) analysoi asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. OVY saa vakuutuskäsittelyn avulla yksityiskohtaista tietoa vähittäispankkitoiminnan suurimpien asiakaskokonaisuuksien riskeistä. Vakuutuskäsittely tukee laadukasta luottoprosessia ja OVYn vakuutuspäätökset ohjaavat pankkikohtaista luottoriskinottoa. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 37,4 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 11,3 prosenttia pankin omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Vuonna 2009 luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli -0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä. Markkinariskit Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti-, korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan keskeisenä tehtävänä on tunnistaa ja arvioida liiketoimintaan sisältyvät markkinariskit, rajoittaa ne hyväksyttävälle tasolle sekä raportoida niistä säännöllisesti ja tehokkaasti. Likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista kassavirroista eikä vakuustarpeista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Likviditeettiriskiä hallitaan maksuvalmiusstrategian ja OPK:n hallintoneuvoston ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Pankkiliiketoiminnan korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Pankki voi suojata taseensa korkoriskiä toissijaisesti korkojohdannaisilla. Suojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä tase-erää, positiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Taloudellista suojaamista pankki voi harjoittaa vain suojatessaan korkokatettaan koron laskulta OPK:n hyväksymän toimintamallin mukaisesti. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmän jäsenpankeissa valuuttakurssiriski on keskitetty Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä.

11 11 Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2009 lopussa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä oli 1,4 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 2,6 prosenttia eli edellisvuotista alhaisempi. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2009 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttorista, automaateista sekä verkkopalveluista ja yhteyskeskustoiminnasta. Palveluverkko muodostaa kiinteän kokonaisuuden, jonka osat tukevat toisiaan asiakaspalvelun eri vaiheissa. Konttorimme yhteydessä on maksuautomaatti, rahan nostoon tarkoitettu Otto-käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2009 aikana. Vuoden lopussa jo yli 92,2 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internetpalveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 8,6 prosenttia. Joulukuussa kaikkien verkkopalveluasiakkaiden paperitiliotteet muutettiin verkkotiliotteiksi. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 50 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.

12 12 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Eskelinen Sirpa Huurinainen Heli Karhapää Jorma Kuronen Ritva Mononen Taneli Parviainen Aune Ruottinen Marja-Liisa Puhakka Kaija sijoitusasiantuntija rahoitusneuvoja asiakasneuvoja, osa-aikaeläkkeellä asiakkuuspäällikkö asiakasneuvoja, osa-aikainen toimitusjohtaja sijoitusasiantuntija siivooja Kiinteistönhuollosta vastaa Timo Vatanen. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Tuupovaaran Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 18 osuuspankin jäsentä.

13 13 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2009 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi.

14 14 Toimitusjohtaja Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Eeva Tahvanainen ( ) toimitusjohtaja, Joensuu, saakka Pekka K Vatanen ( ) tiimikoordinaattori, Joensuu, alkaen Varapuheenjohtaja Vesa Takala ( ) rovasti, Joensuu Muut jäsenet Tuija Huovinen ( ) koulunjohtaja, Joensuu, saakka Aino Kakkonen ( ) päiväkodinjohtaja, Joensuu * Merja Kuukkanen (( ) metsäteknikko, Joensuu * Tuula Kuutti ( ) apteekkari, Joensuu Jouko Lauronen ( ) maanviljelijä, Joensuu Mirja Myller ( ) perhehoitaja, Joensuu Anne Nissinen ( ) maatalousyrittäjä, Joensuu* Esa Parviainen ( ) metsätalousinsinööri, Joensuu Matti Pesonen ( ) metsätalousyrittäjä, Joensuu Olli Pesonen ( ) tehdaspäällikkö, Joensuu * Sirpa Purmonen ( ) emäntä, Joensuu Markku Ronkainen ( ) maanviljelijä, Joensuu * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen

15 15 Hallitus Nimi ja syntymävuosi Puheenjohtaja Keijo Laaksonen synt v Puheenjohtaja Timo Puustinen synt v Varapuheenjohtaja Matti Mantsinen synt v 1950 Tuija Huovinen synt v 1968 Kalervo Ronkainen synt v 1952 Koulutus Ammatti Kotipaikka Hallituksen jäsenyyden alkamispv Kansakoulunopettaja Rehtori Joensuu päättyi Metsätalousinsinööri Metsäneuvoja Joensuu pj alkaen Agrologi Maanviljelijä Joensuu Kasvatustieteiden maisteri Poliisialipäällystötutkinto Koulunjohtaja Joensuu Ylikonstaapeli Joensuu Toimitusjohtaja Nimi Koulutus Ikä Pankin palvelukseen vuonna Toimitusjohtajaksi vuonna Aune Parviainen Merkonomi 57 v v v Johtoryhmän kokoonpano Nimi Koulutus Ikä Pankin palvelukseen vuonna Aune Parviainen Merkonomi 57 v v v Ritva Kuronen Yo-merkonomi 47 v v v Toimitusjohtajaksi/ asiakkuuspäälliköksi vuonna Tilintarkastajat KHT Esko Taskinen, varalla KHT yhteisö KPMG Oy Ab. Muu tarkastustoiminta OP-Keskus osk:n Jäsenpankkien sisäisen tarkastuksen tarkastaja Seppo Pietiläinen suoritti osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut tarkastaja Anne Alho OP-Keskus osk:n Jäsenpankkien sisäisestä tarkastuksesta.

16 16 Tulevaisuuden näkymät Finanssitoimialan toimintaympäristön kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, vaikka monet heikot signaalit ennakoivat talouskehityksen vakaantuvan. Suomen talouden voimakkaimman supistumisen vaihe on ohitettu, mutta hitaana jatkuva kasvu, poikkeuksellisen matala korkotaso sekä kasvavat luottotappiot heikentävät toimialan tulosnäkymiä. Tavoitteena on edelleen strategian mukaisesti kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,83 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,76 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että osuusmaksulle maksetaan korkoa 9,0 prosenttia eli yhteensä ,00 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,76 euroa siirretään käyttörahastoon.