Osuuspankki Raasepori HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä

Transkriptio

1 Osuuspankki Raasepori HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Osuuspankki Raaseporin liikevoitto heikkeni edellisvuodesta siitä huolimatta, että korkokate, joka on pankin merkittävin tulonlähde, parani kohonneen korkotason ansiosta. Heikentynyt henkilöluottojen kysyntä johti siihen, että palkkiotuotot laskivat ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat. Edellisen vuoden tulokseen sisältyi merkittäviä kertaluontoisia eriä vuoden 2011 tuloksen koostuessa pelkästään varsinaisesta toiminnasta. Luotonanto yrityksille kasvoi vuoden loppua kohden. Henkilöstökulut kasvoivat muita kuluja vähemmän. Vakavaraisuussuhde parani johtuen osittain siirtymisestä sisäisten luottoluokitusten menetelmään luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, euroa Kulujen suhde tuottoihin, % 80,3 72,6 7,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,9 7,4-3,5 Vakavaraisuussuhde, % 15, Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Osuuspankki Raasepori on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsoloidiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

2 Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna 2011.Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi. Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,0 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä ostamalla valtion lainoja markkinoilta.. Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luotonkysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Sen sijaan talletukset lisääntyivät varsin vahvasti. Työttömyys toimialueella oli vuoden kuluessa verrattain alhaisella tasolla. Useat yritykset ilmoittivat kuitenkin edessä olevista lomautuksista ja irtisanomisista, joiden vaikutukset tulevat näkymään tulevaisuuden työllisyysluvuissa. Asukasmäärän kehitys oli negatiivinen toimialueen kaikissa kunnissa Inkoa lukuunottamatta. Myös merkittävämpien teollisuusyritysten puuttuminen näkyy selvästi. Muutaman vuoden takaisilla kuntaliitoksilla on ollut myönteinen vaikutus mm. tonttimaan suunnitteluun. Lähivuosina Kemiönsaarelle ja Raaseporille avautuu mahdollisuus tarjota runsaasti houkuttelevaa tonttimaata. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alusta Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Osuuspankki Raaseporilla ei ole ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin, Raaseporin Kiinteistökeskus Oy:n, Raaseporin Isännöinti- ja Tilikeskus Oy:n ja Raaseporin Notariaattikeskus Oy:n lisäksi Kiinteistöosakeyhtiö Kauppiaankatu 6 (Karjaa), Kiinteistöosakeyhtiö Asematie 1 (Tammisaari), Kiinteistöosakeyhtiö Ajurinpuisto 2 (Tammisaari), Kiinteistöosakeyhtiö Hangö Forum (Hanko) ja Kiinteistöosakeyhtiö Kemiön Arkadia (Kemiö). Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät olennaisesti poikkea emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni.

3 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Raaseporin Isännöinti- ja Tilikeskus Oy osti Realia Isännöinti Oy:n Karjaan toimiston liiketoiminnan Osuuspankki Raaseporilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % euroa Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,8 371 Palkkiotuotot, netto Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,2 185 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,6 1 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,1-54 Liiketoiminnan muut tuotot ,3 290 Yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut , Muut hallintokulut , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,9 761 Liiketoiminnan muut kulut , Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,5 217 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) Korkokate parani edellisvuoteen verrattuna, mutta tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Palkkiotuotot laskivat vuoden aikana. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnon nettotuotot laskivat hieman. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat, kun luotto- ja takauskannasta kirjattiin aiempaa enemmän saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Muut hallintokulut kasvoivat. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista laskivat, johtuen OP-Pohjola-ryhmän yhteisöltä saaduista osuuspääoman kaksinkertaisista koroista vuonna Palkkiotuotot laskivat erityisesti vuoden alussa vähentyneen luottojen kysynnän seurauksena. Liiketoiminnan muut tulot laskivat, koska pankki ei tilikaudella kirjannut kiinteistöistä saatuja myyntivoittojaan. Muut hallintokulut kasvoivat kohonneiden atk-, toimisto- ja markkinointikulujen johdosta. Henkilöstökulut pysyivät muuttumattomina johtuen siitä, että useita pidempiaikaisia lomia ei korvattu sijaisilla. Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä vähenivät sen seurauksena, että pankki myi Karjaalla, Tammisaaressa, Hangossa ja Kemiössä suoritetut peruskorjaukset kiinteistöyhtiöille. Arvonalentumiset kirjataan konsernitilinpäätökseen.

4 Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä vähenivät hieman kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvuaan. OP-Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin OP-bonusten maksu rahana päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % 1000 euroa Talletuksista ,9 Luotonannosta ,1 Maksuliikkeestä ,3 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,5 Takauksista ,1 Vakuutusten välityksestä ,7 Muut ,9 Yhteensä ,6 OP-bonus ,5 Palkkiotuotot yhteensä ,8 Palkkiokulut ,3 Palkkiotuotot, netto Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,4 Vähennykset Arvonalentumisten nettomäärä ,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0

5 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Pankin luottokanta kasvoi 19 miljoonalla eli 7,1 %. Talletukset yleisöltä kasvoivat 9 miljoonalla eli 4,1 %. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 74 miljoonaa euroa eli 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 270 miljoonaa euroa (251 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OPA:n luottokanta on yhteensä 97 miljoonaa euroa. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 8 miljoonaa euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,1 Nollakorkoiset saamiset 7 6 8,6 Yhteensä ,5 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,6 0,3 0,3 1 Suluissa vertailuluku

6 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 2,9 3,3 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 2,8 3,1 Käypä arvo Nettotuotto, % 4,4 3,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 5,7 6,3 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Tilikauden aikana myytiin kiinteistöjen peruskorjauksia kirjanpitoarvoltaan 3,2 miljoonaa euroa kyseisten kiinteistöjen kiinteistöosakeyhtiöille. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjen peruskorjauksia kirjanpitoarvoltaan 0,3 miljoonaa euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 46 miljoonaa euroa (36). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 3 miljoonaa euroa (2). Sijoitus sisältyy tase-erään Saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat sijoitukset OP-Pohjola osk:n lisäosuusmaksuihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 0,6 miljoonaa euroa oli 0,1 miljoonaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit ,1 Säästämistilit ,3 Sijoittamistilit ,5 Valuuttatalletukset ,2 Yhteensä ,1 Muut velat ,2 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,2 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät 87 miljoonaan euroon (74). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 3,3 prosenttia 10,6 miljoonaan euroon (11). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1 miljoona euroa ja lisäosuuspääomaan 9,6 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2010 yhteensä 0,2 miljoonaa euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 1,4 prosenttia 20,9 miljoonaan euroon (20,6). Poistoero pieneni 0,4 miljoonaa euroa seurauksena pankin myymistä peruskorjauksista konsernin tytäryhtiöille. Luottotappiovarausta kasvatettiin 0,8 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännösten mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvat on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena.

8 Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 27,3 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 20,9 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 6,4 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (6,7). Ensisijaisista omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. suunniteltu voitonjako (0,3). Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (3,9). Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 5 4 Luottolaitos- ja sijoitusyrityspalveluvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuut Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 824 Muut erät IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB-vastuut (PD) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 Yritysvastuut 1) IRB-vastuut (PD, LGD, CF) Vähittäisvastuut² ) Kiinteistövakuudelliset Muut 877 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset PD/LGD-menetelmä 776 Yksinkertainen menetelmä 320 Pääomasijoitukset 92 Pörssilistatut sijoitukset 0

9 Muut 228 Muut erät Luottoriski yhteensä Markkinariski ³ ) 0 0 Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) 0 Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk. Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 15,1 14,0 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 15,1 14,0 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 11,6 12,8 * syyskuussa 2010 (laskettu standardimenetelmän mukaan) Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto kasvoi 31 prosentilla 1,0 miljoonaan euroon (1,4). Konsernin tase oli vuoden lopussa 343 miljoonaa euroa (314). Konsernin vakavaraisuussuhde oli 11,9 prosenttia (11,6). Omat varat olivat 18,6 miljoonaa euroa (22,2), josta ensisijaiset omat varat 22,4 miljoonaa (22,1). Konsernin omien varojen vaatimus oli yhteensä 12,5 miljoonaa euroa (15,3) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 10,9 miljoonaa euroa (13,9) ja operatiivinen riski 1,5 miljoonaa euroa (1,5). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 3,5 prosenttia (4,4 ja 4,5), koko pääoman tuotto (ROA) 0,2 prosenttia (0,3 ja 0,4), omavaraisuusaste 6,7 prosenttia (7,2 ja 7,7) ja kulujen suhde tuottoihin 88,6 prosenttia (86,5 ja 84,5). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä.

10 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

11 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % Koko pääoman tuotto (ROA), % 3,9 7,4 5 Omavaraisuusaste, % 0,3 0,6 0,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 80,3 72,6 75,9 Tunnuslukujen laskutavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot* x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot* x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää.

12 Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 58 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 49 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,6 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,6 prosenttia luotto- ja takauskannasta.

13 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappioista, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankkien ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomioita muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 5,7 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevistä tiloista oli 87 prosenttia vuokrattuna.

14 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Jäsenistö Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 4,4 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Vuoden lopussa pankilla oli konttorit Karjaalla, Tammisaaressa, Hangossa, Kemiössä ja Taalintehtaalla. Kaikissa konttoreissa on Internet-asiakaspäätteellä varustettu itsepalvelupiste. Automatia-yhtiön Otto. -käteisautomaatti on Karjaalla ja Tammisaaressa. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin suomalaisten pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP-Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 124 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenistä 2841 ovat keskittäjäasiakkaita eli sen lisäksi, että he ovat pankin jäseniä, he ovat myös Pohjola vakuutuksen etuasiakkaita. Tilikauden aikana pankki sai 380 uutta keskittäjäasiakasta.

15 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Pankin palveluksessa oli 52 (52 edellisvuonna) henkilöä vuoden lopussa. Heistä 47 (48) oli vakituisessa työsuhteessa ja 3 (3) määräaikaisessa työsuhteessa. Pankin palveluksessa olevista 47 (47) oli läsnä vuoden lopussa. Keskimäärin pankilla oli 36 (39) henkilöä työsuhteessa vuoden aikana. Henkilöstö Osuuspankki Raasepori Johtoryhmä: Björklöf Lars, Sacklén-Sjöblom Klara, Enberg Mats Keskijohto: Holmström Martina, Johansson Susanne, Kinnunen Ann-Mari, Strandberg Anders Henkilöasiakkaiden palvelut: Backas Ingela, Barlow Crista, Björkqvist Anna-Lena, Eggert Johanna (vapaalla), Ekebom Agneta, Ekholm Benita, Forsström Katarina, Grönholm Ann, Holmgård Susanna, Johansson Benita, Kvarnström Susan, Lindholm Britta, Lindholm Key, Lindqvist Eva, Lindström Jennifer, Linnokari Henrika (pääluottamusmies ), Lundell Patrik, Malm Kerstin, Murfitt-Wrather Katja (pääluottamusmies ), Niemi Sirpa, Nyberg Inger, Nylund Gunilla, Olli Tiia, Saarinen Kerstin, Semberg Tiina, Söderman-Rosendahl Yvonne, Turunen Kati (vapaalla), Weckström Erja, Westerholm Maria, Wikberg Margareta. Yritysasiakkaiden palvelut: Fagerlund Kenneth, Kevin Harriet, Lindh Gun-Britt, Lundström Mats, Wenberg Michael, Wikberg Hans (OP-Private -palvelu) Muu henkilöstö: Lans Johan, Lindfors Madeleine, Randström Carola, Ratia Netta (vapaalla), Sjöberg Tove (vapaalla), Rurik Löfroos siirtyi eläkkeelle lähes 32. palvelusvuoden jälkeen. Myös Leila Asklöf jäi eläkkeelle samalla päivämäärällä 22. virkavuoden jälkeen.

16 Marina Asplund, Jenny Forsbäck ja Maarit Ronkainen ovat vuoden aikana olleet palveluksessa sairausloma ja vanhempainvapaasijaisina. Vuoden aikana palkattiin Tiia Olli, ja Kalle Rokka siirtyi Pohjola Vakuutuksen palvelukseen. Raaseporin Kiinteistökeskus Oy Raaseporin Kiinteistökeskuksen palveluksessa oli 15 henkilöä (15 edellisvuonna) vuoden lopussa. Kiinteistökeskuksella oli keskimäärin 15 (14) henkilöä työsuhteessa vuoden aikana. Hallitus: Puheenjohtaja Björklöf Lars, jäsenet: Sacklén-Sjöblom Klara, Sandberg Kenneth Toimitusjohtaja: Lindroos Mårten Henkilöstö: Dannberg Kjell, Eriksson Hans Mikael, Holmberg Edvard, Keskitalo Maaria, Kiuru Jeanette, Langh- Henriksson Maria, Laxell Tobias, Lindroos Kristian, Möykky Susanna (vapaalla), Nyström Ritva, Puolakka Päivi, Ratia Barbro, Stenman Hilkka, Söderlund Benny. Edvard Holmberg, Keskitalo Maaria, Tobias Laxell ja Päivi Puolakka otettiin palvelukseen vuoden aikana. Raimo Mäenpää jäi eläkkeelle toimintavuoden aikana. Anita Arho-Havrén, Kristiina Takala sekä Ann-Christine Wilhelmsson erosivat keskuksen palveluksesta. Raaseporin Isännöinti- ja Tilikeskus Oy Raaseporin Isännöinti- ja Tilikeskuksen palveluksessa oli 39 (39 edellisvuonna) henkilöä vuoden vaihteessa. Keskuksella oli keskimäärin 35 (36) henkilöä työsuhteessa vuoden aikana. Hallitus: Puheenjohtaja Holmgård Henry, jäsenet: Björklöf Lars, Sacklén-Sjöblom Klara Toimitusjohtaja: Grabber Tina Henkilöstö: Abrahamsson Linda, Barman Anna, Berndtsson Sari, Bäckman Tove, Carlström Gungerd, Ek Kristian, Eriksson Marlene, Forsström Tiina, Grönholm Petra, Gustafsson Martina, Harling Beatrice, Holmgård Ann-Christine, Holmqvist Peter, Hujanen Rosita, Jansson Ann-Mari, Karhu Aila, Kumén-Lindstedt Tuula, Laurén Fredrik, Lindström Petra, Nurmi Camilla, Nyholm Carina, Nyman Susanna, Parviainen Arja, Roth Magnus, Selenius Göran, Siebert Petra, Sjöholm Peter, Stenwall Jan-Henrik, Storgård Gunilla, Storås-Kulmala Marja, Swanson-Uggeldahl Margita, Söderberg Jessica, Söderling Christel, Törnroos Fredrik, Walls Christine, Westerlund Yvonne, Wigren Eva, Åkerfelt Jenny. Raaseporin Isännöinti- ja Tilikeskus Oy:n palvelukseen otettiin vuoden aikana Anna Barman, Sari Berndtsson, Kristian Ek ja Jan-Henrik Stenwall. Vuoden aikana Margaretha Lundin ja Henner Rejström siirtyivät eläkkeelle ja keskuksen palveluksesta erosivat Sjöberg Christer sekä Svartström Karola.

17 Raaseporin Notariaattikeskus Raaseporin Notariaattikeskuksen palveluksessa oli 4 (4 edellisvuonna) henkilöä vuoden lopussa. Keskuksella oli keskimäärin 4 (3) henkilöä työsuhteessa vuoden aikana. Hallitus: Puheenjohtaja Björklöf Lars, jäsenet: Sacklén-Sjöblom Klara, Enberg Mats Toimitusjohtaja: Antila Taina Henkilöstö: Fredenberg Pamela, Nordlund Carola, Råstedt Monica Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Osuuspankki Raaseporin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ylijäämän käytöstä päättäminen hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 18 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 16 ja enintään 22 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 19. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä 2 kertaa.

18 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4- jäseninen tarkastusvaliokunta.tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomioita erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keksusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomusket. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessintehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5-8 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä toimitusjohtajan lisäksi 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Poikkeuksen ikärajaa koskevaan sääntöön muodostaa hallituksen jäsenenä oleva toimitusjohtaja. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 10 kertaa. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa.

19 Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja ett pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Backman Ralf, ylilääkäri, Raasepori ( )* Varapuheenjohtaja Vuorio-Andersson Marika, myyjä, Kemiönsaari ( )* Muut jäsenet: Drugge Jan, agrologi, Kemiönsaari ( ) Eliasson Tom, tiemestari, Raasepori ( ) Hyvärinen Anita Anneli, aluepäällikkö, Hanko ( ) Ingberg Elisabet, sairaanhoitaja, Raasepori ( )* Johansson Rainer, asemapäällikkö, Raasepori ( ) Larila Keijo, asentaja, Hanko ( )* Liljeqvist Wilhelm, kauppat.opiskelija, Kemiönsaari ( ) Lindholm Mats, diplomi-insinööri, Raasepori ( ) Lindqvist Vidar, valokuvaaja, Raasepori ( ) Lundström Bernhard, kauppias, Raasepori ( ) Nummenmaa Arne, perusturvajohtaja, Raasepori ( ) Pellikka Jyrki, tulliylitarkastaja, Hanko ( ) Pihlström Karl-Gustav, rehtori, Raasepori ( ) Pietola Maria, yrittäjä, maanviljelijä, Raasepori ( ) Teljamo Marja, markkinointipäällikkö, Kemiönsaari ( ) Wessberg Nina, ohjaaja, Raasepori ( ) Virtanen Jaakko, maanviljelijä, Kemiönsaari ( ) suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Eklund Ola, Karjaa, synt insinööri tuoteryhmäjohtaja, johtoryhmän jäsen, Kuusakoski Oy Osuuspankki Raaseporin hallituksen puheenjohtaja Osuuspankki Raaseporin johtokunnan jäsen Keskeinen työkokemus: Oy Keräyspiste Ab:n toimitusjohtaja Romuliikkeiden Tukku Oy:n toimitusjohtaja Ser-Roll Oy:n toimitusjohtaja Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Karjaan kaupunginvaltuuston jäsen Karjaan kaupunginhallituksen jäsen Osuuspankki Raaseporin johtokunnan varapuheenjohtaja Osuuspankkikeskus OSK:n hallintoneuvoston jäsen Sydkustens Andelsbanksförbund, johtokunnan puheenjohtaja Osuuspankkikeskus OSK:n hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen BIR Non-Ferrous Metals Divisionin varatoimitusjohtaja