Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Sisällysluettelo Toimintakertomus 1 Pankin konsernin tuloslaskelma ja tase 22 Pankin tuloslaskelma ja tase 24 Pankin konsernin rahoituslaskelma 26 Pankin rahoituslaskelma 28 Pankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 30 Pankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Hallituksen allekirjoitus 75 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta 75 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 76 Helsingin OP Oyj Postiosoite: PL 670, Helsinki Käyntiosoite: Mikonkatu 13, Helsinki Puhelinvaihde , faksi helsingin@op.fi

2 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Avainlukuja Helsingin OP Oyj:n (Helsingin OP) vuosi 2011 oli uuden rakentamisen vuosi. Pankin strateginen tavoite uudistettiin. Pankin tavoitteena on saavuttaa johtavan vähittäispankin asema pääkaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellytti ja edellyttää merkittäviä investointeja niin henkilökuntaan kuin verkostoon. Vuonna 2011 Helsingin OP:n organisaatio uudistettiin täydellisesti ja lähes 350 pankkilaista vaihtoi paikkaa organisaation sisällä vuoden aikana. Tämän lisäksi pankkiin rekrytoitiin vuoden kuluessa enemmän henkilöitä kuin koskaan aikaisemmin pankin historian aikana (yli 200 uutta henkilöä). Runsaasta vaihtuvuudesta johtuen työsuhteiden kokonaismäärän kasvuksi jäi kuitenkin vain noin 70 henkilöä. Pankin toimintamalleja uudistettiin ja pankille perustettiin uudet yrityspankit sekä OP- Private Vantaa Tikkurilaan ja OP-Private Espoo Tapiolaan. Lisäksi pankille perustettiin uusi yrityskonttori Munkkivuoreen Lapinmäentielle. Verkko- ja puhelinpalveluyksikkö siirtyi uusiin tiloihin Tikkurilaan, henkilökuntakonttori Vallilaan ja Itä-Helsingin yrityspankki vaihtoi uusiin tiloihin Herttoniemessä. Myös Mikonkadun pääkonttorilla tehtiin merkittäviä muutoksia. Helsingin OP:n pankkiliiketoiminta kääntyi selvään kasvuun vuoden 2011 aikana. liiketoiminnan 11 prosentin ja miljoonan euron kasvu oli pankin koko historian toiseksi suurin vuotuinen euromääräinen kasvu. Erityisen voimakasta oli talletuskannan kasvu 862 miljoonaa euroa, eli lähes 27 prosenttia. Asiakasvarojen kasvu jäi kuitenkin 667 miljoonaan euroon rahastojen ja vakuutussäästöjen supistumisen vuoksi. Uusia asiakkaita pankki sai , mikä sekin oli edellisvuotta enemmän. Pankin liikevoitto heikkeni edellisvuodesta selvästi. Edellisvuodesta kohonnut korkotaso paransi korkokatetta, vaikka korot kääntyivät laskuun loppuvuodesta. Tulosta heikensivät pankin tekemät investoinnit, niin henkilökuntaan, verkostoon kuin markkinointiin. Talletussuojarahaston kannatusmaksu kasvoi 37 prosenttia, eli 1,2 miljoonaa euroa, kun talletussuojan piirin kuuluvien talletusten määrä laajeni. Vertailussa edellisvuoteen on syytä huomioida myös Optum Perintäpalveluiden myynnistä saatu voitto. Palkkiotuottokehitykseen vaikutti erityisesti sijoitusympäristön epävarmuudesta aiheutunut arvopaperikaupan nettotuottojen heikentyminen. Pankin arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista pysyivät kohtuullisina. Samoin rästit ja järjestämättömät saamiset pysyivät erittäin alhaisella tasolla. Pankin vakavaraisuussuhde parani johtuen osittain siirtymisestä sisäisten luottoluokitusten menetelmään luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa. Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 9,1 16,7-45,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 88,3 81,8 6,5 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,1 3,9-1,9 Vakavaraisuussuhde, % 10,4 9,6 Henkilöstö keskimäärin Asiakkaat ,2 OP-Pohjola-ryhmä Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola

3 2 Toimintaympäristö osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Helsingin OP on OP-Pohjola osk:n täysin omistama tytäryhtiö. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi. Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta. Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luotonkysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Sen sijaan talletukset lisääntyivät varsin vahvasti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alussa Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Pankin hallintoneuvosto valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi MMM, emba Olli Lehtilän. Olli Lehtilä aloitti tehtävässään rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana in kuuluu pankin lisäksi tytäryrityksenä Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy. in on yhdistelty myös osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 1:stä Helsingin OP:n omistusta vastaava osuus. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emopankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään pankin ja sen konsernin toimintaa emopankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Helsingin OP Pankin konserni.

4 3 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tulos Helsingin OP:lla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Milj. euroa Muutos, % 2009 Tuotot Korkokate 60,3 53,1 13,4 74,5 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 2,2 0,9 148,0 0,5 Palkkiotuotot, netto 30,3 31,0-2,2 27,0 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -0,7 0,2-509,0 2,0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,5 0,6-23,7 0,0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,2 0,0 296,1 0,2 Liiketoiminnan muut tuotot 1,1 8,8-87,4 12,9 Yhteensä 33,6 41,5-19,0 42,6 Tuotot yhteensä 93,8 94,6-0,8 117,0 Kulut Henkilöstökulut 37,8 34,8 8,5 35,0 Muut hallintokulut 26,2 24,7 6,4 24,5 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 3,3 3,6-8,4 3,6 Liiketoiminnan muut kulut 15,6 14,4 8,2 13,9 Kulut yhteensä 82,9 77,5 7,0 77,1 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 1,9 0,5 320,5 3,7 Liikevoitto (-tappio) 9,1 16,7-45,8 36,2 Viime vuodesta kohonnut korkotaso paransi korkokatetta, vaikka korot kääntyivät laskuun vuoden loppua kohti. Palkkiotuottoja kertyi lähes edellisvuoden tahtiin, vaikka sijoitusympäristön epävarmuus heikensi arvopaperipaperitoiminnan tuottoja. Pankilla on johdannaissopimuksia, joiden arvonmuutos kirjataan arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Korkokatteen suojaamiseksi hankitut johdannaiset erääntyivät vuoden 2011 aikana. Pankilla on voimassa 10 johdannaissopimusta, joilla on suojattu luottokannan korkotulovirtaa. Suojien nimellisarvojen yhteismäärä on 120 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen pienentyminen johtuu tehdystä kaupasta, jossa pankki myi Optum Perintäpalveluiden liiketoiminnan OP-Pohjola osk:lle. Optumin perimät jälkiperintäpalkkiot sekä kaupasta saatu myyntitulos kirjattiin viime vuonna liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntitulosta vuonna 2010 kirjattiin 1,8 miljoonaa euroa. Hallintokulujen kasvu johtui lähinnä henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstörahastoon jaksotettiin vuodelta 2011 kolme prosenttia palkoista. Myös henkilöstön työsuhteiden kokonaismäärä kasvoi vuoden aikana 68:lla. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat, kun luotto- ja takauskannasta kirjattiin aiempaa enemmän saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista pysyivät edelleen kohtuullisina. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä asiakkaille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin OP-bonusten rahana maksu päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP- Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista.

5 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Milj. euroa Muutos, % Talletuksista 0,5 0,5 0,6 Luotonannosta 9,0 9,1-1,8 Maksuliikkeestä 14,2 13,6 3,8 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 6,8 7,4-8,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 2,9 2,6 14,1 Takauksista 0,6 0,6 0,3 Vakuutusten välityksestä 12,2 11,6 5,7 Muut 5,9 5,5 6,1 Yhteensä 52,0 51,0 2,1 OP-bonukset -18,4-16,6 10,4 Palkkiotuotot yhteensä 33,7 34,4-2,0 Palkkiokulut 3,4 3,4-0,2 Palkkiotuotot, netto 30,3 31-2,2 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Milj. euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 3,8 1,6 142,1 Vähennykset -1,9-1,1 70,8 Arvonalentumisten nettomäärä 1,9 0,5 320,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,0 0,0 0,0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Muutos, % Tase 5 079, ,4 1, ,3 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 4 803, ,0 3, ,6 Saamistodistukset 33,5 33,3 0,6 33,3 Osakkeet ja osuudet 8,1 8,2-0,7 9,0 Talletukset 4 110, ,1 26, Oma pääoma 220,8 244,0-9,5 274,0 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 937,6 745,5 25,8 635,8 Talletukset kasvoivat voimakkaasti vuoden aikana. Asuntoluottojen kysyntä säilyi vilkkaana ja yrityksille myönnettyjen luottojen määrä kasvoi viime vuodesta. Taseen ulkopuolisia sitoumuksia nosti myönnetyt, mutta vuoden vaihteessa vielä nostamatta olevat luotot. Rahoitustoiminta Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana miljoonaa euroa eli 240 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli miljoonaa euroa (4 635) 1. Epävarmoista talousnäkymistä huolimatta luottokanta kasvoi euromääräisesti 1 Suluissa vertailuluku

6 5 Kiinteistöomistukset edellisvuotta enemmän. Helsingin OP välittää asiakkaille myös OP-Kotipankin kulutusluottoja sekä OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. siirsi myöntämiään asuntovakuudellisia luottoja OPAlle tilikauden aikana 498 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminta Milj. euroa Muutos, % Luotot omasta taseesta 4 802, ,8 3,6 OP-Asuntoluottopankin luotot 1 182,6 903,8 30,9 OP-Kotipankin luotot 86,2 84,0 2,6 Rahoitusyhtiöluotot 17,8 13,8 29,0 Rahoitustoiminta yhteensä 6 089, ,4 8,0 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 16,7 16,6 0,3 Nollakorkoiset saamiset 0,1 0,1-16,7 Yhteensä 16,8 16,7 0,2 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,34 0,36 0,0 Järjestämättömien saamisten seuranta on tiivistä ja määrä muodostuu suurelta osin jo perinnässä olevista yksittäisistä vastuista, joihin ei sisälly tulosvaikutteista tappioriskiä. Helsingin OP:n kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 32,1 32,9 Prosenttia taseesta 0,6 0,7 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1,0 0,8 Prosenttia taseesta 0,0 0,0 Käypä arvo 1,5 1,3 Nettotuotto, % -1,8-2,9 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 33,0 33,7 Prosenttia taseesta 0,7 0,7 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Pankilla ei ole enää sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä. Edellisen vuoden lopussa niihin sitoutunut pääoma oli 0,1 miljoonaa euroa. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,7 prosenttia taseesta (0,7). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa

7 6 olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei ole tehty arvonmuutoksia. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Kohteiden arvostuksen perustana ovat olleet Corbel Oy:n laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Sijoituskiinteistöihin ei ole tehty tilikauden aikana arvonkorotuksia eikä arvonkorotuksen peruutuksia. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus koostuu lähinnä myytävissä olevista rakentamattomista maa-alueista, joiden takia nettotuottoprosentti jäi negatiiviseksi. Tilikauden aikana tehtiin vaihtokauppa, jossa Paraisten Långholmen-saaren tontit vaihdettiin kolmeen rakentamattomaan tonttiin Hirsalassa. Saatujen tonttien kirjanpitoarvo on 0,2 miljoonaa euroa. Luovutettujen tonttien arvo on kirjanpidossa ollut vähäinen. Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin pysyivät lähes ennallaan ja olivat vuoden lopussa 34 miljoonaa euroa (33). Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä olivat 151 miljoonaa euroa (249). Lisäksi pankki on tehnyt sijoituksen OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 20 miljoonaa euroa (20). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrä pysyi lähes ennallaan. Realinvest Oy maksoi pääomavelan 0,1 miljoonaa euroa tilikauden aikana. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 5,9 miljoonaa euroa oli 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui asiakaspalvelutilojen uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit 2 655, ,8 35,1 Säästämistilit 221,9 223,7-0,8 Sijoittamistilit 1 200, ,8 17,2 Valuuttatalletukset 34,3 37,6-8,7 Yhteensä 4 110, ,1 26,5 Muut velat 0,1 0,2-54,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 4 110, ,3 26,5 Asiakasvarat Talletukset 4 110, ,1 26,5 Sijoitusrahastot 445,4 613,8-27,4 Vakuutussäästöt 453,1 479,8-5,6 Asiakasvarat yhteensä 5 008, ,6 15,4

8 7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, vähenivät 581 miljoonaan euroon (1 388). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Oman pääoman määrä pieneni ja oli 221 miljoonaa euroa (244). Osinkoa pankki jakoi vuoden 2011 keväällä 10,3 miljoonaa euroa. Poistoeroa taseesta purkautui 0,3 miljoonaa euroa sen johdosta, että evl-poistot tehtiin täysimääräisinä ja ne olivat määrältään pienemmät kuin suunnitelmapoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 28 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Helsingin OP:n vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvut on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Pankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat Milj. euroa Ensisijaiset omat varat 284,5 286,7 Osakepääoma 7,7 7,7 Muut ensisijaiset omat varat 278,7 279,3 - Aineettomat hyödykkeet -1,9-0,4 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista -34,5-3,0 Toissijaiset omat varat 0,0 0,0 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 0,0 0,0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0,0 0,0 Omat varat yhteensä 250,0 283,7 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 250 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 221 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 29 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (84,2). Laskennalliset verosaamiset vähennetään omista varoista silloin, kun ne on laskettu tappioista (12,7). Toissijaisiin omiin varoihin ei lueta rahavirran suojauksesta kirjattua käyvän arvon rahastoa (1,4). Ensisijaisista omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet (1,9) sekä suunniteltu voitonjako (4,5). Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja

9 8 rahoituslaitoksiin (3,0) sekä arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (31,5). Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella pankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa asti. Euroopan pankkiviranomainen (EBA) asetti syksyllä 2011 merkittäville eurooppalaisille pankeille yhdeksän prosentin vähimmäisvaatimuksen Core Tier 1-vakavaraisuudelle. EBAn lokakuussa tekemässä testissä OP-Pohjola-ryhmä ylitti selkeästi testin tiukennetutkin vaatimukset, koska ryhmän vakavaraisuus on vahva ja valtiolainoihin liittyvät riskit pienet. EBAn testissä käyttämillä kesäkuun lopun tiedoilla laskettu ryhmän Core Tier 1 -vakavaraisuus oli tuolloin 11,5 prosenttia. Pohjolan tiedot sisältyivät OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuusarvioon. Vuoden vaihteessa ryhmän vakavaraisuus on edelleen erittäin vahva. Core Tier 1 -vakavaraisuus oli 14,0 prosenttia. Omien varojen määrä ylitti finanssiryhmän lakisääteisen vähimmäistason 2,5 miljardilla eurolla. Omien varojen vaatimus Milj. euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 0 0,0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0,1 Yritysvastuut 0,4 93,0 Vähittäisvastuut 0 123,7 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0,6 Muut erät 0 3,6 IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB -vastuut (PD) 105,3 Luottolaitos- ja 1) sijoituspalveluyritysvastuut 0,0 Yritysvastuut 1) 105,3 IRB-vastuut (PD, LGD, CF) 47,7 Vähittäisvastuut 2) 47,7 Kiinteistövakuudelliset 32,4 Muut 15,3 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset 0,3 PD/LGD-menetelmä 0,1 Yksinkertainen menetelmä 0,3 Pääomasijoitukset 0,3 Muut erät 3,6 Luottoriski yhteensä 157,3 220,9 Markkinariski 3) 0,0 0,0 Operatiivinen riski 14,2 15,1 Muut omien varojen vaatimukset 4) 20,5 Yhteensä 192,0 236,0 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk. Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä.

10 9 Vakavaraisuus Milj. euroa Omat varat yhteensä 250,0 283,7 Ensisijaiset omat varat 250,0 283,7 Omien varojen vaatimus 192,0 236,0 Vakavaraisuussuhde, % 10,4 9,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 10,4 9,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 14,0 12,8 * Omat varat ja vakavaraisuus on laskettu Basel II -standardien mukaisesti. Yritys-, luottolaitos- ja vähittäisvastuissa on käytetty sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRBA) alkaen on käytetty IRBAa Pohjola Oyj:n yritysvastuissa sekä oman pääoman ehtoisissa sijoituksissa, muissa vastuuryhmissä on käytetty luottoriskin standardimenetelmää. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Helsingin OP Pankin konserni Pankin konsernin liikevoitto pieneni 49,6 prosenttia ja oli 9,0 miljoonaa euroa (17,8). n tase oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 010). n vakavaraisuussuhde oli 10,2 prosenttia (9,7). Omat varat olivat 245 miljoonaa euroa (287), josta ensisijaiset omat varat 245 miljoonaa euroa (290). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 192 miljoonaa euroa (238) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 157 miljoonaa euroa (221), operatiivinen riski 15 miljoonaa euroa (17) ja muut omien varojen vaatimukset 19 miljoonaa euroa. n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 2,5 prosenttia (4,1 ja 8,9), koko pääoman tuotto (ROA) 0,2 prosenttia (0,3 ja 0,6), omavaraisuusaste 6,0 prosenttia (6,1 ja 7,0) ja kulujen suhde tuottoihin 89,2 prosenttia (82,2 ja 66,8). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Helsingin OP kuuluu osuuspankkien yhteenliittymään, jonka yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja

11 10 OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja 29,7 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,1 3,9 8,5 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,1 0,3 0,6 Omavaraisuusaste, % 6,0 6,1 7,0 Kulujen suhde tuottoihin, % 88,3 81,9 65,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), %

12 11 Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut jäsenpankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman laajasti vuosittain. Pankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle.

13 12 Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla on yksi asiakaskokonaisuus, jonka asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittää luottolaitoslain mukaisen rajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Asiakasriskistä 25 prosentin ylittävä määrä on 28 miljoonaa euroa. Tämän asiakaskokonaisuuden rahoitukseen on saatu OP-Pohjola osk:n poikkeuslupa. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 86,2 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 107,2 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,03 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,3 prosenttia luotto- ja takauskannasta. toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien

14 13 hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. liiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen jäsenpankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan jäsenpankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Helsingin OP ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,7 prosenttia taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli -1,8 prosenttia. Pankin sijoituskiinteistöt ovat lähinnä myytävissä olevia rakentamattomia maa-alueita, joiden takia nettotuottoprosentti jäi negatiiviseksi. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena vuosittain. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta.

15 14 Asiakkaat ja palveluverkosto sai vuoden 2011 aikana uutta asiakasta. Kaikkiaan pankilla oli vuoden 2011 lopussa ( ) asiakasta. Pankilla on 37 toimipistettä sekä Verkko- ja puhelinpalvelut -yksikkö, joista kaikista asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Konttorit tarjoavat täyden palvelun yksityisasiakkaille ja päivittäistä rahaasioiden hoitoa pienille yrityksille. Yritys- ja yhteisöasiakkaita palvelevat yrityspankit Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Henkilökohtaisen palvelun rinnalla Helsingin OP tarjoaa kattavat ja pankin aukioloajoista riippumattomat palveluvaihtoehdot. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan pankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin myös Suomessa toimivien pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP- Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on 27 toimipistettä, joista 16 sijaitsee Helsingin OP:n toimipisteen yhteydessä. Näiden lisäksi Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on toimipisteitä Haagassa, Herttoniemessä, Vuosaaressa, Kampissa, Ullanlinnassa, Leppävaarassa, Tapiolassa, Matinkylässä, Varistossa, Korsossa, Sipoossa. Henkilöasiakkaat Yritys- ja yhteisöasiakkaat Pankin henkilöasiakastoiminto organisoitiin kokonaan uudestaan vuonna Aikaisemman viiden konttoriryhmän sijaan konttorit organisoitiin kolmeen alueeseen. Uusien asiointikanavien toimivuuteen panostettiin lisää ja Verkko- ja puhelinpalvelun ympärille rakennettiin neljänneksi kokonaisuudeksi Uudet kanavat alue. Uusi organisaatio saatiin toimimaan hyvin. Merkittävimmän haasteen muodosti henkilöstön poikkeuksellisen voimakas vaihtuminen. Kesän aikana rahoitusneuvotteluja ei pystytty toteuttamaan asiakkaiden odottamassa tahdissa. Loppuvuodesta henkilömäärä saatiin lähes tavoitetasolle, mutta henkilöstö on edelleen melko kokematonta tehtävissään. Asuntoluottokanta kasvoi vuoden aikana 8,3 prosenttia. Muiden henkilöasiakasluottojen määrä kasvoi yhden prosentin. Uusia luottoja nostettiin miljoonaa euroa eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden lopussa asuntoluottokanta oli miljoonaa euroa, joka sisältää OP- Pohjola-ryhmän asuntoluottopankkiin välitetyt luotot. Muiden henkilöasiakasluottojen määrä oli 747 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkaiden finanssivarallisuus (talletukset, sijoitusrahastot, vakuutussäästöt, joukkovelkakirjalainat ja osakkeet) pysyi ennallaan vuoden aikana. Kasvua kertyi talletuksista 19 prosenttia. Sijoitusrahastosijoitusten arvo laski 26 prosenttia ja vakuutussäästöjen arvo viisi prosenttia. Myös osakesijoitukset pienenivät 26 prosenttia ja erilaisten joukkovelkakirjalainojen määrä pieneni yhden prosentin. Vuoden lopussa henkilöasiakkaiden talletukset olivat miljoonaa euroa, sijoitusrahastopääomat 394 miljoonaa euroa, vakuutussäästöt 442 miljoonaa euroa, osakesijoitukset 713 miljoonaa euroa ja joukkovelkakirjalainat 123 miljoonaa euroa. Markkinoilla vallitsevan yleisen epävarmuuden vuoksi yritysten kapasiteetti-investointitarpeet ovat edelleen olleet vähäisiä. Matala korkotaso yhdistettynä yritysjärjestelyihin sekä uudis- ja korjausrakentamiseen ovat kuitenkin pitäneet rahoituskysynnän hyvällä tasolla. Epävarmuus on toisaalta ruokkinut talletuskasvua, joka on ollut poikkeuksellisen hyvällä tasolla. Yritysluottokanta kasvoi 11,7 prosenttia ja oli vuoden lopussa miljoonaa euroa. Kannan kasvu saavutettiin 574 miljoonan euron uusluotonannolla.

16 15 Yritys- ja yhteisöasiakas -liiketoiminnon talletuskanta oli miljoonaa euroa (1 121). Asiakasvarat yhteensä olivat miljoonaa euroa (1 243). Yritysasiakkaiden lukumäärä vuoden vaihteessa oli OP-Private Vuosi 2011 oli sijoittajalle varsin haastava. Alkuvuoden optimismi haihtui vuoden kuluessa eurokriisin ottaessa yhä enemmän tilaa otsikoissa. Privaten mallisalkuissa vuosi sujui kaksijakoisesti. Koko vuoden osalta osakesalkku voitti vertailuindeksiään 3,12 prosenttia tuottaen 21,81 prosenttia. Rahastosalkuissa tuotto jäi koko vuoden osalta indeksistään 4,28 prosenttia tuottaen 8,36 prosenttia. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankissa on käytössä myös johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Lisäksi pankissa on käytössä henkilöstölle erillinen lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä, joka koostuu yksikkö- ja henkilökohtaisista palkkioista. Henkilöstö Vuoden aikana tapahtui paljon henkilöstömuutoksia. Henkilöstön työsuhteiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 830. Se kasvoi vuoden aikana 68 työsuhteella edellisen vuoden vastaavasta 762 työsuhteesta. Keskimäärin vuoden aikana työsuhteessa oli 791 henkilöä. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 788, jossa on mukana myös syyskuussa 2010 myydyn Optumin henkilökuntaa 38 henkilöä. Rekrytointi oli hyvin vilkasta johtuen toisaalta alkuvuoden suuresta vaihtuvuudesta ja toisaalta uuden organisoinnin ja kasvun edellyttämästä henkilöstötarpeesta. Uusia vakinaisia työsuhteita oli 214 ja päättyneitä vakituisia työsuhteita 122. Keväällä toteutettiin onnistuneesti laajamittainen ja uudentyyppinen rekrytointikampanja. Syksyllä rekrytointia toteutettiin mm. uudella oppisopimusmallilla. Vuoden aikana panostettiin sisäiseen koulutukseen ja perehdyttämiseen. Perehdyttämistä tuettiin myös uuden keskitetyn perehdyttämismallin avulla. Lisäksi toteutettiin useita pankkityön koulutusohjelmia osaamisen laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Osaamisen arviointiin ja kehittämiseen liittyvä toimintamalli uudistettiin. Vuoden aikana koko henkilöstö osallistui yksiköittäin järjestettyyn arvopäivään. Työhyvinvointi nostettiin vuoden alussa tärkeänä asiana esille. Työhyvinvoinnin kehittämisen pohjaksi tehtiin keväällä työhyvinvointitutkimus ja sitä seurasivat useat workshopit, johon osallistui henkilöstöä eri yksiköistä. Eri kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja käytäntöön vieminen jatkuu vuoden 2012 puolella. Pankissa tehtiin vuoden lopussa myös henkilöstötutkimus, jonka pohjalta kukin yksikkö suunnittelee omat kehittämistoimenpiteet alkuvuoden 2012 aikana. Henkilöstöä on lisäksi kannustettu liikkumaan eri tavoin ja huolehtimaan fyysisestä kunnosta.

17 16 Helsingin OP Pankin hallinnointijärjestelmä Yhtiökokous Helsingin OP:n omistaja käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta ja päätettävä seuraavista asioista: - tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta - toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen ja konsernitaseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta - vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle - palkkion määräämisestä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, jäsenille ja tilintarkastajille - hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä ja - valittava hallintoneuvoston jäsenet sekä tilintarkastajat ja tarvittaessa varatilintarkastaja. Yhtiökokous pidettiin Hallintoneuvosto Pankin toimintaa valvoo hallintoneuvosto, johon kuuluu kuusitoista (16) jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan varsinaisesta yhtiökokouksesta kolmen vuoden kuluttua seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes toimiajan mukaan. Hallintoneuvoston jäsenten eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen tai niiden konsolidointiryhmiin kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallintoneuvoston jäsen saa kuitenkin kuulua vain hallintoneuvoston suostumuksella. Hallintoneuvoston tehtävänä on yhtiöjärjestyksen mukaan valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvoston on erityisesti: - vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä sekä valittava ja vapautettava hallituksen jäsenet sekä määrättävä edellä mainittujen muiden kuin toimitusjohtajan tai toimitusjohtajan varamiehen palkkaedut - valittava ja vapautettava toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ennen kuin toimitusjohtajan toimi täytetään tai toimitusjohtaja vapautetaan tehtävästään, on asiasta hankittava lausunto osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 3 :ssä tarkoitetulta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöltä, jolle on lausuntoa varten toimitettava tointa hakeneiden hakemusasiakirjat; - annettava varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä tilintarkastuskertomuksesta; sekä - käsiteltävä muut hallintoneuvostolle lain mukaan kuuluvat tehtävät. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä kolme kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Helsingin OP:n yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja pankin toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan kolmijäsenisen tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että Helsingin OP:tä ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.