TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Alajärven Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-19 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 67 Hallituksen allekirjoitus 67 Hallintoneuvoston lausunto 67 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1 ALAJÄRVEN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Alajärven Osuuspankin liikevoitto pysyi edellisvuoden 1,2 miljoonan euron tasolla. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta 0,3 miljoonaa euroa, mutta palkkiotuotot kasvoivat lähes 0,2 miljoonaa euroa.. Myös sijoitusten myyntivoitot paransivat tulosta lähes 0,6 miljoonalla eurolla. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat alle 0,1 miljoonaa euroa. Talletuskanta pieneni hieman, ollen 171,6 miljoonaa euroa. Luottokanta kasvoi 213,5 miljoonaan euroon. Pankkitoiminta yhteensä oli vuoden lopussa 430,3 miljoonaa euroa, missä kasvua 11,6 miljoonaa euroa. Vakavaraisuussuhde parani hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen, ollen 35,7 % Pankin omat varat kasvoivat 40,1 miljoonaan euroon. Tästä 38,7 miljoona euroa on ensisijaisia omia varoja. Järjestämättömien luottojen määrä pysyi varsin matalalla tasolla, ollen alle 1,3, miljoonaa euroa, mikä on 0,6 % luotto- ja takauskannasta. Pankin omistajajäsenten määrä lisääntyi 122 jäsenellä 6947 jäseneen. Heille maksettujen OPbonusten määrä oli lähes 0,8 miljoonaa euroa. Op-bonuksilla jäsenet voivat maksaa pankin palvelumaksuja, OPKK:n välityspalkkioita ja henkilökohtaisia Pohjolan vakuutusmaksuja. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,0 Kulujen suhde tuottoihin, % 70,8 68,6 2,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 2,7-0,2 Vakavaraisuussuhde, % 35,7 33,5 2,2 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Alajärven Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

3 2 Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan ja se on voimassa vuosina Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 46,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 aikana toimialueelta on lopettanut toimintansa Myllyahon Saha Oy ja Honkarakenne oyj on siirtänyt toimintansa Karstulaan. Näiden seurauksena toimialueeltamme on loppunut tai siirtynyt pois yli 100 työpaikkaa. Vuoden lopulla Keitele Timber Oy on aloittanut sahauksen entisellä Myllyahon Saha Oy:n tehdasalueella, joten toive puuteollisuuden valoisammista ajoista on näkyvissä. Toimialueemme vetovoimaisuus on parantunut uuden uimahallin ja jäähallin valmistumisen myötä. Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa rakensi Alajärvelle uuden S-Marketin, minkä ansiosta uusia työpaikkoja syntyi useita kymmeniä lisää. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Edustajiston vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Alajärven Osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä perinteisen postiäänestyksen lisäksi. Alajärven Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tammikuussa 2014 Alajärven Osuuspankki on myynyt Asunto Oy Alajärven Apilarinteestä 45 m2 asuinhuoneiston ja Asunto oy Alajärven Lehtosalosta 70 m2 asuinhuoneiston. Alajärven Osuuspankilla ei ole ollut muita olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

4 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,9 715 Palkkiotuotot, netto ,4 750 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,7-625 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,2 2 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,9-15 Liiketoiminnan muut tuotot ,8 65 Yhteensä Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut , Muut hallintokulut , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,5 63 Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,4 87 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) , Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat vertailukauden tasolla. Palkkiotuotot kasvoivat hieman. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotto oli positiivinen johtuen sijoitusten realisoinnista. Kulut olivat vertailukauden tasolla pankkiverosta huolimatta. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Muutos, % Talletuksista ,8 Luotonannosta ,5 Maksuliikkeestä ,6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,4 Takauksista ,3 Vakuutusten välityksestä ,9 Muut ,8 Yhteensä ,9 OP-bonukset ,6 Palkkiotuotot yhteensä ,1

5 4 Palkkiokulut ,5 Palkkiotuotot, netto ,4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,5 Vähennykset ,8 Arvonalentumisten nettomäärä ,4 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,03 0,1 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 55,6 milj. euroa eli 8,1 milj euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 213,5 milj. euroa (207,6). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 4 milj. euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,9 Nollakorkoiset saamiset Yhteensä ,7 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,6 0,5 0,1 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä.

6 5 Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,7 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,4 0,4 Käypä arvo Nettotuotto, % 3,7 5,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 1,1 1,2 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 1,1 prosenttia taseesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 4,0 milj. euroa (2,2). Osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo 17,6 milj. euroa oli 0,8 milj. euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 0,2 milj. euroa säilyi edellisvuoden tasolla. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista.

7 6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit ,9 Säästämistilit ,4 Sijoittamistilit ,7 Valuuttatalletukset Yhteensä ,5 Muut velat ,2 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 20,0 milj. euroon (11,8). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma säilyi lähes entisellä tasolla ollen 4,3 milj. euroa (4,3). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 0,7 milj. euroa ja lisäosuuspääomaan 3,6 milj. euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä ,45 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,0 prosenttia 35,5 milj euroon (34,5). Luottotappiovarausta kasvatettiin 0,75 milj.euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa Ensisijaiset omat varat Oma pääoma Käyvän arvon rahasto Arvonkorotusrahasto 0 0

8 7 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla Palautettavat osuuspääomat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Suunniteltu voitonjako Tilintarkastamaton voitto 0 0 Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 0- Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä 0 0- Ydin omat varat *) yhteensä Pääomalainat 0 0- Toissijaisten omien varojen alijäämä 0 0- Siirto ydin omiin varoihin 0 0- Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat 0 0- Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) Arvonkorotusrahasto 0 0- Debentuurilainat 0 0- Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 0- Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 0 0- Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 40,1 milj euroa (37,7). Taseen osoittama oma pääoma oli 35,5 milj euroa (34,5). Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin parani, vaikka muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel 1 lattia) kasvoivat enemmän. Basel 1 lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 2 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 2 1 Yritysvastuut 10 9 Vähittäisvastuut 0 0- Muut erät 0 0- IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja 1) sijoituspalveluyritysvastuut 0 0- Yritysvastuut 1)

9 8 Vähittäisvastuut 2) Kiinteistövakuudelliset Muut Oman pääoman ehtoiset sijoitukset PD/LGD-menetelmä Yksinkertainen menetelmä Pääomasijoitukset Pörssilistatut sijoitukset Muut Muut erät Luottoriski yhteensä Selvitysriski 0 0- Markkinariski 3) Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 35,7 33,5 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 34,4 32,9 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuussuhde vahvistui 35,7 prosenttiin koska pankki teki tulosta ja omien varojen vaatimus pieneni hiukan. Luottokannan kasvusta huolimatta omien varojen vaatimuksen pieneneminen selittyy uusluotonmyynnin kohdentamisesta vähempiriskiseen luottokantaan. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

10 9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 2,7 2,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,5 0,4 Omavaraisuusaste, % 17,5 17,3 17,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 70,8 68,6 72,2

11 10 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta.

12 11 Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 24,9 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, ei ollut lainkaan. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli euroa.pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,6 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään

13 12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 86,0 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,7 prosenttia eli hieman edellisvuotista pienempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu

14 13 analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi aluekonttori Soinissa. Molemmissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 122 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa ei ole käytössä johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmää. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Henkilöstö Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa 32 henkilöä. Vuotta aikaisemmin määrä oli 30 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Alajärven Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 20 ja enintään 42 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 34.

15 14 Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Hallintoneuvosto Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle (/edustajiston kokoukselle) lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 7 ja enintään 35 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 25. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti.

16 15 Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 7 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 62 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto, jonka toimikausi loppui valittiin vuonna 2007 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 50,2. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyi vuonna 2013 järjestettyyn uuden edustajiston valintaan, tämän vaalin äänestysprosentin ollessa 40,34.

17 16 Edustajiston jäsenet, toimikausi saakka Akonniemi Aulis, yrittäjä, Soini Alatalo Ari, autonkuljettaja, Soini Etula Jorma, konttorinjohtaja (eläkeläinen), Alajärvi Hakala Harri, työnjohtaja, Alajärvi Hautamäki Raimo, maanviljelijä (eläkeläinen), Alajärvi Hietala Kimmo, maanviljelijä, Alajärvi Huvila Irene, liikkenharjoittaja, Soini Hänninen Tapani, autoilija, Alajärvi Ikonen Olli, maanviljelijä, Alajärvi Joensuu Veikko Antero, maanviljelijä, Alajärvi Kalliomaa Turo, paloesimies, Alajärvi Kantola Erkki, sosiaalijohtaja (eläkeläinen), Alajärvi Kariluoma Markku, myyntipäällikkö, Alajärvi Keijonen Sisko, viinitilan emäntä, Alajärvi Kivipelto Taavi, maanmittausinsinööri, Alajärvi Källi Mikko, maanviljelijä, Soini Laasala Jani, maanviljelijä, Alajärvi Laukkonen Sari, palkanlaskija, Soini Luoma-aho Lasse, panel-linjan työntekijä, Alajärvi, alkaen Mäntyniemi Timo, yrittäjä/maanviljelijä, Alajärvi Nurmi Jukka, maanviljelijä, Alajärvi Ojajärvi Antti, maanviljelijä, Alajärvi, saakka Olli Eila, sairaanhoitaja, Alajärvi Pajala Paavo, maanviljelijä, Alajärvi Peltokangas Kari, tuotannonsuunnittelija/maanviljelijä, Alajärvi Penninkangas Risto, yrittäjä, Alajärvi Pitkäkangas Jalo, myyjä, Alajärvi Rannila Kyösti, hankintapäällikkö, Soini Salo Juha, kirjanpitäjä, Soini Turja Arto, yrittäjä, Alajärvi Tynjälä Kari, levyseppähitsaaja, Alajärvi Veikkola Leena, laboratorionhoitaja (eläkeläinen), Alajärvi Viirumäki Arja, myyjä, Soini Yli-Juuti Juha Pekka, maanviljelijä/hieroja, Alajärvi Ylätalo Pirkko, yritysneuvoja, Soini Edustajisto, toimikausi alkaen Edustajiston jäsenet Akonniemi Aulis, yrittäjä, Soini Alatalo Ari, autonkuljettaja, Soini Etula Jorma, konttorinjohtaja (eläkeläinen), Alajärvi Hakala Asko, maalari / yrittäjä, Alajärvi Hakala Harri, työnjohtaja, Alajärvi Harjula Toni, toimitusjohtaja, Alajärvi Herttola Johannes, maanviljelijä, Alajärvi Hietala Kimmo, maanviljelijä, Alajärvi Huvila Juha, kauppias, Soini Isotalo Antti-Jussi, palopäällikkö, Alajärvi Joensuu Veikko Antero, maanviljelijä (eläkeläinen), Alajärvi Kantola Erkki, sosiaalijohtaja (eläkeläinen), Alajärvi Kantonen Orvo, hirsityöntekijä, Alajärvi Kariluoma Markku, myyntipäällikkö, Alajärvi Keijonen Sisko, viinitilan emäntä, Alajärvi Kivipelto Taavi, maanmittausinsinööri, Alajärvi Kortesaari Tuomo, maanviljelijä, Alajärvi Laasala Jani, maanviljelijä, Alajärvi Laukkonen Sari, palkanlaskija, Soini

18 17 Nurmi Jukka, maanviljelijä, Alajärvi Ojajärvi Seija, yrittäjä, Soini Olli Eila, sairaanhoitaja, Alajärvi Parkkonen Sari, terveydenhoitaja, Alajärvi Penninkangas Risto, yrittäjä, Alajärvi Penttilä Taina, maatalouslomittaja, Alajärvi Pesu Lasse, pastori, Alajärvi Puronhaara Markku, rehtori, Soini Rantala Kai, toimitusjohtaja, Alajärvi Salo Juha, kirjanpitäjä, Soini Salo Kati, turkistarhatyöntekijä/kennelyrittäjä, Alajärvi Turja Arto, yrittäjä, Alajärvi Uusipaikka Tomi, maanviljelijä, Alajärvi Viirumäki Arja, myyjä, Soini Vistiaho Marjo, korkeakouluopetuksen koordinaattori, Alajärvi Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Tallbacka Tapani, (1996, 2014), valokuvaaja, Alajärvi Varapuheenjohtaja Saarenpää Tuula (1992, 2016), liikkeenharjoittaja, Soini * Muut jäsenet: Finnilä Pentti, (2000, 2015), maanviljelijä, Lappajärvi Hautamäki Heikki, (1983, 2015), ympäristönhoitaja, Alajärvi Heikkilä Lasse, (1986, 2016), metsätalousyrittäjä, Alajärvi * Jaatinen Kirsti, (1983, 2014), myyjä, Alajärvi Joensuu Antti, (2006, 2015), opettaja, Alajärvi Kantola Juha, (1995, 2016), maanviljelijä, Soini Kataja Aino, (1990, 2014), opettaja, Alajärvi Kujala Hannu, (2000, 2014), kirkkoherra, Alajärvi Kukkola Hannu, (1993, 2014), huoltomies, Soini Kyrönlahti Tarja, (1995, 2016), kirjastotoimenjohtaja, Alajärvi Luoma Juha, (1998, 2016), maanviljelijä, Soini Matintupa Jukka-Pekka, (1987, 2014), sorvaaja, Alajärvi, * Mäkelä Eira, (1979, 2015), taksiautoilija, Alajärvi Mäkinen Tuomo, (1989, 2016), opettaja, Alajärvi Nurmela Jarmo, (2000, 2014), apulaisjohtaja, Alajärvi Palomäki Hilkka, (2011, 2015), sosionomi, Soini Peltokangas Eero, (1998, 2016), maanviljelijä, Alajärvi Piipponen Aarne, (1996, 2014), toimitusjohtaja, Soini Rinne Alarik, (1995, 2016), koneenkuljettaja, Soini Saarenmaa Heikki, (1983, 2014), maatalouslomittaja, Alajärvi Talvitie Eija, (1985, 2015), emäntä, Alajärvi Tuomela Teija, (2012, 2015), terveydenhoitaja, Alajärvi Yliaho Maija, (2000, 2014), agronomi, Alajärvi Suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Harju Raimo, yrittäjä, Alajärvi Varapuheenjohtaja Mustaniemi Arto, toiminnanjohtaja, Soini

19 18 Muut jäsenet Kotanen Tapani, talousjohtaja, Alajärvi Leivo Jari, toimitusjohtaja, Alajärvi Yli-Sikkilä Inga, yrittäjä, Alajärvi Yli-Sissala Anne, opettaja, Alajärvi Toimitusjohtaja Jari Leivo, 51 vuotta, osuuspankin palvelukseen vuonna 1992, toimitusjohtaja alkaen. Johtoryhmän kokoonpano Holkko Riitta, pankinjohtaja Leivo Jari, toimitusjohtaja Penninkangas Mauri, pankinjohtaja Viinamäki Jaakko, yritysrahoituspäällikkö Tilintarkastajat Edustajiston valitsemina vuoden 2013 tilintarkastajana on toiminut KHT Hannu Paunikallio ja varatilintarkastajana KHT Hans Bertell. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Risto Kleimola suoritti osuuspankin tarkastuksen elokuussa Vakavaraisuuden hallinnan seurantakokous pidettiin johon osallistui hallituksen lisäksi tarkastaja Risto Kleimola ja tarkastusvaliokunnan jäsenet. Pankillemme ei kohdistunut sisäistä tarkastusta vuonna Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Pankin toimialueella tulevaisuuden näkymät ovat kohtuullisen hyvät. Toimialueen vetovoimaisuuteen on panostettu merkittävästi ja valtaosalla yrityksistä on hyvässä taloudellisessa kunnossa. Alajärvelle on vuodelle 2014 aikana suunnitteilla useita merkittäviä asuntorakennushankkeita. Alajärven Osuuspankin vuoden 2014 tulos tullee paranemaan hiukan edellisen vuoden tuloksesta, koska korkokate on parantumassa edellisen vuoden erittäin matalasta tasosta. Parantuvasta korkokatteesta huolimatta pankin tavoitetuloksen kertymiseen on monia suuria haasteita. Suurimmat haasteet ja epävarmuus tulee uusista viranomaissääntelyistä, jotka luovat paineita koko pankkisektorille.

20 19 Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,34 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,26 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,25 prosenttia eli yhteensä ,63 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,63 euroa siirretään käyttörahastoon. Alajärvellä 28.tammikuuta 2014 Alajärven Osuuspankki Hallitus