KYMIJOEN OSUUSPANKKI Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin rahoituslaskelma

Transkriptio

1 LOPPUTILITYS Osuuspankin nimi KYMIJOEN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase n rahoituslaskelma Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 81 Hallituksen allekirjoitus 81 Hallintoneuvoston lausunto 81 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1 KYMIJOEN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kymijoen Osuuspankin ylimääräinen osuuskuntakokous hyväksyi äänestyksen jälkeen hallituksen esityksen Kymijoen Osuuspankin sekä Kouvolan Seudun Osuuspankin, Kotkan Seudun Osuuspankin, Haminan Seudun Osuuspankin ja Virolahden Osuuspankin kombinaatiosulautumisesta perustamalla uusi Kymenlaakson Osuuspankki. Sulautumisen tarkoituksena on turvata nyt samalla talousalueella toimivien pankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa paikallisen pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Sulautuminen merkitään kaupparekisteriin , jolloin Kymijoen Osuuspankin toiminta lakkaa itsenäisenä. Uusi Kymenlaakson Osuuspankki aloittaa toimintansa Pankin pääkonttorina toimii Kouvolan Seudun Osuuspankin entinen pääkonttori Kouvolassa. Kymenlaakson Osuuspankin kotipaikkana on Kotka. Kymijoen Osuuspankin pääkonttorista muodostuu uuden pankin Inkeroisten konttori. Myllykosken konttorin toiminta jatkuu ennallaan. Kymijoen Osuuspankin jäsenet ovat ilman eri hakemusta Kymenlaakson Osuuspankin jäseniä ja säilyttävät heille kuuluvat oikeutensa. Fuusiotilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu väliseltä ajanjaksolta. Kymijoen Osuuspankin vertailukelpoinen tulos parani edellisvuoden vastaavasta hetkestä ( ). Korkokate ja palkkiotuotot kasvoivat, kun taas tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista vähenivät. Hallintokulut ja liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuoteen nähden. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä lisääntyivät. Talletuskanta vuoden vaihteesta kasvoi ripeästi. Luottokanta pieneni ja vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Myös asiakas- ja jäsenmäärät kasvoivat selvästi. Avainlukuja Avainlukuja Liikevoitto, 1000 euroa Kulujen suhde tuottoihin, % 60,3 71,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,5 4,3 Vakavaraisuussuhde, % * 34,0 33,3 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet * Vakavaraisuussuhde kaudelta 2012 esitetään tilanteesta johtuen kvartaaliraportoinnista OP-Pohjola-ryhmä Kymijoen Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä.

3 2 Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Vuoden alussa luottamus maailmantalouteen koheni, mutta loppukevään aikana tunnelmat synkkenivät euroalueen velkakriisin kärjistymisen johdosta. Tämä on näkynyt osakekurssien laskuna ja epävarmuuden lisääntymisenä. Euroopan keskuspankin toimet paransivat vuoden alussa luottamusta euroalueen talouteen. EKP tarjosi pankeille pitkäaikaista rahoitusta lievittääkseen markkinajännitteitä ja helpottaakseen pankkien varainhankintaa. Runsaan likviditeetin johdosta markkinakorot laskivat. Keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 1,00 prosentissa. Tyyneys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun rahoitusmarkkinoiden huolet Espanjan pankkisektorista ja Kreikan poliittisesta tilanteesta voimistuivat uudelleen toukokuussa. Epävarmuus euroalueen talousnäkymien suhteen on siten lisääntynyt. Suomen talous kasvoi vuoden alussa lähes kahden prosentin vauhtia. Verrattain myönteinen kehitys oli pitkälti peräisin kotitalouksien kulutuksen lisääntymisestä. Vähittäis- ja autokauppa kasvoivat tuntuvasti, osin poikkeustekijöiden takia. Myös työmarkkinoiden tila oli suotuisa. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni. Sen sijaan investointien ja viennin kehitys oli varsin vaatimatonta. Asuntoluottokannan kasvuvauhti on pysynyt velkakriisin aikana Suomessa vakaana. Vuosikasvu on ollut jo runsaat kaksi vuotta noin 6 prosentissa. Sen sijaan yritysluottokannan vuosikasvu kiihtyi viime vuoden loppupuolella ja huhtikuussa vuosikasvu oli 8 prosentissa. Suomen Pankin mukaan yritysluottokannan vuosikasvu on ollut vuoden 2012 aikana nopeampaa kuin missään muussa euroalueen maassa. Myös talletuskanta kasvoi vakaasti, huhtikuun lopussa vuotuinen kasvuvauhti oli vajaassa 5 prosentissa. Sijoitusrahastojen pääomat kääntyivät jälleen kasvuun tammi-huhtikuussa. Vuoden vaihteesta kasvua kertyi 8 prosenttia, kuitenkin viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna rahastopääomat supistuivat. Myllykosken paperitehtaan joulukuussa tapahtuneen sulkemisen seurauksena pääosa yhtiön henkilöstöstä irtisanottiin. Nordea sulki tammikuussa Myllykosken konttorinsa, mikä lisäsi uusien asiakkaiden määrää osuuspankissa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikaudella valmistauduttiin eri tavoin Kymenlaakson osuuspankin toiminnan käynnistymiseen. Kymijoen Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Anjalankosken OP- Kiinteistökeskus Oy sekä osakkuusyhtiöt Asunto Oy Kenraalinlinna ja Kiinteistö Oy Kenraalinjousi. rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät

4 3 poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Tuotot Korkokate Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot, netto Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) Korkokate parani edellisvuoden tasolta, mutta tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Hallintokulut kasvoivat johtuen henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökuluja kasvattivat tehdyt rekrytoinnit. Myös liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuoden tasosta. Palkkiotuotot lisääntyivät edellisvuoden tasosta. Palkkiot luotonannosta kasvoivat selvästi ja vakuutusten välityksestä saadut palkkiot kasvoivat jonkin verran. Lainopillisista tehtävistä kertyvät palkkiot vähenivät toiminnan uudelleen järjestelyn myötä. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Talletuksista 6 16 Luotonannosta Maksuliikkeestä Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta

5 4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 5 70 Takauksista 6 12 Vakuutusten välityksestä Muut Yhteensä OP-bonukset Palkkiotuotot yhteensä Palkkiokulut Palkkiotuotot, netto Luottojen bruttomääräisten arvonalentumistappioiden määrä oli vähäinen. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Arvonalentumisten bruttomäärä Vähennykset Arvonalentumisten nettomäärä Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimmät tase- ja sitoumuserät kolmelta tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Tase Luotot Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Talletukset Oma pääoma Taseen ulkopuoliset sitoumukset Luottojen määrä taseessa väheni pankin myytyä OP-Asuntoluottopankki Oyj:lle (OPA) asuntoluottoja yhteensä tuhannen euron edestä. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset kehittyivät tilikauden aikana seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Järjestämättömät saamiset Nollakorkoiset saamiset 4 3 Yhteensä Prosenttia luotto- ja takauskannasta 1,5 0,9

6 5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Käypä arvo Nettotuotto, % 9,4 9,4 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 1,0 1,1 Osakehuoneistojen sitoutunut pääoma muodostuu huoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana eikä arvonkorotuksia peruttu. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöihin ei sisälly tilikauden päättyessä arvonkorotuksia. Tilikauden aikana ei myyty eikä hankittu sijoituskiinteistöjä. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (21 107). Lisäys johtui luottokannan myynnistä saatujen varojen uudelleen sijoittamisesta. Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksen OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 200 tuhatta euroa (200). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvatti aiemmin tehtyjen sijoitusten arvonnousu. Muiden aineellisten hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 109 tuhatta euroa oli 35 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

7 6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset Maksuliiketilit Säästämistilit Sijoittamistilit Valuuttatalletukset Yhteensä Muut velat Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, kasvoivat 5 tuhanteen euroon (0). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 0,2 prosenttia tuhanteen euroon (4 215). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 608 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä ,13 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 7,0 prosenttia tuhanteen euroon (16 402). Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei muutettu. Luottotappiovarausta purettiin 408 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan alkaen. Basel III säännöstön lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu.

8 7 Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet kauden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa * Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat Muut vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä * Omat varat kaudelta 2012 esitetään tilanteesta johtuen kvartaaliraportoinnista Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (3 776). Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (921). Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa * Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 33 7 Vähittäisvastuut 1 1 Muut erät 0 0 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Yritysvastuut 1) Vähittäisvastuut 2) Kiinteistövakuudelliset Muut Oman pääoman eht. sijoitukset PD/LGD-menetelmä Yksinkertainen menetelmä Pääomasijoitukset Pörssilistatut sijoitukset Muut Muut erät

9 8 Luottoriski yhteensä Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk. Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa * Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 34,0 33,3 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 33,0 32,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % 15,6 14,0 * Omien varojen vaatimus ja vakavaraisuuden luvut kaudelta 2012 esitetään tilanteesta johtuen kvartaaliraportoinnista. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto tilikaudelta (5 kuukautta) pieneni 26,8 prosenttia ja oli 743 tuhatta euroa (1 014). Edellisvuonna tilikauden pituus oli kuitenkin 12 kuukautta. Vertailukelpoinen tulos parani. n tase oli toukokuun lopussa tuhatta euroa ( ). n vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 34,3 prosenttia (33,6). Omat varat olivat tuhatta euroa (19 211), josta ensisijaiset omat varat tuhatta euroa (19 426). n omien varojen vaatimus oli yhteensä tuhatta euroa (4 579) ja se koostui seuraavasti: luottoriski tuhatta euroa (2 921), operatiivinen riski 457 tuhatta euroa (481) ja kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimus tuhatta euroa (1 177). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 7,5 prosenttia (4,5 ja 3,1), koko pääoman tuotto (ROA) 0,4 prosenttia (0,6 ja 0,4), omavaraisuusaste 13,7 prosenttia (13,5 ja 14,3) ja kulujen suhde tuottoihin 61,4 prosenttia (73,4 ja 80,5). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä.

10 9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat toukokuun lopussa 198 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä tulee maksamaan vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,5 4,3 2,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,0 0,6 0,4 Omavaraisuusaste, % 13,6 13,4 14,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 60,3 71,3 80,5 Tunnuslukujen laskukaavat

11 10 Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky

12 11 nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi 10 prosentin rajan pankin omista varoista. Tilikautena luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli - 0,02 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 1,2 prosenttia luotto- ja takauskannasta. toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski.

13 12 Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Operatiiviset riskit toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. ei ole tilikaudella suojannut rahavirtaa johdannaisilla. liiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Toukokuun 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 9,4 prosenttia eli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta.

14 13 Palveluverkko Jäsenistö Tilikauden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi yksi sivukonttori Myllykoskella. Molemmissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä internet-asiakaspääte. Lisäksi Sippolan apteekin tiloissa on internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Pankin jäsenmäärä kasvoi tilikauden aikana 144 jäsenellä ja oli toukokuun lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa 25 toimihenkilöä ja yksi kiinteistöhenkilökuntaan kuuluva henkilö eli 3 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Muutosta selittää sekä tehdyt rekrytoinnit että tilinpäätöshetkellä työskennelleet kesäapulaiset. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kymijoen Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus.

15 14 Hallintoneuvosto Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 9 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 62 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui tilikautena kerran. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3-jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 3 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4-6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen

16 15 Toimitusjohtaja yläikäraja on 62 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 5. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja: Markku Leinonen ( ), työsuojeluvaltuutettu, Kouvola Varapuheenjohtaja: Timo Nyman * ( ), opettaja, Kouvola Muut jäsenet: Jouko Anttila (2012), maanviljelijä, Kouvola Arja Heikkilä ( ), atk-tallentaja, Kouvola Sami Kuoppamäki ( ), maanviljelijä, Kouvola Arja Lakka * ( ), HR-assistentti, Kouvola Reija Lukkari ( ), ympäristö- ja terveysinsinööri, Kouvola Tuija Luodelahti ( ), apulaisjohtaja, Kouvola, Sari Lääti ( ), luokanopettaja, Kouvola Anssi Mallat (2012), maanviljelijä/neuvoja, Kouvola Jari Mutanen ( ), hankintajohtaja, Kouvola Reijo Mänttäri ( ), koneasentaja, Kouvola, saakka Reija Palonen * (2012), maanviljelijä, Kouvola Airi Pieksemä ( ), maatalousyrittäjä, Kouvola Kari Turkia ( ), paperityömies, Kouvola Risto Uotila ( ), työsuojeluvaltuutettu, Kouvola * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Olli Laurila s. 1958, filosofian maisteri, rehtori, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: Keski-Pohjanmaan Opiston rehtori , Kymenlaakson Opiston rehtori Varapuheenjohtaja Päivi Kelkka

17 16 s. 1959, yo-maanviljelysteknikko, merkonomi, maatalousyrittäjä, Kouvola Keskeinen työkokemus: Anjalankosken kaupungin koulutoimi , maatalousyrittäjä 1988-Kymijoen Osuuspankin hallitus Keskeiset luottamustoimet: Pellervo-Seura ry:n valtuuskunnan jäsen 2007-, Faba osk edustajiston jäsen , puheenjohtaja Jäsenet: Jari Kallio s. 1961, ammattikoulu, paperityömies, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: prosessinhoitaja Neste Oyj , paperityömies Tampella Oyj 1983, paperityömies Myllykoski Paper Oyj Tapio Karvonen s. 1954, filosofian maisteri, opettajaopinnot, rehtori, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: Sippolan yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori , vararehtori n , Myllykosken yhteiskoulun rehtori , Anjalankosken kaupungin koulutoimen vastuuhenkilö 1996 (6 kk), Kouvolan yhteiskoulun lukion rehtori Keskeiset luottamustoimet: Kymenlaakson Opiston hallituksen jäsen 2004-, Pohjois-Kymen musiikkiopiston hallintoneuvoston jäsen Jarmo Lehtomäki s. 1970, merkonomi, yrittäjä, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: oma yritys Medialega T:mi , oma yritys Apridos Oy Toimitusjohtaja Pekka Raivisto, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, 48 v., Kymijoen Osuuspankkiin toimitusjohtajaksi vuonna Johtoryhmä Pekka Raivisto, toimitusjohtaja s. 1964, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Kymijoen Osuuspankki 2004-, johtoryhmän jäsen Keskeinen työkokemus: Lehtimäen ja Ähtärin Osuuspankkien pankkilakimies , Toijalan Osuuspankin pankkilakimies/asiakaspalvelupäällikkö , Urjalan Osuuspankin toimitusjohtaja , Kymijoen Osuuspankin toimitusjohtaja Keskeiset luottamustoimet: Anjalankosken OP- Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Sipilä, pankinjohtaja s. 1952, yo-merkonomi Kymijoen Osuuspankki 2008-, johtoryhmän jäsen Keskeinen työkokemus: Kouvolan Seudun Osuuspankin konttorinjohtaja, palvelupäällikkö ja yritys-rahoitusjohtaja , työkierto OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, rahoitusjohtaja, , työkierto OPK Osuuspankkikeskus, kehityspäällikkö s.a , Kymijoen Osuuspankin pankinjohtaja Kristiina Ahola, myyntijohtaja s. 1957, merkonomi Kymijoen Osuuspankki 1985-, johtoryhmän jäsen Keskeinen työkokemus: Kymijoen Osuuspankin Anjalan konttorin hoitaja , Myllykosken konttorin toimihenkilö , Myllykosken konttorin palvelupäällikkö , Myllykosken konttorin myyntipäällikkö , rahoituspäällikkö , myyntijohtaja Keskeiset luottamustehtävät: Anjalankosken OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen Tilintarkastajat Osuuskunnan valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastaja Tapani Huopainen, KHT. Varatilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö.

18 17 Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastus ei ole tilikautena suorittanut osuuspankin tarkastusta. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut sisäinen tarkastaja Erja Junna Kouvolan Seudun Osuuspankista.

19 18 Kymijoen Op konserni 05/ /2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT , ,91 KORKOKULUT , ,21 KORKOKATE , ,70 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA , ,66 PALKKIOTUOTOT , ,79 PALKKIOKULUT , ,56 ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT , ,80 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,61 Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 397, ,81 MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT ,65 SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT , ,95 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT , ,31 HALLINTOKULUT , ,14 Henkilöstökulut , ,35 Palkat ja palkkiot , ,95 Henkilösivukulut , ,40 Eläkekulut , ,84 Muut henkilösivukulut , ,56 Muut hallintokulut , ,79 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ , ,15 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , ,31 ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA 6 431, ,88 MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA 2 124, ,92 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,06 TULOVEROT , ,62 Tilikauden verot , ,78 Aikaisempien tilikausien verot ,19 Laskennallinen vero , ,16 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,43 VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN , ,43 MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,43 Sivu 1

20 19 Kymijoen Op konserni 05/ /2011 TASE VASTAAVAA KÄTEISET VARAT , ,66 KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET Valtion velkasitoumukset Muut SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA , ,49 Vaadittaessa maksettavat , ,38 Muut , ,11 SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ , ,66 Vaadittaessa maksettavat Muut , ,66 SAAMISTODISTUKSET , ,81 Julkisyhteisöiltä Muilta , ,81 OSAKKEET JA OSUUDET , ,93 OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ JOHDANNAISSOPIMUKSET , ,23 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,42 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,56 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,36 Muut aineelliset hyödykkeet , ,50 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET MUUT VARAT , ,27 SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT , ,19 LASKENNALLISET VEROSAAMISET VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,66 Sivu 2