Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III"

Transkriptio

1 Nilakan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus 2011

2 - 2 - Yhteystiedot: Nilakan kalastusalue 2011 Hallituksen pj. Seppo Sistonen Paanaslahdentie 14, Säviäntaipale, puh Isännöitsijä Ari Pyykkönen PL 1096, Puijonkatu 14, Kuopio, puh SIDOSRYHMÄT LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN POHJOIS-SAVON LIIKENNE, ELINKEINO JA YMPÄRISTÖKESKUS PL 2000, KÄSITYÖKATU KUOPIO POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS PL KUOPIO POHJOIS-SAVON MAANMITTAUSTOIMISTO HALLITUSKATU KUOPIO POHJOIS-SAVON VAPAA-AJANKALASTAJAPIIRI PALJETIE SIILINJÄRVI POHJOIS-SAVON AMMATTIKALASTAJAIN YHDISTYS R.Y. PUIJONSARVENTIE 14 A KUOPIO ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO (EVIRA) NEULANIEMENTIE 4,PL KUOPIO Linkkejä: Nilakan kalastusalueen palvelut: > kalastusalueet, >Pohjois-Savo>Osakaskunnat, kalastusalueet, kartat ja yhteystiedot sekä>kalastusalueiden vieheluvat Pohjois-Savon kalatalouskeskus: >Pohjois-Savo, >kalatalouskeskukset Pohjois-Savon ELY-Keskus: > Pohjois-Savo> kalatalouspalvelut Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri: Kansalaisen karttapaikka: > kansalaisen karttapaikka> peruskarttojen haku Kalastuslaki: Kalastusasetus: Yhteisaluelaki: Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015:

3 - 3 - Sisällysluettelo KUVAILULEHTI JOHDANTO... 8 A. PERUSTIEDOT NILAKAN KALASTUSALUE KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VESIALUEIDEN OMISTUS KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA KALATALOUDELLINEN KEHITYS NILAKAN KALASTUSALUEELLA KALAKANTOJEN NYKYTILA KIRJANPITOKALASTUS Tässä kappaleessa on esitetty kalakantojen nykytila ja ennusteita suunnittelujaksolle kirjanpitokalastustulosten perusteella Nilakalla (kuvat 8-10) SAALIS JA KÄYTETYIMMÄT PYYDYKSET (KALASTUSRASITUS) KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KALASTUKSEN VALVONTA KALAVESIEN HOITO JA KUSTANNUKSET B. TOIMENPIDESUUNNITELMA YLEISET TAVOITTEET KALASTUSALUEEN VISIO KALATALOUDELLINEN ANALYYSI KALATALOUDELLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET YLEISET TOIMENPITEET KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KALAVAROJEN TEHOKKAAN TALTEENOTON KANNALTA TÄRKEÄT TOIMENPITEET KALAVESIEN HOITO KALASTUSALUEEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISHANKKEET VESISTÖKOHTAISET TOIMENPIDESUUNNITELMAT Kumpusenjoki (6) Sulkavanjärvi (14) Sulkavanjoki (15) Koutajärvi (35) Heinikanjärvi (53) Koutajoki (74)... 46

4 Heinäjoki (84) Nilakka Alle 1 km² järvet ja lammet KIRJALLISUUS Liite 1. Nilakan kalastusalueen taseet ja tuloslaskelmat Liite 2. Kuhan kasvukäyrä Nilakalla 1998 (Käyttö- ja hoitosuunnitelma II) Liite 3. Siikojen kasvu ja siivilähammasjakauma Nilakalla Liite 4. Kalataloushallinnon istutusrekisteri LIITE 5. Osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden pinta-alat (Pohjois-Savon Maanmittaustoimisto 1999), osoite ym. tiedot. (2010) LIITE 6. Vesistöluettelo (numeron perusteella vesistö löytyy karttaliitteeltä) Kannen kuva ja kuvat sivuilla 8 ja 39: Timo Heikki Varis Kuva sivulla 33: Eero Simonen KARTTALIITE

5 - 5 - KUVAILULEHTI NILAKAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Nimi 509 Nilakan kalastusalue Kotipaikka Keitele Pinta-ala Yhteensä ha Lääni Itä-Suomen lääni Kunta Keitele, Pielavesi ja Tervo ELY Pohjois-Savo Suunnitteluvedet Nilakka ,2 ha, jossa mukana Pielaveden Murtoselkä (698,7 ha) ja poissa Huuhtajankosken yläpuolinen alue (315,7 ha), Koutajärvi 1 002,5 ha, Heinikanjärvi 195 ha, Isojärvi 103,4 ha, Kumpunen 101,4 ha ja alle 100 ha lammet noin 73 kpl 1724,5 ha (Liite 5 ja karttaliite). Tärkeimpiä virtavesiä ovat Säviänvirta, Koutajoki, Sulkavanjoki ja Kangasjoki. Viereiset 516 Rasvanki-Virmasveden kalastusalue, 506 Pielaveden kalastusalue, 451 Pihtiputaan kalastusalueet kalastusalue, 453 Pohjois-Keiteleen kalastusalue Muut suunnitelma-asiakirjat ja toinen Nilakan kalastusalueen ensimmäinen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna 1989 Nilakan ammattikalastuskysely ja osakaskuntakysely 2009 ( Pohjois-Savon kalatalouskeskus). Voimassaolo Nähtävillä/saatavissa keskusliitto/www.ahven.net. Kalastusalueen isännöitsijä, osakaskunnat, Pohjois-Savon ELY-keskus, Kalatalouden Tekijä Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry, Ari Pyykkönen, Visio Kalastusalueen merkitys kasvaa entisestään. Kalastusalueen jäsenten pitkäaikainen yhteistyö luo hyvän pohjan toiminnalle. Kalastus, kalastuksen valvonta ja kalavesien hoito järjestetään niin, että ja mm. kuhan, ahvenen, siian ja muikun merkitys saalis- ja talouskaloina kasvaa entisestään. Rautalammin reitin uhanalaisen järvitaimenen säilyttäminen otetaan edelleen tavoitteeksi resurssien salliessa. Tiivistelmä Yhtenäiskalastuslupa-alue viehekalastukseen. Lisätietoja: isännöitsijä, Pohjois-Savon kalapaikkaopas, ja Kalastusalue tarjoaa kalastuksellisen perustan viehekalastajille ylläpitämällä Nilakan virkistyskalastuslupaa. Se palvelee vetouistelijoita, joilla yleensä on pyynnissä useampia vapoja. Viehekalastus tulee perustumaan kuhan, hauen, ahvenen ja taimenen kalastukseen. Virtavesien kalastusta kehitetään. Kalastusalueen ja osakaskuntien tulisi tutkia mahdollisuudet Leuhunkosken ja Kumpusenjoen saamiseksi erityiskalastuspaikoiksi. Osakaskuntien luvanmyynti Kalastus seisovilla pyydyksillä perustuu osakaskuntien luvanmyyntiin. Tarvittaessa pyydyslupaalueita laajennetaan osakaskuntien ja kalastusalueen yhteistyönä. Lupatuloilla rahoitetaan osa kalastusalueella tapahtuvasta kalavesien hoidosta myös lähivuosina. Pyydysyksikön hinnaksi suunnittelujaksolla suositellaan 2-5 / pyydysyksikkö osakkailta ja 4-10 /pyydysyksikkö osakaskunnan ulkopuolisilta. Metsästys- ja ravustusluvat hinnoitellaan erikseen. Kalastusalueen antamat kalastusta koskevat määräykset ja kiellot : Toimenpide 1. Verkkokalastuksen säätelyllä pyritään turvaamaan kalan kasvu alamittaan saakka. Samalla saalis (kg) paranee ja istutuksista saadaan parempi tuotto. Toimenpiteellä pyritään turvaamaan mahdollisimman monen kuhan lisääntyminen ja lisäämään myös järvitaimenen emokaloja. Toimella mahdollistetaan hauen, mateen, siian ja ahvenen kalastus verkoilla. Tavoitteen toteuttamiseksi Nilakan kalastusalue päättää kalastuslain 37 :n mukaisesti kokouksessaan kieltää solmuväliltään mm verkkojen käytön kalastuksessa Nilakkajärvellä ja Pielaveden Murtoselällä yli 6 m syvyydessä. Poikkeus: ei aseteta verkkokalastusrajoituksia siian syvännepyynnin mahdollistamiseksi.

6 - 6 - Toimenpide 2. Kalojen alamitan säätelyllä pyritään saamaan istutuksista parempi tuotto ja mahdollistamaan yhden kutukerran periaate erityisesti kuhalle ja järvitaimenen kasvu suurempaan kalastuskokoon sekä lisäämään emokaloja. Tavoitteen toteuttamiseksi Nilakan kalastusalue päättää kalastuslain 35 :n mukaisesti kokouksessaan määrätä noudatettavaksi seuraavia kalastusasetuksen 19 :n määräyksistä poikkeavia korkeampia alamittoja: Järvitaimen 45 cm ja kuha 42 cm. Toimenpide 3, pienvedet: Sivuvesistöissä, joissa hoitolaji usein on siika, ei pääasiassa tarvita verkkokalastusrajoituksia. Tarvittaessa voidaan suuren kalastusrasituksen takia rajoittaa verkkojen määrää. Toimenpiteellä pyritään hyödyntämään pienvesien kalavarat ja siikaistutukset mahdollisimman hyvin. Kalavesien hoito Istutukset Osakaskunnat, kalastusalue, kalatalousmaksut tai velvoitteet rahoittavat istutukset. Istutusmäärät tarkennetaan varojen mukaan vuosittain. Järvitaimen 2-3v. noin kpl/vuosi (0,1 kpl/ha)ja/tai kuha ja/tai järvisiika kpl/vuosi (5-10kpl/ha). Velvoitteet: 1. Keiteleen kunta, ISAVI kpl 1-kes. väh. 7 cm:n kuhia Nilakkaan joka toinen vuosi. 2. Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö: Säviänvirran ruoppaus, ISVEO kpl 1-kes. planktonsiikoja vuosittain Säviänvirtaan. - velvoite istutetaan voimassaolevan istutussuunnitelman mukaisesti 1-kes. kuhina vuosina vuosien 2008 ja 2009 velvoite istutettiin siikoina. 3. RKTL: vedenotto Nilakasta, ISVEO kpl väh. 18 cm:n järvitaimenia vuosittain Säviänvirtaan. 4. Vapo Oy, Letkunsuo, ISYLV kpl väh. 7 cm:n kuhia Nilakkaan joka toinen vuosi vuodesta 2006 alkaen. 5. Vapo Oy, Lappamäen-Tiirinsuo, ISYLV euroa kalatalousmaksua vuosittain - kohdevesistöt: Nilakka, Sulkavanjoki ja Sulkavanjärvi - istutettu vk. taimenia Sulkavanjokeen ja 1-kes. kuhia Nilakkaan ja Sulkavanjärveen. 6. Vapo Oy, Vehkasuo, ISYLV euroa kalatalousmaksua vuosittain - maksuun tehtiin v indeksitarkastus, jonka jälkeen maksu on 330 euroa vuodessa - kohdevesistö Koutajärvi - istutettu joka toinen vuosi aikuisia rapuja -kalataloustarkkailuohjelma laadittu, siihen kuuluu kalastustiedusteluja, havaskokeita, koeravustuksia sekä kalojen elohopeamäärityksiä. 7. Vapo Oy, Koivusuo, ISYLV euroa kalatalousmaksua vuosittain - uusi maksu, josta ei vielä ole tehty käyttösuunnitelmaa - kohdevesistöt Korppinen ja Sulkavanjärvi. Kunnostettavat kohteet Kuormituksen vähentäminen on tärkein tavoite. Paikallisen tarpeen mukaan tehdään suunnitelman mukaan lahtivesissä ja pienvesissä kasvillisuuden- tai sedimentin poisto tai hoitokalastus tai muu toimenpide.

7 - 7 - Suunnitellut kehittämishankkeet Hanke 1. Tavoite: Otetaan huomioon kalastuslain uudistuksen tuomat muutokset toimintaan. - Toimenpiteet: Noudatetaan uutta kalastuslakia. Hanke 2. Tavoite: Elinkeinokalastuksen edellytysten turvaaminen varaamalla sille riittävän laajat lupa-alueet. - Toimenpiteet: Kalastusalue voisi luoda yhdessä osakaskuntien kanssa pyydyskalastukseen laajan yhteislupa-alueen. Hanke 3. Tavoite: Kalastuksen valvonnan kehittäminen. - Toimenpiteet: Noudatetaan uutta kalastuslakia. Nimetään 2-4 kalastuksen valvojaa tai ostetaan valvontapalvelu keskitetysti ulkopuolelta. Lisätään valvontaan rahoitusta. Hanke 4. Tavoite: Mahdollisimman hyvin kalakannan huomioivat ja kannattavat istutukset. Tehdään tarvittavat toimet uhanalaisen järvitaimenkannan elvyttämiseksi. - Toimenpiteet: Noudatetaan uutta kalastuslakia. Istutukset tehdään noudattaen vuosittain kalastusalueen kokouksessa tehtävää istutussuunnitelmaa, joka perustuu voimassa olevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja käytettävissä oleviin varoihin sekä ottaa huomioon velvoiteistutukset. Hanke 5. Tavoite: Verkkojen solmuvälisäätelyllä ja määräämällä kuhalle ja taimenelle nykyistä korkeammat alamitat säädellään kalastusta niin, että kuhan emokaloja on riittävästi jatkamaan sukua lämpiminä kesinä ja taimenkanta vahvistuu sekä emokalojen määrä lisääntyy. - Toimenpiteet: Noudatetaan uutta kalastuslakia. Kalastusalue tekee tarvittaessa hallintopäätöksen asiassa. Hanke 6. Tavoite: Hajakuormituksen vähentäminen ja tarvittavat kunnostustoimet - Toimenpiteet: Osakaskunnat ja kalastusalue tekevät tarvittaessa aloitteen. Rahoitus tulee haitan aiheuttajilta ja viranomaisilta. Viranomaiset suunnittelevat ja toteuttavat tapauskohtaisesti. Hanke 7. Tavoite: Kalastusalueen palveluiden ja tiedotuksen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Osakaskunnat tiedottavat paremmin myymistään luvista. - Osakaskuntien luvista ja määräyksistä tiedottaminen. - Toimenpiteet: Osakaskuntien koulutus, nettipalveluiden kehittäminen niin, että KHS, lupa-alueet ja toimijoiden yhteystiedot löytyvät internetistä. Lupia tarjotaan myös osakaskuntien ulkopuolisille. Hanke 8. Tavoite: Osakaskuntien toiminnan aktivointi, toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön lisääminen osakaskuntien kesken ja/tai kalastusalueen kanssa. - Toimenpiteet: Uusia toimijoita pyritään saamaan mukaan toimintaan. Nuorisoa pyritään saamaan harrastuksen pariin järjestämällä kalastustapahtumia yhteistyössä muiden kalastusalueiden ja toimijoiden kanssa. Hanke 9. Tavoite: Kalataloudellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan jatkaminen - Toimenpiteet: Kirjanpitokalastus jatkuu. Ammattikalastajat pyritään saamaan kirjanpitokalastuksen piiriin. Tehdään kalastustiedustelu ja muut selvitykset tarvittaessa. Seurataan kalataloustarkkailua. Osakaskuntien toimintailmoituksilla kerätään tietoa alueella käytössä olevista pyydyksistä. Tarpeen mukaan voidaan tehdä koekalastuksia, kerätä saalisnäytteitä lajin ja iänmääritystä varten ja merkitä istutettavia järvitaimenia vaellusten selvittämiseksi. Rapukannan kehitystä tulee seurata osakaskuntien järjestämin koeravustuksin.

8 JOHDANTO Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon (KL 1 ). Kalastusoikeuden haltija on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon niin, että 1 :ssä mainitut tavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon (KL 2 1 mom.). Tämän lain 1 :ssä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kalastusalueen tulee TE-keskuksen määräämän ajan kuluessa ottaa käyttöön käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekä hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat (KL 79 1 mom.). Nilakan kalastusalueen ensimmäinen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna 1989 (Takkunen). Kalastusalueen kokous teki päätöksen käyttö- ja hoitosuunnitelma II:sta (Pyykkönen). Alueen kalataloudessa on tapahtunut joitakin muutoksia edellisen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen. Muikkukanta on vaihdellut, muttei romahtanut. Ahven-, kuha-, särki- ja lahnakannat ovat hyötyneet useista lämpimistä kesistä vuoden 1995 jälkeen. Vaikutus jatkuu ainakin uuden suunnittelukauden alkuun. Siian merkitys saaliskalana on vähentynyt kannan heikennyttyä. Siikaistutuksista luovuttiin

9 - 9 - loisepidemian takia pitkiksi ajoiksi. Vuosina 2008 ja 2009 istutettiin jälleen suuri määrä siikoja. Istutuksen vaikutus näkynee vasta vuoden 2015 tienoilla. Silloin aletaan saada tietoa myös loistilanteesta. Alueen vesistöt luokitellaan pääasiassa laadultaan hyviksi, mutta erityisesti Nilakan Vuonamonlahdella ja Koutajärvessä on tapahtunut veden laadun heikkenemistä ja kalastus on vaikeutunut mm. umpeenkasvun ja pyydysten likaantumisen takia. Edellä mainitut vesistöt kärsivät kuormittavasta toiminnasta. Erityisesti turvetuotanto on lisääntynyt alueella, koska uusia soita on otettu tuotantoon. Hajakuormituksen vähentäminen tuleekin asettaa myös tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteeksi. Nykyisessä tilanteessa katsottiin, että edellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on syytä muuttaa ajan tasalle. Muutoinkin tavoitteena on ollut asiakirjan tarkistaminen kymmenen vuoden välein. Perustietojen päivittämiseksi tehtiin vuotta 2008 koskeneet tiedustelut alueen osakaskunnille, kalastusjärjestöille ja ammattikalastajille. Kysymykset tiedusteluissa ja järjestetyt palaverit ja kuulemiset tehtiin niin, että asianosaiset itse pääsivät mahdollisimman pitkälle vaikuttamaan lopputulokseen. Laadinnassa käytettiin myös kirjanpitokalastustietoja ja perehdyttiin soveltuvilta osin julkaistuihin raportteihin. Kalastusalue käynnisti käyttö- ja hoitosuunnitelman muuttamisen vuonna Käyttö- ja hoitosuunnitelma toimii ohjeena kalavesien hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Kalastusoikeuden haltija tai kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen jäsen ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään suunnitelman toteuttamista. Viranomaisten, osakaskuntien ja jaettujen vesialueiden omistajien on tarpeen mukaan otettava huomioon suunnitelman kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevat suuntaviivat (KalL 82 ). Ohjausvaikutusta ei kuitenkaan ole pyritty ohjaamaan kovin selvästi sanktioilla. Vesioikeudellisissa hankkeissa on huomioitava käyttö- ja hoitosuunnitelma tarpeen mukaan (VL 2:22 ), eli kalastusalueen tahdon loukkaamista tulisi välttää. Ohjeellisuudesta huolimatta käyttö- ja hoitosuunnitelma on tärkeä asiakirja, jossa on määritetty alueen yhteistoiminnan perusteet. Suunnitelman on sisällettävä pääpiirteittäin selvitykset kalastusalueen kalakantojen määrästä ja tilasta sekä niiden nykyisestä käytöstä ja käytön perusteista. Sen tulee myös sisältää kalakantojen hoitoa ja käyttöä koskevat yleiset tavoitteet sekä vaihtoehtoja käytön ja hoidon järjestämiseksi sekä niiden kustannuksia (KalL 79 ). Ongelmana laatimisessa on ollut luotettavien tietojen hankinta kalavarojen määrästä ja tilasta. Ongelma on korostunut ja toistunut kalastusalueiden ja osakaskuntien päätöksen teossa, joissa päätös on perusteltava KalL:n 1 :n tavoitteiden toteuttamisella. Ilman kalastuksen ja kalavesien hoidon seurantaa kalastusalue ei pysty tehokkaasti ohjaamaan alueensa kalavarojen käyttöä. Myös suunnitelman toteutumisen jatkuva seuranta on tarpeen. Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisesta vastasi Pohjois-Savon kalatalouskeskus Nilakan kalastusalueen toimeksiannosta. Vastuullisena tekijänä oli kalatalousneuvoja Ari Pyykkönen. Nilakan kalastusalueen hallitus antoi asiantuntija-apua. A. PERUSTIEDOT 2. NILAKAN KALASTUSALUE KALASTUSALUEEN YLEISKUVAUS Nilakan kalastusalue sijaitsee Pohjois-Savossa, Keiteleen, Pielaveden ja Tervon kuntien alueella. Vesialue, jonka kokonaispinta-ala on ha, muodostuu pääosin Nilakasta ja siihen liittyvistä sivuvesistöistä. Kalastusalue rajoittuu lännessä entiseen Länsi-Suomen läänin rajaan, koillisessa Pielaveteen ja ulottuu etelässä lähelle Tervon kirkonkylää. Vesialue kuuluu Kymijoen vesistöön, Rautalammen reittiin lukuun ottamatta eräitä Viitasaaren reittiin laskevia pieniä järviä (karttaliite ja liite 6).

10 Kalastusalueen kotipaikka on Keitele, jossa asuu noin puolet alueen väestöstä eli noin 2000 asukasta. Tärkeimmät elinkeinot alueella ovat maa- ja metsätalous, palvelut ja teollisuus. Kalastusalueen keskusjärvi on Nilakka, jonka osuus kokonaispinta-alasta on noin 86 %. Alueella on noin 73 lampea tai järveä. Nilakan pääosa sijaitsee Keiteleen, Pielaveden ja Tervon taajamien väliin muodostuvan kolmion sisällä. Rautalammin pääreitin vedet laskevat Nilakkaan Pielavedestä Säviänvirran kautta ja purkautuvat Äyskoskesta Rasvanki-Virmasveteen. Säviän keskivirtaama on 14 m³/s, ja valuma-alue (1165 km²) on samaa suuruusluokkaa Nilakan oman valuma-alueen (1002 km²) kanssa. Nilakan keskivirtaama Äyskoskella on 18,5 m³/s. Alueen luoteisosassa on Vuonamonlahti, jonka yhdistää muuhun Nilakkaan Keiteleen kirkonkylän kohdalla Vuonamonsalmi. Tärkeimpiä vesistöjä Nilakan lisäksi ovat Murtoselkä Pielavedessä, Säviänvirta, Koutajärvi, Sulkavanjärvi, Korppinen, Suvantojärvi, Heinikanjärvi, Salmijärvi, Isojärvi, Kumpunen, Pirttijärvi, Jokijärvi, Kärväsjärvi, Saarinen, Petäjäjärvi ja Ylimmäinen. 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Veden laatu Alueen suuremmat järvet ovat matalia, ja vesi on hyvälaatuista. Eräät alueet ovat lievästi rehevöityneitä. Lammet ovat enimmäkseen tummavetisiä ja reheviä. Kalastusalueen järvien vedenlaadusta on koottu tarkempia tietoja käyttö- ja hoitosuunnitelman II osaan. Lisätietoja vesistöistä saa myös karttaliitteestä. Valuma-alueella on runsaasti soita, mikä lisää vesistöihin kulkeutuvan humuksen määrää. Tämä näkyy myös kohonneina veden rautapitoisuuksina. Nilakka saa vetensä kahdesta pääsuunnasta. Säviänvirrasta ja Vuonamonlahdesta tuleva vesi on huomattavasti valumavesiä parempaa, mihin vaikuttaa altaiden tasoittava vaikutus. Nilakan pääaltaan vesi on suhteellisen kirkasta ja vesienhoitosuunnitelman mukaan hyvälaatuista. Nilakan ja Pielaveden Murtoselän veden laatu on pääasiassa pysynyt ennallaan. Nilakan Vuonamonlahdella, Säviän matalilla vesialueilla ja paikoin muuallakin veden laatu on heikentynyt (osakaskuntakysely 2009, kuva 1). Vuonamonlahti onkin pääaltaaseen verrattuna tummavetinen ja ravinnepitoisuudet ovat kohonneet. Vuonamonlahden pohjoispuolella ovat Lahnasjärvet, Korppinen ja Kumpusjärvi, jotka laskevat Sulkavanjärveen ja edelleen Sulkavanjokea myöten Vuonamonlahteen. Järvet ovat tummavetisiä, lievästi happamia ja ravinnepitoisuudet ovat kohonneita. Sulkavanjärven tilanne on kunnostustoimien ansiosta hieman parantunut (osakaskuntakysely 2009). Sulkavanjoen alaosaan liittyy Lappajärvi, joka on tummavetinen ja rehevä. Toinen Vuonamonlahteen pohjoisesta laskeva joki on Kangasjoki, joka saa alkunsa Kangasjärvestä. Joki aiheuttaa humus ja raskasmetallikuormitusta. Idästä Vuonamonlahteen laskee Ylimmäinen Aittojoen ja Kotaperäinen Patajoen kautta. Järvet ovat keskikirkkaita ja vähäravinteisia. Pohjois-Savon ELY on laatinut joelle kunnostussuunnitelman, jonka tarkoitus on vähentää joen aiheuttamaa kuormitusta. Säviässä on Kärväsjärvi, joka on vähäravinteinen ja lievästi tummavetinen.

11 Kuva 1. Onko vedenlaatu muuttunut (osakaskuntakysely)? 1 = Heikentynyt (n=5) 2 = pysynyt ennallaan (n=6) 3 = Parantunut (n=0) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Nilakan länsipuolella on Koutajärvi, joka on niukkaravinteinen ja kirkasvetinen. Koutajärveen laskee matala ja runsaskasvustoinen Hetejärvi. Koutajärvi laskee Koutajokea myöten Nilakkaan. Koutajärvellä ovat verkot alkaneet likaantua turvetuotannon alettua Viitasaaren Vehkasuolla, josta jätevedet valuvat lopulta Koutajärveen (osakaskuntakysely 2009 ja Hartikainen 2010). Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänien rajalla sijaitsevat Hakonen, Isojärvi ja Salmijärvi, jotka laskevat Rimminjokea pitkin Suvantojärveen ja edelleen Suvannonjoesta Kolimaan. Alueen itäosissa ovat Kumpunen, Jokijärvi ja Pirttijärvi, joista vesi virtaa Pitkäjoen kautta Nilakkaan. Kumpunen ja Pirttijärvi ovat tummavetisiä, matalia ja rehevöityneitä. Heinikanjärvi on kirkasvetinen ja niukkaravinteinen Kuormitus Hajakuormitus on tärkeä vesien tilaan vaikuttava tekijä alueella. Tärkeimmät hajakuormitusta aiheuttavat tekijät ovat maatalous, metsätalous, turvetuotanto sekä haja-asutus. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus on viime vuosina vähentynyt investointien (lietealtaat, suojavyöhykkeet ja lietelannanlevityksen lopettaminen pelloille keväällä) ja ojituksen vähenemisen myötä. Turvetuotantoa on viime vuosina lisätty. Turvetuotanto on metsäojituksen ohella paikoin lisännyt suuresti kiintoaineksen määrää, ravinnekuormitusta ja raskasmetalleja vesistössä. Koutajärven kalataloustarkkailun mukaan kilon painoisen hauen käyttöä ei ole tarpeellista elohopeamääritysten perusteella rajoittaa, mutta viitteitä elohopean kertymisestä isompikokoisiin haukiin on kuitenkin nähtävissä (Hartikainen 2010). Yksittäisistä kuormittajista on suurin Keiteleen kunnan jäteveden puhdistamo, jolla on ravinnekuormittajana pieni paikallinen merkitys. Säviänvirran yläpuolella on Pielaveden kunnan jäteveden puhdistamo. Loppunut kaivostoiminta kuormittaa edelleen Kangasjokea, joka laskee Vuonamonlahteen Vesistön muu käyttö Nilakalla on uitettu puuta nippu-uittona. Uittoväylä on alkanut Pielavedestä ja jatkunut Kolun kanavasta eteenpäin. Uitto on loppunut viime vuosina. Alueen vesistöt antavat veneilyyn hyvät mahdollisuudet. Pielavedeltä voidaan eri reittejä veneillä aina Lahteen saakka Kaavoitus Kaavoissa on annettu tarkemmat määräykset ja ohjeet mm. rantarakentamisesta, veneväylistä, satamista ja valkamista, ympäristönsuojelusta ja maisemanhoidosta. Kaavoituksesta antavat lisätietoja Pielaveden,

12 Tervon ja Keiteleen kunnat esimerkiksi nettisivuillaan. Suojelualueista, ympäristöluvista jne. saa lisätietoa ELY- keskus/aluehallintoviranomaiselta (www.ely.fi/ita). 2.3 VESIALUEIDEN OMISTUS Kalastuskunnan päätöksentekoa ja hallinnointia koskeva lainsäädäntö siirrettiin vuoden 2001 alusta kalastuslaista yhteisaluelakiin. Samalla poistettiin tilanne, jossa yhteisellä vesialueella oli kaksi osittain päällekkäistä organisaatiota; kalastuskunta ja yhteisen vesialueen osakaskunta. Käytännön kalastukseen ja kalaveden omistussuhteisiin ei tullut muutoksia. Kalastuslaissa (KL 286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta. Tästä johtuen käytetään jäljempänä kalastuskunnan sijaan nimeä yhteisen vesialueen osakaskunta (lyhyemmin osakaskunta). Yhteisaluelaki antaa pienille osakaskunnille mahdollisuuden kokoontua tarvittaessa osakkaan koolle kutsumana päättämään kalavetensä käytöstä. Nilakan kalastusalueella on 12 järjestäytynyttä ja aktiivista osakaskuntaa, jotka omistavat lähes kokonaan alueen kalastusoikeuden. Osakaskuntien vesipinta-ala vaihtelee välillä ha, ja keskiarvo on 1618 ha. Keiteleen kunnan omistuksessa ovat lasketut Ylimmäinen - ja Keskimmäinen Lahnasjärvi. Osakaskuntien yhteystiedot 2010 ja pinta-alat on esitetty liitteessä 5. Osakaskuntien rajat on esitetty karttaliitteessä. 2.4 KALASTUSALUEEN TOIMINNAN NYKYTILA Toimintaan tuli merkittävä muutos voimaan tulleen kalastuslain tarkistuksen myötä. Kalastusalueen valtuuskunta lakkasi olemasta ja uusiksi kalastusalueen toimielimiksi tulivat kalastusalueen kokous, hallitus ja isännöitsijä. Kalastusalueen jäseniä ovat (KL 71 ) osakaskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt. Vuoden 1994 alusta tuli kalastuslakiin muutoksia, jotka lisäsivät kalastusalueiden hallinnollisia tehtäviä (taulukko 1). Näitä päätöksiä ei Nilakan kalastusalueella ole tehty. Vuoden 1997 alusta voimaan tullut kalastuslain tarkistus muutti onginnan ja pilkinnän jokamiehen oikeudeksi ja vapautti 65 vuotta täyttäneet kalastuskortin lunastamisesta. Samalla tuli mahdolliseksi lunastaa läänikohtainen viehekortti. Kalastusalueen tulee kuulla ja tiedottaa riittävästi hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvia hallinnollisia päätöksiä tehtäessä (taulukko 1). Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) edellyttää, että kalastusalueen kokouksen asiakirjat ovat kenen tahansa luettavissa. Kalastuskorttivarat sekä omistajakorvaukset ja viehemaksut alle 30 ja valtakirjalla muodostavat pääosan kalastusalueen toiminnan rahoituksesta. Korttivarojen määrä on vaihdellut huomattavasti riippuen kalastuskortin lunastusmäärästä ja hinnasta. Kalastusalueen oma pääoma on viime vuosina ollut hyvällä tasolla ja maksuvalmius on ollut hyvä koko ajan (liite 1).

13 TAULUKKO 1. Lainsäädännön perusteella kalastusalueen toimivaltaan kuuluvat hallinnolliset päätökset. Asia KL 11 3 mom. mukainen pilkintä tai kyläläisen kotitarvekalastuskielto 6 kk:ksi. KL 16 2 mom. Vesialueen käyttämättä jättäminen. Aloite alioikeudelle käyttöön otosta. Pakkovuokraus. KL 26 2 ja 4 mom. Kalastuskielto tai helpotusten myöntäminen padon ala- tai yläpuolella. KL 32 2 ja 3 mom. perustuva tietyn kalastustavan tai välineen kieltäminen ja asetuksesta poikkeavan silmäkoon määrittäminen, jotta KL 1 :n ehdot täyttyvät. KL 35 2 mom. mukainen alamitan määrääminen. KL 37 2 mom. mukainen pyydys- ja kalastustapakielto. KL 43 ja 46 :n mukainen rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen. KL 45. Rauhoituspiirin rajankäynnin hakeminen kiinteistötoimituksessa. KL 79 ja 81 :n mukainen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. KL 89 a ja 91 mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen jako. 3. KALATALOUDELLINEN KEHITYS NILAKAN KALASTUSALUEELLA 3.1 KALAKANTOJEN NYKYTILA Nilakan kalastusalueella tavataan lähes kaikki maamme sisävesissä esiintyvät kalalajit. Alueen kalaston valtalajit ovat muikku, ahven, kuha, hauki, made ja särkikalat. Nilakka on Pohjois-Savon parhaita kuhajärviä. Kuore on merkittävä saaliskala kuhalle ja sitä on järvessä paljon ( Eero Simosen antama suulline tieto). Järvitaimen- ja rapukannat ovat lähes kokonaan istutusten varassa. Järvitaimenen hoito on tapahtunut viime vuosina etupäässä virtavesi-istutuksina ja virtavesien kunnostuksella on pyritty parantamaan sen elinympäristöä. Ravun kotiutusistutuksilla on pyritty palauttamaan rapukanta mm. Koutajärveen ja luomaan rapukantaa eräisiin järviin. Kalakantoja koskevat tiedot perustuvat viime vuosia koskeneeseen osakaskuntakyselyyn (P-S kalatalouskeskus 2009), kirjanpitokalastukseen, raporttiin Viitasaaren Vehkasuon kalataloudellisesta tarkkailusta Koutajärvellä (Hartikainen 2010) ja käyttö- ja hoitosuunnitelman II-osaan kasvun osalta Nykytilanne Nilakan kalastusalueella ovat hauki-, lahna- ja särkikannat runsaat, muikku-, kuha-, ahven-, made- ja säynekannat hyvät ja taimen-, siika- ja rapukannat heikot (kuva 2). Sivuvesistöissä, joista suurin on Koutajärvi, ovat hauki-, ja särkikannat runsaat, siika-, ahven-, made- ja lahnakannat hyvät ja muikku-, kuha-, taimen- ja rapukannat heikot (osakaskuntakysely 2009). Koutajärven kalastustiedustelun mukaan yleisimmät saalislajit olivat ahven, hauki ja lahna, jotka muodostivat 90 % saaliista (Hartikainen 2010) Kalakantojen muutos Vuoden 1999 jälkeen ovat osakaskuntien antamien tietojen mukaan hauki-, made-, lahna- ja säynekannat lisääntyneet. Kuha-, ahven-, muikku ja särkikannat ovat hieman heikentyneet tai pysyneet ennallaan. Siika-, taimen- ja rapukannat ovat heikentyneet (kuva 3). Sivuvesistöissä siikakannat ovat istutusten ansiosta pysyneet ennallaan, kuten myös ahvenkannat (osakaskuntakysely 2009). Tämän perusteella voidaan olettaa, että särkikalakannat, kuha, hauki ja ahven ovat hyötyneet lämpimistä kesistä. Särkikalat hyötyvät myös niihin kohdistuvan kalastuksen vähäisyydestä. Koutajärvellä särki nousi vuonna 2009 merkittävimpien saaliskalojen (ahven, hauki, lahna) joukkoon (Hartikainen 2010). Tarkkailutulosten mukaan Koutajärvessä on viitteitä kalaston muuttumisesta rehevämmälle järvelle ominaiseen särkikalavaltaisempaan suuntaan, mikä näkyy kalastustiedustelussa särjen saaliin kasvuna sekä kalastushaittoja arvioitaessa roskakalojen runsastumisena.

14 Kuva 2. Kalakantojen nykytila (osakaskuntakysely), n=13 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Kuva 3. Kalakantojen muutos (osakaskuntakysely), n=13 5 = Lisääntynyt selvästi, 3 = Pysynyt ennallaan, 1 = Heikentynyt selvästi 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Taimen Muikku Kuha Siika Ahven Hauki Made Särki Lahna Säyne Kuore Rapu Taimen Muikku Kuha Siika Ahven Hauki Made Särki Lahna Säyne Kuore Rapu Jokirapu Jokirapua voidaan kalastusalueella pitää uhanalaisena. Säviän virtaan rapurutto tuli vuonna 1957 ja seuraavana vuonna kanta tuhoutui Nilakasta. Suurissa järvissä ei rapukannan elvytys ole onnistunut kunnolla. Yhdessä maakunnan parhaista rapujärvistä Koutajärvessä rapukanta tuhoutui vuonna Koeravustusten (2005,2008,2010) perusteella Koutajärven rapukanta on heikko. Kalastustiedustelussa suuri osa vastaajista arvioi istutuksista huolimatta rapukannan vähentyneen viime vuosina Tärkeimmät saalislajit osakaskuntien mielestä Tärkeimmät saalislajit olivat osakaskuntien mielestä kuha ja muikku. 5 Kuva 4. Viisi tärkeintä saalislajia Nilakalla (osakaskuntakysely) n = Taimen Muikku Kuha Siika Hauki Made Ahven Lahna Kuhan ja siian kasvu Kuhanäytteistä suurin osa oli kalastettu 50 mm verkolla. Nilakalla kuhat saavuttavat säädetyn alamitan 37 cm 5-6 vuotiaina (liite 2, kuva 5). Murokkaaksi (pieni järvisiika)voidaan lukea siiat, joiden siivilähammasmäärä on alle 40. Siika häviää saaliista n. 6 ikävuoden jälkeen. Istutettu planktonsiika ja murokas kasvavat nuorena yhtä nopeasti. Planktonsiiat jatkavat tuon jälkeen kasvua, mutta kasvu hidastuu silläkin iän myötä (liite 3, kuvat 6 ja 7).

15 KIRJANPITOKALASTUS Tässä kappaleessa on esitetty kalakantojen nykytila ja ennusteita suunnittelujaksolle kirjanpitokalastustulosten perusteella Nilakalla (kuvat 8-10). Nilakalla on toiminut keskimäärin kolme kirjanpitokalastajaa, joista Reino Pääkkönen on toiminut jo noin kaksikymmentä vuotta. Saaliskirjanpidon perusteella on voitu laskea luotettava yksikkösaalis (kg/koentakerta/verkko) eri kalalajeille, koska kirjanpito on jatkunut riittävän pitkään ja kalastus on tapahtunut samojen henkilöiden toimesta pääasiassa samalla pyyntivälineellä (verkko). Yksikkösaalis kuvastaa kalakannan tilaa. Seuraavassa esitettävät kirjanpitokalastustulokset vuosilta ovat samansuuntaisia ja tukevat osakaskuntien tekemiä arvioita muutoksista kalakannoissa ja kalakannan nykytilasta. Kuhan yksikkösaaliin nousu alkoi 90-luvulla jatkuakseen ja tasaantuakseen 2000-luvulla. Jaksolla oli tavallista useammin ja peräkkäisinä vuosina lämpimiä kesiä. Kuhan lisääntyminen (yli 14 C) ja ravinnon käyttö (yli C) ovat tehokkaimmillaan lämpimässä vedessä. Tästä voi ennustaa tulevia hyviä kuhavuosia suunnittelujaksolla olettaen, että kuha tulee pyyntikokoiseksi 5-7-vuotiaana. Myös kuhaistutukset ovat olleet huomattavia ja ne ovat oletettavasti tasanneet kuhan kannanvaihtelua. Muikkukanta on vaihdellut ilman suurta notkahdusta. Kannan huiput koettiin 1997, 2003 ja Vuonna 2008 kanta notkahti voimakkaasti. Vuoden 2009 alustavien tietojen mukaan kanta olisi jälleen alkanut voimistua eikä muikkukato olisi alkamassa. Muikulle ovat kuitenkin tyypillisiä voimakkaat kannanvaihtelut, joten muikkukantojen kehitystä on mahdotonta luotettavasti ennustaa pitkällä aikavälillä. Kolmanneksi tärkeimmän saalislajin ahven on hidaskasvuinen ja sen kannanvaihtelu kestää pitkään. Ahven on selvästi hyötynyt lämpimistä kesistä ja ajoittain hyvistä muikkukannoista. Ahvenen yksikkösaalis ja yli 40 mm verkoilla on viime vuosina ollut hyvä. Ahvenen keskikoko on kasvanut edelleen, mutta vallinneen ikäluokan koko kääntynyt laskuun. Pienen muikkuverkkoon jääneen ahvenen yksikkösaalis on laskenut koko tarkastelujakson, noustakseen jyrkästi sen lopulla. Uusi vahva ikäluokka on ehkä syntynyt. Samaan aikaan muikkukanta on laskenut. Pelättävissä on, että vahvistumaan kääntynyt ahvenkanta saalistuksellaan heikentää edelleen muikkukantaa ja jossain vaiheessa lähivuosina tulee muikkukato. Tämä riippuu kuitenkin monista muistakin syntyvän muikkuikäluokan eloonjäämiseen vaikuttavista tekijöistä.

16 - 16-1,6 Kuva 8. Yksikkösaalis, muikkuverkko kg/koentakerta/verkko 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 muikku ahven särki Vuosi ei kalastusta 1999 ja ,8 Kuva 9. Yksikkösaalis, verkko27-33 mm 0,7 kg/korntakerta(verkko 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 ahven siika kuha 0 Vuosi Siian yksikkösaalis romahti 2000-luvulla. Siikaistutuksista luovuttiin Nilakalla lähes kokonaan aivan viime vuosiin asti. Syynä tähän olivat siioissa runsaina esiintyneet loiset. Myös järvessä luontaisesti lisääntyvä murokaskanta on taantunut. Näin käy usein muikkukantojen vahvistuessa. Muikku ilmeisesti syrjäyttää ravintokilpailussa siian. Murokas muodostaa siikasaaliista suurimman osan. Murokas pyydetään Nilakalla mm verkoilla.

17 - 17-0,5 Kuva 10. Yksikkösaalis, verkko yli 40 mm kg/koentakerta/verkko 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 hauki ahven siika made kuha taimen Järvitaimen kanta on myös heikko. Järvitaimenta on istutettu vähän. Joki-istutukset eivät ole lisänneet pääaltaan järvitaimenkantaa. Särkikalojen ja hauen yksikkösaaliit ovat kasvaneet. Hauki saalistaa runsaita särki-, muikku-, kuore- ja ahvenkantoja. Ahven on lukumääräisesti selvästi suurempi, joten se lienee kuitenkin järven pedoista tärkeämpi pienten kalanpoikasten saalistajana. 3.3 SAALIS JA KÄYTETYIMMÄT PYYDYKSET (KALASTUSRASITUS) Vapaa-ajan kalastajien saalis oli vuonna 2001 noin kg. Sen jälkeen ei asiaa ole selvitetty. Vapaa-ajan kalastajat harrastavat alueella innokkaasti ongintaa ja pilkintää. Verkkokalastus on vähentynyt, mutta sen saalis on edelleen vapaa-ajan kalastuksessa suurin. Ammattikalastajien saalis oli tehdyn kyselyn perusteella vuonna 2008 noin kg ja saaliin arvo noin Saalislajit antavat selvän kuvan muutoksista kalakannoista ja kalastuksessa. Särkikalat, ahven ja kuha ovat nykytilanteessa runsastuneet samalla kun muikkukanta on heikentynyt. Ammattikalastajien kiinnostus kalastaa kuhaa ja erityisesti ahventa, on noussut osittain myös niiden korkeamman arvon vuoksi Vapaa-ajan kalastus Vapaa-ajan kalastajien saalista suurin osa oli vuonna 1997 muikkua, ahventa, kuhaa ja haukea. Sen jälkeen ei ole selvitetty asiaa erikseen, mutta lajit lienevät pysyneet samoina. Vapaa-ajan kalastajat saivat vuonna 2001 kokonaissaaliistaan kg, noin 60 % verkoilla (muu kalastus omistajan luvalla) ja vapakalastusvälineillä noin 40 % (kuva 11). Koutajärvellä olivat käytössä mato-onki, katiska ja harvat verkot (Hartikainen 2010).

18 Kuva 11. Vapaa-ajan kalastuksen saalis kg Nilakalla vuonna 2001 onki ja pilkki viehe läänikohtaisella luvalla viehe ikään perustuen viehe kalaveden omistajan luvalla muu kalastus omistajan luvalla Kuva 12. Kalastusrasitus kalastuspäivinä Nilakalla vuonna 2005 (RKTL 2006) pyyntipäiviä kpl onki ja pilkki viehe läänikohtaisella luvalla viehe ikään perustuen viehe kalaveden omistajan luvalla muu kalastus omistajan luvalla kalastuspäivät % Vapaa-ajan kalastajat käyttivät selvästi suurimman osan kalastuspäivistään vuonna 2005 ongintaan ja pilkintään (kuva 12) Ammattikalastus Kalastusalueella on ammattikalastuskyselyn perusteella 1 päätoiminen ja 6 sivutoimista ammattikalastajaa. Osa ammattikalastajista kalastaa ajoittain myös Pielaveden kalastusalueella. Hyvät muikku-, ahven- kuha-, ja haukikannat luovat edellytykset ammattikalastukseen (kuva 13). Muikun kannanvaihtelu ja kysynnän heikkeneminen ovat vähentäneet tämän ennen niin tärkeän lajin merkitystä. Ammattikalastuksen saalis on lähes sama kuin 10 vuotta aiemmin. Tuolloin saaliista oli 2/3 muikkua, mutta nyt vain 15 %. Mahdollisuus esikäsitellä saalis Säviän kalasatamassa on lisännyt kiinnostusta ammattikalastukseen ja lisännyt yhteistyötä kalastajien kesken. Kalastajien osakeyhtiö pitää yllä sataman toimintaa. Alueella on kalan savustamo ja Tervossa sijaitsee jäähileasema sekä kalan esikäsittely- ja pakkaustilat. Lähialueella sijaitsee myös Vesannon kalasatama, jossa on spiraalipakastamo ja runsaasti pakkasvarastotilaa. Nuotta, isorysä, verkko ja katiskakalastus sopivat järvelle hyvin. Ammattikalastajat käyttävät näitä pyydyksiä ahkerasti. Erityisesti isorysäkalastus on elpynyt viime vuosina (kuva 14). Isorysiä on ollut parhaimmillaan käytössä noin 20. Rysillä saadaan sivusaaliina runsaasti särkiä, kuoreita ja salakoita. Kuha, muikku ja ahven olivat ammattikalastajien arvokkaimmat saalislajit. Kuha oli ensimmäistä kertaa arvoltaan ohittanut muikun. Saaliin arvo lajeittain laskettiin vuoden 2008 keskimääräisillä kalastajahinnoilla alv 0 % (RKTL 2009) (kuva 15).

19 Kuva 13. Ammattikalastajien (n=6) saalis lajeittain Nilakalla vuonna 2008 yhteensä kg kg ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen muut Kuva 14. Ammattikalastajien (n= 6) saalis pyydyksittäin Nilakalla vuonna yhteensä kg/pyydys

20 Kuva 15. Ammattikalastajien (n=6) saaliin arvo (alv 0%) lajeittain Nilakalla vuonna 2008, yhteensä ahven hauki kuha särki lahna säyne made muikku siika taimen muut 3.4 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kalastusta haittaavia tekijöitä Nilakalla ei ole paljon kalastusta haittaavia tekijöitä. Veden laatu on pääasiassa hyvä. Ajoittain pyydykset limoittuvat leväkukintojen ja syksyisin kuolleiden leväkasvustojen takia. Särkikalojen lisääntyminen saattaa tehdä ammattikalastuksesta työläämpää ja laskea saaliin arvoa. Veneliikenteellä ja kalastuksella on ajoittain ollut laivaväylien lähettyvillä ristiriitoja. Niistä on useimmiten selvitty neuvottelemalla. Alhainen veden korkeus on puhuttanut vuosia ja keskustelu on noussut pintaan vähäsateisina kesinä. Asiasta on tehty aloite viranomaisille vedenpinnan nostamiseksi pysyvästi. Asia on edennyt hitaasti. Alhainen veden korkeus tuhoaa erityisesti kevätkutuisten kalojen kutupaikkoja ja lisää rantojen umpeenkasvua. Nilakalla on laajoja syvyydeltään matalia alueita, joten haittaa siitä on myös kalastukselle. Paikoitellen maa- ja metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttama kuormitus on ylittänyt vesistön kantokyvyn. Pahiten tämä näkyy Vuonamonlahdella. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Vuonamonlahti on tilaltaan tyydyttävä. Yleiseksi tavoitteeksi on asetettu vesistön tilan saaminen hyväksi vuoteen 2015 mennessä. Vuonamonlahti on Sulkavanjoen laskukohdassa pahasti umpeenkasvanut hehtaarien alueelta. Kalastus ja kalojen lisääntyminen ja muu virkistyskäyttö on estynyt. Vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle matalalla Vuonamonlahdella. Pohjois-Savon ELY-keskus on suunnitellut kunnostustoimia valuma-alueelle. Tarkoitus on vähentää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta muun muassa tekemällä laskeutusaltaita. Myös Sulkavanjärvi reitillä on osittain umpeenkasvanut ja sen tilaa on parannettu kasvustoa vähentämällä ja petokalaistutuksilla. Koutajärven kalastustiedustelussa tulivat esille kalastushaittana särjen saaliin kasvu ja roskakalojen runsastuminen saaliissa sekä verkkojen voimistunut likaantuminen, joka suoritettujen havaskokeiden perusteella on ajoittain todellinen ilmiö Lupamäärien kehitys, pyydysyksiköt ja lupa-alueet Myytyjen verkkolupien määrässä on tapahtunut lievää kasvua (kuva 13). Aiemmin Nilakalle tultiin uistelemaan kuhaa myös muualta. Kuhakannat ovat kuitenkin parantuneet useilla järvillä viime vuosina. Nilakan suurella avoimella selällä tarvitaan merikelpoinen uisteluvene, jonka

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III

Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III Unnukan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus 2012 - 2 - Yhteystiedot: Unnukan kalastusalue 2012 Isännöitsijä Ari Pyykkönen PL 1096, Puijonkatu 14, 70101 Kuopio,

Lisätiedot

Ari Pyykkönen. Nilakan kalastusalueen käyttöja hoitosuunnitelma II

Ari Pyykkönen. Nilakan kalastusalueen käyttöja hoitosuunnitelma II Ari Pyykkönen Nilakan kalastusalueen käyttöja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2000 Sisällysluettelo 1. Perustiedot kalastusalueesta 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Lainsäädännöllinen perusta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Sivu 2 / 58 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019

Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2008 Yhteystiedot: Etelä-Kallaveden kalastusalue Hallituksen pj. Paavo Kankkunen Isännöitsijä Jarmo

Lisätiedot

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE

KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE KOIRUS-SOTKAN KALASTUSALUE Käyttö- ja hoitosuunnitelma III Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry 2008 - 2 - - 3 - Yhteystiedot: Koirus-Sotkan kalastusalue Isännöitsijä Jarmo Mononen

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II - 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2001 - 2 - Yhteenveto kalastuksen kehittämisestä, hoidon tavoitteista ja seurannan järjestämisestä Yhteistyö

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017

Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017 -1- Suvasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2007-2017 Kuva 1. Suvasveden lohikaloja. Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2007 - 2 - Yhteystiedot: Suvasveden kalastusalue Isännöitsijä Ari Pyykkönen

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

Ari Pyykkönen. Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018

Ari Pyykkönen. Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018 Ari Pyykkönen Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018 Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2007 Sivu 2 / 91 Sisällysluettelo KUVAILULEHTI... 4 A. YLEISSUUNNITELMA 2008-2018...

Lisätiedot

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 HEINOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö PERUSTIETO-OSA A... 4 1. JOHDANTO... 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Niiniveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II

Niiniveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Niiniveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2002 Sisällysluettelo 1. Perustiedot kalastusalueesta 1 1.1 Johdanto..... 1 1.2 Lainsäädännöllinen perusta ja toiminnan

Lisätiedot

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS RAUTJÄRVEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Rautjärven kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa

Lisätiedot

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Matti Sipponen 17.12.2014 Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään kalavarojen

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Pekka Puujalka Kalliolan koulu 25.3.2015 Paimelan koulu 26.3.2015 VAANIAN OSAKASKUNNAT Vaanian yhteinen vesialue / kalastuskunta, rnro 453-876-1, pinta-ala 655

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

1. Hallinto ja kokoukset

1. Hallinto ja kokoukset 1. Hallinto ja kokoukset Kalastusalueen kokous pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla 18. huhtikuuta. Äänivaltaisia kokousedustajia oli paikalla seitsemän (7) ja muita osallistujia viisi (5). Kalastusalueen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot