HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus Valtuusto TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus Valtuusto TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Haukipudas osa Oulun seutua Haukiputaan kunta on Oulun seudun toiseksi suurin kunta. Seutukunnan muut kunnat ovat Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Oulun seutu on pitkään ollut yksi maan voimakkaimmin kehittyvistä alueista. Globaalissa maailmassa kuntien välinen kilpailutilanne esim. elinkeinojen kehittämisessä on muuttunut. Kunnat eivät enää niinkään kilpaile toistensa kanssa, vaan toiminnalliset seudut kilpailevat muiden seutujen kanssa. Keskenään kilpailevat seudut saattavat olla toisistaan hyvinkin kaukana maailmalla. Oulun seudun kunnat ovat reagoineet muuttuvaan toimintaympäristöön mm. laatimalla seudun elinkeinostrategian 2002, kasvusopimuksen, seudun kuntien yhteisen yleiskaavan 2020 ja tulevaisuuteen tähtäävät palvelustrategiat ja niiden yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat. Seudun seutustrategia on viimeistelyä vaille valmis. Parhaillaan seudulla työskennellään haastavan PA- RAS-hankkeen tiimoilla seudun asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi aina vuoteen 2025 saakka. Alueella on meneillään myös yhteistoimintaalueselvitys, jonka lisäksi Haukipudas ja Oulu selvittävät parhaillaan ns. syvenevän yhteistyön vaihtoehtoa. Nämä linjaukset auttavat Oulun seutua kilpailemaan kansainvälisesti muiden menestyvien seutujen kanssa. Strategiat ovat tietoisia valintoja toimintalinjauksista, joilla Oulun seutua ohjataan elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisessä, palvelutuotannon yhteistyössä ja muussa kansalaisten hyvinvointiin liittyvässä toiminnassa. Oulun seutu, suhteellisesti nopeimmin kasvavana seutuna Suomessa, luo hyvät mutta myös haasteelliset puitteet palveluiden järjestämiselle. Väestön nuori ikärakenne ja perinteisesti korkea syntyvyys ovat omaleimaista seudulle. Myös nettomuutto on voimakasta. Tulevaisuutta on vanhusväestön merkittävä lisääntyminen. Omat haasteensa palveluiden kehittämiselle luo kuntatalouden nopea heikkeneminen myös Oulun seudulla. Haukiputaan yhdyskuntarakenne liittyy kiinteästi Oulun kaupunkirakenteeseen. Koska taajamarakenne on hajanainen, seudun tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta. Tällä luodaan edellytyksiä seudun ja sen kuntien, asukkaiden ja yritysten hyvinvoinnille ja menestymiselle. Oulun seudun yleiskaava 2020 on valmistunut ensimmäisenä seudullisena yleiskaavana Suomessa. Yleiskaavalla ohjataan koko seudun maankäyttöä. Väestö ja työpaikat Haukiputaan väestönkasvu on viime vuosina ollut noin 300 henkeä vuodessa. Voimakas väestönkasvu on aiheuttanut ongelmia palvelutuotannon rahoituksessa. Tästä syystä sitä on pyritty tietoisesti hillitsemään. Suunnittelukaudella väestö lisääntyy kuitenkin yli 300 hengellä vuosittain. Näin ollen kunnassa tullee olemaan yli asukasta v

3 3 Kunnan väestörakenne on erittäin hyvä: väestön keski-ikä on 34 vuotta ja työikäisen väestön osuus yli 65 prosenttia. Tulevaisuudessa ikärakenne vanhenee, mutta pysyy hyvänä ainakin 2020-luvun loppuun. Tavoite yhdyskuntarakenteen eheytymisestä on toteutunut siten, että taajamaväestön osuus on 95 prosenttia ja kuntakeskuksen asema kunnan palvelukeskuksena on vahvistunut. Rakennetun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kunnallistekniikan hyväksikäytön tehostaminen ja kuntakeskuksen kehittäminen ovat edelleen tulevaisuuden haasteita. Keskeisin tavoite kunnan kehittymisen ja talouden vahvistumisen kannalta on elinkeinoelämän monipuolistuminen ja työttömyyden merkittävä väheneminen. Näitä tavoitteisiin pyritään sekä seudullisella yhteistyöllä että oman Haukiputaan Kehityksen avulla. Vaikka työllisyyden parantaminen on ollut kunnan ja Oulun seudun tavoitteena jo pitkään, tuloksia on syntynyt hyvin hitaasti. Oulun seudun tavoite on saada seudun kuntien työttömyysaste laskemaan 10 prosenttiin. Tavoite on toteutunut vuoden 2007 aikana. Lokakuun tilastojen mukaan Oulun seudun työttömyysaste oli 9,4 %. Tilanne oli täsmälleen sama myös Haukiputaalla. Tämän lisäksi kunnan pitkän tähtäyksen tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 75 %:iin. Väestösuunnite Taulukko 1. IKÄ lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % (tot) (tot) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,05

4 , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,97 YHT Muutos 319 2, , , , , , , ,05 Taulukko 2. Väestö osa-alueittain vuosina Osa-alue Kiiminkijoen alue Kirkonkylä Asemakylä Jokikylä Ukkolan alue Martinniemi Parkumäki Kellon alue Pohjois-Kello Takkuranta Kiviniemi Holstinmäki Haukipudas yht TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen taloudellinen kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Ennustelaitokset ovat korottaneet keväällä esittämiään kasvulukuja ylöspäin. Syyskuussa suhdanne-ennusteensa julkistaneet laitokset arvioivat kansantuotteen määrän kohoavan kuluvana vuonna 4-4,5 %. Myös ensi vuodelle ennustetaan yleisesti yli kolmen prosentin tuotannon kasvua. Talouden epävarmuudet liittyvät tällä hetkellä kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen ja rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen sekä koti- että ulkomaisilla markkinoilla. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan tätä kirjoittaessa kohoavan 2,5 %. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet tänä vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Vuonna 2008 inflaatio pysynee kuluvan vuoden keskimääräisellä tasolla, elleivät kohtuullisen raskaat palkkaratkaisut vaikuta sen kiihtymiseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä viime

5 5 Kunnallistalous vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste kohoaakin tänä vuonna yli 70 prosentin ja ensi vuonna työllisyysaste lienee 70,5 %. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,3 % vuonna Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla nelisen prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia kuluvana vuonna ja nousu tulee kiihtymään tehtyjen palkkaratkaisujen myötä. Näin ollen kunta-alan kustannustason on ennustettu kohoavan ensi vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Ensi vuonna kustannustaso kohonnee vähintäänkin 5 %. Kuntatalous on merkittävästi kiristynyt vuodesta 2004 lähtien. Kuntien vuosikatteet heikkenevät edelleen, eivätkä laskentaoletusten mukaan riitä käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen muutaman vuoden kuluttua. Kunnat velkaantuvat seuraavan kolmen vuoden aikana jopa noin miljardin euron vuosivauhtia. Kuntien ja kuntayhtymien lainamäärä kasvaa 12 miljardiin euroon vuoden 2010 loppuun mennessä. Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä hipoo siten kahden tuhannen euron rajaa ensi vuonna. Tällä hetkellä kunnilla ja kuntayhtymillä on lainaa noin 9 miljardia euroa. Valtion velka on noin 55 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kolminkertaistuu laskelman mukaan tällä vuosikymmenellä, jollei menokehitystä pystytä hillitsemään tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Kehitys johtaa siihen, että kunnissa ja kuntayhtymissä on välttämättä tehtävä ratkaisuja käyttömenojen kasvun hillitsemisestä, investointien supistamisesta, verotuksen ja maksujen korotuksista sekä palvelutuotannon uusjärjestelyistä. Kuntien on valtion tapaan toteutettava mittava palvelurakenneuudistus, jolla turvataan palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tehokkuus ja taloudellisuus. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousee jälleen. Kuntaliiton keräämistä ennakkotiedoista ilmenee, että ensi vuonna keskimääräinen veroprosentti on 18,55 prosenttia. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousee tästä vuodesta 0,1 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosenttiaan nostaa ensi vuodelle 119 kuntaa. Veroprosentti nousee useammassa kuin joka neljännessä kunnassa. Veroprosentti laskee vain kolmessa Ahvenanmaan kunnassa. Vuodelle 2008 tuloveroprosenttiaan korottaneista kunnista 30 on korottanut veroprosenttiaan vähintään kolme kertaa jo aiemmin tällä vuosikymmenellä. Veroprosenttien korotukset koskevat noin miljoonaa kuntalaista. Tuloveroprosenttien korotukset nostavat kuntien verotuloja noin 80 miljoonaa euroa eli vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna jo kuudessa kunnassa, Karjaalla, Pelkosenniemellä, Pohjassa, Kestilässä, Oulaisissa ja Rantsilassa on käytössä 21 prosentin veroprosentti. Vähintään 20 prosenttia perii 52 kuntaa. Alhaisin veroprosentti, 16, on edelleen Kauniaisissa ja Maarianhaminassa. Yleisin tuloveroprosentti on 19,00, jo-

6 6 ta peritään 101 kunnassa. 88 kunnassa veroprosentti on 19,50 prosenttia. Noin joka kuudes kunta on ilmoittanut nostavansa ainakin jotain kiinteistöveroprosenttia, joista taloudellisesti merkittävimmät ovat yleinen kiinteistöveroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti. Koko maan tasolla kiinteistöveron tuotto laskee kuitenkin hieman, koska muutamat suuret kaupungit ovat laskeneet kiinteistöveroprosenttiaan. Ensi vuonna kuntien verotulot ovat Kuntaliiton arvion mukaan noin 17,4 miljardia euroa, josta kunnallisveron osuus on 14,9 miljardia, yhteisöveron 1,6 miljardia ja kiinteistöveron 0,9 miljardia euroa. Tuloveroprosenttiaan korottaneiden kuntien määrä on ennakoitua suurempi. Kuntien määrä on jopa yllättävä, sillä kuntien verotulot ovat kasvaneet hyvin. Verotulojen kasvusta huolimatta suuri määrä kuntia on taloudellisissa vaikeuksissa. Myöskään ensi vuoden kuntavaalit eivät ole juurikaan padonneet veronkorotuspaineita. Lisäksi Haukiputaan kaltaisilla kasvukunnilla on omat, kasvavan kunnan aiheuttamat kustannuspaineensa. Haukiputaan kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Vuoden 2006 talousarviossa tilannetta on oikaistu talouden tasapainottamisohjelman mukaisilla linjauksilla, jolloin valtionrahoitustulojen kasvu ylittää selvästi käyttömenojen kasvun. Sama linja on suunnitteluperusteena ainakin vuoteen 2009 saakka. Vuonna 2007 kunta parantaa selvästi tilinpäätöstään verrattuna vuosiin Tilinpäätös tulee edelleen olemaan tavoitteen mukaan hiukan ylijäämäinen. Ylijäämä tulee lokakuun lopun ennusteen mukaan olemaan noin 1 M. Kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottaminen ohjelman. Ohjelman toteuttamiseksi valtuusto on hyväksynyt joukon konkreettisia kehittämishankkeita. Hyväksytyistä hankkeista merkittävimmät ovat kaikkien vastuualueiden toimintojen kriittinen arviointi ja uudistaminen, tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen asteittain vuoden 2010 alkuun mennessä ja organisaatiouudistuksen ensimmäinen vaihe. Kehittämishankkeiden tavoitteena on rakenteellisin uudistuksin, tuottavuuden lisäyksin ja tuloperustetarkistuksin tasapainottaa kunnan talous. Osana talouden tasapainottamista kunta sai harkinnanvaraista rahoitusavustusta 1,57 M vuonna 2005 ja 0,9 M vuonna Vastuualueiden esitysten karsinta ja talouden tasapainotus Kunnan johtoryhmä antoi talousarvion 2008 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet ja aikataulutuksen hallintokunnille Ohjeita on valmisteluprosessin kuluessa päivitetty. Valmistelutyöhön on sisältynyt valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän seminaareja. Näiden tuloksena alkuperäisen kunnan talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä hyväksytyt kehityslinjaukset ovat säilyneet lähes ennallaan. Linjaukset suunnittelukaudelle ovat: - maksujen ja taksojen korotus 3 %/vuosi (ei sidotut) - toimintamenojen kokonaiskasvu 3,5 % vuosina (perustellusta syystä kasvu voi jollakin vastuualueella olla suurempi) - nettoinvestoinnit tulevat olemaan suunnittelujaksolla yhteensä noin 27 M (8,9 M v. 2008, 9,9M v ja 8,1 v.2010)

7 7 - veroprosentti 19,75 % ja yleinen kiinteistövero 0,75 % (0,70%), vakituisen asunnon kiinteistövero 0,35 % (0,30%) ja muun asuinrakennuksen vero 0,95 %. Linjausten tavoitteena on, että talous on vuoden 2008 tilinpäätöksessä tulokseltaan positiivinen ja mahdollistaa taseessa olevien vanhojen tappioiden kattamisen aloittamisen. Kattamatonta alijäämää on 11,8 M vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Valtuusto kävi taloussuunnitelman valmistelua varten läpi perusteellisen strategiaprosessin, jonka tuloksena syntyi Haukipudas-strategia vuoteen Tällä suunnittelukierroksella kunnan arvot, perustehtävä, visio 2015, strategiset päämäärät ja kunnanhallituksen tuloskortit päivitettiin kunnan johtoryhmän valmistelemana. Vuoden 2008 talousarviossa kunnan ulkoiset toimintakulut kasvavat 4,3 M (5,8 %) ja toimintatuotot 0,6 M (8,6 %). Kun valtion rahoitustuloihin (verotulot ja valtionosuudet) on budjetoitu kasvua 5,9 M eli noin 5 %, pystytään kunnan talous pitämään sillä oikenemisuralla, jolle se on saatu vuoden 2006 aikana. KuntaL 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uusia tasapainottamissäännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran laadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007 ja sitä seuraaville vuosille. Kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää 11,8 M vuoden 2006 lopussa. Vuoden 2007 ylijäämä arvioidaan 1 M :ksi. Näin ollen kattamaton alijäämä tulee olemaan noin 10,8 M. Taloussuunnitelma on ylijäämäinen. Suunnitteluvuosien arvioitu ylijäämä on yhteensä 4 M. Tämän toteutuminen edellyttää tinkimätöntä pysymistä hyväksytyssä talousarviossa, pitäytymistä valtuuston suunnittelukaudelle asettamissa kehyslinjauksissa ja talouden tasapainottaminen runko-ohjelman perusteella valmisteltujen ja hyväksyttyjen kehittämistoimenpiteiden ripeää toteuttamista. Tästä huolimatta suunnitelmavuosien aikana saada katettua vain noin 40 % vanhoista alijäämistä. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma Kunnanvaltuustolle esitetään alijäämän kattamiskauden pituudeksi neljää vuotta. Vuoden 2007 tilinpäätökseen sisältyvä alijäämä katetaan vuoden 2011 loppuun mennessä mm. seuraavilla toimenpiteillä: 1. Toimenpiteet verotulojen kasvattamiseksi elinkeinopolitiikan avulla. 2. Strategiset toimenpiteet kunnan tulopohjan vahvistamiseksi maapolitiikan keinoin. 3. Eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen. Vuosina eläkkeelle jäävien määrä on 98 henkilöä. Tehtävien täyttämiset tehdään harkiten, tavoitteena pidetään sitä, että noin puolet tehtävistä voidaan jättää täyttämättä rakenteel-

8 8 listen uudistusten avulla. Säästö vuoteen 2010 mennessä. Edellyttää toteuttamista, jotta voidaan vastata muuttuvan palvelutarpeen vaatiman henkilöstörakennemuutoksen toteuttamiseen. 4. Vapaaehtoiset henkilöstöratkaisut aktiiviseen tarkasteluun (palkattomat virkavapaudet ja työlomat sekä lomarahasopimus). Kymmenen henkilötyövuotta tarkoittaa ja kolmensadan henkilön lomarahasopimus (50 %) vuodessa. 5. Muut toimintamenot talouskehysten linjausten mukaiset. Kasvu 3,5 % vuonna Valtionrahoitustulot (verotulot ja valtionosuudet) ja toimintatulot 2 %- yksikköä korkeammat kuin muut toimintamenot (ei palkkamenot). 7. Johtamisen parantaminen ja esimiesten määrän vähentäminen sekä kaikkien vastuualueiden palvelurakenteiden, toimintojen ja toimintaketjujen uusiminen mahdollistavat em. henkilöstöjärjestelyt. 8. Hyvinvoiva henkilöstö-tasapainottuva talous projekti ( ) tukee em. muutosta. 9. Tilaaja-tuottaja-malliin siirtyminen asteittain mennessä. Säästötavoite vuonna 2010 ja vuositasolla sen jälkeen. 10. Omaisuuden realisointi ja tuottavuuden kasvattaminen. Yksilöidään omistusstrategian laadinnan yhteydessä. Säästö- ja tuottotavoite vuoteen 2011 mennessä. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavasti: Käyttötalousosa Vastuualueiden ulkoiset nettomenot ja tuloskortit, rakennustoimen ulkoiset ja sisäiset nettomenot (XXXXXXX ) sekä vesihuoltolaitoksen tuottovaatimus. Lisäksi perustettavan tonttilaitoksen osalta sisäisten ja ulkoisten tulojen ja menojen netto. Investointiosa Vastuualueiden investointimenot ja -tulot. Vastuu määrärahan riittävyydestä on sillä vastuualueella, joka päättää myönnetyn määrärahan ja tuloarvion käytöstä. Rahoitusosa Nettolainanotto. Henkilöstösuunnitelma Talousarviovuosi.

9 9 TALOUSKEHYS (sitovat määrärahat lihavoitu) KESKUSHALLINTO TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,5 % -22,1 % 0,4 % 1,2 % TOIMINTAKULUT ,4 % 1,7 % 3,3 % 3,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % HALLINTOPALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,8 % 19,0 % 6,0 % 5,0 % TOIMINTAKULUT ,4 % 8,7 % 4,0 % 4,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 34,9 % 23,0 % 28,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 % 5,3 % 3,6 % 4,2 % PERUSTURVAPALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,9 % 11,0 % 3,0 % 3,0 % TOIMINTAKULUT ,2 % 6,6 % 4,8 % 5,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % -6,9 % 7,0 % 7,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,1 % 6,2 % 5,1 % 5,3 % SIVISTYSPALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,1 % 1,4 % 2,0 % 2,0 % TOIMINTAKULUT ,1 % 6,0 % 4,8 % 6,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 41,7 % 3,0 % 10,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2 % 6,4 % 4,8 % 6,2 % TEKNISET PALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,9 % -7,5 % 5,0 % 5,0 % TOIMINTAKULUT ,6 % -0,6 % 3,4 % 3,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 3,2 % 3,0 % 3,5 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 % -0,6 % 3,6 % 3,0 %

10 10 YHTEENSÄ TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,0 % 9,0 % 3,1 % 3,4 % TOIMINTAKULUT ,4 % 5,8 % 4,6 % 4,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % 4,8 % 4,0 % 5,1 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,9 % 5,5 % 4,7 % 5,1 % VESIHUOLTOLAITOS TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ KÄYTTÖTALOUS YHT. TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,0 % 9,0 % 3,1 % 3,4 % TOIMINTAKULUT ,4 % 5,8 % 4,6 % 4,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % 4,8 % 4,0 % 5,1 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,9 % 5,5 % 4,7 % 5,1 % VEROTULOT ,3 % 6,7 % 6,0 % 6,0 % VALTIONOSUUDET ,1 % 8,0 % 6,0 % 6,0 %

11 11 RAPORTOINTI Ohjeet talousarvioraportoinnista ovat sisäisen valvonnan ohjeissa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja kunnanhallitukselle vähintään neljä kertaa vuodessa. Kunnanhallitusta on tarpeen informoida taloudesta kuukausittain. Mainittu minimiraportointi koskee koko kuntakonsernia. Vastuualueiden on raportoitava lautakunnille vähintään mainitun minimiraportoinnin edellyttämällä tavalla. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja poikkeamiin reagointi kuuluu kaikille kunnan toimielimille ja tilivelvollisille viranhaltijoille. EU-hankkeisiin on alustavasti varattu euroa kunnan rahoitusosuutena. Ko. omarahoitusosuuden käyttämisestä ja hankkeisiin mukaan lähdöstä päätetään kunnanhallituksessa aina erikseen ja tapauskohtaisesti. Menettely koskee myös seudullisia kehittämishankkeita. Kuntien omarahoitusosuudet vaihtelevat EU-rahoitteisissa hankkeissa ohjelmasta ja toimenpidekokonaisuudesta riippuen. Useimmiten omarahoitusosuus on 25 %:n luokkaa. Kehittämishankkeiden vaikuttavuus on välillinen ja se voi tuloutua mm. uusien tai säilyvien työpaikkojen muodossa tai yhteisö- ja muiden verotulojen kasvuna tai ratkaisevana rahoitusosuutena investointiin, joka tuo lisäarvoa toimintaympäristöön ja sitä kautta edistää palvelu- tai yritystoimintaa tulevina vuosina.

12 12 TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA KESKUSHALLINTO TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TULOSLASKELMA Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä ,5 % -22,1 % 0,4 % 1,2 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,4 % 1,7 % 3,3 % 3,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % HALLINTOPALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TULOSLASKELMA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä ,8 % 19,0 % 6,0 % 5,0 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,4 % 8,7 % 4,0 % 4,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 34,9 23,0 % 28,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 % 5,3 % 3,6 % 4,2 % PERUSTURVAPALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TULOSLASKELMA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä ,9 % 11,0 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstökulut

13 13 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,2 % 6,6 % 5,0 % 5,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % -6,9 7,0 % 7,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,1 % 6,2 % 5,3 % 5,3 % SIVISTYSPALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TULOSLASKELMA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä ,1 % 1,4 % 2,0 % 2,0 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,1 % 6,0 % 4,8 % 6,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 41,7 3,0 % 10,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,2 % 6,4 % 4,8 % 6,2 % TEKNISET PALVELUT TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TULOSLASKELMA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä ,9 % -2,7 % 5,0 % 5,0 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,6 % -0,6 % 3,4 % 3,0 %

14 14 Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 3,2 % 3,0 % 3,5 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,5 % -0,6 % 3,6 % 3,0 % HAUKIPUTAAN KUNTA TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TULOSLASKELMA Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä ,0 % 9,0 % 3,1 % 3,4 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,4 % 5,9 % 4,6 % 4,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % 4,8 % 4,0 % 5,1 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,9 % 5,5 % 4,7 % 5,1 % VESIHUOLTOLAITOS TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ KÄYTTÖTALOUS YHT. TP 2006 TA 2007 TA 2008 TA 2009 TA 2010 TOIMINTATUOTOT ,0 % 8,6 % 3,5 % 3,4 % TOIMINTAKULUT ,4 % 5,8 % 4,6 % 4,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % 4,8 % 4,0 % 5,1 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,9 % 5,5 % 4,7 % 5,1 % VEROTULOT ,3 % 6,7 % 6,0 % 6,0 % VALTIONOSUUDET ,1 % 8,0 % 6,0 % 6,0 % Korkotuotot

15 15 Muut rahoitustuotot RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TA 2007 lukuihin on otettu mukaan hyväksytyt menolisäykset, mutta ei tulolisäyksiä. Arvioitu ylijäämä vuodelle ,5 M. Vuoden 2008 opetustoimen valtionosuudet ovat vielä tarkistuslaskennassa.

16 16 ARVOT, PERUSTEHTÄVÄ JA VISIO 2015 ARVOT Avoimuus ja rehellisyys Oikeudenmukaisuus ja ihmisen kunnioittaminen Yhteistyö Sitoutuminen ja vastuu Innovatiivisuus PERUSTEHTÄVÄ VISIO 2015 Haukipudas turvaa kuntalaistensa peruspalvelut taloudellisesti tiiviissä yhteistoiminnassa alueen muiden toimijoiden kanssa. Haukiputaan kunta järjestää tasokkaat kuntapalvelut asukkaan turvalliselle kasvulle ja elämälle. Puhdas luonto ja hoidettu ympäristö takaavat kuntalaisten asumisviihtyvyyden. Monipuolinen elinkeinorakenne vahvistaa kuntalaisten toimeentulomahdollisuuksia. Merellinen Virpiniemi on seudullinen liikunta- ja vapaa-ajankeskus. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Tasapainoinen talous 2. Peruspalvelut oikea-aikaisesti, taloudellisesti ja vaikuttavasti 3. Monipuoliset asumismuodot ja yritysedellytykset 4. Johdonmukainen kuntasuunnittelu ja maapolitiikan toteutus 5. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö 6. Jämäkkä luottamushenkilöiden tukeen pohjautuva johtajuus

17 17 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Riittävät peruspalvelut Kunnan hallittu kasvu Monipuolinen elinkeinorakenne Viihtyisä ja turvallinen Haukipudas PROSESSIT JA RAKEN- TEET Strateginen johtaminen Kuntasuunnittelu ja arviointi Kuntatiedottaminen Hallinnollisten lasiseinien purkaminen VISIO 2015 Perustehtävä Strategiset päämäärät RESURSSIEN HALLINTA: Tulopohjan vahvistaminen Palvelujen järjestämisen taloudellisuus ja tehokkuus Henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY: Yhteistoiminnallinen henkilöstöjohtaminen Kunta kilpailukykyinen työnantaja Osaava ja uudistuva sekä motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö

18 18 VASTUUALUEIDEN VISIOT 2015 Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut on Haukiputaan kunnan suunnitelmallisen kehittämisen ja tukipalvelujen keskus. Kuntalaiset saavat taloudellisesti tuotetut riittävät ja asianmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sivistyspalvelut tarjoavat kuntalaisille opetus- ja vapaa-ajan palveluja, joilla edistetään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. VASTUUALUEIDEN PERUSTEHTÄVÄT Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut tuottaa ja järjestää palveluja, jotka tukevat vastuualueiden perustehtävien toteuttamista. Perusturvapalvelut järjestää kuntalaisille arjen sujumisen kannalta tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja elämän eri ikäkausina ja tukee kuntalaisen omatoimista elämänhallintaa. Sivistyspalvelut vastaa Haukiputaan kunnan perusopetuksen ja lukioopetuksen järjestämisestä ja aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä vapaa-ajan palveluista, joihin kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Toimivan ja turvallisen ympäristön aikaansaaminen suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä ensisijaisesti peruspalveluja kestävän kehityksen periaatteella.

19 19 KUNNANHALLITUKSEN TULOSKORTIT 2008 Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari tai tapa Tavoitetaso 2008 Toteutus VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Riittävät peruspalvelut Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Palvelustrategia käytössä. Saatavuuden ja laadun mittausjärjestelmän kehittäminen. kh/kj Seudulliset palvelut Paras-prosessin toteutus kh/kj Onnistunut maankäyttö Kunnan hallittu kasvu Suunnittelutasojen koordinointi ja hallinta Elinkeino politiikan toteutus Kasvun hallitseminen, kasvu alle 2 % Maankäytön ja rakentamisen toteuttamisohjelma Työpaikkakehitys, yhteisöverokertymä kh/kj Monipuolinen elinkeinorakenne Elinkeinostrategia Elinkeinostrategian jalkauttaminen kh/kj PROSESSIT JA RAKENTEET Strateginen johtaminen Valtuuston päätökset Talouden vakauttamisohjelman toteuttaminen. Seutuyhteistyön hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä. Kuntasuunnittelu ja arviointi Uudet toimintatavat Vastuualueiden toimintaprosessien läpikäynti, mallintaminen ja tuotteistamisen aloittaminen. kh/kj Rakenteelliset uudistukset Organisaation muuttamisen aloittaminen valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti kh/kj RESURSSIT JA TALOUS Tulopohjan vahvistaminen Lainamäärä/asukas Alle 3000 /asukas (tarkennetaan, kun budjetti valmis) Investointien netto 8,5 M (tarkennetaan, kun investointiohjelma on valmis) kh/kk " Taloudellisuus ja tehokkuus Vuosikate/asukas Vuosikate positiivinen Kunnan omaisuus Omistusstrategian toteuttaminen kh/kk Henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö Henkilöstösuunnittelu Henkilöstörakennetta koskeva suunnitelma valmis ja sen mukaiset toimenpiteet aloitettu kh/hp UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Yhteistoiminnallinen johtaminen Johtamisen valmennus ja tukeminen Hyvinvoiva henkilöstö - tasapainottuva talous -projektin jatkaminen. JET-koulutus Muutoskoulutus kh/hp Kunta- ja Sote-selvityksen työryhmät Osaava ja uudistuva sekä motivoitunut henkilöstö Henkilöstön osallistuminen Henkilöstön osallistumisen tukeminen hp Työhyvinvointi-indeksi Parempi kuin 2007 keväällä

20 20 HALLINTOPALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari tai tapa Tavoitetaso 2008 Toteutus VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY Kunnan hallittu kasvu Suunnitelmallinen rakentaminen Kaavoilla ohjatun rakentamisen osuus yli 70 % kaav.pääll. kaav.tekn. Ajantasainen kaavoitus Oikeusvaikutteiset yleiskaavat kaav.pääll. Laadukkaat palvelut Palvelujen laajentaminen Sopimusohjaus Toimintaprosessit uudistettu Kustannustehokkuus Hinta-/laatusuhde Suoritteiden tehostaminen Mittausjärjestelmän kehittäminen kk kk PROSESSIT JA RAKENTEET Organisaation toimivuus ja tehokkuus Johtaminen Ajankäytön hallinta, delegointi ja motivoiva työnjako Kehityskeskustelukäytännön kehittäminen kk Toimintaprosessit Läpikäyty ja uudistettu kk Maankäyttö Johdonmukainen maankäyttöpolitiikka Maapoliittisen ohjelman toteuttaminen kh Yhteistyö ja vuorovaikutus Seudullisen yhteistyön vaikuttavuus Yhteisen yleiskaavan toteuttaminen (Oulu-Haukipudas yhteissuunnittelu) kj kaav.pääll. Seudullisen karttajärjestelmän valmistuminen Seudulliset tietopankit mi Hankintatoimen kehittäminen Ajantasaiset osto-ohjeet kk RESURSSIT JA TALOUS Hallittu talous Talousarvion toteutumisen valvonta Kattava reaaliaikainen talousseuranta Vuosikate parempi kuin 2007 kk Suunnittelutasojen koordinointi ja hallinta Maankäytön ja rakentamisen toteuttamisohjelma kh Sisäisen valvonnan kehittäminen Ajantasaiset ohjeet kk Teknologian hyödyntäminen Suunnitelmallinen uudistaminen Kaikki sähköiset järjestelmät tehokkaassa käytössä läpi organisaation kk UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Osaaminen ja motivaatio Työn tuloksellisuus Moniosaamisen hyödyntäminen Palkitsemisjärjestelmän kehittäminen tae Hyvinvoiva henkilöstö Työtyytyväisyys Toimivat sijaisjärjestelyt tae Innostava ilmapiiri ja keskinäinen Kehitysmyönteisyys luottamus Osallistava muutosprosessi kk