Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Transkriptio

1 Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kadmiumoksidi CAS nro CdO Päivitetty Tuoterekisteritiedot Suomessa (2008) Valmisteiden lukumäärä Maahantuonti/tonnia 0,03 Valmistus/tonnia 0,00 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Suomessa 4 tuotetta 0,03 (0,00) Keraaminen väri, sähkökemiallisen kadmiontikylvyn kemikaali. Aineen luokitus- ja merkintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta, jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 557/2009) Luokitus Carc. Cat. 2; R45 Muta.Cat. 3; R68 Repr. Cat. 3; R62-63 T; R48/23/25 T+; R26 N; R50-53 Merkintä Erittäin myrkyllinen T+ Ympäristölle vaarallinen N HTP-arvot 8 h 0,02 mg/m 3 (Iho, Cd) R26 Erittäin myrkyllistä hengitettynä. R45 Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. R48/23/25 Myrkyllistä: pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä ja nieltynä. R50 Erittäin myrkyllistä vesieliöille. R53 Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. R62 Voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä. R63 Voi olla vaarallista sikiölle. R68 Pysyvien vaurioiden vaara.

2 I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Belgia Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 128,41 Työntekijät saattavat altistua aineelle - kadmiumoksidin tai metallisen kadmiumin valmistuksessa: inhalaatioaltistus CdO-höyryille prosessin alussa uunin äärellä tai CdO-pölylle tuotteen pakkaamisen ja kunnossapitotöiden yhteydessä; ihoaltistus tuotteen pakkaamisen ja kunnossapitotöiden sekä siivoamisen yhteydessä - NiCd-paristojen valmistuksen yhteydessä: inhalaatio- ja ihoaltistus työn eri vaiheissa jauhetta käsiteltäessä - kadmiumia sisältävien lejeerinkien valmistuksessa: inhalaatioaltistus aerosoleille sekä ihoaltistus pölylle laitteistolta ja muilta pinnoilta - pigmenttien valmistuksesssa, elektrolyyttisessä pinnoituksessa ja stabilointiaineteollisuudessa inhalaatio- ja/tai ihoaltistusprosessin eri vaiheissa - kadmiumia sisältävällä metallilla juoton sekä hitsauksen yhteydessä Lisäksi altistumista voi tapahtua saastuneen ruuan kautta työpaikalla syötäessä. Altistuminen lähinnä saastuneen ruuan (tai juomaveden) kautta. Erityisesti kadmiumilla saastuneilla teollisuusalueilla merkittävää altistumista voi tapahtua hengitysilman tai syötäväksi päätyvän maa-aineksen/ pölyn kautta. Elintarvikkeista suurin altistus tulee sienistä ja äyriäisistä sekä sisäelimistä. Tupakoitsijoille tupakointi on merkittävä kadmiumin lähde. Altistuminen voi tapahtua myös kuluttajatuotteiden, lähinnä kadmiumia sisältävien juottopuikkojen kautta. Vesi ja sedimentti: - valmistus - prosessointi (stabilisaattorit, pigmentit, pinnoitus, lejeeringit) Ilma: - valmistus - prosessointi Maaympäristö: - valmistus - jäte Jätevedenpuhdistamot: - prosessointi (pigmentit, pinnoitus, lejeeringit) - kierrätyslaitosten jätevedet Liukoisuus veteen, 20 C (mg/l) Pidetään liukenemattomana. Kuitenkin mg/l latauksella on todettu 7 päivän kuluttua 0,095-0,227 mg/l Cd-konsentraatiot (ph 8). Höyrynpaine, 20 C (Pa) 1 Sulamispiste ( C) Kiehumispiste ( C) logk ow Hajoaa C:ssa Sublimoituu 1559 C:ssa Ei sovellettavissa

3 3 Vaikutukset 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista Toksikokinetiikka Välitön myrkyllisyys Ärsyttävyys/syövyttävyys Herkistävyys Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Kadmiumoksidi on myrkyllistä. Ensisijaisia kohde-elimiä ovat munuaiset, keuhkot ja luukudos. Vaikutuksia keskushermostoon pidetään mahdollisina. Kadmium kertyy elimistöön. Aine on syöpävaarallista erityisesti inhalaatioaltistuksessa. Kadmiumin katsotaan olevan genotoksinen ja se on vaarallista lisääntymiselle ainakin suurina annoksina. (Tiedot on saatu tutkimalla kadmiumoksidia tai kadmiumia tai muita sen yhdisteitä; jälkimmäisissä tapauksissa tulosten on katsottu pätevän myös kadmiumoksidille.) Kadmium päätyy elimistöön pääasiassa ruuan tai hengitysilman mukana. Absorptio ruuansulatuskanavasta on vaihdellut 0,5 ja 12 prosentin välillä. Hengitetystä höyrystä imeytyy ihmisellä % ja pölystä %. Ihon kautta eläinkokeissa on havaittu n. 1 %:n imeytyvän. Aine hakeutuu pehmeisiin kudoksiin, erityisesti munuaisiin ja maksaan. Veressä suurin osa (n. 90 %) kulkeutuu erytrosyytteihin. Merkittävää erittymistä virtsaan ei ole havaittu. Kadmium kertyy elimistöön; pitkäaikaisessa altistuksessa matalalla annoksella vain pieni osa (0,005-0,02 %) kadmiumista poistuu elimistöstä päivittäin ja aineen biologinen puoliintumisaika on vuotta. Cd-konsentraatio munuaisessa on ihmisellä yleensä ppm (tupakoitsijoilla 2-5-kertainen, työntekijöillä jopa yli 10-kertainen). Imetyksen aikana Cd kerääntyy rintakudokseen, mutta erittyy maitoon vain vähäisessä määrin. Cd kerääntyy jossain määrin istukkaan. Kadmiumoksidi on myrkyllistä suun ja hengitysteiden kautta. LD 50 suun kautta (rotta ja hiiri) on mg CdO/kg. Kohde-elin on ruuansulatuselimistön proksimaalinen osa. Eläimillä akuutti inhalaatioaltistus CdO-aerosoleille aiheuttaa keuhkoputkien tulehdusta ja ödeemaa. Yli 5 mg/m³ konsentraatio aiheuttaa keuhkovaurioita. Työntekijöillä on havaittu myrkytystiloja ja kuolemia pian höyrylle altistumisen jälkeen kuumennettaessa kadmiumia tai sitä sisältäviä materiaaleja korkeisiin lämpötiloihin. Myrkytyksen aiheuttaa pääasiassa prosessissa muodostuva CdO-höyry. Seurauksena voi olla myös vakava keuhkovaurio. On arvioitu, että 8 tunnin altistus konsentraatiolle 5 mg/m 3 on tappava ja konsentraatiolle 1 mg/m 3 hengenvaarallinen. LOAEL (pneumonitis) 0,5 mg CdO/m 3 (180 min) eläimillä ja 1 mg Cd/m 3 (480 min) ihmisellä. Tutkimustietoa ei saatavilla. Pidetään mahdollisena, että aine on ärsyttävää hengitysteille ihmisillä ja eläimillä. Kadmiumoksidia ei pidetä herkistävänä hengitysteitse. Saatavilla olevien tutkimustietojen perusteella ei ole selvää, onko aine herkistävä ihokosketuksessa, mutta karsinogeenisuuden takia sovellettavien riskinhallintatoimien katsotaan joka tapauksessa estävän herkistymisen. Pitkäaikainen altistus hengitusteitse aiheuttaa keuhkovaurioita ja histopatologisia muutoksia koe-eläimillä. Ajan mittaan näyttäisi kehittyvän jonkin verran toleranssia ja jopa tapahtuvan muutosten korjaantumista. Tutkimuksissa on havaittu NOAEL-arvot 0,025 mg CdO/m 3 rotalla 13 viikon altistuksessa ja 0,01 mg Cd/m 3 hamsterilla 16 kuukauden altistuksessa. Yleisesti katsotaan ihmisellä aiheutuvan keuhkojen toiminnan alenemista ja emfyseemaa. Luukudos on myös kohde-elin; altistuminen häiritsee luun muodostumista ja uudistumista. Munuaisissa tapahtuu oraali- tai inhalaatioaltistuksen myötä painon alenemista sekä histologisia ja toiminnallisia muutoksia. Maksavaurioita on havaittu eläimillä, mutta yleensä vasta suurilla annoksilla. On viitteitä siitä, että kadmium olisi neurotoksista rotalla, ja vaikutuksia hermostoon ja keskushermostoon ihmisellä pidetään mahdollisina. Kadmium on syöpävaarallista inhalaatioaltisteena aiheuttaen erityisesti keuhkosyöpää. Riski on pienempi annostuksen tultua suun kautta, mutta epäilyjä on yhteydestä eturauhassyövän ja ehkä leukemiankin syntyyn. Kadmiumoksidi on syöpävaarallista koe-eläimillä injektoituna. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta tietyillä kadmiumyhdisteillä todettujen genotoksisten ominaisuuksien perusteella oletetaan myös kadmiumoksidin olevan genotoksinen.

4 Vaarallisuus lisääntymiselle Suurilla annoksilla Cd-yhdisteitä on vaikutusta lisääntymiselimiin ja hedelmällisyyteen. On todettu LOAEL-arvo 1 mg/kg/d (oraalinen) ja NOAEL-arvo 0.1 mg/m³ (inhalaatio). 3.2 Ympäristövaikutukset Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) Haitaton pitoisuus vedessä (mg Cd/l) Haitaton pitoisuus pehmeässä vedessä (2,7-40 mg CaCO 3 /l) (mg Cd/l Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla (mg Cd/l) PNEC 0, ,00008 Käytetty turvakerroin 0,02 10 Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg Cd /kg dw) 2,3 50 Haitaton pitoisuus maaperässä (mg Cd /kg dw) 1,15-2, ,9 (pohjautuu sekundaarisen myrkyllisyyteen nisäkkäillä paikallisesti ja alueellisesti) Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) - - Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Viherlevä, myrkyllisyys EC50 (96 h) ja NOEC (mg Cd/l, 8 vrk) Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg Cd/l, 24 tuntia) Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg Cd/l, 7 vrk) Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg Cd/l) Tulos 0,0061 0, ,0019 0,005 0,00188 Menetelmä ja laji EC vrk, solujen lkm, Scenedesmus quadricauda NOEC 24 h, kasvu, Asterionella formosa LOEC 24 h, kasvu, Asterionella formosa LC50, 4 vrk, virtavesi, Daphnia magna LC50, 2 vrk, staattinen vesi, Daphnia magna 0,0009 8,3 vrk, Oncorhynchus tsahwytscha 0,0021 0, ,00028 Kala, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg Cd/l) 0, ,00078 LC50, 21 vrk, lisääntyminen, Daphnia magna NOEC 21 vrk, lisääntyminen, Daphnia magna LOEC 21 vrk, lisääntyminen, Daphnia magna NOEC 46 vrk, Salmo salar LOEC 46 vrk, Salmo salar Mikrobitoksisuus (mg Cd/kg) 3,6 mg/kg NOEC, 84 min, maan mikrobit Vaikutukset muihin eliöihin (mg Cd/l tai mg Cd/kg) 0,007 mg/l 0,0038 mg/l 320 mg/kg LC50 2 vrk, Simocephalus serrulatus EC50, 2 vrk, Cyclops abyssorum prealpinus LC50, 14 vrk, kuolleisuus, Eisenia fetida (mg Cd/kg) 1,8 mg/kg NOEC, Picea sitchensis (mg Cd/l) 0,074 mg/l LC50, 4 vrk, kuolleisuus, Chironomus riparius Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) (Daphnia magna) (Salmo salar) (Cyprinus carpio) 2

5 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Helposti hajoava ("Ready Biodegradability") Luontaisesti hajoava ("Inherent Biodegrability") Tulos ei - ei - Tunnetut hajoamistuotteet - - Hydrolyysi - - Muuta tietoa hajoamisesta, t½ 380 vuotta Hajoaminen maaperässä Menetelmä II Komission tiedonanto 2008/C 149/03 ja suositus 2008/446/EY vaarojen arvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista vaarojen vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät - Inhalaatioaltistus kadmiumoksidin tuotannon yhteydessä voi aiheuttaa äkillistä myrkyllisyyttä. - Inhalaatioaltistus kadmiumoksidin tuotannon, akkujen valmistuksen ja - Kadmiumoksidia riskiarvioinnissa mainittuihin käyttötarkoituksiin käyttävien työnantajien on otettava huomioon kansallisella tasolla laaditut suositukset, jotka perustuvat direktiivin 98/24/EY mukaisesti laadittuihin käytännön suuntaviivoihin. kierrätyksen yhteydessä sekä pigmenttien tuotannon yhteydessä voi Voimassaolevan yhteisön lainsäädännön (erityisesti direktiivin 2004/37/EY (syöpäsairauksien vaa- vaikuttaa hedelmällisyyteen ja sukuelimiinraa ja perimän muutoksia koskeva direktiivi) katsotaan yleisesti ottaen säätelevän työntekijöiden suo- - Inhalaatioaltistus voi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä, toistuva altistus jelua riittävän hyvin. Suositellaan työperäisen altistuksen raja-arvon asettamista yhteisön tasolla di- lisäksi munuaisvaurioita ja luuston toimintahäiriöitä sekä genotoksisuutta rektiivin 98/24/EY tai 2004/37/EY mukaan. ja syöpää, koska aine on syöpävaarallinen ilman kynnysarvoa. Kuluttajat - Lisätoimenpiteitä ei katsota tarpeellisiksi, koska kuluttajien altistumismahdollisuuksia pidetään Ympäristön kautta altistuvat ihmiset - Joidenkin pistekuormituslähteiden lähettyvillä altistus voi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. - Aikuisilla, jotka tupakoivat ja/tai joiden rautavarastot ovat vähäiset ja/tai jotka asuvat pistekuormituslähteiden lähellä, voi toistuvasta altistumisesta aiheutua munuaisvaurioita ja luuston toimintahäiriöitä. - Altistumisesta ympäristössä olevalle aineelle voi aiheutua genotoksisuutta ja syöpää, koska aine on syöpävaarallinen ilman kynnysarvoa. olemattomina tai erittäin vähäisinä - Olisi harkittava asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 vahvistettujen elintarvikkeiden kadmiumioksidin raja-arvojen tarkistamista. - Olisi harkittava kadmiumin raja-arvojen vahvistamista tupakkasekoituksille ja tupakanlehdille neuvoston direktiivin 2001/37/EY (tupakkatuotedirektiivi) mukaisesti. - Yhteisön tasolla olisi harkittava lannoitteissa olevan kadmiumoksidin enimmäispitoisuuksien vahvistamista.

6 Ympäristö Vesiympäristö ja sedimenttiorganismit: - Kadmiumin tuotanto, prosessointi ja kierrätys - Vapautuminen kaatopaikoilta (esim. paristoista) Maaperä: - Kadmiumin käyttö pinnoitteissa ja lejeerauksessa Jätevedenpuhdistamo: - Kadmiumin käyttö pinnoitteissa ja lejeerauksessa - nikkeli-kadmium-paristojen kierrätyslaitosten jätevedet Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi toimilupia myöntäessään vahvistettava kadmiumiin liittyvät edellytykset, päästöjen raja-arvot tai tekniset toimenpiteet, jotta asianosaiset laitokset soveltaisivat toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten, että otetaan huomioon laitosten tekniset ominaisuudet, niiden maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu riskiä. Kaikki käytettävissä olevat tiedot, pehmeää vettä koskevat tiedot mukaan luettuina, olisi otettava huomioon määriteltäessä ympäristön laatustandardeja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti. III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia Kiellot ja rajoitukset Komission asetus 552/2009/EY rajoittaa kadmiumin ja sen yhdisteiden käyttöä seuraavasti: Asetuksessa on kadmiumin kielloissa ja rajoituksissa lisäksi käytetty hakasulkeissa koodeja ja ryhmiä. Ne vastaavat neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (*) perustetussa yhteisen tullitariffin tariffi- ja tilastonimikkeistössä olevia koodeja ja ryhmiä. 1. Ei saa käyttää värjäämään esineitä, jotka on valmistettu seuraavista aineista ja seoksista: a) polyvinyylikloridi (PVC), polyuretaani (PUR), matalatiheyksinen polyeteeni (LDPE), poikkeuksena matalatiheyksinen polyeteeni, jota käytetään värjätyn väkevöitteen valmistukseen, selluloosa-asetaatti (CA), selluloosa-asetaattibutyraatti (CAB), epoksihartsit, melamiiniformaldehydihartsit (MF), ureaformaldehydihartsit (UP), tyydyttämättömät polyesterit (UP), polyeteenitereftalaatti (PET), polybuteenitereftalaatti (PBT), kirkas peruspolystyreeni, akryylinitriilimetyylimetakrylaatti (AMMA), silloitettu polyeteeni (VPE), iskunkestävä polystyreeni, polypropeeni (PP) b) maalit. Jos kuitenkin maalien sinkkipitoisuus on korkea, niiden kadmiumepäpuhtauspitoisuuden on oltava mahdollisimman pieni ja kaikissa tapauksissa alle 0,1 painoprosenttia. Käyttötavasta tai lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta on kaikissa tapauksissa kiellettyä saattaa markkinoille esineitä tai esineiden osia, jotka on valmistettu edellä luetelluista kadmiumilla värjätyistä aineista ja seoksista, jos niiden kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on enemmän kuin 0,01 painoprosenttia muovimateriaalista. 2. Kuitenkaan 1 kohta ei koske turvallisuussyistä värjättäviä esineitä. 3. Ei saa käyttää seuraavien vinyylikloridin polymeereistä tai sen sekapolymeereistä valmistettujen seosten tai esineiden stabiloimiseen: pakkausmateriaalit (kassit, astiat, pullot, kannet), toimisto- tai koulutarvikkeet, huonekalujen, autonkorien ja vastaavien osat, vaatteet ja asusteet (mukaan lukien käsineet), lattian ja seinän päällysteet, kyllästetyt, pinnoitetut, päällystetyt tai laminoidut tekstiilikuidut, keinonahka, äänilevyt, letkut ja putket ja niiden osat, heiluriovet, tieliikenteen ajoneuvot (sisäpinnat, ulkopinnat, alusta), rakennuksissa tai teollisuudessa käytettyjen teräslevyjen pinnoitus,

7 sähköjohtojen eristeet. Käyttötavasta tai lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta on kaikissa tapauksissa kiellettyä saattaa markkinoille edellä mainittuja seoksia, esineitä tai esineiden osia, jotka on valmistettu vinyylikloridien polymeereistä ja sekapolymeereistä sekä stabiloitu kadmiumpitoisilla aineilla, jos niiden kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on enemmän kuin 0,01 painoprosenttia polymeerin massasta. 4. Kuitenkaan 3 kohta ei koske turvallisuussyistä kadmiumpohjaisilla stabilisaattoreilla käsiteltäviä seoksia ja esineitä. 5. Tässä nimikkeessä kadmioinnilla tarkoitetaan kaikkia metallipinnalla olevia metallisia kadmiumkerroksia tai -pinnoitteita. Ei saa käyttää seuraavilla aloilla tai seuraavissa käyttökohteissa käytettävien metalliesineiden tai esineiden osien kadmiointiin: a) laitteet ja koneet, joita käytetään elintarviketuotannossa, maataloudessa, jäähdytyksessä ja pakastamisessa, kirjapainotyössä ja kirjansitomisessa b) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen: taloustarvikkeet, huonekalut, saniteettitarvikkeet, keskuslämmitys- ja ilmastointilaitteet Käyttötavasta tai lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta on kaikissa tapauksissa kiellettyä saattaa markkinoille kadmioituja esineitä tai tällaisten esineiden osia, joita käytetään edellä a ja b alakohdassa luetelluilla aloilla / luetelluissa käyttökohteissa, ja esineitä, jotka valmistetaan b alakohdassa tarkoitetuilla aloilla. 6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä sovelletaan myös kadmioituihin esineisiin tai tällaisten esineiden osiin, kun niitä käytetään alla a ja b alakohdassa luetelluilla aloilla / luetelluissa käyttökohteissa, ja esineisiin, jotka valmistetaan alla b alakohdassa tarkoitetuilla aloilla a) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen: paperi ja pahvi, tekstiili ja vaatteet b) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen: teolliset käsittelylaitteet ja koneet, tieliikenne- ja maatalousajoneuvot, junat, alukset Kansalliset ehdotukset 7. Kohtien 5 ja 6 rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta esineisiin ja esineiden osiin, joita käytetään ilmailu-, avaruus-, kaivos-, meri- ja ydinvoima-alalla, joissa sovelluksilta vaaditaan korkeita turvallisuusstandardeja, sekä tieliikenne- ja maatalousajoneuvojen, junien ja alusten turvalaitteissa sähköisiin kytkentöihin käyttöalasta riippumatta silloin kun se on tarpeen laitteilta vaaditun käyttövarmuuden vuoksi.